MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI"

Transkriptio

1 MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI & , Vaasa LOPPURAPORTTI 1 S i v u

2 TIIVISTELMÄ Medibothnia hankkeella on edessään merkittävä haaste alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikön toteuttamisessa. Keskeisenä tavoitteena on, että Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköt yhdistyisivät lähitulevaisuudessa yhdeksi kampukseksi Vaasan Palosaarelle. Suunnittelutyön tueksi hankkeessa toteutettiin Suomessa ainutlaatuinen ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansalaisraati, ns. opiskelijaraati. Opiskelijaraati pohjautuu amerikkalaiseen demokratia-innovaatioon ja eroaa siten hyvin merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista. Medibothnian opiskelijaraatiin valittiin 24 opiskelijaa siten, että muodostui Vaasan sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulutus pienoiskoossa. Raati kesti kolme päivää ( ), jona aikana raatilaiset kävivät keskusteluja koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla, tenttasivat asiantuntijatodistajia sekä lopuksi laativat julkilausuman raadissa käsitellystä aiheesta. Raatilaiset esittivät julkilausuman tiedostustilaisuudessa Tiedotustilaisuudessa oli paikalla Medibothnia-hankkeen edustajia, ammattikorkeakoulupäättäjiä- ja opettajia sekä myös kunnan edustajana yksi kunnanvaltuutettu, jotka omissa kommenttipuheenvuoroissaan korostivat opiskelijaraadin merkitystä Medibothnian tulevalle suunnittelutyölle. Opiskelijaraati tuotti erittäin merkittävää tietoa Medibothnia-hankkeen työn tueksi. Hanke sitoutui ottamaan opiskelijaraadin tuottaman näkemyksen aidosti huomioon tulevissa toiminnoissaan. Raadin kautta opiskelijat pystyivät näin ollen vaikuttamaan vaasalaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuuteen. "Mina uppfattningar/kunskaper förändrades definitivt under efter deltagande i rådet. Att involvera studerande i planingen av mb-projektet är nödvändigt." "Oli todella suuri ilo olla mukana tässä raadissa, mielestäni näitä tulisi olla lisää." 2 S i v u

3 Medibothian opiskelijaraati 3 S i v u

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kansalaisraati uudenlaisena vaikuttamisen tapana 5 2. Medibothnian opiskelijaraati Medibothnia-hanke Opiskelijaraadin teema Opiskelijaraadin osallistujat Opiskelijaraadin päivien kulku 8 3. Opiskelijaraadin julkilausuma Kohti aitoa vaikuttamista 13 LIITTEET Liite 1. Opiskelijaraadin ohjausryhmä 14 Liite 2. Opiskelijaraadin flyeri 15 Liite 3. Opiskelijaraadin ilmoittautumislomake 16 Liite 4. Opiskelijaraadin kokoonpano 17 Liite 5. Opiskelijaraadin osallistujat 18 Liite 6. Opiskelijaraadin päivien kulku 19 Liite 7. Opiskelijaraadin fasilitaattorit 20 Liite 8. Opiskelijaraadissa tentatut asiantuntijat 21 Yhteystiedot 22 Kuvia raatipäivistä 23 4 S i v u

5 1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA Suomalainen yhteiskunta tulee tulevaisuudessa kohtaamaan yhä monimutkaisemmiksi, monitulkintaisimmiksi ja arvolatautuneimmiksi kehittyviä ongelmakysymyksiä. Ehkä keskeisin esimerkki on väistämättä eteen tuleva suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden kysymys. Kuinka saadaan tulevaisuudessa tarpeeksi osaavaa työvoimaa tuottamaan hyvinvointipalveluita? Kun tulee tarve priorisoida palveluita, kuinka tämä priorisointi toteutetaan? Kuinka ikääntyvän väestön haasteeseen tullaan vastaamaan? Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ongelmakysymyksistä, joihin ei ole olemassa yksittäisiä asiantuntijoita eikä lopullisia ratkaisuja 1. On syytä korostaa sitä, että nämä ongelmat edellyttävät kansalaisten suurempaa osallisuutta. Kansalaiset ovat eletyn elämän asiantuntijoita ja tietävät siten näiden ongelmien todellisuuden 2. Heidän näkemyksensä syventävät ymmärrystä ongelmien luonteesta sekä antavat oivalluksia ratkaisuihin. Kun kuitenkin otetaan huomioon tämän päivän osallisuuden kulttuuri Suomessa, muodostuu tilanteesta synkkä kuva. Näyttää siltä, että suomalainen demokratia on hampaaton puuttumaan pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kompleksisten ongelmien esiin tuomiin haasteisiin. On tarve muuttaa osallisuuden kulttuuria Suomessa. Aito osallisuus tulee palauttaa jalustalle. Tähän tarvitaan uudenlaisia osallisuuden muotoja. Siirtymä on "pikademokratiasta" kohti "hidasta demokratiaa" 3. Pikademokratian ollessa yhtä kuin nopea asiantuntijavetoinen päätöksenteko, jossa ei anneta aikaa syvälliselle asian pohdinnalle ja punninnalle, muodostaa hidas demokratia puolestaan vaihtoehdon, jossa kansalaisilla on aikaa keskustella paitsi päättäjien myös muiden kanssaihmisten kanssa. Laaja-alaisten keskusteluiden, monipuolisen tiedonsaannin ja käsiteltävän asian kohtaamisen ja lopulta hyväksymisen kautta syntyy vankka kansalaismielipide ja sen myötä yhteisymmärrys käsiteltävien ongelmien todellisesta luonteesta sekä sitoutuminen mahdollisiin ratkaisuihin. Hidas demokratia voidaan rinnastaa deliberatiiviseen demokratiaan 4 eli demokratian muotoon, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja 1 Esimerkiksi Raisio H. (2010). Embracing the wickedness of health care: Essays on reforms, wicked problems and public deliberation. Väitöskirja. Acta Wasaensia 228, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 5. Vaasa: Vaasan yliopistopaino 2 Clarke, M. & Stewart, J. (2000). Handling the Wicked Issues. Teoksessa C. Davies, L. Finlay & A. Bullman (toim.). Changing Practice in Health and Social Care. Lontoo: Sage Schlesinger, A. B. (2009).The Death of "Why?": The Decline of Questioning and the Future of Democracy. San Francisco: Berrett-Koehler. 4 Lisätietoa: 5 S i v u

6 voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja argumenttinsa, ja jossa huomio ei ole argumentin esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Deliberatiivinen demokratia paitsi lisää päätöksenteon legitimiteettiä ja tuottaa hyviä, oikeudenmukaisia sekä yhteiseen hyvään tähtääviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, rakentaa se myös aktiivisempaa kansalaisyhteiskuntaa ja vähentää ihmisten välisiä empatiaongelmia. Tämän päivän Suomessa ideaalisten deliberatiivisten olosuhteiden luominen on kuitenkin erittäin haasteellista. Osallisuuden kulttuurin muuttaminen ei tapahdu hetkessä eikä itsestään vaan se vaatii aktiivista ja pitkäkestoista toimintaa aidon osallisuuden lisäämiseksi. Eri puolella Suomea on jo tartuttu haasteeseen ja lähdetty toteuttamaan deliberatiivisen ideaalin mukaisia kansalaisraateja. Kansalaisraadit ovat demokratia-innovaatioita, jotka lähestyvät osallisuuden tematiikkaa hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on totuttu. Ne ovat kestoltaan pidempiä ja keskusteluiltaan laadukkaampia. Kansalaisraadit pyrkivät muodostamaan kohdeväestön, esimerkiksi kunnan, aidosti pienoiskoossa. Verrattuna tavanomaisiin gallupeihin ja kansalaiskuulemisiin mahdollistavat kansalaisraadit ihmisten preferenssien kehittymisen. Ennen kaikkea suunta on osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Tiivistettynä kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa 2. Edustavampia Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia Koulutetut fasilitaattorit varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan 4. Vaikuttavampia Ei osallistamista osallistamisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin 5. Mahdollisia preferenssien muuttajia Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa 6 S i v u

7 2. MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI Opiskelijaraati on deliberativiisen demokratian mukaisen kansalaisraadin sovellus. Siinä missä kansalaisraati toteutetaan usein paikallisella (kunta), alueellisella (maakunta) tai kansallisella tasolla (Suomi pienoiskoossa), toteutuu opiskelijaraati organisatorisella tasolla. Opiskelijaraati koostetaan nimensä mukaisesti opiskelijoista, Medibothnian opiskelijaraadin tapauksessa Vaasan sosiaali- ja terveysalan amk-opiskelijoista. Opiskelijaraadin tavoitteena on osallistaa opiskelijoita aidolla tavalla heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. 2.1 Medibothnia-hanke Medibothnia-hankkeen päämiehet, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Vaasan kaupunki ja Vaasan sairaanhoitopiiri, hyväksyivät helmikuussa 2009 Medibothniahankesuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on luoda malleja ja edellytyksiä alueelliselle sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikölle, joka tulee sijaitsemaan Vaasan Palosaaressa. Ensisijaisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulutuksen laadullinen kehittäminen sillä tavalla, että luodaan edellytykset OY Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:n ja Yrkeshögskolan Novian järjestämien koulutusten fyysiselle ja sisällölliselle yhteistyölle. Kehittämistyö tapahtuu osittain ammattikorkeakoulujen oman opetus- ja tutkimustoiminnan sisällä sekä osittain yhteistyökonseptin kehittämisen kautta, jolloin eri toimijat tuovat osaamistaan kehittämistyöhön sekä toiminnan aloitusvaiheessa, että varsinaisen toiminnan yhteydessä Opiskelijaraadin teema Tietoa Medibothnian kehitystyötä varten on kerätty monelta eri taholta monin eri menetelmin. Tavanomaisten tapojen kuten esimerkiksi kyselyiden ja työryhmien lisäksi Medibothnia-hankkeessa päätettiin toteuttaa myös innovatiivisempia suunnitteluprosesseja. Lähestymistavaksi tuli siten valituksi Suomessa vielä ainutlaatuinen amk-opiskelijoiden kansalaisraati, eli opiskelijaraati. Heti alkuvaiheessa opiskelijaraadille määriteltiin ohjausryhmä (kts. liite 1). Ohjausryhmän tehtävänä oli antaa opiskelijaraadin vetäjälle neuvoja merkittävissä asioissa, kuten asiantuntijatodistajien valinnassa ja raadin teeman määrittelyssä. Lisäksi monipuolinen ohjausryhmä lisäsi raadin legitimiteettiä valvomalla koko prosessia. Ohjausryhmäkeskusteluissa raadin teemaksi muotoutui: 5 Lisätietoja: 7 S i v u

8 "Millaiseksi visioitte oppimisympäristön, jossa haluaisitte opiskella?" 2.3. Opiskelijaraadin osallistujat Opiskelijaraatiin saivat ilmoittautua Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikköjen opiskelijat. Vapaaehtoisia kerättiin laaja-alaisen markkinoinnin kautta. Markkinointistrategiaan kuuluivat esittelytilaisuudet, sähköpostiviestien lähettäminen sekä flyereiden jako (kts. liite 2). Opiskelijat pystyivät ilmoittautumaan paitsi täyttämällä paperisen lomakkeen (kts. liite 3) myös täyttämällä lomakkeen elektronisen version. Opiskelijaraatiin ilmoittautui kaiken kaikkeen 52 opiskelijaa. Opiskelijaraadin 24 osallistujaa valittiin raatiin ilmoittautuneista ositetun satunnaisvalinnan kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että jo etukäteen oli määritelty kokoonpano, jota lopullisen opiskelijaraadin tuli mahdollisimman tarkkaan vastata ollakseen edustava suhteessa edustamaansa kohdeväestöön. Etukäteen määritelty kokoonpano suhteessa opiskelijaraatiin valittuihin on esitettynä liitteessä 4. Liitteessä esitetyssä taulukossa kohdeväestö on jaettu eri tekijöihin ja tekijät edelleen eri kategorioihin. Siitä huolimatta, että neljä henkilöä estyi lopulta perustelluista syistä osallistumasta ja, että yksi osallistuja sairastui kesken raadin, tuli opiskelijaraati edustaneeksi erittäin hyvin kohdeväestöään (kts. liite 5) Opiskelijaraadin päivien kulku Opiskelijaraati kesti kolme päivää ( ). Opiskelijaraatiin kuului myös raatipäivien jälkeisellä viikolla järjestetty tiedotustilaisuus ( ). Raadin tarkka aikataulu on esitettynä liitteessä 6. Raadin ensimmäinen päivä vietettiin yhteisen illanvieton muodossa "neutraaliksi" tilaksi nähdyssä konferenssihotellissa. Mukana olivat paitsi raatilaiset, myös fasilitaattorit (kts. liite 7), kaksi asiantuntijatodistajaa sekä Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori (kts. liite 8). Illanvieton tarkoituksena oli paitsi kasvattaa yhteishenkeä, myös tutustuttaa raatilaiset opiskelijaraadin teemaan sekä kansalaisraatikonseptiin. Raadin toinen ja kolmas päivä järjestettiin Vaasan yliopiston tiloissa. Toinen päivä sisälsi pääosin asiantuntijoiden tenttausta. Päivän päätteeksi raatilaiset pääsivät myös keskustelemaan fasilitaattoreiden johdolla pienryhmissä. Käytäntönä oli, että kaikki raatilaiset saivat puhua omaa äidinkieltään fasilitaattoreiden toimiessa tarvittaessa tulkkeina. Kolmantena päivänä korostui julkilausuman laadinta. Raatilaiset laativat pienryhmissä sekä lopuksi koko ryhmän kesken kaikkien hyväksymän yhteisen 8 S i v u

9 julkilausuman. Raatilaisten sitoutumista kuvasti hyvin se, että vaikka aika loppui kesken, jäivät raatilaiset vapaaehtoisesti viimeistelemään julkilausumaa ylimääräiseksi tunniksi. Kaksi raatilaista esitti julkilausuman kokonaisuudessaan sekä suomeksi että ruotsiksi opiskelijaraadin tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa raatilaiset saivat välittömän vastineen paitsi Medibothnia-hankkeen projektipäälliköltä, myös Vaasan ammattikorkeakoulun rehtorilta ja toimialajohtajalta sekä myös Vaasan kaupunginvaltuutetulta. Vastaanotto oli erittäin positiivinen, kommenttipuheenvuorojen pitäjien korostaessa vahvasti sitoutumistaan julkilausuman eteenpäinviemiseen. "Jag var öppen för tvåspråkigheten redan innan gruppen träffades, mina upplevelser har bara varit positiva, det har varit roligt att prata finska!" "Kaksikielisyys oli hyvä asia. Tietenkin se toi haasteita ja tulkkaukseen kului aikaa mutta se oli ehdottomasti vaivan arvoista. Aluksi minua ehkä hieman mietitytti kuinka kaikki tulee toimimaan, mutta olen hyvin tyytyväinen opiskelijaraadin kommunikaatioon. Samalla se myös rohkaisu minua ruotsin kielen suhteen ja innosti käyttämään sitä." 9 S i v u

10 3. OPISKELIJARAADIN JULKILAUSUMA Johdanto Medibothnian tarkoituksena on mahdollistaa Vaasan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille luonnollinen, helppo ja miellyttävä tapa kielellisten taitojen vaihtoon ja oppimiseen ja ennen kaikkea yhdistää Vaasan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimisympäristö monialaisen ja kattavan yhteistyön synnyttämiseksi jo ennen työelämään astumista. Medibothnian tarkoituksena ei ole siis pelkästään tuoda suomenkielellä ja ruotsinkielellä opiskelevia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita saman katon alle, jotta he voivat opiskella toistensa kieltä. VISIO/VISION 1. Kielet vahvuutena ja Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskola Novian yhteistyö Kuvaus: Mahdollisuus opiskella yli kielirajojen ja valita kursseja molemmista ammattikorkeakouluista (suomeksi ja ruotsiksi). Jokaisella täytyy olla oikeus opintoihin omalla äidinkielellään, mutta Vaasan ammattikorkeakoululla ja Yrkeshögskolan Novialla on yhteinen vapaavalintaisten opintojen tarjotin, jossa on myös kaksikielisiä kursseja. Myös englanninkielisiä kursseja lisätään. Yhteistyötä lisätään koulujen yhteisillä tapahtumilla, projektitöillä (mukana suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita). Laboratoriotunnit ovat hyvä tilaisuus oppia toista kieltä. VISIO/VISION 2. Medibothnia on edelläkävijä Suomessa kaikilla opintoaloillaan Kuvaus: Kaikki opintoalat, erityisesti estenomit, ovat aikaansa edellä. Opiskelijat ovat mukana kehittämässä opetussuunnitelmia. VISIO/VISION 3. Yhteinen Medibothnia Kuvaus: Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteisten resurssien käyttö mahdollistaa uusimpien ja kestävien materiaalien yhteishankinnan. Panostetaan laadukkaisiin vierailijaluennoitsijoihin ja yhteiseen tietoverkkoon. VISIO/VISION 4. Työelämälähtöinen yhteistyö Kuvaus: Medibothniassa on kaikkien opintoalojen vastaanotto, joka toimii perustana korkeakoulujen ja yhteisön/työelämän kesken. Opiskelijat saavat työskennellä todellisten potilaiden ja asiakkaiden parissa turvallisessa ympäristössä opettajien/vastuuhenkilöiden tukemina. Vastaanotto toimii paikkana kurssitenteille. Korkeakoulujen ylläpitämä toimiva 10 S i v u

11 vastaanotto (esimerkiksi oma klinikka) vaatii hyvää suunnittelua ja riittävää taloudellista pohjaa. Mahdollisista potilaista/asiakkaista tulee tehdä kartoitus. VISIO/VISION 5. Opiskelijat keskiöön ja opetuksen monimuotoisuus Kuvaus: Opettajien välinen kommunikaatio ja kurssien koordinointi tulee toimia korkeakoulujen sisällä ja korkeakoulujen välillä. Medibothnian tulee mahdollistaa opetuksen monimuotoisuus sisältäen erilaiset opetusmenetelmät, oppimismenetelmät ja oppimistyylit. Opetukseen sisältyy numeerisen arvioinnin lisäksi suullisen ja/tai kirjallisen palautteen antaminen. Opiskelijat saavat mahdollisuuden vaikuttaa opetukseen, jolloin löytyy tasapaino esim. ryhmätöiden ja yksilötyöskentelyn välillä. Opetukseen tulee rakentaa luonnollinen vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välille. Aikuisopiskelijat ja heidän tarpeensa ja tilanne tulee huomioida. VISIO/VISION 6. Ympäristö kannustaa vastuunottamiseen, oppimiseen ja yhteisöllisyyteen Kuvaus: Medibothnian ympäristön tulee kannustaa opiskeluun ja yhteisöllisyyteen opiskelijoiden välillä. Vastuunottamiseen kannustava elävä ja avoin ympäristö on opiskelijoiden käytettävissä. Tämä mahdollistetaan opiskelijoiden omilla avainkorteilla. Turvallisuusaspektit tulee sulauttaa ympäristöön ja sosiaalisten tilojen tulee olla hyvin kalustettuja. Ympäristö antaa mahdollisuuden viihtyä ja tehdä kotitehtäviä koulussa. Toivomuksena on saada tilaa omaan opiskeluun, ryhmätiloja sekä hiljaisia tiloja. Ympäristö on kuin opiskelijan olohuone koulussa. VISIO/VISION 7. Moniammatillisuus Kuvaus: Mahdollisuus osallistua moniammatilliseen työhön jo opintojen aikana. Järjestetään erilaisia kampanjoita ja messuja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Opetusklinikassa tehdään moniammatillista työtä. Voidaan esimerkiksi järjestää teemapäiviä, joihin kaikki opintoalat voivat osallistua. VISIO/VISION 8. Yhteistyö opiskelijayhdistysten kesken Kuvaus: Opiskelijayhdistyksille varataan yhteiset tilat omine kanslioineen. Tilat sosiaaliseen kanssakäymiseen, esimerkiksi kellarissa, ovat yhteiset KAIKILLE opiskelijoille (esim. sitsit). Opiskelijayhdistykset järjestävät liikunnallista ja muunlaista ohjelmaa. 11 S i v u

12 Opiskelijaraati vaatii, että kaksi edustajaa opiskelijaraadista valitaan (yksi molemmista ammattikorkeakouluista) henkilökohtaisine varahenkilöineen työryhmään Medibothnian tulevaa suunnittelutyötä varten. "Opiskelijaraati vaikuttaa hyvältä ja mielenkiintoiselta väylältä vaikuttaa, toivottavasti ajatukset ja visiot oikeasti otetaan huomioon jatkossa. Jos näkemykseni jotenkin muuttuivat, niin positiivisempaan ja toiveikkaampaan suuntaan, kun miettii opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia amkien kehittämisessä." "Det väckte mycket tankat och uppfattningar. Jag vill ännu en gång säga att jag är superglad över att jag fick medverka! Jag visste inte riktig vad rådet var före jag själv deltog." "Jag blev positivt överraskad över hur fina visioner och tankar alla hade! Det var många saker som jag inte själv hade tänkt på som andra lyfte fram studeranderåd är GREAT, mera sånt!" 12 S i v u

13 4. KOHTI AITOA VAIKUTTAMISTA Vaikuttavuus on yksi kansalaisraatiformaatin ja sen opiskelijaraatisovelluksen keskeisimmistä kriteereistä. Kyse ei ole tällöin pelkästä dialogista, vaan todellisena pyrkimyksenä on pyrkiä ratkaisemaan dialogin kohteena oleva asia tai ongelma. Jotta raadeilla saataisiin aikaan vaikuttavuutta, tarvitaan keskustelussa sovittujen ratkaisujen, kehittämisehdotusten tai visioiden toimeenpanoa. Tässä poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa. Ideaalina on, että kansalais- ja opiskelijaraadeissa vaadittaisiin aina päättäjien kannanotto tai vastine, jossa esitetään se, miten raatien kautta syntyneet ehdotukset otetaan huomioon. Esimerkiksi jos lopputulos sisältää monia eri ehdotuksia, tulisi lopullisia päätöksiä tekevien tahojen ottaa kantaa siihen, mitä ehdotuksia viedään toimeenpanoon ja mitä ei. Vaikuttavuuden merkitys korostuu myös raatilaisten kommenteissa: "Suuria ajatuksia, tulevatko onnistumaan? Kuunnellaanko opiskelijoita oikeasti?" Medibothnian opiskelijaraadin tilanne vaikuttavuuden suhteen näyttäytyykin varsin lupaavalta. Tästä kertovat tiedotustilaisuudessa esitetyt kommenttipuheenvuorot. Erityisesti Vaasan ammattikorkeakoulun osoittama sitoutuminen opiskelijaraadin julkilausumaan on ollut esimerkillistä. Lisäksi hankkeessa on jo tehty päätöksiä julkilausuman suhteen. Esimerkiksi opiskelijaraadin vaatimuksen mukaisesti kaksi raatilaista on kutsuttu mukaan Medibothnian tulevaan suunnittelutyöhön. Opiskelijaraadin julkilausuma tulee olemaan myös tulevan Medibothnia-hankkeen järjestämän laajemman seminaarin aihe. Palautteessaan raatilaiset korostivat opiskelijaraadin merkitystä ja toivoivat näitä toteutettavan lisää. Tämä on tulkittavissa kaipuuksi aitoon osallisuuteen. Kyynisyyttä vastaan tuleekin taistella kehittämällä uudenlaisia tapoja osallistaa opiskelijoita heille tärkeisiin asioihin. Muutoin on vaarana se, että asenne "miksi osallistuisin, kun en kuitenkaan voi vaikuttaa" vain lisääntyisi entisestään. Aikana, jolloin on yhä tärkeämpää toimia yhdessä ja dialogin kautta pyrkiä ratkaisemaan yhteisiä ongelmia, olisi tämä kehityssuunta yhteiskunnallisesti hyvin haitallinen. "Raatilaisena avautui konkreettinen mahdollisuus vaikuttamiseen." "Det är ett ypperligt bra sätt att aktivera studerande till utvecklings arbete. Vem vet bäst om hur skolmiljön bör vara för att lyfta fram bästa inlärningsmiljön än studerandena själva?" 13 S i v u

14 Liite 1. Opiskelijaraadin ohjausryhmä Yvonne Hilli (pj), projektipäällikkö, Medibothia Karola Lytts (siht.), suunnittelija, Medibothnia Harri Raisio (esittelijä), tutkijatohtori, Vaasan yliopisto Tytti Hyttilä-Huhta, lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu Ritva Lehtonen, lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu Ann-Helen Sandvik, lehtori, Yrkeshögskolan Novia Petri Varvas, opiskelijaedustaja, VAMOK Kristoffer Skrifvars, opiskelijaedustaja, Novium 14 S i v u

15 Liite 2. Opiskelijaraadin flyeri 15 S i v u

16 Liite 3. Opiskelijaraadin ilmoittautumislomake 16 S i v u

17 Liite 4. Opiskelijaraadin kokoonpano Demografiset ja asenteelliset tekijät Ammattikorkeakoulu (sos. ja terv.) Sukupuoli Vuosikurssi Kulttuuritausta Koulutusala Koulutusväylä Luottamustoimet Vaihtoehdot VAMK NOVIA Nainen Mies 1. vuosikurssi Suomalainen Suomenruotsalainen Muu Sosiaaliala Hoitoala Estenomi Nuorisoaste Aikuiskoulutus On Ei ole Kokonaisluk umäärä Prosentt iosuus 51 % 49 % 92 % 8 % 26 % 29 % 20 % 19 % 6 % 30 % 66 % 4 % 88 % 12 % Lukumää rä (24) * Neljä henkilöä estyi perustelluista syistä saapumasta paikalle. Lisäksi yksi osallistuja sairastui kesken raadin, jolloin julkilausuman laati lopulta 19 raatilaista Valitut * S i v u

18 Liite 5. Opiskelijaraadin osallistujat Simone Blom Ulrika Brännbacka Joanna Forsman Alexandra Greco Morgan Hortans Camilla Jofs Katariina Kangasaho Mira Kaukonen Jenny Kiviniemi Teresa Korkala Nea Kuusisto Sabrina Lackman Anita Laitala Ville Lyytinen Laura-Maria Markus Therése Nisula Martina Snellman Sonja Virkkala Susanna Wikman 18 S i v u

19 Liite 6. Opiskelijaraadin päivien kulku Keskiviikko , klo , Hotelli Vallonia Garden Rehtoreiden tervetuliaispuheet Opiskelijaraadin esittely Kukin esittelee itsenä lyhyesti, jonka jälkeen tutustumista päivällisen lomassa asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Yvonne Hilli. Aihe: Medibothnia-konsepti) asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Kaarlo Viljanen. Aihe: Arkkitehdin visio) Tauko Asiantuntijoiden tenttaus Päivän päätös Torstai , klo , Technobothnia TF Aamukahvi asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Hanna-Leena Melender. Aihe: Näyttöön perustuvan toiminnan oppiminen sosiaali- ja terveysalan opinnoissa) (20min esitys, 25min tenttaus) asiantuntijaesitys (Asiantuntijat: Malin Wiik ja Petri Varvas. Aihe: Opiskelijakuntien näkemykset teemaan) Keskustelua koko ryhmässä fasilitaattoreiden johdolla Lounas asiantuntijaesitys (Asiantuntijat: Erkki Penttinen ja Arja Tuomaala. Aihe: Työelämäedustajien näkemykset teemaan) asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Miia Lammi. Aihe: Muovan näkemys teemaan) Tauko Pienryhmäkeskustelua Yhteenvetoa koko ryhmässä Perjantai , klo , Technobothnia TF Aamukahvi Pienryhmäkeskustelua (julkilausuman laadintaa) Yhteenvetoa koko ryhmässä Lounas Julkilausuman kirjoittamista eri kokoonpanoissa (noin kahvi) Päivien päätös ja valmistautumista julkilausuman esittämiseen tiedotustilaisuudessa Torstai , klo , Wolffintie Tervetuloa Hankkeen kuvaus Raadin julkilausuman esitys (raatilaisista valittu 2-3) Sovitut kommenttipuheenvuorot Noin Sana vapaa 19 S i v u

20 Liite 7. Opiskelijaraadin fasilitaattorit Susann Sjöström, projektikoordinaattori, Vaasan yliopisto Ann-Helen Sandvik, lehtori, Yrkeshögskolan Novia Heidi Blom, päätoiminen tuntiopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kaarina Reini, arviointikoordinaattori, THL:n Vaasan toimipiste Harri Raisio, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto (pääosin taustalla) 20 S i v u

21 Liite 8. Opiskelijaraadissa tentatut asiantuntijat Tauno Kekäle, Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori, paikalla koko ensimmäisen illan Örjan Andersson, Yrkeshögskolan Novian rehtori, estyi tulemasta paikalle Yvonne Hilli, projektipäällikkö, Medibothnia Kaarlo Viljanen, arkkitehti Hanna-Leena Melender, yliopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu Malin Wiik, opiskelijakunta Noviumin edustaja Petri Varvas, opiskelijakunta Vamok:n edustaja Erkki Penttinen, Vaasan kaupungin sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosaluejohtaja Arja Tuomaala, Vaasan kaupungin terveyspalvelut, johtava ylihoitaja Miia Lammi, kehittämispäällikkö, Länsi-Suomen muotoilukeskus 21 S i v u

22 YHTEYSTIEDOT Yvonne Hilli Projektipäällikkö Medibothnia hanke Harri Raisio Tutkijatohtori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto (06) S i v u

23 KUVIA RAATIPÄIVISTÄ 23 S i v u

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI

IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Suomen ensimmäinen IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI "Mitä on ikäihmisen hyvä elämä ja hyvä asuminen ja miten se toteutuu?" 17 18.11.2011 ja 21 22.11.2011, Vaasa LOPPURAPORTTI Tiivistelmä Suomen ensimmäinen ikäihmisten

Lisätiedot

KANSALAISRAATI Osallisena omassa elämässä LOPPURAPORTTI

KANSALAISRAATI Osallisena omassa elämässä LOPPURAPORTTI 1 KANSALAISRAATI Osallisena omassa elämässä Seinäjoella 7.6.2011 ja Vaasassa 24-25.8.2011 LOPPURAPORTTI 2 RAATILAISET Ylhäällä vasemmalta: Pekka Aukia, Tiina Sivula, Päivi Pihakari, Markku Hietala, Anne-Maria

Lisätiedot

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-

Lisätiedot

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suhtautua? SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kansalaisraati 2. Kansalaisraadin valmistelut

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013

KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013 KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä tai asiantuntijoita

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa. täydennyskoulutushankkeesta

Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa. täydennyskoulutushankkeesta Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa Tuloksia amkruotsin opettajien täydennyskoulutushankkeesta Taina Juurakko-Paavola 13.11.2014 Rovaniemi Amk-kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Taustaa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

WORLD CAFÉ. Harri Raisio Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali- ja terveyshallintotiede

WORLD CAFÉ. Harri Raisio Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali- ja terveyshallintotiede WORLD CAFÉ Harri Raisio Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali- ja terveyshallintotiede SISÄLTÖ 1. Millainen on perinteinen dialoginen World Café? 2. Deliberatiivinen demokratia lyhyesti 3. Millainen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin RYHMÄ JA HYVINVOINTI RYHMÄYTYMISEN CASE PKAMK Insinöörikoulutuksen Foorumi 5.10.2012 Joni Ranta Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin Terveys ja hyvinvointi Wärtsilän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

TERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN

TERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN Helsingin yliopisto, Päärakennus, Fabianinkatu 33, Sali 5, 3. krs. AIKA ma 18.4.2011 klo 13 16 Anna Lyra-Katz, Yoyo -hanke, projektipäällikkö

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin

Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin Opetushallitus valitsi vuonna 2008 Kokkolan perusopetuksen koulut mallintamaan uusia ja innovatiivisia tapoja toteuttaa matematiikan opetusta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

JEP Juonneopetuksen edistämisen projekti

JEP Juonneopetuksen edistämisen projekti JEP Juonneopetuksen edistämisen projekti Pedagoginen muutos - juonneopetuksen implementointi JEP esittely vk 10/2009 Mira Pihlaja, projektipäällikkö JEPin kesto ja toimijat Projekti kestää 36 kk eli 1.10.2008-30.9.2011.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät sekä yliopettajapäivät Seinäjoella

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät sekä yliopettajapäivät Seinäjoella Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät sekä yliopettajapäivät Seinäjoella 8. - 9.10.2008 OHJELMA KESKIVIIKKO 8.10.2008 Paikka: Seinäjoki-sali, Kampustalo (Keskuskatu 34) Päivän

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI

PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Vaasa 20.8.2012 Kansalaisraadin toteuttaja: Suomen Setlementtiliitto ry, Uusi paikallisuus hanke Yhteistyössä: Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto ESIPUHE Uusi paikallisuus

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

SKUTT 2014 = Koulun kehittämisen työkalu

SKUTT 2014 = Koulun kehittämisen työkalu SKUTT 2014 = Koulun kehittämisen työkalu Näyttöön perustuvan, policy-, käytäntö- ja tutkimuslähtöisen pedagogisen konseptin kehittäminen. Michael Uljens Åbo Akademi Opetushallitus 9.6.2015 3) Myös SKUTT

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot