MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI"

Transkriptio

1 MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI & , Vaasa LOPPURAPORTTI 1 S i v u

2 TIIVISTELMÄ Medibothnia hankkeella on edessään merkittävä haaste alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikön toteuttamisessa. Keskeisenä tavoitteena on, että Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköt yhdistyisivät lähitulevaisuudessa yhdeksi kampukseksi Vaasan Palosaarelle. Suunnittelutyön tueksi hankkeessa toteutettiin Suomessa ainutlaatuinen ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansalaisraati, ns. opiskelijaraati. Opiskelijaraati pohjautuu amerikkalaiseen demokratia-innovaatioon ja eroaa siten hyvin merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista. Medibothnian opiskelijaraatiin valittiin 24 opiskelijaa siten, että muodostui Vaasan sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulutus pienoiskoossa. Raati kesti kolme päivää ( ), jona aikana raatilaiset kävivät keskusteluja koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla, tenttasivat asiantuntijatodistajia sekä lopuksi laativat julkilausuman raadissa käsitellystä aiheesta. Raatilaiset esittivät julkilausuman tiedostustilaisuudessa Tiedotustilaisuudessa oli paikalla Medibothnia-hankkeen edustajia, ammattikorkeakoulupäättäjiä- ja opettajia sekä myös kunnan edustajana yksi kunnanvaltuutettu, jotka omissa kommenttipuheenvuoroissaan korostivat opiskelijaraadin merkitystä Medibothnian tulevalle suunnittelutyölle. Opiskelijaraati tuotti erittäin merkittävää tietoa Medibothnia-hankkeen työn tueksi. Hanke sitoutui ottamaan opiskelijaraadin tuottaman näkemyksen aidosti huomioon tulevissa toiminnoissaan. Raadin kautta opiskelijat pystyivät näin ollen vaikuttamaan vaasalaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuuteen. "Mina uppfattningar/kunskaper förändrades definitivt under efter deltagande i rådet. Att involvera studerande i planingen av mb-projektet är nödvändigt." "Oli todella suuri ilo olla mukana tässä raadissa, mielestäni näitä tulisi olla lisää." 2 S i v u

3 Medibothian opiskelijaraati 3 S i v u

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kansalaisraati uudenlaisena vaikuttamisen tapana 5 2. Medibothnian opiskelijaraati Medibothnia-hanke Opiskelijaraadin teema Opiskelijaraadin osallistujat Opiskelijaraadin päivien kulku 8 3. Opiskelijaraadin julkilausuma Kohti aitoa vaikuttamista 13 LIITTEET Liite 1. Opiskelijaraadin ohjausryhmä 14 Liite 2. Opiskelijaraadin flyeri 15 Liite 3. Opiskelijaraadin ilmoittautumislomake 16 Liite 4. Opiskelijaraadin kokoonpano 17 Liite 5. Opiskelijaraadin osallistujat 18 Liite 6. Opiskelijaraadin päivien kulku 19 Liite 7. Opiskelijaraadin fasilitaattorit 20 Liite 8. Opiskelijaraadissa tentatut asiantuntijat 21 Yhteystiedot 22 Kuvia raatipäivistä 23 4 S i v u

5 1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA Suomalainen yhteiskunta tulee tulevaisuudessa kohtaamaan yhä monimutkaisemmiksi, monitulkintaisimmiksi ja arvolatautuneimmiksi kehittyviä ongelmakysymyksiä. Ehkä keskeisin esimerkki on väistämättä eteen tuleva suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden kysymys. Kuinka saadaan tulevaisuudessa tarpeeksi osaavaa työvoimaa tuottamaan hyvinvointipalveluita? Kun tulee tarve priorisoida palveluita, kuinka tämä priorisointi toteutetaan? Kuinka ikääntyvän väestön haasteeseen tullaan vastaamaan? Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ongelmakysymyksistä, joihin ei ole olemassa yksittäisiä asiantuntijoita eikä lopullisia ratkaisuja 1. On syytä korostaa sitä, että nämä ongelmat edellyttävät kansalaisten suurempaa osallisuutta. Kansalaiset ovat eletyn elämän asiantuntijoita ja tietävät siten näiden ongelmien todellisuuden 2. Heidän näkemyksensä syventävät ymmärrystä ongelmien luonteesta sekä antavat oivalluksia ratkaisuihin. Kun kuitenkin otetaan huomioon tämän päivän osallisuuden kulttuuri Suomessa, muodostuu tilanteesta synkkä kuva. Näyttää siltä, että suomalainen demokratia on hampaaton puuttumaan pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kompleksisten ongelmien esiin tuomiin haasteisiin. On tarve muuttaa osallisuuden kulttuuria Suomessa. Aito osallisuus tulee palauttaa jalustalle. Tähän tarvitaan uudenlaisia osallisuuden muotoja. Siirtymä on "pikademokratiasta" kohti "hidasta demokratiaa" 3. Pikademokratian ollessa yhtä kuin nopea asiantuntijavetoinen päätöksenteko, jossa ei anneta aikaa syvälliselle asian pohdinnalle ja punninnalle, muodostaa hidas demokratia puolestaan vaihtoehdon, jossa kansalaisilla on aikaa keskustella paitsi päättäjien myös muiden kanssaihmisten kanssa. Laaja-alaisten keskusteluiden, monipuolisen tiedonsaannin ja käsiteltävän asian kohtaamisen ja lopulta hyväksymisen kautta syntyy vankka kansalaismielipide ja sen myötä yhteisymmärrys käsiteltävien ongelmien todellisesta luonteesta sekä sitoutuminen mahdollisiin ratkaisuihin. Hidas demokratia voidaan rinnastaa deliberatiiviseen demokratiaan 4 eli demokratian muotoon, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja 1 Esimerkiksi Raisio H. (2010). Embracing the wickedness of health care: Essays on reforms, wicked problems and public deliberation. Väitöskirja. Acta Wasaensia 228, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 5. Vaasa: Vaasan yliopistopaino 2 Clarke, M. & Stewart, J. (2000). Handling the Wicked Issues. Teoksessa C. Davies, L. Finlay & A. Bullman (toim.). Changing Practice in Health and Social Care. Lontoo: Sage Schlesinger, A. B. (2009).The Death of "Why?": The Decline of Questioning and the Future of Democracy. San Francisco: Berrett-Koehler. 4 Lisätietoa: 5 S i v u

6 voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja argumenttinsa, ja jossa huomio ei ole argumentin esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Deliberatiivinen demokratia paitsi lisää päätöksenteon legitimiteettiä ja tuottaa hyviä, oikeudenmukaisia sekä yhteiseen hyvään tähtääviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, rakentaa se myös aktiivisempaa kansalaisyhteiskuntaa ja vähentää ihmisten välisiä empatiaongelmia. Tämän päivän Suomessa ideaalisten deliberatiivisten olosuhteiden luominen on kuitenkin erittäin haasteellista. Osallisuuden kulttuurin muuttaminen ei tapahdu hetkessä eikä itsestään vaan se vaatii aktiivista ja pitkäkestoista toimintaa aidon osallisuuden lisäämiseksi. Eri puolella Suomea on jo tartuttu haasteeseen ja lähdetty toteuttamaan deliberatiivisen ideaalin mukaisia kansalaisraateja. Kansalaisraadit ovat demokratia-innovaatioita, jotka lähestyvät osallisuuden tematiikkaa hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on totuttu. Ne ovat kestoltaan pidempiä ja keskusteluiltaan laadukkaampia. Kansalaisraadit pyrkivät muodostamaan kohdeväestön, esimerkiksi kunnan, aidosti pienoiskoossa. Verrattuna tavanomaisiin gallupeihin ja kansalaiskuulemisiin mahdollistavat kansalaisraadit ihmisten preferenssien kehittymisen. Ennen kaikkea suunta on osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Tiivistettynä kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa 2. Edustavampia Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia Koulutetut fasilitaattorit varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan 4. Vaikuttavampia Ei osallistamista osallistamisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin 5. Mahdollisia preferenssien muuttajia Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa 6 S i v u

7 2. MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI Opiskelijaraati on deliberativiisen demokratian mukaisen kansalaisraadin sovellus. Siinä missä kansalaisraati toteutetaan usein paikallisella (kunta), alueellisella (maakunta) tai kansallisella tasolla (Suomi pienoiskoossa), toteutuu opiskelijaraati organisatorisella tasolla. Opiskelijaraati koostetaan nimensä mukaisesti opiskelijoista, Medibothnian opiskelijaraadin tapauksessa Vaasan sosiaali- ja terveysalan amk-opiskelijoista. Opiskelijaraadin tavoitteena on osallistaa opiskelijoita aidolla tavalla heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. 2.1 Medibothnia-hanke Medibothnia-hankkeen päämiehet, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Vaasan kaupunki ja Vaasan sairaanhoitopiiri, hyväksyivät helmikuussa 2009 Medibothniahankesuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on luoda malleja ja edellytyksiä alueelliselle sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikölle, joka tulee sijaitsemaan Vaasan Palosaaressa. Ensisijaisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulutuksen laadullinen kehittäminen sillä tavalla, että luodaan edellytykset OY Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:n ja Yrkeshögskolan Novian järjestämien koulutusten fyysiselle ja sisällölliselle yhteistyölle. Kehittämistyö tapahtuu osittain ammattikorkeakoulujen oman opetus- ja tutkimustoiminnan sisällä sekä osittain yhteistyökonseptin kehittämisen kautta, jolloin eri toimijat tuovat osaamistaan kehittämistyöhön sekä toiminnan aloitusvaiheessa, että varsinaisen toiminnan yhteydessä Opiskelijaraadin teema Tietoa Medibothnian kehitystyötä varten on kerätty monelta eri taholta monin eri menetelmin. Tavanomaisten tapojen kuten esimerkiksi kyselyiden ja työryhmien lisäksi Medibothnia-hankkeessa päätettiin toteuttaa myös innovatiivisempia suunnitteluprosesseja. Lähestymistavaksi tuli siten valituksi Suomessa vielä ainutlaatuinen amk-opiskelijoiden kansalaisraati, eli opiskelijaraati. Heti alkuvaiheessa opiskelijaraadille määriteltiin ohjausryhmä (kts. liite 1). Ohjausryhmän tehtävänä oli antaa opiskelijaraadin vetäjälle neuvoja merkittävissä asioissa, kuten asiantuntijatodistajien valinnassa ja raadin teeman määrittelyssä. Lisäksi monipuolinen ohjausryhmä lisäsi raadin legitimiteettiä valvomalla koko prosessia. Ohjausryhmäkeskusteluissa raadin teemaksi muotoutui: 5 Lisätietoja: 7 S i v u

8 "Millaiseksi visioitte oppimisympäristön, jossa haluaisitte opiskella?" 2.3. Opiskelijaraadin osallistujat Opiskelijaraatiin saivat ilmoittautua Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikköjen opiskelijat. Vapaaehtoisia kerättiin laaja-alaisen markkinoinnin kautta. Markkinointistrategiaan kuuluivat esittelytilaisuudet, sähköpostiviestien lähettäminen sekä flyereiden jako (kts. liite 2). Opiskelijat pystyivät ilmoittautumaan paitsi täyttämällä paperisen lomakkeen (kts. liite 3) myös täyttämällä lomakkeen elektronisen version. Opiskelijaraatiin ilmoittautui kaiken kaikkeen 52 opiskelijaa. Opiskelijaraadin 24 osallistujaa valittiin raatiin ilmoittautuneista ositetun satunnaisvalinnan kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että jo etukäteen oli määritelty kokoonpano, jota lopullisen opiskelijaraadin tuli mahdollisimman tarkkaan vastata ollakseen edustava suhteessa edustamaansa kohdeväestöön. Etukäteen määritelty kokoonpano suhteessa opiskelijaraatiin valittuihin on esitettynä liitteessä 4. Liitteessä esitetyssä taulukossa kohdeväestö on jaettu eri tekijöihin ja tekijät edelleen eri kategorioihin. Siitä huolimatta, että neljä henkilöä estyi lopulta perustelluista syistä osallistumasta ja, että yksi osallistuja sairastui kesken raadin, tuli opiskelijaraati edustaneeksi erittäin hyvin kohdeväestöään (kts. liite 5) Opiskelijaraadin päivien kulku Opiskelijaraati kesti kolme päivää ( ). Opiskelijaraatiin kuului myös raatipäivien jälkeisellä viikolla järjestetty tiedotustilaisuus ( ). Raadin tarkka aikataulu on esitettynä liitteessä 6. Raadin ensimmäinen päivä vietettiin yhteisen illanvieton muodossa "neutraaliksi" tilaksi nähdyssä konferenssihotellissa. Mukana olivat paitsi raatilaiset, myös fasilitaattorit (kts. liite 7), kaksi asiantuntijatodistajaa sekä Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori (kts. liite 8). Illanvieton tarkoituksena oli paitsi kasvattaa yhteishenkeä, myös tutustuttaa raatilaiset opiskelijaraadin teemaan sekä kansalaisraatikonseptiin. Raadin toinen ja kolmas päivä järjestettiin Vaasan yliopiston tiloissa. Toinen päivä sisälsi pääosin asiantuntijoiden tenttausta. Päivän päätteeksi raatilaiset pääsivät myös keskustelemaan fasilitaattoreiden johdolla pienryhmissä. Käytäntönä oli, että kaikki raatilaiset saivat puhua omaa äidinkieltään fasilitaattoreiden toimiessa tarvittaessa tulkkeina. Kolmantena päivänä korostui julkilausuman laadinta. Raatilaiset laativat pienryhmissä sekä lopuksi koko ryhmän kesken kaikkien hyväksymän yhteisen 8 S i v u

9 julkilausuman. Raatilaisten sitoutumista kuvasti hyvin se, että vaikka aika loppui kesken, jäivät raatilaiset vapaaehtoisesti viimeistelemään julkilausumaa ylimääräiseksi tunniksi. Kaksi raatilaista esitti julkilausuman kokonaisuudessaan sekä suomeksi että ruotsiksi opiskelijaraadin tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa raatilaiset saivat välittömän vastineen paitsi Medibothnia-hankkeen projektipäälliköltä, myös Vaasan ammattikorkeakoulun rehtorilta ja toimialajohtajalta sekä myös Vaasan kaupunginvaltuutetulta. Vastaanotto oli erittäin positiivinen, kommenttipuheenvuorojen pitäjien korostaessa vahvasti sitoutumistaan julkilausuman eteenpäinviemiseen. "Jag var öppen för tvåspråkigheten redan innan gruppen träffades, mina upplevelser har bara varit positiva, det har varit roligt att prata finska!" "Kaksikielisyys oli hyvä asia. Tietenkin se toi haasteita ja tulkkaukseen kului aikaa mutta se oli ehdottomasti vaivan arvoista. Aluksi minua ehkä hieman mietitytti kuinka kaikki tulee toimimaan, mutta olen hyvin tyytyväinen opiskelijaraadin kommunikaatioon. Samalla se myös rohkaisu minua ruotsin kielen suhteen ja innosti käyttämään sitä." 9 S i v u

10 3. OPISKELIJARAADIN JULKILAUSUMA Johdanto Medibothnian tarkoituksena on mahdollistaa Vaasan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille luonnollinen, helppo ja miellyttävä tapa kielellisten taitojen vaihtoon ja oppimiseen ja ennen kaikkea yhdistää Vaasan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimisympäristö monialaisen ja kattavan yhteistyön synnyttämiseksi jo ennen työelämään astumista. Medibothnian tarkoituksena ei ole siis pelkästään tuoda suomenkielellä ja ruotsinkielellä opiskelevia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita saman katon alle, jotta he voivat opiskella toistensa kieltä. VISIO/VISION 1. Kielet vahvuutena ja Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskola Novian yhteistyö Kuvaus: Mahdollisuus opiskella yli kielirajojen ja valita kursseja molemmista ammattikorkeakouluista (suomeksi ja ruotsiksi). Jokaisella täytyy olla oikeus opintoihin omalla äidinkielellään, mutta Vaasan ammattikorkeakoululla ja Yrkeshögskolan Novialla on yhteinen vapaavalintaisten opintojen tarjotin, jossa on myös kaksikielisiä kursseja. Myös englanninkielisiä kursseja lisätään. Yhteistyötä lisätään koulujen yhteisillä tapahtumilla, projektitöillä (mukana suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita). Laboratoriotunnit ovat hyvä tilaisuus oppia toista kieltä. VISIO/VISION 2. Medibothnia on edelläkävijä Suomessa kaikilla opintoaloillaan Kuvaus: Kaikki opintoalat, erityisesti estenomit, ovat aikaansa edellä. Opiskelijat ovat mukana kehittämässä opetussuunnitelmia. VISIO/VISION 3. Yhteinen Medibothnia Kuvaus: Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteisten resurssien käyttö mahdollistaa uusimpien ja kestävien materiaalien yhteishankinnan. Panostetaan laadukkaisiin vierailijaluennoitsijoihin ja yhteiseen tietoverkkoon. VISIO/VISION 4. Työelämälähtöinen yhteistyö Kuvaus: Medibothniassa on kaikkien opintoalojen vastaanotto, joka toimii perustana korkeakoulujen ja yhteisön/työelämän kesken. Opiskelijat saavat työskennellä todellisten potilaiden ja asiakkaiden parissa turvallisessa ympäristössä opettajien/vastuuhenkilöiden tukemina. Vastaanotto toimii paikkana kurssitenteille. Korkeakoulujen ylläpitämä toimiva 10 S i v u

11 vastaanotto (esimerkiksi oma klinikka) vaatii hyvää suunnittelua ja riittävää taloudellista pohjaa. Mahdollisista potilaista/asiakkaista tulee tehdä kartoitus. VISIO/VISION 5. Opiskelijat keskiöön ja opetuksen monimuotoisuus Kuvaus: Opettajien välinen kommunikaatio ja kurssien koordinointi tulee toimia korkeakoulujen sisällä ja korkeakoulujen välillä. Medibothnian tulee mahdollistaa opetuksen monimuotoisuus sisältäen erilaiset opetusmenetelmät, oppimismenetelmät ja oppimistyylit. Opetukseen sisältyy numeerisen arvioinnin lisäksi suullisen ja/tai kirjallisen palautteen antaminen. Opiskelijat saavat mahdollisuuden vaikuttaa opetukseen, jolloin löytyy tasapaino esim. ryhmätöiden ja yksilötyöskentelyn välillä. Opetukseen tulee rakentaa luonnollinen vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välille. Aikuisopiskelijat ja heidän tarpeensa ja tilanne tulee huomioida. VISIO/VISION 6. Ympäristö kannustaa vastuunottamiseen, oppimiseen ja yhteisöllisyyteen Kuvaus: Medibothnian ympäristön tulee kannustaa opiskeluun ja yhteisöllisyyteen opiskelijoiden välillä. Vastuunottamiseen kannustava elävä ja avoin ympäristö on opiskelijoiden käytettävissä. Tämä mahdollistetaan opiskelijoiden omilla avainkorteilla. Turvallisuusaspektit tulee sulauttaa ympäristöön ja sosiaalisten tilojen tulee olla hyvin kalustettuja. Ympäristö antaa mahdollisuuden viihtyä ja tehdä kotitehtäviä koulussa. Toivomuksena on saada tilaa omaan opiskeluun, ryhmätiloja sekä hiljaisia tiloja. Ympäristö on kuin opiskelijan olohuone koulussa. VISIO/VISION 7. Moniammatillisuus Kuvaus: Mahdollisuus osallistua moniammatilliseen työhön jo opintojen aikana. Järjestetään erilaisia kampanjoita ja messuja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Opetusklinikassa tehdään moniammatillista työtä. Voidaan esimerkiksi järjestää teemapäiviä, joihin kaikki opintoalat voivat osallistua. VISIO/VISION 8. Yhteistyö opiskelijayhdistysten kesken Kuvaus: Opiskelijayhdistyksille varataan yhteiset tilat omine kanslioineen. Tilat sosiaaliseen kanssakäymiseen, esimerkiksi kellarissa, ovat yhteiset KAIKILLE opiskelijoille (esim. sitsit). Opiskelijayhdistykset järjestävät liikunnallista ja muunlaista ohjelmaa. 11 S i v u

12 Opiskelijaraati vaatii, että kaksi edustajaa opiskelijaraadista valitaan (yksi molemmista ammattikorkeakouluista) henkilökohtaisine varahenkilöineen työryhmään Medibothnian tulevaa suunnittelutyötä varten. "Opiskelijaraati vaikuttaa hyvältä ja mielenkiintoiselta väylältä vaikuttaa, toivottavasti ajatukset ja visiot oikeasti otetaan huomioon jatkossa. Jos näkemykseni jotenkin muuttuivat, niin positiivisempaan ja toiveikkaampaan suuntaan, kun miettii opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia amkien kehittämisessä." "Det väckte mycket tankat och uppfattningar. Jag vill ännu en gång säga att jag är superglad över att jag fick medverka! Jag visste inte riktig vad rådet var före jag själv deltog." "Jag blev positivt överraskad över hur fina visioner och tankar alla hade! Det var många saker som jag inte själv hade tänkt på som andra lyfte fram studeranderåd är GREAT, mera sånt!" 12 S i v u

13 4. KOHTI AITOA VAIKUTTAMISTA Vaikuttavuus on yksi kansalaisraatiformaatin ja sen opiskelijaraatisovelluksen keskeisimmistä kriteereistä. Kyse ei ole tällöin pelkästä dialogista, vaan todellisena pyrkimyksenä on pyrkiä ratkaisemaan dialogin kohteena oleva asia tai ongelma. Jotta raadeilla saataisiin aikaan vaikuttavuutta, tarvitaan keskustelussa sovittujen ratkaisujen, kehittämisehdotusten tai visioiden toimeenpanoa. Tässä poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa. Ideaalina on, että kansalais- ja opiskelijaraadeissa vaadittaisiin aina päättäjien kannanotto tai vastine, jossa esitetään se, miten raatien kautta syntyneet ehdotukset otetaan huomioon. Esimerkiksi jos lopputulos sisältää monia eri ehdotuksia, tulisi lopullisia päätöksiä tekevien tahojen ottaa kantaa siihen, mitä ehdotuksia viedään toimeenpanoon ja mitä ei. Vaikuttavuuden merkitys korostuu myös raatilaisten kommenteissa: "Suuria ajatuksia, tulevatko onnistumaan? Kuunnellaanko opiskelijoita oikeasti?" Medibothnian opiskelijaraadin tilanne vaikuttavuuden suhteen näyttäytyykin varsin lupaavalta. Tästä kertovat tiedotustilaisuudessa esitetyt kommenttipuheenvuorot. Erityisesti Vaasan ammattikorkeakoulun osoittama sitoutuminen opiskelijaraadin julkilausumaan on ollut esimerkillistä. Lisäksi hankkeessa on jo tehty päätöksiä julkilausuman suhteen. Esimerkiksi opiskelijaraadin vaatimuksen mukaisesti kaksi raatilaista on kutsuttu mukaan Medibothnian tulevaan suunnittelutyöhön. Opiskelijaraadin julkilausuma tulee olemaan myös tulevan Medibothnia-hankkeen järjestämän laajemman seminaarin aihe. Palautteessaan raatilaiset korostivat opiskelijaraadin merkitystä ja toivoivat näitä toteutettavan lisää. Tämä on tulkittavissa kaipuuksi aitoon osallisuuteen. Kyynisyyttä vastaan tuleekin taistella kehittämällä uudenlaisia tapoja osallistaa opiskelijoita heille tärkeisiin asioihin. Muutoin on vaarana se, että asenne "miksi osallistuisin, kun en kuitenkaan voi vaikuttaa" vain lisääntyisi entisestään. Aikana, jolloin on yhä tärkeämpää toimia yhdessä ja dialogin kautta pyrkiä ratkaisemaan yhteisiä ongelmia, olisi tämä kehityssuunta yhteiskunnallisesti hyvin haitallinen. "Raatilaisena avautui konkreettinen mahdollisuus vaikuttamiseen." "Det är ett ypperligt bra sätt att aktivera studerande till utvecklings arbete. Vem vet bäst om hur skolmiljön bör vara för att lyfta fram bästa inlärningsmiljön än studerandena själva?" 13 S i v u

14 Liite 1. Opiskelijaraadin ohjausryhmä Yvonne Hilli (pj), projektipäällikkö, Medibothia Karola Lytts (siht.), suunnittelija, Medibothnia Harri Raisio (esittelijä), tutkijatohtori, Vaasan yliopisto Tytti Hyttilä-Huhta, lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu Ritva Lehtonen, lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu Ann-Helen Sandvik, lehtori, Yrkeshögskolan Novia Petri Varvas, opiskelijaedustaja, VAMOK Kristoffer Skrifvars, opiskelijaedustaja, Novium 14 S i v u

15 Liite 2. Opiskelijaraadin flyeri 15 S i v u

16 Liite 3. Opiskelijaraadin ilmoittautumislomake 16 S i v u

17 Liite 4. Opiskelijaraadin kokoonpano Demografiset ja asenteelliset tekijät Ammattikorkeakoulu (sos. ja terv.) Sukupuoli Vuosikurssi Kulttuuritausta Koulutusala Koulutusväylä Luottamustoimet Vaihtoehdot VAMK NOVIA Nainen Mies 1. vuosikurssi Suomalainen Suomenruotsalainen Muu Sosiaaliala Hoitoala Estenomi Nuorisoaste Aikuiskoulutus On Ei ole Kokonaisluk umäärä Prosentt iosuus 51 % 49 % 92 % 8 % 26 % 29 % 20 % 19 % 6 % 30 % 66 % 4 % 88 % 12 % Lukumää rä (24) * Neljä henkilöä estyi perustelluista syistä saapumasta paikalle. Lisäksi yksi osallistuja sairastui kesken raadin, jolloin julkilausuman laati lopulta 19 raatilaista Valitut * S i v u

18 Liite 5. Opiskelijaraadin osallistujat Simone Blom Ulrika Brännbacka Joanna Forsman Alexandra Greco Morgan Hortans Camilla Jofs Katariina Kangasaho Mira Kaukonen Jenny Kiviniemi Teresa Korkala Nea Kuusisto Sabrina Lackman Anita Laitala Ville Lyytinen Laura-Maria Markus Therése Nisula Martina Snellman Sonja Virkkala Susanna Wikman 18 S i v u

19 Liite 6. Opiskelijaraadin päivien kulku Keskiviikko , klo , Hotelli Vallonia Garden Rehtoreiden tervetuliaispuheet Opiskelijaraadin esittely Kukin esittelee itsenä lyhyesti, jonka jälkeen tutustumista päivällisen lomassa asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Yvonne Hilli. Aihe: Medibothnia-konsepti) asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Kaarlo Viljanen. Aihe: Arkkitehdin visio) Tauko Asiantuntijoiden tenttaus Päivän päätös Torstai , klo , Technobothnia TF Aamukahvi asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Hanna-Leena Melender. Aihe: Näyttöön perustuvan toiminnan oppiminen sosiaali- ja terveysalan opinnoissa) (20min esitys, 25min tenttaus) asiantuntijaesitys (Asiantuntijat: Malin Wiik ja Petri Varvas. Aihe: Opiskelijakuntien näkemykset teemaan) Keskustelua koko ryhmässä fasilitaattoreiden johdolla Lounas asiantuntijaesitys (Asiantuntijat: Erkki Penttinen ja Arja Tuomaala. Aihe: Työelämäedustajien näkemykset teemaan) asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Miia Lammi. Aihe: Muovan näkemys teemaan) Tauko Pienryhmäkeskustelua Yhteenvetoa koko ryhmässä Perjantai , klo , Technobothnia TF Aamukahvi Pienryhmäkeskustelua (julkilausuman laadintaa) Yhteenvetoa koko ryhmässä Lounas Julkilausuman kirjoittamista eri kokoonpanoissa (noin kahvi) Päivien päätös ja valmistautumista julkilausuman esittämiseen tiedotustilaisuudessa Torstai , klo , Wolffintie Tervetuloa Hankkeen kuvaus Raadin julkilausuman esitys (raatilaisista valittu 2-3) Sovitut kommenttipuheenvuorot Noin Sana vapaa 19 S i v u

20 Liite 7. Opiskelijaraadin fasilitaattorit Susann Sjöström, projektikoordinaattori, Vaasan yliopisto Ann-Helen Sandvik, lehtori, Yrkeshögskolan Novia Heidi Blom, päätoiminen tuntiopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kaarina Reini, arviointikoordinaattori, THL:n Vaasan toimipiste Harri Raisio, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto (pääosin taustalla) 20 S i v u

21 Liite 8. Opiskelijaraadissa tentatut asiantuntijat Tauno Kekäle, Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori, paikalla koko ensimmäisen illan Örjan Andersson, Yrkeshögskolan Novian rehtori, estyi tulemasta paikalle Yvonne Hilli, projektipäällikkö, Medibothnia Kaarlo Viljanen, arkkitehti Hanna-Leena Melender, yliopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu Malin Wiik, opiskelijakunta Noviumin edustaja Petri Varvas, opiskelijakunta Vamok:n edustaja Erkki Penttinen, Vaasan kaupungin sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosaluejohtaja Arja Tuomaala, Vaasan kaupungin terveyspalvelut, johtava ylihoitaja Miia Lammi, kehittämispäällikkö, Länsi-Suomen muotoilukeskus 21 S i v u

22 YHTEYSTIEDOT Yvonne Hilli Projektipäällikkö Medibothnia hanke Harri Raisio Tutkijatohtori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto (06) S i v u

23 KUVIA RAATIPÄIVISTÄ 23 S i v u

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa. täydennyskoulutushankkeesta

Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa. täydennyskoulutushankkeesta Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa Tuloksia amkruotsin opettajien täydennyskoulutushankkeesta Taina Juurakko-Paavola 13.11.2014 Rovaniemi Amk-kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Taustaa

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät sekä yliopettajapäivät Seinäjoella

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät sekä yliopettajapäivät Seinäjoella Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät sekä yliopettajapäivät Seinäjoella 8. - 9.10.2008 OHJELMA KESKIVIIKKO 8.10.2008 Paikka: Seinäjoki-sali, Kampustalo (Keskuskatu 34) Päivän

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi TenKeys Aini-Kristiina Jäppinen Pelkkää utopiaa? KOSKA Liian monia ihmisiä

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri TAITO- hanke Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Seminaari Miksi emme loisi Tampereelle yhtä maailman parhaista terveydenhuollon koulutuksen kampuksista? 26.10.2012 Kaupin

Lisätiedot

Kasarmin kampus, D-rakennus, 2.krs aula

Kasarmin kampus, D-rakennus, 2.krs aula Maanantai 25.8.2014 Teemat: Tutustuminen Mikkelin ammattikorkeakouluun, liiketalouden koulutusohjelmaan, Kasarmin kampukseen ja ryhmäläisiin 10:00 11:30 A, B, C Ilmoittautuminen, opiskelun aloitusta tukevan

Lisätiedot

OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia hankkeen pilottitoiminnasta AHOT- menettely ja alkuvaiheen ohjaus Savonia-ammattikorkeakoulussa

Kokemuksia ja tuloksia hankkeen pilottitoiminnasta AHOT- menettely ja alkuvaiheen ohjaus Savonia-ammattikorkeakoulussa Kokemuksia ja tuloksia hankkeen pilottitoiminnasta AHOT- menettely ja alkuvaiheen ohjaus Savonia-ammattikorkeakoulussa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakoulutuksessa seminaari 4.5.2011

Lisätiedot

SKUTT 2014 = Koulun kehittämisen työkalu

SKUTT 2014 = Koulun kehittämisen työkalu SKUTT 2014 = Koulun kehittämisen työkalu Näyttöön perustuvan, policy-, käytäntö- ja tutkimuslähtöisen pedagogisen konseptin kehittäminen. Michael Uljens Åbo Akademi Opetushallitus 9.6.2015 3) Myös SKUTT

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot