Lausuntopyyntö Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus raportti LAUSUNTO: ASUMISEN TUKI- JA VEROJÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausuntopyyntö Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus raportti LAUSUNTO: ASUMISEN TUKI- JA VEROJÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS RAPORTTI"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (12) Ympäristöministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto YM030:00/2013 Viite: Lausuntopyyntö Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus raportti LAUSUNTO: ASUMISEN TUKI- JA VEROJÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS RAPORTTI Suomen Kiinteistöliitosta Yleistä (Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa yksilöidystä esityksestä. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asuntoosakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli asuntotai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä noin yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Suomen Perustuslain 19 4 momentin mukaan Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Suomen Kiinteistöliitto pitää tärkeänä asumisen tuki- ja verojärjestelmien uudistamisessa ja kehittämisessä otetaan huomioon yo. Suomen Perustuslain kohta. Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus raportissa todetaan, että Julkisen talouden kestävyysvaje sekä lyhyellä ajalla valtion velkaantumis- ja alijäämäkehitys rajoittavat tukimahdollisuuksia. Valtiovarainministeriön talouskatsauksien perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että velkaantumis- ja alijäämäkehitys tulee olemaan pidempiaikainen siis ei vain lyhytaikainen olotila. Tämä ei vain rajoita tukimahdollisuuksia vaan vähentää

2 Lausunto 2 (12) niitä korostaen periaatetta, että tuet kohdentuvat henkilöille, jotka niitä eniten tarvitsevat esimerkiksi pienituloisuudesta johtuen. Raportissa todetaan, että "valtion ei tule verotuksen tai tukien kautta ohjata kotitalouksien valintoja asumisen hallintamuodon suhteen yhtä voimakkaasti kuin nykyisin. Tällä perustellaan erityisesti omistusasumiseen liittyvien verotukien poistamista ja vähentämistä. Raportin linjausta ei kuitenkaan noudateta perusteltaessa vuokra- ja asumisoikeusasumiseen liittyvien tuotantoja kulutustukien säilyttämistä. Johdonmukaista olisi myös kyseenalaistaa tukimuodot, jotka ottavat kantaa vuokra- ja asumisoikeusasumisen puolesta suhteessa omistusasumiseen. Raportissa nostetaan jälleen kerran esille omistusasumisen ns. asuntotulon verottomuus. Kiinteistöliitto ei kannata palaamista laskennallisen asuntotulon verottamiseen. Tällainen verotus Suomessa korvattiin vuonna 1993 käyttöön otetulla kiinteistöverolla, joka korvasi asuntotulon verotuksen, kiinteistöjen harkintaverotuksen, katumaksun ja manttaalimaksun. Teoriassa asuntotulon verottomuutta tulisi arvioida myös muissa asuntojen hallintamuodoissa. Merkittävä osa ns. ARA-vuokra-asunnoissa asuvista vuokralaista maksaa vuokraa, joka on vastaavaa markkinavuokraa edullisempi. Jos asuntojen eri hallintamuotoja halutaan kohdella veroneutraalisti, tulisiko markkinavuokran ja sitä alemman vuokran erotusta käsitellä vuokralaisen verotuksessa verotettavana tulona? Kun raportissa on esitetty arvioksi tästä laskennallisesta tulosta peräti 2,9 miljardia euroa vuodessa, kyse on isosta asiasta. Raportista ei selviä arvion laskentaperusteet eikä miten verossa otettaisiin huomioon sen hankkimisesta aiheutuvat menot (sijoituskohteen eli asunnon hankinta- ja säilyttämiskulut (korkokulut, asunnon hoito- ja korjauskulut, mahdollinen myyntitappio, jne). Vuokra-asunnoista on erityisesti pääkaupunkiseudulla pulaa, eikä mahdollinen asuntotulon verotus lisäisi vuokra-asuntojen tarjontaa kuin korkeintaan pitkän viiveen jälkeen. Asuntotulon verotus lisäisi siten entisestään asuntomarkkinoiden epätasapainoa, lisäisi asumiskustannuksia, vähentäisi ostovoimaa, lisäisi luultavasti myös asumistuen tarvetta ja laskisi nykyisten asuntojen hintoja. Asuntotulon verotus olisi miltei mahdoton tehdä maksajien kannalta läpinäkyväksi ja hyväksytyksi veroksi. Nämä ovat kuitenkin hyvän verojärjestelmän perusominaisuuksia. Kun arvioidaan, että omistusasunnon rakentamisen verotus nousee runsaaseen 40 prosenttiin perustamiskustannuksista, arvio omistusasumisen suosimisesta verotuksesta asettuu omaan arvoonsa.

3 Lausunto 3 (12) Asumistukijärjestelmien kehittäminen Raportissa käsitellään asumisen epäsymmetrisen verokohtelun vaikutuksia kotitalouksien päätöksentekoon kannustaen hankkimaan oma asunto vuokraasunnon sijaan. Omistusasumisen verotukia on johdonmukaisesti vähennetty 1980-luvulta lähtien rajaamalla verotuksessa vähennyskelpoisten korkojen määrää sekä leikkaamalla saatavaa nettohyötyä. Asuntolainakorot sai ensin vähentää täysimääräisesti tuloista, mikä alensi merkittävästi asuntovelallisen korkeaa marginaaliveroastetta. Myöhemmin tuloista tehtävän vähennysoikeuden määrää rajattiin omavastuuosuuksilla luvulla tuloista tehtävä vähennys korvattiin ns. alijäämähyvityksellä, joka tehdään maksettavista veroista tuottaen yhtä suuren hyödyn tulotasosta riippumatta. Alijäämähyvitykselle on koko ajan ollut myös katto, jolla on rajattu vähennysoikeutta. Viime vuosina on lisäksi vähennyskelpoisten korkojen määrää leikattu. Toteutettu omistusasumisen suosimisen vähentäminen verotuksen kautta ei ole vähentänyt kansalaisten haluun hankkia omistusasunto. Kotitalouksien asunnon omistamiseen liittyviä riskejä on hallittu edellyttämällä omarahoitusosuutta (mm. ennakkosäästämistä) sekä lainanlyhennyksillä. Omistusasuntolainojen loan-to-value -arvot ovat olleet keskimäärin % tasolla, kun ne esimerkiksi valtion tukemassa vuokra-asumisessa ovat %. Suomen omistusasuntomarkkinoita on stressitestattu sekä 1990-luvun alun lamassa että 2000-luvun finanssikriisissä: kummassakaan tilanteessa kotitalouksien asuntolainoista ei ole aiheutunut merkittäviä luottotappioita. Konservatiivinen luotonantopolitiikka takaa, että Suomen asuntomarkkinoille ei ole syntynyt eikä synny asuntomarkkinoiden hintakuplia. Jos kotitalouksien varat olisivat olleet sijoitettu asuntojen sijaan osakkeisiin, olisivat kotitaloudet joutuneet realisoimaan sijoituksiaan huomattavilla tappioilla eli niiden varallisuusasema olisi ollut merkittävästi riskipitoisempi. Raportissa omistusasumisen nähdään hidastavan työvoiman liikkuvuutta. Asuntolainojen korko- ja lyhennystarve jo itsessään kannustaa kotitalouksia pysymään työmarkkinoilla, ja hakemaan työpaikkaa tarvittaessa kauempaakin. Erityisesti ns. ARA-vuokra-asunnoissa asuvien vuokrat ovat työpaikkoja menettävillä alueilla erittäin alhaiset verrattuna työvoimaa tarvitsevien kasvukeskuksien markkina- ja ARA-asuntojen vuokriin. Tämän halvan vuokraasumisen työmarkkinoiden liikkuvuutta vähentävää vaikutusta raportissa ei käsitellä lainkaan. Valtio tukee yksittäisten pienituloisten kotitalouksien asumismenojen alentamista asumistukijärjestelmien kautta. Yleisen asumistuen rinnalla käytössä on eläkkeensaajanasumistuki ja opintotuen asumislisä, joiden avulla alennetaan

4 Lausunto 4 (12) kyseisten väestöryhmien asumismenoja. Lisäksi asevelvollisten asumismenoja alennetaan sotilasavustukseen liittyvällä asumisavustuksella. Kiinteistöliitto pitää yleistä asumistukijärjestelmää periaatteiltaan hyvänä ja kustannustehokkaana tapana tukea pienituloisten asumista. Järjestelmään liittyy toimiva tarveharkintaisuus ja se on periaatteessa käytettävissä kaikkiin asuntojen hallintamuotoihin. Muiden tukimuotojen tavoin suoriin asumistukiin liittyy riski tuen kapitalisoituminen vuokriin ja hintoihin. Tätä riskiä voidaan ehkäistä esim. OECD:n esittämällä tavalla kytkemällä tukeen oikeuttavat asumiskulut (vuokrat) kunkin asuntomarkkina-alueen vastaavanlaisten asuntojen keskivuokriin sopimusvuokran sijaan. The targeting of housing allowances can be improved by implementing regional differentiation and distortion of rent prices can be reduced by coupling the housing allowance to average rents, instead of the actual rent that is paid. Osana ARA-asuntojen tarveharkintaisempaa kohdentamista pienituloisimmille tulisi asumistukeen oikeutetut asunnonhakijat asettaa etusijalle valtion tukeman asuntokannan asukasvalinnassa. Tällä tavoin voitaisiin sekä pienentää asumistukimenoja että edistää työvoiman liikkuvuutta. Kiinteistöliitto pitää selvittämisen arvoisena ajatusta asumistukijärjestelmien yksinkertaistamiseksi yhdistämällä eläkkeensaajan asumistuki ja opintotuen asumislisä yleiseen asumistukeen. ARA-vuokra-asuntojen tuotantotukien osalta tulisi selvittää, voitaisiinko nykyinen korkotuki korvata asumistuen kautta annettavalla tuella, jolloin tukea kohdentuisi vain niille asukkaille, jotka ovat oikeutettuja asumistukeen. Muut asukkaat hyötyisivät omakustannusvuokraperiaatteesta, täytetakauksesta, kilpailutetuista rakennuskustannuksista, markkinahintoja alemmista tonttihinnoista ja vuokrista sekä mahdollisesta pääoma-avustuksesta. Yleistä asumistukea voi saada sekä uusiin että vanhoihin asuntoihin, joten se ei nosta tontti- ja urakkahintoja vuokra-asumisen tuotantotukien tavoin. Asuntoja rakentamismarkkinoiden toimivuuden kannalta se on vuokra-asumisen tuotantotukia parempi, hallintamuotoneutraali tukimalli. ARA-asuntojen asukasvalinnan ja asuntojen käytön tarveharkintaisuus Valtiontalouden velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä, joilla valtion menoja voidaan supistaa, ja samalla tehostaa tukijärjestelmien kohdentumista eniten tuen tarpeessa oleville. Asumisen tukijärjestelmien kohdalla tämä merkitsee kaikkien asumisen tukien (sekä kulutus- että tuotantotukien) uudelleen arviointia ja sopeuttamista valtiontalouden tilanteeseen.

5 Lausunto 5 (12) Valtiovarainministeriön raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessä todetaan, että Helsingissä valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuu ja koko maassa noin sellaista kotitaloutta, jotka kuuluvat kahteen korkeimpaan tulodesiiliin samaan aikaan, kun useilla pienituloisilla on vaikeuksia järjestää asumisensa vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla. Asumistuen saajista 53 % asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, ja heistä suuri osa saa asumismenoihinsa myös toimeentulotukea. VM:n mukaan julkisen tuen entistä parempi kohdentuminen ja koko tukijärjestelmän hyväksyttävyys edellyttäisivät sitä, että valtion tukemat vuokra-asunnot kohdistetaan tähänastista selvemmin pienituloisimmille ja vähävaraisimmille ryhmille. Valtiovarainministeriön kannasta voi tehdä sen tulkinnan, että Suomen nykyinen vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon tukijärjestelmä on mahdollisesti Euroopan unionin valtiontukijärjestelmien koskevien säädöksien vastainen. Kun tuettua ARA-asuntoa on kahteen korkeimpaan tulodesiiliin kuuluvilla kotitalouksilla, on luku moninkertainen, jos tarkasteluun otetaan esimerkiksi viisi ylintä tulodesiiliä. Erityisesti ARA-vuokra-asuntokantaa omistavat ns. yleishyödylliset yhteisöt kilpailevat julkisen tuen (korkotuki, täytetakaus, avustukset, kuntien tonttihinta/-vuokra-alennukset) turvin ilman tukia toimivien yksityisten vuokra-asuntosijoittajien kanssa asiakkaista samoilla markkinoilla. OECD:n v julkistaman selvityksen mukaan ARA-asuntokanta ja siihen liittyvät tukitoimet syrjäyttävät vapaarahoitteisia vuokra-asuntoinvestointeja, ja siten mm. vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan ja asuntotuotannon lisäämistä mm. Helsingissä. Valtiovarainministeriön maaliskuussa 2015 julkistamassa Talouspolitiikan lähtökohdat muistiossa todetaan, että ARA-tuotanto lisää asuntojen määrää Helsingin seudulla enimmilläänkin vain asunnolla vuodessa. Tarvitaan keinoja kaavoittaa lisää ja nostaa yksityistä asuntotuotannon määrää. Jos tarve on asuntoa vuodessa, 4/5 tarjonnasta tulee olla markkina-ehtoista. Markkinaehtoisten yksityisten vuokra-asuntojen osuus on n. 50 % vuokraasunnoista. Yksityisen markkinan kannalta on tärkeää, että ns. ARA -tuotantoa saavat yhteisöt eivät kilpaile julkisen tuen avulla samoista asiakkaista. ARA - asunnoissa saatava tuki heikentää työvoiman liikkuvuutta, kun vuokralaisten ei kannata muuttaa edullisista asunnoista toiselle työssäkäyntialueelle töihin. Euroopan Unioni on puuttunut mm. Alankomaiden sosiaalisen vuokraasumisen tukiin valtiontukisäädöksien vastaisina. Alankomaissa tuli ottaa käyttöön tiukempi tarveharkinta asukasvalinnassa (tulorajojen alentaminen, max alle /v) sekä tulorajat ylittävien vuokralaisten osalta muita

6 Lausunto 6 (12) korkeammat vuokrankorotukset. (Katso State aid No E2/2005 and N 642/ The Netherlands Existing and special project aid to housing corporations). Suomessa ARA-asuntojen tulorajat olivat jo ennen niiden poistamista merkittävästi korkeammat kuin Alankomaiden esimerkissä. ARA-asuntokannan kohdentaminen palauttamalla tulorajat pienituloisimmille ja vähävaraisimmille parantaisi pienituloisten mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen sekä alentaisi asumistuki- ja toimeentulotukimenoja. Se lisäisi työvoiman liikkuvuutta ja pantaisi Helsingin seudun työnantajien mahdollisuuksia saada työvoimaa mm. julkisiin ja yksityisiin matalapalkkaisiin työtehtäviin. OECD:n arvion mukaan asukasvalinnan tarveharkinnan lisäämisellä ei olisi merkittäviä segregaatiota lisääviä vaikutuksia, koska ns. ARAasuntojen määrä on Helsingin seudulla suhteellisen suuri. Tuloihin perustuva tarveharkinta tulisi ottaa käyttöön asukkaita valittaessa sekä asukkaiden vaihtaessa asuntoa. Myös asumisaikana tulisi tehdä määräajoin (esimerkiksi viiden vuoden välein) tukitarpeen tarkistus. Tulorajat ylittäville asukkaille voitaisiin antaa oikeus asua asunnossaan, mutta sen vuokra tulisi voida määrittää uudelleen vastaamaan kohonneita tuloja. Toinen mahdollinen tapa olisi käyttää laajemmin määräaikaisia vuokrasopimuksia, jolloin oikeus tuettuun asuntoon arvioitaisiin määrävälein. Valtio ja kunnat tukevat laajasti ns. sosiaalista vuokra-asuntorakentamista, jossa tuki ei kohdistu tehokkaasti asukkaille. Tarve tukeen arvioidaan vain asukasvalintavaiheessa, ja tällöinkin käyttäen erittäin löysiä kriteerejä verrattuna esimerkiksi yleiseen asumistukeen. Tuki jatkuu, vaikka tarve siihen olisi poistunut. Vuokra-asunto-rakentamisen tukeminen on asukasvalintaa koskevien tulorajojen poistamisen jälkeen muuttunut ensisijaisesti vuokraasuntorakentamisen eli rakennuttamisen ja rakennustuotannon tukemiseksi. Vuokra-asumisen tukijärjestelmiä tulee uudistaa siten, että tuki annetaan suoraan asukkaille tuotantotukien sijaan. Vastaavaa linjaa on jo noudatettu, kun omistusasumisen tuotantotuet on poistettu. Tuotantotuet ovat perusteltuja vain sellaisessa tuotannossa, jota ei nykyoloissa synny markkinaehtoisesti (ns. erityisryhmien asunnot). Asuntokaupan varainsiirtoverokantojen yhdenmukaistaminen Kiinteistöliitto kannattaa asuinkiinteistöjen kaupasta perittävän varainsiirtoveron alentamista samalle tasolle kuin asunto-osake kaupasta perittävä varainsiirtovero. Tämä voidaan tarvittaessa toteuttaa nostamalla hieman osakekaupan varainsiirtoveroa (v %), jotta veron tuotto ei uudistuksen johdosta vähene. Varainsiirtoverokantojen erisuuruus johtaa tarpeettomaan pienten asuntoosakeyhtiöiden perustamiseen. Varainsiirtoveron käyttämistä

7 Lausunto 7 (12) Nuorten ASP-järjestelmän ikäraja 15 vuoteen Ns. HAL-lainojen takausmaksua alennettava suhdannepolitiikan keinona tulisi harkita yleisemminkin. Asuntokauppaan ja asuntoluottojen kysyntään voisi vaikuttaa varainsiirtoverolla ( leimaverolla ). Nuorten asuntosäästämistä ja omatoimisen asumisen järjestämistä edistävän ASP-järjestelmän kehittämistä tulisi jatkaa alentamalla ASP säästösopimuksen ikärajan 15 vuoteen nykyisen 18 vuoden sijasta. Valtio edistää oman asunnon hankkimista omistusasuntolainojen valtiontakauksella. Yksityishenkilö voi saada valtiontakauksen lainalle, jonka suuruus on enintään 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja jonka laina-aika on enintään 25 vuotta. Takauksen suuruus on enintään 20 prosenttia lainasta, kuitenkin enintään euroa, ja siitä peritään 2,5 prosentin takausmaksu. Takausjärjestelmän voimassaoloaikana (1996-) takauspalkkioina on kerätty n. 140 miljoonaa euroa, ja takauskorvauksia maksettu n. 3 miljoonaa euroa eli n. 2 % kerätyistä takausmaksuista. Takauslainaa koskevan lain perusteluissa v todetaan, että valtionvastuun perusteella maksettaviksi tulevat korvaukset on tarkoitus kattaa takausmaksuilla. Maksun pitäisi olla riittävän suuri kattamaan valtion maksettaviksi tulevat korvaukset, mutta toisaalta se ei saisi olla niin suuri, että se nostaisi lainansaajan maksettavaksi tulevia kustannuksia niin paljon, että valtionvastuun käyttäminen lainanvakuutena muuttuisi kannattamattomaksi. Takausmaksun suuruutta voitaisiin tarvittaessa muuttaa asetuksella, jos se osoittautuisi joko tarpeettoman suureksi tai riittämättömäksi. Vuosina maksettujen takauskorvauksien perusteella 2,5 % takausmaksu on tarpeettoman suuri, ja sitä tulisi alentaa vastaamaa toteutuneita takausriskejä. Ensiasunnon hankinnan varainsiirtoverovapaus säilytettävä Kiinteistöliitto ei kannata esitystä ensiasunnon hankinnan varainsiirtoverovapauden poistamisesta. Tämä verovapaus on yksi nuoria kansalaisia asumisen omatoimiseen järjestämiseen kannustava tuki yhdessä ns. ASP järjestelmän kanssa. Yhdessä ne sekä kannustavat ennakkosäästämiseen että vähentävät asuntokaupassa tarvittavan lainan määrään vähentäen nuorten kotitalouksien asuntolainoihin liittyviä riskejä. Ensiasunnon hankinnan ikärajaa voisi harkita alennettavaksi 35 vuoteen verotuen kohdentamiseksi nuoremmille talouksille.

8 Lausunto 8 (12) Asuntolainojen korkovähennysoikeus kannustaa omatoimisuuteen Valtion asuntorahasto osaksi kehysbudjetointia Kiinteistöliitto ei kannata työryhmän raportissa esitettävää asuntolainojen korkovähennysoikeuden (ns. alijäämähyvitys) pienentämistä asteittain poistaen se kokonaan vuoteen 2019 mennessä. Raportissa asuntolainojen korkojen verovähennystueksi vuonna 2015 on arvioitu 350 miljoonaa euroa. Vallitsevalla lainakannalla ja korkotasolla tämä arvio on noin 100 miljoonaa euroa liian korkea; oikeampi arvio olisi 250 miljoonaa euroa. Esitys on ristiriitainen myös työryhmän oman kannanoton kanssa: Kun tukijärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin vallitsevaa toimintaympäristöä ja sen kehittymistä, tulee tukijärjestelmässä ja tukipolitiikassa tehtävien muutosten tapahtua asteittain riittävän pitkän ajan kuluessa. Näin asuntomarkkinoilla ja varsinkin yksittäisillä kotitalouksilla on riittävästi aikaa sopeutua muutoksiin. Korkovähennysoikeuden rajaamista voisi jatkaa siten, että vuonna 2018 vähennyskelpoisten korkojen osuus olisi 50 %, minkä jälkeen heikentämistä ei jatkettaisi. Asuntolainakorkojen on arvioitu kääntyvän nousuun vuonna Tällöin vähennysoikeuden poistaminen kokonaan vähentäisi halukkuutta sijoittaa omaan asuntoon tilanteessa, jossa tarvitaan lisää perheiden asuntoinvestointeja asuntorakentamisen tukemiseksi. Korkovähennyksen poistaminen korkotason noustessa heikentäisi asuntovelallisten kotitalouksien kulutuskysyntää hidastaen talouden elpymistä. Korkovähennysjärjestelmä on hallinnollisesti tehokas, toimiva, ja yksinkertainen asumisen tukimuoto. Se edistää myös kotitalouksien säästämistä, toisin kuin vuokra-asumisen tuotantotuet, jotka tukevat vain vuokrataloyhtiöiden ja niiden omistajien varallisuuden kasvattamista verovaroin. Valtion talousarvion ulkopuolisesta Valtion asuntorahastosta maksettiin vuonna 2014 erilaisia asumisen tukia ja avustuksia 168,7 milj. euroa ja rahaston korkotuotot valtion myöntämistä arava-lainoista olivat 173,8 milj. euroa, joten korkotuotot kattoivat juuri tuki- ja avustusmenot. Aravalainakannan pääoman pienentyessä ja korkojen alentuessa rahaston korkotuotot laskevat, eivätkä ne riitä nykytasoisen tuki- ja avustusjärjestelmän rahoittamiseen. Rahaston tulos tulee muodostumaan tappiolliseksi, mikä tarkoittaa taseen syömistä. Rahastolla on myös erittäin pitkäaikainen vastuu korkotukimaksuista ja täytetakauksista, jotka tulevat myös kasvamaan korkojen

9 Lausunto 9 (12) Kiinteistöverotukselle kuntotutkimus noustessa ja korkotukilainakannan kasvaessa. Lisäksi aravalainojen luottotappiot tulevat kasvamaan. Asumisen tuki- ja avustusjärjestelmiä koskevien päätöksien tekeminen osana normaalia kehys- ja budjetointimenettelyä korostaisi asuntopoliittisten asioiden asemaa poliittisessa päätöksenteossa. Nykytilanteessa ympäristöministeriön budjettiin sisältyvät asumisen menot rahoitetaan lähes täysin asuntorahastosta, ja ovat siten normaalin kehys- ja budjetointiarvioinnin ulkopuolella. Valtion taloudellisia riskejä koskevan raportoinnin ja hallinnan kehittämistä pohtinut VM:n työryhmä suositteli, että talousarvion ulkopuolinen asuntorahasto tulisi sisällyttää budjettitalouteen tai jos sulauttamista ei tehdä, niin sen talous tulisi liittää kehysjärjestelmän piiriin. Kiinteistöliiton mielestä Valtion asuntorahasto voidaan säilyttää talousarvion ulkopuolisena rahastona, mutta sen tulot ja menot tulee liittää osaksi kehysbudjetointia. Viime kädessä valtio eli veronmaksajat ovat vastuussa kaikista Valtion asuntorahaston vastuista, kun rahaston tase ei enää riitä kattamaan vastuita. Kiinteistöliitto ei kannata asuntorahaston toimialan laajentamista lainoitus- eikä sijoitustoimintaan. Valtion asuntolainojen ( ARAVA-lainat ) myöntäminen lopetettiin 1990 luvulla, koska niiden pääomittaminen lisäsi suoraan valtion vastuita Valtion asuntorahaston varainhankinnan takaajana. Siirtyminen täytetakauksiin, avustuksiin ja korkotukiin perustuvaan tuotantotukeen poisti pääomittamistarpeen ja samalla valtion velkavastuun kasvattamisen. Mikäli asuntorahasto alkaisi jälleen myöntää lainoja, tulisi sen hoitaa lainojen jälleenrahoitus varainhankinnalla, joka kasvattaisi valtionvelkaa. Tämä ei ole perusteltua tilanteessa, jossa muutenkin valtion velkaantuminen tulee pysäyttää. Asuntorahastolla ei ole eikä sille ole järkevää kehittää sijoitusrahastotoiminnan vaatimaa erityisosaamista. Valtion asuntorahasto perustettiin alun perin rahastoimalla budjettitalouden piiristä myönnetyt ja maksatetut ARAVA-lainasaamiset rahaston peruspääomaksi. Valtion taloustilanteen sitä vaatiessa, tulee nämä varat voida palauttaa myös takaisin budjettitaloudessa käytettäväksi. Kiinteistövero otettiin käyttöön v. 1993, ja se korvasi silloin mm. asuntotulon verotuksen. Sen tuotto kunnille on vuonna 2015 n. 1,6 mrd. muodostaen 28 % kaikista taloyhtiön (osakkaiden vastikkeissa) maksamista veroista. Sen osuus sekä veroista että hoitokuluista kasvaa johtuen arvostusperusteiden muutoksista ja veroprosenttien korotuksista. Kuntatalouden nykytilanteessa verotuksen painopisteen muutos kohti pääomia ja kiinteistöjä korottaa kokonaisveroastetta, kun ansiotuloverotus samaan aikaan myös kiristyy erityisesti kunnallisen

10 Lausunto 10 (12) ARA-asuntojen omistajat ja tuottajat tuloverotuksen ja piiloverojen (taksojen) muodossa. Kohoava kiinteistövero estää asuntokannassa tarvittavia peruskorjaus-, energiatehokkuus-, ja esteettömyyskorjauksia. Se voi johtaa jopa pienituloisten asuntojen pakkomyynteihin, jos asunnonomistajien tulot eivät riitä veron maksamiseen. Kiinteistövero ei tasaverona huomioi veron lopullisten maksajien (asunnon omistajien tai vuokralaisten) veronmaksukykyä. Se ei myöskään perustu verotuskohteen vuosituottoon, vaan pelkästään arvoon. Lisäksi kiinteistöveron veropohja on suppea, koska se ei koske valtaosaa kiinteistöjä (mm. maa- ja metsätalouskiinteistöt, maatalouden rakennukset). Veropohjan suppeus lisää veropainetta asuntokiinteistöihin. Kiinteistöverojärjestelmälle tulee tehdä perusteellinen kuntotutkimus. Kiinteistöveron osuus kuntien rahoituksesta on kasvanut merkittävästi ja siitä on muodostunut uusi varallisuusvero kiinteistöjen omistajille. Nykyään kiinteistöverotuksesta päätetään useassa eri paikassa: eduskunta päättää kiinteistöveroprosenttien rajoista, kunnat päättävät sovellettavat veroprosentit ja verohallinto päättää tonttien verotusarvot ja valtiovarain-ministeriö rakennuksien verotusarvot. Osana kiinteistöveron kehittämistä tulee lisätä kuntien päätösvaltaa verotuksen tasossa poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Yleisessä kiinteistöverossa (maapohja) tulee asunto- ja muiden kiinteistöjen kiinteistöveroprosentti voida määrätä erikseen. Kiinteistöverotuksen veropohjaa tulee kehittää ottamalla kiinteistöveron ulkopuolella oleva kiinteä omaisuus sen piiriin. Kiinteistöverotuksen tulee kaikissa olosuhteissa olla läpinäkyvää ja perustua yksinkertaisiin periaatteisiin. Kiinteistönomistajan tulee esimerkiksi korjausinvestointia suunnitellessaan pystyä arvioimaan, miten investointi vaikuttaa rakennuksen kiinteistöveroon. Valtion tukemien ns. ARA-vuokra- ja asumissoikeusasuntojen omistajia ovat kunnat, kuntien omistavat yhtiöt ja erilaiset tukilainsäädännön perusteella nimetyt yleishyödylliset yhteisöt. Yleishyödyllisiä yhteisöjä on kahdenlaisia: 1) aidosti yleishyödyllisiä (eivät tavoittele taloudellista voittoa eivätkä jaa voittovaroja omistajilleen / jäsenilleen), ja 2) voittoa tavoittelevia ja jakavia yhteisöjä. Vaikka näiden yhteisöjen perustavoitteet ovat keskenään lähes vastakkaiset, kuuluvat ne ARA-asuntotuotannossa samojen tukiehtojen piiriin. Tämä aiheuttaa ongelmia tukiehtojen mitoituksen (esim. tukeen hyväksyttävän voittotason mitoitus), omakustannusvuokraperiaatteen (mm. korjauksiin varautumistason) ja asukasvalinnan (tarveharkintaisuuden noudattamisen) kannalta. Suurimpien ARA-asuntoja omistavien yksityisten yhtiöiden omistajia ovat suuret kotimaiset ja kansainväliset instituutiosijoittajat, joiden tavoitteena on saada omistuksistaan pitkällä aikavälillä mahdollisimman hyvä tuotto.

11 Lausunto 11 (12) Kiinteistöliiton mielestä valtion tukeman vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon tuet tulisi avata kaikille siitä kiinnostuneille toimijoille, jotka sitoutuvat noudattamaan tukijärjestelmään liittäviä säädöksiä. Samalla tuet voittoa tavoitteleville ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille tulisi eriyttää toisistaan. ARA-vuokra-asuntojen toteutustapoja tulisi myös laajentaa esimerkiksi ottamalla käyttöön uusien asuntojen hankkiminen rakennettavasta asuntoosakeyhtiökannasta (vrt. asuntosijoitusrahastot) kokonaisten talojen rakentamisen sijaan. Toinen tapa olisi toteuttaa vuokra-asuntotuotantoa hankintakilpailutuksia (suunnittele, toteuta, omista), joissa asuntosijoittajat, - rakennuttajat ja rakentajat tarjoaisivat tuotantoaan ARA-vuokra-asunnoiksi määräajaksi (esimerkiksi vuodeksi). Sosiaalisen ARA-vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudulla tulisi valtion ja seudun kuntien solmia ARA-asuntojen tuotantoa koskeva asuntotuotantosopimus. Sopimuksessa valtio sitoutuisi määrittämään kunnille ja näiden vuokrataloyhtiöille myönnettävien tukien ehdot siten, että ne mahdollistavat sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon, ja kunnat sitoutuisivat rakennuttamaan omistamiensa vuokrataloyhtiöiden omistukseen sovittavan määrän asuntoja. Kotitalousvähennys Kiinteistöliiton Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan asuinrakennusten vuosittainen tekninen korjaustarve on n. 3,5 miljardia, josta taloudellisesti perusteltu korjaustarve n. 90 % eli 3,2 miljardia euroa vuodessa. Asunto-osakeyhtiöiden omistamien asuntojen osuus taloudellisesti perustellusta korjaustarpeesta on noin 1,45 mrd euroa, pientalojen omistajien 1,05 miljardia euroa ja muiden (mm. kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen) 0,71 miljardia euroa vuodessa. Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi on tutkimuksessa arvioitu yhteensä noin 15 miljardia euroa 25 vuoden ajalta. Mikäli tekemättä jääneiden korjauksien arvo jakautuu vuosittaisen korjaustarpeen tavoin, on asunto-osakeyhtiöiden osuus noin 6,7 miljardia euroa, pientalojen omistajien 4,9 miljardia euroa ja muiden 3,3 miljardia euroa. Korjausrakentamisen edistämisen pääperiaatteena tulee olla, että omistajat vastaavat omistuksiensa asuntojen kunnossapidosta ja korjauksista. Korjausrakentamista tulisi tukea valtion varoin vain rajatuissa tapauksissa, mm. hissi-/esteettömyyskorjauksien toteuttamiseksi tavoitteena vanhusten kotona asumisen mahdollistaminen. Suhdanneluoteisesti käytössä olleet korjaustoiminnan avustukset eivät ole kasvattaneet korjausinvestointien määrää läheskään siinä määriin, kuin millä

12 Lausunto 12 (12) avustuksia on perusteltu. Kiinteistöliiton arvion mukaan 85 % korjauksista olisi toteutunut ilman avustuksiakin. Voikin arvella, että avustukset ovat kapitalisoituneet suunnittelun, korjausrakentamisen ja rakennusmateriaalien hintoihin. ARA-vuokra-asuntojen osalta tarve varautua korjauksiin tulee ottaa huomioon päätettäessä uustuotannon tukiehtoja. Peruskorjausvaiheeseen valtion tukea ei tulisi erikseen enää myöntää. ARA-asuntojen omistajille tulisi sen sijaan mahdollistaa ARA-rajoituksista vapautuvista ja vapautettavista asunnoista saatavien pääomien kohdentaminen peruskorjauksiin. Asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimintaa valtion tulisi tukea omakotitalojen tapaan kotitalousvähennyksellä, joka tulisi laajentaa koskemaan myös yhtiön toteuttamia, osakkaan rahoitusvastuulla olevia korjauksia. Annamme tarvittaessa lisätietoja tästä lausunnosta. Harri Hiltunen toimitusjohtaja Jukka Kero pääekonomisti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen

ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen K ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 11.11.2016 ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA OMISTUSASUMISEN TUET ASUMISTUKI ASUMISEN TUOTANTOTUET ASUNTOJEN VUOKRATASOTUKI ASUMISEEN

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VALTION VUODEN 2017 TALOUSARVIOKSI JA LUKUUN YHDYSKUNNAT, RAKENTAMINEN JA ASUMINEN

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VALTION VUODEN 2017 TALOUSARVIOKSI JA LUKUUN YHDYSKUNNAT, RAKENTAMINEN JA ASUMINEN Lausunto 1 (6) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, asunto- ja ympäristöjaosto (AyJ) Viite: Lausuntopyyntö 20.9.2016, HE 134/2016 vp (valtion talousarvio vuodelle 2017, Teema: Luku 35.20. Yhdyskunnat, rakentaminen

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus HE 99/2015 vp Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 12.11.2015 Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA Tiivistelmä lausunnosta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen

Lisätiedot

Mitä ARA-rahoilla tulevaisuudessa rakennetaan?

Mitä ARA-rahoilla tulevaisuudessa rakennetaan? Mitä ARA-rahoilla tulevaisuudessa rakennetaan? Vuokralaiset VKL ry:n valtakunnalliset vuokralaispäivät 9. 11.9.2016 Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry Mikä

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta LAUSUNTO 1 (6) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö 15.2.2016 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 ARAn selvityksiä 5/2011 Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 15.4.2011 Sisällys 1 VÄLIMALLIN VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKILAINOITUS

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Lisätietoja: 4/2003 Ari Laine 16.4.2003 Valtion asuntorahastosta maksetut avustukset 2002 Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä,

Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä, Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä, 11.11.2016 KOVA ry 1 Sisältö Vertailen yleistä asumistukea ja tuettuja tai kohtuuhintaisia

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016

Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016 Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016 Hallintopäällikkö Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén,

Lisätiedot

Ajankohtaiset säädöshankkeet Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo

Ajankohtaiset säädöshankkeet Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo Ajankohtaiset säädöshankkeet 10.11.2016 Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo Hallitusohjelma Asuntorakentamista lisätään -kärkihanke Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli,

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

Asumisen tuen kohtaanto vuonna 2004

Asumisen tuen kohtaanto vuonna 2004 Ympäristöministeriön raportteja 25 2007 Asumisen tuen kohtaanto vuonna 2004 Jaana Pasanen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 25 2007 Asumisen tuen kohtaanto vuonna 2004 Jaana Pasanen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi LAUSUNTO 2.11.2015 1 (2) Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA Asia: Viite: Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan

Lisätiedot

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Taustaksi - Investors House Oyj sijoituskohteena Pörssin päälistalla noteerattu asuntosijoitusyhtiö,

Lisätiedot

24.3.2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TUKEMAA VUOKRA- ASUNTOTUOTANTOAKOSKEVAN YLEISHYÖDYLLISYYSLAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTAMISEKSI

24.3.2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TUKEMAA VUOKRA- ASUNTOTUOTANTOAKOSKEVAN YLEISHYÖDYLLISYYSLAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTAMISEKSI Lausunto 1 (10) 24.3.2016 Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi ville.koponen@ymparisto.fi Viite: Dnro YM2/600/2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TUKEMAA VUOKRA- ASUNTOTUOTANTOAKOSKEVAN

Lisätiedot

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: ASIANTUNTIJAPYYNTÖ 6.10.2015 Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA 1 (3) Viite: Asia: HE 26/2015 vp Asiantuntijapyyntö / Kiinteistöverolain muuttaminen Asiantuntijalausunto hallituksen

Lisätiedot

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat! Suomen Kiinteistöliiton 1 (6) toimitusjohtaja Harri Hiltunen Imatran seudun Kiinteistöyhdistys ry:n 70 -vuotisjuhlassa Imatralla 14.12.2016 Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 17.00 Arvoisat juhlavieraat, hyvät

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

24.3.2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI VUOKRATALOJEN RAKENTAMISLAINOJEN LYHYTAIKAISESTA KORKOTUESTA (LUONNOS)

24.3.2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI VUOKRATALOJEN RAKENTAMISLAINOJEN LYHYTAIKAISESTA KORKOTUESTA (LUONNOS) Lausunto 1 (8) 24.3.2016 Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi ville.koponen@ymparisto.fi Viite: Dnro YM1/600/2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI VUOKRATALOJEN RAKENTAMISLAINOJEN LYHYTAIKAISESTA

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Lainaehtojen muuttaminen

Lainaehtojen muuttaminen Valtiokonttori Rahoitus Hakulomake 3/2016 Lainaehtojen muuttaminen Lainansaaja Isännöitsijän nimi Yritys- ja yhteisötunnus Sähköpostiosoite Kunta Lähiosoite Kohteen osoite Postitoimipaikka Valtiokonttorin

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008)

Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Ruotsin ulkoasiainministeriö Pohjoismaiden neuvostolle Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Anita Knakkergaard (Tanskan kansanpuolue) on esittänyt

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Millainen tuki on tehokasta ja vaiku0avaa? Tuukka Saarimaa, VATT

Millainen tuki on tehokasta ja vaiku0avaa? Tuukka Saarimaa, VATT Millainen tuki on tehokasta ja vaiku0avaa? Tuukka Saarimaa, VATT 13.1.2017 1 Sisältö Vertailen yleistä asumistukea ja tuettuja tai kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Mitä niillä tavoitellaan? Miten niiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Valtiokonttori Rahoitus Hakulomake 3/2013 Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Lainansaaja Isännöitsijän nimi Yritys- ja yhteisötunnus Sähköpostiosoite Kunta Lähiosoite Talon osoite Postitoimipaikka

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 20.03.2013 Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 2 3 TVT ASUNNOT OY Turun kaupungin täysin omistama yhtiö. Konserni, joka omistaa asuntoja ja asumisen tiloja, osuuksia asuntoja omistavista yhtiöistä sekä osuuksia

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/2015 1 (10) Kaupunginhallitus Kaj/1 26.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/2015 1 (10) Kaupunginhallitus Kaj/1 26.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/2015 1 (10) 1018 Lausunto ympäristöministeriölle asukkaiden valintaa arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin koskevasta asetusmuutoksesta HEL 2015-010496 T 03 00 00 Päätös

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tilannekuvaa. Asuntopoli*ikan kehi0äminen Fokusryhmä

Tilannekuvaa. Asuntopoli*ikan kehi0äminen Fokusryhmä Asuntopoli*ikan kehi0äminen Fokusryhmä 13.1.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Mikä on tarjonta- ja kysyntätukien vaikutus asuntotuotannon määrään ja eri hallintamuotojen tarjontaan? Tilannekuvaa Asuntokannan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro vuokra-asuntomarkkinatilanteesta

Kommenttipuheenvuoro vuokra-asuntomarkkinatilanteesta Kommenttipuheenvuoro vuokra-asuntomarkkinatilanteesta Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys ry:n seminaari 10.11.2016, Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitussihteeri 21.5.2013 Anna Saarinen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitussihteeri 21.5.2013 Anna Saarinen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 21.5.2013 Anna Saarinen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Lausunto 1 (6) Eduskunnan lakivaliokunta Viite: HE 79/2012 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Suomen Kiinteistöliitosta Suomen Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

YM1/600//2016 Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

YM1/600//2016 Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) 24.3.2016 Ympäristöministeriö YM1/600//2016 Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta UUSI LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 22.11.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta (HE 229/2016 vp) Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot