TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma"

Transkriptio

1 TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma Loppuraportti TSR-hankenumero Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Jussi Ylinaatu Jouni Kivistö-Rahnasto

2 TIIVISTELMÄ Ulkoistaminen aiheuttaa muutoksia organisaatioiden toiminnassa, sillä työtehtäviä suorittaa asiakasorganisaation työntekijöiden lisäksi myös palveluntuottajat. Uusien toimijoiden myötä työtehtävien suunnittelu ja järjestely sekä töiden aikataulutus tulee miettiä uudelleen. Organisaatioon ja työtehtäviin liittyvien muutosten lisäksi yhteisillä työpaikoilla tulee ulkoistamisen vaikutuksen ottaa huomioon myös turvallisuusjohtamisen toteuttamisessa. Asiakasorganisaatioiden lisäksi turvallisuuden varmistaminen aiheuttaa haasteita myös palveluntuottajille, jotka toimivat useiden asiakkaiden kanssa vaihtelevissa työkohteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teollisuuden palveluntuotantoon soveltuva käytännön turvallisuusjohtamista helpottava toimintatapa. Turvallisuusjohtamisen toimintatavan keskeisinä lähtökohtina olivat palveluntuottajien tarpeet ja ongelmat työskenneltäessä vaihtelevissa asiakaskohteissa. Toimintamallin kehittämisen perustaksi kerättiin tietoa muun muassa palveluntuottajien toimintaan liittyvistä turvallisuushaasteista ja lainsäädännön velvoitteista, asiakkaiden asettamista turvallisuusvaatimuksista sekä turvallisuusyhteistyön haasteista ja onnistumisista. Aineistoa kerättiin kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tapaturmaraporttien analyysien ja kyselyn avulla. Hankkeen keskeisin tulos on teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamisen tueksi laadittu toimintamalli. Malli käsittelee hankkeen aineistonkeruuvaiheessa esille nousseita merkittävimpiä palveluntuottajan turvallisuustoiminnan haasteita. Toimintamalli sisältää ohjeistusta ja työkaluja turvallisuusjohtamisen toteuttamiseen jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti. Toimintamallin avulla turvallisuusjohtamista voidaan kehittää sekä yksittäisissä organisaatioissa että yhteistyössä palveluntuottajan ja asiakkaan välillä. Mallin avulla palveluntuottajat voivat myös osoittaa toimintansa turvallisuutta asiakaskumppaneilleen. Toimintamalli kehitettiin tiiviissä yhteistyössä hankkeen yhteistyöorganisaatioiden sekä heidän toimintakumppaniensa kanssa. Malli on suunnattu ensisijaisesti teollisuuden palveluita tuottaville organisaatioille, mutta sitä voidaan soveltaa myös yksittäisissä organisaatioissa ja muilla toimialoilla.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimushanke Tutkimushankkeen tavoitteet 2 2 TEORIA Ulkoistamisen kehittyminen ja merkitys organisaatiolle Ulkoistamisen vaikutus turvallisuuteen Turvallinen palvelu Turvallisuus osana palveluntuotantoa 5 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Hankkeen aineistot ja käytetyt menetelmät Kirjallisuusselvitys turvallisuuden hallinnasta yhteisillä työpaikoilla Turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen Turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen Palveluiden ja turvallisuustoiminnan kartoittaminen haastatteluilla Turvallisuustekijät Palveluntuottajien toimintojen jaottelu Palveluntuotanto Sopimukset Tapaturmien taustatekijöiden kartoittaminen TOT-raporteista Kysely turvallisuusyhteistyöstä 9 4 TULOKSET Turvallisuustoimintaan liittyvä lainsäädäntö Kirjallisuudessa raportoidut turvallisuushaasteet ja hyvät käytännöt Turvallisuushaasteita yhteisellä työpaikalla Toimintamalleja yhteisen työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuustekijät yhteistyöyrityksissä Palveluntuottajan/asiakkaan oman toiminnan turvallisuus Turvallisuusasiat ennen töiden aloittamista/sopimusvaiheessa Toimintavaiheen turvallisuusasiat Toiminta yhteistyön päättyessä Teollisuuteen tuotettavat palvelut Turvallisuus osana palveluntuotantoa 23

4 4.6 Turvallisuusasiat sopimuksissa Kuolemaan johtaneet tapaturmat teollisuuden yhteisillä työpaikoilla Tarkastellut tapaturmat Tapaturman sattuessa suoritettu työvaihe ja tapaturmatyypit Tapaturmatekijät Tapaturmaan liittyvät puutteet Suositellut toimenpiteet Turvallisuusyhteistyö teollisuuden asiakas- ja palveluntuottajayrityksissä Turvallisuusasioiden toteuttaminen yhteistyössä Merkittävimmät haasteet asiakkaan ja palveluntuottajan yhteistyössä Turvallisuusasioiden käsittely sopimusvaiheessa 33 5 TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI Toimintamallin kehittäminen Toimintamallin rakenne ja sisältö OSA I - Tavoitteet ja nykytila OSA II - Turvallisuustoiminnan toteuttaminen OSA III - Turvallisuustoiminnan arvioiminen ja kehittäminen Lomakepohjat Toimintamallin soveltaminen 39 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Turvallisuusjohtaminen teollisuuden yhteisillä työpaikoilla Toimintamallille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Toimintamallin käyttöön liittyvät haasteet 42 7 LÄHTEET 43

5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Ulkoistamisen yleistyttyä merkittävästi viime vuosina, organisaatioiden toimintoja suorittavat yhä useammin organisaation ulkopuoliset palveluntuottajat. Palveluntuottajaorganisaatiot toimivat usein työpaikoilla, joissa samaan aikaan tai peräkkäin työskentelee myös muita, eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Tällaisella yhteisellä työpaikalla eri toimijoiden suorittamat tehtävät voivat vaikuttaa toisten toimijoiden turvallisuuteen. Palveluiden ulkoistamisen ja yhteisten työpaikkojen syntymisen myötä onkin yleistynyt tarve turvallisuuden kehittämiseen ja varmistamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tutkimuksissa on esitetty malleja, joiden avulla toimintoja ulkoistavat organisaatiot voisivat varmistua palveluntuottajiensa toiminnan turvallisuudesta. Turvallisuuden varmistaminen aiheuttaa kuitenkin haasteita myös palveluntuottajille, jotka toimivat useiden asiakkaiden kanssa vaihtelevissa työkohteissa. Teollisuuden palvelutuotannon keskeiseksi ongelmaksi on noussut se, miten käytännön työtehtävien turvallisuutta voidaan kehittää pitkäjänteisesti toisaalta oman toiminnan kehittämisen näkökulmasta ja toisaalta huomioiden asiakkaiden toimintatavat. Teollisten työympäristöjen riskialttius sekä toisaalta tuotannon ja palveluiden uudenlainen organisointi aiheuttavat tarpeen kehittää turvallisuuden johtamisen toimintatapoja. 1.2 Tutkimushanke Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamiseen palveluntuottajan näkökulma -tutkimushanke (hankenumero ) toteutettiin välisenä aikana Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikössä. Rahoitusta hankkeen toteuttamiseen saatiin Työsuojelurahastolta sekä yhteistyöyrityksiltä. Tutkimushanke toteutettiin kiinteässä yhteistyössä teollisuuden palveluita tarjoavien yritysten sekä heidän asiakaskumppaniensa kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet ABB Oy Service, Conlink Oy, Finn-Power Oy, Helsingin Energia HelenService, ISS Palvelut Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Machinery TKP Oy, Raute Oyj, Solteq Oy ja Suominen Joustopakkaukset Oy sekä heidän yhteistyöorganisaationsa. Mukana hankkeessa ovat olleet myös Kunnossapitoyhdistys Promaint ry sekä Työturvallisuuskeskus. 1

6 1.3 Tutkimushankkeen tavoitteet Tämän tutkimuksen aiheena oli teollisuuden palveluiden turvallisuuden kehittäminen palvelutuotannon näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teollisuuden palvelutuotantoon soveltuva turvallisuusjohtamisen toimintatapa, joka perustuu palveluliiketoiminnan malleihin. Tutkimuksen lähtökohtana ovat palveluntuottajan tarpeet ja ongelmat turvallisuuden hallinnassa työskenneltäessä vaihtelevissa asiakaskohteissa. Toimintatavan kehittämisen keskeisenä lähtökohtana oli laatia malli, joka helpottaa käytännön turvallisuusjohtamista ja asiakkaan kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön organisointia ja hallintaa tilanteissa, joissa asiakkaiden käytännöt vaihtelevat tai puuttuvat kokonaan. Tavoitteeksi toimintatavan sisällölle asetettiin 1) tarjottavien palveluiden sekä niiden turvallisuuskriittisten tekijöiden ja käytäntöjen kartoittaminen, 2) asiakas- ja kohdekohtaisten turvallisuusvaatimusten kartoittaminen ja niiden sisällyttäminen omaan toimintaan, 3) asiakas- ja kohdekohtaisen turvallisuuteen vaikuttavan toiminnan ja yhteistyön kehittäminen, sisältäen esimerkiksi poikkeamien tutkinnan yhdenmukaistamisen ja tutkintatulosten hyödyntämisen, 4) tiedonkulun organisointi asiakkaan ja palvelun tuottajan välillä sekä 5) turvallisuusyhteistyön ylläpito ja kehittäminen, sisältäen esimerkiksi vastuiden ja seurannan organisoinnin. Toimintatavan keskeisiksi ominaisuuksiksi tavoiteltiin soveltuvuutta vakiintuneisiin ja projektiluonteisiin työkohteisiin, helppokäyttöisyyttä sekä sovellettavuutta kohdekohtaisten tarpeiden mukaan (esimerkiksi huomioiden asiakaskohteen koko, toimiala ja erityiset riskit). Tarkoituksena oli, että tutkimuksen tuloksena syntyvää turvallisuusjohtamisen toimintatapaa voitaisiin soveltaa palvelutuotantoon teollisuuden lisäksi myös muilla toimialoilla. 2

7 2 TEORIA 2.1 Ulkoistamisen kehittyminen ja merkitys organisaatiolle Ulkoistaminen on yleistynyt viime aikoina huomattavasti ja nykyään se onkin jo kiinteä osa organisaatioiden toimintaa. Yhä useammat organisaatiot keskittyvät omaan ydinosaamiseensa eli varsinaisen markkinoitavan tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Merkittävä osa muista aiemmin organisaation itse toteuttamista toiminnoista ulkoistetaan palveluntuottajille. Palveluntuottajien hoidettavaksi siirretään muun muassa huolto- ja kunnossapitotehtäviä, siivousta, puhtaanapitoa ja kiinteistönhoitoa sekä logistiikkatoimintoja. (Ali-Yrkkö 2007, Mayhew & Quinlan 1999, Ylijoutsijärvi & Väyrynen 1998) Ulkoistaminen mahdollistaa organisaatioiden keskittymisen ydinosaamisen ja kriittisten toimintojen toteuttamiseen (Downey 1995). Kilpailun kiristyessä yhä useammat organisaatiot kokevat tämän edellytyksenä tehokkuuden ja laadun lisäämiselle. (Parrod et al. 2007, Sauni et al. 2005). Ulkoistamispäätöksen taustalla saattaa olla myös tarve osaamisresurssien ja joustavuuden lisäämisestä. Muita syitä toimintojen ulkoistamiselle voivat olla esimerkiksi kulujen pienentämistarve, ammattitaitoisen työvoiman etsiminen tai riskialttiiden toimintojen välttäminen. (Downey 1995) Ulkoistaminen on yleistynyt selvästi aiemmista vuosista ja saman trendin oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa (Pohjoismainen ulkoistustutkimus 2005). Muutos omasta tuotannosta toimintojen hankkimiseen palveluntarjoajalta on ollut nopeaa varsinkin teollisuudessa toimivissa organisaatioissa (Ali-Yrkkö 2007). Ali-Yrkön (2007) mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta vähintään kymmenen työntekijän teollisuusorganisaatioista on ulkoistanut joitain toimintojaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksi suurimmista ulkoistettujen palveluiden ryhmistä teollisuudessa on työntekijämäärien perusteella huolto- ja kunnossapitopalvelut (Kunnossapitoyhdistys 2006). Toimintojaan ulkoistaneet teollisuusorganisaatiot arvioivat siirtävänsä tulevaisuudessa yhä useampia toiminnoistaan ulkoisten tahojen tuotettaviksi (Ali-Yrkkö 2007). 2.2 Ulkoistamisen vaikutus turvallisuuteen Ulkoistamisen myötä toimintasuhteet organisaatiossa muuttuvat huomattavasti, sillä aiemmasta poiketen työtehtäviä suorittaa useampi toimija. Useissa tutkimuksissa on esitetty, että nämä ulkoistamisen mukanaan tuomat muutokset organisaatioissa vaikuttavat haitallisesti sekä palveluntuottaja- että asiakasorganisaatioiden työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. (Mayhew and Quinlan, 1999) 3

8 Mayhewin et al. (1997) mukaan tilaajan ja alihankkijoiden monimutkaiset keskinäiset suhteet vaikeuttavat turvallisuusasioiden hoitamista aiheuttaen epäselvyyttä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmissä tai niiden implementoinnissa. Epäselvyydet tehtävien määrittelyssä, epäselvät työryhmien väliset suhteet työpaikalla, toisilleen tuntemattomat työntekijät sekä työpaikan tuntemattomuus ovat alihankintaan liittyviä riskitekijöitä. Suurissa yrityksissä, joissa on useita alihankkijoita, toimivan turvallisuusjärjestelmän laatiminen ja käyttöönottaminen voi olla erittäin hankala asia. Myös johdon jakautuminen tilaajan ja alihankkijoiden kesken aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä. Turvallisuuteen liittyvät haasteet korostuvat etenkin vaihtuvissa työkohteissa. (Mayhew et al. 1997) Haasteina turvallisuustoiminnalle ovat varsinkin pienissä yrityksissä myös vähäiset resurssit turvallisuusjohtamisen toteuttamiseen. Myös tiedonkulku ja osallistuminen päätöksentekoon voivat olla heikkoja. (Holmes et al. 1999) Suuremmilla yrityksillä ongelmia aiheuttavat muun muassa useat erityyliset kohteet. Palveluntuottajalla voi olla useita asiakkaita, joiden toimintatavat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Merkittävämpiä haasteita kohdataan kohteiden vaihtuessa, sillä toimintatavat eivät ehdi vakiintua ennen uuteen kohteeseen siirtymistä. (Lind et al. 2006) Turvallisuuden hallinnan ollessa yksittäisiä organisaatioita haastavampaa työpaikoilla, joilla työskentelee useita eri toimijoita, turvallisuuden varmistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tällaisilla yhteisillä työpaikoilla turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että eri osapuolet ovat tietoisia omista turvallisuustehtävistään ja toimivat niiden mukaisesti. Yhteisillä työpaikoilla merkittäviksi tekijöiksi turvallisuuden hallinnassa nousevat toimiva turvallisuusjohtaminen sekä toimijoiden väliset selkeät ja toimivat pelisäännöt. Myös töiden ennakkosuunnittelun ja yhteensovittamisen merkitys korostuvat yksittäisiä työpaikkoja enemmän. (Miten turvallisuus hallitaan teollisuuden yhteisillä työpaikoilla) 2.3 Turvallinen palvelu Palvelut eroavat monelta osin fyysisistä tuotteista. Palvelulle tyypillisiä piirteitä ovat aineettomuus, epäyhteneväisyys ja asiakkaan osallistuminen tuotantoon (Grönroos 2000). Fyysiseen tuotteeseen verrattuna palvelua on myös hankalampi korvata toisella, sillä useimmat palvelut tuotetaan räätälöidysti asiakkaan tarpeiden mukaan. Palveluiden erityspiirteet aiheuttavat juuri palvelutuotannolle tyypillisiä ongelmia, vaaroja ja riskejä, jotka teollisuusympäristössä voivat liittyvä esimerkiksi työkohteiden vaihtuvuuteen, puuteisiin kohdekohtaisessa perehdytyksessä sekä puutteisiin asiakaskohteen ja palvelun tuottajan välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä (Lind et al. 2006). Palveluiden yhteydessä myös hankintaketjun sekä tuotannon saatavuus ja luotettavuus korostuvat eri tavalla kuin fyysisissä tuotteissa. Organisaatioiden ulkoistaessa toimintojaan ne tulevat riippuvaisiksi palveluntuottajien toiminnan laadusta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta (Vassie & Fuller 2003). Yhä useampi teollisuudessa toimiva yritys kiinnittääkin enenevässä määrin huomiota palveluntarjoajien turvallisuuden tasoon 4

9 arvioidessaan mahdollisia yhteistyökumppaneitaan. Palvelujen halutaan olevan turvallisia. (Työturvallisuus ja työterveys markkinoinnissa ja hankinnoissa 2000) Varsinkin suurempien asiakasyritysten vaatimukset palveluntuottajia kohtaan lisääntyvät koko ajan. Yhteistyöorganisaatioiden odotetaan varmistavan toiminnan hyvän laadun ja saatavuuden lisäksi toimintansa ja työntekijöidensä turvallisuus. Useasti palveluntuottajien odotetaan myös osoittavan toimintansa turvallisuustaso erilaisten mittarien tai muiden vakiintuneiden käytäntöjen avulla. Lähtökohtana turvallisuuden hallinnassa on useasti asiakkaiden kiinnostuneisuus toiminnan häiriöttömyydestä, hallittavuudesta ja kokonaisturvallisuudesta sekä yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta. Ulkoistamispäätöksiin vaikuttaviksi tekijöiksi onkin noussut taloudellisten tekijöiden sekä laatu- ja ympäristönäkökohtien lisäksi myös toiminnan tuottamisen turvallisuus. (Sulasalmi et al. mukaan Työturvallisuus kohti 2001) 2.4 Turvallisuus osana palveluntuotantoa Teollisuudessa on kasvava tarve kehittää toimintaa palveluliiketoiminnan näkökulmasta (Kalliokoski et al. 2003, Koskinen & Kivistö-Rahnasto 2003), sillä palveluiden turvallisuus vaikuttaa olennaisesti kokonaispalveluun. Turvallisuus määrittää osaltaan, miten laadukkaaksi asiakkaat kokevat tuotetun palvelun. Työtapaturmat ja niiden aiheuttamat seuraukset viivästymisineen eivät ole asiakkaiden toiveena, vaan toiminnan halutaan olevan häiriötöntä ja sujuvaa. Turvallisen toiminnan varmistamiseksi palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa turvallisuutta tulee tarkastella yhtenä osana toimivaa kokonaisuutta. Turvallisuus tulee huomioida palvelun kehittämisen eri vaiheissa heti palvelustrategian suunnittelusta lähtien. Palvelun turvallisuus voidaan varmistaa ainoastaan, jos se on asetettu yhdeksi palvelustrategian tavoitteeksi. Jos johdon määrittelemässä strategiassa tuotannon lähtökohtana ei huomioida turvallisuutta, se kuvastaa johdon sitoutumisen puutetta, jolloin työntekijät eivät koe turvallisuutta tärkeäksi. Palveluidean esittelemisen yhteydessä turvallisuus voidaan tehdä helposti asiakkaan ymmärrettäväksi. Tällöin turvallisuutta voidaan käyttää apuna myös palvelun markkinoinnissa sekä tarjous- ja sopimusneuvotteluissa. Palvelutuotteen tulee puolestaan olla turvallinen, jotta työskentelytavat palvelua suoritettaessa ovat turvallisia. Palvelun turvallisuutta ei voida varmistaa vasta asiakaskohteissa työntekijöiden voimin. Turvallisuuden varmistaminen palvelussa ei ole kertaluonteinen prosessi, vaan erilaisten muutosten, kuten palvelun kehittymisen ja asiakaskohteiden vaihtumisen, vaikutukset turvallisuuteen tulee arvioida ja huomioida toiminnassa. 5

10 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Hankkeen aineistot ja käytetyt menetelmät Toimintamallin kehittämistä varten kerättiin aineistoa kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tapaturmaraporttien analyysien ja turvallisuusyhteistyökyselyn avulla. Hankkeessa kerätyt aineistot ja niiden kokoamiseen käytetyt menetelmät olivat: 1) turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen kirjallisuudesta, 2) turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen kirjallisuudesta, 3) turvallisuushaasteiden ja hyvien käytäntöjen kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 4) palveluntuottajien toimintojen kartoittaminen yrityshaastatteluiden avulla, 5) palveluntuottamiseen liittyvien toimintamallien kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 6) sopimuksentekovaiheen turvallisuusasioiden kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 7) teollisuuden yhteisillä työpaikoilla tapahtuneiden tapaturmien syiden selvittäminen TOT-raporttien analyysien avulla sekä 8) turvallisuusyhteistyön onnistumisten ja haasteiden kartoittaminen turvallisuusyhteistyökyselyllä. Seuraavissa luvuissa aineiston keräämistä esitellään tarkemmin. 3.2 Kirjallisuusselvitys turvallisuuden hallinnasta yhteisillä työpaikoilla Turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen Teollisuuden palveluita tuottavia organisaatiota koskevaa turvallisuuslainsäädäntöä kartoitettiin Finlex- ja EUR-lex -tietokantojen avulla. Tietokannoista haettiin ensin turvallisuusjohtamiseen vaikuttavat lait. Tämän jälkeen karsittiin palveluntuottajaa koskemattomat lait pois tarkastelemalla lakien soveltamisalaa ja tarkoitusta. Lainsäädäntökartoituksen tarkoituksena oli selvittää olennaiset lain määräykset ja tiivistää niiden velvoitteet toimintamalliin Turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen Palveluntuottajien ja yhteisten työpaikkojen turvallisuushaasteita ja niihin varautumista tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuushakuja tehtiin seuraavista Tampereen teknillisen yliopiston sähköisten lehtien tietokannoista: Science Direct Elsevier, Emerald Library, EBSCOhost Academic Search Elite, ISI Web of Science, SpringerLink and Compendex. Hakuja tehtiin myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kirjatietokannoista. Lisähakuja suoritettiin Google-hakupalvelun avulla. Kirjallisuushauissa 6

11 käytettiin muun muassa seuraavia hakusanoja: ulkoistaminen, alihankinta, yhteinen työpaikka, turvallisuusjohtaminen, outsourcing, contracting, subcontracting, shared workplace, safety management and contractor management. Kirjallisuushakujen avulla tehtyä katsausta täydennettiin sopivilla hakujen yhteydessä löytyneiden artikkelien lähteinä käytetyillä julkaisuilla. Katsauksen avulla löydettiin vajaat 50 yhteisten työpaikkojen turvallisuusjohtamista eri näkökulmista käsittelevää julkaisua. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli täydentää tietämystä teollisuuden palveluiden turvallisuuden ja yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallinnan ongelmakentästä. Katsaus pohjustaa hankkeessa kehitettävän teollisuuden ulkoistettujen palveluiden turvallisuusjohtamisen toimintatavan kehittämistä. 3.3 Palveluiden ja turvallisuustoiminnan kartoittaminen haastatteluilla Turvallisuustekijät Haastattelujen avulla kartoitettiin mallin kehittämisen tueksi turvallisuuteen vaikuttavia käytäntöjä sekä hahmoteltiin turvallisuusjohtamiseen liittyviä keskeisimpiä ongelmakohtia sekä kehittämistarpeita yrityksissä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin minkälaisia yrityskohtaisia käytäntöjä ja ongelmia kohdeyrityksillä oli liittyen asiakaskohteissa tehtävien töiden turvallisuusjohtamiseen. Haastatteluaineiston tarkastelun avulla saatiin myös tietoa asiakas-palveluntuottaja rajapinnan keskeisistä riskeistä, turvallisuustoiminnan laadusta ja tasosta sekä eri osapuolten asettamien vaatimusten muutoksista. Haastatteluja varten laadittiin kaksi erillistä kysymyslistaa: toinen palveluntuottajayrityksille ja toinen asiakasyrityksille. Palveluntuottajilta kysyttiin esimerkiksi miten turvallisuusasiat liittyvät yritystoimintaan, mitä asioita tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa ja mitkä ovat hyvin toimivia turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä sekä mitkä asiat koetaan haasteiksi. Asiakasyritysten edustajilta kysyttiin vastaavia asioita toisesta näkökulmasta eli esimerkiksi minkälaista turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä palveluntuottajien kanssa tehdään sekä minkälaisia haasteita yhteistyö aiheuttaa. Haastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja; kaikilta haastateltavilta ei kysytty täsmälleen samoja kysymyksiä vaan haastattelutilanne eteni esille otettujen teemojen sekä osaltaan vastaajien tärkeäksi kokemien asioiden perusteella. Varsinaiset haastattelut toteutettiin kevään 2007 aikana (tammi toukokuu 2007). Haastatteluja täydennettiin joulukuu 2007 helmikuu 2008 välillä tehdyillä yrityskäynneillä. Haastateltavina olivat hankkeessa mukana olleet teollisuuden palveluita tarjoavat yritykset, joita oli yhteensä 9 sekä heidän valitsemat asiakasyritykset, joita oli yhteensä 5. Nämä luvut eivät ole täsmällisiä, sillä osa yrityksistä toimi sekä palveluntuottajan että asiakkaan roolissa ja heitä haastateltiin kahdesta eri näkökulmasta. Haastateltavat edustivat sekä yrityksen johtoa (esimerkiksi turvallisuus-, kunnossapito- ja kehittämispäällikkö) että työntekijöitä. Yrityksestä riippuen haastattelut olivat joko yksilö- tai ryhmähaastatteluja ja yhdessä tai erikseen 7

12 asiakasyrityksen edustajien kanssa. Lisäksi haastateltiin Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n edustajia liittyen yleisesti toimialan turvallisuuteen liittyviin käytäntöihin sekä koettuihin kehittämistarpeisiin Palveluntuottajien toimintojen jaottelu Yritysten tarjoamia palveluita ja niiden turvallisuuteen liittyviä toimintoja kartoitettiin yrityshaastatteluiden avulla (ks Turvallisuustekijät). Palveluiden kartoittamisen avulla koottiin kuvaus palvelutuottajaorganisaatioiden markkinoimista palveluista sekä niiden tuottamiseen vaadittavista tukitoiminnoista ja mahdollistavista toiminnoista. Haastatteluilla selvitettiin myös eri toimintoihin liittyviä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Haastattelujen tarkoituksena oli laajentaa tietämystä eri toimintotyypeistä sekä auttaa toimintamallin käyttäjiä palveluiden tuottamiseen vaadittavien toimintojen ja niihin liittyvien turvallisuustekijöiden selvittämisessä Palveluntuotanto Palveluntuottamiseen liittyvien toimintamallien kartoittamiseksi hankkeen yhteistyöyritysten edustajia haastateltiin puhelimitse. Haastatteluissa selvitettiin, millä tavoin palveluja tuotetaan ja kehitetään organisaatioissa. Organisaatioiden edustajilta kysyttiin myös, miten turvallisuuden toteutuminen varmistetaan palvelutapahtumassa. Puhelinhaastattelujen avulla kerättyjä tietoja täydennettiin tarkentavilla kysymyksillä, joita esitettiin hankkeen yhteistyöyrityksiin tehtyjen vierailujen yhteydessä. Palveluntuottamiseen liittyvän kartoituksen tavoitteena oli selvittää, millainen palvelumalli soveltuu turvallisuusjohtamisen perustaksi. Tavoitteena oli myös tutkia, mitä etuja mallin käyttöönotosta seuraa ja miten yritykset voivat erottautua positiivisesti kilpailijoistaan turvallisuuden markkinoinnin avulla Sopimukset Sopimuksentekovaiheen turvallisuusasioita ja niiden käsittelyä kartoitettiin yrityshaastattelujen avulla (ks Turvallisuustekijät). Sopimuksiin liitettäviä turvallisuusnäkökohtia selvitettiin myös yrityksiltä saatujen sopimuspohjien avulla. Kerättyä tietoa käytettiin pohjatietona koottaessa sopimuksentekovaiheen tarkastuslistaa. Tarkastuslistan asioihin liitettiin tämän jälkeen lainsäädännön vaatimuksia ja muita haastatteluissa esiin nousseita asioita. 8

13 3.4 Tapaturmien taustatekijöiden kartoittaminen TOT-raporteista Teollisuuden palveluissa sattuneiden kuolemaan johtaneiden tapaturmien syitä, tapaturman tapahtumiseen vaikuttaneita puutteita ja suositeltuja toimenpiteitä selvitettiin TOT-raporttien avulla. TOT-raporttien analyysien tavoitteena oli myös tutkia poikkeavatko tapaturmien syyt ja havaitut puutteet yhteisten ja yksittäisten työpaikkojen välillä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla teollisuudessa tapahtuneita kuolemaan johtaneita työtapaturmia vuosilta Tarkasteltavana ajanjaksona oli tapahtunut 341 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Näistä 127 (37 %) oli tapahtunut teollisuudessa. Teollisuuden yhteisillä työpaikoilla tapaturmia oli tapahtunut 49, joka on 39 % teollisuuden kuolemaan johtaneista tapaturmista. TOT-raporttien analyysi toteutettiin lukemalla kaikki tarkasteltavana ajanjaksona tapahtuneet saatavilla olevat tapaturmantutkintaraportit. Raporteista valittiin tutkimukseen ne, joissa asiakas oli teollisuudessa toimiva organisaatio. Valituista raporteista koottiin niissä esitetyt tapaturman syyt, tapaturman tapahtumiseen vaikuttaneet puutteet ja suositellut toimenpiteet. Näiden tietojen lisäksi raporteista etsittiin tiedot palveluntuottajan ja asiakkaan toimialasta, organisaatioiden koosta, uhrin iästä, ammatista ja kokemuksesta sekä suoritetusta työtehtävästä. Kerätty aineisto analysointiin SPSS 15.0-ohjelmistolla. 3.5 Kysely turvallisuusyhteistyöstä Turvallisuusyhteistyön onnistumisia ja haasteita yhteisillä työpaikoilla kartoitettiin turvallisuusyhteistyökyselyn avulla. Kysely laadittiin hankkeen aiemmissa vaiheissa suoritetuista kirjallisuuskatsauksesta ja yhteistyöorganisaatioissa tehdyistä haastatteluista saatujen tietojen pohjalta. Kyselyn tavoitteena oli täydentää näissä vaiheissa saatuja tuloksia. Kyselyssä käsiteltiin pääasiassa yhteistoiminnan turvallisuutta palveluntuottajan ja asiakkaan välillä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa arvioita turvallisuusyhteistyön toimivuudesta ja tähän vaikuttavista tekijöistä, yhteistyöhön liittyviä merkittävimpiä haasteita sekä sopimusvaiheessa käsiteltäviä turvallisuusasioita. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin ulkomaan toimintojen turvallisuutta ja toiminnan sertifiointia. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja se suunnattiin Kunnossapitoyhdistys ry:n jäsenille. Kyselyn ensimmäinen vaihe toteutettiin välisenä aikana. Tämän jälkeen vastaamatta jättäneille lähetettiin muistutus ja heitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn mennessä. Kysely lähetettiin 347 Kunnossapitoyhdistyksen jäsenelle, joista kyselyyn vastasi 89 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 25,6 %. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla. 9

14 4 TULOKSET 4.1 Turvallisuustoimintaan liittyvä lainsäädäntö Palveluntuottajien toimintaan liittyviä turvallisuusasioita on käsitelty Euroopan Unionin direktiivien vaatimukset huomioivissa laeissa, asetuksissa ja päätöksissä sekä muissa kansallisissa säädöksissä. Työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät direktiivit ja niitä vastaava suomalainen lainsäädäntö on esitetty taulukossa 4.1. Näiden lakien ja asetusten lisäksi Suomen lainsäädännössä on myös muita turvallisuusasioita käsitteleviä säädöksiä. Näissä käsitellään esimerkiksi työterveyshuollon järjestämistä, vuokratyötä, suojaimia, kemikaaliturvallisuutta, koneita ja laitteita sekä eri töihin liittyviä turvallisuusnäkökohtia. Palvelutuottajien toimintaan liittyvää turvallisuutta käsittelevää lainsäädäntöä on esitelty tarkemmin hankkeessa tehdyssä diplomityössä Litmanen, A. (2008): Sopimukset, vakuutukset ja lainsäädäntö turvallisuusjohtamisessa. Taulukko 4.1 Työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät erityisdirektiivit ja niitä vastaavat asetukset, päätökset ja lait # Direktiivi Vastaava pykälä/asetus/laki Suomen lainsäädännössä 1 89/654/ETY 577/2003 Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 2 89/655/ETY 1403/1993 Valtioneuvoston päätös työvälineiden turvallisesta käytöstä 856/1998 Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 3 89/656/ETY 1407/1993 Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 4 90/269/ETY 1409/1993 Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 5 90/270/ETY 1405/1993 Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä 6 90/394/ETY 97/42/EY 716/2000 Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 7 90/679/ETY 1153/1993 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 510/1994 Työministeriön päätös biologisten tekijöiden luokituksesta 8 92/57/ETY 629/1994 Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 579/2003 Valtioneuvoston asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta 10

15 9 92/58/ETY 976/1994 Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 10 92/85/ETY 1044/1991 Työministeriön päätös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä 1043/1991 Työministeriön päätös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aiheutuvan vaaran torjunnasta 931/1991 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sikiön kehitykselle ja raskaudelle vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran arvioimisesta 11 92/91/ETY 410/1986 Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 495/1993 Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi 503/1965 Kaivoslaki 12 92/104/ETY 410/1986 Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 503/1965 Kaivoslaki 13 93/103/EY 825/2001 Valtioneuvoston asetus aluksessa käytettävistä suojeluvälineistä ja mittauslaitteista 14 98/24/EY 715/2001 Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 744/1989 Kemikaalilaki 675/1993 Kemikaaliasetus 15 99/92/EY 576/2003 Valtioneuvoston asetus, räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta /44/EY 48/2005 Valtioneuvoston asetus, työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta /10/EY 85/2006 Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta /40/EY Sähköturvallisuuslaki (direktiivin vaatima muutos tulossa voimaan ) /25/EY (tulossa Suomen lainsäädäntöön 2010) Toimintamalliin koottiin tietopaketti lainsäädännön vaatimuksista turvallisuusjohtamisen ja turvallisuuden hallintaan liittyvistä olennaisista osa-alueista. Tietopaketti laadittiin siten, että se antaa palveluntuottajayritykselle konkreettisia ohjeita ja vaatimuksia, joiden avulla he voivat parantaa toiminansa turvallisuutta. Tietopaketti koottiin siten, että käyttäjä löytää paketista helposti tiettyyn toimintoon liittyvät vaatimukset. 11

16 4.2 Kirjallisuudessa raportoidut turvallisuushaasteet ja hyvät käytännöt Turvallisuushaasteita yhteisellä työpaikalla Toimintojen ulkoistaminen tuo uusia toimijoita työpaikalle, mikä aiheuttaa muutoksia työyhteisössä ja toiminnan organisoinnissa. Turvallisuuden tehokas varmistaminen vaatii yhteisellä työpaikalla huomattavasti enemmän aktiivisuutta ja suunnittelua kuin yksittäisissä kohteissa (Heikkilä et al. 2005). Tämän johdosta turvallisuustoimintaa tulee miettiä uudelleen, sillä sitä ei voida enää toteuttaa yksittäisen organisaation tapaan (Ylijoutsijärvi et al. 2001). Muutospaineita turvallisuustoiminnalle aiheuttavat useat ulkoistamisen mukanaan tuomat turvallisuushaasteet. Kirjallisuudessa on raportoitu lukuisia riskitekijöitä, jotka vaikuttavat sekä asiakasorganisaatioiden että palveluntuottajien työntekijöiden turvallisuuteen. Merkittävimmät turvallisuusongelmia aiheuttavat syyt liittyvät Mayhewin ja Quinlanin (1999) mukaan taloudellisiin tekijöihin, huonoon organisointiin tai määräyksiin liittyviin virheisiin. Muissa tutkimuksissa on esitetty riskitekijöiksi myös palveluntuottajien epäonnistunut valinta, palveluntuottajien heikko sitoutuminen, vaaralliset työtehtävät ja -menetelmät, erot toimintakulttuureissa sekä puutteet vaarojen tunnistamisessa (mm. Holmes et al. 1999, Mayhew et al. 1997, Mynttinen 2006, Schubert & Aijksrta 2008, Trethewy et al. 2003). Kirjallisuudessa esitettyjä riskitekijöitä käsitellään laajemmin seuraavissa kappaleissa. Yksityiskohtaisempaa tietoa kirjallisuusselvityksestä ja sen tuloksista löytyy hankkeeseen liittyvästä konferenssijulkaisusta Nenonen. S. & Kivistö-Rahnasto, J. (2008): Problems of safety management at shared workplaces. Palveluntuottajan valinta ja sopimukset Palveluntuottajien valinta suoritetaan harvoin riittävän järjestelmällisesti ja kattavasti, jotta se ottaisi huomioon myös turvallisuustoiminnan (Kochan et al. 1994, Mynttinen 2006). Palveluntuottajat kuitenkin vaikuttavat merkittävästi yhteisen työpaikan turvallisuuteen (Toole 2002), joten turvallisuus tulisi liittää osaksi sopimusten kilpailuttamiskäytäntöjä. Nykyisin asiakasorganisaatiot kuitenkin kiinnittävät tarjouksissa huomiota pääasiassa hintaan (Ruohomäki & Karlund 2001), joten palveluntuottajat jättävät tarjouksissa useasti turvallisuuskustannukset huomioimatta (Hinze & Rabound 1998). Tämä kannustaa suorittamaan työn mahdollisimman nopeasti, jotta toiminnan kannattavuus säilyy (Beale 2003, Mayhew et al. 1997). Työn suorittaminen kiireessä aiheuttaa puolestaan helposti paineita oikoteiden käyttämiseen ja turvallisuusmääräysten rikkomiseen (Heikkilä et al. 2005). Tarjousten lisäksi turvallisuus jää myös yleisesti vähälle huomiolle myös sopimusvaiheessa (Heikkilä et al. 2005). Turvallisuusasioihin saatetaan viitata ainoastaan ohimennen sopimusteksteissä, jolloin turvallisuuteen liittyvät tehtävät ja vastuut jäävät usein palveluntuottajalta tiedostamatta (Beale 2003). 12

17 Resurssit Turvallisuuden johtamiseen ja varmistamiseen käytettävissä olevien resurssien riittävyys on haaste varsinkin monille pienille palveluntuottajaorganisaatioille. Puutteelliset resurssit voivat liittyvä esimerkiksi käytettävissä olevaan aikaan, rahaan tai henkilöstön määrään ja osaamiseen (Holmes et al. 2001, Lin & Mills 2004, Mayhew et al. 1997). Resurssien riittävyyden aiheuttamat haasteet korostuvat etenkin tilanteissa, joissa palvelutuottajat siirtävät toimintoja edelleen uusille, yleensä pienemmille, alihankkijaorganisaatioille (Lin & Mills 2004). Ulkoistamisen onkin arvioitu vähentävän turvallisuusjohtamiseen ja turvallisuuden varmistamiseen käytettävissä olevia kokonaisresursseja (Mayhew et al. 1997). Vaaralliset työtehtävät ja -menetelmät sekä tapaturma-alttius Organisaatiot ulkoistavat usein riskialttiita työtehtäviä, kuten huolto- ja kunnossapito- sekä asennustehtäviä (Beale 2003, Blank et al. 1995). Palveluntuottajien työntekijät saattavat myös työskennellä vaarallisemmissa olosuhteissa ja työympäristöissä kuin asiakasorganisaation omat työntekijät (Blank et al. 1995). Mayhewin et al. (1997) mukaan palveluntuottajaorganisaatioiden palveluksessa toimivat työntekijät ovat lisäksi usein taipuvaisempia työskentelemään turvattomasti, kuten välttämään suojainten käyttöä, työskentelemään puutteellisilta työtelineiltä, tekemään kohtuuttomasti ylitöitä ja toimimaan työ- ja turvallisuusohjeiden vastaisesti. Tutkimusten mukaan palveluntuottajan työntekijät ovat alttiimpia tapaturmille kuin asiakasorganisaation työntekijät (Blank et al. 1995, Kochan et al.1994). Merkittäviä syitä tapaturma-alttiudelle ovat palveluntuottajien suorittamien työtehtävien vaarallisuus (Blank et al. 1995, Kochan et al. 1994) sekä puutteellinen turvallisuuskoulutus ja kokemus (Kochan et al. 1994). Kirjallisuudessa raportoituja muita syitä korkeammille tapaturmamäärille ovat muun muassa riittämätön tiedonkulku ja puutteet vaarojen tunnistamisessa (Nenonen 2008), työtehtävien huono koordinointi eri toimijoiden välillä (Heikkilä et al. 2005, Ruohomäki & Karlund 2001) sekä palveluntuottajan valinta tiukan tarjouskilpailun perusteella (Hinze & Raboud 1998). Vastuut ja sitoutuminen Työtehtävien jakautuminen useille toimijoille hankaloittaa johtamista ja voi aiheuttaa epäselvyyttä vastuissa (Clarke 2003). Asiakasorganisaatiot jättävät palveluntuottajien toiminnan turvallisuuden varmistamisen toimijoiden omalle vastuulle, eivätkä välttämättä varmista toimivatko nämä turvallisesti ja määräysten mukaisesti (Wilson & Koehn 2000). Useasti palveluntuottajille toimitetut turvallisuusohjeet on puutteellisesti laadittu, eikä niissä ole kuvattu turvallisuusvastuiden tai -tehtävien jakautumista eri toimijoille. Tämän vuoksi palveluntuottajat eivät ole useinkaan selvillä heitä koskevista turvallisuusvelvoitteista. (Loosemoore et al. 2003) Palveluntuottajien sitoutumista turvallisuusasioiden kehittämiseen heikentää myös se, että palveluntuottajilla ei yleensä ole juurikaan valtaa vaikuttaa asiakasorganisaatiossa tehtäviin turvallisuuspäätöksiin. Tästä johtuen palveluntuottajat eivät näe turvallisuustoimintaansa merkittävänä asiakaskohteen kannalta. (Holmes & Gifford 1997) 13

18 Vaarojen tunnistaminen Asiakasorganisaatiot ovat yleensä tunnistaneet omaan toimintaansa liittyvät vaaratilanteet. Usein tunnistetuista vaaroista ei kuitenkaan viestitä palveluntuottajille. Ongelmana vaarojen tunnistamisessa on myös se, että harvat palveluntuottajat ovat suorittaneet kattavaa vaarojentunnistusta asiakaskohteissaan. (Mynttinen 2006) Syyksi tähän on esitetty muun muassa palveluntuottajien puutteellista asiantuntemusta ja vähäisiä resursseja järjestelmälliseen vaarojen tunnistamiseen (Trethewy et al. 2003). Pätevyys ja koulutus Palveluntuottajilla ja heidän työntekijöillään ei ole yhtä hyvää kuvaa asiakasorganisaation toiminnasta ja suoritettavista työtehtävistä kuin organisaation omilla työntekijöillä. Heille saattaa olla epäselvää myös, millaisia erityispiirteitä työkohteeseen liittyy tai millaiset turvallisuusmääräykset työtä koskevat. (Loosemore et al. 2003, Luttkus 2002) Usein palveluntuottajan työntekijät ovat myös kokemattomampia ja saaneet vähemmän turvallisuuskoulutusta kuin työntekijät asiakasorganisaatiossa (Rousseau & Libuser 1997). Tästä huolimatta palveluntuottajien työntekijöille ei kuitenkaan aina tarjota riittävää perehdytystä ja työnopastusta. Näiden järjestämistä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi varsinkaan lyhyiden asiakassuhteiden kohdalla. Tällöin turvallisuuteen liittyvät tekijät jäävät usein opittavaksi vasta työpaikalla työsuorittamisen ohessa. (Wilson & Kohen 2000) Ongelmana on Heikkilä et al. (2005) mukaan myös se, etteivät asiakasorganisaatiot säännöllisesti tarkasta palveluntuottajiensa osaamista ja tehtävien vaatimaa pätevyyttä. Tiedonkulku ja viestintä Yhteisellä työpaikalla, jossa työskentelee useiden toimijoiden työntekijöitä, riittävän tiedonkulun varmistaminen on haastavaa (Väyrynen 2003). Asiakasorganisaatiossa saatetaan esimerkiksi jättää tiedottamatta asioista palveluntuottajille, vaikka tieto olisi heidänkin toimintansa kannalta merkittävää (Heikkilä et al. 2005). Riittämättömän tiedonkulun vuoksi yleiskuva toimijoiden turvallisuustoiminnan merkityksestä saattaa jäädä kokonaisuuden kannalta epäselväksi (Väyrynen 2003). Tiedonkulun ongelmat korostuvat etenkin ulkomaisten palveluntuottajien ja työntekijöiden kohdalla (Schubert et al. 2008) Asenteet ja työkulttuuri Palveluntuottajat työskentelevät yleensä useissa asiakaskohteissa, joiden toiminta- ja turvallisuuskulttuurit sekä työtavat ja -käytännöt saattavat poiketa toisistaan huomattavastikin (Lind et al. 2006). Nämä erot aiheuttavat merkittäviä haasteita turvallisuuden varmistamiselle (Heikkilä et al. 2005, Lind et al. 2006). Lyhytaikaisissa työprojekteissa myös työntekijän turvallisuusasenteet vaikuttavat työn suorittamisen turvallisuuteen, sillä lyhyissä töissä alttius riskinottamiseen tai turvattomiin toimintatapoihin yleensä korostuu (Ruohomäki & Karlund 2001). 14

19 Hankintaketjut Asiakkaiden valitsemat palveluntuottajat voivat käyttää myös alihankkijoita, jolloin hankintaketju pitenee ja voi vaikeuttaa turvallisuuden hallintaa työkohteessa (Luttkus 2002). Hankintaketjujen pidentyessä useat eri toimijat muodostavat laajan toimijaverkoston, jossa toimintasuhteet saattavat vaihdella kokoajan. Tällainen monimutkainen toimijaverkosto hankaloittaa turvallisuusvastuiden ja -toiminnan hallintaa. (Loosemoore et al. 2003) Hankintaketjujen piteneminen vaikeuttaa myös asiakasorganisaation kykyä varmistaa työkohteen turvallisuus, sillä palveluntuottajien alihankkijat eivät välttämättä vastaa heidän turvallisuusvaatimuksiaan (Beale 2003) Toimintamalleja yhteisen työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi Tutkimusten mukaan turvallisuustaso yhteisillä työpaikoilla ei vielä vastaa yksittäisten organisaatioiden turvallisuustoimintaa (Mayhew & Quinlan 1999, Mynttinen 2006). Ulkoistaminen onkin synnyttänyt uudenlaisia tarpeita työpaikkojen turvallisuuden kehittämiseen ja toimintatapojen selkiinnyttämiseen. Yhteisillä työpaikoilla tarvitaan ennen kaikkea kaikille toimijaryhmille yhteisiä turvallisuuskäytäntöjä ja eri toimintojen yhteensovittamista. (Sauni et al. 2005, Väyrynen, 2003) Kirjallisuudessa on esitetty useita toimintamalleja, joiden avulla yhteisillä työpaikoilla voidaan kehittää toiminnan turvallisuutta. Yleisimmin tasokkaan turvallisuustoiminnan edellytyksiksi on esitetty yhteistyötä eri toimijoiden välillä, selkeää johtamista ja vastuiden jakamista, riittävää tiedonkulkua ja mahdollisuutta osallistua turvallisuustoiminnan kehittämiseen sekä turvallisuustoiminnan seurantaa ja valvontaa (mm. Lappalainen et al. 2003, Mynttinen 2006, Sauni et al. 2005). Muita tärkeiksi mainittuja toimintamalleja ovat esimerkiksi turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen, toimintojen ja niiden turvallisuuden suunnittelu, turvallisuuden sisällyttäminen palveluntuottajien valintakriteereihin ja sopimuksiin sekä selkeiden turvallisuusohjeiden laatiminen (mm. Lappalainen et al. 2003, Sauni et al. 2005). Kirjallisuudessa yleisimmin esitettyjä toimintamalleja yhteisen työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi esitetään tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Palveluntuottajan valinta ja sopimukset Turvallisuus tulee asettaa yhdeksi kriteeriksi palveluntuottajien valinnassa (Lappalainen et al. 2003, Sauni et al. 2005). Asiakkaan tulee arvioida jo palveluntuottajaa valitessaan tämän turvallisuustoiminnan taso ja riittävyys. Palveluntuottajan valinta kannattaa suorittaa ennalta laadittujen selkeiden kriteerien perusteella. (Mynttinen 2006) Jotta turvallisuus tulee huomioiduksi riittävästi tarjousvaiheessa, asiakkaan tulee liittää turvallisuusperiaatteet ja -vaatimukset tarjouspyyntöihin (Holmes 1999, Lappalainen et al. 2003). Näin asiakas voi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ilmoittaa vaatimansa turvallisuuden vähimmäistason. Tällä tavoin palveluntuottajat voivat varautua työtehtävien vaaratekijöihin jo ennen sopimuksen tekemistä (Sauni et al. 2005). Tarjouspyyntöjen lisäksi turvallisuusasiat tulee ottaa mukaan kaikkiin sopimusneuvotteluihin ja ne tulee myös kirjata sopimuksiin 15

20 (Lappalainen et al. 2003). Asiakkaan on varmistuttava vielä sopimusvaiheessa, että palveluntuottaja kykenee toimimaan asetettujen vaatimusten mukaisesti (Luttkus 2002). Vastuut Vastuista ja velvollisuuksista on hyvä sopia eri toimijoiden kanssa jo sopimusvaiheessa. Lainsäädännön mukaan yhteisellä työpaikalla eri toimijat vastaavat ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Myös työn johtaminen ja valvonta kuuluvat jokaisen työntekijän omalle työnantajalle. (Yhteinen työpaikka) Tarkemmista vastuunjakautumisista sekä vastuista erityistilanteessa tulee sopia erikseen. Vastuut tulee määritellä tarkemmin esimerkiksi, jos palveluntuottajalla ei ole paikalla omaa työnjohtoa (Mynttinen 2006). Turvallisuusvastuut ja muut turvallisuuteen liittyvät velvoitteet tulee kirjata sopimuksiin (Mynttinen 2006). Vastuita määriteltäessä on tärkeää varmistaa, että sekä asiakkaalla että palveluntoimittajalla on asiantuntevat vastuuhenkilöt, joilla on riittävät turvallisuuspätevyydet ja resurssit (Sauni et al. 2005). Vaarojen tunnistus ja tapaturmantutkinta Palveluntuottajilta tulee vaatia toimintatapoja, jotka huomioivat työpaikan vaarat ja pyrkivät riskien minimoimiseen (Trethewy et al. 2003). Tämän saavuttamiseksi asiakkaan tulee edellyttää palveluntuottajalta toimintaan liittyvien vaarojen tunnistamista. Vaarojen tunnistaminen kannattaa suorittaa asiakkaan ja palveluntuottajan välisenä yhteistyönä. Vaarojen tunnistaminen voidaan toteuttaa myös yksin palveluntuottajan toimesta, mutta tällöin tulokset tulee käsitellä asiakkaan kanssa. (Mynttinen 2006) Palveluntuottajat kannatta velvoittaa myös osallistumaan tilaisuuksiin, joissa käsitellään työpaikan vaaroja ja niihin varautumista (Downey 1995). Asiakasorganisaation on edellytettävä palveluntuottajia ilmoittamaan työntekijöilleen sattuneista tapaturmista ja vaaratilanteista. Nämä tapaukset tulee käsitellä ja tutkia yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Eri toimijoiden työntekijöitä tulee tiedottaa tapaturmien ja muiden poikkeamien ilmoittamiskäytännöistä. (Mynttinen 2006) Pätevyys ja koulutus Palveluntuottajien riittävä ammattitaito ja tarvittavat pätevyydet tulee varmistaa ennen töiden aloittamista. Asiakkaan tulee myös vaatia kaikilta palveluntuottajilta vastaavaa perehdytystä ja turvallisuuskoulutusta kuin omilta työntekijöiltään. (Downey 1995) Palveluntuottajille annattavan perehdytyksen yhteydessä on olennaista käydä läpi työkohteen erityispiirteet ja turvallisuusohjeet (Lappalainen et al. 2003). Opastaminen työn turvallisuusasioihin vaatii erityistä huomiota, jos työntekijöiden äidinkieli poikkeaa asiakkaan kielestä (Trethewy et al. 2003). Työn suorittamiseen liittyvien turvallisuusasioiden lisäksi palveluntuottajille on annettava ohjeistusta ja koulutusta hätätilanteissa toimimisesta (Mynttinen 2006). 16

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Työsuojelupaneeli VI KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Minna Toivanen, Olli Viljanen & Minna Janhonen 10.12.2015 1 Työsuojelupaneeli VI Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere NÄKÖKULMIA VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.-10.11. 2016 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Pekka Itkonen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Kohteen/ teollisuusalan tuntemus prosessiturvallisuuden merkitys omassa työssä osa ammattitaitoa Säännöllisen kunnossapidon merkitys ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ / Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot