KUINKA MUISTISAIRAUS MUUTTAA KÄYTÖSTÄ?

Transkriptio

1 KUINKA MUISTISAIRAUS MUUTTAA KÄYTÖSTÄ?

2 MUUTUNKO HANKALAKSI? sairaus; mikä tahansa sairaus vaikuttaa aivojen sairaus ehkä eniten; se vaikuttaa kykyyn tulkita tietoa ja kontrolloida omaa käytöstään avuttomuus, pelot ja vaikeus kestää vanhuuden tuomia rajoituksia, häpeän tunne persoonallisuus ja aiempi elämänhistoria vahvasti mukana

3 KÄYTÖSOIREET JA PSYYKKINEN SAIRAUS aikaisempi psyykkinen sairaus ei suojele muistisairaudelta kehittymässä oleva muistisairaus usein syynä, jos vanhemmalla iällä ensimmäisen kerran psyykkisiä oireita toisaalta maniaa, masennusta, skitsofreniaa tai persoonallisuushäiriötä saatetaan pitää dementiana delirium (sekavuustila) ja epilepsia saattavat myös olla muutoksen syynä suurin osa deliriumoireisista vanhuksista sairastaa tai on sairastumassa muistisairauteen

4 TUNNEOIREET masennus ahdistus mielialan vaihtelu, ärtyneisyys yli-iloisuus

5 PSYKOOSIOIREET aistiharhat harhaluulot

6 KOGNITIO-OIREET YMMÄRRYS, VIRKEYS väärintulkinnat apatia, aloitekyvyttömyys

7 HAITALLISENA KÄYTTÄYTYMISENÄ ILMENEVÄT OIREET aggressiivisuus, vihamielisyys sanallinen, fyysinen hoitojen vastustaminen, vaeltelu, toistuva ääntely motorinen levottomuus estottomuus

8 ELIMISTÖN HÄIRIÖT unen häiriöt syömisen häiriöt seksuaalikäyttäytymisen häiriöt

9 KÄYTÖSOIREIDEN VAIHTELU ALZHEIMERIN TAUDISSA alussa sosiaalista vetäytymistä, sitten masennusta, jopa itsemurha-aikeita, vainoharhoja, vrk-rytmin häiriöitä, ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, harhaluuloja, seksuaalisia käytösoireita, vaeltelua, levottomuutta, hallusinaatioita ja aggressiivisuutta (Jost&Grossberg, 1996) diagnoosi yleensä vasta muutaman vuoden kuluttua

10 LÄÄKKEETÖN HOITO ensisijainen työntekijän tai omaisen oman kiukun syyn tunnistaminen ja sen ilmaisematta jättäminen turvallisuuden takaaminen oma-aloitteisuuden lisääminen ahdistuneisuus leviää kuin kulovalkea ja aiheuttaa levottomuutta istahda ja rauhoitu

11 PSYKOLOGISEN OIREEN PIILOSSA PITÄMINEN = fiksu käytös edellyttää oivallusta oireen patologisesta olemuksesta eli jotta osaa käyttäytyä fiksusti, pitää tietää mikä on fiksua käytöstä oivalluksen loppuessa oire näkyy käytöksessä

12 OIREKIRJO VAIHTELEE muistisairauden eri vaiheissa muistisairauden diagnoosin mukaan Lewyn kappale tauti näköharhat, sekavuustilat otsa-ohimolohkorappeuma apatia, estottomuus, toiminnanohjauksen häiriöt, kielelliset häiriöt verisuoniperäinen muistisairaus masennus, ahdistuneisuus, mielialan vaihtelu Parkinsonin taudin muistisairaus apatia, masennus Alzheimerin tauti kaikkia näitä

13 KÄYTÖSOIREIDEN MERKITYS tuottaa kärsimystä muistisairaalle itselleen tuottaa kärsimystä hoitavalle omaiselle sekoittaa kodin/hoitopaikan toiminnan tärkein syy laitokseen joutumiseen voivat johtaa liialliseen lääkitykseen lisäävät kuolleisuutta

14 KÄYTÖSOIREIDEN SYITÄ neurokemialliset välittäjäainepuutokset hermosolujen valikoiva rappeutuminen ympäristön ärsykkeet: melu, rauhattomuus ym. psyykkiset syyt muistisairaan persoonallisuus vuorovaikutuksen ongelmat hoitajan/lääkärin käyttäytyminen: väsymys, masennus, turhautuminen

15 KÄYTÖSOIREIDEN NEURO- BIOLOGINEN TAUSTA runsaammat käytösoireet liittyvät pidemmälle edenneeseen neuropatologiaan=aivojen rappeumaan runsaammat käytösoireet liittyvät hermosolujen heikentyneeseen aineenvaihduntaan seurauksena on mukautumiskyvyn väheneminen ja siten turhaantumisherkkyyden lisääntyminen kohdennettu lääkehoito lievittää käytösoireita

16 KÄYTÖSOIREIDEN POHJA ON MUISTISAIRAUDEN OIREISSA muistamattomuus: toistuva kysely, levottomuus toiminnan ohjaamisen häiriö: keskittymiskyvyttömyys, toisto-oireet arvostelukyvyn heikentyminen: estottomuus agnosia: esim. kyvyttömyys tunnistaa peiliä, eksyminen - levottomuus, ei ole minun koti afasia: ei ymmärrä puhetta, ei saa sanotuksi apraksia: pukemisvaikeudet

17 KÄYTÖSOIREIDEN ENNUSTE eivät lisäänny tasaisesti kuten kognitiiviset oireet (muisti, päättely, puhekyky ym.) esiintyvät kausittain, vaihdellen optimaaliset, suotuisat olosuhteet vähentävät

18 KÄYTÖSOIREEN TAUSTALLA OLEVIA PSYYKKISIÄ SYITÄ tunteet ohjaavat muistisairaan toimintaa lisääntynyt herkkyys aistia tunnelmia heikentynyt kyky käyttää puolustusmekanismeja heikentynyt kyky käyttäytyä opittujen normien mukaisesti heikentynyt itsetunto fyysisen minäkuvan hämärtyminen

19 KESKIVAIKEASTI/VAIKEASTIMUISTISAIRAAN NYKYHETKI hän tulkitsee nykyhetkeään (oma vointi ja ajankohtainen ympäristö) menneisyyden tunnemuistista nousevilla asioilla lähden kotiin - tässä on paha olla - miten sitä voi helpottaa - keitä siellä kotona on? - mitä siinä kodissa kaipaat? - keskustelua ja muuta tekemistä - parempi olo - en lähdekään vielä tänään

20 KÄYTÖSMUUTOKSEN SELVITTÄMINEN muistisairauden diagnoosi ja vaihe oireen mielekkyys ketä oireet haittaavat? potilaan tutkiminen näkö, kuulo, kommunikointi verikokeet ja muut tutkimukset

21 MILLOIN HOIDETAAN? aina ei tarvitse hoitaa HOIDA KUN 1) oire rasittaa potilasta 2) heikentää toimintakykyä 3) vaarantaa sosiaalista kanssakäymistä 4) aiheuttaa vaaratilanteita 5) rasittaa omaisia

22 LÄÄKEHOIDOLLE HUONOSTI REAGOIVA KÄYTTÄYTYMINEN vaeltelu, kuljeskelu epäasiallinen ääntely, huutelu tarkoitukseton koskettelu, syleily seksuaalitoimintojen muutokset jääräpäisyys tavaroiden varastelu, piilottaminen tarkoitukseton pukeminen ja riisuminen rajoitteiden repiminen, eristäytyminen tavaroiden heittely

23 HOIDON PERUSLINJAT LÄÄKKEETÖN ENSISIJAINEN ympäristön muovaaminen, unirytmi, koulutus, omaisten tukeminen, liikunta, musiikki, muistelu ja muut terapiat LÄÄKEHOITO TOISSIJAINEN pienellä annoksella aloittaen, vaikutusta arvioiden, turha hoito lopettaen

24 KÄYTÖSOIREIDEN LÄÄKEHOITO muistisairauden lääkkeet auttavat usein, monesti mielialalääkitys voidaan lopettaa tai ainakin vähentää psyykenlääkkeet voivat auttaa, usein tarve lyhytaikainen, esim. muutamia kuukausia teho tulee vasta viikon kuluttua monet muut lääkkeet pahentavat käytösoireita vaikeat käytösoireet liittyvät yleensä nopeaan etenemiseen

25 LÄÄKEHOITO VOI AUTTAA apatia levottomuus, rauhattomuus ja agitaatio surullisuus, itkuisuus, alakuloisuus regressiivinen, lapsenomainen käytös yliaktiivisuus, maanisuus harhaluulot, -aistimukset ja niistä aiheutuva ahdistuneisuus ja pelokkuus aggressiivisuus, vihamielisyys

26 NEUROLEPTIT auttavat psykoottisiin oireisiin, harhoihin vähentävät aktiivisuutta, aggressiivisuutta aiheuttavat tunteiden latistumista, etenkin aluksi väsymystä ja verenpaineen laskua, lisäksi usein jäykkyyttä ja kaatuilua (Serenase, Cisordinol) eivät kuulu pitkäaikaiskäyttöön uudemmilla haittoja vähemmän (Risperdal, Zyprexa, Olanzapin, Seroquel/Ketiapin)

27 MASENNUSLÄÄKKEET masentuneilla alttius serotoniin vähäisyyteen hermosolujen välitilassa, lääkkeet lisäävät serotoniinin jaosa myös noradrenaliinin määrää auttavat paitsi masennukseen, myös paniikkiin, ärtyisyyteen, katastrofireaktioihin, unettomuuteen ja joskus myös iltalevottomuuteen jakohottavat kipukynnystä

28 UNILÄÄKKEET melatoniini luonnollisin ja vaarattomin bentsodiatsepiinit Atarax Imovane, Zopinox pitkä vaikutusaika Stilnoct HAITAT: riippuvaisuus, tehon lasku, lihasvoimien heikentyminen, kaatuilu, muistihäiriöt

29 MATALA VERENPAINE- TAVALLINEN PAHAN OLON SYY lääkitys minimiin neste- ja suolatasapainon korjaus liiallisen kuumuuden välttäminen vuodepotilaan säännöllinen pystyyn nostaminen elastiset sukat (tuki/lentosukat) pääpuoli kohoasennossa nukkuessa kahvi, kofeiini, etilefriini (Effortil), fludrokortisoni (Florinef)

30 ERILAISIA KÄYTÖSOIREITA KÄYTÖSOIREIDEN SYITÄ JA HOITOKEINOJA DIAT

31 APATIA a) motivaation,tahtotilan puute, draivin puute vähentynyt yrityksen puute, kasvanut riippuvuus, haluttomuus oppia uutta, välinpitämättömyys omista asioista ilmeettömyys, hiljainen puhe osa oireista kuten masennuksessa voi alkaa nopeasti, esim. hiljaisen aivoinfarktin jälkeen tai kun ympäristö muuttuu

32 APATIA b) vertailukohtana potilaan aiempi aktiivisuus potilasta ei kiusaa, omainen näkee selvemmin apatiassa otsalohkon sisäosa toimii huonosti viivästetyn muistin ja oppimisen vaikeus, tunnistamisprosentti hyvä että tietää sittenkin vaikka näytti ettei tiedä apatia aiheuttaa haittaa: mitä?

33 APATIAN HOITO rohkaisu, mukaan töihin, keskustele päivän asioista ja anna valinnan mahdollisuus mielihyväkokemukset: mikä aiemmin miellyttänyt? sopiva ärsykemäärä, elämän makua liikunta (lisää dopamiinia), vierailu lemmikkieläimet Alzheimer-lääkkeet auttavat 84 %:lla apatiaan, parkinsonlääkkeet voivat auttaa joitakin

34 APATIAN HOITO istuminen, hiljaa oleminen ja tekemättömyys on v ä l i l l ä nautittavaa jasallittua Me oltiin mummun kanssa marjassa ja istuttiin syömässä eväitä. - Kyllä mehtä on kaunis, mummu sanoi. Minä kun nuita petäjänrunkoja kahtelen, niin tulloo niin turvallinen olo

35 HUOMIONHAKU - RIIPPUVAISUUS muistisairautta poteva ei muista toisia ihmisiä, ellei näe heitä - oma huone jaerillinen hoitajien kanslia ei ole kaikille hyvä jos poistut, kerro tulevasi takaisin tai laita lappu riippuvaisuus omaishoitajalle raskasta - tukitoimet tarpeellisia päivätoiminta, vuorohoito ym

36 MASENNUKSEN KOGNITIIVISET (ÄLYLLISET) OIREET estyneisyys epäluuloisuus keskittymiskyvyn heikentyminen muistin huonontuminen hämmentyneisyys tarpeettomuuden tunne kiihtymys

37 MASENNUKSEN TUNNEOIREET tyytymättömyys kyky mielihyvään häviää mielenkiinnon katoaminen ärtyneisyys ahdistuneisuus pelokkuus ja levottomuus tyhjyydentunne voimakas alakuloisuus

38 MASENNUKSEN RUUMIILLISET OIREET luulosairaus, korostuneet vaivat kipu tuska ruuansulatusvaivat ja ummetus unettomuus painonlasku väsyneisyys

39 MUISTISAIRAAN MASENNUKSEN HOITO hyvä perushoito, muiden sairauksien hoito virikkeet ja aktivointi muistelu lääkehoito usein tarpeellinen uudemmat parempia teho ei näy heti

40 UNI- JA VALVERYTMIN HÄIRIÖT syynä sisäisen kellon eli suprakiasmaattisen tumakkeen rappeutuminen, sitä ei voida korjata turvattomuutta voidaan lievittää olemalla lähellä, valaistuksella, sopivin äänin ym. keinoin päivätorkkujen vähentäminen auttaa vähän

41 UNIHÄIRIÖIDEN SYITÄ muut samanaikaiset sairaudet aistiharhat, virhetulkinnat lääkkeet, lääkkeiden lopetus vieras tai tyhjä ympäristö levottomat jalat, painajaiset, kipu matala verenpaine liika kiire illalla virtsaamistarve kahvi, vahva tee

42 SUURI SISÄINEN AHDISTUS JA TUSKA sairauteen sopeutumattomuus voi olla syynä perehdy elämänhistoriaan ole turvallinen ole rauhallinen ja hetkeen keskittyvä ole aito ja rooliton ihminen ole rehellinen siinä mitä ilmaiset

43 TOISTO-OIREET toistuva kysely, sanojen toistaminen toistuvat liikkeet esineiden siirtäminen kädensijojen kokeileminen tavaroiden keräily SYYNÄ toiminnanohjauksen häiriö: tehtävä pitäisi osata suunnitella, aloittaa, sen sujumista valvottava ja lopetettava oikeaan aikaan eikä aloittaa alusta

44 TOISTO-OIREIDEN SYITÄ huolen tunteet, ahdistus kyselee kun ei muista jasiksi kokee turvattomuutta eksyksissä olemisen tunne aktiviteetin tarpeet muiden hermostuminen pahentaa kiusanteko ei ole pakko-oireiden syy

45 KEINOJA MUISTIN TUEKSI kello ja kalenteri paikkojen merkitseminen ja riittävä valaistus muistilaput toistuva päivärytmi samanlainen ympäristö valokuvat

46 VOIKO MUISTAMATTOMUUTTA HYÖDYNTÄÄ? huomion kiinnittäminen muuhun asiaan tai tekemiseen auttaa usein unohtamaan sen hetkiset pelot ja huolet kieltäytynyt syömästä tai peseytymästä - hetken kuluttua uudelle nuotilla voi onnistua hyvin

47 PERSOONALLISUUSMUUTOKSET hygienian jaasianmukaisen pukeutumisen laiminlyönti alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö ruoan ahmiminen jasyljeskely varastelu, paljastelu estottomuus, huolettomuus välinpitämättömyys, impulsiivisuus

48 PERSOONALLISUUSMUUTOSTEN SYITÄ tavallisia otsalohkodementioissa masennus ja itsetunto-ongelmatkin aiheuttavat ympäristön negatiivinen asenne lisää sairauden aiheuttama estojen häviäminen ja opittujen käyttäytymismallien murtuminen lääkehoidon teho huono

49 HARHAT hallusinaatiot: näkö-, kuulo-, muut ; jotain sellaista mitä muut eivät näe, kuule tai tunne väärintulkinnat paranoidiset oireet - harhaluulot: vaikutus-, myrkytys-, varastamis-, mustasukkaisuus

50 VIRHETULKINNAT esineiden jatilan tunnistamattomuus keskustelu oman peilikuvan kanssa lähisukulaisten tunnistamattomuus äänien tunnistaminen myrkytys-, uskottomuus-, hylkäämisajatukset ylimääräiset asukkaat

51 HARHALUULOISUUDEN SYITÄ muistisairauden lisäksi monet muutkin seikat huono näkö ja valaistus, heikko kuulo, häly, aistiärsyke tulkitaan väärin epäsopivat lääkkeet, matala verenpaine aiempi epäluuloinen persoonallisuus vähäiset sosiaaliset suhteet yksinäisyys (elänyt pitkään yksin) kuurous, suvussa skitsofreniaa

52 HARHOJEN HOITO yritetään kyseenalaistaa ellei onnistuta, puhutaan muusta, ei riidellä harhat totta kantajalleen ja hän toimii totuutensa mukaisesti turvallisuudesta huolehtiminen lääkitystä voidaan kokeilla, jos harhoista on haittaa; aina lääke ei auta

53 HARHALUULOISUUDEN HOITO aistivajausten korjaaminen ympäristön selkeyttäminen, luottamuksen herättäminen lääkehoito harhaluuloisuus häviää, kun muistisairaus etenee vaikeaan vaiheeseen

54 LEVOTTOMUUS SYITÄ virikkeettömyys, sekavuus, muistamattomuus, etsii tuttuja tekijöitä ympäristöstään, muutto, liikkuva luonne, vuorokausirytmin sekoittuminen, kipu tai vaiva, pitkät päiväunet, usein pelko ja ahdistus HOITO toimintaa, liikuntaa, huomion kiinnittäminen muuhun, wc-asiat kuntoon, turvallinen nukkumaanmeno, yövalo, valkoinen melu

55 KATASTROFIREAKTIOT tilanteeseen nähden liian voimakas reaktio SYITÄ pelko ja uhatuksi tuleminen, turhautuminen, nöyryytys, hahmottamisen vaikeus, levoton ympäristö, vilu, alastomuus, vanhat muistikuvat, äkkipikainen luonne

56 KATASTROFIREAKTIOT aiemmat ihmissuhdekokemukset vaikuttavat; elämänpituinen rakkaudettomuus ja ahdistavat kokemukset jäävät vanhuksen mieleen myrskykeskuksiksi, jotka haavoittavissa tilanteissa purkautuvat joku kantaa mukanaan elämän mukana tulleen paniikkialttiuden eikä sille voi mitään, me voimme kuitenkin oikealla kohtelulla vähentää haavoittavia tilanteita

57 SUNDOWNING oireiden paheneminen iltaa kohden SYITÄ väsyminen, pimeys, lääkitys, vuorokausirytmin säätelyhäiriö HOITO ymmärtämys, pieni lepo tai nokkaunet, ympäristön rauhoittaminen

58 SEKAVUUS - SEKAVA AJATTELU menneisyys & nykyisyys & todellisuus & kuviteltu sekoittuvat yritä kohteliaasti korjata, mutta ole joustava vaihda puheenaihetta tai kiinnitä huomio muuhun vastaa ystävällisesti olematta samaa mieltä mene mukaan, jatka aiheesta perehdy elämänhistoriaan

59 ELÄMÄNHISTORIAAN PEREHTYMINEN - onko hoidettu? lapsuuskoti ja synnyinseutu asuinpaikat oma perhe työhistoria luonne, harrastukset, tavat tärkeät ja epämieluisat asiat elämässä, miten puhuteltu?

60 AGGRESSIIVISUUS a) potkiminen, lyöminen, pureminen, itsensä tai muiden vahingoittaminen, omaisuuden turmeleminen

61 AGGRESSIIVISUUDEN SYITÄ reviirin puolustaminen turhautuminen, ei ymmärrä mitä tapahtuu liian vaativa tilanne, levoton ympäristö huomion tarve kipu, matala verenpaine, huonovointisuus ei ole sopeutunut sairauteensa elämänaikainen tuska

62 AGGRESSION KOHTAAMINEN puhuminen työtoverin tai jonkun muun kanssa parityöskentely etsitään toimintalinja aggressiivisen ihmisen auttaminen (ymmärtämys, hoitajan luovuus, lähelläolo, kiireettömyys, palautetta onnistumisista)

63 HOITOPAIKAN VAIKUTUS työntekijöiden ammattitaito ja sopuisuus näkyvät hoidettavissa jokaiselle yksilölliset ratkaisumallit käytösoireisiinkin sallitaan asukkaiden eläminen entisessä, autetaan kuitenkin pois vaativasta työstä tunnistetaan tilanteeseen liittyvä tunne - validaatio -menetelmä

64 HOITOYMPÄRISTÖ turvallisemmaksi selkeämmäksi valoisammaksi lämpimämmäksi muistuttamaan tavallisen elämän ympäristöä sopiva (vrt. isoääninen, kiireinen, kovakourainen), vanhusten tapoihin perehtynyt henkilöstö, riittävästi illallakin

65 HYVÄ VUOROVAIKUTUS normaalia kanssakäymistä toisen aikuisen kanssa, jota pidämme arvossa, jota haluamme kuunnella, ymmärtää ja jonka haluamme ottaa huomioon

66 HOITOTYÖN AUTTAMISMENETELMÄT ennaltaehkäisy, tilanneherkkyys mukaan meneminen huomion ohjaaminen muuhun lykkääminen perustelu, vakuuttaminen ohjaaminen ympäristön muokkaaminen huumori, luovuus

67 HUUMORI auttaa ongelmatilanteissa ja noloissa tilanteissa auttaa viestinnässä auttaa kivun lievittämisessä antaa tasavertaisuuden lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta vapauttaa ajattelua ja toimintaa taitolaji, ei sovi kaikille

68 LÄHEISEN HAASTE a) ymmärrän, että sanojen puuttuessa muistisairas ihminen ilmaisee avuttomuuden, pelon ja pahan olon tunteen kiukutteluna tai muina käytösoireina

69 LÄHEISEN TEHTÄVÄ b) autan toista pukemaan pahan olon sanoiksi jos pystyy sopimaan ja selvittämään, teen sen tuen itsemääräämisoikeutta en pidä tunteenilmauksia minulle henkilökohtaisesti tarkoitettuina joudun kohtaamaan ja käsittelemään oman ahdistukseni ja vastatunteeni pystyn unohtamaan kaunaa kantamatta

70 LÄHEISEN TEHTÄVÄ c) ystävälliset rajat ja hoitajan/omaisen rauhallisuus ja lähellä pysyminen auttavat tuntemaan rakkautta ja huolenpitoa kun kertyy yhteisiä ilon ja hyvänolon hetkiä, kestää paremmin pettymyksiä

71 KÄYTÖSOIREET HÄVIÄVÄT, KUN TAUTI ETENEE... Siellä he nukkuvat huoneissansa ryppyiset Ruususet sinistyneet kädet kouristuneina värttinää pitelemään. Mutta ylihaltiatar on korjannut värttinät talteen ja valtaistuinsalissa nukkuu kuningas Aika ja kruununperijän kiihkeä miekka on ruostunut, voimaton ja tylsä. Oi Ruususet ja tornikamarin valkea unohdus