TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI. Teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille

Transkriptio

1 TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI Teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Janne Haatainen Toni Hyytinen Sami Häkkinen Tomi Kangas Jouni Kivistö-Rahnasto Outi Knuutila Outi Luukkonen Sari Tappura

2 ALKUSANAT Palveluntuottajayritykset työskentelevät usein työpaikoilla, joissa samaan aikaan tai peräkkäin työskentelee myös muita, eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Tällaisella yhteisellä työpaikalla eri toimijoiden suorittamat tehtävät voivat vaikuttaa toisten toimijoiden turvallisuuteen. Yhteisellä työpaikalla on tärkeää, että kaikki osapuolet osallistuvat turvallisuuden varmistamiseen. Turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi oleellisia tekijöitä ovat riittävä yhteistoiminta ja tiedonkulun varmistaminen. Turvallisuusjohtamisen toimintamalli on kehitetty teollisuuden palveluita tarjoaville yrityksille työturvallisuustoiminnan järjestämisen tueksi. Toimintamallin keskeinen tarkoitus on helpottaa palveluntuottajayritysten käytännön turvallisuusjohtamista sekä asiakkaan kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön organisointia ja hallintaa. Lähtökohtana toimintatavan kehittämisessä ovat olleet sekä palveluntuottajan tarpeet että muuttuvissa asiakaskohteissa työskentelyyn liittyvät turvallisuuden hallinnan ongelmat. Toimintatapa soveltuu sekä vakiintuneisiin että projektiluonteisiin työkohteisiin. Lisäksi se on helppokäyttöinen ja sovellettavissa kohdekohtaisten tarpeiden mukaan (esimerkiksi asiakaskohteen koko, toimiala ja erityiset riskit huomioiden). Malli on kehitetty ensisijaisesti teollisuuden palveluiden tuottajien (esimerkiksi kunnossapito, asennukset ja siivous) turvallisuustoiminnan kehittämisen tueksi. Vaikka toimintamalli on laadittu teollisuudessa toimivien yritysten ja näiden kohtaaminen turvallisuushaasteiden näkökulmasta, sitä voidaan kuitenkin suurelta osin hyödyntää myös muissa palveluita tuottavissa yrityksissä. Osia mallista voidaan soveltaa sellaisenaan myös asiakasyrityksissä kehitettäessä oman organisaation turvallisuustoimintaa tai selvitettäessä palveluiden tuottajien turvallisuustoiminnan tasoa. Turvallisuusjohtamisen toimintamalli on kehitetty Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikössä. Toimintamallin laatimiseen ovat osallistuneet kiinteästi myös teollisuuden palveluita tarjoavat yritykset sekä heidän asiakaskumppaninsa. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet ABB Oy Service, Conlink Oy, Finn- Power Oy, Helsingin Energia HelenService, ISS Palvelut Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Machinery TKP Oy, Raute Oyj, Solteq Oy ja Suominen Joustopakkaukset Oy. Mukana ovat olleet myös Kunnossapitoyhdistys Promaint ry sekä Työturvallisuuskeskus. Rahoitusta toimintamallin kehittämiseen on saatu Työsuojelurahastolta sekä yhteistyöyrityksiltä. Turvallisuusjohtamisen toimintamalli on tarkoitettu antamaan tietoa turvallisuusjohtamisen toteuttamisesta käytännössä. Malli on pyritty laatimaan mahdollisimman kattavaksi, mutta tekijät eivät voi varmistaa sen täydellistä virheettömyyttä tai ajantasaisuutta. Tekijät eivät myöskään vastaa toimintamallin sisällön käytännön soveltamisen, tulkinnan tai väärinymmärtämisen aiheuttamista seurauksista. ii

3 SISÄLLYS TERMISTÖ 1 JOHDANTO 4 1 TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA Turvallisuusjohtaminen Turvallisuuden varmistaminen yhteisellä työpaikalla Yhteinen työpaikka Turvallisuuden varmistaminen Lisätietoa Lähteet 7 2 TURVALLISUUS PALVELUTUOTANNOSSA Turvallisuus osaksi palvelukokonaisuutta Mallin hyödyntäminen palvelun tarjoamisessa Miksi turvallisuutta kannattaa markkinoida? Mitä seikkoja turvallisuuden markkinoinnissa tulee korostaa? Lähteet 10 TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI 11 1 MALLIN RAKENNE OSA I - Tavoitteet ja nykytila Tavoitteiden ja tarpeiden kartoittaminen Oman toiminnan nykytilan kartoittaminen OSA II - Turvallisuustoiminnan toteuttaminen Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman turvallisuustoiminnan järjestäminen Turvallisuustoiminnan kohdekohtainen toteutus OSA III - Turvallisuustoiminnan arvioiminen ja kehittäminen Lomakepohjat 15 2 MALLIN KÄYTTÄMINEN 16 iii

4 OSA I - TAVOITTEET JA NYKYTILA 17 1 TAVOITTEIDEN JA TARPEIDEN KARTOITTAMINEN Turvallisuustavoitteet ja tarpeet Lähteet 19 2 OMAN TOIMINNAN NYKYTILAN KARTOITTAMINEN Toimintojen jaottelu Toimintojen ja niiden turvallisuuskriittisten tekijöiden kartoittaminen Lähteet 22 OSA II - TURVALLISUUSTOIMINNAN TOTEUTTAMINEN 23 1 REKRYTOINTI JA AMMATTITAIDON VARMISTAMINEN Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Rekrytoinnin tarkoitus ja ammattitaidon sisältö Turvallisuusosaamisen varmistaminen osana rekrytointiprosessia Kohdekohtainen toiminta Rekrytoinnissa huomioitavia tekijöitä Lisätietoa ja apuvälineitä Lähteet 26 2 PEREHDYTYS JA TYÖNOPASTUS Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Mitä perehdyttäminen ja työnopastus ovat? Milloin perehdytetään tai opastetaan työhön? Perehdytyksen ja työn opastuksen suunnittelu ja toteutus Perehdytyksen ja työnopastuksen järjestäminen Seuranta ja dokumentointi Kohdekohtainen toiminta Perehdytyksen ja työnopastuksen järjestäminen Lisätietoa ja apuvälineitä Lähteet 31 3 TURVALLISUUSKOULUTUS Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Turvallisuuskoulutuksen järjestäminen 35 iv

5 3.2.2 Yleisimmät turvallisuuskoulutukset 35 Työturvallisuuskortti 35 Tulityökortti ja kattotulityökortti 36 Ensiapukoulutus 36 Hygieniapassit 36 Tieturva 37 Sähkötyöturvallisuus - ja jännitetyökoulutus 37 Trukkityöskentely 37 Nostotyöt 38 Väkivallan uhka 38 Muita koulutuksia Kohdekohtainen toiminta Turvallisuuskoulutusten järjestäminen Lisätietoa Lähteet 40 4 TURVALLISUUS- JA KÄYTTÖOHJEET Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Turvallisuusohjeet 43 Viranomaisohjeet 43 Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet 43 Organisaatioiden turvallisuusohjeet 44 Käyttöohjeet Kohdekohtainen toiminta Ohjeet yhteisellä työpaikalla Lisätietoa Lähteet 47 5 TIEDONKULKU JA YHTEISTOIMINTA Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Tiedonkulku työpaikalla Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta Kohdekohtainen toiminta Tiedonkulku ja yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla Lisätietoa Lähteet 52 6 SUOJAIMET JA TURVALAITTEET Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Henkilönsuojaimet Henkilösuojaimen valinta 55 v

6 6.2.3 Henkilönsuojaimia koskevat vaatimukset Turvalaitteet Kohdekohtainen toiminta Henkilönsuojaimet yhteisellä työpaikalla Palveluntuottajan turvalaitteet Lisätietoa Lähteet 57 7 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Mitä vaarojen tunnistaminen ja riskienhallinta ovat? Riskienhallinnan ja riskienarvioinnin toteuttaminen Riskienhallinnan järjestäminen Seuranta ja arviointi Kohdekohtainen toiminta Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin järjestäminen Lisätietoa ja apuvälineitä Lähteet 64 8 ERITYISHUOMIOTA VAATIVAT TYÖT Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Mitä erityishuomiota vaativat työt ovat? 66 Tulityöt 67 Sähkötyöt 67 Säiliö- ja putkityöt 68 Nostotyöt 69 Putoamisvaaralliset työt 69 Huolto- ja kunnossapitotyöt sekä normaalista poikkeavat työt 69 Työskentely räjähdysvaarallisissa tiloissa 70 Yksintyöskentely 70 Kemikaalien käsittely ja varastointi 70 Purkutyöt 71 Asbestityöt 71 Räjäytys- ja louhintatyöt 71 Kaivutyöt ja kaivannon tuentatyöt 72 Ionisoivalle säteilylle altistavat työt Kohdekohtainen toiminta Erityistöiden suorittaminen yhteisellä työpaikalla 73 Tulityöt 73 Nostotyöt 73 Putoamisvaaralliset työt 73 Kemikaalit ja niiden varastointi 73 Asbestityöt 73 vi

7 Räjäytys- ja louhintatyöt 73 Kaivutyöt ja kaivannon tuentatyöt 74 Säteilytyöt Lisätietoa Lähteet 76 9 LUVAT JA PÄTEVYYSVAATIMUKSET Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Millaisiin lupiin ja pätevyysvaatimuksiin velvoitetaan? Työtehtävissä tarvittavia viranomaisten myöntämiä lupia Työnantajan myöntämät luvat 82 Henkilönostimet 82 Tulityöt 82 Trukkityöskentely 82 Työskentely suojaamattomien ja jännitteisten avojohtojen läheisyydessä 82 Säiliötyöt Pätevyysvaatimukset ja lupakirjat Ilmoitusvelvollisuus Kohdekohtainen toiminta Kohteessa tehtäviin erityisiin työtehtäviin tarvittavat luvat Lisätietoa Lähteet HÄTÄTILANNEVARAUTUMINEN Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Mitä hätätätilannevarautuminen tarkoittaa? Suuronnettomuuksiin varautuminen Esiapu Jälkihoito Kohdekohtainen toiminta Miten hätätilanteisiin tulee varautua yhteisellä työpaikalla? Lisätietoa Lähteet POIKKEAMAT JA TAPATURMAT Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Mitä poikkeamat ovat? Poikkeamista ja tapaturmista ilmoittaminen Poikkeamia ja tapaturmien tutkiminen 96 vii

8 Miten poikkeamista ja tapaturmista opitaan? Kohdekohtainen toiminta Tapaturmien ja poikkeamien huomiointi yhteisillä työpaikoilla Poikkeamista ja tapaturmista tiedottaminen asiakaskohteessa Miten poikkeamia ja tapaturmia tutkitaan yhteisellä työpaikalla? Lisätietoa ja apuvälineitä Lähteet TYÖTERVEYSHUOLTO Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Työterveyshuollon järjestäminen Työterveyshuollon tehtävät Yhteistoiminta Kohdekohtainen toiminta Työterveyshuolto yhteisellä työpaikalla Lisätietoa Lähteet DOKUMENTOINTI Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Työturvallisuuteen liittyvien asiakirjojen hallinta Turvallisuusasiat sopimuksissa Kohdekohtainen toiminta Dokumentointi yhteisellä työpaikalla Dokumentoitavat turvallisuusasiat Kuka dokumentoi ja mitä? Huoltotöiden dokumentointi Lisätietoa ja apuvälineitä Lähteet KONEET Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Koneen turvallisuus Koneen hankinta Kohdekohtainen toiminta Koneen suunnitteleminen ja valmistaminen Koneen asennus ja käyttöönotto Koneen käyttö ja käytönaikainen tarkastaminen 116 viii

9 14.4 Lisätietoa Lähteet TARKASTUKSET JA KORJAUKSET Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Tarkastustoiminnan tarkoitus ja vastuut Tarkastustoiminta Henkilönostoihin käytettävien laitteiden tarkastaminen Nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden tarkastaminen sekä korjaaminen Työtelineet Putoamissuojainten määräaikaistarkastukset Muiden turvalaitteiden tarkastaminen Kohdekohtainen toiminta Tarkastukset yhteisillä työpaikoilla Lähteet HANKINNAT JA URAKOINTI Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Urakointiin liittyvät turvallisuuskysymykset Hyviä TT-käytäntöjä urakoinnissa Vaatimukset palveluntuottajalle Vastuukysymykset Vastuut hankinnoista Kohdekohtainen toiminta Turvallisuusvaatimuksiin vastaaminen Uuteen kohteeseen tultaessa Työmaan aloituskokous Töiden yhteensovittaminen Lisätietoa ja apuvälineitä Lähteet TOIMINTA ULKOMAILLA Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Ulkomaantoimintojen turvallisuuden varmistaminen Välttämättömät todenteet Työehdot ja vakuutukset Terveys ja hyvinvointi Työturvallisuus 131 ix

10 Kohteen ominaispiirteet Kohdekohtainen toiminta Lisätietoa Lähteet ULKOMAISET TYÖNTEKIJÄT Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Oleskelu- ja työlupakäytäntö ulkomaalaisille Työehdot Työturvallisuus Sopeuttaminen Kohdekohtainen toiminta Lähetetyt ulkomaalaiset työntekijät Lisätietoa Lähteet VUOKRATYÖVOIMA Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Mitä vuokratyö on? Käyttäjäyrityksen velvollisuudet Vuokratyövoiman käyttöön liittyvät työturvallisuusnäkökohdat Perehdytyksen merkitys vuokratyössä Kohdekohtainen toiminta Vuokratyövoiman käytössä huomioitavia tekijöitä Lisätietoa Lähteet VAKUUTUKSET Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset Oman toiminnan järjestäminen Miksi yritykset käyttävät vakuutuksia? Mitä vakuutuksia yrityksille tarjotaan? 146 Henkilövakuuttaminen 146 Omaisuusvakuuttaminen 146 Varallisuusvakuuttaminen Henkilövakuuttaminen ulkomailla Kohdekohtainen toiminta Vakuuttaminen yhteisellä työpaikalla Lisätietoa Lähteet 148 x

11 OSA III - TOIMINNAN ARVIOIMINEN JA KEHITTÄMINEN TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN Oman toiminnan järjestäminen Miksi tulee mitata turvallisuutta Turvallisuusmittareiden jaottelu Turvallisuusmittarien valinta ja käyttö Kohdekohtainen toiminta Toiminnan turvallisuuden osoittaminen asiakkaalle Lisätietoa ja apuvälineitä Lähteet AUDITOINTI JA KATSELMUKSET Oman toiminnan järjestäminen Tarve auditoinnille Auditoinnin sisältö ja tavoite Auditoinnin toteutus Johdon katselmuksen sisältö Katselmuksen toteutus Kohdekohtainen toiminta Lisätietoa Lähteet 161 LOMAKEPOHJAT 163 A YHTEENVETOLOMAKKEET 164 A1 Rekrytointi ja ammattitaidon varmistaminen 165 A2 Perehdyttämislomake 166 A3 Turvallisuuskoulutuksen koontilomake 168 A4 Ohjeistus ja käyttöohjeet 169 A5 Tiedonkulku ja yhteistyö 170 A6 Suojaimet ja turvalaitteet 171 A7 Vaarojen tunnistaminen työkohteessa 172 A8 Erityishuomiota vaativat työt 173 A9 Luvat ja pätevyysvaatimukset 175 A10 Hätätilannevarautuminen 177 A11 Poikkeamat ja tapaturmat 178 A12 Työterveyshuolto 180 A13 Dokumentointi 181 A14 Koneet 182 xi

12 A15 Tarkastukset ja korjaukset 184 A16 Urakointi ja hankinnat 185 A17 Ulkomaantoiminnot 186 A18 Ulkomaiset työntekijät 188 A19 Vuokratyö 190 A20 Vakuutukset 191 A21 Mittaaminen 192 A22 Auditointi 193 B TARKASTUSLISTAT 194 B1 Sovittavat asiat ennen työn aloittamista 195 B2 Toimintavaiheen turvallisuusasiat 198 B3 Yhteistyön päättymisen tarkastuslista 201 C LUPALOMAKKEET 204 D TURVALLISUUSTASON OSOITTAMINEN ASIAKKAALLE 210 LIITTEET Lakitekstit 48 s. xii

13 TERMISTÖ ANO Ammoniumnitraatista ja tarkoitukseen sopivasta öljystä valmistettu räjähdysaine. ATU-alue Aukean tilan ulottuma. ATU-alue ulottuu 2,5 m:n etäisyydelle raiteen keskilinjasta mitattuna. Auditointi Järjestelmällistä toimintatapojen tutkimusta. Auditoinnin tarkoituksena on selvittää vastaavatko toimenpiteet tavoitteita ja ovatko ne riittävän tehokkaita turvallisuuden kehittämiseen. Jatkuva parantaminen Toistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten saavuttamista. Läheltä piti tilanne Odottamaton tapahtuma, joka voi johtaa onnettomuuteen. Onnettomuus Odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa menetyksen, esimerkiksi kuoleman, terveyden heikentymisen tai omaisuusvahingon. Perehdyttäminen Uuden työntekijän tutustuttamista työpaikkaan, sen tapoihin, ihmisiin ja työtehtäviin. Poikkeama Eroavaisuus suunnitelluista vaatimuksista tai toimenpiteistä (muun muassa työnkuvaukset ja säännöt), joka aiheuttaa vahingonmahdollisuuden. Riski Vahingon mahdollisuus. Riskin suuruus määritellään vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhdistelmänä. Riskien arviointi Prosessi, jossa tunnistetaan vaaratilanteet ja määritellään näihin liittyvien riskien suuruudet sekä päätetään riskin merkittävyydestä. 1

14 Riskienhallinta Kaikki toimenpiteet riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Riskienhallinta sisältää riskien arvioinnin lisäksi korjaavien toimenpiteiden valinnan ja toteuttamisen sekä toiminnan seuraamisen. Tapaturma Äkillinen tapahtuma tai tapahtumien sarja, jonka seurauksena on ruumiinvamma. Tapaturmataajuus Sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhde. Lasketaan yleisimmin miljoonaa työtuntia kohden. Turvallisuus Vaaran tai riskin puuttuminen. Turvallisuusjohtaminen Kokonaisvaltaista ja tavoitteellista turvallisuuden hallintaa työn, työolojen ja työympäristön turvallisuuden kehittämiseksi. Turvallisuustavoitteet Päämäärät, joihin turvallisuustoiminnassa pyritään pääsemään. Työn opastus Työnopastuksessa opetetaan työn oikea tekeminen. Samalla opetetaan turvalliset toimintatavat, henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö, koneiden oikeat käyttötavat sekä työohjeet. Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen tunnistamista ja arviointia sekä kehittämisehdotusten tekemistä. Työpaikkaselvitys toteutetaan työterveyshuollon toimesta yhteistyössä työnantajan kanssa. Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään työsuojelun kehittämistarpeet ja toimintatavat työpaikalla. Toimintaohjelman avulla työsuojelua ylläpidetään, seurataan ja kehitetään. Työturvallisuusrikkomus Työturvallisuuden kannalta vähäinen työturvallisuuslainsäädännön laiminlyöminen. 2

15 Työturvallisuusrikos Työnantajan tai tämän edustajan tahallaan tai huolimattomuudesta tekemä työturvallisuusmääräysten rikkominen, työturvallisuusmääräysten noudattamisen valvomisen laiminlyöminen tai taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä huolehtimatta jättäminen. Vaara Tapahtuma, josta voi seurata vahinkoja. Vaaratilanne Odottamaton tapahtuma, joka voi johtaa onnettomuuteen. Vaarojen tunnistaminen Järjestelmällistä tarkastelua, jolla selvitetään kohteen vaarat sekä niiden syyt ja seuraukset. Riskien arvioinnin ja riskien hallinnan lähtökohta. Yhteinen työpaikka Työpaikka, jossa on yksi pääasiallisen määräysvallan käyttäjä tai jossa toimii yhden työnantajan lisäksi vähintään toisen työnantajan työntekijöitä / yksi itsenäinen työnsuorittaja. Yhteisellä työpaikalla toiminnot ovat lisäksi perättäisiä tai samanaikaisia ja eri toimijoiden suorittama työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Yhteisten vaarojen työpaikka Työpaikka, joka vastaa muuten yhteistä työpaikkaa, mutta jossa kukaan työantajista ei käytä pääasiallista määräysvaltaa. 3

16 JOHDANTO 4

17 1 TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA 1.1 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuus on yksi edellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Turvallisuuden on osoitettu vaikuttavan positiivisesti yritysten liiketoimintaan ja tuottavuuteen lisäämällä muun muassa toimintavarmuutta ja vähentämällä turvattoman toiminnan aiheuttamia kustannuksia (esimerkiksi sairauspoissaolot ja tapaturmat). Turvallisuustoiminnan kehittämisellä voidaan näin ollen parantaa myös organisaation kilpailukykyä ja saavuttaa taloudellista hyötyä. Turvallisuusjohtaminen on osa työpaikan turvallisuuden kehittämistä. Se on kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, jonka tavoitteena on jatkuva turvallisuuden ja terveyden edistäminen. Turvallisuudenjohtamisessa yhdistyvät sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen. Toteutuksessa huomioidaan sekä lakisääteiset vaatimukset että organisaation omat turvallisuustavoitteet. Toimiva turvallisuusjohtaminen pitää sisällään seuraavat peruselementit: turvallisuuspolitiikan luominen, toiminnan organisointi sekä menetelmien hallinta ja toteuttaminen. Turvallisuusjohtamisen keskeisimmät tekijät on esitetty taulukossa 1.1. Taulukko 1.1 Turvallisuusjohtamisen keskeiset tekijät (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2002) TURVALLISUUSJOHTAMINEN (työturvallisuus ja -terveys) Turvallisuuspolitiikka Turvallisuusjohtamisen organisointi Menetelmät sisältää päämäärät näkyy johdon sitoutuminen näkyy henkilöstön merkitys turvallisuuden toteuttamisessa järjestelmällisten toimintatapojen luominen toimintavastuiden ja velvollisuuksien määrittäminen linjaesimiesten resurssien varmistaminen riskien arviointi osaamisen varmistaminen toimenpiteiden toteutus tiedottaminen mittaaminen ja seuranta Turvallisuusjohtamista voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Turvallisuuden johtaminen on kuitenkin tärkeää liittää osaksi muuta yrityksen strategista ja operatiivista johtamista, jotta turvallisuus tulee huomioiduksi osana organisaation päätöksentekoa. Kullekin organisaatiolle sopivaan toteutustapaan vaikuttavat muun muassa yrityksen tavoitteet, toiminnan luonne ja erityispiirteet. Järjestelmällisen toiminnan varmistamiseksi organisaatiot tarvitsevat kuitenkin selkeästi määritellyt turvallisuusjohtamisen periaatteet. Nämä voidaan laatia organisaation toimesta itse, mutta käytäntöjä voidaan 5

18 luoda esimerkiksi turvallisuusjohtamismallien avulla. Tunnetuimpia malleja turvallisuuden hallintaan ovat BS 8800, OHSAS ja sekä ILO:n ohjeistus turvallisuusjohtamisesta. Työturvallisuuslaki ei vaadi turvallisuusjohtamisjärjestelmää, mutta asettaa vaatimuksia useille turvallisuusjohtamiseen kuuluville osa-alueille. Turvallisuusjohtamisjärjestelmävaatimuksia esitetään kuitenkin organisaatioille, joiden toiminta vastaa asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) esitettyä soveltamisalaa. Toimivan turvallisuusjohtamisen avulla organisaatiossa voidaan vaikuttaa myönteisesti muun muassa henkilöstön sitoutumiseen, työilmapiiriin, tuotannon laadun paranemiseen sekä onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseen. Toiminnan tavoitteena on, että turvallisuusjohtamisajattelu on omaksuttu ja sen näkyy osana arkipäivän toimintaa kaikkialla organisaatiossa. Koko henkilöstön sitoutuminen johdosta työntekijöihin varmistaa, että turvallisuutta halutaan kehittää jatkuvasti osana päivittäistä toimintaa. 1.2 TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA Yhteinen työpaikka Yhteisen työpaikan käsite määritellään Työturvallisuuslaissa (738/2002, 49 ). Määritelmän mukaan työpaikka käsitetään yhteiseksi kun työpaikalla, jolla on yksi pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja, toimii samanaikaisesti tai perättäin useampi työnantaja tai työnantajan lisäksi vähintään yksi itsenäinen työnsuorittaja. Tämän lisäksi yhteisen työpaikan määritelmän täyttymiseen vaaditaan, että eri toimijoiden suorittamat tehtävät voivat vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Yhteisen työpaikan käsitettä sovelletaan kaikilla toimialoilla. Yhteisiä työpaikkoja ovat esimerkiksi rakennustyömaat, teollisuushallit, telakat, joissa kokoonpanotehtävät, huolto- ja korjaustyöt, siivous, vartiointi ja muut palvelutoiminnot suoritetaan asiakasyrityksen tiloissa palveluntuottajan toimesta. Työpaikkaa, jossa ei ole pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa, mutta muuten toiminta vastaa yhteisen työpaikan määritelmää, kutsutaan yhteisten vaarojen työpaikaksi. Tyypillisiä yhteisten vaarojen työpaikkoja ovat esimerkiksi kauppakeskukset Turvallisuuden varmistaminen Yhteisellä työpaikalla kunkin työnantajan on huolehdittava omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Työturvallisuuslaissa velvoitetaan lisäksi kaikkia toimijoita huolehtimaan yhteistyössä siitä, ettei heidän toimintansa vaaranna kenenkään turvallisuutta tai terveyttä. Toimijoiden on tiedotettava omiin työtehtäviin liittyvistä tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa muille toimijoille. Päätoimijalle laissa määritellään myös muita velvollisuuksia, kuten tiedotusvelvollisuus toimintaohjeista ja pelastustoimista sekä velvollisuus turvallisen työympäristön ja työolosuhteiden varmistamisesta. Turvallisuuden hallinta on yksittäisiä organisaatioita haastavampaa työpaikoilla, joilla työskentelee useita eri toimijoita. Tällaisilla yhteisillä työpaikoilla turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että eri osapuolet ovat tietoisia omista turvallisuustehtävistään ja toimivat niiden mukaisesti. Yhteisillä työpaikoilla merkittäviksi tekijöiksi turvallisuuden hallinnassa nousevat toimiva 6

19 turvallisuusjohtaminen sekä toimijoiden väliset selkeät ja toimivat pelisäännöt. Myös töiden ennakkosuunnittelun ja yhteensovittamisen merkitys korostuvat yksittäisiä työpaikkoja enemmän. 1.3 LISÄTIETOA Hämäläinen, P. & Anttila, S. (2008): Onnistuneen työterveys- ja turvallisuusjohtamisen sisältö ja käytännöt. Seurantatutkimus. Työsuojeluhallinto, Työsuojelujulkaisuja 85, Tampere. 67 s. Saatavissa: Hämäläinen, P. & Lanne, M. (2001): Onnistuneen turvallisuusjohtamisen sisältö ja käytännöt. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Tampere. 84 s. OHSAS 18001:fi (2007). Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Vaatimukset. 3. painos. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki. 54 s. OHSAS 18002:fi (2003). Ohjeita OHSAS 18001:n soveltamiseksi. 2. painos. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki. 52 s. Työturvallisuuslaki (738/2002). Saatavissa: LÄHTEET Koskinen, T. & Mironen, A. (2003): Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus. Uusi työturvallisuuslaki. 84 s. Saatavissa: Viitattu Miten turvallisuus hallitaan teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Työterveyslaitos. Saatavissa: Viitattu Mäkinen, K. (2007): Organisaation strateginen kokonaisturvallisuus. Edita, Helsinki. 198 s. Turvallisuusjohtaminen (2002). Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35, Tampere. 9 s. Saatavissa: Viitattu Turvallisuusjohtaminen. Työturvallisuuskeskus. Saatavissa: Viitattu Yhteinen työpaikka (2007). Työsuojelupiirit. Saatavissa: Viitattu Yhteinen työpaikka. Työturvallisuuskeskus. Saatavissa: Viitattu Työturvallisuuslaki (738/2002). Saatavissa: Viitattu

20 2 TURVALLISUUS PALVELUTUOTANNOSSA 2.1 TURVALLISUUS OSAKSI PALVELUKOKONAISUUTTA Menestyksekkään palvelun tulee tyydyttää asiakastarpeet. Yhä useampi teollisuudessa toimiva yritys kiinnittää enenevässä määrin huomiota alihankkijoidensa ja palvelun tarjoajien turvallisuuden tasoon arvioidessaan mahdollisia yhteistyökumppaneitaan. Palvelujen ja niiden toteuttamisen halutaan olevan turvallisia. Palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa turvallisuutta tulee tarkastella yhtenä osana toimivaa kokonaisuutta. Turvallisuus ei ole erillinen seikka, joka tulee liittää palveluun vasta sitä suoritettaessa. Palvelun turvallisuus tulee huomioida jo palvelustrategiassa, -ideassa sekä -tuotteessa, jotta itse palvelutapahtuman voidaan olettaa olevan turvallinen. Jos turvallisuutta ei ole asetettu yhdeksi palvelustrategian tavoitteeksi, se ei tule toteutumaan palvelutapahtumissa. Turvallisuuden jättäminen huomiotta strategiassa kuvastaa johdon esimerkin puutetta, jolloin työntekijät eivät koe turvallisuutta tärkeäksi. Palveluidean yhteydessä turvallisuus voidaan tehdä helposti asiakkaan ymmärrettäväksi, jolloin turvallisuutta voidaan käyttää apuna myös palvelun markkinoinnissa sekä tarjous- ja sopimusneuvotteluissa. Palvelutuotteen tulee puolestaan olla turvallinen, jotta työskentelytavat palvelua suoritettaessa ovat turvallisia. Palvelun turvallisuutta ei voida varmistaa vasta asiakaskohteissa työntekijöiden voimin. Palvelun turvallisuus on olennainen osa kokonaispalvelua. Turvallisuus osaltaan määrittää miten laadukkaaksi asiakas kokee tuotetun palvelun. Työtapaturmat ja niiden aiheuttamat viivästykset seuraamuksineen eivät ole asiakkaiden toiveena, vaan toiminnan halutaan olevan häiriötöntä ja sujuvaa. Turvallisuus tuleekin huomioida palvelun kehittämisen eri vaiheissa. Erilaisten muutosten, kuten palvelun kehittymisen, tuotantomenetelmien muuttumisen ja asiakaskohteiden vaihtumisen, vaikutukset turvallisuuteen tulee arvioida. 2.2 MALLIN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUN TARJOAMISESSA Malli on kehitetty teollisuuden palveluita tarjoaville yrityksille työturvallisuustoiminnan järjestämisen tueksi. Kun organisaation oma turvallisuustoiminta on saatettu riittävän hyvälle tasolle, voidaan sitä hyödyntää palvelun tarjoamisessa. Mallin avulla palveluntuottajat voivat palveluita markkinoidessaan osoittaa, miten turvallisuusasiat on järjestetty yrityksessä ja miten toimintaa pyritään kehittämään. Hyvä työturvallisuustaso kuvastaa kokonaistoiminnan laatua ja tasokkuutta. Konkreettiset todisteet, kuten toimiminen kehitetyn mallin mukaan, auttaa asiakkaita ymmärtämään, miten palvelun tuottajan aikoo toimia turvallisuutta edistävästi. Tasokkaan turvallisuustoiminnan avulla voidaan edesauttaa asiakkaalle tärkeän häiriöttömän, sujuvan ja aikataulussa pysyvän toiminnan saavuttamista. 8