KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ LOKAKUUTA 2012

Transkriptio

1 KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ LOKAKUUTA 2012 Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suhtautua?

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kansalaisraati 2. Kansalaisraadin valmistelut 3. Kansalaisraadin osallistujat 4. Kansalaisraati 5. Julkilausumat 6. Palaute kansalaisraadista 7. Uutisoinnit kansalaisraadista 8. Pohdinta 9. Liitteet

3 1. MIKÄ ON KANSALAISRAATI? Kansalaisraadit perustuvat ajatukseen deliberatiivisesta demokratiasta (harkitseva/keskusteleva demokratia). Kyseessä on demokratian muoto, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja voi tuoda omat näkökulmansa ja argumenttinsa, jossa huomio ei ole argumenttien esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Tämä on kuitenkin ideaali, joka nykymaailmassa vain harvoin toteutuu itsekseen. Nousee siis esiin tarve sellaisen ympäristön luomiselle, joka mahdollistaa laaja-alaisen keskustelun ja syvällisen harkinnan kulloinkin yhteiskunnassa käsiteltävänä olevasta asiasta. Yhdysvalloissa 70-luvulla kehitetty ja sittemmin laajasti maailmalle levinnyt kansalaisraatisovellus luo tällaisen ympäristön. Verrattuna tavanomaisiin osallistumistapoihin kuten mielipidekyselyihin, kansalaiskuulemisiin ja asiakaspaneeleihin, kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä - Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa. 2. Edustavampia - Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä, ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia. 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia - Koulutetut facilitaattorit varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan. 4. Vaikuttavuus - Ei osallistumista osallistumisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotos aidosti eteenpäin. 5. Mahdollisia preferenssien muuttajia - Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa.

4 2. KANSALAISRAADIN VALMISTELUT Kemijärven toinen kansalaisraati järjestettiin lokakuuta 2012 Setlementti Tunturilan juhlasalissa. Kemijärvelle suunnitellut tuulivoimalat ovat keskusteluttaneet alueen asukkaita viime vuosien ajan. Paikkakunnalle suunniteltujen tuulivoimaloiden rakennuspaikoista on syntynyt erimielisyyksiä. Osan kemijärveläisten mielestä tuulivoimalat olisi rakennettava Raajärvelle, jossa on toimintansa lopettanut kaivos. Osan kemijärveläisten mielestä tuulivoimaloita voi rakentaa eri puolelle kaupunkia. Maankäyttöön liittyvä kiista on pitkittynyt ja aiheesta on järjestetty lukuisia kuulemistilaisuuksia. Tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvat ovat järjestäytyneet Pro Kemijärvi liikkeeksi. Yhden asian liikkeen jäsenet ovat tiedottaneet toiminnastaan paikkakunnan lehdistössä ja osallistuneet aiheesta järjestettyihin keskustelutilaisuuksiin. 3. KANSALAISRAADIN OSALLISTUJAT Päätös tuulivoimarakentamiseen liittyvästä raadista tehtiin kesäkuussa Tilaisuutta varten projektipäällikkö kokosi ohjausryhmän. Ohjausryhmään kutsuttiin KTT Ilkka Haapalinna, psykologi Pirjo Ilmonen, valtuutettu Veikko Niemelä, geodeetti Tapio Pöyliö ja Kemijärven yrittäjien puheenjohtaja Lasse Ketonen. Kansalaisraatiin ilmoittautunut Ketonen ei tullut ohjausryhmän kokoukseen eikä hän ilmaantunut kansalaisraatiin. Ohjausryhmä varmistaa kansalaisraatia järjestävän projektipäällikön puolueettoman toiminnan ja tukee hänen työtään. Ohjausryhmä kokoontui 13.syyskuuta, 3. lokakuuta ja 13. joulukuuta. Kemijärven ensimmäiseen kansalaisraatiin verrattuna ohjausryhmän hyödyntäminen onnistui toisessa kansalaisraadissa tehokkaammin. Kansalaisraatiin kutsuttiin asiantuntijoiksi Kemijärven kaupungin geodeetti Tapio Pöyliö, tekninen johtaja Markku Kankaanranta, elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho, Pro Kemijärvi liikkeen biologi Rosa Venäläinen. Tuulivoimarakentajien edustajina paikalla olivat kehitysjohtaja Juha Lamberg Empower oy:stä ja Ilmatar Windin tekninen johtaja Mikko Toivanen. Jari Luoma-aho valittiin Pelkosenniemen kunnan elinkeinojohtajaksi eikä hän sen vuoksi osallistunut raatiin. Raadissa toimivat facilitaattoreina Matti Cantell ja Maria Kiviniemi. Kiviniemi oli facilitaattorina myös toukokuussa pidetyssä kansalaisraadissa. Raatilaisina tilaisuuteen osallistuivat Olli Vermas, Johanna Korkeaoja, Pasi Vierelä, Pirjo Ilmonen, Kauko Mononen, Tuomas Kalliokoski, Tiina Niemimuukko, Ilkka Haapalinna, Kaarlo Jankkila, Veikko Niemelä, Jaakko Ojaniemi, Helmi Tabell ja Pirkka Aalto.

5 4. KANSALAISRAATI Kansalaisraadin ensimmäinen päivä alkoi esittäytymisellä. Projektipäällikkö esitteli kansalaisraadin toimintaperiaatteita raatilaisille. Raatilaiset valmistelivat päivän aikana yli 30 kirjallista kysymystä, jotka projektipäällikkö lähetti samana iltana paikalle kutsutuille asiantuntijoille. Puheenjohtaja ja facilitaattorit huolehtivat että kaikkien raatilaisten kysymykset saadaan kuuluviin. Toisena raatipäivänä paikalle kutsutuille asiantuntijoille esiteltiin kansalaisraadin työtapaa. Raatilaiset kuulustelivat paikalle kutsuttuja asiantuntijoita. Vilkas keskustelu pysyi asiallisena ja asiantuntijoiden vastaukset olivat raatilaisille selkeitä ja ymmärrettäviä. Pääsääntöisesti raadin työtapaa pidettiin hyvänä.

6 Kolmantena raatipäivänä raatilaiset työstivät julkilausumat saamansa monipuolisen informaation pohjalta.

7 5. JULKILAUSUMAT Raatilaiset työstivät seuraavia julkilausumia: JULKILAUSUMAT 1. Kansalaisraati koki tärkeäksi, että tämäntapaisissa, lähes kaikkia kaupunkilaisia koskevissa asioissa kuntalaisille annetaan ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa hyvissä ajoin, siis ennen lautakuntakäsittelyä. Kuntalaisille on myös annettava mahdollisuus mielipiteen ilmaisuun, jota päätöksentekijät sitten voivat käyttää apunaan ja perusteinaan. Nyt käsiteltävänä olevassa tuulivoimahankkeessa ei kaikki ole mennyt mallikkaasti. 2. Pidämme tärkeänä sitä, että mahdollisten toimijoiden taustat selvitetään ennen päätöksentekoa. Parhaaksi nähdään, että tuulivoiman tuotantoyhtiö perustetaan Kemijärvelle ja tarjotaan mahdollisuus sekä kaupungille että kuntalaisille olla sen osakkaana. 3. Asiantuntijoiden kansalaisraadille esittämän perusteella on käynyt ilmi, että tuulivoimaloille on Kemijärvellä myös järvimaiseman ulkopuolella olevia tuulioloiltaan erinomaisia sijoituspaikkoja. Raati edellyttääkin, että voimaloita ei rakenneta matkailullisesti tärkeään järvimaisemaan. 4. Raati pitää tärkeänä, että rakennettavat tuulivoimalat käyttävät uusinta sekä teknisesti että taloudellisesti järkevää tekniikkaa. Tuulivoiman lisäksi on tutkittava myös muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuudet sekä kotitalouksissa että laajemminkin.

8 6. PALAUTE KANSALAISRAADISTA Pääsääntöisesti kansalaisraati koettiin toimivaksi tavaksi ratkaista kiistoja herättäviä kysymyksiä. Raatilaiset kokivat saavansa paljon uutta tietoa Kemijärvelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Asiantuntijoilta saatu informaatio koettiin monipuoliseksi. Elinkeinojohtajan poissaolo raadista koettiin pienenä puutteena. Osa raatilaisista toivoi, että alussa olisi ollut raatilaisille pidempi tutustumisvaihe ja syvällisempi perehdyttäminen raadin työtapaan. Osa raatialisista piti ripeää toimintatapaa hyvänä. Jonkin verran kysymyksiä herätti julkilausumien painoarvo päätöksenteossa. Miten niitä hyödynnetään päätöksenteossa ja onko raatilaisten työstä mitään hyötyä. Tilaisuudesta puuttuivat kuntalaiset, joiden mielestä tuulivoimaloita voi rakentaa Kemijärvellä niin että voimalat näkyvät järvimaisemaan. Lukuisista yhteydenotoista huolimatta heidän edustajiaan ei osallistunut kansalaisraatiin. Kukaan raatilaisista ei maininnut jääneensä ilman puheenvuoroa. Käytetyt puheenvuorot kasaantuivat osittain siksi että toisilla oli enemmän taustatietoa tuulivoimarakentamisesta. Raatiin osallistui intohimoisesti aiheeseen suhtautuva henkilö, jonka puheenjohtaja toistuvasti palautti käsiteltävään teemaan. Henkilön palauttamisen keskusteltavaan aiheeseen mainittiin palautteessa pelkästään hyväksi asiaksi. Kansalaisraadin julkilausumat luovutettiin valtuustosalissa valtuustoryhmien puheenjohtajille ja Kemijärven kaupungin talous- ja kehittämisjohtajalle sekä geodeetille Paikalla olivat Kari Räisänen (Sdp), Juha Pikkarainen (Vas.), Pertti Nurmela (Perus.), Maarit Junttila (Sit.) ja Pertti Poropudas (Kok.). Keskustan ryhmässä oli käynyt tiedonkulun katkos. Ryhmäjohtaja kertoi, etteivät he halua erityiskohtelua mutta olisivat iloisia jos voisin käydä kertomassa heille kansalaisraadeista ja julkilausumista sopivassa tilaisuudessa. Sovimme toimivamme näin ja kerroin myös muille ryhmille että voin käydä heidän tilaisuuksissaan kertomassa kansalaisraadeista. Valtuustoryhmien puheenjohtajat pitivät kansalaisraatia toimivana välineenä ja pohtivat luovutustilaisuudessa mahdollisuutta että toimintamalli otettaisiin osaksi kaupunkistrategiaa. 7. UUTISOINNIT KANSALAISRAADISTA Kansalaisraadista kirjoitettiin Koti-Lappi lehdessä ja Setlementti-lehdessä 4/12. Setlementtilehdessä raadista uutisoitiin seitsemän sivun verran. Koti-Lappi lehti uutisoi julkilausumien luovutustilaisuudesta koko sivun artikkelilla. Raadin julkilausumia käytettiin järjestetyssä vaalipaneelissa ABC-aseman kahvilassa sekä kunnallisvaaliehdokkaiden Facebook-profiileissa. Lisäksi keskusteluun osahankkeen Facebook-profiilissa osallistui Kemijärven kaupunginjohtaja. Hänen kommenttinsa oli kansalaisraatimyönteisiä.

9 8. POHDINTA Toisen kansalaisraadin järjestäminen oli helpompaa, koska paikkakunnalla oli jo kokemusta yhdestä vastaavasta tilaisuudesta. Kokemus helpotti toisen kansalaisraadin järjestelyissä mm. raatia varten perustetun ohjausryhmän huomattavasti tehokkaamman hyödyntämisen. Myös viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden rekrytointi tilaisuuteen oli helpompaa ensimmäisen raatitapahtuman jälkeen. Kansalaisraadista uutisoidut myönteiset lehtikirjoitukset helpottivat viranhaltijoiden saamista tilaisuuteen. Tuulivoima aiheena oli ilmeisesti pitkittyneenä ongelmana menettänyt kiinnostavuutensa. Raadin julkilausumassa painotettiin, että kuntalaisten on saatava isoissa asiakysymyksissä tietoa ymmärrettävässä muodossa etupainotteisesti. Yllättävän iso osa kemijärveläisistä näytti suhtautuvan aiheeseen välinpitämättömästi. Tämä näkyi mm. raatilaisten rekrytoinnin odotettua suurempana haasteena. Raadin ajankohta lähellä kunnallisvaaleja ajateltiin olevan sellainen että usea valtuustoehdokas olisi kiinnostunut osallistumaan tilaisuuteen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

10 9. LIITTEET Kansalaisraati-rekrytointijulist KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ AIKA: lokakuuta klo PAIKKA: Setlementti Tunturilan juhlasali Kansalaisraati on asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävä osallistumisen tapa. Kansalaisraadissa käydään monipuolista ja avointa keskustelua, kuulustellaan asiantuntijoita ja lopuksi laaditaan julkilausuma raadissa käsiteltävästä aiheesta. Raadissa pääset vaikuttamaan suoraan käsiteltävään asiaan. Kuntalaisten kansalaisraati kokoontuu Kemijärvellä lokakuuta. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 16-vuotias kemijärveläinen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta arpomalla siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti erilaisia kemijärveläisiä. Kaikille ilmoittautuneille tiedotetaan raadin henkilövalinnoista viikolla 41. TUULIVOIMARAKENTAMINEN KEMIJÄRVELLÄ Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suhtautua? Osallistumalla raatiin pääset mukaan vaikuttamaan. Raatilaisten työskentelyn tulokset otetaan osaksi käsiteltyjen aiheiden jatkovalmistelua. MIKSI JUURI SINUN KANNATTAA OSALLISTUA? Kuntalaisten kansalaisraadit tuottavat merkittävää tietoa kaupungin toiminnan tueksi. Vaikutusmahdollisuuksien lisäksi saat osallistumisestasi uusia kokemuksia. Osallistujille tarjotaan tapahtuman aikana kahvia ja pientä purtavaa. ILMOITTAUDU NYT! Kemijärven raatiin voi ilmoittautua netissä, puhelimitse tai postitse. Lisätietoja Facebook: Uusi paikallisuus -Kemijärven osahanke tai Mikko Kellokummulta puhelinnumerosta Kysy lisää!