EMASympäristöselonteko Sappi Kirkniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMASympäristöselonteko. 2009 Sappi Kirkniemi"

Transkriptio

1 EMASympäristöselonteko 2009 Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

2 KUVA Sisältö Tehtaanjohtajan puheenvuoro 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä 7 Ympäristönäkökohdat 8 Paperinvalmistuksen materiaalitase 11 Veden käyttö metsäteollisuudessa 12 Metsätalouden vesiensuojelu 13 Puuraaka-aineen käyttö ja PEFC 14 Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet 15 Lupaehtojen toteutuminen 16 Ympäristönsuojelun tason kehittyminen 17 Tavoitteiden toteutuminen Päivitetty ympäristöohjelma 19 Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) 20 Ympäristövaikutukset 22 Sisäinen kuormitus vesistössä 23 Hapetuskierrätys 24 Jätevesien käsittely ja jätehuolto 25 Ilma 26 Melu 27 Työturvallisuus ja työhyvinvointi 28 Ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 Sanasto 31 Laatujärjestelmäpäällikkö Carita Sommar Ympäristöpäällikkö Ulla-Maija Kovanen Turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Tuotantopäällikkö Jouni Laakso Tuotespesialisti Merja Turva Tuotespesialisti Riikka Sederholm Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko Toimitus: Ulla-Maija Kovanen Jari Haijanen Carita Sommar Kirsi Skyttä Taitto: Mainostoimisto PTV-Team Oy 2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

3 Tehtaanjohtajan puheenvuoro Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee nyt järjestyksessä toisen täydellisen EMAS-asetuksen mukaisen ympäristöselontekonsa, jossa on keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista, -vaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä. EMASjärjestelmä tukee Sappi Ltd -yhtiön ja tehtaan kestävän kehityksen toimintatapaa vähentää ympäristövaikutuksia ja käyttää luonnonvaroja entistä tarkemmin. Ympäristöselonteossa käsitelty laitoskokonaisuus muodostuu paperitehtaasta ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksesta, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä tehdasalueella. Sappi Kirkniemen tehtaalla on aina pyritty ottamaan ympäristöasiat huomioon keskeisenä osana toimintaa. Tehtaan käynnistymisestä lähtien vesienpuhdistuksen kapasiteettia on lisätty aktiivisesti vuosien saatossa ja nykyisillä laitteilla saavutetaan erittäin hyviä tuloksia. Tehtaan ympäristönsuojelutyö tuottaa tulosta. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan kanssa. Kun tuotanto on huippukunnossa, myös ympäristöasiat pystytään hoitamaan esimerkillisellä tavalla. Tuloksiin on päästy ammattitaidolla ja asenteella sekä parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja jatkuvasti toimintatapoja kehittäen. Tehokas tapa ohjata toimintaa oikeaan suuntaan on asettaa ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet osaksi jokavuotista suunnittelua, joka määrittelee puitteet toiminnalle ja edistää jatkuvaa kehitystä. Tavoitteiden toteutumista seurataan niin tehdas- kuin osastotasolla säännöllisissä kokoontumisissa. Tehtaalla on käytössä toimiva johtamisjärjestelmä, joka pitää sisällään ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, laadunhallintajärjestelmät sekä puun alkuperäketjun hallinnan. Ympäristölupa sisältää monia velvoitteita, niin vesien- ja ilmansuojelusta, kuin jätehuollosta, kemikaaleista ja tehtaan aiheuttamasta melusta. Vaasan hallintooikeuden muuttamasta paperitehtaan ympäristölupapäätöksessä olevasta vapaa-ajan asutuksen meluasiaan liittyvästä kohdasta on valitettu. Olemme arvioineet uuden ympäristöluvan ehtojen vaikutukset toimintaamme ja tehneet jo tarvittavat muutokset vuoden 2010 ohjelmaan sekä ympäristötavoitteisiimme Velvoitteiden toteutumista ja noudattamista valvotaan mittausten ja tarkastusten avulla sekä raportoimalla niistä säännöllisesti valvoville tahoille, kuten paikallisille ympäristöviranomaisille. Tehtaan toiminnasta tiedotetaan tehtaan sisäisissä viestintäkanavissa sekä naapurusto- ym. tapaamisissa. Toivon tämän ympäristöselonteon vastaavan kysymyksiinne Sappi Kirkniemen tehtaan ympäristöasioista ja niihin liittyvistä toiminnoista. Kirkniemessä, 10. syyskuuta 2010 Martti Savelainen tehtaanjohtaja Vuoden 2009 keskeiset saavutuksemme tarkasteltuna ympäristöpolitiikan neljästä näkökulmasta: Ympäristövaikutusten näkökulma Lupaehdot ja lakivelvoitteet täytetty Kuormitus vesistöön vähentynyt 2000-luvulla: - biologinen hapenkulutus 70 % - kemiallinen hapenkulutus 35 % - fosfori 40 % - typpi 30 % Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Integroidut toimintajärjestelmät sertifioitu; ISO 14001, OHSAS ja ISO 9001 Sappi Fine Paper Europe -tehtaiden sertifikaatissa Puun alkuperäketjun hallinta (PEFC % yli 80) Ympäristölupapäätös 21. joulukuuta 2009 Henkilöstönäkökulma Ei satunnaisia häiriöpäästöjä Jätteistä hyötykäyttöön yli 98 % Omistajanäkökulma Prosessiveden ominaiskulutus 18 % vähemmän kuin BAT-vertailuasiakirjan alaraja Energiatehokkuusjärjestelmä sertifioitu liittyminen Työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen energiatehokkuussopimukseen Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

4 Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia päällystettyjä aikakauslehtipapereita - Galerie Lite, Galerie Brite ja Galerie Fine. Otamme ympäristönsuojelun huomioon kaikessa toiminnassamme. Historia Vuonna 1962 Oy Metsäliiton Paperi Ab päätti paperitehtaan rakentamisesta Lohjan Kirkniemeen. Vuosien varrella paperitehtaan nimi on muuttunut osana erilaisia yritysjärjestelyjä. Vuonna 1973 tehdasyksikkö sai nimen Metsäliiton Teollisuus Oy, Kirkniemen tehtaat. Vuoden 1987 alusta Kirkniemen paperitehtaasta tuli osa G.A. Serlachius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n muodostamaa Metsä-Serlaa. Vuodesta 2001 tehdas oli osa M-realia, joka myi Graphics Papers -liiketoiminnan ja Kirkniemen tehtaan eteläafrikkalaiselle Sappi Ltd:lle. Sappi Kirkniemen toiminnasta vastaavaksi yhtiöksi perustettiin Sappi Finland I Oy Kirkniemen tehdas kuuluu Sappi Fine Paper Europen yhdeksän tehtaan muodostamaan toimialueeseen. Paperikonelinja 1 käynnistyi vuonna 1966 ja toinen paperikone vuonna Molempia paperikoneita ja tuotevalikoimaa on uusittu säännöllisesti. Tuotteet ja tuotantovälineistö ovat edustaneet aikansa huippua. Paperikone 1:n uusinnassa vuonna 1982 tuote muutettiin WSOP:ksi, joka oli ensimmäinen offset-painomene- telmään soveltuva päällystämätön aikakauslehtipaperi. Paperikone 2:n uusinnassa vuonna 1990 otettiin päällystyksessä raaka-aineeksi ensimmäisenä käyttöön kipsi. Paperikone 1:n viimeisin iso uudistus vuonna 1994 aloitti erittäin kevyiden päällystettyjen paperilaatujen valmistuksen aikakauden. Vain pari vuotta edellisestä Kirkniemessä auottiin jälleen uusia uria. Haapaa raaka-aineena käyttävä, tuotannon kaksinkertaistava paperikone 3 käynnistettiin Tuotteet Galerie Lite, Galerie Brite ja Galerie Fine Kirkniemessä valmistetaan päällystettyä aikakauslehtipaperia kolmella paperikoneella, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on tonnia vuodessa. Kirkniemen tehdas tuottaa korkeatasoisia aikakauslehtipapereita neliöpainoalueella g/m 2. Jokainen paperikonelinja on erikoistunut yhden tuotteen valmistamiseen eri neliömassoissa. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, soveltuu korkean opasiteetin ansiosta erityisesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripainoksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on parhaimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttökohteet ovat laadukkaat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä myyntikuvastot. Galerie Fineä valmistetaan sekä kiiltävä- että silkkipintaisena. Tuotteet myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta ja viennin osuus on noin 94 % kokonaistuotannosta. Sappi Kirkniemi tänään Sappi Kirkniemi sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Vuonna 2009 paperitehtaalla tuotettiin paperia noin tonnia ja tehtaan liikevaihto oli noin 330 miljoonaa euroa. Kirkniemessä työskenteli vuoden 2009 lopussa noin 610 henkilöä. Tuotannon raaka-aineina käytetään kuusesta tehtaalla valmistettavia mekaanisia massoja ja ostettua kemiallista massaa eli sellua. Paperin valmistuksessa käytetään runsaasti vettä sekä erilaisia täyteaineita ja päällystyspigmenttejä, kuten kaoliinisavea, kipsiä ja kalsiumkarbonaattia. Tämän lisäksi käytössä on lukuisia kemikaaleja. Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry 4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

5 Massan käsittely Paperiradan muodostus Kuivatus Päällystys Kalanterointi Pituusleikkaus Pakkaus ja suurin osa sähköstä valmistetaan tehdasvoimalaitoksella. Paperitehdas aputoimintoineen käyttää lämpöä (höyryä) lähes GWh ja sähköä hieman yli GWh vuodessa. Höyryä käytetään paperin kuivatuksessa ja prosessivesien lämmittämisessä. Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden käytössä. Tarvittavasta sähköstä noin 25 % ostetaan valtakunnan verkosta. Kaikki tehtaan prosessiperäiset jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdistamolla. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan Lohjanjärveen. Tuotantoprosessi Kirkniemen tehdas käsittää massanvalmistusosaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa. Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hiokeja hierremassa (mekaaninen massa). Paperikone 1 käsittää paperikoneen, sen yhteydessä olevan online-päällystyskoneen ja kiillotuskalanterit paperin pinnan viimeistelyyn. Paperikone 2:een kuuluu paperikone, erillinen päällystyskone sekä kiillotuskalanterit. Konelinjoilla on yhteiset pituusleikkurit tuotteen leikkaamiseksi asiakkaan tilaamaan leveyteen sekä pakkaamo, jossa rullat suojataan kestämään koko kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon. Paperikonelinja 3 sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Se koostuu paperikoneesta, offline-päällystyskoneesta, matta- ja kiillotuskalentereista sekä pituusleikkureista ja pakkaamosta. Paperinvalmistuksen raaka-aineita ovat: kuidut (sellu, hioke ja hierre) täyteaineet ja päällystyspigmentit side- ja lisäaineet vesi. Havusellulla saadaan paperille vaadittava lujuus ja mekaanisella havupuumassalla paperiin hyvä tasaisuus ja optiset ominaisuudet. Pigmentit parantavat paperin painettavuutta. Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia ja parannetaan erilaisia tuoteominaisuuksia. Veden avulla muodostetaan paperin rakenteeseen tarvittavat kemialliset sidokset puukuitujen välille. Vettä käytetään muun muassa jäähdytys-, laimennus- ja pesuvetenä. Massojen käsittelyssä: valmistetaan hioke ja hierre sekä hajotetaan kemiallinen sellu ja paperihylky pulppereissa jauhetaan massoja kuitujen paperiteknisten ominaisuuksien parantamiseksi sekoitetaan erilaiset massat halutussa suhteessa sekä lisätään tarvittavat täyteaineet, apuaineet ja sävytysväri lisätään kemikaaleja parantamaan paperiradan muodostusta ja veden poistoa paperikoneella lisätään limantorjuntakemikaaleja estämään epäpuhtauksien muodostumista putkistoihin ja säiliöihin. Paperikoneen perälaatikkoon johdettava massaseos laimennetaan kiertoveteen noin kaksisataakertaisesti. Perälaatikon tehtävänä on levittää massaseos tasaisesti liikkuvalle viiralle, jossa paperiradasta suotautuu vettä imujen tehostamana. Paperikoneen puristinosan jälkeen paperissa on vielä yli 50 % kosteutta, joka haihdutetaan höyryllä lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muodostuvat lujat sidokset. Päällystyskoneella paperin pintaan levitetään vaaleaa pigmenttiä sisältävää päällystyspastaa, joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhalluksella (infra- ja leijukuivatus) sekä kuivaussylintereillä. Jälkikäsittelyssä paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla ennen pituusleikkausta ja pakkausta. Päällystetty paperi saa näin sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin loppukosteudeksi jää noin 4 %. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

6 ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 Olemme sitoutuneet Sappin arvoihin ja ympäristöpolitiikkaan sekä noudattamaan kestävän kehityksen ohjeistoa. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät; tasapainoiset kolme kulmakiveä vastuulliselle liiketoiminnalle. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikan neljä näkökulmaa huomioivat nämä tekijät ja Sappin kestävän kehityksen ohjeet arkipäivän toiminnassa. Talous Pitkäkestoisen kannattavan kasvun painottaminen Eettisten käytäntöjen edistäminen Asiakastyytyväisyyden edistäminen teknologian ja innovaatioiden avulla Kilpailuasemamme vahvistaminen tärkeimmillä markkina-alueilla Liiketoiminnan edellytysten varmistaminen Arvon tuottaminen sidosryhmille DET NORS KE V ERI TAS MANAG EMEN T SYST EM CERTI FIC ATE Certificate No AQ- NLD -Rv A R ev1 This is to certify that Sappi Fi ne Paper E urope And its legal entities / locations as per Appendix have been found to conform to the Management System Standards Yhteiskunta Yhteistyö yhteisöjen kanssa Avoin ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhdenvertaisen, monimuotoisen työpaikan luominen Hyvä työpaikka Koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen Hyvinvointi, turvallisuus ja terveys etusijalla OHSA S 18001:2007 This certificate is vali d concerning all activities related to: Mar keting, Development and Production of coated gra phic paper a nd specialities. Initial C ertification date: Pla ce and date: for the Accredited Unit: This Certificate is valid until: T HE NETH ERL ANDS The audit has been performed under the supervision of: Lead Auditor Management Representative 25 January January 2011 Barendrecht, 8 oktober 2009 A. Donatz A.G. Ke rbusch DET NORS KE V ERI TAS CERTI FIC ATI ON B.V., Ympäristö Parhaiden ympäristökäytäntöjen ja lakien noudattaminen Jatkuva sitoutuminen riippumattomiin ympäristö-, puu- ja kuitusertifiointijärjestelmiin Biodiversiteetin turvaaminen edistämällä kestävää metsänhoitoa Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja uusiutuvista lähteistä olevan energian käytön lisääminen Kiinteän jätteen vähentäminen ja veden laadun parantaminen Kierrätyskuidun talteenotto 6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

7 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä Toteutamme kestävään kehitykseen, jatkuvaan parantamiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan sekä ympäristökuormituksen pienentämiseen liittyvät tavoitteemme suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja johdonmukaisen toimintajärjestelmämme avulla. Kirkniemen ympäristöpolitiikka määrittelee päämäärät ja periaatteet tarkastellen neljästä näkökulmasta. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Päämääränä tehokkuus ja jatkuva parantaminen Periaatteena kehittää valmistusprosessia ja toiminta tapoja hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laadukkuus Kunnioitus ARVOT Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Päämääränä lakien noudattaminen ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötyöstämme Henkilöstönäkökulma Päämääränä vastuullinen työpaikka Periaatteena antaa kehitysmahdollisuuksia sekä asettaa ympäristö, turvallisuus ja terveys etusijalle Tinkimättömyys Omistajanäkökulma Päämääränä kestävä kehitys Periaatteena säästää ja kierrättää sekä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Ympäristöpolitiikan toteuttaminen toimintajärjestelmässä on vaiheittainen 1. Suunnittelu Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympäristönäkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä valitaan mittarit näiden tavoitteiden seurantaa varten. Plan Do 2. Toteutus Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä toimintatavat kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään organisaation ja eri henkilöiden vastuut tavoitteiden suhteen. 4. Kehittäminen Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projekti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloitetaan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja -tavoitteiden tarkistuksella. Act Check 3. Arviointi Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja sisäisiä arviointeja. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

8 Ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia Kirkniemen tehtaan ympäristöpäästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin. Merkittävät ympäristönäkökohdat ovat tehtaan luvissa ja lainsäädännössä säädeltyjä tai tehtaan keskeisten sidosryhmien kannalta tärkeitä asioita. Näiden tunnistamisessa otetaan huomioon: luvat ja viranomaismääräykset Kirkniemen sisäiset tarpeet ja paikalliset olosuhteet Sappi Fine Paper Europe -tehtaiden ympäristötavoitteet tehtaan sidosryhmät. Kirkniemen keskeiset ympäristönäkökohdat ja niiden hallinta Jätevesipäästöt Kirkniemen tehtaan vesistöön johtamat jätevedet aiheuttavat paikallisia ympäristövaikutuksia Lohjanjärven eteläosassa. Kokonaisuutena tehtaan vaikutus järven veden laatuun on kuitenkin rajallinen. Esimerkiksi Lohjanjärven rehevöitymistä säätelevän minimiravinteen fosforin kuormituksesta tehtaan osuus oli 7 % ja typpikuormasta oli 5 % laskettuna Mustionjoesta lähtevistä ravinneainevirtaamista vuonna 2009*. Lohjanjärvestä vedet laskevat järven eteläosasta Mustionjokea pitkin mereen Pohjanpitäjänlahteen. Jätevesien johtamiselle on asetettu tiukat ehdot tehtaan ympäristöluvassa. Ehtojen täyttämiseksi ja jätevesikuormituksen minimoimiseksi pyrimme: pitämään tehtaalta jätevedenpuhdistamolle johdettavan jätevesikuormituksen mahdollisimman alhaisena ja ta - saisena mahdollisimman tehokkaaseen ja käyttövarmaan jätevedenpuhdistamon toimintaan varmistamaan puhdistamon kapasiteetin riittävyyden muutoksia tai investointeja suunniteltaessa. Satunnaiset häiriöpäästöt Erilaiset satunnaispäästöt (öljy, kemikaalit, ym.) tehtaan jätevesi- tai kirkasvesikanaaleihin kulkeutuvat puhdistamolle tai suoraan järveen ja aiheuttavat ympäristövahinkoriskin. Häiriöitä ovat myös jäteveden puhdistamon aiheuttamat ajoittaiset hajuhaitat. Päästöjä voi tapahtua myös ilmaan ja maaperään esimerkiksi laiterikkojen tai onnettomuuksien seurauksena. Vuodesta 1998 tehtaalla on ollut käytössä sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettely, jota on myöhemmin tehostettu riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisevien toimien lisäyksellä. Välitämme tiedon poikkeamista koko tehtaan henkilökunnalle. Jatkuvaa riskien arviointia toteutetaan sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettelyssä. Ympäristöriskikartoitukset sisältyvät lupaprosesseihin. VTT teki Kirkniemessä vuosina perusteellisen ympäristöriskikartoituksen, joka päivitettiin vuonna Selvityksen mukaan lähes kaikki teknisin toimenpitein poistettavissa olevat riskitekijät on jo poistettu edellisen riskianalyysin laadinnan jälkeen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen todettiin olevan riskienhallinnan kannalta tärkeää. * Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta , julkaisu 200/2010, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. 8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

9 C O 2 Satunnaisten häiriöpäästöjen aiheuttamiin riskeihin varaudumme mm: teknisten toimenpiteiden ja henkilöstön koulutuksen avulla päästöjen torjuntavalmiuksien ylläpidolla ja kehittämisellä tehokkaalla tiedonkululla huolehtimalla korjaavien toimenpitei - den tehokkaasta läpiviennistä. Päästöt ilmaan Paperitehtaan ja voimalaitoksen toiminnasta aiheutuu erilaisia päästöjä ilmaan (hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit, hiilidioksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Päästöt ovat melko vähäisiä, eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu rajat sen ympäristöluvassa. Tehtaan ja voimalaitoksen ilmapäästöjen vaikutusten minimoimiseksi huolehdimme polttoprosessien hyvästä polttotuloksesta ja hyötysuhteesta, suosimme vähäpäästöisiä polttoaineita ja käytämme tehokkaasti savukaasujen puhdistuslaitteita. Olemme esimerkiksi tehostaneet uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä. Energiatehokkuuden parantaminen on osa tuotantotehokkuutta, sillä se vähentää energian tarvetta ja energian tuotannoista aiheutuvia päästöjä ja näin osaltaan kasvihuonekaasujen syntyä. Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin ja asianmukaiset luvat ovat voimassa. Paperitehtaalla on kasvihuonekaasujen (CO 2 ) päästölupa valmistusprosessissa käytettävälle maakaasulle sekä myönnettyjä hiilidioksidin päästöoikeuksia t/a. Kirkniemen voimalaitoksella on päästölupa energiantuotannossa käytettäville fossiilisille polttoaineille (maakaasulle, kevyt- ja raskasöljylle) sekä myönnettyjä hiilidioksidin päästöoikeuksia t/a päästökauppakaudelle Tuotteen hiilijalanjälkilaskelmien kriteereitä kehitetään Euroopan paperiteollisuudelle. Sappissa seurataan laskentatapojen kehittymistä, koska laskelmissa on useita tekijöitä, joihin tehtaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Paperin- ja massanvalmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat laskettuna Paper Profile -ympäristötuoteselosteessa. Ympäristömelu Kirkniemen tehtaan toiminta aiheuttaa melua lähiympäristöön. Melu on luonteeltaan pääasiassa tasaista huminaa. Ympäristömelulle on asetettu rajat tehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa. Pyrimme välttämään toiminnassamme tarpeettoman melun aiheuttamista. Melun tasoa ja lähteitä kartoitetaan säännöllisesti melumallin ja mittausten avulla. Viimeisin meluselvitys on vuodelta Vuosina teimme laajan ympäristömelun vaimennusprojektin. Kaikkien uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

10 Ympäristönäkökohta Kirkniemi 2009 Vaikutusmekanismi ympäristön tilaan Melu, äänitehotaso db alle 50 * Viihtyvyyshaitta lähialueella. Orgaaninen aines Hapen kuluminen vesistössä vaikuttaa esim. BOD kg/t vesistöön 0,05 pohjaeläinten ja kalojen lajisuhteisiin. COD kg/t vesistöön 1,43 Kiintoaine kg/t vesistöön 0,59 Fosfori g/t vesistöön 1,58 Fosfori on minimiravinne ja kiihdyttää levätuotantoa. Typpi g/t vesistöön 30,6 Ravinnepitoisuuksien nousu lisää mm. leväkasvua ja aiheuttaa lievää haittaa kalastukselle. Raaka-aineet tuotantoon kg/t 1028 Raaka-ainehävikin pieneneminen säästää luonnonvaroja. Jäähdytysvedet m 3 /t 31 Jäähdytysvedet nostavat purkualueella järven veden lämpötilaa. Talvella jää on heikkoa Pensaaren salmessa. Jäteveden määrä m 3 /t 9,8 Poikkeamatilanteessa voi vaikuttaa jätevesipuhdistamon toimintaan. Energian käyttö Fossiilisten polttoaineiden käyttö edistää ilmastomuutosta (kasvi- - sähkö MWh/t 1,51 huoneilmiö). Savukaasujen rikki- ja typpidioksidipäästöt ilmaan - lämpö MWh/t 1,15 aiheuttavat maaperän ja vesistön happamoitumista. Ilmapäästöt CO 2 kg/t 667 SO 2 kg/t 0,01 NO 2 kg/t 0,74 Hiukkaset kg/t 0,06 Kaatopaikkajäte kg/t 1,3 Kaatopaikkakäsittelyssä: kaatopaikkakaasujen muodostuminen ja Ongelmajäte kg/t 0,3 suotovesien aiheuttama kuormitus. Jätteet yhteensä kg/t 118 * Esimerkiksi 50 km/h nopeudella ajavan kuorma-auton aiheuttama äänitehotaso on noin 108 db(a). Ympäristöluvan mukaiset ja valtioneuvoston antamat yleiset melutason ohjearvot db(a) (VNp 993/92) asuinalueille ovat alle 50 db yöllä ja alle 55 db päivällä. Liikenteen aiheuttama melu voi monin paikoin ylittää ko. arvot. Valmistusprosessin tehokkuus Massan- ja paperin valmistuksessa tarvitaan runsaasti vettä, raaka-aineita ja kemikaaleja. Huolehdimme valmistusprosessin tehokkuudesta voidaksemme vähentää toiminnasta suoraan aiheutuvia päästöjä sekä energiantuotannosta ja raaka-aineiden hankinnasta aiheutuvia välillisiä ympäristöhaittoja. Lisäksi vähennämme kemikaalien käyttöä siellä missä se on mahdollista. Pyrimme käyttämään puhdasta vettä, raaka-aineita, kemikaaleja ja energiaa säästeliäästi. Käytämme ja huollamme raakaaineiden talteenottolaitteistoja tehokkaasti. Viime vuosina olemme tehostaneet energian käyttöä paperinvalmistuksessa. Vesijärjestelmän sulkemisastetta on parannettu, jolloin jäteveden määrä on pienentynyt. Energiatehokkuus Massan- ja paperinvalmistuksessa tarvitaan runsaasti sähköä ja lämpöenergiaa (höyry). Minimoimalla energiankulutuksen voimme vähentää tuotannosta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja energiahuollon kustannuksia. Vuonna 2009 tehtaan energiatehokkuusjärjestelmä sertifioitiin. Kirkniemen tehdas liittyi Työ- ja Elinkeinoministeriön alaiseen energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimukseen sitoutuen energiatehokkuusjärjestelmään sekä asettamaan jatkuvalle parantamiselle tavoitteet. Kirkniemen tehdas käyttää Motiva Oy:n kehittämää raportointityökalua energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuksen seurantaan. Optimoimme energiankulutusta: käyttämällä koneita ja laitteita mahdollisimman tehokkaasti ja oikein huolehtimalla prosessin hy västä kunnossapidosta seuraamalla sähkön ja höyryn kulutusta ja puuttumalla välittömästi ongelmiin etsimällä ja toteuttamalla energian kulutusta alentavia toimenpiteitä ja investointeja käymällä systemaattisesti läpi tehtaan osaprosessit energiatehokkuusjärjestelmässä kuvatuin analyysein ja toteuttamalla löydetyt taloudellisesti kannattavat energiansäästöratkaisut kouluttamalla avainhenkilöstöä havaitsemaan työympäristönsä energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät. 10 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

11 Paperinvalmistuksen materiaalitase PÄÄSTÖT ILMAAN (t) Hiilidioksidi CO Rikkidioksidi SO 2 :na 4,9 Typen oksidit NO 2 :na 348 Hiukkaset 28,5 TUOTANTO (t) Mekaaninen massa Paperi Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna Materiaalitase auttaa hahmottamaan ympäristönäkökohtia, jotka liittyvät tuotteeseen, raaka-aineiden käyttöön ja ympäristövaikutuksiin. KUITURAAKA- AINEET (m 3 ) Puu Hake MUUT RAAKA- AINEET (t) Sellu Pigmentit Sideaineet Lisäaineet ENERGIA (GWh) Sähkö 710 Höyry 544 VESI 1000 m 3 Prosessivesi Jäähdytysvesi PÄÄSTÖT VETEEN (t) Kemiallinen hapenkulutus (COD) 675 Biologinen hapenkulutus (BOD) 27 Fosfori 0,7 Typpi 14 Kiintoaine 276 JÄTTEET (t) Kaatopaikkajäte (kuiva) 597 Ongelmajätteet 147 Jätteet hyötykäyttöön Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

12 Veden käyttö metsäteollisuudessa Paperia ei voi valmistaa ilman vettä Massanvalmistuksessa irrotetaan puun kuidut toisistaan. Paperinvalmistusprosessissa näistä muodostetaan vettä apuna käyttäen luja, yhtenäinen matto. Vettä tarvitaan lisäksi: kuitujen kuljettamiseen lämmön siirtämiseen tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun jäähdyttämiseen. Oikea vesi oikeaan paikkaan Prosessissa vettä lisätään paperikoneilla korvaamaan kiertovettä ja kuivatuksessa haihtuvaa vettä. Kierrätettyä vettä käytetään massanvalmistukseen, laimennuksiin, kuidutukseen ja pesuihin. Vesiä kierrätetään prosessin puhtaammista osista käyttökohteisiin, joissa veden laatuvaatimukset ovat tuorevettä alhaisemmat. Jäteveden puhdistukseen tuleva prosessijätevesi syntyy pyörrepuhdistus- ja kiintoaineen talteenottolaitteistojen rejekteistä sekä mas- sanvalmistuksen kuidun talteenoton kirkassuodoksen ylijäämästä. Jäähdytys- ja tiivistysvedet kulkevat omissa järjestelmissään puhtaana, eikä niitä siten tarvitse puhdistaa käytön jälkeen. Tuotannon ympäristövaikutusten minimointi on tasapainottelua Metsäteollisuus ja Kirkniemen tehdas ovat investoineet uusiin ympäristöteknologioihin tehtaan sisäisissä veden puhdistusprosesseissa. Metsäteollisuus ja Kirkniemen tehdas ovat tehostaneet vedenkäyttöä ja vähentäneet vesistökuormitusta. Massa- ja paperiteollisuuden ravinnekuormitus on noin 4 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Vesistökuormituksen pienentäminen johtaa usein jätteiden tai ilmaa suuntautuvien päästöjen lisääntymiseen. Veden käytön vähentäminen pienentää aluksi energian kulutusta, mutta säästöjä maksimoimalla tullaan tilanteeseen, jossa energian tarve alkaa kasvaa. Suomen käytettävissä olevista vesivarannoista hyödynnetään noin 3 % ja metsäteollisuuden vedenotto on siitä 6,5 %. Vettä kannattaa käyttää siellä, missä sitä on Suomessa ei ole pulaa vedestä. Teollinen tuotanto ei kilpaile juomavedestä. Ympäristön kuormitus on minimoitu (BAT). Vettä säästetään kierrättämällä. Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa säästää vesivaroja asiakasmaissa, joissa niitä on niukemmin. Suomen paperiteollisuuden tuotannosta menee vientiin 90 %. Metsäteollisuus on pieni osa veden kiertokulkua Suomessa. 3 % 6,5 % 12 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

13 HAIHDUNTA HAIHDUNTA PUHDISTETTU VESI RAAKA-AINEET VESI TUOTTEET Vesijalanjäljen laskentamenetelmiä kehitteillä Euroopan paperiteollisuudessa Vesijalanjälkilaskelmissa on useita ulkopuolisia tekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa paperinvalmistuksessa tehtaalla ja siksi toistaiseksi seuraamme laskelmien kehittämistä. Veden käyttöä Kirkniemen tehtaalla olemme vähentäneet useilla teknisillä ratkaisuilla. Lohjanjärvestä otetun tuoreveden käyttömäärä paperikoneille oli vuonna ,8 m 3 /paperitonni; 18 % alle BAT-vertailuasiakirjan alarajan. Vesi kiertää jatkuvasti luonnossa Puut ja muu metsäkasvillisuus tarvitsevat vettä elintoimintoihinsa. Vettä haihtuu kasvillisuudesta, maasta ja vesistöistä ilmaan. Vesi tiivistyy ylemmissä ilmakerroksissa, josta se sataa takaisin maahan - sadevesi kerääntyy vesistöihin ja maaperään, josta se on taas puiden ja muun kasvillisuuden käytettävissä. Vesi ei katoa ekosysteemistä mihinkään, se vain muuttaa olomuotoaan. Metsätalouden vesistövaikutukset ovat väliaikaisia Kun puusto poistetaan, haihdutus vähenee ja veden virtaus lisääntyy - kiintoainesta ja ravinteita lähtee liikkeelle - mahdollisia vesistövaikutuksia hakkuupaikan ominaisuuksien mukaan Taimettumisen ja pohjakasvillisuuden kehittymisen myötä tilanne palautuu ennalleen noin kymmenen vuoden sisällä. Metsäsertifiointi parantaa vesiensuojelun tasoa Suomalaiseen perhemetsätalouteen soveltuu kansainvälinen, maailmalla laajimmin käytetty metsäsertifiointijärjestelmä PEFC. PEFC-sertifioinnin kriteerejä ovat: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan. Energiapuuta korjataan kestävästi. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä huolehditaan vesiensuojelusta - vesistöjen varteen jätetään kiinto- ( ) ) 2 O ainesta ja ravinteita sitova suojakaista, jonka minimileveys on viisi metriä - suojakaistaa ei muokata, lannoiteta eikä raivata, sillä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita eikä siltä nosteta kantoja. Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla. Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä - kemiallisia kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita ei käytetä 1. luokan pohjavesialueilla - koneiden huoltopaikat on määritelty pohjavesien kannalta turvallisille paikoille. Luonnontilaisia soita ei ojiteta. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

14 +358 (10) Product Ga lerie Fine gsm Product Galerie Lite gsm Company Mill Sappi Fine Pape r Europe Kirkniemi, Finland Information gathere d from to Product Company Mill Ga lerie Brite gsm Sappi Fine Paper Europe Company Mill Sappi Fine Paper Europe Kirkniemi mill, Finland Information gathere d from to Date of issue Kirkniemi, Finland Date of issue Information gathere d from to Date of issue Environmental Management Certified env iro nmental mana gement s yst em at the mill ISO since 2003 and EMAS since 2007 Company sys tems ensure traceabilit y of the origin of woo d yes no 10% recovered paper Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC Environmental Managem ent Certified env iro nmental mana gement syst em at the mill Environmental Management Certified env iro nmental mana gement s yst em at the mill ISO since 2003 and EMAS since 2007 Company sys tems ensure trace ability of the origin of woo d yes no 10% recovered paper Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 78% Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC Countries of fibre origin: Finland All wood /pulp is from sustaina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Company sys tems ensure traceabilit y of the origin of woo d yes % recovered paper ISO since 2003 and EMAS since 2007 The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 83% no 10 The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 82% Countries of fibre origin: Finland Countries of fibre origin: Finland All wood /pulp is from sustaina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Environmental parameters Product composition Environmental parameters Product compositi on The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 4,41 kg/tonne AOX 0,043 kg/tonne NTot 0,080 kg/tonne P Tot 0,005 kg/tonne Air SO 2 0,14 kg/tonne NO x 1,20 kg/tonne Chemical pulp 26% Moi sture 4% Bin ders 5% More information Mechanical pulp 25% Pig ments and fillers 40% All wood /pulp is from sust aina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Environmental parameters Product composition The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 4,0 kg/tonne AOX 0,037 kg/tonne NTot kg/tonn 0,073 P Tot 0,004 kg/tonne e Che mic al pulp 21% Moisture 4% Binders 5% Mec hani cal pulp 31% The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 3,96 kg/tonne AOX 0,037 kg/tonne NTot 0,073 kg/tonne P Tot 0,004 kg/tonne Air SO 2 0,121 kg/tonne NO x 1,13 kg/tonne Chem ica l pulp 22% Mois tu re 4% Bin ders 4% Pig ments and fillers 33% More informatio n Mec hani cal pulp 37% CO 2 (fossil) 520 kg/tonne Contac t person Merja Turva Addres s FI Air SO 2 0,12 x NO kg/tonne 1,13 kg/tonne Pigments and fillers 39% CO 2 (fossil) 513 kg/tonne Contac t person Riikka Sederho lm Addres s FI Lohja Solid w aste l and filled 5,7 BDk g/tonne Finland CO 2 (fossil) kg/tonne More information Solid w aste l and filled 5,0 BDk g/tonne Finland Phone Purchase d elec tricit y consumption (10) ppi.com Solid waste land filled BDk g/tonne 513 Contac t person Riikka Sederholm Addres s FI Lohja /tonne of final product 898 kwh ore information about Paper Profile can be found on rofile.com 5,0 Finland Phone Purchase d elec tricit y consumption (10) ppi.com Phone Purchase d elec tricit y consumption /tonne of final product 896 kwh about Paper Profile can be found on /tonne of final product 896 kwh e i n f o r m a t i on a b o u t P a pe r P r o f i l e c a n b e f o u n d o n w w w. p a p e r p r o f i l e. c o m Riikka.Sed sappi.c om Kuljetukset Puuraaka-aineen käyttö Paperiteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukset vaikuttavat ympäristöön. Kuljetuksien yhteydessä syntyy etenkin ilmapäästöjä. Suurin osa kuljetuksia koskevista päätöksistä tehdään Sappi Fine Paper Europen keskushallinnon ohjaamina, jolloin tehtaan vaikutusvalta jää vähäiseksi. Lisäksi kuljetukset riippuvat voimakkaasti raaka-aineiden tuottajamaista ja tuotteiden markkinoista. Kirkniemen omassa toiminnassa vähennetään tehtaan sisäisten ja lähialueen kuljetusten aiheuttamia ympäristöhaittoja muun muassa kuljetusten huolellisella suunnittelulla, uudenaikaista kalustoa suosimalla sekä taloudellista ajotapaa edistämällä. Vientikuljetukset on keskitetty pääosin Hankoon ja Helsingin Vuosaareen, jonne liikennöivien junien aikatauluja ja junavaunujen määriä optimoidaan kuljetusten minimoimiseksi. Metsien talouskäyttö vaikuttaa aina metsäluontoon ja saattaa aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja. Kestävässä metsätaloudessa suojellaan metsäluonnon monimuotoisuutta ja edistetään vastuullista puunhankintaa. Kirkniemen tehtaan puunhankinnasta vastaavalla Metsäliitto Osuuskunnalla, sellumassojen valmistajilla ja Kirkniemen tehtaalla on kaikilla puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit (PEFC CoC). Puun alkuperäketjun hallinnan avulla tunnemme puun alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. Näin varmistamme, että käyttämämme massan puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Sertifioidun puun osuus Kirkniemen tuotteiden kuituraaka-aineesta on yli 80 %. Sappi Kirkniemen valmistamat päällystetyt aikakauslehtipaperit ovat helposti siistattavia ja siten käytettävissä raakaaineena uudelleen. Galerie-tuoteperheen saantoetu merkitsee kevyttä paperia hyvin paperiteknisin ominaisuuksin. Palautteet PEFC/ Vastaamme kaikkiin asiakkaiden ja naapuruston yhteydenottoihin ja kirjaamme ne palauterekisteriin. Tallennamme ympäristönsuojelun tiedostoihin yhteydenoton ajankohdan, syyn ja tehdyt toimenpiteet. Raportoimme ja käsittelemme yhteydenotot tehtaan johtoryhmässä säännöllisesti. Paper Profile tietoa tuotteistamme Sappi Fine Paper Europen tehtaiden paperituotteilla on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa on tietoa muun muassa tuotteen koostumuksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestelmästä. 14 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

15 Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet Vuosittaisten ympäristötavoitteiden ja -mittareiden lähtökohtana ovat tehtaan keskeiset ympäristönäkökohdat. Tehdastason tavoitteet toteutetaan käytännössä osastoilla. Tavoitteet ovat numeerisia tai toiminnallisia ja niiden toteutumista seurataan toimintajärjestelmässä määritellyllä tavalla. Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiukat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteissa. Päämäärä on ilmaistu siten, että toimimme lakien ja säännösten mukaisesti, tehokkaasti sekä jatkuvasti parantaen. Satunnaispäästöjen ennaltaehkäisy ja niiden määrän pienentäminen kuuluvat vastuulliseen työpaikkaan ja ympäristöpäämääriimme. Tavoitteenamme on välttyä kokonaan vakavammilta, viranomaisilmoituksen tekemistä edellyttäviltä, satunnaispäästöiltä. Vähäisemmistäkin poikkeamista pyrimme saamaan kattavasti ilmoituksia, jotta voimme arvojemme mukaisesti tinkimättömästi parantaa ympäristöriskien hallintaa. Jätteet pyrimme ohjaamaan mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön. Jäteveden esiselkeytyksen kuitulietteen ja puhdistamon biolietteen käytämme ensisijaisesti maanrakennukseen ja -parannukseen. Toissijaiseesti hyödynnämme lietteet voimalaitoksen polttoaineena. Kestävän kehityksen päämäärän mukaan tavoitteenamme on minimoida prosessien vedenkulutus ja käyttää raaka-aineita mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisin vedenkulutuksen vähentämistavoite on pienentää veden ominaiskulutusta, jolloin käytämme mahdollisimman vähän vettä valmistettua paperitonnia kohden. Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä jäteveden puhdistuslaitokselle. Meneillään olevien energiansäästötoimenpiteiden tavoitteena on, että otamme kaikkien muutos- ja korjausinvestointien sekä ajotapamuutosten yhteydessä huomioon myös energiatehokkuuden parantamisen. Ympäristöpäämääränä yhteistyö sidosryhmien kanssa merkitsee avoimia ja rakentavia suhteita naapurustoon sekä kalastuskuntien ja yhdistysten edustajiin. Tavoitteenamme on jatkuva tiedonvaihto ajankohtaisista asioista. Pidämme naapuristokokouksia ja tiedotamme asioista tarvittaessa. Sertifioitu puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä ja paperin ympäristömerkkikelpoisuus ovat esimerkkejä asiakkaidemme ympäristöodotusten täyttämisestä. EMAS-ympäristöselonteon välityksellä kerromme jatkossakin säännöllisesti tehtaamme ympäristöasioiden kestävän kehityksen menestyksekkäästä matkasta. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

16 Lupaehtojen toteutuminen 2009 Lakimääräisten ympäristö- ja turvallisuusasioiden raportoinnilla on Sappissa keskeinen asema ja sillä tähdätään jatkuvaan parantamiseen. Kirkniemen tehdas vahvistaa puolivuosittain yhtiön johdolle lakimuutosten toimeenpanon tehtaalla sekä lupamääräysten toteutumisen. Viikoittain raportoidaan turvallisuus- ja ympäristöasioiden tila ja merkittävästä poikkeamasta toimitetaan viranomaiselle lähetetyn tutkintaraportin käännös. Vuosiraporttiin kootaan ympäristönsuojelun tasosta keskeiset indikaattorit. Vuoden 2009 raportoinnit valvovalle viranomaiselle on tehty lupaehtojen mukaisesti ja viranomainen on ne hyväksynyt ympäristöhallinnon tietokantaan. Vastaavasti päästöselvitykset on todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Vuonna 2009 CO 2 -päästöoikeuksia oli riittävästi. Sappi Kirkniemellä on lainvoimainen jätevesien johtamislupa ja ympäristölupa. Voimalaitoksen uusi ympäristölupapäätös on lainvoimainen. Tehdas on huomioinut toiminnassaan 21. joulukuuta 2009 Vaasan hallinto-oikeuden muuttaman Länsi- Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen. Paperitehtaan ympäristölupapäätöksessä olevasta vapaaajan asutuksen meluasiaan liittyvästä kohdasta on valitettu. Kokonaisuudessaan jätevesipäästöt olivat edelleen hyvin hallinnassa. Jätevesien johtamisluvassa määrätyt luparajat eivät ole ylittyneet kertaakaan. Tammikuussa 2009 ylittyi kokonaisfosforin ohjearvo, kun jätevedenpuhdistamolla lietettä karkasi paperikoneiden käynnistyessä pitkän seisokin jälkeen. Päästöparametri Yksikkö Luparaja Ohjearvo* Ohjearvo korvautuu Toteutunut vuosi- Huomautus kk-keskiarvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvorajalla keskiarvo 2009 (vuodesta 2011) BOD 7 kg/d Ei ylityksiä COD Cr kg/d Ei ylityksiä Kokonaisfosfori kg/d ,0 1 ohjearvoylitys Kokonaistyppi kg/d Ei ylityksiä * Ohjearvo on jätevesiluvassa määritelty tavoitteellinen päästötaso, jonka ylittymisestä on raportoitava viranomaiselle ja määriteltävä korjaavat toimenpiteet. Ohjearvo poistuu ja tilalle tulee päästöparametrin päiväarvo vuosikeskiarvona, kun uusi ympäristölupa saa lainvoiman. 16 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

17 Ympäristönsuojelun tason kehittyminen. Ennuste 2010 on laskettu tammi-heinäkuun mitatuista luvuista. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

18 Tavoitteiden toteutuminen 2009 Ympäristötavoitteemme saavutimme ne hyvin vuonna Jätevesivaikutusten hallinta Vesistökuormitus on vähentynyt kaikilla päästötyypeillä merkittävästi (kts sivu 17). Ominaispäästöt ovat erittäin alhaiset verrattuna BAT-vertailuasiakirjassa annettuihin minimirajoihin (kts sivu 21). Virtaamavaihtelu on vähentynyt (jätevesivirtaaman vrk-keskiarvon 200 l/s ylityksiä oli 27 kpl). Satunnaisten häiriöpäästöjen vähentäminen Satunnaispäästöjä ei esiintynyt. Poikkeavia häiriöpäästöjä oli edellisvuosia vähemmän (9 kpl). Jätteiden lajittelu- ja raportointijärjestelmän kehittäminen Jätteiden hyötykäyttöaste oli 98,9 %. Energia- ja raaka-ainetehokkuuden ylläpito Paineilmajärjestelmän tehokkuutta parannettiin. Hiilidioksidin päästöoikeuksia oli riittävästi. Kiintoainehäviö oli 28 kg/t (2,8 %). Prosessiveden ominaiskulutus oli 9,8 m 3 /d. Ominaiskulutustavoitteita ei saavutettu, koska paperin alhainen kysyntä maailman markkinoilla supisti tuotantoa noin 30 %. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Sidosryhmäkokouksia oli kaksi kappaletta. Palauterekisteriin on kirjattu kuusi yhteydenottoa. Henkilöstölehdessä oli kaksi ympäristöaiheista artikkelia. ISO 14001, OHSAS ja ISO 9001 järjestelmät hyväksyttiin Sappi Fine Paper Europen tehtaiden sertifikaattiin sekä Kirkniemen PEFC CoC -sertifikaatti todennettiin. Paper Profile -ympäristötuoteselosteet julkaistiin. Ympäristönsuojelun tasoa kuvaavat keskeiset indikaattorit on asetettu toiminnallisina ja mitattavina tavoitteina. Tehdas tiedostaa vesistössä pohjaeläimet biologisiksi indikaattoreiksi sekä Lohjanjärven ja sen saariston biologisen monimuotoisuuden. Biologisia indikaattoreita seurataan sidosryhmäyhteistyössä. Sappi Kirkniemen ympäristöpäällikkö on kutsuttu Metsäteollisuus ry:n ympäristövaliokuntaan, vesienhoitolain toimeenpanoon kuuluvaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen vesienhoidon suunnittelun työryhmään, Länsi- Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n tarkkailuyhteistyöhön sekä Lohjan ympäristöklusteriin. 18 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

19 Päivitetty ympäristöohjelma Tavoitteenamme on jätevesivaikutusten hallinta kaikissa olosuhteissa viranomaisten asettamien luparajojen puitteissa. Lisäksi olemme tarkastaneet tavoitteitamme satunnaisten häiriöpäästöjen vähentämiseksi ja jätteiden lajittelun tehostamiseksi, energia- ja raaka-ainetehokkuuden parantamiseksi sekä sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi. Vuosien tavoitteet ja mittarit ympäristöohjelmassa Ympäristövaikutusten näkökulma Puhdistamon toiminnan ja häiriötilanteiden hallinnan kehittäminen - jätevesivirtaama < 200 l/s, ylityksiä < 12 kpl - kiintoainehäviö jätevesiin < 25 kg/t BAT-minimiarvojen ja lupaehtojen toteuttaminen; päiväkuormituksen kk-luparaja (vuosikeskiarvo) - COD Cr < 6000 kg/d (4500) - fosfori < 9 kg/d (7) - typpi < 130 kg/d (100) Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Lakimääräinen raportointi ja ympäristölupien edellyttämät selvitykset Tiedonvälitys sidosryhmille (kpl tapaamisia) Puun alkuperäketjun hallinta (PEFC % yli 70) Henkilöstönäkökulma Ei satunnaisia häiriöpäästöjä Jätteiden tehokas laittelu ja hyötykäyttö (hyötykäyttöaste yli 97 %) Omistajanäkökulma Prosessiveden ominaiskulutus < 9,5 m 3 /d Energiatehokkuussopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuodelle 2016 Ilmapäästöjen ja polttoainejakauman seuranta (biopolttoaineen osuus %) Tehtaan biopohjaisten jätteiden hyödyntäminen voimalaitoksella fossiilisten CO 2 -päästöjen vähentämiseksi Hiilidioksidipäästöoikeuksien riittävyyden seuranta Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

20 Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvissa annettavien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). BAT-tekniikoista onkin vähitellen muodostunut yksi keskeinen mittari metsäteollisuuden toiminnan tasolle. BAT-tekniikka muodostuu joukosta tapauskohtaisesti määriteltäviä toimenpiteitä, teknisiä ratkaisuja ja päästötasoja, joilla saavutetaan kokonaisuutena hyvä ympäristönsuojelun taso. Lisäksi EU on laatinut massa- ja paperiteollisuudelle niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit), jossa on tietoja alalle soveltuvista BATtekniikoista ja joukko hyvää suorituskykyä kuvaavia lukuarvoja mm. jätevesipäästöille ja puhdistamon mitoitukselle. Yleiset BAT-vaatimukset edellyttävät, että tehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, jossa otetaan huomioon ympäristöasiat. Kirkniemen tehtaalla oleva ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. Lisäksi BAT edellyttää henkilökunnan olevan riittävästi koulutettua ympäristöasioiden hoitoon. Kirkniemessä henkilöstön koulutus on osa tehtaan johtamisjärjestelmää. Olemme esimerkiksi luoneet uusien työntekijöiden perehdytykseen kattavan ja systemaattisen menettelytavan. Yleisiä BAT:in mukaisia teknisiä ratkaisuja ovat jatkuvatoimisten mittausten lisäksi muun muassa Kirkniemen tehtaan tehokas ja pitkälle automatisoitu prosessinohjausjärjestelmä, sekä suunnitelmallinen ja ennakoiva laitteiden kunnossapito. BAT-vertailuasiakirjoissa luetellut alakohtaiset BAT-tekniikat olemme ottaneet käyttöön kokonaisuudessaan. BAT-tekniikoita ovat mm. puun kuivakuorinta, tehokkaan prosessiveden käytön ja kierrätyksen mahdollistava vesijärjestelmä, mekaanisen massan katkaisupesu, pigmenttipitoisten prosessivesien erilliskäsittely sekä biologinen jätevedenpuhdistus. Lisäksi kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on saatu erittäin alhaiseksi sekä ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan erikseen. Prosessiveden käytön ja jätevesipäästöjen vähentämisessä olemme olleet edelläkävijä. Vedenkäytön tehostaminen aloitettiin jo 1980-luvulla. Tehtaan nykyinen päästötaso on erittäin alhainen verrattuna BAT-vertailuasiakirjoissa annettuihin arvoihin. Kirkniemi alittaa jo nyt niiden minimitason. Lisäksi päästöt vähenivät kaikilla päästötyypeillä vuodesta 2006 alkaen, mikä on seurausta investoinneista, raaka-ainemuutoksista sekä tavoitteellisesta, johdonmukaisesta ja järjestelmällisestä ympäristönsuojelutoiminnasta. Myös jätevedenpuhdistamon suorituskyky on erinomainen ja BAT-vaatimukset selvästi täyttävä. Ympäristöohjelmaamme sisältyy puhdistamon toiminnan ja häiriötilanteiden hallinnan kehittäminen. 20 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

EMAS ympäristökatsaus. 2010 Sappi Kirkniemi

EMAS ympäristökatsaus. 2010 Sappi Kirkniemi EMAS ympäristökatsaus 1 Sappi Kirkniemi Sitoutuminen kestävään kehitykseen Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee tämän ympäristökatsauksen 1 päivitykseksi EMASympäristöselontekoon

Lisätiedot

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi EMASympäristökatsaus 13 Sappi Kirkniemi Alkusanat Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan

Lisätiedot

EMAS ympäristökatsaus. 2011 Sappi Kirkniemi

EMAS ympäristökatsaus. 2011 Sappi Kirkniemi EMAS ympäristökatsaus 11 Sappi Kirkniemi Sitoutuminen kestävään kehitykseen Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee tämän ympäristökatsauksen 11 päivitykseksi EMAS-ympäristöselontekoon

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi EMASympäristökatsaus 214 Sappi Kirkniemi Alkusanat Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan

Lisätiedot

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008 Sari Åkerlund 14.05.2009 1(7) Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006- - päivitystiedot Viitaten Paper EMAS ympäristöselontekoon 2006- (rekisterinumero FI-000042) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

EMASympäristöselonteko. Sappi Kirkniemi

EMASympäristöselonteko. Sappi Kirkniemi EMASympäristöselonteko 2012 Sappi Kirkniemi Sisältö Sisältö 2 Alkusanat 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä 7 Ympäristönäkökohdat 8 Ympäristöpäämäärät

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä

Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 26 28 Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä M-real Kangas M-real Kangas EMAS ympäristöselonteko 26-28 1 Sisältö Tehtaanjohtajan puheenvuoro

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Ympäristövuosi / 2012

Ympäristövuosi / 2012 2012 Ympäristövuosi / 2012 Vastuullisuus läpi linjan Käytännön tasolla kehitystyö tarkoittaa sitä, että hankimme teknologiaa, jolla voidaan vähentää melu-,vesi- ja ilmapäästöjä ja samalla pienentää yhtiömme

Lisätiedot

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2006 2008. Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2006 2008. Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 26 28 Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä M-real Äänekoski Paper M-real Äänekoski Paper EMAS ympäristöselonteko 26-28 1 Sisältö Tehtaanjohtajan

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus

Lisätiedot

Kestävä kehitys Metsä Fibressä

Kestävä kehitys Metsä Fibressä Kestävä kehitys ssä Sellua vastuullisesti valmistaa sellua uusiutuvasta raaka-aineesta, puusta, joka on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä Kestävästi hoidetut metsät toimivat ilmastonmuutosta hidastavina

Lisätiedot

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (*

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (* AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Perustettu 1990 Yli 2700 myynti- ja jakelupistettä ympäri maailmaa. Avaintuotemerkit: Valtra Perustettu:

Lisätiedot

UPM Jämsänjokilaaksossa

UPM Jämsänjokilaaksossa UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 8 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia Henkilöstön

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Jokilaakson tehtaat UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 2005

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 2005 EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 23 25 Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä M-real Kangas Sisältö Tehtaan Tehtaanjohtajan puheenvuoro 2 M-real Kangas 4 Ympäristöpolitiikka

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM, Kymi UPM, Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Vapaaehtoinen, kansainvälisesti yhtenäinen ympäristötuoteseloste paperin ostajalle

Vapaaehtoinen, kansainvälisesti yhtenäinen ympäristötuoteseloste paperin ostajalle Paperilla on oleellinen asema ihmisten välisessä kommunikaatiossa ja paperia käytetään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Paperin valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista suurin osa on uusiutuvia ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008

EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008 8 Ulla-Maija Kovanen 19..9 1(7) EMAS -ympäristöselonteko -8 - päivitystiedot 8 Viitaten M-real Kangas EMAS ympäristöselontekoon -8 (rekisterinumero FI-) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun tason

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta

Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta 1 Tämän tiedotteen tarkoituksena on kertoa Sappi Kirkniemen tehtaan naapureille ja lähialueen asukkaille tehtaan toiminnasta

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas Emas-raportti 27 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 7.5.28, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27 täyttävät

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

UPM jämsänjokilaaksossa

UPM jämsänjokilaaksossa UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 27 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 75 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

EnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä

EnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä EnergiaTehokkuusJärjestelmän sisältö ja käyttöönotto yrityksissä JaPa2 työryhmä EVT energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Page 1 Esityksen sisältö Toimeksianto ja tausta EnergiaTehokkuusJärjestelmän

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Tervasaari UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista

Lisätiedot

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää 10 500 henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää 10 500 henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. KESTÄVÄSTI METSÄSTÄ Kestävä kehitys on toimintamme perusta Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain uudistumisen vaikutus yrityksen ympäristölupaprosessiin 12.3.2013

Ympäristönsuojelulain uudistumisen vaikutus yrityksen ympäristölupaprosessiin 12.3.2013 Ympäristönsuojelulain uudistumisen vaikutus yrityksen ympäristölupaprosessiin 12.3.2013 Yritysten on hyvä huomioida ympäristölupahakemuksissa uudistuva ympäristönsuojelulaki jo nyt Ympäristölupapäätökset

Lisätiedot

WISA -Spruce monitoimivaneri

WISA -Spruce monitoimivaneri WISA -Spruce monitoimivaneri Enemmän kuin rakennevaneri. Pohjoisen hitaasti kasvanut kuusipuu antaa WISA -Spruce vanerille erinomaiset ominaisuudet; mainion yhdistelmän esteettisesti miellyttävää ulkonäköä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

UPM Raumalla. UPM, Rauma

UPM Raumalla. UPM, Rauma UPM, RAUMA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 UPM, Rauma Tuotantokyky 1 28 tonnia paperia 15 tonnia revintämassaa eli fl uff-sellua Henkilöstön määrä 85 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Max UPM

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsä Group yhtiönä Jätteenkäsittely Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto Sivutuotteet Haasteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki. Puurakentamisen Road Show 2012

Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki. Puurakentamisen Road Show 2012 Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki 23.2.2012 Puurakentamisen Road Show 2012 - Juha Lakotieva - 1 / x YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN PERUSTEET JA HYÖDYT YRITYKSELLE 2 / x Miten hallita kaikki

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot