VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015"

Transkriptio

1 VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki 2010

2 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella Talouskriisi on kasvattanut julkisen sektorin kestävyysvajetta. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat kasvavat menopaineet joudutaan kohtaamaan tilanteessa, jossa julkinen talous on lähtökohtaisesti alijäämäinen. Julkisen talouden tila heijastuu monin tavoin tutkimustiedon kysyntään. Verorakenteen kehittäminen siten, että verojen kiristyksen haitalliset vaikutukset talouskasvuun pysyvät kohtuullisina, on yksi lähivuosien keskeinen tehtävä myös tutkimuksen osalta. Julkisten menojen kehitystä pyritään samanaikaisesti hillitsemään työuria pidentämällä ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Julkisen talouden tasapainotuksen ohella talouspolitiikassa tulee toteuttaa myös ilmasto ja energiapolitiikkaa, joka tähtää ilmastonmuutoksen hillintään ja on sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa. Verorakenteen kehittäminen, menohillinnän politiikat sekä ilmasto ja energiapolitiikan ratkaisut edellyttävät runsaasti sekä etu että jälkikäteen tapahtuvaa tutkimusta ja arviointia, ja myös pidemmän aikavälin ennakointia. Vuonna 2011 tehtävä hallitusohjelma tulee osaltaan linjaamaan sitä, mille politiikkalohkoille kohdistuvat suurimmat tutkimustarpeet. Tietoon perustuvan päätöksenteon korostus tullee myös ylläpitämään tutkimustiedon kysyntää. Yhteistyön tiivistäminen muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa on yksi keino pyrkiä vastaamaan näihin haasteisiin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkään jatkunut tiivis yhteistyö eri ministeriöiden, niiden tutkimuslaitosten ja myös eri yliopistojen kanssa on tässä suhteessa etu. Tutkimuskeskus pyrkii omalta osaltaan siihen, että tämä vahvuus säilyy sektoritutkimuksen rakenteellisessa kehittämisessä. Talouskriisin seurauksena myös julkisen tutkimustoiminnan rahoituksessa on voimakkaita säästöpaineita. Tämä heijastunee vahvasti myös VATT:iin, jonka ulkoisessa rahoituksessa muiden ministeriöiden tutkimusrahoitus on keskeisessä asemassa. Korvaavan ulkopuolisen rahoituksen saantimahdollisuuksiin vaikuttaa mm. se, mikä osuus tutkimuskeskuksen työpanoksesta suuntautuu talouspolitiikan lyhyen aikavälin valmistelua palveleviin tehtäviin TTS kaudella. Tämän lisäksi tutkimuskeskuksen talouteen vaikuttaa myös se, että keskeisten tutkimusaineistojen saatavuus vaikeutunee ja kustannukset uhkaavat olennaisesti kasvaa. 2. Toiminnan strategiset suuntaviivat 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan 2

3 VATT:n tutkimustoiminnan lähtökohdat kytkeytyvät valtiovarainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan ja koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Hallinnonalalla tutkimuskeskuksen erityisenä tehtävänä on tutkimukseen perustuvan asiantuntijatiedon tuominen talouspolitiikan valmistelun tueksi ja julkiseen keskusteluun. VATT:n tehtävinä korostuvat lainsäädännön ja politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja ennakoinnin kehittäminen. Tutkimustoiminnan painopisteet TTS kaudelle tullaan nyt esitettävää tarkemmin määrittelemään vuoden 2011 aikana tehtävässä uudessa kolmivuotisessa tutkimusohjelmassa. Yksityiskohtaiset toiminnan tavoitteet ja tutkimuskysymysten painopisteet sovitaan vuosittain tehtävän tulostavoiteasiakirjan laatimisen yhteydessä, ja tulostavoitteiden toteutumista seurataan toimintavuoden aikana. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi henkilökunnalla on runsaasti erilaisia muita asiantuntijatehtäviä, jotka palvelevat julkisen hallinnon valmistelutyötä. Näitä ovat muun muassa valtiovarainministeriön pyytämät selvitykset, osallistuminen useiden hallinnonalojen asiantuntijaryhmiin, työryhmä ja toimikuntatyöhön ja niitä varten laaditut selvitykset, luennot ja esitelmät. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS kaudelle Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus Tutkimusalueen painopisteet tulevalla TTS kaudella ovat kuntatalous, hyvinvointipalvelut ja markkinamekanismit hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Tutkimuksissa pyritään selvittämään sekä nykyisten rakenteiden toimivuutta että politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Kuntataloustutkimus keskittyy kuntapalvelujen rahoitukseen, kunta ja palvelurakenteeseen ja kuntapalvelujen tuottavuuteen. Kuntien rahoitusta koskevassa tutkimuksessa analysoidaan valtionosuusjärjestelmää ja kuntien verotusta mm. valtionapuinstrumenttien vaikuttavuuden ja kuntien veropohjan näkökulmista. Kunta ja palvelurakenteen tutkimuksessa keskitytään erityisesti kuntaliitosten vaikutuksiin ja optimaaliseen kuntarakenteeseen. Kuntarakennetta koskevassa tutkimuksessa aloitetaan paikkatietoa koskevien aineistojen ja tutkimusmenetelmien käyttö. Kuntapalvelujen rakennekysymyksiin ja kuntien veropohjaan liittyen tutkimuskohteena on myös kuntien maankäyttö ja kaavoitus. Kuntien kehitys liittyy läheisesti aluekehityksen kysymyksiin. Aluetaloudellista tutkimusta tehdään sikäli, kun se tukee kuntakysymysten analysointia. 3

4 Hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa jatketaan tuottavuustutkimuksia. Tutkimusten painopisteenä ovat yksityiskohtaiset analyysit vaikuttavuus ja kustannuserojen kehityksestä ja taustatekijöistä. Tuottavuusmittausta kehitetään etenkin vanhuspalveluissa, joiden menot ovat yhdessä eläkemenojen kanssa erityisesti lisääntymässä. Yhteistyötä kehitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Finnish Consulting Groupin ja kuntaliiton kanssa, joilla on vanhusten toimintakykyä mittaavia RAI ja RAVA aineistoja. Laajan tietotarpeen vuoksi tutkimuksia tehdään laajasti julkisia palveluita koskien, joskin painopiste säilyy kunnallisissa hyvinvointipalveluissa. Markkinamekanismien ja kilpailullisuuden tutkimusta hyvinvointipalveluissa jatketaan. Tavoitteena on selvittää se, millä tavoin markkinamekanismeja voidaan hyödyntää hyvinvointipalvelujen tuottavuuteen pyrittäessä. Yhteistyö näissä teemoissa jatkuu sekä THL:n että HECER:n kanssa. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Alueella tutkitaan verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksia yritysten ja kotitalouksien käyttäytymiseen, tulonjakoon ja julkiseen talouteen. Näihin teemoihin liittyen Suomen taloudella on lähivuosina edessään useita tärkeitä haasteita: globalisaatio, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden tasapainotus. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta, jota voidaan hyödyntää päätöksenteon ja julkisen keskustelun tukena. TTS kaudella alueen työ painottuu verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän reformien arvioimiseen. Työssä hyödynnetään erilaisia yksilötason mikroaineistoja ja numeerisia mallikehikoita. Tutkimusta tehdään yhteistyössä VATT:n muiden yksiköiden, muiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on uudistusten entistä monipuolisempi ja kattavampi arvioiminen. Tutkimusta pyritään laajentamaan sosiaaliturvan ja verotuksen erilaisten toteuttamistapojen välittömien käyttäytymisvaikutusten arvioimiseen. Tavoitteena olisi selvittää mm. sosiaaliturvan säännöksiin ja hallintoon liittyvän monimutkaisuuden vaikutusta etuuksien hyödyntämisasteeseen sekä hallinnollisten menettelyjen vaikutusta tulojen ja vähennysten ilmoittamiseen verotuksessa. Tätä työtä tehtäisiin yhdessä verohallinnon ja muiden viranomaisten kanssa hyödyntäen näiden aineistolähteitä. Alueella tarkastellaan myös veropolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia, ts. veroharmonisointia, verokilpailua ja ulkomaisia verouudistuksia. Tavoitteena on paitsi arvioida ulkoisia sopeutumispaineita, myös seurata verotuksen parhaita käytäntöjä koskevaa kansainvälistä keskustelua. Verotukia koskevaa selvitystyötä jatketaan yhteistyössä 4

5 valtiovarainministeriön kanssa. verotukien vaikuttavuuden arvioimiseen. Tutkimusalueen roolia suunnataan verotukien laskennasta Henkilökohtaisen tulonjaon ja eriarvoisuuden tutkimusta jatketaan. Tutkimusalue osallistuu Tilastokeskukseen sijoitettavan mikrosimulointimallin kehittämisessä tehtävään yhteistyöhön. TTS kauden alkupuolella ylläpidetään TUJA mikrosimulointimallia. Tavoitteena on kuitenkin työpanoksen painopisteen siirtäminen malleja hyödyntävään tutkimustyöhön. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka Tutkimusalue koostuu kahdesta isommasta teemakokonaisuudesta: työmarkkinatutkimuksesta ja ympäristötaloustieteellisestä tutkimuksesta. Työmarkkinatutkimus on viime vuosina keskittynyt ajankohtaisten työmarkkinoita koskevien politiikkamuutosten vaikutusten arviointiin. VATT:ssa on arvioitu mm. työvoimapoliittisen koulutuksen, maahanmuuttopolitiikan, työttömyysturvajärjestelmän, eläkeuudistusten ja verotuksen vaikutusta työllisyyteen. Ympäristötaloustieteellinen tutkimus on keskittynyt energiamarkkinoiden toimivuuteen, ohjauskeinojen vaikuttavuuteen ja kestävään kulutukseen. Näitten teemojen lisäksi tutkimusalueella on tehty mm. innovaatiopolitiikkaa ja globalisaation vaikutuksia koskevaa tutkimusta. TTS kaudella keskeiset tutkimustiedon tarpeeseen vaikuttavat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen ja ilmaston lämpenemiseen. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää suotuisaa työllisyyskehitystä ja ripeää tuottavuuden kasvua, mutta samalla väistämättömiin muutoksiin sopeutumista. Tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan kysymykseen, miten tehokasta harjoitettu politiikka on ollut näihin haasteisiin vastaamisen kannalta. Keskeinen osa tutkimustoiminnasta tulee tästä syystä edelleenkin olemaan toteutettujen ja suunniteltujen politiikkamuutosten vaikutusten arviointia. TTS kauden keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm. verotuksen ja työttömyysturvan uudistusten vaikutus työttömyyteen ja työllisyyteen, eläkejärjestelmän ja työelämäkuntoutuksen vaikutus eläkkeelle erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ja maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutusarvioiden lisäksi seurataan työmarkkinoiden yleisiä trendejä esimerkiksi palkanmuodostuksessa ja työntekijöiden liikkuvuudessa. 5

6 Ympäristötutkimuksen puolella tutkimus keskittyy ympäristö ja energiapolitiikan ohjauskeinojen vaikuttavuuteen sekä kestävään kulutukseen. Konkreettiset tutkimusprojektit liittyvät päästökauppaan, energiaverotuksen vaikutuksiin sekä kestävään kulutukseen. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Yksikön pitemmän tähtäimen tutkimuksessa korostuu neljä teemaa: Mallien edelleen kehittäminen, muiden tutkimusalueiden kanssa yhteistyössä tehtäviin hankkeisiin varautuminen sekä energia ja ympäristöpolitiikan tutkimus. Malliosaamisen saattaminen pysyvälle pohjalle VATT:ssa on myöskin kauden keskeisiä tavoitteita. Malleja on viime vuosina kehitetty ennen kaikkea julkisen sektorin kuvauksen ja väestödynamiikan sekä työn tarjonnan kuvauksen osalta koko maan tasolla. Jatkossa korostuvat alueellisen talouskehityksen ennakoinnin vaatimukset julkisen sektorin menojen ennakoinnin osalta. Vuonna 2011 toteutuva kansantalouden tilinpidon uudistus vaatii perusaineistojen päivittämistä sekä koko maan että alueellisella tasolla, mikä luokitusmuutosten vuoksi tulee vaatimaan runsaasti resursseja. Malliin on kehitetty tulo ja kulutusaineiston yhdistämiseen perustuva työn tarjonta ja kulutuspäätösten samanaikainen tarkastelu desiileittäin tai ammattiryhmittäin. Sen soveltaminen vaatii ekonometrista työtä muun muassa kulutusfunktioiden ja palkkayhtälöiden estimoinnissa. Malliosaamisen vakiinnuttamiseen pyritään muun muassa koulutuksen avulla. Mallien laajemman käytön mahdollistava koulutus on käynnistynyt vuonna 2010 TEM:ssä ja Helsingin yliopistolla, mutta TTS kaudella sitä pyritään kehittämään edelleen sekä VATT:ssa että VM:ssä. Ennakointi on keskeinen osa kaikkien talouspolitiikan osa alueiden etukäteisarviointia. Lähes kaikkiin VATT:ssa toteutettuihin mallisovelluksiin on liittynyt ennakointia siinä mielessä, että talouspolitiikan vaikutuksia verrataan säännöllisesti talouden kehityksestä ilman tutkittavaa politiikkaa tehtyyn arvioon. VATT:ssa käynnistynyt ennakointityö keskittyy työllisyyden, toimialojen ja aluekehityksen ennakointiin VATT:n tasapainomallien avulla. Tämän työn varassa on mahdollista kehittää erityiskysymysten, kuten esimerkiksi koulutuksen ja työn tarjonnan yhteyden sekä väestön vanhenemisen ja julkisten menojen alueellisten vaikutusten, ennakointia. Talouspolitiikan vaikutukset kohdentuvat usein epätasaisesti eri kansalaisryhmiin. Tällä on merkitystä sekä hyvinvoinnin että työllisyyden kannalta. VATT mallin rakenne mahdollistaa tulo ja kulutusaineistojen linkittämisen, jonka perusteella erilaisten talouspoliittisten toimia voidaan arvioida entistä tarkemmin. 6

7 Yhteishankkeissa muiden tutkimusalueiden kanssa korostuvat aluekehityksen ja aluetalouden kysymykset, ympäristöpolitiikka sekä veropolitiikka. Aluetalouden osalta tutkimus suuntautuu kuntien ja valtion vastuissa tapahtuviin muutoksiin ja väestökehityksen alueellisten vaikutusten arviointiin alueellisen tasapainomallin avulla. Ilmasto ja energiapolitiikan vaikutusten arviointi on ollut VATT:n tasapainomallien keskeinen sovellusalue ja säilyneekin sellaisena lähivuosina. Energiapolitiikan suuret haasteet taloudellisen ohjauksen kannalta koskevat ilmasto ja energiapolitiikan pitkän ajan tavoitteiden toteuttamista, joka vaatii uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Tämän työn kannalta tutkitaan ohjauskeinojen kustannustehokkuutta ja niiden vaikutuksia kansantalouden rakenteeseen. Ilmastopolitiikan pitkän ajan tavoitteet ovat myös keskeinen kansainvälinen neuvottelukysymys, johon tutkimuksella pyritään tuottamaan relevanttia taustatietoa korkean tason päätöksenteon tueksi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Veropolitiikan osalta keskeiset tutkimusteemat koskevat verotuksen painopisteen muutoksien kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia. Verotusta arvioidaan myös vaikuttavuuden ja taantuman jälkihoidon näkökulmista. 3. Vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 3.1 Peruslaskelma Vaikuttavuus Tutkimuskeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perustana on kyky soveltaa kehittyneitä tutkimusmenetelmiä talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimustoiminta painottuu ajankohtaisten uudistusohjelmien valmisteluun ja toisaalta aiemmin toteutettujen uudistusten arviointiin. Esimerkkejä ovat verotuksen, sosiaaliturvan sekä kunta ja palvelurakenteen uudistaminen ja ilmasto ja energiapolitiikan vaihtoehtojen arviointi. VATT: rooli talouspolitiikan valmistelun tukena korostuu tilanteissa, joissa uudistusten tueksi tarvitaan tietoa vaativilla aikatauluilla. Julkisen talouden instituutioiden tuntemus ja vakiintunut malli ja tietokantaperusta ovat tutkimuskeskuksen vahvuuksia. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää säilyttää pitkäjänteisen tutkimustyön edellytykset tilanteessa, jossa selvitystarpeita myös politiikkavalmistelun lyhyen tähtäimen tarpeisiin liittyen on paljon. Tutkimuksen laadun ja tulosten luotettavuuden vuoksi lähtökohtana on pidettävä sellaista tutkimustoimintaa, joka mahdollistaa laadunvarmistuksen toteuttamisen muun muassa 7

8 referoitujen julkaisujen avulla. TTS kaudella huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten pitkäjänteisenkin tutkimustoiminnan tulokset palvelevat politiikkavalmistelua mahdollisimman hyvin ja tieto uusista tutkimustuloksista saadaan välittymään politiikkavalmisteluun jo ennen tulosten lopullista julkaisemista. VATT:n tutkimuksissa käsitellään monien sektoriministeriöiden ja koko kansantalouden kannalta keskeisiä teemoja ja tutkimuskeskuksen toiminta on lähtökohtaisesti tässä suhteessa poikkihallinnollista. Ministeriörajat ylittävä tutkimus on nykyisin valtion sektoritutkimuksen uudistushankkeen tavoitteena, ja VATT:n toiminta vastaa tältä osin asetettuja tavoitteita. Yhteistyö sekä muiden sektoritutkimuslaitosten että yliopistojen kanssa luo mahdollisuuden tuoda tutkimushankkeisiin eri tutkimusorganisaatioiden erilaiset vahvuudet. Vuonna 2010 toteutetun tutkimustoiminnan kartoituksen mukaan VATT:n tutkimustoiminta on yliopistotutkimusta pikemmin täydentävää kuin päällekkäistä. Vuonna 2011 toteutettavan sidosryhmäarvioinnin tulosten pohjalta valitaan menettelyt, joilla tuetaan tutkimustulosten hyödynnettävyyttä, tunnetuksi tekemistä ja tutkimukseen perustuvan asiantuntijatoimintaa. Tutkimustulosten näkyvyyttä ja tutkimuksen vaikuttavuutta edistetään suunnitelmallisella tutkimustuloksista tiedottamisella sekä osallistumisella ajankohtaisista talouspoliittisista kysymyksistä käytävään keskusteluun. Toiminnan tuloksellisuus Tuottavuuden vuosikasvutavoite on tarkastelukaudella keskimäärin 1 % (julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi) vuodessa. VATT:n tuottavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä tutkimusalueiden välistä yhteistyötä, ja myös yhteisvirkojen avulla tähdätään resurssien käytön tehokkuuden kasvattamiseen. Niin ikään tutkimuskeskukseen suuntautuvien tutkijavierailujen aktiivisella ja suunnitelmallisella toteutuksella tähdätään samaan päämäärään. Tiivis yhteistyö eri tutkimusorganisaatioden kanssa parantaa kaiken kaikkiaan toiminnan tuloksellisuutta. Tutkijakoulutetun henkilökunnan osuuden kasvu edesauttaa tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Kasvava kysyntä talouspoliittista valmistelua koskevalle tutkimukselle perustelee tavoitetta säilyttää TTS kaudella tutkimuskeskuksen henkilöstövahvuus nykyisellään, joskin osa työpanoksesta toteutuu yhteisvirkojen avulla. Tutkimuksen laadun kannalta on tärkeää, että keskeiset tutkimuskysymykset eivät ole ainoastaan yksittäisten tutkijoiden vastuulla vaan niiden parissa työskentelee useampi tutkija mahdollistaen yhteistyön ja vertaiskritiikin. 8

9 VATT:n henkilöstöstrategisena linjauksensa on rekrytoida tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Linjausten soveltaminen on osoittautunut haasteelliseksi johtuen mm. yliopistoista valmistuneiden tutkimuksellisesta suuntautumisesta, joka ei palvele suoraan VATT:n tarpeita. Edellä mainitusta tilanteesta johtuen VATT:ssa on käytössä vaihtoehtoisia rekrytointimalleja, joista keskeisenä ovat yhteisvirkajärjestelyt yliopistojen ja muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi TTS kaudella kehitetään muita rekrytointimalleja hyödyntämällä tutkimustoiminnalle ominaista projektiluonteisuutta. Oman erityispiirteensä tuovat määräaikaiset tutkijavaihdot ulkomaille ja muut lyhytkestoiset (alle 1 vuosi) virkavapaudet, joihin on haasteellista saada sijaisia johtuen tutkimustyön luonteesta. Sijaisjärjestelyissä pyritään ratkaisuihin, joilla voidaan turvata tutkimustyön jatkuvuus. Henkilöstön kehittämisen painopiste on nykyisen ja tulevan osaamisen kehittämisessä niillä menetelmillä, jotka parhaiten edistävät VATT:n ydintoimintojen laadun parantamista. VATT:ssa toteutetaan koko TTS kauden kestävää suunnattua henkilöstökoulutusta. Lisäksi tuetaan tehtäväkiertoa ja muita osaamisen kehittämisen muotoja, joista verkottumista pidetään tärkeänä. VATT:ia kehitetään työyhteisönä niin, että se on sekä haluttu että viihtyisä työpaikka. VATT:ssa kohdennetaan resursseja TTS kaudella työhyvinvoinnin monipuoliseen edistämiseen ja panostetaan niihin työhyvinvoinnin osa alueisiin, jotka tukevat parhaiten työssä suoriutumista ja jaksamista. Työtyytyväisyystutkimuksia jatketaan ja hyödynnetään saatuja tuloksia johtamisen ja työyhteisön kehittämisessä. Pysyvät menosäästöt Pysyvien toimintamenosäästöjen suunnittelussa on otettu huomioon Valtioneuvoston antama periaatepäätös. Lähtökohtana on se, että ydintehtävät tulisi turvata mahdollisimman pitkälle tulossopimuksissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. VATT pyrkii yhteisvirkoja perustamalla ja vierailukäytäntöjä laajentamalla toimimaan siten, että voidaan kustannustehokkaalla tavalla tukea laadukasta tutkimustoimintaa tutkimusohjelman painoaloilla. VATT on ollut aloitteellinen talous ja henkilöstöhallinnon tehtävien kehittämisessä yhdessä kaikkien sektoritutkimuslaitosten kanssa. Kehittämistyössä painopiste on KIEKU järjestelmän käyttöönoton valmistelu niin, että järjestelmässä tulisi tutkimuslaitosten erityispiirteet 9

10 huomioiduksi. VATT tulee siirtymään KIEKU järjestelmään valtiovarainministeriön hallinnonalalle annetun aikataulun mukaisesti. Lisäksi VATT jatkaa yhteistyötä Economicumkampuksen organisaatioiden kanssa tukitoimintojen yhteisjärjestelyissä ja toimitilojen yhteiskäytössä. Tietopalvelussa ja viestinnässä keskitytään sähköisten palvelujen edelleen kehittämiseen mm. ValtIT yhteisiä ratkaisuja käyttäen. VATT osallistuu mahdolliseen valtion yhteiseen julkaisujärjestelmähankkeeseen. VATTNyt uutislehti uudistetaan sähköiseksi uusia tutkimustuloksia esitteleväksi uutiskirjeeksi. Verkkosivuista luodaan tärkeä tutkimustiedon välityskanava. Economicum yhteistyössä selvitetään kirjastojen mahdollinen yhdistäminen. Tietohallinnon keskeiset tavoitteet liittyvät tietoturvatason saattamiseen VATT:ssa valtionhallinnon vaatimusten mukaisesti korotetulle tasolle VIP yhteistyötä hyödyntämällä. Lisäksi VATT ottaa käyttöön soveltuvia yhteisiä IT palvelu ja arkkitehtuuriratkaisuja ValtITlinjausten mukaisesti. 3.2 Kehittämissuunnitelma 3.3 Kehysehdotus Liitteessä 1 on Gognos planningin mukainen peruslaskelma. Laskelma on laadittu toiminta ja taloussuunnitelmassa annettujen ohjeiden ja tietojen mukaisesti. Yleisestä talouden heikkenemisestä johtuen VATT on ottanut huomioon ulkoisen rahoituksen kiristyminen. Erityisesti kaikkien hallinnonalojen kehysten supistuminen merkinnee päätöksentekoa tukevan tutkimuksen kysynnän vähenemistä ja siten pienentää VATT:n yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja. 10

11 Taulukko Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Liite 1 Peruslaskelma TTS kaudelle asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TTS kaudelle esitettävä määräraha (1 000 ) Ydintoiminto/ydinprosessi 2012: : : : Tutkimus: - Julkisten palveluiden vaikuttavuus - Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot - Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka - Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Tutkimuksen laadun parantaminen Politiikkarelevantti tutkimus Kokonaistaloudellisten mallien käytön laajentaminen tutkimuksessa ja päätöksenteon tukena Julkaisu ja verkottumisstrategian sekä henkilöstöstrategisten linjausten mukaiset toimenpiteet Tutkimusohjelman toteuttaminen ja yhteistyön lisääminen eri tutkimusorganisaatioiden kanssa Synergian syventäminen mallityön ja muun tutkimustoiminnan sekä mallityön ja talouspolitiikan valmistelun välillä Tulosprisman osaalue Vaikuttavuus Vaikuttavuus Vaikuttavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 Referoitujen julkaisujen määrä 18 kpl/v Sidosryhmäarviointien tulosten mukaan tutkimus on talouspoliittisen valmistelun kannalta politiikkarelevanttia (Tavoitearvo määrittely mahdollinen toteutetun sidosryhmäarvion tulosten perusteella TTS kaudelle ) Mallia hyödyntävien yhteisprojektien määrä vähintään 1 kpl/tutkimusalue kunakin TTS vuotena Muut päätöksentekoa palvelevat asiantuntijapalvelut: - Työryhmäjäsenyydet, muistiot, lausunnot, esitelmät Tutkimustulosten kattava hyödyntäminen VATT:n osaamisen vahvistaminen ja sen markkinointi Vaikuttavuus Muiden suoritteiden kuin varsinaisten julkaisujen määrä 430 kpl 11

12 Peruslaskelma TTS kaudelle asetettu tavoite Talous ja henkilöstöhallinto KIEKU järjestelmän käyttöönotto ja PALKEET organisaation palveluiden sujuvuus Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi KIEKU järjestelmän käyttöönoton valmistelu ja PALKEET organisaation kanssa palvelujen kehittäminen TTS kaudelle esitettävä määräraha (1 000 ) 2012: : : : Tulosprisman osaalue Tuottavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 Tukitoimintojen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista enintään 20 % KIEKU täysimääräisesti käytössä Tietohallinto Tietoturvallisuuden parantaminen Tietoturvatason saattaminen VATT:ssa valtionhallinnon vaatimusten mukaisesti korotetulle tasolle VIPyhteistyötä hyödyntämällä. Palvelukyky ja laatu Tietoturvataso auditoitu korotetun tason vaatimusten mukaisesti. Valtionhallinnon yhteisten tietotekniikkaratkaisuje n käyttöönotto. Liitytään VATT:lle soveltuviin yhteisiin IT palvelu ja arkkitehtuuriratkaisuihin ValtIT linjausten mukaisesti. VATT mukana yhteisissä IT palvelu ja arkkitehtuuriratkaisuissa soveltuvin osin. Toimitila Hankintatoimi Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita Hansel sopimusten hyödyntäminen TILHA järjestelmä käytössä Liitytään kattavasti Hanselsopimusten piiriin TILHA järjestelmän käyttöönoton valmistelu Taloudellisuus Taloudellisuus Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita Hansel puitesopimushankintojen osuus kaikista hankinnoista enemmän kuin v Tietopalvelu ja viestintä Sähköisen viestinnän kehittäminen ValtIT:n mahdollistamat yhteiset ratkaisut käyttöön. Esim. mahdollinen valtion yhtenäinen julkaisujärjestelmä (wwwcms) Palvelukyky ja laatu sivustolla asiakaskäyntien määrä 200 kpl/vrk VATTNyt sähköiseksi uutiskirjeeksi kertomaan uusimmista tutkimustuloksista 12

13 Kaikkia toimintoja yhteisesti koskevat tulosprisman osaalueet ja tunnusluvut / tavoitearvot Tuottavuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi keskimäärin 1 % /v Koulutustasoindeksi vähintään 7 Työilmapiiri ja johtaminen vähintään 3,5 Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen (1 3 pv) määrä/htv vähenee 13

14 PERUSLASKELMA Toimintamenot tp arvio suunnitelma TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) palkkaukset (sv palautukset vähennetty) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit MENOT YHTEENSÄ Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot maksullinen toiminta EU tulot yhteisrahoitteinen toiminta TULOT YHTEENSÄ Nettomenot Kokonaishenkilöpanosten määrä (htv)

Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014

Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Helsinki 2009 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2011 2014 Finanssikriisiä seurannut maailmakaupan hiipuminen heijastui Suomessa

Lisätiedot

Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012

Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki 2007 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 TTS-kaudella toteutetaan vuonna 2008 laadittavaa uutta tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011

VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 Helsinki 2006 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 VATT:n tutkimuksen suuntaaminen ydintehtäviin Suunnitelmakaudella

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot