TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma"

Transkriptio

1 TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma Loppuraportti TSR-hankenumero Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Jussi Ylinaatu Jouni Kivistö-Rahnasto

2 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu TIIVISTELMÄ Ulkoistaminen aiheuttaa muutoksia organisaatioiden toiminnassa, sillä työtehtäviä suorittaa asiakasorganisaation työntekijöiden lisäksi myös palveluntuottajat. Uusien toimijoiden myötä työtehtävien suunnittelu ja järjestely sekä töiden aikataulutus tulee miettiä uudelleen. Organisaatioon ja työtehtäviin liittyvien muutosten lisäksi yhteisillä työpaikoilla tulee ulkoistamisen vaikutuksen ottaa huomioon myös turvallisuusjohtamisen toteuttamisessa. Asiakasorganisaatioiden lisäksi turvallisuuden varmistaminen aiheuttaa haasteita myös palveluntuottajille, jotka toimivat useiden asiakkaiden kanssa vaihtelevissa työkohteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teollisuuden palveluntuotantoon soveltuva käytännön turvallisuusjohtamista helpottava toimintatapa. Turvallisuusjohtamisen toimintatavan keskeisinä lähtökohtina olivat palveluntuottajien tarpeet ja ongelmat työskenneltäessä vaihtelevissa asiakaskohteissa. Toimintamallin kehittämisen perustaksi kerättiin tietoa muun muassa palveluntuottajien toimintaan liittyvistä turvallisuushaasteista ja lainsäädännön velvoitteista, asiakkaiden asettamista turvallisuusvaatimuksista sekä turvallisuusyhteistyön haasteista ja onnistumisista. Aineistoa kerättiin kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tapaturmaraporttien analyysien ja kyselyn avulla. Hankkeen keskeisin tulos on teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamisen tueksi laadittu toimintamalli. Malli käsittelee hankkeen aineistonkeruuvaiheessa esille nousseita merkittävimpiä palveluntuottajan turvallisuustoiminnan haasteita. Toimintamalli sisältää ohjeistusta ja työkaluja turvallisuusjohtamisen toteuttamiseen jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti. Toimintamallin avulla turvallisuusjohtamista voidaan kehittää sekä yksittäisissä organisaatioissa että yhteistyössä palveluntuottajan ja asiakkaan välillä. Mallin avulla palveluntuottajat voivat myös osoittaa toimintansa turvallisuutta asiakaskumppaneilleen. Toimintamalli kehitettiin tiiviissä yhteistyössä hankkeen yhteistyöorganisaatioiden sekä heidän toimintakumppaniensa kanssa. Malli on suunnattu ensisijaisesti teollisuuden palveluita tuottaville organisaatioille, mutta sitä voidaan soveltaa myös yksittäisissä organisaatioissa ja muilla toimialoilla.

3 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimushanke Tutkimushankkeen tavoitteet 2 2 TEORIA Ulkoistamisen kehittyminen ja merkitys organisaatiolle Ulkoistamisen vaikutus turvallisuuteen Turvallinen palvelu Turvallisuus osana palveluntuotantoa 5 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Hankkeen aineistot ja käytetyt menetelmät Kirjallisuusselvitys turvallisuuden hallinnasta yhteisillä työpaikoilla Turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen Turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen Palveluiden ja turvallisuustoiminnan kartoittaminen haastatteluilla Turvallisuustekijät Palveluntuottajien toimintojen jaottelu Palveluntuotanto Sopimukset Tapaturmien taustatekijöiden kartoittaminen TOT-raporteista Kysely turvallisuusyhteistyöstä 9 4 TULOKSET Turvallisuustoimintaan liittyvä lainsäädäntö Kirjallisuudessa raportoidut turvallisuushaasteet ja hyvät käytännöt Turvallisuushaasteita yhteisellä työpaikalla Toimintamalleja yhteisen työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuustekijät yhteistyöyrityksissä Palveluntuottajan/asiakkaan oman toiminnan turvallisuus Turvallisuusasiat ennen töiden aloittamista/sopimusvaiheessa Toimintavaiheen turvallisuusasiat Toiminta yhteistyön päättyessä Teollisuuteen tuotettavat palvelut Turvallisuus osana palveluntuotantoa 23

4 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 4.6 Turvallisuusasiat sopimuksissa Kuolemaan johtaneet tapaturmat teollisuuden yhteisillä työpaikoilla Tarkastellut tapaturmat Tapaturman sattuessa suoritettu työvaihe ja tapaturmatyypit Tapaturmatekijät Tapaturmaan liittyvät puutteet Suositellut toimenpiteet Turvallisuusyhteistyö teollisuuden asiakas- ja palveluntuottajayrityksissä Turvallisuusasioiden toteuttaminen yhteistyössä Merkittävimmät haasteet asiakkaan ja palveluntuottajan yhteistyössä Turvallisuusasioiden käsittely sopimusvaiheessa 33 5 TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI Toimintamallin kehittäminen Toimintamallin rakenne ja sisältö OSA I - Tavoitteet ja nykytila OSA II - Turvallisuustoiminnan toteuttaminen OSA III - Turvallisuustoiminnan arvioiminen ja kehittäminen Lomakepohjat Toimintamallin soveltaminen 39 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Turvallisuusjohtaminen teollisuuden yhteisillä työpaikoilla Toimintamallille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Toimintamallin käyttöön liittyvät haasteet 42 7 LÄHTEET 43 LIITTEET Liite 1 Turvallisuusjohtamisen toimintatapa 268 s. Liite 2 Tutkimushankkeen väliraportti 2 s. Liite 3 Tutkimushankkeeseen liittyvät aiemmin Työsuojelurahastoon toimittamattomat julkaisut ja esitelmät: 1) Nenonen, S. (2008): Occupational Accidents at Shared Workplaces A Case in Industrial Services. Julkaisussa: Mondelo, P, Mattila, M., Karwowski, W. & Hale, A.: Proceedings of ORP2008, the Sixth International Conference on Occupational Risk Prevention, La Coruña, Espanja, ) Nenonen, S. & Kivistö-Rahnasto, J. (2008): Problems of Safety Management at Shared Workplaces. Julkaisussa: Karvinen, T. &

5 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Keskinen, E. (eds.): Fourth Arctic-Mediterranean Post Graduate workshop on Intelligent Machines and Transport Systems, Saariselkä, ) Vasara, J. (2008): Occupational Safety in Shared Industrial Workplaces. Julkaisussa: Proceedings of IEEM 2008, International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management, Singapore, (julkaistaan ) 4) Nenonen, S. & Vasara, J. (2008): Ulkoistaminen on turvallisuushaaste. Promaint 2/2008, s ) Nenonen, S. & Vasara, J. (2008): Turvallisia palveluita. Promaint 8/2008 (julkaistaan ) 6) Litmanen, A. (2008): Sopimukset, vakuutukset ja lainsäädäntö turvallisuusjohtamisessa. Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu. 72 sivua, 24 liites. 7) Kivistö-Rahnasto, J. (2007): Tutkimushankkeen esittely: Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palvelujen turvallisuusjohtamiseen palveluntuottajan näkökulma. Esitys Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa -seminaarissa, Vantaa, ) Nenonen, S. (2007): Tapaturmat yhteisillä työpaikoilla. Esitys Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa -seminaarissa. Vantaa, ) Nenonen, S. (2008): Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palvelujen turvallisuusjohtamiseen palveluntuottajan näkökulma. Esitys Turvallisuusjohtaminen alihankinnassa ja ostetuissa palveluissa - seminaarissa. Helsinki, ) Nenonen. S. (2007): Turvallisuusjohtamisen toimintamalli. Esitys Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa -seminaarissa. Vantaa, ) Nenonen, S. (2008): Service Providers Challenges in Safety Management of Industrial Services. Esitys seminaarissa: Spring Seminar 2008 of Graduate School of Concurrent Engineering. Toulouse, Ranska, ) Nenonen, S. (2008): Challenges of Safety Management at Shared Workplaces. Esitys seminaarissa: Fourth Arctic-Mediterranean Post Graduate workshop on Intelligent Machines and Transport Systems. Saariselkä, ) Vasara, J. (2007): Turvallisuuden hyvät käytännöt asiakasyhteistyössä. Esitys Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa -seminaarissa. Vantaa,

6 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Ulkoistamisen yleistyttyä merkittävästi viime vuosina, organisaatioiden toimintoja suorittavat yhä useammin organisaation ulkopuoliset palveluntuottajat. Palveluntuottajaorganisaatiot toimivat usein työpaikoilla, joissa samaan aikaan tai peräkkäin työskentelee myös muita, eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Tällaisella yhteisellä työpaikalla eri toimijoiden suorittamat tehtävät voivat vaikuttaa toisten toimijoiden turvallisuuteen. Palveluiden ulkoistamisen ja yhteisten työpaikkojen syntymisen myötä onkin yleistynyt tarve turvallisuuden kehittämiseen ja varmistamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tutkimuksissa on esitetty malleja, joiden avulla toimintoja ulkoistavat organisaatiot voisivat varmistua palveluntuottajiensa toiminnan turvallisuudesta. Turvallisuuden varmistaminen aiheuttaa kuitenkin haasteita myös palveluntuottajille, jotka toimivat useiden asiakkaiden kanssa vaihtelevissa työkohteissa. Teollisuuden palvelutuotannon keskeiseksi ongelmaksi on noussut se, miten käytännön työtehtävien turvallisuutta voidaan kehittää pitkäjänteisesti toisaalta oman toiminnan kehittämisen näkökulmasta ja toisaalta huomioiden asiakkaiden toimintatavat. Teollisten työympäristöjen riskialttius sekä toisaalta tuotannon ja palveluiden uudenlainen organisointi aiheuttavat tarpeen kehittää turvallisuuden johtamisen toimintatapoja. 1.2 Tutkimushanke Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamiseen palveluntuottajan näkökulma -tutkimushanke (hankenumero ) toteutettiin välisenä aikana Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikössä. Rahoitusta hankkeen toteuttamiseen saatiin Työsuojelurahastolta sekä yhteistyöyrityksiltä. Tutkimushanke toteutettiin kiinteässä yhteistyössä teollisuuden palveluita tarjoavien yritysten sekä heidän asiakaskumppaniensa kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet ABB Oy Service, Conlink Oy, Finn-Power Oy, Helsingin Energia HelenService, ISS Palvelut Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Machinery TKP Oy, Raute Oyj, Solteq Oy ja Suominen Joustopakkaukset Oy sekä heidän yhteistyöorganisaationsa. Mukana hankkeessa ovat olleet myös Kunnossapitoyhdistys Promaint ry sekä Työturvallisuuskeskus. 1

7 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 1.3 Tutkimushankkeen tavoitteet Tämän tutkimuksen aiheena oli teollisuuden palveluiden turvallisuuden kehittäminen palvelutuotannon näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teollisuuden palvelutuotantoon soveltuva turvallisuusjohtamisen toimintatapa, joka perustuu palveluliiketoiminnan malleihin. Tutkimuksen lähtökohtana ovat palveluntuottajan tarpeet ja ongelmat turvallisuuden hallinnassa työskenneltäessä vaihtelevissa asiakaskohteissa. Toimintatavan kehittämisen keskeisenä lähtökohtana oli laatia malli, joka helpottaa käytännön turvallisuusjohtamista ja asiakkaan kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön organisointia ja hallintaa tilanteissa, joissa asiakkaiden käytännöt vaihtelevat tai puuttuvat kokonaan. Tavoitteeksi toimintatavan sisällölle asetettiin 1) tarjottavien palveluiden sekä niiden turvallisuuskriittisten tekijöiden ja käytäntöjen kartoittaminen, 2) asiakas- ja kohdekohtaisten turvallisuusvaatimusten kartoittaminen ja niiden sisällyttäminen omaan toimintaan, 3) asiakas- ja kohdekohtaisen turvallisuuteen vaikuttavan toiminnan ja yhteistyön kehittäminen, sisältäen esimerkiksi poikkeamien tutkinnan yhdenmukaistamisen ja tutkintatulosten hyödyntämisen, 4) tiedonkulun organisointi asiakkaan ja palvelun tuottajan välillä sekä 5) turvallisuusyhteistyön ylläpito ja kehittäminen, sisältäen esimerkiksi vastuiden ja seurannan organisoinnin. Toimintatavan keskeisiksi ominaisuuksiksi tavoiteltiin soveltuvuutta vakiintuneisiin ja projektiluonteisiin työkohteisiin, helppokäyttöisyyttä sekä sovellettavuutta kohdekohtaisten tarpeiden mukaan (esimerkiksi huomioiden asiakaskohteen koko, toimiala ja erityiset riskit). Tarkoituksena oli, että tutkimuksen tuloksena syntyvää turvallisuusjohtamisen toimintatapaa voitaisiin soveltaa palvelutuotantoon teollisuuden lisäksi myös muilla toimialoilla. 2

8 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 2 TEORIA 2.1 Ulkoistamisen kehittyminen ja merkitys organisaatiolle Ulkoistaminen on yleistynyt viime aikoina huomattavasti ja nykyään se onkin jo kiinteä osa organisaatioiden toimintaa. Yhä useammat organisaatiot keskittyvät omaan ydinosaamiseensa eli varsinaisen markkinoitavan tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Merkittävä osa muista aiemmin organisaation itse toteuttamista toiminnoista ulkoistetaan palveluntuottajille. Palveluntuottajien hoidettavaksi siirretään muun muassa huolto- ja kunnossapitotehtäviä, siivousta, puhtaanapitoa ja kiinteistönhoitoa sekä logistiikkatoimintoja. (Ali-Yrkkö 2007, Mayhew & Quinlan 1999, Ylijoutsijärvi & Väyrynen 1998) Ulkoistaminen mahdollistaa organisaatioiden keskittymisen ydinosaamisen ja kriittisten toimintojen toteuttamiseen (Downey 1995). Kilpailun kiristyessä yhä useammat organisaatiot kokevat tämän edellytyksenä tehokkuuden ja laadun lisäämiselle. (Parrod et al. 2007, Sauni et al. 2005). Ulkoistamispäätöksen taustalla saattaa olla myös tarve osaamisresurssien ja joustavuuden lisäämisestä. Muita syitä toimintojen ulkoistamiselle voivat olla esimerkiksi kulujen pienentämistarve, ammattitaitoisen työvoiman etsiminen tai riskialttiiden toimintojen välttäminen. (Downey 1995) Ulkoistaminen on yleistynyt selvästi aiemmista vuosista ja saman trendin oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa (Pohjoismainen ulkoistustutkimus 2005). Muutos omasta tuotannosta toimintojen hankkimiseen palveluntarjoajalta on ollut nopeaa varsinkin teollisuudessa toimivissa organisaatioissa (Ali-Yrkkö 2007). Ali-Yrkön (2007) mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta vähintään kymmenen työntekijän teollisuusorganisaatioista on ulkoistanut joitain toimintojaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksi suurimmista ulkoistettujen palveluiden ryhmistä teollisuudessa on työntekijämäärien perusteella huolto- ja kunnossapitopalvelut (Kunnossapitoyhdistys 2006). Toimintojaan ulkoistaneet teollisuusorganisaatiot arvioivat siirtävänsä tulevaisuudessa yhä useampia toiminnoistaan ulkoisten tahojen tuotettaviksi (Ali-Yrkkö 2007). 2.2 Ulkoistamisen vaikutus turvallisuuteen Ulkoistamisen myötä toimintasuhteet organisaatiossa muuttuvat huomattavasti, sillä aiemmasta poiketen työtehtäviä suorittaa useampi toimija. Useissa tutkimuksissa on esitetty, että nämä ulkoistamisen mukanaan tuomat muutokset organisaatioissa vaikuttavat haitallisesti sekä palveluntuottaja- että asiakasorganisaatioiden työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. (Mayhew and Quinlan, 1999) 3

9 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Mayhewin et al. (1997) mukaan tilaajan ja alihankkijoiden monimutkaiset keskinäiset suhteet vaikeuttavat turvallisuusasioiden hoitamista aiheuttaen epäselvyyttä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmissä tai niiden implementoinnissa. Epäselvyydet tehtävien määrittelyssä, epäselvät työryhmien väliset suhteet työpaikalla, toisilleen tuntemattomat työntekijät sekä työpaikan tuntemattomuus ovat alihankintaan liittyviä riskitekijöitä. Suurissa yrityksissä, joissa on useita alihankkijoita, toimivan turvallisuusjärjestelmän laatiminen ja käyttöönottaminen voi olla erittäin hankala asia. Myös johdon jakautuminen tilaajan ja alihankkijoiden kesken aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä. Turvallisuuteen liittyvät haasteet korostuvat etenkin vaihtuvissa työkohteissa. (Mayhew et al. 1997) Haasteina turvallisuustoiminnalle ovat varsinkin pienissä yrityksissä myös vähäiset resurssit turvallisuusjohtamisen toteuttamiseen. Myös tiedonkulku ja osallistuminen päätöksentekoon voivat olla heikkoja. (Holmes et al. 1999) Suuremmilla yrityksillä ongelmia aiheuttavat muun muassa useat erityyliset kohteet. Palveluntuottajalla voi olla useita asiakkaita, joiden toimintatavat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Merkittävämpiä haasteita kohdataan kohteiden vaihtuessa, sillä toimintatavat eivät ehdi vakiintua ennen uuteen kohteeseen siirtymistä. (Lind et al. 2006) Turvallisuuden hallinnan ollessa yksittäisiä organisaatioita haastavampaa työpaikoilla, joilla työskentelee useita eri toimijoita, turvallisuuden varmistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tällaisilla yhteisillä työpaikoilla turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että eri osapuolet ovat tietoisia omista turvallisuustehtävistään ja toimivat niiden mukaisesti. Yhteisillä työpaikoilla merkittäviksi tekijöiksi turvallisuuden hallinnassa nousevat toimiva turvallisuusjohtaminen sekä toimijoiden väliset selkeät ja toimivat pelisäännöt. Myös töiden ennakkosuunnittelun ja yhteensovittamisen merkitys korostuvat yksittäisiä työpaikkoja enemmän. (Miten turvallisuus hallitaan teollisuuden yhteisillä työpaikoilla) 2.3 Turvallinen palvelu Palvelut eroavat monelta osin fyysisistä tuotteista. Palvelulle tyypillisiä piirteitä ovat aineettomuus, epäyhteneväisyys ja asiakkaan osallistuminen tuotantoon (Grönroos 2000). Fyysiseen tuotteeseen verrattuna palvelua on myös hankalampi korvata toisella, sillä useimmat palvelut tuotetaan räätälöidysti asiakkaan tarpeiden mukaan. Palveluiden erityspiirteet aiheuttavat juuri palvelutuotannolle tyypillisiä ongelmia, vaaroja ja riskejä, jotka teollisuusympäristössä voivat liittyvä esimerkiksi työkohteiden vaihtuvuuteen, puuteisiin kohdekohtaisessa perehdytyksessä sekä puutteisiin asiakaskohteen ja palvelun tuottajan välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä (Lind et al. 2006). Palveluiden yhteydessä myös hankintaketjun sekä tuotannon saatavuus ja luotettavuus korostuvat eri tavalla kuin fyysisissä tuotteissa. Organisaatioiden ulkoistaessa toimintojaan ne tulevat riippuvaisiksi palveluntuottajien toiminnan laadusta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta (Vassie & Fuller 2003). Yhä useampi teollisuudessa toimiva yritys kiinnittääkin enenevässä määrin huomiota palveluntarjoajien turvallisuuden tasoon 4

10 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu arvioidessaan mahdollisia yhteistyökumppaneitaan. Palvelujen halutaan olevan turvallisia. (Työturvallisuus ja työterveys markkinoinnissa ja hankinnoissa 2000) Varsinkin suurempien asiakasyritysten vaatimukset palveluntuottajia kohtaan lisääntyvät koko ajan. Yhteistyöorganisaatioiden odotetaan varmistavan toiminnan hyvän laadun ja saatavuuden lisäksi toimintansa ja työntekijöidensä turvallisuus. Useasti palveluntuottajien odotetaan myös osoittavan toimintansa turvallisuustaso erilaisten mittarien tai muiden vakiintuneiden käytäntöjen avulla. Lähtökohtana turvallisuuden hallinnassa on useasti asiakkaiden kiinnostuneisuus toiminnan häiriöttömyydestä, hallittavuudesta ja kokonaisturvallisuudesta sekä yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta. Ulkoistamispäätöksiin vaikuttaviksi tekijöiksi onkin noussut taloudellisten tekijöiden sekä laatu- ja ympäristönäkökohtien lisäksi myös toiminnan tuottamisen turvallisuus. (Sulasalmi et al. mukaan Työturvallisuus kohti 2001) 2.4 Turvallisuus osana palveluntuotantoa Teollisuudessa on kasvava tarve kehittää toimintaa palveluliiketoiminnan näkökulmasta (Kalliokoski et al. 2003, Koskinen & Kivistö-Rahnasto 2003), sillä palveluiden turvallisuus vaikuttaa olennaisesti kokonaispalveluun. Turvallisuus määrittää osaltaan, miten laadukkaaksi asiakkaat kokevat tuotetun palvelun. Työtapaturmat ja niiden aiheuttamat seuraukset viivästymisineen eivät ole asiakkaiden toiveena, vaan toiminnan halutaan olevan häiriötöntä ja sujuvaa. Turvallisen toiminnan varmistamiseksi palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa turvallisuutta tulee tarkastella yhtenä osana toimivaa kokonaisuutta. Turvallisuus tulee huomioida palvelun kehittämisen eri vaiheissa heti palvelustrategian suunnittelusta lähtien. Palvelun turvallisuus voidaan varmistaa ainoastaan, jos se on asetettu yhdeksi palvelustrategian tavoitteeksi. Jos johdon määrittelemässä strategiassa tuotannon lähtökohtana ei huomioida turvallisuutta, se kuvastaa johdon sitoutumisen puutetta, jolloin työntekijät eivät koe turvallisuutta tärkeäksi. Palveluidean esittelemisen yhteydessä turvallisuus voidaan tehdä helposti asiakkaan ymmärrettäväksi. Tällöin turvallisuutta voidaan käyttää apuna myös palvelun markkinoinnissa sekä tarjous- ja sopimusneuvotteluissa. Palvelutuotteen tulee puolestaan olla turvallinen, jotta työskentelytavat palvelua suoritettaessa ovat turvallisia. Palvelun turvallisuutta ei voida varmistaa vasta asiakaskohteissa työntekijöiden voimin. Turvallisuuden varmistaminen palvelussa ei ole kertaluonteinen prosessi, vaan erilaisten muutosten, kuten palvelun kehittymisen ja asiakaskohteiden vaihtumisen, vaikutukset turvallisuuteen tulee arvioida ja huomioida toiminnassa. 5

11 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Hankkeen aineistot ja käytetyt menetelmät Toimintamallin kehittämistä varten kerättiin aineistoa kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tapaturmaraporttien analyysien ja turvallisuusyhteistyökyselyn avulla. Hankkeessa kerätyt aineistot ja niiden kokoamiseen käytetyt menetelmät olivat: 1) turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen kirjallisuudesta, 2) turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen kirjallisuudesta, 3) turvallisuushaasteiden ja hyvien käytäntöjen kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 4) palveluntuottajien toimintojen kartoittaminen yrityshaastatteluiden avulla, 5) palveluntuottamiseen liittyvien toimintamallien kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 6) sopimuksentekovaiheen turvallisuusasioiden kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 7) teollisuuden yhteisillä työpaikoilla tapahtuneiden tapaturmien syiden selvittäminen TOT-raporttien analyysien avulla sekä 8) turvallisuusyhteistyön onnistumisten ja haasteiden kartoittaminen turvallisuusyhteistyökyselyllä. Seuraavissa luvuissa aineiston keräämistä esitellään tarkemmin. 3.2 Kirjallisuusselvitys turvallisuuden hallinnasta yhteisillä työpaikoilla Turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen Teollisuuden palveluita tuottavia organisaatiota koskevaa turvallisuuslainsäädäntöä kartoitettiin Finlex- ja EUR-lex -tietokantojen avulla. Tietokannoista haettiin ensin turvallisuusjohtamiseen vaikuttavat lait. Tämän jälkeen karsittiin palveluntuottajaa koskemattomat lait pois tarkastelemalla lakien soveltamisalaa ja tarkoitusta. Lainsäädäntökartoituksen tarkoituksena oli selvittää olennaiset lain määräykset ja tiivistää niiden velvoitteet toimintamalliin Turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen Palveluntuottajien ja yhteisten työpaikkojen turvallisuushaasteita ja niihin varautumista tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuushakuja tehtiin seuraavista Tampereen teknillisen yliopiston sähköisten lehtien tietokannoista: Science Direct Elsevier, Emerald Library, EBSCOhost Academic Search Elite, ISI Web of Science, SpringerLink and Compendex. Hakuja tehtiin myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kirjatietokannoista. Lisähakuja suoritettiin Google-hakupalvelun avulla. Kirjallisuushauissa 6

12 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu käytettiin muun muassa seuraavia hakusanoja: ulkoistaminen, alihankinta, yhteinen työpaikka, turvallisuusjohtaminen, outsourcing, contracting, subcontracting, shared workplace, safety management and contractor management. Kirjallisuushakujen avulla tehtyä katsausta täydennettiin sopivilla hakujen yhteydessä löytyneiden artikkelien lähteinä käytetyillä julkaisuilla. Katsauksen avulla löydettiin vajaat 50 yhteisten työpaikkojen turvallisuusjohtamista eri näkökulmista käsittelevää julkaisua. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli täydentää tietämystä teollisuuden palveluiden turvallisuuden ja yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallinnan ongelmakentästä. Katsaus pohjustaa hankkeessa kehitettävän teollisuuden ulkoistettujen palveluiden turvallisuusjohtamisen toimintatavan kehittämistä. 3.3 Palveluiden ja turvallisuustoiminnan kartoittaminen haastatteluilla Turvallisuustekijät Haastattelujen avulla kartoitettiin mallin kehittämisen tueksi turvallisuuteen vaikuttavia käytäntöjä sekä hahmoteltiin turvallisuusjohtamiseen liittyviä keskeisimpiä ongelmakohtia sekä kehittämistarpeita yrityksissä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin minkälaisia yrityskohtaisia käytäntöjä ja ongelmia kohdeyrityksillä oli liittyen asiakaskohteissa tehtävien töiden turvallisuusjohtamiseen. Haastatteluaineiston tarkastelun avulla saatiin myös tietoa asiakas-palveluntuottaja rajapinnan keskeisistä riskeistä, turvallisuustoiminnan laadusta ja tasosta sekä eri osapuolten asettamien vaatimusten muutoksista. Haastatteluja varten laadittiin kaksi erillistä kysymyslistaa: toinen palveluntuottajayrityksille ja toinen asiakasyrityksille. Palveluntuottajilta kysyttiin esimerkiksi miten turvallisuusasiat liittyvät yritystoimintaan, mitä asioita tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa ja mitkä ovat hyvin toimivia turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä sekä mitkä asiat koetaan haasteiksi. Asiakasyritysten edustajilta kysyttiin vastaavia asioita toisesta näkökulmasta eli esimerkiksi minkälaista turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä palveluntuottajien kanssa tehdään sekä minkälaisia haasteita yhteistyö aiheuttaa. Haastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja; kaikilta haastateltavilta ei kysytty täsmälleen samoja kysymyksiä vaan haastattelutilanne eteni esille otettujen teemojen sekä osaltaan vastaajien tärkeäksi kokemien asioiden perusteella. Varsinaiset haastattelut toteutettiin kevään 2007 aikana (tammi toukokuu 2007). Haastatteluja täydennettiin joulukuu 2007 helmikuu 2008 välillä tehdyillä yrityskäynneillä. Haastateltavina olivat hankkeessa mukana olleet teollisuuden palveluita tarjoavat yritykset, joita oli yhteensä 9 sekä heidän valitsemat asiakasyritykset, joita oli yhteensä 5. Nämä luvut eivät ole täsmällisiä, sillä osa yrityksistä toimi sekä palveluntuottajan että asiakkaan roolissa ja heitä haastateltiin kahdesta eri näkökulmasta. Haastateltavat edustivat sekä yrityksen johtoa (esimerkiksi turvallisuus-, kunnossapito- ja kehittämispäällikkö) että työntekijöitä. Yrityksestä riippuen haastattelut olivat joko yksilö- tai ryhmähaastatteluja ja yhdessä tai erikseen 7

13 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu asiakasyrityksen edustajien kanssa. Lisäksi haastateltiin Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n edustajia liittyen yleisesti toimialan turvallisuuteen liittyviin käytäntöihin sekä koettuihin kehittämistarpeisiin Palveluntuottajien toimintojen jaottelu Yritysten tarjoamia palveluita ja niiden turvallisuuteen liittyviä toimintoja kartoitettiin yrityshaastatteluiden avulla (ks Turvallisuustekijät). Palveluiden kartoittamisen avulla koottiin kuvaus palvelutuottajaorganisaatioiden markkinoimista palveluista sekä niiden tuottamiseen vaadittavista tukitoiminnoista ja mahdollistavista toiminnoista. Haastatteluilla selvitettiin myös eri toimintoihin liittyviä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Haastattelujen tarkoituksena oli laajentaa tietämystä eri toimintotyypeistä sekä auttaa toimintamallin käyttäjiä palveluiden tuottamiseen vaadittavien toimintojen ja niihin liittyvien turvallisuustekijöiden selvittämisessä Palveluntuotanto Palveluntuottamiseen liittyvien toimintamallien kartoittamiseksi hankkeen yhteistyöyritysten edustajia haastateltiin puhelimitse. Haastatteluissa selvitettiin, millä tavoin palveluja tuotetaan ja kehitetään organisaatioissa. Organisaatioiden edustajilta kysyttiin myös, miten turvallisuuden toteutuminen varmistetaan palvelutapahtumassa. Puhelinhaastattelujen avulla kerättyjä tietoja täydennettiin tarkentavilla kysymyksillä, joita esitettiin hankkeen yhteistyöyrityksiin tehtyjen vierailujen yhteydessä. Palveluntuottamiseen liittyvän kartoituksen tavoitteena oli selvittää, millainen palvelumalli soveltuu turvallisuusjohtamisen perustaksi. Tavoitteena oli myös tutkia, mitä etuja mallin käyttöönotosta seuraa ja miten yritykset voivat erottautua positiivisesti kilpailijoistaan turvallisuuden markkinoinnin avulla Sopimukset Sopimuksentekovaiheen turvallisuusasioita ja niiden käsittelyä kartoitettiin yrityshaastattelujen avulla (ks Turvallisuustekijät). Sopimuksiin liitettäviä turvallisuusnäkökohtia selvitettiin myös yrityksiltä saatujen sopimuspohjien avulla. Kerättyä tietoa käytettiin pohjatietona koottaessa sopimuksentekovaiheen tarkastuslistaa. Tarkastuslistan asioihin liitettiin tämän jälkeen lainsäädännön vaatimuksia ja muita haastatteluissa esiin nousseita asioita. 8

14 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 3.4 Tapaturmien taustatekijöiden kartoittaminen TOT-raporteista Teollisuuden palveluissa sattuneiden kuolemaan johtaneiden tapaturmien syitä, tapaturman tapahtumiseen vaikuttaneita puutteita ja suositeltuja toimenpiteitä selvitettiin TOT-raporttien avulla. TOT-raporttien analyysien tavoitteena oli myös tutkia poikkeavatko tapaturmien syyt ja havaitut puutteet yhteisten ja yksittäisten työpaikkojen välillä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla teollisuudessa tapahtuneita kuolemaan johtaneita työtapaturmia vuosilta Tarkasteltavana ajanjaksona oli tapahtunut 341 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Näistä 127 (37 %) oli tapahtunut teollisuudessa. Teollisuuden yhteisillä työpaikoilla tapaturmia oli tapahtunut 49, joka on 39 % teollisuuden kuolemaan johtaneista tapaturmista. TOT-raporttien analyysi toteutettiin lukemalla kaikki tarkasteltavana ajanjaksona tapahtuneet saatavilla olevat tapaturmantutkintaraportit. Raporteista valittiin tutkimukseen ne, joissa asiakas oli teollisuudessa toimiva organisaatio. Valituista raporteista koottiin niissä esitetyt tapaturman syyt, tapaturman tapahtumiseen vaikuttaneet puutteet ja suositellut toimenpiteet. Näiden tietojen lisäksi raporteista etsittiin tiedot palveluntuottajan ja asiakkaan toimialasta, organisaatioiden koosta, uhrin iästä, ammatista ja kokemuksesta sekä suoritetusta työtehtävästä. Kerätty aineisto analysointiin SPSS 15.0-ohjelmistolla. 3.5 Kysely turvallisuusyhteistyöstä Turvallisuusyhteistyön onnistumisia ja haasteita yhteisillä työpaikoilla kartoitettiin turvallisuusyhteistyökyselyn avulla. Kysely laadittiin hankkeen aiemmissa vaiheissa suoritetuista kirjallisuuskatsauksesta ja yhteistyöorganisaatioissa tehdyistä haastatteluista saatujen tietojen pohjalta. Kyselyn tavoitteena oli täydentää näissä vaiheissa saatuja tuloksia. Kyselyssä käsiteltiin pääasiassa yhteistoiminnan turvallisuutta palveluntuottajan ja asiakkaan välillä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa arvioita turvallisuusyhteistyön toimivuudesta ja tähän vaikuttavista tekijöistä, yhteistyöhön liittyviä merkittävimpiä haasteita sekä sopimusvaiheessa käsiteltäviä turvallisuusasioita. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin ulkomaan toimintojen turvallisuutta ja toiminnan sertifiointia. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja se suunnattiin Kunnossapitoyhdistys ry:n jäsenille. Kyselyn ensimmäinen vaihe toteutettiin välisenä aikana. Tämän jälkeen vastaamatta jättäneille lähetettiin muistutus ja heitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn mennessä. Kysely lähetettiin 347 Kunnossapitoyhdistyksen jäsenelle, joista kyselyyn vastasi 89 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 25,6 %. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla. 9

TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma

TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma Loppuraportti TSR-hankenumero 106279 Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Jussi Ylinaatu Jouni

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi UPA-hanke Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Yhteisen työpaikan työturvallisuus Yhteisen työpaikan tapaturmat eivät synny yhden osapuolen toiminnasta tai turvallisuusasioiden

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua Tervetuloa! 4.5.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for Safety and Health at Work

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ...

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET PALVELUNTUOTTAJILLE... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 5

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 16.1.2015 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jesse Lindholm A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS Toimintojen ulkoistamisen syitä Halutaan keskittyä ydin toimintaan Kustannustehokkuuden parantaminen Eritysasiantuntemuksen

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RHK Turvallisuusvastuut ja -tehtävät 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RH Turvallisuusvastuut ja

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Ulkoistamisen edut tarjouspyynnön tekninen liite

Ulkoistamisen edut tarjouspyynnön tekninen liite Ulkoistamisen edut tarjouspyynnön tekninen liite Tukes tilasi oheisen tarjouspyynnöksi soveltuvan dokumentin osana kansallisen kemikaaliohjelman suositusten toteuttamiseen liittyvää projektia vuonna 2009.

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI. Teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille

TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI. Teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI Teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Janne Haatainen Toni Hyytinen Sami Häkkinen Tomi Kangas Jouni Kivistö-Rahnasto

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Tutkija, dipl.ins. Saija Varjonen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennetekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen seminaari JULKISIVU 2007 1. Julkisivukorjausten

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä Keijo Päivärinta [Keijo Päivärinta 2.3.2017 1 Kilpailun käynnistyminen Juuret Turun suunnalla TR-mittari arviointivälineeksi 2 Ensimmäisten

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot