EMASympäristöselonteko. Sappi Kirkniemi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMASympäristöselonteko. Sappi Kirkniemi"

Transkriptio

1 EMASympäristöselonteko 2012 Sappi Kirkniemi

2 Sisältö Sisältö 2 Alkusanat 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä 7 Ympäristönäkökohdat 8 Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet 9 Ympäristötavotteiden toteutuminen Lupaehtojen toteutuminen Sappi Kirkniemi ja BAT 14 Paperinvalmistuksen materiaalitase 16 Ympäristötavoitteet ympäristöohjelmassa Prosessivesien käsittely ja vesistövaikutukset 18 Ilmapäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun 22 Materiaalitehokkuus ja hyötykäytön edistäminen 26 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 28 Sanasto 30 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko Toimitus: Jenni Kukkonen Carita Sommar Matti Korhonen Kirsi Skyttä Jouni Marttila Taitto: Katja Ranta/Avite.fi 2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

3 Alkusanat Kirkniemen paperitehdas julkaisee nyt järjestyk- tykset on teh- sessä kolmannen täydellisen EMAS-asetuksen ty. Jatkuvan mukaisen ympäristöselontekonsa, jossa on parantamisen esitetty keskeiset tiedot tehtaan ympäristövel- toteutuminen voitteista, -vaikutuksista ja ympäristönsuojelun ei ole itses- tason kehittymisestä. täänselvyys. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestä- Vesistökuor- vän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitou- mituksen tunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä hallinnan ympäristöpolitiikassaan ja arkipäivän kestävän osalta vuoden kehityksen toimintatavoissaan vähentääkseen 2012 jälki- ympäristövaikutuksia ja käyttääkseen luonnon- puolisko oli varoja entistä tarkemmin. haasteellinen. CODCr- ja fosforipäästöjen luparajojen kuukau- Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan sikeskiarvoissa oli ylityksiä ja CODCr-päästön tuotannollisen toiminnan kanssa. Tehokas tapa vuosiluparaja ylittyi. Olemme arvioineet ohjata toimintaa oikeaan suuntaan on asettaa poikkeamiin johtaneet syyt ja käynnistäneet ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet osaksi vuo- tilanteen korjaamiseksi projektin, jonka mää- sittaista suunnittelua, joka määrittelee puitteet rittämien toimenpiteiden avulla voimme jatkaa toiminnalle ja edistää jatkuvaa kehitystä. Tavoit- pitkään jatkunutta hyvää kehitystä päästöjen teiden toteutumista seurataan säännöllisesti hallinnassa. sekä tehdas- että osastotasoilla. Tehtaalla on käytössä toimiva johtamisjärjestelmä, joka pitää Talous sisällään ympäristö-, energiatehokkuus-, työ- Energiatehokkuuden parantamiseksi teemme terveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, laadun- jatkuvaa kehitystyötä muun muussa ottamalla hallintajärjestelmät sekä puun alkuperäketjun käyttöön uusinta tekniikkaa, ajamalla valmis- hallinnan. tusprosesseja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja kouluttamalla henkilöstöä. Havainnol- Yhteiskunta listaaksemme henkilöstölle toimintojen vaiku- Turvallisuuskehityksemme on ollut erinomainen tusta energian kulutukseen, olemme kehittä- jatkuvan ja pitkäjänteisen panostuksen ansios- neet ja ottaneet käyttöön uuden ta. Vuonna 2012 tapaturmataajuutemme (8,1 seurantatyökalun. Saavutimme tuotannon kpl/ miljoona työtuntia) oli pienempi kuin kos- energiatehokkuustavoitteet vuoden 2012 kaan selvästi alle paperiteollisuuden keskiar- aikana. Olemme maailman ensimmäisten von ja vajaa neljännes vuoden 2000 tasosta. yritysten joukossa saaneet ISO sertifi- Tarkastelukaudella olemme edelleen te- kaatin, joka osoittaa, että toimimme järjestel- hostaneet ja selkeyttäneet jätteiden lajittelua, mällisesti energiatehokkuuden kehittämisessä. mikä on parantanut tehdasalueen siisteyttä ja turvallisuutta ja vähentänyt jätehuoltokuluja. Toivon tämän ympäristöselonteon vastaavan Jätteiden hyötykäytölle asettamamme tavoit- kysymyksiinne Sappi Kirkniemen tehtaan ym- teet saavutettiin. päristöasioista ja niihin liittyvistä toiminnoista. Ympäristö Kirkniemessä 1. maaliskuuta 2013 Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2011 vahvistaman uuden ympäristöluvan velvoitteet asetettiin tavoitteisiin ja ympäristöohjelmaan Ympäristöluvan edellyttämät selvi- Martti Savelainen tehtaanjohtaja Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

4 Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja tannosta. Galerie-tuotteiden ominaisuudet ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia pääl- mahdollistavat asiakkaille keveämmän paperin lystettyjä aikakauslehtipapereita. Kirkniemen valinnan, mikä tarkoittaa alhaisempia tuotan- tehdas on osa Sappi Fine Paper Europea. to- ja kuljetuskustannuksia. Galerie-tuotteet Kirkniemen tehdas sijaitsee Etelä-Suomen ovat täysin kierrätettäviä. suurimman järven, Lohjanjärven, rannalla. Tuotteita printtimedian tarpeisiin Puu on uusiutuva raaka-aine Paperin tärkein raaka-aine on uusiutuva puu Kirkniemen tehdas tuottaa päällystettyjä aika- ja siitä valmistettavat kuitumassat: sellu, hioke kauslehtipapereita neliöpainoalueella ja hierre. g/m. Paperikoneita on kolme ja jokainen Muita raaka-aineita ovat: niistä on erikoistunut yhden tuotteen valmista- täyteaineet ja päällystyspigmentit miseen. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, side- ja lisäaineet soveltuu korkean opasiteetin ansiosta erityi- vesi sesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripai- Havusellulla saadaan paperille vaadittava noksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on par- lujuus ja mekaanisella havupuumassalla pa- haimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja periin hyvä tasaisuus ja optiset ominaisuudet. kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttö- Pigmentit parantavat paperin painettavuutta. kohteet ovat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia myyntikuvastot. Galerie Fineä valmistetaan ja parannetaan erilaisia tuoteominaisuuksia. sekä kiiltävä- että silkkipintaisena. Tuotteet Veden avulla muodostetaan paperin rakentee- myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta seen tarvittavat kemialliset sidokset puukuitu- ja viennin osuus on noin 96 % kokonaistuo- jen välille. 2 Paper Profile tietoa tuotteistamme Sappi Fine Paper Europen tehtaiden paperituotteilla on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa on tietoa muun muassa tuotteen koostumuksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestelmästä. 4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

5 Tuotantoprosessi Sappi Kirkniemi 2012 Kirkniemen tehdas käsittää massanvalmistus- Kapasiteetti: Tuotanto: Liikevaihto: Henkilöstö: osaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa. Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hioke- ja hierremassa (me tonnia tonnia 506 miljoonaa euroa 600 kaaninen massa). Sellua eli kemiallista massaa hankitaan kotimaisilta selluntoimittajilta. sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin Mekaanisen massan valmistuksessa puut kuoritaan kuorimarummussa ja kuori poltetaan loppukosteudeksi jää noin 4 %. Pituusleik- omalla voimalaitoksella, jolloin saadaan teh- kauksessa konerulla leikataan kapeammiksi taan käyttöön sähköä ja lämpöä. Puun kuidut ja halkaisijaltaan pienemmiksi asiakasrulliksi. irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen Pakkaamossa rullat suojataan kestämään koko avulla. Mekaaninen työ muuttuu kitkavoimien kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon. kautta lämmöksi, jonka vaikutuksesta puukuituja toisiinsa sitova ligniini pehmenee ja kuitujen Energia ja vesi väliset sidokset aukenevat. Massaa valkaistaan Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry ja suurin vetyperoksidilla tai ditioniitilla. Sellu hajotetaan osa sähköstä valmistetaan tehdasvoimalaitok- pulppereissa veden ja mekaanisen rasituksen sella. Paperitehdas käyttää lämpöä (höyryä) avulla. noin 650 GWh ja sähköä hieman alle GWh vuodessa. Höyryä käytetään paperin kui- Paperin valmistuksessa sekoitetaan erilaiset massat halutussa suhteessa sekä lisätään vatuksessa ja prosessivesien lämmittämisessä. tarvittavat täyteaineet ja apuaineet seokseksi, Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden jossa on vettä yli 99 %. Massaseos levitetään käytössä. Osa tarvittavasta sähköstä ostetaan tasaisesti vettä läpäisevälle muovikankaalle valtakunnan verkosta. Kirkniemen tehdasvoimalaitos siirtyi Sappin eli paperikoneen viiralle, jolloin paperiradasta poistuu vettä kiertoon imujen tehostamana. omistukseen Aiemmin voimalaitoksen Märkää paperirainaa puristetaan paperikoneen omisti Fortum Power and Heat Oy. puristinosalla huopien ja telojen välissä, jonka Paperia ei voi valmistaa ilman vettä. Pape- jälkeen paperissa on vielä kosteutta yli 50 %. rinvalmistusprosessissa puun kuidut irrotetaan Kuivatusosalla haihdutetaan vettä höyryllä toisistaan ja niistä muodostetaan vettä apuna lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla. käyttäen luja, yhtenäinen matto. Vettä tarvi- Kuivatukseen käytetty lämpö otetaan talteen taan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan laimentamisen lisäksi lämmön siirtämiseen, piipuista nouseva savu on tätä vesihöyryä. jäähdyttämiseen ja tilojen, koneiden ja laittei- Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muo- den pesuun. Kaikki tehtaan prosessiperäiset dostuvat lujat sidokset. Päällystysvaiheessa jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdis- paperin pintaan levitetään päällystyspastaa, tamolla. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhalluk- jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi sella sekä kuivatussylintereillä. Jälkikäsittelyssä johdetaan Lohjanjärveen. paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla. Päällystetty paperi saa näin Massan käsittely Paperiradan muodostus Kuivatus Jäähdytysvesi säilyy puhtaana ja se ohjataan suoraan vesistöön. Päällystys Kalanterointi Pituusleikkaus Pakkaus Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

6 Olemme sitoutuneet Sappin arvoihin ja ympäristöpolitiikkaan sekä noudattamaan kestävän kehityksen ohjeistoa. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät ja vastuullisen toiminnan kulmakivet. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikan neljä näkökulmaa huomioi nämä tekijät ja Sappin kestävän kehityksen ohjeet arkipäivän toiminnassa. Prosperity - talous Pitkäkestoisen kannattavan kasvun painottaminen Eettisten käytäntöjen edistäminen Asiakastyytyväisyyden edistäminen teknologian ja innovaatioiden avulla Kilpailuaseman vahvistaminen tärkeimmillä markkina-alueilla Liiketoiminnan edellytysten varmistaminen Arvon tuottaminen sidosryhmille People - yhteiskunta Yhteistyö yhteisöjen kanssa Avoin ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhdenvertaisen, monimuotoisen työpaikan luominen Hyvä työpaikka Koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen Hyvinvointi, turvallisuus ja terveys etusijalla Planet - ympäristö Parhaiden ympäristökäytäntöjen ja lakien noudattaminen Jatkuva sitoutuminen riippumattomiin ympäristö-, puu- ja kuitusertifiointijärjestelmiin Biodiversiteetin turvaaminen edistämällä kestävää metsänhoitoa Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja uusiutuvista lähteistä saatavan energian käytön lisääminen Kiinteän jätteen vähentäminen ja veden laadun parantaminen Kierrätyskuidun talteenotto 6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

7 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä Toteutamme kestävään kehitykseen, jatkuvaan parantamiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan sekä ympäristökuormituksen pienentämiseen liittyvät tavoitteemme suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja johdonmukaisen toimintajärjestelmämme avulla. Kirkniemen ympäristöpolitiikka määrittelee päämäärät ja periaatteet, joita tarkastellaan neljästä näkökulmasta. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa parantaminen Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoi- kehittäminen hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuuden jatku- o Kunn ioi us vu minnastamme t us kuus ja kierrätyksen tehostaminen Lu va parantaminen sekä materiaalitehok- Päämääränä vastuullinen työpaikka Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja kk m a du yy La Henkilöstönäkökulma s ARVOT uus ä Tinki m ttö Omistajanäkökulma Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä kehitys ympäristö etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuk- Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristöluparajojen noudattaminen sia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta Ympäristöpolitiikan toteuttamisväline toimintajärjestelmässä on vaiheittainen 2. Toteutus 1. Suunnittelu Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettui- Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympäristö- hin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä toimintatavat näkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään orga- valitaan mittarit näiden tavoitteiden seurantaa varten. Ac Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projek- t suhteen. ck 4. Kehittäminen nisaation ja eri henkilöiden vastuut tavoitteiden Do P n la Che 3. Arviointi Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa ti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloite- pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa taan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja -tavoitteiden tarkistuksella. sisäisiä arviointeja. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

8 Ympäristönäkökohdat Kirkniemen tehtaan toiminnot vaikuttavat ympäristöön sekä suoraan että välillisesti. Vaikutukset minimoidaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja kestäviä toimintatapoja. Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia tehtaan päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin. Keskeinen ympä- Tärkein ympäristövaikutus Toimenpiteet vaikutuksen pienentämiseksi ristönäkökohta Päästöt veteen Paikalliset vaikutukset Lohjanjärven eteläosassa, rehevöityminen (fosfori, typpi), hapen kulutus (COD, BOD) Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Puhdistamolle ohjattavan jätevesikuormituksen minimoiminen, mahdollisimman käyttövarma ja tehokas jäteveden puhdistamon toiminta, puhdistamon kapasiteetin riittävyyden varmistaminen muutoksia ja investointeja suunniteltaessa. Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettaminen. Satunnaispäästöjen hallinta Riski suoralle ympäristövaikutukselle; Päästöt vesistöön, ilmaan, maaperään, haju, melu Toimiva ympäristöriskien arviointimenettely ja korjaavien toimenpiteiden tehokas läpivienti riskejä havaittaessa: 1) Päästötapahtumien vähentäminen teknisten toimenpiteiden ja henkilöstön koulutuksen avulla. 2) Päästöjen torjuntavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen, sisäinen pelastussuunnitelma, oma palokunta. 3) Tehokas tiedonkulku. Jatkuvaa riskien arviointia toteutetaan sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettelyssä SARA-turvallisuustietojärjestelmässä, vuosittain yhtiössä kaikilla tehtailla käyttäen yhtenäistä ympäristöriskien arviointimenetelmää sekä lupaprosessien yhteydessä. Päästöt ilmaan Maaperän happamoituminen (NO2, SO2), ilman saastuminen (hiukkaset), ilmastonmuutos (CO2). Päästöt melko vähäisiä, ei merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Päästökauppa. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö. Energiatehokkuuden parantaminen (kansallinen energiatehokkuussopimus). Melu Haittavaikutukset lähiympäristölle Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Meluavien kohteiden äänenvaimennukset mahdollisuuksien mukaan. Uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Valmistusprosessin tehokkuus - materiaalitehokkuus Suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia; kuormitus jäteveden puhdistamolle, raakaainehankinnan vaikutukset, jätehuollon vaikutukset Raaka-aineiden, kemikaalien ja veden säästeliäs käyttö; veden ominaiskulutus alle BAT-rajan, hävikin minimoiminen. Kaatopaikkajätteen vähentäminen ja sivutuotteiden hyötykäytön maksimoiminen. Energiatehokkuus Päästöt ilmaan, ilmastonmuutos Energiatehokkuussopimus; energiatehokkuustoimenpiteiden toteutus ja seuranta. Sopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuoteen Kuljetukset Välilliset ympäristövaikutukset (päästöt ilmaan, melu, energiankulutus) Kuljetuksista vastaa Sappi Fine Paper Europen keskushallinto. Kirkniemen omassa toiminnassa vähennetään sisäisten ja lähialueen kuljetusten aiheuttamia ympäristöhaittoja kuljetusten huolellisella suunnittelulla. Puuraaka-aineen käyttö Paikalliset ympäristövaikutukset (luonnon monimuotoisuus, maankäyttökysymykset) Kirkniemen tehtaan puunhankinnasta vastaavalla Metsäliitto Osuuskunnalla, sellumassojen valmistajilla ja Kirkniemen tehtaalla on kaikilla puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit (PEFC CoC). Puun alkuperäketjun hallinnan avulla tunnemme puun alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. Näin varmistamme, että käyttämämme massan puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Sertifioidun puun osuus Kirkniemen tuotteiden kuituraaka aineesta on yli 80 %. *Kirkniemen paperitehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa on määritetty jätevesikuormitukselle, ilmapäästöille ja melulle raja-arvot, joiden noudattaminen estää merkittävien ympäristövaikutusten syntymisen. 8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

9 Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet Vuosittaisten ympäristötavoitteiden ja -mittareiden lähtökohtana ovat tehtaan keskeiset ympäristönäkökohdat. Tehdastason tavoitteet hajautetaan eri osastoille, jotka toiminnallaan vastaavat niiden toteutumisesta. Tavoitteet ovat mitattavia ja niiden toteutumista seurataan toimintajärjestelmässä määritellyllä tavalla. suhteita naapurustoon sekä kalastuskuntien ja yhdistysten edustajiin. Tavoitteenamme on jatkuva tiedonvaihto ajankohtaisista asioista. Pidämme naapuristokokouksia ja tiedotamme asioista tarvittaessa. Vastaamme kaikkiin asiakkaiden ja naapuruston yhteydenottoihin ja kirjaamme ne palauterekisteriin. Raportoimme ja käsittelemme yhteydenotot tehtaan johtoryhmässä säännöllisesti. Sertifioitu puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä on esimerkki asiakkaidemme ympäristöodotusten täyttämisestä. EMAS-ympäristöselonteon välityksellä kerromme jatkossakin säännöllisesti tehtaamme ympäristöasioiden kehittymisestä. Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiukat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteissa. Päämäärä on ilmaistu siten, että toimimme lakien ja säännösten mukaisesti, tehokkaasti sekä jatkuvasti parantaen. Satunnaispäästöjen ennaltaehkäisy ja häiriöiden määrän pienentäminen kuuluvat vastuulliseen työpaikkaan ja ympäristöpäämääriimme. Tavoitteenamme on välttyä satunnaispäästöiltä. Jotta voimme arvojemme mukaisesti tinkimättömästi parantaa ympäristöriskien hallintaa, on henkilöstömme ohjeistettu raportoimaan pienemmistäkin sisäisistä ympäristöpoikkeamista. Kestävän kehityksen päämäärän mukaan tavoitteenamme on minimoida prosessien vedenkulutus ja käyttää raaka-aineita mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisin vedenkulutuksen vähentämistavoite on käyttää mahdollisimman vähän vettä valmistettua paperitonnia kohden. Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä jäteveden puhdistuslaitokselle. Meneillään olevien energiansäästötoimenpiteiden tavoitteena on, että otamme kaikkien muutos- ja korjausinvestointien sekä ajotapamuutosten yhteydessä huomioon myös energiatehokkuuden parantamisen. Jätteet pyrimme ohjaamaan mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön. Kaatopaikalle päätyvän roskajätteen määrä on otettu seurantaan ja sille on asetettu vähentämistavoitteet. Ympäristöpäämääränä yhteistyö sidosryhmien kanssa merkitsee avoimia ja rakentavia Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

10 Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2012 Näkökulma/ prosessi Tavoite/periaate ja toimenpiteet Tunnusluku ja tavoitearvo Toteuma Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö - Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan lannoitekäyttöprojektit Lajittelujärjestelmän jatkoselvitys Hyötykäyttöaste > 97 % Kuori ja lietteet polttoon > 80 % Kuitusavimäärä < 80 t/d Kaatopaikalle roskajätettä < 60 t/a 99,7 % 83,1 % 76 t/d 159 t/a Ympäristövaikutukset/ poikkeamien hallinta Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Kemikaalihyväksyntämenettely Ei satunnaispäästöjä Ympäristötapahtuma -kirjauksia SARA-järjestelmään < 12 kpl/a Satunnaispäästöjä 0 kpl 34 kpl/a Ympäristövaikutukset/tuotanto Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/bat - Seisokkien suunnitelmallisuus - Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta Kiintoainehäviö jätevesiin < 18 kg/t 20,2 kg/t Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä < 12 kpl 171 kpl Jätevesivaikutusten hallinta/ Bref-viitearvojen minimien alitus pl. kiintoaine - Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen Jätevesivirtaama < 12 m3/t BOD7 *< 0,23 kg/t CODCr < 2 kg/t Fosfori < 0,004 kg/t Typpi < 0,04 kg/t Kiintoaine < 0,8 kg/t 9,4 m3/t 0,25 kg/t 3,26 kg/t 0,0034 kg/t 0,03 kg/t 1,22 kg/t Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi Neljän hapettimen toimintavarmuus /Teho Toimintavarmuus hyvä Ympäristövaikutukset/ jäteveden puhdistamo 0 kpl Sidosryhmät/ viranomaiset, alan organisaatiot Ympäristötietojen toimittaminen: Asetettujen aikataulujen puitteissa Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri ja vaikutustarkkailut Toimitettu Sidosryhmät/ naapurusto Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu - Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Palauterekisteri Tiedotteet Sidosryhmätilaisuudet Palautteet 4 kpl, käsitelty. Naapurusto tehtaan GSADpäivässä 6/2012 Sidosryhmät/ asiakkaat EMAS- ja ETJ-sertifiointi PEFC-sertifiointi Paper Profile todennettuna Joutsenmerkkikriteereiden täyttäminen Valmis huhtikuussa PEFC-% > 70 % Valmis huhtikuussa Valmis 85 % Valmis OK Omistaja/ tuotanto ja jäteveden käsittely Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot (sulkeissa) - Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti CODCr < 6000 kg/d (4500) Fosfori < 9 kg/d (7) Typpi < 130 kg/d (100) 6113 kg/d, vuosiluparaja ylittyi, 5 kpl kkluparajan ylityksiä 6,45 kg/d 59 kg/d 8,9 GWh 10,5 GWh Omistaja/ energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Säästötavoitteet yht: ** Sähkö 71 GWh ** Lämpö ja polttoaine 85 GWh Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, jatkuvan parantamisen hankkeissa ja ideatoiminnassa. Vuosisäästö Sähkö 7,7 GWh Lämpö 8,6 GWh Investoinnit Omistaja/ voimalaitos CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet - todennus ja päästöselvitykset NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja Biopolttoaineen tehokas käyttö - Polttoainejakauman seuranta - Biolietteen lämpöarvon nosto Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset) Typen oksidipäästöt t/a, alle päästöoikeuksien 368,3 t/a Biopolttoaineen osuus > 23 % Investointi 25,0 % Toteutettu *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1, Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

11 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

12 Lupaehtojen toteutuminen 2012 Lakimääräisten ympäristö- ja turvallisuusasioiden varmistamisella on Sappissa keskeinen asema. Huomioimme lakimuutokset tehtaan tavoiteasetannassa ja vahvistamme lakimuutosten toimeenpanon sekä lupamääräysten toteutumisen yhtiön johdolle puolivuosittain. ylittyi ollen kg/d. Fosforin osalta ympäris- Vuoden 2012 vuosiraportointi viranomaisille Syksyllä jätevesivirtaama puhdistamolle nousi on tehty lupaehtojen mukaisesti ympäristö- laiterikkojen seurauksena. Normaalia suu- hallinnon tietokantaan ja viranomainen on ne remmasta virtaamasta johtunut puhdistamon hyväksynyt. Vastaavasti päästöselvitykset on lyhentynyt viipymäaika ja biologisen vaiheen todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain kohonnut lämpötila vaikeuttivat puhdistamon mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Vuonna 2012 toimintaa. Jätevesivirtaama saatiin hallintaan CO2-päästöoikeuksia oli riittävästi. Sappi Kirk- laiterikkojen osalta lokakuussa. Häiriöilmoi- niemen paperitehtaalla ja voimalaitoksella on tukset luparajojen poikkeamista on toimitettu lainvoimaiset ympäristöluvat. Paperitehtaalla ja valvovalle viranomaiselle ja Lohjan kaupungille. voimalaitoksella on myös toistaiseksi voimassa tölupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on ylittynyt marraskuussa ollen 10,25 kg/d ja joulukuussa ollen 9,55 kg/d. Molempina kuukausina ylityksen aiheutti hetkellinen kiintoaineen karkaaminen jäteveden purkuun. Vaikeudet ajoittuivat vuoden jälkipuolelle. Jätevedenpuhdistamon biologisen puhdistusprosessin häiriöt ovat tyypillisesti pitkäkestoisia. Jäteveden puhdistamon häiriöiden syyt on selvitetty. Vuonna 2012 kuormitus puhdistamolle kasvoi johtuen tehtaan prosessimuutoksista. Jätevesiasemalle tulevan kuormituksen pie- oleva vedenottolupa Lohjanjärvestä. Tehdas nentämiseksi ja puhdistamon tilanteen norma- on huomioinut toiminnassaan Korkeimman lisoimiseksi perustettiin erillinen projektiryhmä. hallinto-oikeuden 21. huhtikuuta 2011 vahvista- Projektiryhmä kartoitti tehtaan CODCr-, kiintoai- man ympäristölupapäätöksen. ne-, ja ravinnekuormitusten päästölähteet sekä Ympäristölupamääräyksen CODCr-kuukausi- mahdollisuudet pienentää puhdistamolle tule- keskiarvo kg/d ylittyi vuonna 2012 viiden vaa jäteveden virtaamaa. Kartoituksen perus- kuukauden ajalta. Tämän johdosta myös ympä- teella määritettiin toimenpiteitä, joilla tehtaalta ristölupamääräyksen vuosikeskiarvo kg/d puhdistamolle tulevaa kuormitusta saadaan 12 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

13 pienennettyä. Toimenpiteitä on toteutettu jou- vesistöön johdettavan jätevesikuormitus on lukuusta 2012 lähtien ja toteutetaan edelleen pienentynyt selkeästi ja tammikuussa 2013 se vuoden 2013 aikana. Toimenpiteiden johdosta oli luparajojen mukainen. puhdistamon tilanne on normalisoitumassa ja Päästöparametri Yksikkö Huomautus Toteutunut Luparaja Luparaja kk-keskiarvo vuosikeski- vuosi-keskiarvo 2012 arvo CODCr kg/d Vuosiluparajan ylitys, 5 kpl kuukausiluparajan ylityksiä Kokonaisfosfori kg/d 9 7 6,45 2 kpl kuukausiluparajan ylityksiä Kokonaistyppi kg/d Ei ylityksiä COD ohjearvo vuosi ka. t/d COD luparaja kk ka. t/d COD luparaja/vuosi ka. t/d COD veteen veteen COD Cr-päästöt Cr-päästöt t/d t/d 1/1 3 2/ /13 2/ Typpi -päästöt veteen Typpipäästöt veteen kg/d kg/d / Fosforipäästöt veteen Fosfori-päästöt veteen kg/d kg/d Fosfori ohjearvo kg/d 1/ Luparaja, kk-keskiarvo Luparaja, vuosikeskiarvo Ohjearvo 13 2/ 1/ Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

14 Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvissa annettavien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). BAT-tekniikoista on muodostunut yksi keskeinen mittari metsäteollisuuden toiminnan tasolle. Sappi Kirkniemi on investoinut ympäristösuojeluun saavuttaakseen parhaan käyttökelpoisen tekniikan tason. ovat jatkuvatoimisten mittausten lisäksi muun voimaan tullut teollisuuspäästödirek- jä. Vedenkäytön tehostaminen aloitettiin jo tiivi (IE-direktiivi) täsmentää parhaan käyttökel luvulla ja biologinen puhdistamo otettiin poisen tekniikan käyttöä entistä sitovammaksi. käyttöön vuonna Merkittävin jätevesi- Meneillään oleva ympäristösuojelulain uudistus en puhdistukseen liittynyt investointi tehtiin saattaa direktiivin määräykset kansalliseen vuonna 1996, jolloin käyttöönotetun paperiko- lainsäädäntöön. nelinja 3:n ohella kaksinkertaistettiin jäteveden BAT-tekniikka muodostuu joukosta tapaus- muassa Kirkniemen tehtaan tehokas ja pitkälle automatisoitu prosessinohjausjärjestelmä sekä suunnitelmallinen ja ennakoiva laitteiden kunnossapito. BAT-vertailuasiakirjoissa luetellut alakohtaiset BAT-tekniikat olemme ottaneet käyttöön kokonaisuudessaan. BAT-tekniikoita ovat muun muassa puun kuivakuorinta, tehokkaan prosessiveden käytön ja kierrätyksen mahdollistava vesijärjestelmä, mekaanisen massan katkaisupesu, pigmenttipitoisten prosessivesien erilliskäsittely sekä biologinen jätevedenpuhdistus. Lisäksi kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on saatu erittäin alhaiseksi, ja vaaralliset jätteet kerätään ja varastoidaan erikseen. Prosessiveden käytön ja jätevesipäästöjen vähentämisessä olemme olleet edelläkävi- käsittelylaitoksen kapasiteetti. Tällöin otettiin kohtaisesti määriteltäviä toimenpiteitä, teknisiä käyttöön uusi esiselkeytin, toinen ilmastuslinja, ratkaisuja ja päästötasoja, joilla saavutetaan jälkiselkeytykset ja kemiallinen jälkisaostus. kokonaisuutena hyvä ympäristönsuojelun taso. Tämän jälkeen laitoksen toimintaa on kehitetty EU on laatinut massa- ja paperiteollisuudelle järjestelmällisesti. niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit), Tehtaan nykyinen päästötaso on ravinteiden joissa on tietoja alalle soveltuvista BAT-teknii- ja jätevesivirtaaman osalta alhainen verrattuna koista ja joukko hyvää suorituskykyä kuvaavia BAT-vertailuarvoihin. Prosessivesi kiertää pape- lukuarvoja muun muassa jätevesipäästöille ja rikonelinjoilla 18 kertaa. Vedenkäyttö oli vuonna puhdistamon mitoitukselle noin 22 % alle tyypillisen paperinvalmis- Yleiset BAT-vaatimukset edellyttävät, että tehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, jossa ote- tuksen tason (prosessijätevesimäärän viitearvo BAT ref min). Vaikka COD-luparaja puhdistamon biolo- taan huomioon ympäristöasiat. Kirkniemen teh- gisen vaiheen häiriöstä johtuen ylittyi vuonna taalla oleva ISO standardin mukainen 2012, pysyi päästötaso BAT-vertailuarvojen ympäristöjärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. (BREF) sisällä. Kiintoaine kaksinkertaistuu Lisäksi BAT edellyttää henkilökunnan olevan kemiallisessa saostusvaiheessa, mikä osaltaan riittävän koulutettua ympäristöasioiden hoitoon. selittää BAT-vertailuarvojen ylittymisen. Kirkniemessä henkilöstön koulutus on osa tehtaan johtamisjärjestelmää. Olemme esimerkiksi luoneet uusien työntekijöiden perehdytykseen kattavan ja systemaattisen menettelytavan. Yleisiä BAT:in mukaisia teknisiä ratkaisuja 14 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

15 COD -ominaiskuormitus CODCr-ominaiskuormitus kg/t paperia Kg/t paperia BOD7-ominaiskuormitus BOD -ominaiskuormitus Kg/t 7paperia 6 6 kg/t paperia 5 5 0,6 0,6 0,5 0, ,4 0,4 33 0,3 0, ,2 0, ,1 0,1 0 0, BAT ref min BOD7 kg/t paperia BAT ref min COD kg/t paperia Kiintoaineen ominaiskuormitus kg/tbat paperia ref max COD kg/t paperia Fosfori-ominaiskuormitus BAT ref max BOD7 kg/t paperia Fosforin ominaiskuormitus g/t paperia Kg/t paperia Kiintoaineen ominaiskuormitus 1,4 Kg/t 1,3 paperia 1,2 1,2 1,1 1,1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0, BAT ref min Fosfori kg/t paperia BAT ref min kiintoaine kg/t paperia BAT ref max kiintoaineen ominaiskuormitus kg/t paperia Typpi-ominaiskuormitus Typen ominaiskuormitus g/t paperia Kg/t paperia BAT BAT ref ref minmax Typpi kg/t paperia BAT ref ref maxmin Typpi kg/t paperia BAT BAT ref max Fosfori kg/t paperia Jätevesi m3/t paperia kg/t paperia Prosessijätevesimäärä m 143/t paperia BAT ref max jätevesivirtaama m3/t paperia Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

16 Paperinvalmistuksen materiaalitase Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna Panos hyödykkeet tehtaalle Energia Polttoaineet (GWh) Maakaasu voimalaitokselle Maakaasu päällystysprosessiin 109 Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 353 Biopolttoaineen osuus 25,0 % Energian käyttö tuotannossa Sähkö 962 GWh Sähkön ominaiskulutus 1,40 MWh/t Lämpö 637 GWh Lämmön ominaiskulutus 0,93 MWh/t Työkoneiden polttoaineet Diesel 2,285 GWh Nestekaasu 0,068 GWh Raaka-aineet ja apukemikaalit Puuaines (m3) Puu Hake 0 Puun käyttö 0,96 m3/t Kuituraaka-aineet (t, kuiva) Oma mekaaninen massa Ostosellu Massan käyttö 550 kg/t Tuoreveden otto (1000 m3) Raakaveden otto järvestä Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi Jäähdytys- ja tiivistysvedet 23 m3/t Prosessivedeksi Prosessiveden ominaiskulutus 10,0 m3/t Tehdasalueen koko 112 ha Muut kemikaalit (t) Pigmentit Sideaineet Lisäaineet Muiden raaka-aineiden käyttö 474 kg/t Tuotos tehtaalta ulos Päästöt ilmaan Tehdas ja voimalaitos Rikkidioksidi SO2:na 40,7 t SO2 -ominaispäästö 0,059 kg/t Typen oksidit NO2:na 379 t NO2:na ominaispäästö 0,55 kg/t Hiukkaset 2,0 t Hiukkaset 0,003 kg/t Hiilidioksidi fossiilinen t CO2 fossiilinen 327 kg/t CO2 bioperäinen t Työkoneet SO2 0,004 t NO2 6,2 t Hiukkaset 0,48 t CO2 fossiilinen 661 t Tuotteet Paperin tuotanto t PEFC-sertifioidun kuidun osuus 85 % Koko tuotanto PEFC-logolla Jätemateriaalit Yhteensä jätteitä t Jätteet yhteensä 97 kg/t Jätteiden hyötykäyttöaste 99,7 % Kuori ja lietteet polttoon t Osuus hyötyjätteistä 83 % Tuhka 7285 t Tuhka 10,6 kg/t Kaatopaikkajäte yht. 205 t Kaatopaikkajäte 0,3 kg/t Sekajätettä kaatopaikkajätteestä 159 t Vaaralliset jätteet 228 t Vaaralliset jätteet 0,33 kg/t 16 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko Päästöt veteen Jätevesivirtaama m3 Ominaisvirtaama 9,4 m3/t Kemiallinen hapenkulutus (COD) 2237 t COD-ominaispäästö 3,26 kg/t Biologinen hapenkulutus (BOD) 171 t BOD7-ominaispäästö 0,25 kg/t Fosfori (P) 2,36 t P-ominaispäästö 3,44 g/t Typpi (N) 21,7 t N-ominaispäästö 32 g/t Kiintoaine 836 t Kiintoaine ominaispäästö 1,22 kg/t

17 Ympäristötavoitteet ympäristöohjelmassa Näkökulma/prosessi Tavoite/periaate ja toimenpiteet Tunnusluku/mittari Tavoitearvo Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö - Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan lannoitekäyttöprojektit Hyötykäyttöaste Kuori ja lietteet polttoon Kaatopaikkajätettä Energiajätettä Paperi/pahvijätettä > 99 % > 80 % < 120 t/a < 240 t/a < 420 t/a Ympäristövaikutukset/ poikkeamien hallinta Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Kemikaalihyväksyntämenettely Ei vakavia satunnaispäästöjä Ympäristötapahtumakirjauksia SARA-järjestelmään > 12 kpl Satunnaispäästöjä 0 kpl Ympäristövaikutukset/ tuotanto Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/bat - Seisokkien suunnitelmallisuus - Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta Kiintoainehäviö jätevesiin Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä, seuranta < 20 kg/t Ympäristövaikutukset/ jäteveden puhdistamo Jätevesivaikutusten hallinta/ Bref-viitearvojen minimien alitus pl. kiintoaine - Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen Jätevesivirtaama BOD7 * CODCr Fosfori Typpi Kiintoaine < 12 m3/t < 0,23 kg/t < 2 kg/t < 0,004 kg/t < 0,04 kg/t < 0,8 kg/t Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys Ympäristövaikutukset/ Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Säästötavoitteet yht: ** Sähkö 71 GWh ** Lämpö ja polttoaine 85 GWh Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa. Vuosisäästö Sähkö Lämpö Sidosryhmät/ viranomaiset, alan organisaatiot Ympäristötietojen toimittaminen: Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri Sidosryhmät/ naapurusto Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys Palauterekisteri ja keskustelu Tiedotteet - Palautteiden käsittely ja naapurusto- Sidosryhmätilaisuudet kokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Sidosryhmät/ asiakkuus EMAS- ja ETJ-sertifiointi PEFC-sertifiointi Paper Profile todennettuna Joutsenmerkkikriteereiden täyttäminen Valmis huhtikuussa PEFC-% > 70 % Valmis huhtikuussa Omistaja/ tuotanto ja jäteveden käsittely Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot (sulkeissa) - Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti CODCr Omistaja/ voimalaitos CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet - todennus ja päästöselvitykset NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja Biopolttoaineen tehokas käyttö - Polttoainejakauman seuranta Asetettujen aikataulujen puitteissa Fosfori Typpi Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset) Typen oksidipäästöt Biopolttoaineen osuus 7,7 GWh 8,6 GWh Raportointi tehty oikea-aikaisesti Palautteiden käsittely 100 % Naapurusto kokous > 70 % < 6000 kg/d (4500) < 9 kg/d (7) < 130 kg/d (100) Päästöoikeuksien mukaisesti Lupaehtojen mukaisesti > 23 % *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

18 Prosessivesien käsittely ja vesistövaikutukset Lohjanjärven tila on parantunut ja tehtaan ympäristöpäästöt merkittävästi alentuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, vaikka tuotantomme on samaan aikaan kasvanut. Biologisen jätevedenpuhdistuksen varhainen käyttöönotto, jatkuva puhdistusjärjestelmien kehittäminen, alhainen tuotantoprosessin vedenkulutus, sivutuotteiden hyötykäyttö sekä energiantuotannon alhaiset päästöt turvaavat ympäristön hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Tasausaltaasta jätevesi johdetaan aktiivilieteprosessiin, joka koostuu kahdesta ilmastusaltaasta ja kolmesta jälkiselkeyttimestä. Ilmastusaltaissa aktiivilietteen mikrobit lisääntyvät käyttäen ravintonaan jäteveden sisältämää orgaanista ainesta. Mikrobeille pyritään tarjoamaan optimaaliset olosuhteet hajoittaa orgaanista ainesta ilmastamalla jätevettä voimakkaasti ja lisäämällä siihen tehokkaan biologisen toiminnan vaatimia ravinteita. Ravinnelisäyksenä käytetään fosforia ja typpeä. Ilmastuksen jälkeen jätevesi selkeytetään kolmessa jälkiselkeyttimessä. Selkeytyksessä erottuneesta biolietteestä palautetaan suurin osa takaisin ilmastusaltaisiin ja ylijäämäliete pumpataan lietteenkäsittelyyn. Jälkiselkeyttimien kirkaste johdetaan kemialliseen jälkisaostukseen. Jäteveden kemiallisessa jälkisaostuksessa jätevedessä jäljellä oleva kiintoaine, liukoinen orgaaninen aine ja fosfori saostetaan vedenkäsittelykemikaaleilla kiinteäksi sakaksi. Muodos- Tehtaan likaisia prosessivesiä puhdistetaan tunut liete nostetaan veden pinnalle pienten sekä sisäisillä että ulkoisilla puhdistusmene- ilmakuplien avulla, kaavitaan pois ja johdetaan telmillä. Prosessivesien sisäisessä puhdistuk- lietteenkäsittelyyn. Puhdistettu vesi poistetaan sessa on käytössä muun muassa ultrasuo- altaasta ja johdetaan Lohjanjärveen. datinlaitteistoja ja tehokkaat kiekkosuotimet ja kuitujen talteenottoon. Jätevesien ulkois- Vesistö ja tehtaan jätevesien kuormitus ta puhdistusta varten on Kirkniemessä oma Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin ja kala- jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamolle taloudellisesti merkittävin järvi. Suomessa ohjataan jätevesiä normaalisti noin m3 vesienhoitoa koskevan lainsäädännön myötä vuorokaudessa. Tavanomaisesta poikkeavat Lohjanjärven ekologinen tila on arvioitu*. Run- jätevedet voidaan johtaa tarvittaessa puhdista- sasravinteiseksi ja runsaskalkkiseksi tyypitelty molle varoaltaan kautta. Lohjanjärvi on ekologiselta tilaltaan pääosin paperikoneiden kiertoveden puhdistukseen Jätevedenpuhdistamo koostuu mekaanises- laatuluokkaa hyvä. Järven eteläosa sekä teh- ta, biologisesta ja kemiallisesta puhdistusvai- taan yläpuolella järven koillisosassa Maikkalan- heesta. Mekaaninen puhdistusvaihe koostuu selkä ja idässä Aurlahti on arvioitu tyydyttäviksi. välppäyksestä ja esiselkeytyksestä, joilla Biologisista tekijöistä laatuluokkaa laskevaksi vedestä poistetaan kiintoainesta. Esiselkeytyk- vaikutti lähinnä arvio pohjaeläinten tilasta. Loh- sessä suurin osa jätevedessä olevasta kiintoai- janjärven eteläosasta mereen laskeva Mustion- neesta laskeutuu altaan pohjalle ja poistetaan joki on veden laadultaan selvästi parempi, kuin lietteenkäsittelyyn. Kirkastunut vesi johdetaan Maikkalanselälle laskevat sekä järveen kuormi- neutraloinnin kautta tasausaltaaseen. Mikäli jäteveden lämpötila on biologisen puhdistuk- * Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökes- sen kannalta liian korkea, voidaan vesi johtaa kuksen julkaisu 1/2010: Uudenmaan vesienhoi- tasausaltaaseen jäähdytystornien kautta. don toimenpideohjelma. 18 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

19 Jätevedenkäsittely Kirkniemessä Virtaama n m3/d Välppäämö Neutralointi Esiselkeytin Ø 41 m Jäähdytystornit Neutralointiallas 125 m3 Jälkiselkeytin 3 Ø 36 m Paperitehdas Tasaus 2000 m3 Ilma Ilmastusallas m3 Varoallas, m3 Jälkiflotaatio Jälkiselkeytin 2 Ø 30 m Lohjanjärvi Ilma Flokkaus Ilmastusallas 2 Välipumppaamo m3 Jälkiselkeytin 1 Ø 28 m Biolietelinko 1 Tehdas voimalaitos Ruuvipuristimet 3 kpl Biolietelinko 2 Biolietelinko 3 Polymeeri Suodos kanaaliin Biolietevarasto Polymeeri Kemiallinen liete Tiivistin Ø 16 m Suodos esiselkeyttimelle Bioliete polttoon tehdasvoimalaitokselle tusta tuovat Nummen- ja Väänteenjoet. Terminen kuivain nevirtaamista vuonna 2011**. Lohjanjärvestä Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, noin 85 %, koostuu hajakuor vedet laskevat järven eteläosasta Mustionjokea pitkin mereen Pohjanpitäjänlahteen. mituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimä- Kirkniemen tehtaan vesistölle aiheuttama tön haja-asutus), ilmasta tulevasta laskeumasta kuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosien ja luontaisesta huuhtoumasta maaperästä. kuluessa, mikä näkyy purkualueen vedenlaa- Sappi Kirkniemen puhdistetut jätevedet dun selvänä paranemisena. Tehtaan nykyisen johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitse- jätevesikuormituksen ja aikaisempien päästöjen vaan Osuniemenlahteen. Jätevesien johtaminen aiheuttaman sisäisen kuormituksen vaikutukset aiheuttaa paikallisia ympäristövaikutuksia. Kirk- ovat selvemmin havaittavissa vain purkupisteen niemen tehdas oli vuonna 2011 Lohjanjärven välittömässä läheisyydessä. suurin pistekuormittaja fosforin, kiintoaineen ja Puhdistettujen prosessijätevesien lisäksi BOD7:n osalta. Kokonaisuutena tehtaan vaiku- Lohjanjärveen johdetaan tehtaan käyttämät tus järven veden laatuun on kuitenkin rajallinen. likaantumattomat jäähdytysvedet. Niitä syntyy Esimerkiksi Lohjanjärven rehevöitymistä säätelevän minimiravinteen fosforin kuormituksesta ** Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun tehtaan osuus oli 7 % ja typpikuormasta 5 % yhteenveto vuosilta 2011, julkaisu 231, Länsi- laskettuna Mustionjoesta lähtevistä ravinneai- Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

20 Pintaveden ekologinen luokitus SYKE, Uudenmaan ELY-keskus (osittain MML) Lohja Pintaveden ekologinen luokka tai muu arvio tilasta Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa Voimakkaasti muutettu Sappi Kirkniemi vuodenajasta riippuen noin m3 kuuluvaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja vuorokaudessa. Tehtaan jäähdytysvedet ja ympäristökeskuksen vesienhoidon suunnittelun puhdistetut jätevedet kohottavat hieman veden työryhmään, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ym- lämpötilaa purkupisteiden läheisyydessä päristö ry:n tarkkailuyhteistyöhön sekä Lohjan Osuniemenlahdessa ja Pensaarensalmessa. ympäristöklusteriin. Lämpötilan nousu heikentää talvisin purkualueiden jäätilannetta. Sisäinen kuormitus vesistössä Kirkniemen tehdas osallistuu Länsi-Uu- Pohjasedimentteihin on kertynyt ajan kuluessa denmaan vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaan runsaasti ravinteita sekä luontaisten prosessien vuosittaiseen Lohjanjärven pistekuormittajien seurauksena että ihmisperäisestä kuormituk- yhteistarkkailuun, jossa seurataan alueen ve- sesta johtuen. Ulkoisen kuormituksen myötä denlaatua ja sen kehittymistä. vesistöjen perustuotanto ja sedimentaatio Kirkniemen tehtaan ympäristöpäällikkö on voimistuvat, jolloin järvien pohjasediment- kutsuttu Metsäteollisuus ry:n ympäristöva- tiin laskeutuu yhä enemmän maahiukkasia liokuntaan, vesienhoitolain toimeenpanoon ja orgaanista ainesta. Eloperäisen aineksen 20 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

21 hajottaminen kuluttaa alusveden happivaroja, niin sanottujen kevät- ja syyskiertojen aikana. mistä voi seurata ravinteiden vapautumista ve- Lämmin vesi ei sido happea ja sisäinen kuormi- teen. Happitilanteen heikkeneminen tai hapen tus kuluttaa sitä, syvänteiden happi loppuu ja loppuminen heikentävät vesistön ekologista sen seurauksena alkava käyminen liuottaa poh- tilaa, ja samalla sedimentin maahiukkasista jalietteestä lisää fosforia veteen. Vuonna 2003 vapautuu fosforia veteen. Mitä heikompi alus- Kirkniemen tehtaan toteuttama Osuniemenlah- veden happitilanne on, sitä enemmän fosforia den kunnostusruoppaus vähensi merkittävästi vapautuu. Alusvedestä ravinteet kulkeutuvat lahden pohjasta happea kuluttavaa eloperäistä vesikerrosten sekoittuessa päällysveteen, mis- ainesta. Kunnostus ei ole kuitenkaan vaikuttanut sä ne ovat jälleen perustuottajien, kuten levien, odotetulla tavalla Lohjanjärven eteläosan tilaan. käytettävissä. Seurauksena on kiihtyvä sisäinen kuormitus. Lohjanjärven vedenlaadun parantamiseksi Kirkniemen tehdas on hapettanut eteläosan Happitilanteella on suuri merkitys pohja- syvänteitä vuodesta 1986 alkaen (kuva 2). Jär- eläimistöön, joka on todettu merkittäväksi vellä on yhteensä neljä Mixox-hapetinlaitetta. indikaattoriksi Lohjanjärven ekologista luokkaa Syvänteiden happitilanne parani asteittain arvioitaessa. hapettamisen aloittamisen jälkeen ja 1990-luvuilla. Samalla ongelmallisimpien Hapetuskierrätys alusveteen korjaa järven tilaa syvänteiden pohjien kunto parani ja sisäinen Voimakkaan hajakuormituksen ohella tehtaan jälleen taantumista ja vuonna 2011 hape- jätevedet ja ravinnepitoiset asumajätevedet ovat tuskapasiteettia on nostettu ja syvänteiden rehevöittäneet Lohjanjärveä. Jätevesien sisältä- vedenlaadun odotetaan jälleen paranevan. mät orgaaniset aineet aiheuttivat happea kulut- Kokonaisuutena syvänteiden kesäiset happipi- tavan kuormituksen (kuva 1). Järven syvänteet toisuudet ovat parantuneet ja talvinen happiti- saavat luontaisesti hapekasta vettä ainoastaan lanne on pysynyt tyydyttävänä. Rehevöityminen ja happikatojen synty Kunnostaminen ja happikatojen ehkäisy ravinnekuormitus laantui luvulla tapahtui Ulkoinen fosforikuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta Ulkoinen fosforikuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta Fosforia vapautuu us Kuva 1. Järven rehevöitymisen noidankehä. et Järven pohjalietteen kuormitushistoria: asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto kuluttavat aineet ap Happikatojen takia huonona pysyvä kerrostuma happea H Fosforia vapautuu happea kuluttavat aineet Happea kuluttava aines Jätevesien Jätevesien Happea kuluttava aines Levätuotanto Levätuotanto Uusi (parempi) kerrostuma. Huono aikakausi jää uuden kerrostuman alle Järven pohjalietteen kuormitushistoria: asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto Kuva 2. Alusveden hapettamisen avulla korjataan järven tilaa. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

22 Ilmapäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Paperin ja massan valmistuksessa syntyvien suorien ilmapäästöjen määrä on vähäinen, eikä niillä ole vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun. Paperitehtaalta nouseva usva on vesihöyryä, joka palaa aikanaan sateena alas yhdeksi metsän kasvutekijäksi. Paperitehtaalla syntyy pieniä määriä hiilidioksidia ja typen oksideja paperin kuivauksessa käytettävän maakaasun poltosta. Lisäksi massan valmistuksen yhteydessä vapautuu puusta peräisin olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voi havaita lähinnä tehdasalueella tuntuvana puun tuoksuna. tuvat matalalta*. Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin ja sen edellyttämät luvat ovat voimassa. Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt edistävät omalta osaltaan maailmanlaajuista ilmakehän lämpenemistä, mutta niillä ei juuri ole vaikutusta paikalliseen ilman laatuun. Tuotteen hiilijalanjälkilaskelmien kriteereitä kehitetään Euroopan paperiteollisuudelle. Sappissa seurataan laskentatapojen kehittymistä, koska laskelmissa on useita tekijöitä, joihin tehtaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Paperin- ja massanvalmistuksen hiilidioksidipäästöt on laskettuna Paper Profile -ympäristötuoteselosteessa. Tehtaan ja voimalaitoksen ilmapäästöjen vaikutusten minimoimiseksi huolehdimme polttoprosessien hyvästä polttotuloksesta ja hyötysuhteesta, suosimme vähäpäästöisiä polttoaineita ja käytämme tehokkaasti päästöjen Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu puhdistuslaitteita. Olemme lisänneet uusiutuvi- rajat sen ympäristöluvassa ja vuonna 2012 päästöt olivat luvan mukaiset. Voimalaitoksen päästöt ilmaan ovat varsin alhaiset puhtaiden polttoaineiden (maakaasu ja biopolttoaineet) ja nykyaikaisen polttotekniikan ansiosta. Typenoksidipäästöiltään Kirkniemen voimalaitos on en biopolttoaineiden käyttöä. Biopolttoaineen osuus voimalaitoksella oli noin 25 % vuonna Energiatehokkuuden parantaminen vähentää energian tarvetta ja siten energian tuotannoista aiheutuvia päästöjä. kuitenkin Lohjan suurin yksittäinen kuormittaja. Energiatuotannon päästöt vapautuvat korkeista piipuista ja ne laimenevat tehokkaasti, joten Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan t/a 500 energiatuotannon vaikutukset il- 400 manlaatuun jäävät melko vähäisiksi. 300 Lohjan seudun merkittävä ilmanlaa- 200 tuun vaikuttava tekijä on liikenne ja 100 puun pienpoltto. Autoliikenteellä ja 0 puun pienpoltolla on suuri vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapau- Nox t/a SOx t/a Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan 2012 Parametri Yksikkö Paperitehdas Voimalaitos Yhteensä Hiukkaset (PM)t t/a 0 1,991 1,991 Typen oksidit (NOx) t/a 11,0 368,3 379,3 Rikkidioksidi (SO2) t/a 0 40,7 40,7 Hiilidioksidi, foss. + bio (CO2) t/a * Lohjan ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011, Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 1/ Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi EMASympäristökatsaus 13 Sappi Kirkniemi Alkusanat Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan

Lisätiedot

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi EMASympäristökatsaus 214 Sappi Kirkniemi Alkusanat Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan

Lisätiedot

EMAS ympäristökatsaus. 2010 Sappi Kirkniemi

EMAS ympäristökatsaus. 2010 Sappi Kirkniemi EMAS ympäristökatsaus 1 Sappi Kirkniemi Sitoutuminen kestävään kehitykseen Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee tämän ympäristökatsauksen 1 päivitykseksi EMASympäristöselontekoon

Lisätiedot

EMAS ympäristökatsaus. 2011 Sappi Kirkniemi

EMAS ympäristökatsaus. 2011 Sappi Kirkniemi EMAS ympäristökatsaus 11 Sappi Kirkniemi Sitoutuminen kestävään kehitykseen Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee tämän ympäristökatsauksen 11 päivitykseksi EMAS-ympäristöselontekoon

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

EMAS-ympäristökatsaus Sappi Kirkniemi

EMAS-ympäristökatsaus Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 216 Sappi Kirkniemi Martti Savelainen tehtaanjohtaja Alkusanat K irkniemen tehdas on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ympäristökysymyksissä jo vuosikymmenten ajan. Panostamme

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008 Sari Åkerlund 14.05.2009 1(7) Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006- - päivitystiedot Viitaten Paper EMAS ympäristöselontekoon 2006- (rekisterinumero FI-000042) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ympäristövuosi / 2012

Ympäristövuosi / 2012 2012 Ympäristövuosi / 2012 Vastuullisuus läpi linjan Käytännön tasolla kehitystyö tarkoittaa sitä, että hankimme teknologiaa, jolla voidaan vähentää melu-,vesi- ja ilmapäästöjä ja samalla pienentää yhtiömme

Lisätiedot

EMASympäristöselonteko. 2009 Sappi Kirkniemi

EMASympäristöselonteko. 2009 Sappi Kirkniemi EMASympäristöselonteko 2009 Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 1 KUVA Sisältö Tehtaanjohtajan puheenvuoro 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008

EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008 8 Ulla-Maija Kovanen 19..9 1(7) EMAS -ympäristöselonteko -8 - päivitystiedot 8 Viitaten M-real Kangas EMAS ympäristöselontekoon -8 (rekisterinumero FI-) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun tason

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2017

Abloy oy ympäristökatsaus 2017 Abloy oy ympäristökatsaus 2017 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

UPM Jämsänjokilaaksossa

UPM Jämsänjokilaaksossa UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 8 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia Henkilöstön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Tervasaari UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä

Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 26 28 Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä M-real Kangas M-real Kangas EMAS ympäristöselonteko 26-28 1 Sisältö Tehtaanjohtajan puheenvuoro

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano Sami Rinne Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Suurten polttolaitosten (LCP, Large Combustion Plants) BAT -päätelmät BAT (Best Available Technology) paras käyttökelpoinen

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM, Kymi UPM, Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii

Lisätiedot

EMAS ympäristöselonteko Sappi Kirkniemi

EMAS ympäristöselonteko Sappi Kirkniemi EMAS ympäristöselonteko 2015 Sappi Kirkniemi Sisältö 3 4 6 7 8 9 11 12 14 16 18 22 24 26 27 28 29 30 Alkusanat Sappi Kirkniemi Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä Ympäristönäkökohdat Sappi Kirkniemi ja

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta

Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta 1 Tämän tiedotteen tarkoituksena on kertoa Sappi Kirkniemen tehtaan naapureille ja lähialueen asukkaille tehtaan toiminnasta

Lisätiedot

UPM, Tervasaari. UPM Tervasaari

UPM, Tervasaari. UPM Tervasaari UPM, TERVASAARI YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 YMPÄRISTÖRAPORTTI 28 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT UPM Tervasaari Tuotantokyky 36 tonnia paperia 24 tonnia sellua (Sellutehdas pysähtynyt 18.12.28) Henkilöstön

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 11/2016, 23.11.2016 (5kanka). Kankaanpään jvp:lle tulevan jäteveden tulovirtaama oli kasvanut lokakuun tarkkailukertaan (27.10.2016) verrattuna 90%, mutta oli

Lisätiedot

Jani Mäkipää TUTKINTOTYÖ 1 (16)

Jani Mäkipää TUTKINTOTYÖ 1 (16) Jani Mäkipää TUTKINTOTYÖ 1 (16) TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Paperitekniikan koulutusohjelma Paperitekniikka Tutkintotyö Jani Mäkipää KIRKNIEMEN PAPERITEHTAAN JÄTEVESIPÄÄSTÖKARTOITUS Työn ohjaaja Työn

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 2005

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 2005 EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 23 25 Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä M-real Kangas Sisältö Tehtaan Tehtaanjohtajan puheenvuoro 2 M-real Kangas 4 Ympäristöpolitiikka

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

/ Miina Mäki

/ Miina Mäki Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (*

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (* AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Perustettu 1990 Yli 2700 myynti- ja jakelupistettä ympäri maailmaa. Avaintuotemerkit: Valtra Perustettu:

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Jokilaakson tehtaat UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Kestävä kehitys Metsä Fibressä

Kestävä kehitys Metsä Fibressä Kestävä kehitys ssä Sellua vastuullisesti valmistaa sellua uusiutuvasta raaka-aineesta, puusta, joka on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä Kestävästi hoidetut metsät toimivat ilmastonmuutosta hidastavina

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

-)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VALITUS 1 (5) VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE

-)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VALITUS 1 (5) VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUS 1 (5) -)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Selvitys Metsä Fibre Oy Kemin tehtaan TRS-yhdisteiden keräily - ja käsittelyjärjestelmien tehokkuudesta sekä soodakattilan ja meesauunin

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Tervasaari

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Tervasaari YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM, Tervasaari UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM paper and pulp mills Tämä UPM, Tervasaari Ympäristönsuojelun kehitys 211 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Metsätilinpito 2010 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin puolet vuonna 2010. Paperiin ja kartonkiin

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon

Metsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Metsätilinpito 2012 Puuaineksesta puolet polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin puolet vuonna 2012. Paperiin ja kartonkiin sitoutui 20 prosenttia, sahatavaraan

Lisätiedot

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesienhoidon TPO Teollisuus Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot