TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma
|
|
- Jukka-Pekka Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma Loppuraportti TSR-hankenumero Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Jussi Ylinaatu Jouni Kivistö-Rahnasto
2 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu TIIVISTELMÄ Ulkoistaminen aiheuttaa muutoksia organisaatioiden toiminnassa, sillä työtehtäviä suorittaa asiakasorganisaation työntekijöiden lisäksi myös palveluntuottajat. Uusien toimijoiden myötä työtehtävien suunnittelu ja järjestely sekä töiden aikataulutus tulee miettiä uudelleen. Organisaatioon ja työtehtäviin liittyvien muutosten lisäksi yhteisillä työpaikoilla tulee ulkoistamisen vaikutuksen ottaa huomioon myös turvallisuusjohtamisen toteuttamisessa. Asiakasorganisaatioiden lisäksi turvallisuuden varmistaminen aiheuttaa haasteita myös palveluntuottajille, jotka toimivat useiden asiakkaiden kanssa vaihtelevissa työkohteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teollisuuden palveluntuotantoon soveltuva käytännön turvallisuusjohtamista helpottava toimintatapa. Turvallisuusjohtamisen toimintatavan keskeisinä lähtökohtina olivat palveluntuottajien tarpeet ja ongelmat työskenneltäessä vaihtelevissa asiakaskohteissa. Toimintamallin kehittämisen perustaksi kerättiin tietoa muun muassa palveluntuottajien toimintaan liittyvistä turvallisuushaasteista ja lainsäädännön velvoitteista, asiakkaiden asettamista turvallisuusvaatimuksista sekä turvallisuusyhteistyön haasteista ja onnistumisista. Aineistoa kerättiin kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tapaturmaraporttien analyysien ja kyselyn avulla. Hankkeen keskeisin tulos on teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamisen tueksi laadittu toimintamalli. Malli käsittelee hankkeen aineistonkeruuvaiheessa esille nousseita merkittävimpiä palveluntuottajan turvallisuustoiminnan haasteita. Toimintamalli sisältää ohjeistusta ja työkaluja turvallisuusjohtamisen toteuttamiseen jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti. Toimintamallin avulla turvallisuusjohtamista voidaan kehittää sekä yksittäisissä organisaatioissa että yhteistyössä palveluntuottajan ja asiakkaan välillä. Mallin avulla palveluntuottajat voivat myös osoittaa toimintansa turvallisuutta asiakaskumppaneilleen. Toimintamalli kehitettiin tiiviissä yhteistyössä hankkeen yhteistyöorganisaatioiden sekä heidän toimintakumppaniensa kanssa. Malli on suunnattu ensisijaisesti teollisuuden palveluita tuottaville organisaatioille, mutta sitä voidaan soveltaa myös yksittäisissä organisaatioissa ja muilla toimialoilla.
3 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimushanke Tutkimushankkeen tavoitteet 2 2 TEORIA Ulkoistamisen kehittyminen ja merkitys organisaatiolle Ulkoistamisen vaikutus turvallisuuteen Turvallinen palvelu Turvallisuus osana palveluntuotantoa 5 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Hankkeen aineistot ja käytetyt menetelmät Kirjallisuusselvitys turvallisuuden hallinnasta yhteisillä työpaikoilla Turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen Turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen Palveluiden ja turvallisuustoiminnan kartoittaminen haastatteluilla Turvallisuustekijät Palveluntuottajien toimintojen jaottelu Palveluntuotanto Sopimukset Tapaturmien taustatekijöiden kartoittaminen TOT-raporteista Kysely turvallisuusyhteistyöstä 9 4 TULOKSET Turvallisuustoimintaan liittyvä lainsäädäntö Kirjallisuudessa raportoidut turvallisuushaasteet ja hyvät käytännöt Turvallisuushaasteita yhteisellä työpaikalla Toimintamalleja yhteisen työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuustekijät yhteistyöyrityksissä Palveluntuottajan/asiakkaan oman toiminnan turvallisuus Turvallisuusasiat ennen töiden aloittamista/sopimusvaiheessa Toimintavaiheen turvallisuusasiat Toiminta yhteistyön päättyessä Teollisuuteen tuotettavat palvelut Turvallisuus osana palveluntuotantoa 23
4 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 4.6 Turvallisuusasiat sopimuksissa Kuolemaan johtaneet tapaturmat teollisuuden yhteisillä työpaikoilla Tarkastellut tapaturmat Tapaturman sattuessa suoritettu työvaihe ja tapaturmatyypit Tapaturmatekijät Tapaturmaan liittyvät puutteet Suositellut toimenpiteet Turvallisuusyhteistyö teollisuuden asiakas- ja palveluntuottajayrityksissä Turvallisuusasioiden toteuttaminen yhteistyössä Merkittävimmät haasteet asiakkaan ja palveluntuottajan yhteistyössä Turvallisuusasioiden käsittely sopimusvaiheessa 33 5 TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI Toimintamallin kehittäminen Toimintamallin rakenne ja sisältö OSA I - Tavoitteet ja nykytila OSA II - Turvallisuustoiminnan toteuttaminen OSA III - Turvallisuustoiminnan arvioiminen ja kehittäminen Lomakepohjat Toimintamallin soveltaminen 39 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Turvallisuusjohtaminen teollisuuden yhteisillä työpaikoilla Toimintamallille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Toimintamallin käyttöön liittyvät haasteet 42 7 LÄHTEET 43 LIITTEET Liite 1 Turvallisuusjohtamisen toimintatapa 268 s. Liite 2 Tutkimushankkeen väliraportti 2 s. Liite 3 Tutkimushankkeeseen liittyvät aiemmin Työsuojelurahastoon toimittamattomat julkaisut ja esitelmät: 1) Nenonen, S. (2008): Occupational Accidents at Shared Workplaces A Case in Industrial Services. Julkaisussa: Mondelo, P, Mattila, M., Karwowski, W. & Hale, A.: Proceedings of ORP2008, the Sixth International Conference on Occupational Risk Prevention, La Coruña, Espanja, ) Nenonen, S. & Kivistö-Rahnasto, J. (2008): Problems of Safety Management at Shared Workplaces. Julkaisussa: Karvinen, T. &
5 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Keskinen, E. (eds.): Fourth Arctic-Mediterranean Post Graduate workshop on Intelligent Machines and Transport Systems, Saariselkä, ) Vasara, J. (2008): Occupational Safety in Shared Industrial Workplaces. Julkaisussa: Proceedings of IEEM 2008, International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management, Singapore, (julkaistaan ) 4) Nenonen, S. & Vasara, J. (2008): Ulkoistaminen on turvallisuushaaste. Promaint 2/2008, s ) Nenonen, S. & Vasara, J. (2008): Turvallisia palveluita. Promaint 8/2008 (julkaistaan ) 6) Litmanen, A. (2008): Sopimukset, vakuutukset ja lainsäädäntö turvallisuusjohtamisessa. Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu. 72 sivua, 24 liites. 7) Kivistö-Rahnasto, J. (2007): Tutkimushankkeen esittely: Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palvelujen turvallisuusjohtamiseen palveluntuottajan näkökulma. Esitys Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa -seminaarissa, Vantaa, ) Nenonen, S. (2007): Tapaturmat yhteisillä työpaikoilla. Esitys Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa -seminaarissa. Vantaa, ) Nenonen, S. (2008): Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palvelujen turvallisuusjohtamiseen palveluntuottajan näkökulma. Esitys Turvallisuusjohtaminen alihankinnassa ja ostetuissa palveluissa - seminaarissa. Helsinki, ) Nenonen. S. (2007): Turvallisuusjohtamisen toimintamalli. Esitys Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa -seminaarissa. Vantaa, ) Nenonen, S. (2008): Service Providers Challenges in Safety Management of Industrial Services. Esitys seminaarissa: Spring Seminar 2008 of Graduate School of Concurrent Engineering. Toulouse, Ranska, ) Nenonen, S. (2008): Challenges of Safety Management at Shared Workplaces. Esitys seminaarissa: Fourth Arctic-Mediterranean Post Graduate workshop on Intelligent Machines and Transport Systems. Saariselkä, ) Vasara, J. (2007): Turvallisuuden hyvät käytännöt asiakasyhteistyössä. Esitys Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa -seminaarissa. Vantaa,
6 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Ulkoistamisen yleistyttyä merkittävästi viime vuosina, organisaatioiden toimintoja suorittavat yhä useammin organisaation ulkopuoliset palveluntuottajat. Palveluntuottajaorganisaatiot toimivat usein työpaikoilla, joissa samaan aikaan tai peräkkäin työskentelee myös muita, eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Tällaisella yhteisellä työpaikalla eri toimijoiden suorittamat tehtävät voivat vaikuttaa toisten toimijoiden turvallisuuteen. Palveluiden ulkoistamisen ja yhteisten työpaikkojen syntymisen myötä onkin yleistynyt tarve turvallisuuden kehittämiseen ja varmistamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tutkimuksissa on esitetty malleja, joiden avulla toimintoja ulkoistavat organisaatiot voisivat varmistua palveluntuottajiensa toiminnan turvallisuudesta. Turvallisuuden varmistaminen aiheuttaa kuitenkin haasteita myös palveluntuottajille, jotka toimivat useiden asiakkaiden kanssa vaihtelevissa työkohteissa. Teollisuuden palvelutuotannon keskeiseksi ongelmaksi on noussut se, miten käytännön työtehtävien turvallisuutta voidaan kehittää pitkäjänteisesti toisaalta oman toiminnan kehittämisen näkökulmasta ja toisaalta huomioiden asiakkaiden toimintatavat. Teollisten työympäristöjen riskialttius sekä toisaalta tuotannon ja palveluiden uudenlainen organisointi aiheuttavat tarpeen kehittää turvallisuuden johtamisen toimintatapoja. 1.2 Tutkimushanke Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamiseen palveluntuottajan näkökulma -tutkimushanke (hankenumero ) toteutettiin välisenä aikana Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikössä. Rahoitusta hankkeen toteuttamiseen saatiin Työsuojelurahastolta sekä yhteistyöyrityksiltä. Tutkimushanke toteutettiin kiinteässä yhteistyössä teollisuuden palveluita tarjoavien yritysten sekä heidän asiakaskumppaniensa kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet ABB Oy Service, Conlink Oy, Finn-Power Oy, Helsingin Energia HelenService, ISS Palvelut Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Machinery TKP Oy, Raute Oyj, Solteq Oy ja Suominen Joustopakkaukset Oy sekä heidän yhteistyöorganisaationsa. Mukana hankkeessa ovat olleet myös Kunnossapitoyhdistys Promaint ry sekä Työturvallisuuskeskus. 1
7 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 1.3 Tutkimushankkeen tavoitteet Tämän tutkimuksen aiheena oli teollisuuden palveluiden turvallisuuden kehittäminen palvelutuotannon näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teollisuuden palvelutuotantoon soveltuva turvallisuusjohtamisen toimintatapa, joka perustuu palveluliiketoiminnan malleihin. Tutkimuksen lähtökohtana ovat palveluntuottajan tarpeet ja ongelmat turvallisuuden hallinnassa työskenneltäessä vaihtelevissa asiakaskohteissa. Toimintatavan kehittämisen keskeisenä lähtökohtana oli laatia malli, joka helpottaa käytännön turvallisuusjohtamista ja asiakkaan kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön organisointia ja hallintaa tilanteissa, joissa asiakkaiden käytännöt vaihtelevat tai puuttuvat kokonaan. Tavoitteeksi toimintatavan sisällölle asetettiin 1) tarjottavien palveluiden sekä niiden turvallisuuskriittisten tekijöiden ja käytäntöjen kartoittaminen, 2) asiakas- ja kohdekohtaisten turvallisuusvaatimusten kartoittaminen ja niiden sisällyttäminen omaan toimintaan, 3) asiakas- ja kohdekohtaisen turvallisuuteen vaikuttavan toiminnan ja yhteistyön kehittäminen, sisältäen esimerkiksi poikkeamien tutkinnan yhdenmukaistamisen ja tutkintatulosten hyödyntämisen, 4) tiedonkulun organisointi asiakkaan ja palvelun tuottajan välillä sekä 5) turvallisuusyhteistyön ylläpito ja kehittäminen, sisältäen esimerkiksi vastuiden ja seurannan organisoinnin. Toimintatavan keskeisiksi ominaisuuksiksi tavoiteltiin soveltuvuutta vakiintuneisiin ja projektiluonteisiin työkohteisiin, helppokäyttöisyyttä sekä sovellettavuutta kohdekohtaisten tarpeiden mukaan (esimerkiksi huomioiden asiakaskohteen koko, toimiala ja erityiset riskit). Tarkoituksena oli, että tutkimuksen tuloksena syntyvää turvallisuusjohtamisen toimintatapaa voitaisiin soveltaa palvelutuotantoon teollisuuden lisäksi myös muilla toimialoilla. 2
8 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 2 TEORIA 2.1 Ulkoistamisen kehittyminen ja merkitys organisaatiolle Ulkoistaminen on yleistynyt viime aikoina huomattavasti ja nykyään se onkin jo kiinteä osa organisaatioiden toimintaa. Yhä useammat organisaatiot keskittyvät omaan ydinosaamiseensa eli varsinaisen markkinoitavan tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Merkittävä osa muista aiemmin organisaation itse toteuttamista toiminnoista ulkoistetaan palveluntuottajille. Palveluntuottajien hoidettavaksi siirretään muun muassa huolto- ja kunnossapitotehtäviä, siivousta, puhtaanapitoa ja kiinteistönhoitoa sekä logistiikkatoimintoja. (Ali-Yrkkö 2007, Mayhew & Quinlan 1999, Ylijoutsijärvi & Väyrynen 1998) Ulkoistaminen mahdollistaa organisaatioiden keskittymisen ydinosaamisen ja kriittisten toimintojen toteuttamiseen (Downey 1995). Kilpailun kiristyessä yhä useammat organisaatiot kokevat tämän edellytyksenä tehokkuuden ja laadun lisäämiselle. (Parrod et al. 2007, Sauni et al. 2005). Ulkoistamispäätöksen taustalla saattaa olla myös tarve osaamisresurssien ja joustavuuden lisäämisestä. Muita syitä toimintojen ulkoistamiselle voivat olla esimerkiksi kulujen pienentämistarve, ammattitaitoisen työvoiman etsiminen tai riskialttiiden toimintojen välttäminen. (Downey 1995) Ulkoistaminen on yleistynyt selvästi aiemmista vuosista ja saman trendin oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa (Pohjoismainen ulkoistustutkimus 2005). Muutos omasta tuotannosta toimintojen hankkimiseen palveluntarjoajalta on ollut nopeaa varsinkin teollisuudessa toimivissa organisaatioissa (Ali-Yrkkö 2007). Ali-Yrkön (2007) mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta vähintään kymmenen työntekijän teollisuusorganisaatioista on ulkoistanut joitain toimintojaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksi suurimmista ulkoistettujen palveluiden ryhmistä teollisuudessa on työntekijämäärien perusteella huolto- ja kunnossapitopalvelut (Kunnossapitoyhdistys 2006). Toimintojaan ulkoistaneet teollisuusorganisaatiot arvioivat siirtävänsä tulevaisuudessa yhä useampia toiminnoistaan ulkoisten tahojen tuotettaviksi (Ali-Yrkkö 2007). 2.2 Ulkoistamisen vaikutus turvallisuuteen Ulkoistamisen myötä toimintasuhteet organisaatiossa muuttuvat huomattavasti, sillä aiemmasta poiketen työtehtäviä suorittaa useampi toimija. Useissa tutkimuksissa on esitetty, että nämä ulkoistamisen mukanaan tuomat muutokset organisaatioissa vaikuttavat haitallisesti sekä palveluntuottaja- että asiakasorganisaatioiden työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. (Mayhew and Quinlan, 1999) 3
9 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Mayhewin et al. (1997) mukaan tilaajan ja alihankkijoiden monimutkaiset keskinäiset suhteet vaikeuttavat turvallisuusasioiden hoitamista aiheuttaen epäselvyyttä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmissä tai niiden implementoinnissa. Epäselvyydet tehtävien määrittelyssä, epäselvät työryhmien väliset suhteet työpaikalla, toisilleen tuntemattomat työntekijät sekä työpaikan tuntemattomuus ovat alihankintaan liittyviä riskitekijöitä. Suurissa yrityksissä, joissa on useita alihankkijoita, toimivan turvallisuusjärjestelmän laatiminen ja käyttöönottaminen voi olla erittäin hankala asia. Myös johdon jakautuminen tilaajan ja alihankkijoiden kesken aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä. Turvallisuuteen liittyvät haasteet korostuvat etenkin vaihtuvissa työkohteissa. (Mayhew et al. 1997) Haasteina turvallisuustoiminnalle ovat varsinkin pienissä yrityksissä myös vähäiset resurssit turvallisuusjohtamisen toteuttamiseen. Myös tiedonkulku ja osallistuminen päätöksentekoon voivat olla heikkoja. (Holmes et al. 1999) Suuremmilla yrityksillä ongelmia aiheuttavat muun muassa useat erityyliset kohteet. Palveluntuottajalla voi olla useita asiakkaita, joiden toimintatavat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Merkittävämpiä haasteita kohdataan kohteiden vaihtuessa, sillä toimintatavat eivät ehdi vakiintua ennen uuteen kohteeseen siirtymistä. (Lind et al. 2006) Turvallisuuden hallinnan ollessa yksittäisiä organisaatioita haastavampaa työpaikoilla, joilla työskentelee useita eri toimijoita, turvallisuuden varmistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tällaisilla yhteisillä työpaikoilla turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että eri osapuolet ovat tietoisia omista turvallisuustehtävistään ja toimivat niiden mukaisesti. Yhteisillä työpaikoilla merkittäviksi tekijöiksi turvallisuuden hallinnassa nousevat toimiva turvallisuusjohtaminen sekä toimijoiden väliset selkeät ja toimivat pelisäännöt. Myös töiden ennakkosuunnittelun ja yhteensovittamisen merkitys korostuvat yksittäisiä työpaikkoja enemmän. (Miten turvallisuus hallitaan teollisuuden yhteisillä työpaikoilla) 2.3 Turvallinen palvelu Palvelut eroavat monelta osin fyysisistä tuotteista. Palvelulle tyypillisiä piirteitä ovat aineettomuus, epäyhteneväisyys ja asiakkaan osallistuminen tuotantoon (Grönroos 2000). Fyysiseen tuotteeseen verrattuna palvelua on myös hankalampi korvata toisella, sillä useimmat palvelut tuotetaan räätälöidysti asiakkaan tarpeiden mukaan. Palveluiden erityspiirteet aiheuttavat juuri palvelutuotannolle tyypillisiä ongelmia, vaaroja ja riskejä, jotka teollisuusympäristössä voivat liittyvä esimerkiksi työkohteiden vaihtuvuuteen, puuteisiin kohdekohtaisessa perehdytyksessä sekä puutteisiin asiakaskohteen ja palvelun tuottajan välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä (Lind et al. 2006). Palveluiden yhteydessä myös hankintaketjun sekä tuotannon saatavuus ja luotettavuus korostuvat eri tavalla kuin fyysisissä tuotteissa. Organisaatioiden ulkoistaessa toimintojaan ne tulevat riippuvaisiksi palveluntuottajien toiminnan laadusta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta (Vassie & Fuller 2003). Yhä useampi teollisuudessa toimiva yritys kiinnittääkin enenevässä määrin huomiota palveluntarjoajien turvallisuuden tasoon 4
10 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu arvioidessaan mahdollisia yhteistyökumppaneitaan. Palvelujen halutaan olevan turvallisia. (Työturvallisuus ja työterveys markkinoinnissa ja hankinnoissa 2000) Varsinkin suurempien asiakasyritysten vaatimukset palveluntuottajia kohtaan lisääntyvät koko ajan. Yhteistyöorganisaatioiden odotetaan varmistavan toiminnan hyvän laadun ja saatavuuden lisäksi toimintansa ja työntekijöidensä turvallisuus. Useasti palveluntuottajien odotetaan myös osoittavan toimintansa turvallisuustaso erilaisten mittarien tai muiden vakiintuneiden käytäntöjen avulla. Lähtökohtana turvallisuuden hallinnassa on useasti asiakkaiden kiinnostuneisuus toiminnan häiriöttömyydestä, hallittavuudesta ja kokonaisturvallisuudesta sekä yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta. Ulkoistamispäätöksiin vaikuttaviksi tekijöiksi onkin noussut taloudellisten tekijöiden sekä laatu- ja ympäristönäkökohtien lisäksi myös toiminnan tuottamisen turvallisuus. (Sulasalmi et al. mukaan Työturvallisuus kohti 2001) 2.4 Turvallisuus osana palveluntuotantoa Teollisuudessa on kasvava tarve kehittää toimintaa palveluliiketoiminnan näkökulmasta (Kalliokoski et al. 2003, Koskinen & Kivistö-Rahnasto 2003), sillä palveluiden turvallisuus vaikuttaa olennaisesti kokonaispalveluun. Turvallisuus määrittää osaltaan, miten laadukkaaksi asiakkaat kokevat tuotetun palvelun. Työtapaturmat ja niiden aiheuttamat seuraukset viivästymisineen eivät ole asiakkaiden toiveena, vaan toiminnan halutaan olevan häiriötöntä ja sujuvaa. Turvallisen toiminnan varmistamiseksi palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa turvallisuutta tulee tarkastella yhtenä osana toimivaa kokonaisuutta. Turvallisuus tulee huomioida palvelun kehittämisen eri vaiheissa heti palvelustrategian suunnittelusta lähtien. Palvelun turvallisuus voidaan varmistaa ainoastaan, jos se on asetettu yhdeksi palvelustrategian tavoitteeksi. Jos johdon määrittelemässä strategiassa tuotannon lähtökohtana ei huomioida turvallisuutta, se kuvastaa johdon sitoutumisen puutetta, jolloin työntekijät eivät koe turvallisuutta tärkeäksi. Palveluidean esittelemisen yhteydessä turvallisuus voidaan tehdä helposti asiakkaan ymmärrettäväksi. Tällöin turvallisuutta voidaan käyttää apuna myös palvelun markkinoinnissa sekä tarjous- ja sopimusneuvotteluissa. Palvelutuotteen tulee puolestaan olla turvallinen, jotta työskentelytavat palvelua suoritettaessa ovat turvallisia. Palvelun turvallisuutta ei voida varmistaa vasta asiakaskohteissa työntekijöiden voimin. Turvallisuuden varmistaminen palvelussa ei ole kertaluonteinen prosessi, vaan erilaisten muutosten, kuten palvelun kehittymisen ja asiakaskohteiden vaihtumisen, vaikutukset turvallisuuteen tulee arvioida ja huomioida toiminnassa. 5
11 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Hankkeen aineistot ja käytetyt menetelmät Toimintamallin kehittämistä varten kerättiin aineistoa kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tapaturmaraporttien analyysien ja turvallisuusyhteistyökyselyn avulla. Hankkeessa kerätyt aineistot ja niiden kokoamiseen käytetyt menetelmät olivat: 1) turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen kirjallisuudesta, 2) turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen kirjallisuudesta, 3) turvallisuushaasteiden ja hyvien käytäntöjen kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 4) palveluntuottajien toimintojen kartoittaminen yrityshaastatteluiden avulla, 5) palveluntuottamiseen liittyvien toimintamallien kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 6) sopimuksentekovaiheen turvallisuusasioiden kartoittaminen yrityshaastatteluilla, 7) teollisuuden yhteisillä työpaikoilla tapahtuneiden tapaturmien syiden selvittäminen TOT-raporttien analyysien avulla sekä 8) turvallisuusyhteistyön onnistumisten ja haasteiden kartoittaminen turvallisuusyhteistyökyselyllä. Seuraavissa luvuissa aineiston keräämistä esitellään tarkemmin. 3.2 Kirjallisuusselvitys turvallisuuden hallinnasta yhteisillä työpaikoilla Turvallisuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kartoittaminen Teollisuuden palveluita tuottavia organisaatiota koskevaa turvallisuuslainsäädäntöä kartoitettiin Finlex- ja EUR-lex -tietokantojen avulla. Tietokannoista haettiin ensin turvallisuusjohtamiseen vaikuttavat lait. Tämän jälkeen karsittiin palveluntuottajaa koskemattomat lait pois tarkastelemalla lakien soveltamisalaa ja tarkoitusta. Lainsäädäntökartoituksen tarkoituksena oli selvittää olennaiset lain määräykset ja tiivistää niiden velvoitteet toimintamalliin Turvallisuushaasteiden ja varautumiskeinojen kartoittaminen Palveluntuottajien ja yhteisten työpaikkojen turvallisuushaasteita ja niihin varautumista tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuushakuja tehtiin seuraavista Tampereen teknillisen yliopiston sähköisten lehtien tietokannoista: Science Direct Elsevier, Emerald Library, EBSCOhost Academic Search Elite, ISI Web of Science, SpringerLink and Compendex. Hakuja tehtiin myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kirjatietokannoista. Lisähakuja suoritettiin Google-hakupalvelun avulla. Kirjallisuushauissa 6
12 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu käytettiin muun muassa seuraavia hakusanoja: ulkoistaminen, alihankinta, yhteinen työpaikka, turvallisuusjohtaminen, outsourcing, contracting, subcontracting, shared workplace, safety management and contractor management. Kirjallisuushakujen avulla tehtyä katsausta täydennettiin sopivilla hakujen yhteydessä löytyneiden artikkelien lähteinä käytetyillä julkaisuilla. Katsauksen avulla löydettiin vajaat 50 yhteisten työpaikkojen turvallisuusjohtamista eri näkökulmista käsittelevää julkaisua. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli täydentää tietämystä teollisuuden palveluiden turvallisuuden ja yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallinnan ongelmakentästä. Katsaus pohjustaa hankkeessa kehitettävän teollisuuden ulkoistettujen palveluiden turvallisuusjohtamisen toimintatavan kehittämistä. 3.3 Palveluiden ja turvallisuustoiminnan kartoittaminen haastatteluilla Turvallisuustekijät Haastattelujen avulla kartoitettiin mallin kehittämisen tueksi turvallisuuteen vaikuttavia käytäntöjä sekä hahmoteltiin turvallisuusjohtamiseen liittyviä keskeisimpiä ongelmakohtia sekä kehittämistarpeita yrityksissä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin minkälaisia yrityskohtaisia käytäntöjä ja ongelmia kohdeyrityksillä oli liittyen asiakaskohteissa tehtävien töiden turvallisuusjohtamiseen. Haastatteluaineiston tarkastelun avulla saatiin myös tietoa asiakas-palveluntuottaja rajapinnan keskeisistä riskeistä, turvallisuustoiminnan laadusta ja tasosta sekä eri osapuolten asettamien vaatimusten muutoksista. Haastatteluja varten laadittiin kaksi erillistä kysymyslistaa: toinen palveluntuottajayrityksille ja toinen asiakasyrityksille. Palveluntuottajilta kysyttiin esimerkiksi miten turvallisuusasiat liittyvät yritystoimintaan, mitä asioita tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa ja mitkä ovat hyvin toimivia turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä sekä mitkä asiat koetaan haasteiksi. Asiakasyritysten edustajilta kysyttiin vastaavia asioita toisesta näkökulmasta eli esimerkiksi minkälaista turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä palveluntuottajien kanssa tehdään sekä minkälaisia haasteita yhteistyö aiheuttaa. Haastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja; kaikilta haastateltavilta ei kysytty täsmälleen samoja kysymyksiä vaan haastattelutilanne eteni esille otettujen teemojen sekä osaltaan vastaajien tärkeäksi kokemien asioiden perusteella. Varsinaiset haastattelut toteutettiin kevään 2007 aikana (tammi toukokuu 2007). Haastatteluja täydennettiin joulukuu 2007 helmikuu 2008 välillä tehdyillä yrityskäynneillä. Haastateltavina olivat hankkeessa mukana olleet teollisuuden palveluita tarjoavat yritykset, joita oli yhteensä 9 sekä heidän valitsemat asiakasyritykset, joita oli yhteensä 5. Nämä luvut eivät ole täsmällisiä, sillä osa yrityksistä toimi sekä palveluntuottajan että asiakkaan roolissa ja heitä haastateltiin kahdesta eri näkökulmasta. Haastateltavat edustivat sekä yrityksen johtoa (esimerkiksi turvallisuus-, kunnossapito- ja kehittämispäällikkö) että työntekijöitä. Yrityksestä riippuen haastattelut olivat joko yksilö- tai ryhmähaastatteluja ja yhdessä tai erikseen 7
13 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu asiakasyrityksen edustajien kanssa. Lisäksi haastateltiin Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n edustajia liittyen yleisesti toimialan turvallisuuteen liittyviin käytäntöihin sekä koettuihin kehittämistarpeisiin Palveluntuottajien toimintojen jaottelu Yritysten tarjoamia palveluita ja niiden turvallisuuteen liittyviä toimintoja kartoitettiin yrityshaastatteluiden avulla (ks Turvallisuustekijät). Palveluiden kartoittamisen avulla koottiin kuvaus palvelutuottajaorganisaatioiden markkinoimista palveluista sekä niiden tuottamiseen vaadittavista tukitoiminnoista ja mahdollistavista toiminnoista. Haastatteluilla selvitettiin myös eri toimintoihin liittyviä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Haastattelujen tarkoituksena oli laajentaa tietämystä eri toimintotyypeistä sekä auttaa toimintamallin käyttäjiä palveluiden tuottamiseen vaadittavien toimintojen ja niihin liittyvien turvallisuustekijöiden selvittämisessä Palveluntuotanto Palveluntuottamiseen liittyvien toimintamallien kartoittamiseksi hankkeen yhteistyöyritysten edustajia haastateltiin puhelimitse. Haastatteluissa selvitettiin, millä tavoin palveluja tuotetaan ja kehitetään organisaatioissa. Organisaatioiden edustajilta kysyttiin myös, miten turvallisuuden toteutuminen varmistetaan palvelutapahtumassa. Puhelinhaastattelujen avulla kerättyjä tietoja täydennettiin tarkentavilla kysymyksillä, joita esitettiin hankkeen yhteistyöyrityksiin tehtyjen vierailujen yhteydessä. Palveluntuottamiseen liittyvän kartoituksen tavoitteena oli selvittää, millainen palvelumalli soveltuu turvallisuusjohtamisen perustaksi. Tavoitteena oli myös tutkia, mitä etuja mallin käyttöönotosta seuraa ja miten yritykset voivat erottautua positiivisesti kilpailijoistaan turvallisuuden markkinoinnin avulla Sopimukset Sopimuksentekovaiheen turvallisuusasioita ja niiden käsittelyä kartoitettiin yrityshaastattelujen avulla (ks Turvallisuustekijät). Sopimuksiin liitettäviä turvallisuusnäkökohtia selvitettiin myös yrityksiltä saatujen sopimuspohjien avulla. Kerättyä tietoa käytettiin pohjatietona koottaessa sopimuksentekovaiheen tarkastuslistaa. Tarkastuslistan asioihin liitettiin tämän jälkeen lainsäädännön vaatimuksia ja muita haastatteluissa esiin nousseita asioita. 8
14 Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 3.4 Tapaturmien taustatekijöiden kartoittaminen TOT-raporteista Teollisuuden palveluissa sattuneiden kuolemaan johtaneiden tapaturmien syitä, tapaturman tapahtumiseen vaikuttaneita puutteita ja suositeltuja toimenpiteitä selvitettiin TOT-raporttien avulla. TOT-raporttien analyysien tavoitteena oli myös tutkia poikkeavatko tapaturmien syyt ja havaitut puutteet yhteisten ja yksittäisten työpaikkojen välillä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla teollisuudessa tapahtuneita kuolemaan johtaneita työtapaturmia vuosilta Tarkasteltavana ajanjaksona oli tapahtunut 341 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Näistä 127 (37 %) oli tapahtunut teollisuudessa. Teollisuuden yhteisillä työpaikoilla tapaturmia oli tapahtunut 49, joka on 39 % teollisuuden kuolemaan johtaneista tapaturmista. TOT-raporttien analyysi toteutettiin lukemalla kaikki tarkasteltavana ajanjaksona tapahtuneet saatavilla olevat tapaturmantutkintaraportit. Raporteista valittiin tutkimukseen ne, joissa asiakas oli teollisuudessa toimiva organisaatio. Valituista raporteista koottiin niissä esitetyt tapaturman syyt, tapaturman tapahtumiseen vaikuttaneet puutteet ja suositellut toimenpiteet. Näiden tietojen lisäksi raporteista etsittiin tiedot palveluntuottajan ja asiakkaan toimialasta, organisaatioiden koosta, uhrin iästä, ammatista ja kokemuksesta sekä suoritetusta työtehtävästä. Kerätty aineisto analysointiin SPSS 15.0-ohjelmistolla. 3.5 Kysely turvallisuusyhteistyöstä Turvallisuusyhteistyön onnistumisia ja haasteita yhteisillä työpaikoilla kartoitettiin turvallisuusyhteistyökyselyn avulla. Kysely laadittiin hankkeen aiemmissa vaiheissa suoritetuista kirjallisuuskatsauksesta ja yhteistyöorganisaatioissa tehdyistä haastatteluista saatujen tietojen pohjalta. Kyselyn tavoitteena oli täydentää näissä vaiheissa saatuja tuloksia. Kyselyssä käsiteltiin pääasiassa yhteistoiminnan turvallisuutta palveluntuottajan ja asiakkaan välillä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa arvioita turvallisuusyhteistyön toimivuudesta ja tähän vaikuttavista tekijöistä, yhteistyöhön liittyviä merkittävimpiä haasteita sekä sopimusvaiheessa käsiteltäviä turvallisuusasioita. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin ulkomaan toimintojen turvallisuutta ja toiminnan sertifiointia. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja se suunnattiin Kunnossapitoyhdistys ry:n jäsenille. Kyselyn ensimmäinen vaihe toteutettiin välisenä aikana. Tämän jälkeen vastaamatta jättäneille lähetettiin muistutus ja heitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn mennessä. Kysely lähetettiin 347 Kunnossapitoyhdistyksen jäsenelle, joista kyselyyn vastasi 89 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 25,6 %. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla. 9
TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma
TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN PALVELUIDEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN - Palveluntuottajan näkökulma Loppuraportti TSR-hankenumero 106279 Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Jussi Ylinaatu Jouni
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotUusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT
Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotTyöterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?
LisätiedotAEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.
AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotUPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi
UPA-hanke Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Yhteisen työpaikan työturvallisuus Yhteisen työpaikan tapaturmat eivät synny yhden osapuolen toiminnasta tai turvallisuusasioiden
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotTyöturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset
Hyvinvointia työstä Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset 25.1.2018 Henriikka Ratilainen ja Maria Tiikkaja 24.1.2018 Työterveyslaitos Ratilainen & Tiikkaja www.ttl.fi 2 Mikä on turvallisuusilmapiirikysely?
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto
TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT
LisätiedotTyöturvallisuus teknisen käsityön opetuksessa. Työturvallisuusvastaava Janne Haatainen
Työturvallisuus teknisen käsityön opetuksessa Työturvallisuusvastaava Janne Haatainen Teknisen käsityön opetus on tiukasti säädeltyä toimintaa Koulujen tekniseen käsityöhön ei ole olemassa erillistä koululainsäädäntöä,
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotVaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen
ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
LisätiedotMITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto
MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua Tervetuloa! 4.5.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for Safety and Health at Work
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
LisätiedotTalonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.
TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotViestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa
Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat
LisätiedotSoidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja
Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotLIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset
67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille
LisätiedotPohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja
LisätiedotViisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki
Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa
LisätiedotTurvallisuus suunnitteluvaiheessa
Turvallisuus suunnitteluvaiheessa Risto Lappalainen, Jaana Kalliolaakso Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018 Veera Jämsén (RATA2018) 1.2.2018 Jaana Kalliolaakso 2 Lainsäädännön asettamat vaatimukset Keskeisimmät
LisätiedotYHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi
YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke
Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?
Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotOhje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
LisätiedotHenkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin
Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke
LisätiedotKomin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja
Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 16.1.2015 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jesse Lindholm A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
Lisätiedot1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT
Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...
LisätiedotRiskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala
Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
Lisätiedot18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin
TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT
AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotPertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus
Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi
LisätiedotORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4
ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN
Lisätiedot1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET PALVELUNTUOTTAJILLE... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 5
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotPerehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ
Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston
Lisätiedot3 ratkaisua perintää koskeviin haasteisiin
3 ratkaisua perintää koskeviin haasteisiin Sisällys Johdanto I Eroon hitaasta kassavirrasta II Taloushallinnon kiire ja resurssivaje kuriin III Parempaa asiakaspalvelua velallisasiakkaille Lisää luettavaa
LisätiedotUlkoistamisen edut tarjouspyynnön tekninen liite
Ulkoistamisen edut tarjouspyynnön tekninen liite Tukes tilasi oheisen tarjouspyynnöksi soveltuvan dokumentin osana kansallisen kemikaaliohjelman suositusten toteuttamiseen liittyvää projektia vuonna 2009.
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä
LisätiedotTURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI. Teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille
TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI Teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Janne Haatainen Toni Hyytinen Sami Häkkinen Tomi Kangas Jouni Kivistö-Rahnasto
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna
Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotPaloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö
1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet
LisätiedotUlkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS
Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS Toimintojen ulkoistamisen syitä Halutaan keskittyä ydin toimintaan Kustannustehokkuuden parantaminen Eritysasiantuntemuksen
LisätiedotJohdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy
Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus
LisätiedotMAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät
MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotMillaista tukea esimiehet tarvitsevat turvallisuustyössään?
Millaista tukea esimiehet tarvitsevat turvallisuustyössään? Kiss my safety 15.-16.5.2018 Logomo, Turku Sari Tappura Tutkijatohtori sari.tappura(at)tut.fi Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Tampereen
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
Lisätiedot28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.
Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
Lisätiedot1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11
RHK Turvallisuusvastuut ja -tehtävät 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RH Turvallisuusvastuut ja
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotAjankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966
Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotTutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotMiten tunnistamme PIMAhankkeen. sudenkuopat LÖYDÄMMEKÖ NE? PYSTYMMEKÖ VÄLTTÄMÄÄN NE? OSAAMMEKO MINIMOIDA / ELIMINOIDA NE?
Miten tunnistamme PIMAhankkeen turvallisuuden sudenkuopat LÖYDÄMMEKÖ NE? PYSTYMMEKÖ VÄLTTÄMÄÄN NE? OSAAMMEKO MINIMOIDA / ELIMINOIDA NE? MUTKU-PÄIVÄT 2018 / PÄIVI KOSKELA Vastuut yhteisellä työpaikalla
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
Lisätiedot