PAINOVOIMAA. painotuote TOIMII! PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

Transkriptio

1 PAINOVOIMAA 2012 painotuote TOIMII! painettu media on jotain käsinkosketeltavaa, jotain mihin voi keskittyä, jotain mistä voi nauttia. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

2 Se alkuperäinen langaton liittymä. Paperi saa mielikuvituksen lentämään ja tarjoaa loputtomasti luovia ratkaisuja viestintään. Painotuote on täynnä tietoa, se on kevyt kantaa, eikä sen lukemiseen käytetystä ajasta tarvitse kantaa ympäristöhuolta. Vanha konsti on usein parempi kuin pussillinen uusia. Tiesitkö, että yhden sanoma- tai aikakauslehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin yhden kilometrin ajomatkaa uudella henkilöautolla? Uusiutuva, kierrätettävä ja kestää vertailun Kestävin viesti painetaan paperille

3 sanomalehti aikakauslehti osoitteellinen suora osoitteeton suora asiakaslehti tuotekuvasto Luovuus + tekniikka = lisäarvo Kollegallani oli äskettäin tilaisuus opastaa erästä mainostoimistoa painotyön toteuttamishankkeessa. Pöydän ympärillä olivat mainostoimiston johtaja, asiakkuusjohtaja sekä luova tiimi. Kollegallani oli mukana postitusasiantuntija ja erikoisefektejä painavan painotalon edustaja. Kun kahvit oli tarjoiltu ja alkujutustelut hoidettu, asiakkuusjohtaja ehdotti, että he aloittaisivat hankkeen esittelyllä ja painotekniset yksityiskohdat jätettäisiin kokouksen loppuun, jotta luova tiimi pääsisi poistumaan ajoissa. En epäile ollenkaan, etteikö luovan työn tekijöillä olisi ollut töitä yllin kyllin, mutta silti asioiden käsittelyjärjestys oli mielestäni väärä. Kyseinen kokous oli tyypillinen esimerkki siitä, että painatusta mietitään yleensä vasta kaiken muun jälkeen. Jos haluamme painotuotteen suunnittelijoiden käyttävän hyväksi kaikkia niitä teknisiä mahdollisuuksia, joita painotalot pystyvät tarjoamaan, on meidän päästävä kertomaan ja näyttämään ainutlaatuinen kykymme tuottaa lisäarvoa asiakkaan painotöihin. Voimme rikastaa jokaista painotyötä niin paljon, että on tuhlausta sulkea luova tiimi pois tästä ratkaisevasta, painamisen teknisiä yksityiskohtia pohtivasta vaiheesta. Koska yhä useammat luovan työn tekijät ovat digiajan kasvatteja, ei painoalan tarjoamia mahdollisuuksia enää kovin hyvin tunneta. Ja monet uusimmista innovaatioista ovat vieraita pitkään painotuotteen parissa töitä tehneillekin. Siksi painotalojen on esiteltävä palvelujaan luovan työn tekijöille jo suunnittelun alkuvaiheessa. Teknisistä ratkaisuista on tehtävä osa luovaa ideaa sen sijaan, että painotalo otetaan mukaan prosessiin vasta, kun idea on jo keksitty ja päätetty. Painotalot, paperinvalmistajat, digitaalisten laitteiden valmistajat sekä muut kumppanit voisivat yhdessä tarjota luovan työn tekijöille valtavasti ideoita uudenlaisten kampanjoiden tueksi ja suunnittelijat puolestaan keksiä uusia tapoja käyttää painotekniikoita ja erilaisia papereita, tapoja, joilla kohderyhmän huomio tavoitetaan ja interaktiivinen yhteys lukijaan avataan. Siis painajat ja suunnittelijat tekemään töitä yhdessä? Hullu ajatus, mutta voisi toimia. Lasse Krogell johtaja, Graafinen teollisuus ry maavastaava, suomen print power -hanke PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

4 KUN MINÄ OLEN MUKANA KAIKKI VOITTAVAT Minulla on voimaa. Kun tv- ja verkkomainontaan lisätään printti, brändin tunnettuus kasvaa ja kuluttajien ostopäätökset lisääntyvät jopa 50 prosentilla. Lataa UpCode-koodinlukija puhelimeesi osoitteesta kuvaa koodi ja lue lisää painetusta viestinnästä. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

5 umista, mutta luen myös erkkouutisia enkä pelkäsään painettua mediaa. kiireiset Käytän sekä digitaalista että painettua mediaa. sekakäyttäjät Postiluukusta tullut sanomalehti aikakauslehti osoitteellinen suoramainos johtaa suora osoitteeton suora asiakaslehti tuotekuvasto Jostain syystä vapaaikani mediat ovat yleensä ainettuja. Erityisesti sanoa- ja aikakauslehdet sopivat apsiperheen arkeen, kun lukeinen on helppo keskeyttää ja ääsee nopeasti taas samaan ohtaan lehdessä. Koska työssäni käytän paljon tietokoetta, arvostan vapaa-aikana ja erityisesti omilla sitä, että en ole missään tekemisissä ietokoneiden kanssa. Tykkään aikakauslehistä ja uutiset luen painetusta mediasta utut ovat pidempiä ja syvällisempiä. Käytän oikeastaan vain arpeellisia sähköisiä paleluja töissä. Vapaa-ajalla uen usein kirjoja ja muuta ainettua mediaa. hitaat nautiskelijat 22 % 47 % suvaitsevaiset surffaajat 16 % nuorekkaat digidiggarit 15 % usein lisätietojen hakuun netistä. Haen inspiraatiot painetusta mediasta, mutta tarkemmat tiedot haen netistä. Käytän aika paljon vapaa-aikana myös ipadia esim. Facebookin käytössä Kotini painotuotteet ovat lähinnä kirjoja, lehtiä luen vain toimiston kahvihuoneessa. Kotona sähköinen media riittää kattamaan tarpeet. Mainokset pistävät paremmin silmään painetussa muodossa sisältö Kirjoja on vielä kirjahyllyssä, mutta muuten media on siirtynyt verkkoon Pientä mielenkiintoista Mitä uuttaa kuuluu printtimedialle? Vieläkö joku printtiä lukee? Lisäksi Sture Uddin painavaa puhetta 2D-koodeista. d Halu olla erilainen Kaverin suosittelu on ykkönen verkkoon innostamisessa, aikakauslehdet kakkonen. Opi suomalaisesta tutkimuksesta! Painettu suora toimii Painettua suoraa vahvempaa mielikuvan rakentajaa on vaikea löytää. Suorakampanja näkyy välittömästi kassavirrassa Mihin ryhmään sinä kuulut? VTT:n tutkimus luokittelee ihmiset nautiskelijoihin, sekakäyttäjiin, surffaajiin ja digidiggareihin. Mikä sinä olet? Moni haluaa hidastaa Sitä mukaa kuin digitaalinen maailma kiihdyttää vauhtiaan, ovat yhä useammat palaamassa painotuotteen pariin Lehtimainonta menee perille Sekä saksalainen että brittiläinen aikakauslehtimainontatutkimus kertoo, miten, milloin ja missä mainonta tehoaa Loistava suoritus Maailman suurimmat urheilutapahtumat luottavat tiukasti painettuun mediaan. Kannattaisiko ottaa oppia? Vihreämpää postia Suomessa kaikki postin jakamat kirjeet, lehdet ja suoramainokset ovat olleet hiilineutraaleja helmikuusta 2011 lähtien. 38 Viimeinen sana Painotuotteen on pelattava vahvuuksillaan. Se on pysyvä, käsinkosketeltava ja tunteisiin vetoava media. Mistä lisää tietoa? 2012 Print Power on painoviestinnän arvoketjun käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on kertoa tutkittua tietoa painotuotteen kaupallisesta tehokkuudesta ja ympäristöarvoista. päätoimittaja Lasse Krogell lasse.krogell@vkl.fi toimitus ja taitto Annukka Ahopalo annukka.ahopalo@graafinenteollisuus.fi paino Kannen hybridipainatus: Markprint Oy Sisuksen painatus ja sidonta: Forssa Print Oy paperi Kansi: LumiSilk 200 g/m 2 Sisus: Galerie Art Silk 130 g/m 2 Kannen kangaslaminointi: Merkopaino Oy PRINT POWER Suomi Lönnrotinkatu 11 A, Helsinki

6 tutki printtimaailman viimeisimmät uutiset se kasvaa sittenkin! Vaikka mainosbarometrit ovat jo pitkään povanneet printtimainonnan romahtamista, on todellisuus toisenlainen. Vuosittain julkaistava toteutunut mediakakku kertoo, että myös printtimainonnan kehitys on ollut positiivista ainoastaan painettujen hakemistojen viisari sojottaa selkeästi punaisella. Sähköisellä puolella miinuksella ovat vuonna 2011 olleet sähköiset hakemistot ja elokuvamainonta. Kokonaisuudessaan mediamainonta kasvoi vuonna 2011 Suomessa 3,7 % edellisvuoteen verrattuna. Lieneekö vain trendikästä uumoilla ennustuksissa printin kuolemaa? Mutta kuten jo tiesimmekin, eivät mainostajat tyhmiä ole rahat sijoitetaan tietenkin sinne, mistä ne saadaan moninkertaisina takaisin. painotuotteiden hiilijalanjälkiä lasketaan Graafinen Teollisuus ry:n jäsenet ovat saaneet käyttöönsä Climate Calc -hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla voidaan laskea koko painotalon sekä yksittäisten painotuotteiden hiilijalanjälkiä. Laskurin käyttö edellyttää sertifiointia, ja sertifikaatti on voimassa vuoden kerrallaan. Toistaiseksi sertifikaatin ovat suorittaneet Hämeen Kirjapaino Oy ja Hansaprint Oy. ilmoitusliitteitä tutkittiin Yhdysvaltain suoramarkkinointiliitto DMA:n ja markkinointiyritys All Response Median äskettäinen tutkimus osoitti, että 56 % kaikista vastauksista ilmoitusliitekampanjoihin ja osoitteettomaan suoramainontaan annetaan verkossa. Vuonna 2009 luku oli 52 %. Tapahtunut kasvu osoittaa, miten merkittävä printtimainonnan ja verkkoviestinnän välinen yhteys on ja miten tehokkaasti printti kannustaa käyttämään verkkoa. Erityisen vaikuttava on ollut vakuutusyhtiö Chartis Directin kampanja, johon kuului ilmoitusliitettä ja osoitteetonta suoramainosta. 83 % niihin tulleista vastauksista annettiin verkossa. Ilmoitusliitteet ja osoitteeton suoramainonta ovat vastaamaan kannustavia ja tehokkaita markkinointivälineitä, sanoo All Response Median toimitusjohtaja CJ. Vaikka olemme aina tunteneet asiakkaan ostoprosessin, on meidän nykyisenä digitaaliaikana tunnettava ja mitattava se entistä tarkemmin. On selvää, että verkon merkittävyyteen kiinnitetään alallamme paljon huomiota. 91 % Suoramarkkinointipostin avaamisaste (Mail Media Centre, 2011) pikaisesti Suomen markkinoilla käytettiin mediamainontaan vuonna 2011 lähes 1,4 miljardia euroa. Vuoden 2012 tammikuun ja elokuun välisenä aikana mediamainonta väheni 3,4 %. Elokuussa 2012 aikakauslehtimainonta ja ulkomainonta kapusivat ilahduttavasti plussan puolelle. Verkkomainonnan kasvu on seurausta lähinnä kuluvan vuoden seurannan laajentumisesta. Vertailukelpoisella mediavalikoimalla mitattuna verkkomainonta jäi elokuussa hienoisesti miinukselle. Suomalainen tutkimus paljastaa, että painetun sanomalehden lukemiseen käytetyn tunnin hiilijalanjälki on pienempi kuin vastaavan verkkolehden. Joissakin tapauksissa painetun lehden ilmastovaikutus on vain puolet verkkoversiosta. Kööpenhaminan tulevaisuudentutkimusinstituutin vuosittain julkaiseman raportin The Role of Mail 2020 pääaiheena on ollut suoramainonnan kehitys. Raportissa kerrotaan, että suoramarkkinointi säilyttää asemansa tärkeänä osana monikanavaisia kampanjoita ja että suorakirjeistä tulee hybridituotteita, jotka ohjaavat kuluttajia entistä tehokkaammin verkkosivuille ja myymälöihin. Suomessa otettiin vuonna 2011 talteen 88,5 % tuottajavastuun alaisista papereista, toisin sanoen kaikista postiluukun kautta jaetuista paperituotteista ja toimistojen tulosteista. Luku on korkein koskaan maassamme saavutettu. Tuoreen Kansallisen mediatutkimuksen mukaan 95 % 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee yhä painettuja lehtiä. Toki entistä useampi lukee myös lehtien digitaalisia versioita. Digitaalisia lukulaitteita suosivat erityisesti miehet ja alle 44-vuotiaat sekä korkeasti koulutetut. Aikakauslehtien yhteenlaskettu lukijamäärä väheni puolen vuoden takaiseen määrään verrattuna 2,1 % ja sanomalehtien sekä niiden liitteiden 2,3 %. 6_painovoimaa_www.printpower.fi

7 100 % lisää tietoa 30 % lisää metsää Kaikki me painettua Tiesitkö, että vuoden 1950 jälkeen on metsien määrä Euroopassa kasvanut 30 %? Itse asiassa metsät lisääntyvät 1,5 miljoonan jalkapallokentän verran joka vuosi. * Jos rakastat lukea painettua aikakauslehteä, meillä on sinulle hyviä uutisia: lehtesi painetaan uusiutuvalle ja kierrätettävälle luonnontuotteelle. * World Forest Resources, 1953, ja UN FAO Global Forest Resources Assessment, 2010 Jos haluat tietää, kuinka kestävä valinta painotuote loppujen lopuksi onkaan, tutustu Two Sides on painoviestintäalan käynnistämä hanke, joka jakaa oikeaa tietoa painotuotteesta sekä sen tehokkuudesta ja kestävyydestä

8 100 % tietoa 88 % kierrätettyä Kaikki me painettua Tiesitkö, että yli 88 % Suomessa käytetystä painoja kirjoituspaperista otetaan talteen ja kierrätetään? Paperi on itse asiassa yksi maailman kierrätetyimmistä materiaaleista. * Jos rakastat lukea painettua sanomalehteä, meillä on sinulle hyviä uutisia: lehtesi painetaan uusiutuvalle ja kierrätettävälle luonnontuotteelle. * Paperinkeräys Oy, 2012 Jos haluat tietää, kuinka kestävä valinta painotuote loppujen lopuksi onkaan, tutustu Two Sides on painoviestintäalan käynnistämä hanke, joka jakaa oikeaa tietoa painotuotteesta sekä sen tehokkuudesta ja kestävyydestä.

9 sanomalehti aikakauslehti osoitteellinen suora osoitteeton suora asiakaslehti tuotekuvasto Mielipidevaikuttaja Sture Udd, UpCoden toimitusjohtaja, kertoo, kuinka 2d-koodeilla voi tehdä rahaa. Vastaus löytyy julkaisuliiketoiminnan uudelleenorganisoinnista. Julkaisijalle on aina koitunut kuluja sisällön tuottamisesta lehtien sisällön tuottamisesta, paperista, painamisesta, jakelusta. Näistä kuluista osa katetaan mainoksilla ja osa lehtien myynnillä. Kun mainosten hinnat laskevat ja juoksevat kulut nousevat, on löydettävä uusia tulonlähteitä. Sellainen voisi olla lehdessä esiteltävien tuotteiden myynti. Ajatelkaapa lehteä, jossa on ennakkoartikkeli jalkapalloottelusta. Artikkeli tehdään samaan tapaan kuin ennenkin, mutta kun mukaan liitetään 2D-koodi, lehden julkaisija voi 2D-koodeista on kohistu viime aikoina aika lailla. myydä lippuja otteluun ja saada siitä tuloja. Sama koskee Ihmiset ovat bonganneet pieniä mustia ruutuja tuote-esittelyjä ja -vertailuja. Lukija voi lukea lehdestä hyvän mainoksissa ja jopa liikenteessä seassa kulkevissa esittelyn kotitaloustuotteesta ja 2D-koodin avulla ostaa sen busseissa ja jääneet ihmettelemään, mitä ne ovat saman tien kaupasta lehden julkaisija saa tietenkin siivun. ja miksi. Markkinointi- ja mediaihmiset, jotka sijoittelevat Olisiko tämä yksi keino pelastaa painoala? Ei, minun mielestäni se on ainoa keino pelastaa se. Eikä vain painoala näitä koodeja lehtien sivuille ja tuotepakkauksiin, pitävät niitä välineinä, joiden avulla asiakkaat saadaan ohjattua vaan koko mediasektori voi hyötyä tästä mahdollisuudesta printtimedian kautta verkkoon, brändien kotisivuille, nettikauppaan tai vaikkapa sosiaaliseen mediaan. riippumatta. Ei jonoja, ei odottelua, ei käteisen käyttöä. ostaa tuote heti, nopeasti ja sujuvasti, ostajan olinpaikasta Vaikka koodit epäilemättä helpottavat paljon siirtymistä 2D-koodien mukanaan tuoma säpinä on vasta alussa. printistä verkkoon ja lyhentävät asiakkaan matkaa ostoksille, eivät ne automaattisesti kasvata myyntiä eivätkä tuo yritykselle lisää liikevaihtoa. 2D-koodit ovat hieno idea! sanovat markkinoijat ja julkaisijat. Mutta missä on tuotto? Juuri nyt 2D-koodeilla taotaan paljon rahaa mutta ei markkinoinnissa tai julkaisualalla. Logistiikka, omaisuudenhoito, väärennösten torjunta, rahaliikenne, henkilökortit, ONKO TÄMÄ YKSI verkko-opetus, matkailu kaikilla näillä aloilla hyödynnetään 2D-koodien tarkkuutta ja turvallisuutta. 2D-koodit so- AINOA KEINO PELASTAA SE. KEINO PELASTAA PAINOALA? EI, SE ON pivatkin erinomaisesti tiedon välitykseen tai rahan siirtoon, Sture Udd, UpCoden toimitusjohtaja ja näistä osataan periä asianmukainen maksu. Nyt kysymys kuuluu: miten tämän liiketoimintamallin voi siirtää julkaisutoiminnan ja vähittäismyynnin maailmaan?

10 Lukeminen on rentoutumista, mutta luen myös verkkouutisia enkä pelkästään painettua mediaa. Jostain syystä vapaaaikani mediat ovat yleensä painettuja. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehdet sopivat lapsiperheen arkeen, kun lukeminen on helppo keskeyttää ja pääsee nopeasti taas samaan kohtaan lehdessä. Koska työssäni käytän paljon tietokonetta, arvostan vapaa-aikana ja erityisesti lomilla sitä, että en ole missään tekemisissä tietokoneiden kanssa. Tykkään aikakauslehdistä ja uutiset luen painetusta mediasta jutut ovat pidempiä ja syvällisempiä. Käytän oikeastaan vain tarpeellisia sähköisiä palveluja töissä. Vapaa-ajalla luen usein kirjoja ja muuta painettua mediaa. hitaat nautiskelijat 22 % kiireiset sekakäyttäjät 47 % suvaitsevaiset surffaajat 16 % nuorekkaat digidiggarit 15 % Käytän sekä digitaalista että painettua mediaa. Postiluukusta tullut suoramainos johtaa usein lisätietojen hakuun netistä. Haen inspiraatiot painetusta mediasta, mutta tarkemmat tiedot haen netistä. Käytän aika paljon vapaa-aikana myös ipadia esim. Facebookin käytössä Kotini painotuotteet ovat lähinnä kirjoja, lehtiä luen vain toimiston kahvihuoneessa. Kotona sähköinen media riittää kattamaan tarpeet. Mainokset pistävät paremmin silmään painetussa muodossa. Kirjoja on vielä kirjahyllyssä, mutta muuten media on siirtynyt verkkoon.

11 sanomalehti aikakauslehti osoitteellinen suora osoitteeton suora asiakaslehti tuotekuvasto mihin SINÄ ryhmään kuulut Oletko kenties jonkin sortin puritaani, hurahditko someen vai sopiiko sinulle sekakäyttö? VTT selvitti, millaisia me olemme. teksti: anu seisto kuva: annukka ahopalo Print Power teetti VTT:llä kvantitatiivisen kyselytutkimuksen, joka selvitti painotuotteiden roolia kuluttajien arjessa sekä heidän suhtautumistaan mainontaan eri kanavissa. Kysely toteutettiin kolmessatoista maassa, ja ensimmäisiä tuloksia on nyt saatu Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Britanniasta. Uudessa tilanteessa Kyselyn taustalla ovat median muuttuvat muodot ja mediakanavien lisääntyminen tilanne, jossa esimerkiksi demografiaan perustuvat oletukset kuluttajien tavoista käyttää ja suhtautua mediaan eivät enää toimi. Erityisesti mainonnan tehokkuutta arvioitaessa on tärkeää tietää, minkälaisilla mediatuotteilla on merkitystä kuluttajien arjessa. Kyselyssä pyydettiin kuluttajia kommentoimaan erilaisia median käyttöön liittyviä tilanteita ja kuvailemaan, kuinka hyvin tarinat sopivat heidän omaan median käyttöönsä. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan, missä kanavissa oleva mainonta saa heidän huomionsa ja koetaan luotettavana ja hyödyllisenä sekä mistä he saavat tietoa ostopäätöstensä tueksi. Neljä ryhmää Tarinoihin saatujen kommenttien perusteella kuluttajat voitiin jakaa neljään ryhmään: hitaisiin nautiskelijoihin, kiireisiin sekakäyttäjiin, suvaitsevaisiin surffaajiin sekä nuorekkaisiin digidiggareihin. Hitaiden nautiskelijoiden elämässä painotuotteilla ja sähköisellä medialla on omat roolinsa: sähköinen liittyy enemmän työhön ja painotuotteet rentoutumiseen. Kiireiset sekakäyttäjät sen sijaan siirtyvät luontevasti painetun ja sähköisen median välillä. Tässä ryhmässä korostui lapsiperheiden osuus, ja kommenteissa mainittiin usein kiireen vaikuttavan mediavalintoihin. Suvaitsevaiset surffaajat viihtyvät hyvin sähköisen median parissa, mutta suhtautuvat hyvin positiivisesti painotuotteisiin. Useat tähän ryhmään kuuluvat kuluttajat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Nuorekkaat digidiggarit puolestaan eivät koe painotuotteilla olevan juurikaan merkitystä heidän arkisessa median käytössään. Suomi lukee sanomalehtiä Vaikka kuluttajaryhmät olivat hyvin samankaltaisia kaikissa tutkituissa maissa, suhtautumisessa mainontaan voitiin havaita eroja. Esimerkiksi sanomalehden vahva rooli Suomessa näkyi siten, että kaikissa ryhmissä nuorekkaat digidiggarit mukaan lukien sanomalehti nousi merkittävimmäksi mainoskanavaksi, kun arvioitiin mainosten huomaamista, luotettavuutta ja hyödyllisyyttä. Myös aikakauslehtien ja television rooli oli kaikissa ryhmissä merkittävä. Sen sijaan mainontaa sosiaalisessa mediassa ei juurikaan nostettu esiin. Internetin rooli mainoskanavana kasvoi sitä tärkeämmäksi mitä suuremmassa roolissa sähköi nen media oli kuluttajien arjessa. Internetistä haetaan erityisesti tietoa ostopäätösten tueksi. Hitaat nautiskelijat mainitsivat internetin tässä roolissa heti sanomalehden ja aikakauslehden jälkeen, kiireisillä sekakäyttäjillä internet ohitti aikakauslehden. Sekä suvaitsevaisille surffaajille että nuorek- kaille digidiggareille internet oli tässä mielessä tärkein kanava. Printti sopii kaikille Painetun median näkökulmasta, ja erityisesti tarkasteltaessa painotuotteita mainoskanavana, hitaat nautiskelijat ovat hyvin perinteisesti painotuotteisiin suhtautuva ryhmä. Tässä ryhmässä perinteinen printtimainonta toimii erittäin hyvin. Vaikka nuorekkaat digidiggarit eivät ahkeria painotuotteiden käyttäjiä olekaan, myös heille kohtaamiset painetun median kanssa ovat merkityksellisiä. Jos lehti on sopivasti tarjolla, esimerkiksi bussi- tai metromatkalla tai kahvilan pöydällä, se sopii myös tämän ryhmän tavoittamiseen. Kiireiset sekakäyttäjät ja suvaitsevaiset surffaajat ovat mielenkiintoisia hyvin monipuolisen median käyttönsä vuoksi. Koska suhtautuminen painotuotteisiin on molemmissa ryhmissä lähtökohtaisesti positiivista, myös uudet ja erilaiset printtiä hyödyntävät mainosmuodot voivat soveltua heille perinteisten muotojen lisäksi. Ikä % Käy/örahaa: 0 3% 21% 68% 8%

12 12_painovoimaa_www.printpower.fi

13 sanomalehti aikakauslehti osoitteellinen suora osoitteeton suora asiakaslehti tuotekuvasto moni haluaa hidasta elämää kun MAAILMAN VAUHti vain KIIHTYy JA TYÖN JA VAPAA-AJAN VÄLInEN RAJA hämärtyy, ovat ihmiset kiinnostuneet uudelleen painetusta mediasta. se HOUKUTtelee RENTOUTUmaan JA KATKAISee jatkuvan DIGIHÄLINÄn. ON syntynyt tarve KESKITTYÄ, SANOO MINTELIN RICHARD COPE. teksti: Sam Upton Mediassa on tapahtumassa iso muutos. Totta kai tiedämme kaikki, että putehokkaaksi verkkoviestinnän ja viihteen heidän työpäivänsä että vapaa-aikansa huip- media muuttuu koko ajan alalle jatkumoksi. on ollut ominaista rynnistää eteenpäin, tuoda yhä enemmän sisältöä yhä use- kuitenkin nyt kapinallista nurinaa. Kun raja Kaiken tämän digihässäkän keskeltä kuuluu ampien ihmisten ulottuville, yhä nopeammin työn ja kotielämän välillä on hämärtynyt, ovat ja yhä useampien kanavien kautta. Mutta ihmiset alkaneet etsiä pakopaikkaa, turvallista tässä artikkelissa mainitussa muutoksessa ei ja rauhallista satamaa, jossa ei tarvitsisi koko tarkoiteta sitä, että tarjottaisiin suurempaa ajan olla yhteydessä muihin ja tavoitettavissa. määrää pienemmässä ajassa. Nyt puhutaan Sellainen pakopaikka on löytynyt printtimediasta. hidastamisesta, siitä, että annetaan itselle enemmän aikaa, aikaa nautiskella, ymmärtää Richard Cope on kansainvälisen tutkimusja rentoutua. ja konsultointiyritys Mintelin tutkimusjohtaja. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana teknologian muutosvauhti on jatkuvasti taa ympäri maailmaa perehtymässä viestintä- Hän tekee jatkuvasti tutkimustyötä ja matkus- kiihtynyt. Internet, matkapuhelimet, tietokoneet, tabletit, sosiaalinen media kaikki ne Yksi alue, jota Richard parhaillaan tutkii, on alan uusimpaan kehitykseen. ovat kehittyneet ja synnyttäneet valtavaa ja printtimedian rooli kuluttajien elämässä, sen uskomattoman kannattavaa liiketoimintaa. On muuttuminen ensisijaisesta uutisten ja tiedon kirjoitettu kilometrikaupalla siitä, miten jokainen mainituista uusista medioista koskettaa Kun näyttöruutu hallitsee elämää liikaa, lähteestä rentoutumis- ja pakokeinoksi. miljoonien ihmisten elämää ja muuttaa sekä tartutaan yhä useammin painotuotteeseen. >>

14 ihmiset ovat heränneet huomaamaan, että paperijulkaisu on jotain käsin kosketeltavaa, jotain mihin voi keskittyä, jotain mistä voi nauttia. >> Silloin vaihdetaan vapaalle ja saadaan hyvin ansaittua omaa aikaa. Monet ovat löytämässä printtimedian uudelleen, uskoo Richard Cope. He ovat heränneet huomaamaan, että paperijulkaisu on jotain käsin kosketeltavaa, jotain mihin voi keskittyä, jotain mistä voi nauttia. Ja se tuntuu yksinkertaisesti hyvältä. Kun lukee painettua mediaa, voi unohtaa ympäröivän todellisuuden, keskittyä yhteen ainoaan esineeseen, joka antaa lukijalle vapauden nauttia sisällöstä uhkaamatta keskeyttää tai häiritä häntä millään lailla. Voisi jopa väittää, että printtimedian suurin viehätys on nimenomaan sen suurin rajoitus: sen viesti on pysyvä eikä se muutu. Juuri tämän vuoksi yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä lukee Mintelin tutkimuksen mukaan paperijulkaisuja mielellään koska ne antavat aikaa minulle itselleni. Ihmisistä 42 % ostaa aikakauslehtiä mukaan lähtiessään pitkille matkoille. Ihmiset lukevat mielellään aikakauslehtiä matkoilla, ollessaan kahden paikan välissä, Richard selittää. Juna- tai bussimatka on yksi niistä harvoista tilanteista, joissa ollaan irti useimmista medioista, ja siksi se sopii täydellisesti keskittymiseen. Richard on tutkinut printtimedian muuttuvaa roolia jo useita vuosia. Työ on vienyt hänet Japanin syrjäkaduille, Shanghain kahviloihin ja New Yorkin metrovaunuihin. Kaikkialla hän on pannut merkille ihmisten halun päästä hetkeksi pois modernista maailmasta lataamaan akkujaan. Hän kutsuu sitä kaipuuksi terapeuttiseen hitauteen. Terapeuttisen hitauden käsite on läntisessä maailmassa suhteellisen uusi, mutta idästä se ei ole oikeastaan koskaan hävinnytkään, hän sanoo. Japanissa on mangakahviloita, paikkoja, joihin ihmiset voivat yksinkertaisesti astua sisään ja istahtaa lukemaan. Jokaisessa noista kahviloista, joita on Tokiossa satoja, näkee liikemiehiä rentoutumassa kokousten välissä sarjakuvien äärellä. Jotkut viettävät noissa kahviloissa yönsäkin. Terapeuttisesta hitaudesta on tullut maailmanlaajuinen ilmiö. Yhdysvalloissa 44 % puutarhanhoitoa harrastavista ihmisistä sanoo harrastuksensa syyksi halun luoda paikka, joka on rauhallinen ja meditatiivinen. 60 % amerikkalaisista ilmoittaa, että ruoanlaitto ja leivonta rentouttavat minua. On siis selvää, että vaikka digitekniikka on tuonut valtavasti kehitystä miljardien ihmisten elämään, mahdollisuutta rentoutumiseen se ei pysty tarjoamaan. Richard jatkaa: Haluan mainita myös ilmiön nimeltään slow food, hidas ruoka, joka on onnistunut lyömään läpi ajatuksen, että maistelulle ja nautiskelulle tulisi antaa aikaa. Terapeuttisen hitauden suosiota lisää kaupungistuminen, ihmisten muutto kaupunkeihin, joissa elämänrytmi on kiihkeämpi. Rentoutumiseen ei kiireen ja jatkuvan tavoitettavuuden keskellä yksinkertaisesti ole enää yhtä paljon mahdollisuuksia. >> 14_painovoimaa_www.printpower.fi

15 sanomalehti aikakauslehti osoitteellinen suora osoitteeton suora asiakaslehti tuotekuvasto

16 >> Yksi keskeinen Mintelin tutkimuksen tuloksista on se, että 71 % ihmisistä kertoo lukevansa aikakauslehtiä mieluummin painettuina kuin elektronisina versioina. Tilattavien verkkolehtien vähäinen suosio heijastaa osittain tätä samaa mieltymystä, osittain sitä selittää yleinen odotus siitä, että jos jokin on digitaalista, sen pitäisi olla myös ilmaista. Yksi syy siihen, että monet pitävät painetusta mediasta enemmän kuin digitaalisesta, on se, että lukijan on helppo samaistua painettuun mediaan kädessä oleva lehti tai kirja on kuin rintamerkki, joka kertoo heidän persoonallisuudestaan, arvomaailmastaan ja 71% harrastuksistaan. Kustantajat sijoittavatkin suuria summia rahaa lehtien ja kirjojen kansiin tietäen hyvin, ettei niillä pelkästään myydä tuotteita, vaan että ne ovat myös jotain sellaista, jota lukijat voivat julkisesti esitellä ylpeänä, oman itsensä jatkeena. Kansilla voidaan vedota myös muihin aisteihin kuin pelkkään näköön, Richard sanoo. Penguin Books tilasi taiteilija Jillian Tamakilta käsin ommellut kannet kolmeen Penguin Thread -sarjan klassikkokirjaan. He tietävät, että painotuotteen lukemisessa on aina kyse myös välineen koskettelusta. Tuntoaistia ruokkimalla voidaan lisätä kirjojen myyntiä merkittävästi. ihmisistä lukee aikakauslehteä mieluummin painettuna kuin elektronisena versiona.... Rintamerkkivaikutus saattaa olla yksi syy siihen, että nuoret suosivat edelleen printtimediaa. Vastoin sitä oletusta, että vuotiaat olisivat jumiutuneet älypuhelimiinsa, brittiläinen National Readership Survey (NRS) -tutkimus osoitti, että he seuraavat keskimäärin kahdeksaa paperista sanoma- ja aikakauslehteä, kun vastaava luku kaikilla aikuisilla oli seitsemän. Myös älypuhelimen käyttäjät olivat tutkimusryhmässä keskimääräistä ahkerampia paperijulkaisujen lukijoita ja lukivat useammin sellaisia laatulehtiä kuten The Economist, GQ ja The Independent. Tämä ryhmä tunnisti tutkimuksessa noin 25 eri sanoma- ja aikakauslehteä, kun vastaava keskiarvolukema koko tutkimusryhmässä oli 17. Jotta printtimedia menestyisi seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, sen pitäisi vedota juuri tähän ryhmään. Mutta ja nyt seuraa ratkaiseva kysymys pystyykö se siihen? Printtimedian täytyy tarjota keskittymistä ja yksityisyyttä, Richard uskoo. Sen pitää myös käyttää aikaa valuuttana. Kun joku mainostaa luksuslomaa, kyse on ajan myymisestä, ja samaa pitäisi soveltaa printtime diaan. Ihmiset lukevat aikakaus- ja sanomalehtiä mielellään yksinkertaisesti siksi, että he saavat niiden avulla aikaa itselleen. HILJAA HYVÄ TULEE Neljä suurta hitaan liikkeen edelläkävijää Carlo Petrini Italialainen keittiömestari Carlo Petrini perusti hitaan ruoan liikkeen vuonna 1986 vastavedoksi pikaruoalle, jonka suosion kasvua ei mikään näyttänyt voivan pysäyttää. Liikkeen tavoitteena on perinteisen keittotaidon säilyttäminen ja kestävällä tavalla tuotetun ruoan lisääminen, ja sillä on nyt yli kannattajaa 150 maassa. The World Institute of Slowness Maailman hitausinstituutin perustaja, psykologi Geir Berthelsen esitti vuonna 1999 vision kokonaisesta hitaasta planeetasta ja hitaan elämäntavan opettamisesta maailmalle. Professori Guttorm Fløistad kiteyttää instituutin filosofian: Hallitaksemme muutoksia meidän täytyy löytää uudelleen hitaus, pohdiskelu ja yhteenkuuluvuus. Niistä löydämme uudistumisen. Delayed Gratification Hitaan journalismin periaatteilla tuotettu lehti on valinnut iskulauseekseen Kertoo uutiset viimeisenä ja on ylpeä hitaasta vallastaan. Lehti toimii kertakäyttömedian vastamyrkkynä antamalla lukijalle perusteellisia, laajoja katsauksia Britannian politiikan, tieteen ja kulttuurin tärkeimmistä tapahtumista. Lehden numeroista muodostuu sarja kiehtovia julkaisuja, joilla on myös keräilyarvoa. The vinyl comeback C-kasetin, CD:n ja MP3:n syrjäyttämät vinyylilevyt tulevat takaisin. Niiden ihailijat halua vat lisätä kuuntelukokemukseensa levyn lautaselle asettamisen hitaan rituaalin. Vinyylilevyjä myytiin Yhdysvalloissa vuonna 2010 noin 2,8 miljoonaa kappaletta eli 14 % edellisvuotta enemmän. 16_painovoimaa_www.printpower.fi

17 KUN HUOMAAT MINUT KAIKKI MUU UNOHTUU Minulla on voimaa. Kun kuluttajat haluavat keskittyä ja rauhoittua, he ottavat käteensä sanomalehden, aikakauslehden, asiakaslehden tai tuotekuvaston. Silloin myös mainosviestisi menee perille. Lataa UpCode-koodinlukija puhelimeesi osoitteesta kuvaa koodi ja lue lisää painetusta viestinnästä. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA