EMASympäristöselonteko Sappi Kirkniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMASympäristöselonteko. 2009 Sappi Kirkniemi"

Transkriptio

1 EMASympäristöselonteko 2009 Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

2 KUVA Sisältö Tehtaanjohtajan puheenvuoro 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä 7 Ympäristönäkökohdat 8 Paperinvalmistuksen materiaalitase 11 Veden käyttö metsäteollisuudessa 12 Metsätalouden vesiensuojelu 13 Puuraaka-aineen käyttö ja PEFC 14 Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet 15 Lupaehtojen toteutuminen 16 Ympäristönsuojelun tason kehittyminen 17 Tavoitteiden toteutuminen Päivitetty ympäristöohjelma 19 Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) 20 Ympäristövaikutukset 22 Sisäinen kuormitus vesistössä 23 Hapetuskierrätys 24 Jätevesien käsittely ja jätehuolto 25 Ilma 26 Melu 27 Työturvallisuus ja työhyvinvointi 28 Ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 Sanasto 31 Laatujärjestelmäpäällikkö Carita Sommar Ympäristöpäällikkö Ulla-Maija Kovanen Turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Tuotantopäällikkö Jouni Laakso Tuotespesialisti Merja Turva Tuotespesialisti Riikka Sederholm Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko Toimitus: Ulla-Maija Kovanen Jari Haijanen Carita Sommar Kirsi Skyttä Taitto: Mainostoimisto PTV-Team Oy 2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

3 Tehtaanjohtajan puheenvuoro Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee nyt järjestyksessä toisen täydellisen EMAS-asetuksen mukaisen ympäristöselontekonsa, jossa on keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista, -vaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä. EMASjärjestelmä tukee Sappi Ltd -yhtiön ja tehtaan kestävän kehityksen toimintatapaa vähentää ympäristövaikutuksia ja käyttää luonnonvaroja entistä tarkemmin. Ympäristöselonteossa käsitelty laitoskokonaisuus muodostuu paperitehtaasta ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksesta, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä tehdasalueella. Sappi Kirkniemen tehtaalla on aina pyritty ottamaan ympäristöasiat huomioon keskeisenä osana toimintaa. Tehtaan käynnistymisestä lähtien vesienpuhdistuksen kapasiteettia on lisätty aktiivisesti vuosien saatossa ja nykyisillä laitteilla saavutetaan erittäin hyviä tuloksia. Tehtaan ympäristönsuojelutyö tuottaa tulosta. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan kanssa. Kun tuotanto on huippukunnossa, myös ympäristöasiat pystytään hoitamaan esimerkillisellä tavalla. Tuloksiin on päästy ammattitaidolla ja asenteella sekä parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja jatkuvasti toimintatapoja kehittäen. Tehokas tapa ohjata toimintaa oikeaan suuntaan on asettaa ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet osaksi jokavuotista suunnittelua, joka määrittelee puitteet toiminnalle ja edistää jatkuvaa kehitystä. Tavoitteiden toteutumista seurataan niin tehdas- kuin osastotasolla säännöllisissä kokoontumisissa. Tehtaalla on käytössä toimiva johtamisjärjestelmä, joka pitää sisällään ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, laadunhallintajärjestelmät sekä puun alkuperäketjun hallinnan. Ympäristölupa sisältää monia velvoitteita, niin vesien- ja ilmansuojelusta, kuin jätehuollosta, kemikaaleista ja tehtaan aiheuttamasta melusta. Vaasan hallintooikeuden muuttamasta paperitehtaan ympäristölupapäätöksessä olevasta vapaa-ajan asutuksen meluasiaan liittyvästä kohdasta on valitettu. Olemme arvioineet uuden ympäristöluvan ehtojen vaikutukset toimintaamme ja tehneet jo tarvittavat muutokset vuoden 2010 ohjelmaan sekä ympäristötavoitteisiimme Velvoitteiden toteutumista ja noudattamista valvotaan mittausten ja tarkastusten avulla sekä raportoimalla niistä säännöllisesti valvoville tahoille, kuten paikallisille ympäristöviranomaisille. Tehtaan toiminnasta tiedotetaan tehtaan sisäisissä viestintäkanavissa sekä naapurusto- ym. tapaamisissa. Toivon tämän ympäristöselonteon vastaavan kysymyksiinne Sappi Kirkniemen tehtaan ympäristöasioista ja niihin liittyvistä toiminnoista. Kirkniemessä, 10. syyskuuta 2010 Martti Savelainen tehtaanjohtaja Vuoden 2009 keskeiset saavutuksemme tarkasteltuna ympäristöpolitiikan neljästä näkökulmasta: Ympäristövaikutusten näkökulma Lupaehdot ja lakivelvoitteet täytetty Kuormitus vesistöön vähentynyt 2000-luvulla: - biologinen hapenkulutus 70 % - kemiallinen hapenkulutus 35 % - fosfori 40 % - typpi 30 % Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Integroidut toimintajärjestelmät sertifioitu; ISO 14001, OHSAS ja ISO 9001 Sappi Fine Paper Europe -tehtaiden sertifikaatissa Puun alkuperäketjun hallinta (PEFC % yli 80) Ympäristölupapäätös 21. joulukuuta 2009 Henkilöstönäkökulma Ei satunnaisia häiriöpäästöjä Jätteistä hyötykäyttöön yli 98 % Omistajanäkökulma Prosessiveden ominaiskulutus 18 % vähemmän kuin BAT-vertailuasiakirjan alaraja Energiatehokkuusjärjestelmä sertifioitu liittyminen Työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen energiatehokkuussopimukseen Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

4 Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia päällystettyjä aikakauslehtipapereita - Galerie Lite, Galerie Brite ja Galerie Fine. Otamme ympäristönsuojelun huomioon kaikessa toiminnassamme. Historia Vuonna 1962 Oy Metsäliiton Paperi Ab päätti paperitehtaan rakentamisesta Lohjan Kirkniemeen. Vuosien varrella paperitehtaan nimi on muuttunut osana erilaisia yritysjärjestelyjä. Vuonna 1973 tehdasyksikkö sai nimen Metsäliiton Teollisuus Oy, Kirkniemen tehtaat. Vuoden 1987 alusta Kirkniemen paperitehtaasta tuli osa G.A. Serlachius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n muodostamaa Metsä-Serlaa. Vuodesta 2001 tehdas oli osa M-realia, joka myi Graphics Papers -liiketoiminnan ja Kirkniemen tehtaan eteläafrikkalaiselle Sappi Ltd:lle. Sappi Kirkniemen toiminnasta vastaavaksi yhtiöksi perustettiin Sappi Finland I Oy Kirkniemen tehdas kuuluu Sappi Fine Paper Europen yhdeksän tehtaan muodostamaan toimialueeseen. Paperikonelinja 1 käynnistyi vuonna 1966 ja toinen paperikone vuonna Molempia paperikoneita ja tuotevalikoimaa on uusittu säännöllisesti. Tuotteet ja tuotantovälineistö ovat edustaneet aikansa huippua. Paperikone 1:n uusinnassa vuonna 1982 tuote muutettiin WSOP:ksi, joka oli ensimmäinen offset-painomene- telmään soveltuva päällystämätön aikakauslehtipaperi. Paperikone 2:n uusinnassa vuonna 1990 otettiin päällystyksessä raaka-aineeksi ensimmäisenä käyttöön kipsi. Paperikone 1:n viimeisin iso uudistus vuonna 1994 aloitti erittäin kevyiden päällystettyjen paperilaatujen valmistuksen aikakauden. Vain pari vuotta edellisestä Kirkniemessä auottiin jälleen uusia uria. Haapaa raaka-aineena käyttävä, tuotannon kaksinkertaistava paperikone 3 käynnistettiin Tuotteet Galerie Lite, Galerie Brite ja Galerie Fine Kirkniemessä valmistetaan päällystettyä aikakauslehtipaperia kolmella paperikoneella, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on tonnia vuodessa. Kirkniemen tehdas tuottaa korkeatasoisia aikakauslehtipapereita neliöpainoalueella g/m 2. Jokainen paperikonelinja on erikoistunut yhden tuotteen valmistamiseen eri neliömassoissa. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, soveltuu korkean opasiteetin ansiosta erityisesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripainoksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on parhaimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttökohteet ovat laadukkaat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä myyntikuvastot. Galerie Fineä valmistetaan sekä kiiltävä- että silkkipintaisena. Tuotteet myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta ja viennin osuus on noin 94 % kokonaistuotannosta. Sappi Kirkniemi tänään Sappi Kirkniemi sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Vuonna 2009 paperitehtaalla tuotettiin paperia noin tonnia ja tehtaan liikevaihto oli noin 330 miljoonaa euroa. Kirkniemessä työskenteli vuoden 2009 lopussa noin 610 henkilöä. Tuotannon raaka-aineina käytetään kuusesta tehtaalla valmistettavia mekaanisia massoja ja ostettua kemiallista massaa eli sellua. Paperin valmistuksessa käytetään runsaasti vettä sekä erilaisia täyteaineita ja päällystyspigmenttejä, kuten kaoliinisavea, kipsiä ja kalsiumkarbonaattia. Tämän lisäksi käytössä on lukuisia kemikaaleja. Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry 4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

5 Massan käsittely Paperiradan muodostus Kuivatus Päällystys Kalanterointi Pituusleikkaus Pakkaus ja suurin osa sähköstä valmistetaan tehdasvoimalaitoksella. Paperitehdas aputoimintoineen käyttää lämpöä (höyryä) lähes GWh ja sähköä hieman yli GWh vuodessa. Höyryä käytetään paperin kuivatuksessa ja prosessivesien lämmittämisessä. Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden käytössä. Tarvittavasta sähköstä noin 25 % ostetaan valtakunnan verkosta. Kaikki tehtaan prosessiperäiset jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdistamolla. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan Lohjanjärveen. Tuotantoprosessi Kirkniemen tehdas käsittää massanvalmistusosaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa. Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hiokeja hierremassa (mekaaninen massa). Paperikone 1 käsittää paperikoneen, sen yhteydessä olevan online-päällystyskoneen ja kiillotuskalanterit paperin pinnan viimeistelyyn. Paperikone 2:een kuuluu paperikone, erillinen päällystyskone sekä kiillotuskalanterit. Konelinjoilla on yhteiset pituusleikkurit tuotteen leikkaamiseksi asiakkaan tilaamaan leveyteen sekä pakkaamo, jossa rullat suojataan kestämään koko kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon. Paperikonelinja 3 sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Se koostuu paperikoneesta, offline-päällystyskoneesta, matta- ja kiillotuskalentereista sekä pituusleikkureista ja pakkaamosta. Paperinvalmistuksen raaka-aineita ovat: kuidut (sellu, hioke ja hierre) täyteaineet ja päällystyspigmentit side- ja lisäaineet vesi. Havusellulla saadaan paperille vaadittava lujuus ja mekaanisella havupuumassalla paperiin hyvä tasaisuus ja optiset ominaisuudet. Pigmentit parantavat paperin painettavuutta. Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia ja parannetaan erilaisia tuoteominaisuuksia. Veden avulla muodostetaan paperin rakenteeseen tarvittavat kemialliset sidokset puukuitujen välille. Vettä käytetään muun muassa jäähdytys-, laimennus- ja pesuvetenä. Massojen käsittelyssä: valmistetaan hioke ja hierre sekä hajotetaan kemiallinen sellu ja paperihylky pulppereissa jauhetaan massoja kuitujen paperiteknisten ominaisuuksien parantamiseksi sekoitetaan erilaiset massat halutussa suhteessa sekä lisätään tarvittavat täyteaineet, apuaineet ja sävytysväri lisätään kemikaaleja parantamaan paperiradan muodostusta ja veden poistoa paperikoneella lisätään limantorjuntakemikaaleja estämään epäpuhtauksien muodostumista putkistoihin ja säiliöihin. Paperikoneen perälaatikkoon johdettava massaseos laimennetaan kiertoveteen noin kaksisataakertaisesti. Perälaatikon tehtävänä on levittää massaseos tasaisesti liikkuvalle viiralle, jossa paperiradasta suotautuu vettä imujen tehostamana. Paperikoneen puristinosan jälkeen paperissa on vielä yli 50 % kosteutta, joka haihdutetaan höyryllä lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muodostuvat lujat sidokset. Päällystyskoneella paperin pintaan levitetään vaaleaa pigmenttiä sisältävää päällystyspastaa, joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhalluksella (infra- ja leijukuivatus) sekä kuivaussylintereillä. Jälkikäsittelyssä paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla ennen pituusleikkausta ja pakkausta. Päällystetty paperi saa näin sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin loppukosteudeksi jää noin 4 %. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

6 ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 Olemme sitoutuneet Sappin arvoihin ja ympäristöpolitiikkaan sekä noudattamaan kestävän kehityksen ohjeistoa. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät; tasapainoiset kolme kulmakiveä vastuulliselle liiketoiminnalle. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikan neljä näkökulmaa huomioivat nämä tekijät ja Sappin kestävän kehityksen ohjeet arkipäivän toiminnassa. Talous Pitkäkestoisen kannattavan kasvun painottaminen Eettisten käytäntöjen edistäminen Asiakastyytyväisyyden edistäminen teknologian ja innovaatioiden avulla Kilpailuasemamme vahvistaminen tärkeimmillä markkina-alueilla Liiketoiminnan edellytysten varmistaminen Arvon tuottaminen sidosryhmille DET NORS KE V ERI TAS MANAG EMEN T SYST EM CERTI FIC ATE Certificate No AQ- NLD -Rv A R ev1 This is to certify that Sappi Fi ne Paper E urope And its legal entities / locations as per Appendix have been found to conform to the Management System Standards Yhteiskunta Yhteistyö yhteisöjen kanssa Avoin ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhdenvertaisen, monimuotoisen työpaikan luominen Hyvä työpaikka Koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen Hyvinvointi, turvallisuus ja terveys etusijalla OHSA S 18001:2007 This certificate is vali d concerning all activities related to: Mar keting, Development and Production of coated gra phic paper a nd specialities. Initial C ertification date: Pla ce and date: for the Accredited Unit: This Certificate is valid until: T HE NETH ERL ANDS The audit has been performed under the supervision of: Lead Auditor Management Representative 25 January January 2011 Barendrecht, 8 oktober 2009 A. Donatz A.G. Ke rbusch DET NORS KE V ERI TAS CERTI FIC ATI ON B.V., Ympäristö Parhaiden ympäristökäytäntöjen ja lakien noudattaminen Jatkuva sitoutuminen riippumattomiin ympäristö-, puu- ja kuitusertifiointijärjestelmiin Biodiversiteetin turvaaminen edistämällä kestävää metsänhoitoa Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja uusiutuvista lähteistä olevan energian käytön lisääminen Kiinteän jätteen vähentäminen ja veden laadun parantaminen Kierrätyskuidun talteenotto 6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

7 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä Toteutamme kestävään kehitykseen, jatkuvaan parantamiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan sekä ympäristökuormituksen pienentämiseen liittyvät tavoitteemme suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja johdonmukaisen toimintajärjestelmämme avulla. Kirkniemen ympäristöpolitiikka määrittelee päämäärät ja periaatteet tarkastellen neljästä näkökulmasta. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Päämääränä tehokkuus ja jatkuva parantaminen Periaatteena kehittää valmistusprosessia ja toiminta tapoja hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laadukkuus Kunnioitus ARVOT Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Päämääränä lakien noudattaminen ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötyöstämme Henkilöstönäkökulma Päämääränä vastuullinen työpaikka Periaatteena antaa kehitysmahdollisuuksia sekä asettaa ympäristö, turvallisuus ja terveys etusijalle Tinkimättömyys Omistajanäkökulma Päämääränä kestävä kehitys Periaatteena säästää ja kierrättää sekä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Ympäristöpolitiikan toteuttaminen toimintajärjestelmässä on vaiheittainen 1. Suunnittelu Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympäristönäkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä valitaan mittarit näiden tavoitteiden seurantaa varten. Plan Do 2. Toteutus Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä toimintatavat kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään organisaation ja eri henkilöiden vastuut tavoitteiden suhteen. 4. Kehittäminen Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projekti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloitetaan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja -tavoitteiden tarkistuksella. Act Check 3. Arviointi Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja sisäisiä arviointeja. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

8 Ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia Kirkniemen tehtaan ympäristöpäästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin. Merkittävät ympäristönäkökohdat ovat tehtaan luvissa ja lainsäädännössä säädeltyjä tai tehtaan keskeisten sidosryhmien kannalta tärkeitä asioita. Näiden tunnistamisessa otetaan huomioon: luvat ja viranomaismääräykset Kirkniemen sisäiset tarpeet ja paikalliset olosuhteet Sappi Fine Paper Europe -tehtaiden ympäristötavoitteet tehtaan sidosryhmät. Kirkniemen keskeiset ympäristönäkökohdat ja niiden hallinta Jätevesipäästöt Kirkniemen tehtaan vesistöön johtamat jätevedet aiheuttavat paikallisia ympäristövaikutuksia Lohjanjärven eteläosassa. Kokonaisuutena tehtaan vaikutus järven veden laatuun on kuitenkin rajallinen. Esimerkiksi Lohjanjärven rehevöitymistä säätelevän minimiravinteen fosforin kuormituksesta tehtaan osuus oli 7 % ja typpikuormasta oli 5 % laskettuna Mustionjoesta lähtevistä ravinneainevirtaamista vuonna 2009*. Lohjanjärvestä vedet laskevat järven eteläosasta Mustionjokea pitkin mereen Pohjanpitäjänlahteen. Jätevesien johtamiselle on asetettu tiukat ehdot tehtaan ympäristöluvassa. Ehtojen täyttämiseksi ja jätevesikuormituksen minimoimiseksi pyrimme: pitämään tehtaalta jätevedenpuhdistamolle johdettavan jätevesikuormituksen mahdollisimman alhaisena ja ta - saisena mahdollisimman tehokkaaseen ja käyttövarmaan jätevedenpuhdistamon toimintaan varmistamaan puhdistamon kapasiteetin riittävyyden muutoksia tai investointeja suunniteltaessa. Satunnaiset häiriöpäästöt Erilaiset satunnaispäästöt (öljy, kemikaalit, ym.) tehtaan jätevesi- tai kirkasvesikanaaleihin kulkeutuvat puhdistamolle tai suoraan järveen ja aiheuttavat ympäristövahinkoriskin. Häiriöitä ovat myös jäteveden puhdistamon aiheuttamat ajoittaiset hajuhaitat. Päästöjä voi tapahtua myös ilmaan ja maaperään esimerkiksi laiterikkojen tai onnettomuuksien seurauksena. Vuodesta 1998 tehtaalla on ollut käytössä sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettely, jota on myöhemmin tehostettu riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisevien toimien lisäyksellä. Välitämme tiedon poikkeamista koko tehtaan henkilökunnalle. Jatkuvaa riskien arviointia toteutetaan sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettelyssä. Ympäristöriskikartoitukset sisältyvät lupaprosesseihin. VTT teki Kirkniemessä vuosina perusteellisen ympäristöriskikartoituksen, joka päivitettiin vuonna Selvityksen mukaan lähes kaikki teknisin toimenpitein poistettavissa olevat riskitekijät on jo poistettu edellisen riskianalyysin laadinnan jälkeen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen todettiin olevan riskienhallinnan kannalta tärkeää. * Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta , julkaisu 200/2010, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. 8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

9 C O 2 Satunnaisten häiriöpäästöjen aiheuttamiin riskeihin varaudumme mm: teknisten toimenpiteiden ja henkilöstön koulutuksen avulla päästöjen torjuntavalmiuksien ylläpidolla ja kehittämisellä tehokkaalla tiedonkululla huolehtimalla korjaavien toimenpitei - den tehokkaasta läpiviennistä. Päästöt ilmaan Paperitehtaan ja voimalaitoksen toiminnasta aiheutuu erilaisia päästöjä ilmaan (hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit, hiilidioksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Päästöt ovat melko vähäisiä, eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu rajat sen ympäristöluvassa. Tehtaan ja voimalaitoksen ilmapäästöjen vaikutusten minimoimiseksi huolehdimme polttoprosessien hyvästä polttotuloksesta ja hyötysuhteesta, suosimme vähäpäästöisiä polttoaineita ja käytämme tehokkaasti savukaasujen puhdistuslaitteita. Olemme esimerkiksi tehostaneet uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä. Energiatehokkuuden parantaminen on osa tuotantotehokkuutta, sillä se vähentää energian tarvetta ja energian tuotannoista aiheutuvia päästöjä ja näin osaltaan kasvihuonekaasujen syntyä. Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin ja asianmukaiset luvat ovat voimassa. Paperitehtaalla on kasvihuonekaasujen (CO 2 ) päästölupa valmistusprosessissa käytettävälle maakaasulle sekä myönnettyjä hiilidioksidin päästöoikeuksia t/a. Kirkniemen voimalaitoksella on päästölupa energiantuotannossa käytettäville fossiilisille polttoaineille (maakaasulle, kevyt- ja raskasöljylle) sekä myönnettyjä hiilidioksidin päästöoikeuksia t/a päästökauppakaudelle Tuotteen hiilijalanjälkilaskelmien kriteereitä kehitetään Euroopan paperiteollisuudelle. Sappissa seurataan laskentatapojen kehittymistä, koska laskelmissa on useita tekijöitä, joihin tehtaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Paperin- ja massanvalmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat laskettuna Paper Profile -ympäristötuoteselosteessa. Ympäristömelu Kirkniemen tehtaan toiminta aiheuttaa melua lähiympäristöön. Melu on luonteeltaan pääasiassa tasaista huminaa. Ympäristömelulle on asetettu rajat tehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa. Pyrimme välttämään toiminnassamme tarpeettoman melun aiheuttamista. Melun tasoa ja lähteitä kartoitetaan säännöllisesti melumallin ja mittausten avulla. Viimeisin meluselvitys on vuodelta Vuosina teimme laajan ympäristömelun vaimennusprojektin. Kaikkien uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

10 Ympäristönäkökohta Kirkniemi 2009 Vaikutusmekanismi ympäristön tilaan Melu, äänitehotaso db alle 50 * Viihtyvyyshaitta lähialueella. Orgaaninen aines Hapen kuluminen vesistössä vaikuttaa esim. BOD kg/t vesistöön 0,05 pohjaeläinten ja kalojen lajisuhteisiin. COD kg/t vesistöön 1,43 Kiintoaine kg/t vesistöön 0,59 Fosfori g/t vesistöön 1,58 Fosfori on minimiravinne ja kiihdyttää levätuotantoa. Typpi g/t vesistöön 30,6 Ravinnepitoisuuksien nousu lisää mm. leväkasvua ja aiheuttaa lievää haittaa kalastukselle. Raaka-aineet tuotantoon kg/t 1028 Raaka-ainehävikin pieneneminen säästää luonnonvaroja. Jäähdytysvedet m 3 /t 31 Jäähdytysvedet nostavat purkualueella järven veden lämpötilaa. Talvella jää on heikkoa Pensaaren salmessa. Jäteveden määrä m 3 /t 9,8 Poikkeamatilanteessa voi vaikuttaa jätevesipuhdistamon toimintaan. Energian käyttö Fossiilisten polttoaineiden käyttö edistää ilmastomuutosta (kasvi- - sähkö MWh/t 1,51 huoneilmiö). Savukaasujen rikki- ja typpidioksidipäästöt ilmaan - lämpö MWh/t 1,15 aiheuttavat maaperän ja vesistön happamoitumista. Ilmapäästöt CO 2 kg/t 667 SO 2 kg/t 0,01 NO 2 kg/t 0,74 Hiukkaset kg/t 0,06 Kaatopaikkajäte kg/t 1,3 Kaatopaikkakäsittelyssä: kaatopaikkakaasujen muodostuminen ja Ongelmajäte kg/t 0,3 suotovesien aiheuttama kuormitus. Jätteet yhteensä kg/t 118 * Esimerkiksi 50 km/h nopeudella ajavan kuorma-auton aiheuttama äänitehotaso on noin 108 db(a). Ympäristöluvan mukaiset ja valtioneuvoston antamat yleiset melutason ohjearvot db(a) (VNp 993/92) asuinalueille ovat alle 50 db yöllä ja alle 55 db päivällä. Liikenteen aiheuttama melu voi monin paikoin ylittää ko. arvot. Valmistusprosessin tehokkuus Massan- ja paperin valmistuksessa tarvitaan runsaasti vettä, raaka-aineita ja kemikaaleja. Huolehdimme valmistusprosessin tehokkuudesta voidaksemme vähentää toiminnasta suoraan aiheutuvia päästöjä sekä energiantuotannosta ja raaka-aineiden hankinnasta aiheutuvia välillisiä ympäristöhaittoja. Lisäksi vähennämme kemikaalien käyttöä siellä missä se on mahdollista. Pyrimme käyttämään puhdasta vettä, raaka-aineita, kemikaaleja ja energiaa säästeliäästi. Käytämme ja huollamme raakaaineiden talteenottolaitteistoja tehokkaasti. Viime vuosina olemme tehostaneet energian käyttöä paperinvalmistuksessa. Vesijärjestelmän sulkemisastetta on parannettu, jolloin jäteveden määrä on pienentynyt. Energiatehokkuus Massan- ja paperinvalmistuksessa tarvitaan runsaasti sähköä ja lämpöenergiaa (höyry). Minimoimalla energiankulutuksen voimme vähentää tuotannosta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja energiahuollon kustannuksia. Vuonna 2009 tehtaan energiatehokkuusjärjestelmä sertifioitiin. Kirkniemen tehdas liittyi Työ- ja Elinkeinoministeriön alaiseen energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimukseen sitoutuen energiatehokkuusjärjestelmään sekä asettamaan jatkuvalle parantamiselle tavoitteet. Kirkniemen tehdas käyttää Motiva Oy:n kehittämää raportointityökalua energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuksen seurantaan. Optimoimme energiankulutusta: käyttämällä koneita ja laitteita mahdollisimman tehokkaasti ja oikein huolehtimalla prosessin hy västä kunnossapidosta seuraamalla sähkön ja höyryn kulutusta ja puuttumalla välittömästi ongelmiin etsimällä ja toteuttamalla energian kulutusta alentavia toimenpiteitä ja investointeja käymällä systemaattisesti läpi tehtaan osaprosessit energiatehokkuusjärjestelmässä kuvatuin analyysein ja toteuttamalla löydetyt taloudellisesti kannattavat energiansäästöratkaisut kouluttamalla avainhenkilöstöä havaitsemaan työympäristönsä energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät. 10 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

11 Paperinvalmistuksen materiaalitase PÄÄSTÖT ILMAAN (t) Hiilidioksidi CO Rikkidioksidi SO 2 :na 4,9 Typen oksidit NO 2 :na 348 Hiukkaset 28,5 TUOTANTO (t) Mekaaninen massa Paperi Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna Materiaalitase auttaa hahmottamaan ympäristönäkökohtia, jotka liittyvät tuotteeseen, raaka-aineiden käyttöön ja ympäristövaikutuksiin. KUITURAAKA- AINEET (m 3 ) Puu Hake MUUT RAAKA- AINEET (t) Sellu Pigmentit Sideaineet Lisäaineet ENERGIA (GWh) Sähkö 710 Höyry 544 VESI 1000 m 3 Prosessivesi Jäähdytysvesi PÄÄSTÖT VETEEN (t) Kemiallinen hapenkulutus (COD) 675 Biologinen hapenkulutus (BOD) 27 Fosfori 0,7 Typpi 14 Kiintoaine 276 JÄTTEET (t) Kaatopaikkajäte (kuiva) 597 Ongelmajätteet 147 Jätteet hyötykäyttöön Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

12 Veden käyttö metsäteollisuudessa Paperia ei voi valmistaa ilman vettä Massanvalmistuksessa irrotetaan puun kuidut toisistaan. Paperinvalmistusprosessissa näistä muodostetaan vettä apuna käyttäen luja, yhtenäinen matto. Vettä tarvitaan lisäksi: kuitujen kuljettamiseen lämmön siirtämiseen tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun jäähdyttämiseen. Oikea vesi oikeaan paikkaan Prosessissa vettä lisätään paperikoneilla korvaamaan kiertovettä ja kuivatuksessa haihtuvaa vettä. Kierrätettyä vettä käytetään massanvalmistukseen, laimennuksiin, kuidutukseen ja pesuihin. Vesiä kierrätetään prosessin puhtaammista osista käyttökohteisiin, joissa veden laatuvaatimukset ovat tuorevettä alhaisemmat. Jäteveden puhdistukseen tuleva prosessijätevesi syntyy pyörrepuhdistus- ja kiintoaineen talteenottolaitteistojen rejekteistä sekä mas- sanvalmistuksen kuidun talteenoton kirkassuodoksen ylijäämästä. Jäähdytys- ja tiivistysvedet kulkevat omissa järjestelmissään puhtaana, eikä niitä siten tarvitse puhdistaa käytön jälkeen. Tuotannon ympäristövaikutusten minimointi on tasapainottelua Metsäteollisuus ja Kirkniemen tehdas ovat investoineet uusiin ympäristöteknologioihin tehtaan sisäisissä veden puhdistusprosesseissa. Metsäteollisuus ja Kirkniemen tehdas ovat tehostaneet vedenkäyttöä ja vähentäneet vesistökuormitusta. Massa- ja paperiteollisuuden ravinnekuormitus on noin 4 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Vesistökuormituksen pienentäminen johtaa usein jätteiden tai ilmaa suuntautuvien päästöjen lisääntymiseen. Veden käytön vähentäminen pienentää aluksi energian kulutusta, mutta säästöjä maksimoimalla tullaan tilanteeseen, jossa energian tarve alkaa kasvaa. Suomen käytettävissä olevista vesivarannoista hyödynnetään noin 3 % ja metsäteollisuuden vedenotto on siitä 6,5 %. Vettä kannattaa käyttää siellä, missä sitä on Suomessa ei ole pulaa vedestä. Teollinen tuotanto ei kilpaile juomavedestä. Ympäristön kuormitus on minimoitu (BAT). Vettä säästetään kierrättämällä. Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa säästää vesivaroja asiakasmaissa, joissa niitä on niukemmin. Suomen paperiteollisuuden tuotannosta menee vientiin 90 %. Metsäteollisuus on pieni osa veden kiertokulkua Suomessa. 3 % 6,5 % 12 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

13 HAIHDUNTA HAIHDUNTA PUHDISTETTU VESI RAAKA-AINEET VESI TUOTTEET Vesijalanjäljen laskentamenetelmiä kehitteillä Euroopan paperiteollisuudessa Vesijalanjälkilaskelmissa on useita ulkopuolisia tekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa paperinvalmistuksessa tehtaalla ja siksi toistaiseksi seuraamme laskelmien kehittämistä. Veden käyttöä Kirkniemen tehtaalla olemme vähentäneet useilla teknisillä ratkaisuilla. Lohjanjärvestä otetun tuoreveden käyttömäärä paperikoneille oli vuonna ,8 m 3 /paperitonni; 18 % alle BAT-vertailuasiakirjan alarajan. Vesi kiertää jatkuvasti luonnossa Puut ja muu metsäkasvillisuus tarvitsevat vettä elintoimintoihinsa. Vettä haihtuu kasvillisuudesta, maasta ja vesistöistä ilmaan. Vesi tiivistyy ylemmissä ilmakerroksissa, josta se sataa takaisin maahan - sadevesi kerääntyy vesistöihin ja maaperään, josta se on taas puiden ja muun kasvillisuuden käytettävissä. Vesi ei katoa ekosysteemistä mihinkään, se vain muuttaa olomuotoaan. Metsätalouden vesistövaikutukset ovat väliaikaisia Kun puusto poistetaan, haihdutus vähenee ja veden virtaus lisääntyy - kiintoainesta ja ravinteita lähtee liikkeelle - mahdollisia vesistövaikutuksia hakkuupaikan ominaisuuksien mukaan Taimettumisen ja pohjakasvillisuuden kehittymisen myötä tilanne palautuu ennalleen noin kymmenen vuoden sisällä. Metsäsertifiointi parantaa vesiensuojelun tasoa Suomalaiseen perhemetsätalouteen soveltuu kansainvälinen, maailmalla laajimmin käytetty metsäsertifiointijärjestelmä PEFC. PEFC-sertifioinnin kriteerejä ovat: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan. Energiapuuta korjataan kestävästi. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä huolehditaan vesiensuojelusta - vesistöjen varteen jätetään kiinto- ( ) ) 2 O ainesta ja ravinteita sitova suojakaista, jonka minimileveys on viisi metriä - suojakaistaa ei muokata, lannoiteta eikä raivata, sillä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita eikä siltä nosteta kantoja. Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla. Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä - kemiallisia kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita ei käytetä 1. luokan pohjavesialueilla - koneiden huoltopaikat on määritelty pohjavesien kannalta turvallisille paikoille. Luonnontilaisia soita ei ojiteta. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

14 +358 (10) Product Ga lerie Fine gsm Product Galerie Lite gsm Company Mill Sappi Fine Pape r Europe Kirkniemi, Finland Information gathere d from to Product Company Mill Ga lerie Brite gsm Sappi Fine Paper Europe Company Mill Sappi Fine Paper Europe Kirkniemi mill, Finland Information gathere d from to Date of issue Kirkniemi, Finland Date of issue Information gathere d from to Date of issue Environmental Management Certified env iro nmental mana gement s yst em at the mill ISO since 2003 and EMAS since 2007 Company sys tems ensure traceabilit y of the origin of woo d yes no 10% recovered paper Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC Environmental Managem ent Certified env iro nmental mana gement syst em at the mill Environmental Management Certified env iro nmental mana gement s yst em at the mill ISO since 2003 and EMAS since 2007 Company sys tems ensure trace ability of the origin of woo d yes no 10% recovered paper Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 78% Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC Countries of fibre origin: Finland All wood /pulp is from sustaina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Company sys tems ensure traceabilit y of the origin of woo d yes % recovered paper ISO since 2003 and EMAS since 2007 The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 83% no 10 The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 82% Countries of fibre origin: Finland Countries of fibre origin: Finland All wood /pulp is from sustaina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Environmental parameters Product composition Environmental parameters Product compositi on The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 4,41 kg/tonne AOX 0,043 kg/tonne NTot 0,080 kg/tonne P Tot 0,005 kg/tonne Air SO 2 0,14 kg/tonne NO x 1,20 kg/tonne Chemical pulp 26% Moi sture 4% Bin ders 5% More information Mechanical pulp 25% Pig ments and fillers 40% All wood /pulp is from sust aina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Environmental parameters Product composition The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 4,0 kg/tonne AOX 0,037 kg/tonne NTot kg/tonn 0,073 P Tot 0,004 kg/tonne e Che mic al pulp 21% Moisture 4% Binders 5% Mec hani cal pulp 31% The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 3,96 kg/tonne AOX 0,037 kg/tonne NTot 0,073 kg/tonne P Tot 0,004 kg/tonne Air SO 2 0,121 kg/tonne NO x 1,13 kg/tonne Chem ica l pulp 22% Mois tu re 4% Bin ders 4% Pig ments and fillers 33% More informatio n Mec hani cal pulp 37% CO 2 (fossil) 520 kg/tonne Contac t person Merja Turva Addres s FI Air SO 2 0,12 x NO kg/tonne 1,13 kg/tonne Pigments and fillers 39% CO 2 (fossil) 513 kg/tonne Contac t person Riikka Sederho lm Addres s FI Lohja Solid w aste l and filled 5,7 BDk g/tonne Finland CO 2 (fossil) kg/tonne More information Solid w aste l and filled 5,0 BDk g/tonne Finland Phone Purchase d elec tricit y consumption (10) ppi.com Solid waste land filled BDk g/tonne 513 Contac t person Riikka Sederholm Addres s FI Lohja /tonne of final product 898 kwh ore information about Paper Profile can be found on rofile.com 5,0 Finland Phone Purchase d elec tricit y consumption (10) ppi.com Phone Purchase d elec tricit y consumption /tonne of final product 896 kwh about Paper Profile can be found on /tonne of final product 896 kwh e i n f o r m a t i on a b o u t P a pe r P r o f i l e c a n b e f o u n d o n w w w. p a p e r p r o f i l e. c o m Riikka.Sed sappi.c om Kuljetukset Puuraaka-aineen käyttö Paperiteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukset vaikuttavat ympäristöön. Kuljetuksien yhteydessä syntyy etenkin ilmapäästöjä. Suurin osa kuljetuksia koskevista päätöksistä tehdään Sappi Fine Paper Europen keskushallinnon ohjaamina, jolloin tehtaan vaikutusvalta jää vähäiseksi. Lisäksi kuljetukset riippuvat voimakkaasti raaka-aineiden tuottajamaista ja tuotteiden markkinoista. Kirkniemen omassa toiminnassa vähennetään tehtaan sisäisten ja lähialueen kuljetusten aiheuttamia ympäristöhaittoja muun muassa kuljetusten huolellisella suunnittelulla, uudenaikaista kalustoa suosimalla sekä taloudellista ajotapaa edistämällä. Vientikuljetukset on keskitetty pääosin Hankoon ja Helsingin Vuosaareen, jonne liikennöivien junien aikatauluja ja junavaunujen määriä optimoidaan kuljetusten minimoimiseksi. Metsien talouskäyttö vaikuttaa aina metsäluontoon ja saattaa aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja. Kestävässä metsätaloudessa suojellaan metsäluonnon monimuotoisuutta ja edistetään vastuullista puunhankintaa. Kirkniemen tehtaan puunhankinnasta vastaavalla Metsäliitto Osuuskunnalla, sellumassojen valmistajilla ja Kirkniemen tehtaalla on kaikilla puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit (PEFC CoC). Puun alkuperäketjun hallinnan avulla tunnemme puun alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. Näin varmistamme, että käyttämämme massan puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Sertifioidun puun osuus Kirkniemen tuotteiden kuituraaka-aineesta on yli 80 %. Sappi Kirkniemen valmistamat päällystetyt aikakauslehtipaperit ovat helposti siistattavia ja siten käytettävissä raakaaineena uudelleen. Galerie-tuoteperheen saantoetu merkitsee kevyttä paperia hyvin paperiteknisin ominaisuuksin. Palautteet PEFC/ Vastaamme kaikkiin asiakkaiden ja naapuruston yhteydenottoihin ja kirjaamme ne palauterekisteriin. Tallennamme ympäristönsuojelun tiedostoihin yhteydenoton ajankohdan, syyn ja tehdyt toimenpiteet. Raportoimme ja käsittelemme yhteydenotot tehtaan johtoryhmässä säännöllisesti. Paper Profile tietoa tuotteistamme Sappi Fine Paper Europen tehtaiden paperituotteilla on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa on tietoa muun muassa tuotteen koostumuksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestelmästä. 14 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

15 Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet Vuosittaisten ympäristötavoitteiden ja -mittareiden lähtökohtana ovat tehtaan keskeiset ympäristönäkökohdat. Tehdastason tavoitteet toteutetaan käytännössä osastoilla. Tavoitteet ovat numeerisia tai toiminnallisia ja niiden toteutumista seurataan toimintajärjestelmässä määritellyllä tavalla. Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiukat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteissa. Päämäärä on ilmaistu siten, että toimimme lakien ja säännösten mukaisesti, tehokkaasti sekä jatkuvasti parantaen. Satunnaispäästöjen ennaltaehkäisy ja niiden määrän pienentäminen kuuluvat vastuulliseen työpaikkaan ja ympäristöpäämääriimme. Tavoitteenamme on välttyä kokonaan vakavammilta, viranomaisilmoituksen tekemistä edellyttäviltä, satunnaispäästöiltä. Vähäisemmistäkin poikkeamista pyrimme saamaan kattavasti ilmoituksia, jotta voimme arvojemme mukaisesti tinkimättömästi parantaa ympäristöriskien hallintaa. Jätteet pyrimme ohjaamaan mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön. Jäteveden esiselkeytyksen kuitulietteen ja puhdistamon biolietteen käytämme ensisijaisesti maanrakennukseen ja -parannukseen. Toissijaiseesti hyödynnämme lietteet voimalaitoksen polttoaineena. Kestävän kehityksen päämäärän mukaan tavoitteenamme on minimoida prosessien vedenkulutus ja käyttää raaka-aineita mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisin vedenkulutuksen vähentämistavoite on pienentää veden ominaiskulutusta, jolloin käytämme mahdollisimman vähän vettä valmistettua paperitonnia kohden. Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä jäteveden puhdistuslaitokselle. Meneillään olevien energiansäästötoimenpiteiden tavoitteena on, että otamme kaikkien muutos- ja korjausinvestointien sekä ajotapamuutosten yhteydessä huomioon myös energiatehokkuuden parantamisen. Ympäristöpäämääränä yhteistyö sidosryhmien kanssa merkitsee avoimia ja rakentavia suhteita naapurustoon sekä kalastuskuntien ja yhdistysten edustajiin. Tavoitteenamme on jatkuva tiedonvaihto ajankohtaisista asioista. Pidämme naapuristokokouksia ja tiedotamme asioista tarvittaessa. Sertifioitu puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä ja paperin ympäristömerkkikelpoisuus ovat esimerkkejä asiakkaidemme ympäristöodotusten täyttämisestä. EMAS-ympäristöselonteon välityksellä kerromme jatkossakin säännöllisesti tehtaamme ympäristöasioiden kestävän kehityksen menestyksekkäästä matkasta. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

16 Lupaehtojen toteutuminen 2009 Lakimääräisten ympäristö- ja turvallisuusasioiden raportoinnilla on Sappissa keskeinen asema ja sillä tähdätään jatkuvaan parantamiseen. Kirkniemen tehdas vahvistaa puolivuosittain yhtiön johdolle lakimuutosten toimeenpanon tehtaalla sekä lupamääräysten toteutumisen. Viikoittain raportoidaan turvallisuus- ja ympäristöasioiden tila ja merkittävästä poikkeamasta toimitetaan viranomaiselle lähetetyn tutkintaraportin käännös. Vuosiraporttiin kootaan ympäristönsuojelun tasosta keskeiset indikaattorit. Vuoden 2009 raportoinnit valvovalle viranomaiselle on tehty lupaehtojen mukaisesti ja viranomainen on ne hyväksynyt ympäristöhallinnon tietokantaan. Vastaavasti päästöselvitykset on todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Vuonna 2009 CO 2 -päästöoikeuksia oli riittävästi. Sappi Kirkniemellä on lainvoimainen jätevesien johtamislupa ja ympäristölupa. Voimalaitoksen uusi ympäristölupapäätös on lainvoimainen. Tehdas on huomioinut toiminnassaan 21. joulukuuta 2009 Vaasan hallinto-oikeuden muuttaman Länsi- Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen. Paperitehtaan ympäristölupapäätöksessä olevasta vapaaajan asutuksen meluasiaan liittyvästä kohdasta on valitettu. Kokonaisuudessaan jätevesipäästöt olivat edelleen hyvin hallinnassa. Jätevesien johtamisluvassa määrätyt luparajat eivät ole ylittyneet kertaakaan. Tammikuussa 2009 ylittyi kokonaisfosforin ohjearvo, kun jätevedenpuhdistamolla lietettä karkasi paperikoneiden käynnistyessä pitkän seisokin jälkeen. Päästöparametri Yksikkö Luparaja Ohjearvo* Ohjearvo korvautuu Toteutunut vuosi- Huomautus kk-keskiarvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvorajalla keskiarvo 2009 (vuodesta 2011) BOD 7 kg/d Ei ylityksiä COD Cr kg/d Ei ylityksiä Kokonaisfosfori kg/d ,0 1 ohjearvoylitys Kokonaistyppi kg/d Ei ylityksiä * Ohjearvo on jätevesiluvassa määritelty tavoitteellinen päästötaso, jonka ylittymisestä on raportoitava viranomaiselle ja määriteltävä korjaavat toimenpiteet. Ohjearvo poistuu ja tilalle tulee päästöparametrin päiväarvo vuosikeskiarvona, kun uusi ympäristölupa saa lainvoiman. 16 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

17 Ympäristönsuojelun tason kehittyminen. Ennuste 2010 on laskettu tammi-heinäkuun mitatuista luvuista. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

18 Tavoitteiden toteutuminen 2009 Ympäristötavoitteemme saavutimme ne hyvin vuonna Jätevesivaikutusten hallinta Vesistökuormitus on vähentynyt kaikilla päästötyypeillä merkittävästi (kts sivu 17). Ominaispäästöt ovat erittäin alhaiset verrattuna BAT-vertailuasiakirjassa annettuihin minimirajoihin (kts sivu 21). Virtaamavaihtelu on vähentynyt (jätevesivirtaaman vrk-keskiarvon 200 l/s ylityksiä oli 27 kpl). Satunnaisten häiriöpäästöjen vähentäminen Satunnaispäästöjä ei esiintynyt. Poikkeavia häiriöpäästöjä oli edellisvuosia vähemmän (9 kpl). Jätteiden lajittelu- ja raportointijärjestelmän kehittäminen Jätteiden hyötykäyttöaste oli 98,9 %. Energia- ja raaka-ainetehokkuuden ylläpito Paineilmajärjestelmän tehokkuutta parannettiin. Hiilidioksidin päästöoikeuksia oli riittävästi. Kiintoainehäviö oli 28 kg/t (2,8 %). Prosessiveden ominaiskulutus oli 9,8 m 3 /d. Ominaiskulutustavoitteita ei saavutettu, koska paperin alhainen kysyntä maailman markkinoilla supisti tuotantoa noin 30 %. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Sidosryhmäkokouksia oli kaksi kappaletta. Palauterekisteriin on kirjattu kuusi yhteydenottoa. Henkilöstölehdessä oli kaksi ympäristöaiheista artikkelia. ISO 14001, OHSAS ja ISO 9001 järjestelmät hyväksyttiin Sappi Fine Paper Europen tehtaiden sertifikaattiin sekä Kirkniemen PEFC CoC -sertifikaatti todennettiin. Paper Profile -ympäristötuoteselosteet julkaistiin. Ympäristönsuojelun tasoa kuvaavat keskeiset indikaattorit on asetettu toiminnallisina ja mitattavina tavoitteina. Tehdas tiedostaa vesistössä pohjaeläimet biologisiksi indikaattoreiksi sekä Lohjanjärven ja sen saariston biologisen monimuotoisuuden. Biologisia indikaattoreita seurataan sidosryhmäyhteistyössä. Sappi Kirkniemen ympäristöpäällikkö on kutsuttu Metsäteollisuus ry:n ympäristövaliokuntaan, vesienhoitolain toimeenpanoon kuuluvaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen vesienhoidon suunnittelun työryhmään, Länsi- Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n tarkkailuyhteistyöhön sekä Lohjan ympäristöklusteriin. 18 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

19 Päivitetty ympäristöohjelma Tavoitteenamme on jätevesivaikutusten hallinta kaikissa olosuhteissa viranomaisten asettamien luparajojen puitteissa. Lisäksi olemme tarkastaneet tavoitteitamme satunnaisten häiriöpäästöjen vähentämiseksi ja jätteiden lajittelun tehostamiseksi, energia- ja raaka-ainetehokkuuden parantamiseksi sekä sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi. Vuosien tavoitteet ja mittarit ympäristöohjelmassa Ympäristövaikutusten näkökulma Puhdistamon toiminnan ja häiriötilanteiden hallinnan kehittäminen - jätevesivirtaama < 200 l/s, ylityksiä < 12 kpl - kiintoainehäviö jätevesiin < 25 kg/t BAT-minimiarvojen ja lupaehtojen toteuttaminen; päiväkuormituksen kk-luparaja (vuosikeskiarvo) - COD Cr < 6000 kg/d (4500) - fosfori < 9 kg/d (7) - typpi < 130 kg/d (100) Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Lakimääräinen raportointi ja ympäristölupien edellyttämät selvitykset Tiedonvälitys sidosryhmille (kpl tapaamisia) Puun alkuperäketjun hallinta (PEFC % yli 70) Henkilöstönäkökulma Ei satunnaisia häiriöpäästöjä Jätteiden tehokas laittelu ja hyötykäyttö (hyötykäyttöaste yli 97 %) Omistajanäkökulma Prosessiveden ominaiskulutus < 9,5 m 3 /d Energiatehokkuussopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuodelle 2016 Ilmapäästöjen ja polttoainejakauman seuranta (biopolttoaineen osuus %) Tehtaan biopohjaisten jätteiden hyödyntäminen voimalaitoksella fossiilisten CO 2 -päästöjen vähentämiseksi Hiilidioksidipäästöoikeuksien riittävyyden seuranta Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

20 Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvissa annettavien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). BAT-tekniikoista onkin vähitellen muodostunut yksi keskeinen mittari metsäteollisuuden toiminnan tasolle. BAT-tekniikka muodostuu joukosta tapauskohtaisesti määriteltäviä toimenpiteitä, teknisiä ratkaisuja ja päästötasoja, joilla saavutetaan kokonaisuutena hyvä ympäristönsuojelun taso. Lisäksi EU on laatinut massa- ja paperiteollisuudelle niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit), jossa on tietoja alalle soveltuvista BATtekniikoista ja joukko hyvää suorituskykyä kuvaavia lukuarvoja mm. jätevesipäästöille ja puhdistamon mitoitukselle. Yleiset BAT-vaatimukset edellyttävät, että tehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, jossa otetaan huomioon ympäristöasiat. Kirkniemen tehtaalla oleva ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. Lisäksi BAT edellyttää henkilökunnan olevan riittävästi koulutettua ympäristöasioiden hoitoon. Kirkniemessä henkilöstön koulutus on osa tehtaan johtamisjärjestelmää. Olemme esimerkiksi luoneet uusien työntekijöiden perehdytykseen kattavan ja systemaattisen menettelytavan. Yleisiä BAT:in mukaisia teknisiä ratkaisuja ovat jatkuvatoimisten mittausten lisäksi muun muassa Kirkniemen tehtaan tehokas ja pitkälle automatisoitu prosessinohjausjärjestelmä, sekä suunnitelmallinen ja ennakoiva laitteiden kunnossapito. BAT-vertailuasiakirjoissa luetellut alakohtaiset BAT-tekniikat olemme ottaneet käyttöön kokonaisuudessaan. BAT-tekniikoita ovat mm. puun kuivakuorinta, tehokkaan prosessiveden käytön ja kierrätyksen mahdollistava vesijärjestelmä, mekaanisen massan katkaisupesu, pigmenttipitoisten prosessivesien erilliskäsittely sekä biologinen jätevedenpuhdistus. Lisäksi kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on saatu erittäin alhaiseksi sekä ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan erikseen. Prosessiveden käytön ja jätevesipäästöjen vähentämisessä olemme olleet edelläkävijä. Vedenkäytön tehostaminen aloitettiin jo 1980-luvulla. Tehtaan nykyinen päästötaso on erittäin alhainen verrattuna BAT-vertailuasiakirjoissa annettuihin arvoihin. Kirkniemi alittaa jo nyt niiden minimitason. Lisäksi päästöt vähenivät kaikilla päästötyypeillä vuodesta 2006 alkaen, mikä on seurausta investoinneista, raaka-ainemuutoksista sekä tavoitteellisesta, johdonmukaisesta ja järjestelmällisestä ympäristönsuojelutoiminnasta. Myös jätevedenpuhdistamon suorituskyky on erinomainen ja BAT-vaatimukset selvästi täyttävä. Ympäristöohjelmaamme sisältyy puhdistamon toiminnan ja häiriötilanteiden hallinnan kehittäminen. 20 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Jokilaakson tehtaat UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6. Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä

Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä Markus Tykkyläinen, 12.05.2016 Esityksen sisältö: 1. Napapiirin Energia ja Vesi konsernin toimintaa 2. Rovaniemi kiertotalouden arktinen

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot