1 Vuoden 2012 talousarvioneuvottelut/tilinpäätöksen ennakkotieto 2012 Pöytäkirjamerkinnät

Transkriptio

1 1 Vuoden 2012 talousarvioneuvottelut/tilinpäätöksen ennakkotieto 2012 Pöytäkirjamerkinnät PÖYTÄKIRJAMERKINNÄT 1. Määritellään toimialoittain toiminnallisen tasa-arvotyön tärkeimmät kehittämiskohteet seuraavalle valtuustokaudelle. Konserniesikunta vastaa: Tätä varten on kaupunginjohtajan hyväksymänä koottu asiantuntijaverkosto suunnittelemaan Kuntaliiton Tase-projektin myötä toimialakohtaisia toiminnallisen tasa-arvon kehittämiskohteita sekä varmistamaan mm. koulutuksin tämän tavoitteen toteuttamista. Verkosto on aloittanut työnsä Espoon kaupunki on hyväksynyt Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen peruskirjan paikallistasolla. Ko. peruskirjan pohjalta on määriteltävä kaupunkitasoisesti toiminnallisen tasa-arvon eli palvelutarjonnan kehittämiskohteet. Verkostoa ollaan perustamassa. Sivistystoimen edustaja nimetään verkostoon ja verkosto valmistelee kehittämiskohteet, joiden pohjalta määritellään siton kehittämiskohteet. Espoo on allekirjoittanut vuonna 2008 Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan. Ko. peruskirjan pohjalta on määriteltävä kaupunkitasoisesti toiminnallisen tasa-arvotyön kehittämiskohteet. Toimiala osallistuu kaupunginjohtajan asettaman asiantuntijaverkoston työhön. 2. Hulevesiohjelman valmistelua jatketaan ja se käsitellään kaupunginhallituksessa. Hulevesiohjelman toteuttamista on jatkettu ja se on hyväksytty kaupunginhallituksessa Selvitetään eri toimenpiteitä, joiden avulla kaupungin pientalotonttitarjontaa voidaan lisätä, jotta päästäisiin sadan tontin luovuttamiseen vuosittain. Toimenpiteitä ovat ainakin kaupungin jo omistuksessa olevien tähän soveltuvien maiden asemakaavoituksen nopeuttaminen sekä sopivien alueiden maanosto ja tonttien osoittaminen tähän tarkoitukseen maankäyttösopimuksissa. Pientalotonttien tarjontaa pyritään lisäämään raakamaan hankinnalla ja kaupungin omistamien alueiden kaavoituksella. Kaavoitus on monivuotinen prosessi ja maanomistajat eivät ole olleet halukkaita myymään raakamaata Omakotialueiden ja tonttien määrän kehittymistä hidastaa myös kunnallistekniikan toteuttamiseen osoitettujen varojen rajallisuus. 4. Selvitetään Kaivomestarin uimahallin aukioloaikojen pidentämismahdollisuudet ja kustannukset Leppävaaran uimahallin saneerausaikana. Kaivomestarin uimahallitoiminnoista vastaavalta Arandur Oy:ltä on pyydetty tarjous viikonloppuaikojen pidentämisestä niin, että lauantaisin ja sunnuntaisin uimahalli olisi auki klo välisenä aikana. Nyt hallit ovat auki lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo (Tapiola ).

2 2 Vuositasolla Kaivomestarin uimahallin viikonloppuaikojen pidennys maksaa noin euroa, joka sisältää uinninvalvonnan, tilahuollon, kahvio- ja kassapalvelut, kunnossapidon sekä energiakustannukset. Lisäksi sopimuksessa määritellyn kävijämäärän ylityksestä maksetaan 1,35 euroa/ kävijä. 5. Selvitetään milloin ja miten kaupungin on tarkoituksenmukaista tukea työpaikkaurheilua. Konserniesikunta vastaa: Työpaikkaurheilun tukemiseen voidaan lukea mm. erilaisten urheilutapahtumien järjestäminen, kuntopiirien ja vastaavien tarjoaminen sekä suoran rahallisen tuen antaminen omaehtoiseen liikuntaan. Työpaikkaurheilulla voitaneen tarkoittaa toisaalta työajalla tai työnantajan tiloissa tapahtuvaa urheilua ja toisaalta omalla ajalla tapahtuvaa toimintaa. Espoon kaupunki on tarjonnut omaehtoisen liikunnan ja kulttuuritoiminnan tukea vuodesta 2010 lukien (sportti- ja kulttuuripassi). Kahden täyden kalenterivuoden ( ) toiminnan jälkeen on tarkoituksenmukaista arvioida tätä toimintaa vuoden 2013 kuluessa. 6. Selvitetään mahdollisuudet hankkia omaishoitajille liikuntakortteja. Omaishoidon tuen piirissä on niin lapsiperheitä, työikäisiä kuin vanhusikäisiä asiakkaita. Myös omaishoitajia on hyvin eri-ikäisiä. Omaishoitoa tukevia palveluja ja toimintaa kehitetään kukin ikäryhmä huomioiden. Sosiaali- ja terveystoimen vanhus- ja vammaispalvelut keskittää tukensa neuvontaan ja ohjaukseen omaishoitajien hoitotyön tueksi ja lakisääteisten vapaiden aikaisen hoidon toteutukseen. Tämän lisäksi, pääasiassa ikääntyneille omaishoitajille järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa kaksi virkistystapahtumaa vuodessa. Tämän lisäksi espoolaiset järjestöt järjestävät erilaista virkistys- ja vertaistukitoimintaa omaishoitajille. Espoon kaupungilla on kaikille +68-vuotiaille tarkoitettu 68 +Sporttikortti, joka tarjoaa espoolaisille senioreille maksuttomia liikuntapalveluja. Sporttikorttietuja ovat Espoon uimahallien maksuton käyttö, Espoon liikuntapalveluiden kuntosalien vapaa käyttö vapaaharjoitteluvuoroilla, maksuttomat kuntosalien ohjatut laiteopastukset, liikuntatoimen maksuttomat ohjatut seniori- ja erityisryhmät ja maksuton osallistuminen alueellisten 68+ sporttiklubien toimintaan. Nämä maksuttomat palvelut ovat myös omaishoitajien käytössä. 7. Selvitetään pikaisesti yhteistyössä opetustoimen kanssa tilojen osoittaminen nuorisotoimintaan korvaamaan Lintuvaaran koulun pitkäaikainen sulkeminen. Lintumetsän koulun tyhjilleen jäänyt neuvolatila osoitettiin nuorisotoimintaan syyskaudella Tilan oli tarkoitus toimia yhteiskäyttötilana sekä nuorisopalveluiden että koulun toimintaa varten siten, että tila sisustettaisiin nuorisotilatoimintaan sopivaksi. Vuoden 2012 alusta kyseinen tila on kuitenkin toiminut Lintuvaaran koulun väistötilana. Nuorisopalveluiden toimintojen ja asiakasryhmien kannalta on hyvä, että toimitila sijaitsee yläkoulun yhteydessä. Nuorisotoimintaan tarkoitetulta tilalta vaaditaan, että se on selvästi nuorisotilaksi tunnistettavissa, kuten oma sisäänkäynti, ja se soveltuu nuorten vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan. Lintuvaaran alueella ei edellä mainittuja tiloja Lintumetsän koulun entisen neuvotilan lisäksi ole, joten toimintaa ei ole voitu aloittaa.

3 8. Yleistä liikenneturvallisuutta parannetaan kiinnittämällä huomiota mm. moottoriajoneuvojen liikennevalvontaan, suojateihin ja näkemäesteisiin. 3 Liikennevalvonta kuuluu poliisille. Tekninen keskus osaltaan pyrkii kaikella ohjeistetulla rakentamisella ja ylläpidolla parantamaan liikenneturvallisuutta. Henkilövahinko-onnettomuudet ja kevyen liikenteen onnettomuudet ovat vähentyneet vuodesta Selvitetään mahdollisuus ottaa Kauklahden väylä kaupungin hallintaan sekä sen lähialueilla tapahtuvan runsaan rakentamisen vaatimat liikenneturvallisuuden ja liikenteen toimivuuden parantamistoimet esim. liikennevaloin. Tavoitteena on myös Länsiväylän ja Kauklahden väylän risteyksen toimivuuden parantaminen. Kauklahdenväylän parantamisesta on laadittu useita liikenneturvallisuutta ja liikenteen toimivuutta edistäviä suunnitelmia. Väylän parantaminen tapahtuu vaiheittain ja toimenpiteiden ajoitus on riippuvainen myös asemakaavoituksen sekä tonttien ja kunnallistekniikan toteutuksen aikatauluista. Kauklahdenväylän siirtymisestä kaupungin hallintaan on jo sovittu nykyisen tienpitäjän Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Käynnissä olevat parantamistyöt (Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liittymäalue sekä Saunalahdenportti) sekä vuosina alkavat liittymien parantamiset Harmaaniityn ja Hyttimestarintien kohdilla tehdään jo valmistuneiden maantielain mukaisten tiesuunnitelmien perusteella, joten Kauklahdenväylä siirtyy kaupungin hallintaan vaiheittain edellä mainittujen parantamistöiden valmistuttua. 10. Kiirehditään kaupungin tilojen palovaroittimien ja muiden turvallisuusjärjestelmien uudistamista. Tilat on varustettu vähintään paristokäyttöisillä palovaroittimilla. Päiväkodit on pääosin varustettu sähköverkkoon liitetyillä palovaroittimilla tämän vuoden loppuun mennessä. Seuraavina ( ) vuosina asukaspuistojen järjestelmät uusitaan sähköverkkoon liitetyiksi. Koulujen äänentoistojärjestelmät ovat laajuudeltaan rakennusajankohdan vaatimuksia vastaavassa kunnossa. Tilakeskus on tehnyt suunnitelmat noin 2/3 kouluista kaiuttimien lisäämiseksi vastaamaan nykyisiä turvallisuusvaatimuksia. Loput koulut suunnitellaan toukokuun 2013 alkuun mennessä. Kouluihin ja päiväkoteihin on asennettu tallentavia kamerajärjestelmiä. Turvallisuusjärjestelmiä lisätään peruskorjausmäärärahojen puitteissa ja niiden ylläpidosta huolehditaan säännöllisesti. 11. Luodaan selkeät käytännöt, joilla kuntalaisia kannustetaan huolehtimaan lähiympäristöstään. Kaupungille tarpeettomia maa-alueita voidaan myydä tai vuokrata asukkaille tai niiden hoidosta voidaan sopia kuntalaisten ja niitä edustavien yhteisöjen kanssa. Lisäksi kaupunki voi tukea tällaista toimintaa esim. luovuttamalla istutettavia taimia ja tarkoituksenmukaisella talkootuella. Teknisessä keskuksessa on ollut jo lähes 10 vuoden ajan jossain määrin vapaaehtoistoiminnan koordinointia lähiympäristön huolehtimisesta. Vuosittain on pk-seudun yhteistyönä järjestetty kevätsiivoustalkoot ja aloitteiden perusteella on jaettu työvälineitä vapaaehtoiseen puhtaanapitotyöhön. Tekninen keskus on antanut lausunnon valtuustoaloitteeseen kummipuistotoiminnasta, joka edellyttäisi lisäresursseja Helsingin kummipuistotoiminnan tyyppisen systemaattisen asukastoiminnan kehittämiseksi. Kaupunki myy ja vuokraa maa-alueita asukkailleen.

4 4 12. Kaupunkisuunnittelukeskuksesta ja teknisestä keskuksesta osoitetaan vastuuhenkilöt valmistelemaan Espooseen pyöräilyn edistämisohjelma, jonka laadinnan ja hyväksynnän nämä lautakunnat hoitavat yhteistyössä. Espoon pyöräilyn edistämisohjelma on mukana kaavoituksen työohjelmassa ja sille on nimitetty vastuuhenkilö. Tekninen keskus ohjaa osaltaan käynnissä olevaa pyöräilyn edistämisen ohjelmaa. Tekninen keskus toteuttaa myönnettyjen määrärahojen puitteissa erityisesti Kevyen liikenteen kehittämisohjelmassa esitetyt puistoreitit (ulkoilutiet) laadukkaasti ja siten, että niiden talvikunnossapito on mahdollista. 13. Laaditaan yhteenveto kaupungin sisäisestä tilaaja-tuottaja -toiminnasta, sisäisten veloitusten laskentaperiaatteista sekä kustannustehokkuudesta ja tuottavuuteen kannustamisesta vuoden 2012 aikana siten, että tämä on käytössä vuoden 2013 kehyksen laadinnassa. Konserniesikunta vastaa: Sisäinen palvelutuotanto on siirretty kokonaisuudessaan palveluliiketoimen toimialalle ja organisoitu pääosin liikelaitosmuotoon. Uudelleenorganisoinnin keskeisenä tavoitteena on lisätä ko. toimintojen talouden läpinäkyvyyttä ja mahdollisuutta arvioida niiden tuottavuuskehitystä. Toimitilojen rakentamisen ja ylläpidon toiminta- ja ohjausjärjestelmiä kehitetään myös parhaillaan samoin tavoittein. Kehysvalmistelu jouduttiin tekemään yhteisesti sopien niillä menettelyillä ja työkaluilla, jotka sillä hetkellä oli käytettävissä. Sisäisten veloitusten perusteena ovat kunkin palvelun järjestämisestä aiheutuvat välittömät kustannukset, joissa on mukana palvelua tuottavan liikelaitoksen sekä palveluliiketoimen toimialan hallintokulut sekä valtuuston päättämät peruspääoman korko ja liikelaitoskohtainen tulostavoite. Tuotteistukseen perustuva laskutus aloitettiin vuoden 2013 alussa. Hinnoittelun toimivuus tarkistetaan huhtikuussa ennen vuosien kehysvalmistelua. 14. Tulevina vuosina varhaiskasvatuksen- ja opetuksen budjettivalmistelussa tulee huomioida sisäisten erien kustannusten nousu täysimääräisesti kehyksessä. Konserniesikunta vastaa: Sisäisten erien kustannuskehitys on pyritty arvioimaan mahdollisimman luotettavasti ja ne on otettu huomioon palvelutoimialojen budjettivalmistelussa. Kun sisäisten palvelujen tuotantoa on valtuuston päätösten mukaisesti siirretty liikelaitoksiin ja sisäistä laskutusta samalla lisätty mm. hallinnollisten tukipalvelujen osalta, on sisäisten veloitusten osuus peruspalvelujen tuotantokustannuksista viime vuosina noussut. Peruspalvelujen ja tukipalvelujen kustannukset katetaan samoilla verorahoilla, joten valmistelussa ja päätöksenteossa on harkittava, miten kokonaisresurssi jaetaan. Jos esimerkiksi tilakustannuksia pienennetään tinkimällä kunnossapidosta, tilojen kunto ja käytettävyys heikkenee, mikä vaikuttaa jollain aikavälillä myös asukkaille tarjottavan peruspalvelun laatuun. Tukipalvelujen tuotannon uudelleenorganisoinnin keskeisenä tavoitteena on parantaa tuottavuutta, minkä jatkossa pitäisi alentaa niiden osuutta palvelujen tuotantoprosessissa.

5 5 15. Koulujen peruskorjaus- ja uudistamistoimenpiteiden nopeuttaminen tuodaan valtuuston erilliskäsittelyyn, mikäli joidenkin koulujen osalta nopeutettu aikataulu on teknisesti mahdollista ja mikäli se rakennusalan suhdanne- ja hintakehityksen valossa on perusteltua. Espoon koulurakennusten peruskorjaushankkeiden priorisointi on päivitetty Priorisoinnin kärkihankkeet on pääsin peruskorjattu. Osa on vielä peruskorjaus- tai suunnitteluvaiheessa. Koulurakennuskanta on kuitenkin kovassa käytössä vanhentunut tänä aikana viisi vuotta ja peruskorjausten priorisointi on uudelleen tarkastelun ja päivityksen tarpeessa. Tilakeskus-liikelaitos on käynnistänyt koulujen peruskorjausten priorisointityön päivityksen Koulu- ja päiväkotihankkeet valmistellaan sivistystoimen, konsernijohdon ja tilakeskuksen yhteistyönä Palveluiden järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila hankkeen yhteydessä kehitetyn valmisteluprosessin mukaan. Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Sivistystoimi vastaa palvelujen järjestämisen suunnittelusta sekä toimitilahankkeiden tarveselvitysten laatimisesta. Koulutilojen käytön tehostamisessa hyödynnetään kouluverkkoselvitystä sekä pääkaupunkiseudun yhteistyönä laadittuja selvityksiä. Tilakeskus vastaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta sekä käytettävyydestä ja ylläpidosta. Tilakeskus on laatinut sekä koulu- että päiväkoti- ja asukaspuistorakennuksia koskevat peruskorjaustarpeiden priorisointiselvitykset. Muutaman vuoden välein suoritettavien priorisointien avulla kiinteistöjen peruskorjaustarve voidaan mahdollisimman puolueettomasti asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Priorisoinnissa arvioidaan kunkin kiinteistön ympäristövaikuttavuutta, arkkitehtuuria, teknistä kuntoa sekä tilojen toimivuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Konserniesikunta koordinoi palvelujen järjestämisen kokonaisuutta ja investointeja sekä vastaa rahoituksen suunnittelusta. Toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2011 ja sitä kehitetään edelleen. Toimitilahankkeiden tehokas koordinointi mahdollistaa rakennushankkeiden optimaalisen ajoituksen ja aikataulutuksen. Valtuusto hyväksyy investointihankkeet, niiden ajoituksen ja rahoituksen vuosittain osana kaupungin talousarvio- ja taloussuunnitelmaa. Konserniesikunnalla ei ole täydennettävää muiden toimialojen vastauksiin. 16. Koulujen ja päiväkotien sisäilmakartoitusta kiirehditään ja niiden valmistuttua on laadittava tarvittavat korjaustoimenpidesuunnitelmat aikatauluineen. Selvitetään eri rahoitusmuodot. Sisäilmaongelmat ovat laaja ja usein monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta syntynyt ongelmakenttä, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan moniammatillista osaamista. Tilakeskus-liikelaitoksessa toimii Tilakeskuksen oma sisäilmaryhmä, missä työskentelee tutkimuspäällikkö sekä kaksi sisäilmatutkijaa. Ryhmä vastaa rakennuksen turvallisuudesta ja terveellisyydestä sisäilman osalta sekä huolehtii, että sisäilma-asiat tulevat hoidettua. Tämän lisäksi Espoon kaupunkiin on perustettu moniammatillinen työryhmä. Ryhmän tarkoituksena on pyrkiä kehittämään kaupungin sisäilma-asioihin liittyviä toimenpideohjelmia ja ratkaisumalleja sekä lisäämään yhteistyötä toimialojen kesken. Jos rakennuksessa todetaan merkittävä ja laaja sisäilmaongelma, perustetaan kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä.

6 Sisäilmaselvityksien tekemisessä käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. 6 Sisäilmakartoitukset ja korjaukset rahoitetaan Tilakeskuksen vuosikorjaus- ja perusparannusmäärärahoista. Konserniesikunnalla ei ole täydennettävää muiden toimialojen vastauksiin. 17. Mattbergets daghem -päiväkodin tarveselvitys aloitetaan välittömästi, ja samalla selvitetään, miten koko Mattlidens skolcentrumin alue kehitettäisiin toimivaksi koulualueeksi. Mattbergets daghem hankkeen tarveselvitys on tehty keväällä 2012 ja se on hyväksytty lautakunnassa Tarveselvityksessä päädyttiin nykyisen pienen ja huonokuntoisen päiväkotirakennuksen korvaavan päiväkodin rakentamiseen Matinkallion alueelle. Sivistystoimi on esittänyt nykyisen Mattlidens skolcentrumin alueen asemakaavan laatimista, koska alueella ei ole lainkaan asemakaavaa. Kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt kaavoitusprosessin osana Matinkylän keskustan kokonaisuutta ja lähtökohtien selvittelyn aikana on todettu, että suunnitellut Länsiväylän Matinsolmun eritasoliittymän ns. itärampit tulevat lähelle koulu- ja päiväkotialuetta. Metroliikenteen käynnistymisestä 2015/2016 huolimatta tämä merkitsee Länsiväylällä lisääntyvää liikennettä ja sen aiheuttaman melun, päästöjen sekä pienhiukkasten kasvua koulualueella. Kaavoitustyön yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia kehittää koulukeskusta. 18. Saattohoidon espoolainen toimintakonsepti valmistellaan päätöksentekoa varten. Espoon saattohoitotoiminnan pohjana on HYKS-alueen saattohoitosuunnitelma Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella, joka valmistui marraskuussa Saattohoitosuunnitelma on laadittu yhteistyössä saattohoidon asiantuntijoiden sekä HYKS-kuntien kesken, ja Espoon oma saattohoitosuunnitelma sisältyy saumattomasti tähän suunnitelmaan. HYKS-alueen saattohoitosuunnitelman lähtökohtana on sosiaali- ja terveysministeriön Syövän hoidon kehittäminen vuosina raportti ja raportissa esitetty kolmiportainen saattohoidon malli. Kolmiportaisessa mallissa palveluja järjestetään potilaan saattohoidon vaativuuden mukaan erikoissairaanhoidossa, Terhokodissa tai perusterveydenhuollossa. HYKS-alueen saattohoitosuunnitelmassa on arvioitu erikoissairaanhoidon ja Terhokodin saattohoidon lisäksi erikseen alueen kaikkien kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Kauniainen) saattohoidon nykytilaa ja annettu toimenpide-ehdotukset kullekin kunnalle. Hoitoketjun toteumista ja toimintaa arvioidaan suunnitelmassa sovituilla mittareilla. Koska Espoon saattohoito on saumaton osa HYKS-alueen saattohoitosuunnitelmaa, ei irrallisen uuden saattohoitosuunnitelman valmistelua pidetä siten tarpeellisena. 19. Kaupunginhallitus valmistelee Tapiolan kulttuurikeskuksen ja sen lähialueen tilojen uudistustoimet sekä kaupunginteatterin uudisrakennuksen suunnitelmat siten, että niistä voidaan tehdä kokonaispäätös viimeistään kesäkuussa Tapiolan kulttuurikeskus ja sen lähialueen kiinteistöt ovat nopeasti vaihtuvassa muutostilassa. Tapiolan kulttuurikeskus, joka lähestyy ensimmäistä peruskorjausvaihettaan ja Espoon kaupunginteatterin uusien tilojen ratkaisumalli ovat toisiinsa kytkeytyviä, toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä hankkeita. Alueen muutostilanteesta sekä sivistystoimen ja Tilakeskuksen suunnittelijoiden resurssivajeesta johtuen mainittua kokonaishanketta ei ole ehditty valmistella kaupunginhallituksen eikä kulttuurilautakunnan kesäkuun 2012 kokouksiin mennessä.

7 7 Tapiolan keskustan kulttuuritilojen kokonaisesitys valmistellaan sivistystoimen, Tilakeskusliikelaitoksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Tapiolan kehittämisprojektin yhteistyönä Tilahankkeiden tarveselvitykset hyväksytään kulttuurilautakunnassa ennen kaupunginhallitukselle valmisteltavia hankesuunnitelmia. Tapiolan kulttuurikeskuksen ja sen lähialueen tilojen uudistustoimien selvittäminen jatkuu. Asian monitahoisuuden ja tilojen hajanaisen omistuksen johdosta kokonaisratkaisuesityksen valmistuminen siirtyy loppukevääseen Tässä työssä on edelleen vahvistunut tavoite tuoda kirjasto aktiivisemmaksi osaksi Tapiolan keskustan kaupunkiympäristöä nykyistä helpommin saavutettavaksi. Vesiputoustalon edustalle on laadittu väljä asemakaavaehdotus, joka mahdollistaa Kaupunginteatterin toteuttamisen sen kokoisena ja luontoisena kuin kaupunki teatterista päättää. Kaavaehdotus tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn helmikuussa Tulevan Kaupunginteatterin jatkopäätösten valmistelu on vireillä sivistystoimessa. 20. Matinkylän metro-aseman, bussiterminaalin ja Ison Omenan laajennuksen osaksi suunniteltavat kaupungin palvelutoiminnat ja uimahalli sekä koulun sijainti valmistellaan kaupungin toimintojen ja talouden kannalta optimoidusti yhtenä rakennusprojektina. Tämä valmistellaan siten, että eri kohteiden rakentamisesta ja muista toimenpiteistä voidaan päättää viimeistään osana vuoden 2013 talousarvion valtuustokäsittelyä. Matinkylän Palvelutorin yhteyteen suunniteltujen palvelukokonaisuuden eri toimialojen yhteinen selvitystyö on valmistunut. Sosiaali- ja terveystoimi esittää Palvelutorille sijoittuvien palvelukokonaisuuksien tarveselvityksen sosiaali- ja terveyslautakunnalle syksyllä Ns. Matinkylän Palvelutorin toiminnallinen kokonaisuus muodostuu aluekirjastosta, yhteispalvelupisteestä, nuorisotiloista ja terveysasemasta. Sivistystoimi pitää Meri-Matin koulun ja Matinkylän uimahallin sijoittamista rakennettavan Matinkylän metroaseman länsipuolelle sekä toiminnallisesti että asiakasystävällisesti hyvänä toimintojen sijoituspaikkana osana Matinkylän Palvelutorin kokonaisratkaisua. Palvelutorin ja uimahallin tarveselvitykset tuodaan sivistystoimen lautakuntien hyväksyttäväksi Matinkylän palvelujen sijoittumisesta ja keskusta alueen kehittämisestä on laadittu kokonaiskonsepti, joka kulkee Matinkylän Palvelu- ja Hyvinvointipuiston nimellä. Kaupunginhallituksen Elinkeino- ja Kilpailukykyjaosto päätti tämän kokonaiskonseptin mukaisesti kaupungin palvelujen sijoituspaikoista Matinkylässä. Konseptin mukaisesti Tynnyripuistosta luodaan Matinkylän toiminnallinen keskustapuisto. Matinkylän uusi yhtenäiskoulu ja uimahalli sijoittuvat Tynnyripuiston eteläreunaan. Yhtenäiskouluun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Uimahalli toteutetaan hybridihankkeena, jossa uimahallin kortteliin rakennetaan myös hotelli, terveyskylpylä, liiketiloja ja asuntoja. Uimahallin investointi- ja käyttökuluissa pyritään säästämään etsimällä synergiaratkaisuja terveyskylpylän ja hotellin kanssa. Elä- ja Asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle Metroasemaa. Elä ja Asu -keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista. Matinkylän Metrokeskuksen vuokratiloihin sijoittuu kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tiloja sekä sivistystoimen toimintoja. Vuokrasopimusneuvottelut näiden tilojen osalta ovat yhä kesken. Uimahalli on tarkoitus toteuttaa siten, että se olisi käyttöönotettavissa vuoden 2017 loppuun mennessä. Meri-Matin koulun on tarkoitus valmistua vuonna Hankkeiden aikataulut päätetään lopullisesti talousarvioiden yhteydessä.

8 Konserniesikunnalla ei ole täydennettävää muiden toimialojen vastauksiin Tehdään selvitys tavoitteena kattavasti selventää, kuinka Espoon kaupunki on organisoinut ja resursoinut sosiaali- ja terveystoimen ruotsinkielisiä palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelujen, perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveyspalvelujen tulosyksikössä on keväällä 2012 tehty kattava selvitys, jonka pohjalta koottiin ruotsinkielisten asiakkaiden omakielistä palvelua koskevia kehittämisehdotuksia. Raportti on valmistunut syksyllä 2012 ja kehittämisehdotuksia käsitellään jatkossa toimialalla. Raportti on oheismateriaalina. 22. Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaan kohdistetaan riittävät toimenpiteet, esim. kesätyöntekijöitä palkkaamalla. Ympäristökeskukseen palkattiin kolmeksi kuukaudeksi kaksi kesäharjoittelijaa, jotka muun työn ohella mm. poistivat pajuangervokasvustoa Espoonjoen kokonaisuuteen kuuluvan Jahtimetsän lehtopurolaakson luonnonsuojelualueella kahdella koealalla. Lisäksi ympäristökeskus on avustanut omakotiyhdistysten talkootoimintaa vieraslajien torjunnassa kustantamalla asiantuntijapalveluita talkootapahtumiin. Keskus on antanut myös neuvontaa asukkaille vuonna 2011 valmistuneen Espoon haitallisten vieraslajien kartoituksen suositusten pohjalta. 23. Tehdään Espoonlahden alueen kirjastojen kokonaisselvitys aikatauluineen. Espoonlahden alueen suunniteltu kirjastoverkko perustuu valtuuston hyväksymään Espoonlahden aluekirjaston hankesuunnitelman. Espoonlahden uusi aluekirjasto on tarkoitus toteuttaa kauppakeskus Lippulaivan laajennukseen tuleviin tiloihin. Tilojen hankintamenettely jätettiin em. hyväksymispäätöksessä avoimeksi (joko oma osake- tai vuokratila). Hankkeen toteuttaminen on viivästynyt sen takia, että tilojen omistaja ei ole tehnyt laajennushankkeen rahoituspäätöstä. Espoonlahden aluekirjaston tarveselvityksen tarkistus tuodaan kulttuurilautakunnan hyväksyttäväksi Neuvotteluja hankkeen toteuttamisen ajankohdasta jatketaan kiinteistön omistajan ja kaupungin kesken. 24. Espoo määrittelee joukkoliikenteen palvelutasotavoitteensa eri alueilla ja vaikuttaa tämän avulla HSL:n linjastosuunnitteluun. Eritystavoitteena on kehittää joukkoliikennejärjestelmän houkuttelevuutta moninaisin toimenpitein siten, että metron ja kaupunkiradan avulla joukkoliikenteen käyttöaste nousee merkittävästi. Espoo on antanut lausunnon HSL:n 2013 talousarviosta, taksa- ja lippujärjestelmästä ja joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta sekä asettanut tavoitteet alueellisesta palvelutasosta ja osallistunut HSL:n linjastosuunnitteluun. Erityistavoitteena on, että metron ja kaupunkiradan ja näiden liityntäliikenteen avulla joukkoliikenteen käyttöaste ja palvelutaso nousee merkittävästi. Konserniesikunnalla ei ole täydennettävää muiden toimialojen vastauksiin.

9 9 25. Selvitetään voidaanko Lahnuksesta pientalorakentamisen tieltä puretun alueen asukkaiden rakentaman leikkipuiston ja pallokentän korvaavana toteuttaa sekä hoitaa leikin-, palloilun- ja muun harrastustoiminnan mahdollistama ratkaisu siten, että rakentaminen ja ylläpito perustuvat asukasyhdistyksen tai muiden asukastahojen kanssa solmittavaan yhteistyösopimukseen. Haarsinpuiston (Haarssinmäen viheralue) suunnittelu on käynnissä, sisältää leikkipaikan isommille ja pienemmille sekä pelikentän. Suunnitelmat valmistuvat mennessä. Yleisötilaisuus pidetään Rakentaminen on ohjelmoitu aloitetavaksi kesällä-syksyllä, olettaen että suunnitelmasta ei valiteta. 26. Selvitetään toimenpiteet, joilla Tapiolan keskuksen alueella saadaan myös opiskelija-asuntoja. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti Tapiolan keskuksen tuntumassa sijaitsevaan Tuuliniityn alueeseen liittyvästä suunnitteluvarauksesta (Asuntosäätiö ja Metsäliitto), jonka ehdoissa todetaan mm. seuraavaa: Tavoitteena on rakennuttaa omistusasuntojen lisäksi asumisoikeus-, vuokra- ja/tai opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille. Alueesta on käynnissä suunnittelukilpailu, joka ratkaistaan helmi - maaliskuussa Sen jälkeen käynnistetään asemakaavan laadinta. 27. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen tilojen peruskorjaus- ja uudisrakennustarve, erilaiset ratkaisumahdollisuudet ja toimenpidelinjaukset valmistellaan asianosaisten lautakuntien yhteiskäsittelyyn ja saatetaan valtuutettujen tietoon. Espoon päiväkotien ja asukaspuistojen peruskorjaushankkeiden priorisointi on valmistunut loppuvuodesta Vastaava koulujen peruskorjaushankkeiden priorisointi on viimeksi päivitetty Koulujen peruskorjausten priorisointi on uudelleen päivitettävä ja laajennettava luvun alkupuolelle valmistuneisiin kohteisiin. Tilakeskuksen talonsuunnittelu on aloittanut tämän työn yhteistyössä toimialan ja sen yksiköiden kanssa syksyllä Sivistystoimi esittää vuosittain Tilakeskus-liikelaitokselle toimitilojensa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet palvelujen tarpeen ja tuottamisen näkökulmasta. Sivistystoimi on yhdessä suomenkielisen varhaiskasvatuksen kanssa käynnistänyt neuvottelut Y-tonttien luovuttamisesta yksityisille palveluntuottajille yhdessä tonttiyksikön kanssa. Toimitilojen erilaiset rahoitus- ja hankkimismuodot eivät ole toimialan ydintehtävä, vaan palvelutarpeiden tuottaminen/järjestäminen tarkoitusta varten suunniteluissa ja hyvin hoidetuissa toimitiloissa. 28. Selvitetään lastenlääkärien päivystystilanne Jorvissa ja HYKS-alueella. Sairaan espoolaisen lapsen yleistilan ja oireiden perusteella päivystyksellisen tutkimuksen ja hoidon antaa yleislääkäri tai lastentautien erikoislääkäri. Arkisin virka-aikana ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskus, jonka yleislääkäri tekee tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Virka-ajan ulkopuolella lapsen kanssa voi hakeutua hoitoon pääkaupunkiseudun päivystyspisteisiin Jorvin sairaalassa, Lastenklinikalla tai Peijaksen sairaalassa. Valtaosa espoolaisten lasten päivystyskäynneistä suuntautuu Jorviin eikä pääkaupunkiseudun päivystysten avautuminen yli kuntarajojen ole mitenkään muuttanut tilannetta.

10 10 Lapselle tehdään tulovaiheessa hoidon tarpeen arvio ja sen perusteella suurin osa ohjataan yleislääkärille, vakavammin sairaat suoraan erikoislääkärille. Potilaan tilan mukaan hoitotaho voi muuttua. Vuonna 2012 Jorvin lasten päivystyksessä kävi espoolaista lasta. Näistä eli 26 % ohjattiin erikoislääkärille ja eli 74 % yleislääkärille. Myös Hyksin Lastenklinikalla toimii sekä Hyksin järjestämä lasten erikoissairaanhoidon päivystys että Helsingin kaupungin järjestämä yleislääkäripäivystys vierekkäisissä tiloissa, hoitajat ovat kuitenkin molemmissa Lastenklinikan hoitajia. Potilaat ohjataan sielläkin hoidon tarpeen arvion perusteella joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon päivystykseen. Espoolaisia lapsia on vuonna 2012 käynyt Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystyksessä 841, yleislääkäripäivystyksessä 170. Lisäksi Töölön sairaalan päivystyksessä on hoidettu 174 espoolaista lasta. Peijaksen sairaalan päivystykseen espoolaiset hakeutuvat ani harvoin, mutta vantaalaiset käyttävät aktiivisesti sekä Jorvin että Lastenklinikan päivystystä. 29. Tehdään Smedsbyn ruotsinkielisen päiväkodin tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Smedsby päiväkodin nykyiset tilat ovat ahtaat ja huonokuntoiset. Rakennus on tehty vuonna 1910 ja peruskorjattu vuonna Pieni tontti sijaitsee keskellä omakotialuetta Turunväylän pohjoispuolella, siis eri puolella kuin Smedsby skolan rakennukset. Näistä syistä päiväkoti- ja esikoulutoimintaa ei ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa nykyisellä tontilla ja rakennuksessa. Hankkeelle tarvitaan uusi rakennuspaikka, joka on riittävän etäällä liikenteen valtaväylien aiheuttamasta melu- ja päästövyöhykkeestä. Sopivaa rakennuspaikkaa etsitään yhteistyössä kaavoittajan ja ympäristökeskuksen kanssa, jotta tarveselvitys voidaan tehdä syksyn 2012 aikana. 30. Tehdään kokonaisselvitys terveyskeskusmaksuista. Selvityksessä käsitellään erityisesti mahdolliset ongelmat pienituloisille. Tämän perusteella asiaa arvioidaan seuraavan talousarvion laadinnassa. Selvitys on tehty ja se on ollut käytettävissä vuoden 2013 talousarviokäsittelyssä, käyntimaksua ei poistettu. Terveyskeskuskäyntimaksut tuottavat Espoossa noin 1,6 milj. euroa vuodessa, laskutuksen kustannukset ovat noin 0,3 milj. euroa vuodessa. Maksusta vapautettuja ryhmiä on lukuisia: osa on vapautettu jo lainsäädännön perusteella, osa Espoon omilla päätöksillä. Valtaosa pienituloisista asiakkaista on täten maksuvapautuksen piirissä. Lisäksi toimeentulotuen asiakkaat voivat hakea maksuun myös toimeentulotukea, vaikkeivät kuuluisi vapautusryhmiin. 31. Selvitetään mahdollisuus hoitaa tarvittava melueste huomattavasti ehdotettua matalammalla ja lyhyemmällä meluesteellä siten, että Albergan kartano ja lähialue näkyvät eri suuntiin aluetta symboloivana ja dominoivana rakennuksena ja puistona. Meluesteiden korkeus ja pituus perustuu meluselvitykseen alueen ympäristöstä ja siinä määriteltyihin vähintään toteutettaviin meluntorjuntatoimenpiteisiin. Voimassa oleva asemakaava ei estä meluesteen rakentamista.

11 32. Selvitetään Sierlan leirikeskuksen kunnostus. 11 Nuorisolautakunta on kokouksessaan käsitellessään Luukin leirikeskuksen saunan tarveselvitystä päättänyt seuraavaa: Nuorisolautakunta toteaa, että kaikki nuorisotoimen käytössä olevat leirikeskukset vaativat korjausta ja uudistustoimenpiteitä vastatakseen tämän päivän asiakkaiden tarpeisiin. Siksi lautakunta päättää käynnistää nuorten leirialueiden kehittämisohjelman laatimisen ja pahimman epäkohdan poistamiseksi hyväksyy Luukin leirikeskuksen saunan tarveselvityksen." Vuoden 2008 aikana tehdyt leirikeskusten rakennusten kuntoarviot ja niihin perustuvat leirikeskusalueiden yleissuunnitelmat osoittavat korjausten tarpeen konkreettisesti. Samoin yleissuunnitelmista selviää mahdollisuus kehittää ja parantaa leirikeskuksia tämän päivän vaatimustasoa vastaaviksi. Leirikeskusten nykyisen käytön luonteen huomioon ottaen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen tulee suorittaa syksy-talvi-kevät -aikana ja vain yhdessä leirikeskuksessa kerrallaan. Näin toimimalla voidaan minimoida toiminnalle aiheutuva haitta. Nuorisolautakunta päätti leirikeskuksien kehittämisjärjestykseksi: Luukki, Sierla ja Kattilaniemi. Sivistystoimi on tehnyt nykyisen käytännön mukaisesti toimialansa esityksen Espoon kaupungin investointiohjelmaan vuosille Viisivuotiskaudella on hyväksytyn talousarvion ja sivistystoimen investointiesityksen mukaisesti valmistumassa tai peruskorjataan nuorisopalvelujen käyttöön mm. seuraavia tiloja: Luukin leirikeskuksen saunatila oheistiloineen uusitaan syksyn kevään 2014 aikana. Luukin leirikeskuksen päärakennuksen peruskorjaus valmistunee vuonna Sivistystoimi/nuorisopalvelut pitää Espoossa Luukinjärven rannalla sijaitsevan Luukin leirikeskuksen kehittämistä ensiarvoisen tärkeänä vastaaman 2000-luvun lasten ja nuorten leirikeskuksen toiminnallisia tarpeita rakentamalla sinne uusi saunarakennus saniteettitiloineen ja nykyisen päärakennuksen peruskorjaamista ja uuden majoitusrakennuksen rakentamista. Nummi-Pusulan kunnassa Pitkäjärven rannalla olevan Sierlan leirikeskuksen rakennukset eivät ole hyvässä kunnossa ja niiden ylläpitämiseen ja peruskorjaukseen ei ole osoitettu riittävää rahoitusta. Kuntoarvion ja mahdollisten kuntotutkimuksien teettäminen on rakennusten omistajan tehtävä, ei tilojen vuokraajan. 33. Selvitetään Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen kiirehtiminen, mikäli asemakaavoitus luo tähän mahdollisuudet. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen hankesuunnitelma ja asemakaava ovat valmisteilla, sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen mukaisesti. Tavoitteena on, että rakennusvaihe toteutuu Seniorikeskuksen hankesuunnitelma pyritään tuomaan hyväksyttäväksi keväällä Elä ja asu -keskuksen hankesuunnittelu on viivästynyt teknistaloudellisten tarkastelujen johdosta. Näiden tarkastelujen tuloksena valmisteluaineistossa esitetty kaavaratkaisu on osoittautunut epätaloudelliseksi. Kaavaehdotus voidaan tuoda lautakunnan käsittelyyn, kun em. tarkasteluihin pohjautuva uusi viitesuunnitelma on laadittu kaavaratkaisun pohjaksi. Rakennussuunnittelu on käynnistymässä aikataululla, jonka mukaan rakentaminen voisi alkaa jo syksyllä 2014.