VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki 2010

2 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella Talouskriisi on kasvattanut julkisen sektorin kestävyysvajetta. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat kasvavat menopaineet joudutaan kohtaamaan tilanteessa, jossa julkinen talous on lähtökohtaisesti alijäämäinen. Julkisen talouden tila heijastuu monin tavoin tutkimustiedon kysyntään. Verorakenteen kehittäminen siten, että verojen kiristyksen haitalliset vaikutukset talouskasvuun pysyvät kohtuullisina, on yksi lähivuosien keskeinen tehtävä myös tutkimuksen osalta. Julkisten menojen kehitystä pyritään samanaikaisesti hillitsemään työuria pidentämällä ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Julkisen talouden tasapainotuksen ohella talouspolitiikassa tulee toteuttaa myös ilmasto ja energiapolitiikkaa, joka tähtää ilmastonmuutoksen hillintään ja on sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa. Verorakenteen kehittäminen, menohillinnän politiikat sekä ilmasto ja energiapolitiikan ratkaisut edellyttävät runsaasti sekä etu että jälkikäteen tapahtuvaa tutkimusta ja arviointia, ja myös pidemmän aikavälin ennakointia. Vuonna 2011 tehtävä hallitusohjelma tulee osaltaan linjaamaan sitä, mille politiikkalohkoille kohdistuvat suurimmat tutkimustarpeet. Tietoon perustuvan päätöksenteon korostus tullee myös ylläpitämään tutkimustiedon kysyntää. Yhteistyön tiivistäminen muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa on yksi keino pyrkiä vastaamaan näihin haasteisiin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkään jatkunut tiivis yhteistyö eri ministeriöiden, niiden tutkimuslaitosten ja myös eri yliopistojen kanssa on tässä suhteessa etu. Tutkimuskeskus pyrkii omalta osaltaan siihen, että tämä vahvuus säilyy sektoritutkimuksen rakenteellisessa kehittämisessä. Talouskriisin seurauksena myös julkisen tutkimustoiminnan rahoituksessa on voimakkaita säästöpaineita. Tämä heijastunee vahvasti myös VATT:iin, jonka ulkoisessa rahoituksessa muiden ministeriöiden tutkimusrahoitus on keskeisessä asemassa. Korvaavan ulkopuolisen rahoituksen saantimahdollisuuksiin vaikuttaa mm. se, mikä osuus tutkimuskeskuksen työpanoksesta suuntautuu talouspolitiikan lyhyen aikavälin valmistelua palveleviin tehtäviin TTS kaudella. Tämän lisäksi tutkimuskeskuksen talouteen vaikuttaa myös se, että keskeisten tutkimusaineistojen saatavuus vaikeutunee ja kustannukset uhkaavat olennaisesti kasvaa. 2. Toiminnan strategiset suuntaviivat 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan 2

3 VATT:n tutkimustoiminnan lähtökohdat kytkeytyvät valtiovarainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan ja koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Hallinnonalalla tutkimuskeskuksen erityisenä tehtävänä on tutkimukseen perustuvan asiantuntijatiedon tuominen talouspolitiikan valmistelun tueksi ja julkiseen keskusteluun. VATT:n tehtävinä korostuvat lainsäädännön ja politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja ennakoinnin kehittäminen. Tutkimustoiminnan painopisteet TTS kaudelle tullaan nyt esitettävää tarkemmin määrittelemään vuoden 2011 aikana tehtävässä uudessa kolmivuotisessa tutkimusohjelmassa. Yksityiskohtaiset toiminnan tavoitteet ja tutkimuskysymysten painopisteet sovitaan vuosittain tehtävän tulostavoiteasiakirjan laatimisen yhteydessä, ja tulostavoitteiden toteutumista seurataan toimintavuoden aikana. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi henkilökunnalla on runsaasti erilaisia muita asiantuntijatehtäviä, jotka palvelevat julkisen hallinnon valmistelutyötä. Näitä ovat muun muassa valtiovarainministeriön pyytämät selvitykset, osallistuminen useiden hallinnonalojen asiantuntijaryhmiin, työryhmä ja toimikuntatyöhön ja niitä varten laaditut selvitykset, luennot ja esitelmät. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS kaudelle Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus Tutkimusalueen painopisteet tulevalla TTS kaudella ovat kuntatalous, hyvinvointipalvelut ja markkinamekanismit hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Tutkimuksissa pyritään selvittämään sekä nykyisten rakenteiden toimivuutta että politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Kuntataloustutkimus keskittyy kuntapalvelujen rahoitukseen, kunta ja palvelurakenteeseen ja kuntapalvelujen tuottavuuteen. Kuntien rahoitusta koskevassa tutkimuksessa analysoidaan valtionosuusjärjestelmää ja kuntien verotusta mm. valtionapuinstrumenttien vaikuttavuuden ja kuntien veropohjan näkökulmista. Kunta ja palvelurakenteen tutkimuksessa keskitytään erityisesti kuntaliitosten vaikutuksiin ja optimaaliseen kuntarakenteeseen. Kuntarakennetta koskevassa tutkimuksessa aloitetaan paikkatietoa koskevien aineistojen ja tutkimusmenetelmien käyttö. Kuntapalvelujen rakennekysymyksiin ja kuntien veropohjaan liittyen tutkimuskohteena on myös kuntien maankäyttö ja kaavoitus. Kuntien kehitys liittyy läheisesti aluekehityksen kysymyksiin. Aluetaloudellista tutkimusta tehdään sikäli, kun se tukee kuntakysymysten analysointia. 3

4 Hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa jatketaan tuottavuustutkimuksia. Tutkimusten painopisteenä ovat yksityiskohtaiset analyysit vaikuttavuus ja kustannuserojen kehityksestä ja taustatekijöistä. Tuottavuusmittausta kehitetään etenkin vanhuspalveluissa, joiden menot ovat yhdessä eläkemenojen kanssa erityisesti lisääntymässä. Yhteistyötä kehitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Finnish Consulting Groupin ja kuntaliiton kanssa, joilla on vanhusten toimintakykyä mittaavia RAI ja RAVA aineistoja. Laajan tietotarpeen vuoksi tutkimuksia tehdään laajasti julkisia palveluita koskien, joskin painopiste säilyy kunnallisissa hyvinvointipalveluissa. Markkinamekanismien ja kilpailullisuuden tutkimusta hyvinvointipalveluissa jatketaan. Tavoitteena on selvittää se, millä tavoin markkinamekanismeja voidaan hyödyntää hyvinvointipalvelujen tuottavuuteen pyrittäessä. Yhteistyö näissä teemoissa jatkuu sekä THL:n että HECER:n kanssa. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Alueella tutkitaan verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksia yritysten ja kotitalouksien käyttäytymiseen, tulonjakoon ja julkiseen talouteen. Näihin teemoihin liittyen Suomen taloudella on lähivuosina edessään useita tärkeitä haasteita: globalisaatio, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden tasapainotus. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta, jota voidaan hyödyntää päätöksenteon ja julkisen keskustelun tukena. TTS kaudella alueen työ painottuu verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän reformien arvioimiseen. Työssä hyödynnetään erilaisia yksilötason mikroaineistoja ja numeerisia mallikehikoita. Tutkimusta tehdään yhteistyössä VATT:n muiden yksiköiden, muiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on uudistusten entistä monipuolisempi ja kattavampi arvioiminen. Tutkimusta pyritään laajentamaan sosiaaliturvan ja verotuksen erilaisten toteuttamistapojen välittömien käyttäytymisvaikutusten arvioimiseen. Tavoitteena olisi selvittää mm. sosiaaliturvan säännöksiin ja hallintoon liittyvän monimutkaisuuden vaikutusta etuuksien hyödyntämisasteeseen sekä hallinnollisten menettelyjen vaikutusta tulojen ja vähennysten ilmoittamiseen verotuksessa. Tätä työtä tehtäisiin yhdessä verohallinnon ja muiden viranomaisten kanssa hyödyntäen näiden aineistolähteitä. Alueella tarkastellaan myös veropolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia, ts. veroharmonisointia, verokilpailua ja ulkomaisia verouudistuksia. Tavoitteena on paitsi arvioida ulkoisia sopeutumispaineita, myös seurata verotuksen parhaita käytäntöjä koskevaa kansainvälistä keskustelua. Verotukia koskevaa selvitystyötä jatketaan yhteistyössä 4

5 valtiovarainministeriön kanssa. verotukien vaikuttavuuden arvioimiseen. Tutkimusalueen roolia suunnataan verotukien laskennasta Henkilökohtaisen tulonjaon ja eriarvoisuuden tutkimusta jatketaan. Tutkimusalue osallistuu Tilastokeskukseen sijoitettavan mikrosimulointimallin kehittämisessä tehtävään yhteistyöhön. TTS kauden alkupuolella ylläpidetään TUJA mikrosimulointimallia. Tavoitteena on kuitenkin työpanoksen painopisteen siirtäminen malleja hyödyntävään tutkimustyöhön. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka Tutkimusalue koostuu kahdesta isommasta teemakokonaisuudesta: työmarkkinatutkimuksesta ja ympäristötaloustieteellisestä tutkimuksesta. Työmarkkinatutkimus on viime vuosina keskittynyt ajankohtaisten työmarkkinoita koskevien politiikkamuutosten vaikutusten arviointiin. VATT:ssa on arvioitu mm. työvoimapoliittisen koulutuksen, maahanmuuttopolitiikan, työttömyysturvajärjestelmän, eläkeuudistusten ja verotuksen vaikutusta työllisyyteen. Ympäristötaloustieteellinen tutkimus on keskittynyt energiamarkkinoiden toimivuuteen, ohjauskeinojen vaikuttavuuteen ja kestävään kulutukseen. Näitten teemojen lisäksi tutkimusalueella on tehty mm. innovaatiopolitiikkaa ja globalisaation vaikutuksia koskevaa tutkimusta. TTS kaudella keskeiset tutkimustiedon tarpeeseen vaikuttavat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen ja ilmaston lämpenemiseen. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää suotuisaa työllisyyskehitystä ja ripeää tuottavuuden kasvua, mutta samalla väistämättömiin muutoksiin sopeutumista. Tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan kysymykseen, miten tehokasta harjoitettu politiikka on ollut näihin haasteisiin vastaamisen kannalta. Keskeinen osa tutkimustoiminnasta tulee tästä syystä edelleenkin olemaan toteutettujen ja suunniteltujen politiikkamuutosten vaikutusten arviointia. TTS kauden keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm. verotuksen ja työttömyysturvan uudistusten vaikutus työttömyyteen ja työllisyyteen, eläkejärjestelmän ja työelämäkuntoutuksen vaikutus eläkkeelle erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ja maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutusarvioiden lisäksi seurataan työmarkkinoiden yleisiä trendejä esimerkiksi palkanmuodostuksessa ja työntekijöiden liikkuvuudessa. 5

6 Ympäristötutkimuksen puolella tutkimus keskittyy ympäristö ja energiapolitiikan ohjauskeinojen vaikuttavuuteen sekä kestävään kulutukseen. Konkreettiset tutkimusprojektit liittyvät päästökauppaan, energiaverotuksen vaikutuksiin sekä kestävään kulutukseen. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Yksikön pitemmän tähtäimen tutkimuksessa korostuu neljä teemaa: Mallien edelleen kehittäminen, muiden tutkimusalueiden kanssa yhteistyössä tehtäviin hankkeisiin varautuminen sekä energia ja ympäristöpolitiikan tutkimus. Malliosaamisen saattaminen pysyvälle pohjalle VATT:ssa on myöskin kauden keskeisiä tavoitteita. Malleja on viime vuosina kehitetty ennen kaikkea julkisen sektorin kuvauksen ja väestödynamiikan sekä työn tarjonnan kuvauksen osalta koko maan tasolla. Jatkossa korostuvat alueellisen talouskehityksen ennakoinnin vaatimukset julkisen sektorin menojen ennakoinnin osalta. Vuonna 2011 toteutuva kansantalouden tilinpidon uudistus vaatii perusaineistojen päivittämistä sekä koko maan että alueellisella tasolla, mikä luokitusmuutosten vuoksi tulee vaatimaan runsaasti resursseja. Malliin on kehitetty tulo ja kulutusaineiston yhdistämiseen perustuva työn tarjonta ja kulutuspäätösten samanaikainen tarkastelu desiileittäin tai ammattiryhmittäin. Sen soveltaminen vaatii ekonometrista työtä muun muassa kulutusfunktioiden ja palkkayhtälöiden estimoinnissa. Malliosaamisen vakiinnuttamiseen pyritään muun muassa koulutuksen avulla. Mallien laajemman käytön mahdollistava koulutus on käynnistynyt vuonna 2010 TEM:ssä ja Helsingin yliopistolla, mutta TTS kaudella sitä pyritään kehittämään edelleen sekä VATT:ssa että VM:ssä. Ennakointi on keskeinen osa kaikkien talouspolitiikan osa alueiden etukäteisarviointia. Lähes kaikkiin VATT:ssa toteutettuihin mallisovelluksiin on liittynyt ennakointia siinä mielessä, että talouspolitiikan vaikutuksia verrataan säännöllisesti talouden kehityksestä ilman tutkittavaa politiikkaa tehtyyn arvioon. VATT:ssa käynnistynyt ennakointityö keskittyy työllisyyden, toimialojen ja aluekehityksen ennakointiin VATT:n tasapainomallien avulla. Tämän työn varassa on mahdollista kehittää erityiskysymysten, kuten esimerkiksi koulutuksen ja työn tarjonnan yhteyden sekä väestön vanhenemisen ja julkisten menojen alueellisten vaikutusten, ennakointia. Talouspolitiikan vaikutukset kohdentuvat usein epätasaisesti eri kansalaisryhmiin. Tällä on merkitystä sekä hyvinvoinnin että työllisyyden kannalta. VATT mallin rakenne mahdollistaa tulo ja kulutusaineistojen linkittämisen, jonka perusteella erilaisten talouspoliittisten toimia voidaan arvioida entistä tarkemmin. 6

7 Yhteishankkeissa muiden tutkimusalueiden kanssa korostuvat aluekehityksen ja aluetalouden kysymykset, ympäristöpolitiikka sekä veropolitiikka. Aluetalouden osalta tutkimus suuntautuu kuntien ja valtion vastuissa tapahtuviin muutoksiin ja väestökehityksen alueellisten vaikutusten arviointiin alueellisen tasapainomallin avulla. Ilmasto ja energiapolitiikan vaikutusten arviointi on ollut VATT:n tasapainomallien keskeinen sovellusalue ja säilyneekin sellaisena lähivuosina. Energiapolitiikan suuret haasteet taloudellisen ohjauksen kannalta koskevat ilmasto ja energiapolitiikan pitkän ajan tavoitteiden toteuttamista, joka vaatii uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Tämän työn kannalta tutkitaan ohjauskeinojen kustannustehokkuutta ja niiden vaikutuksia kansantalouden rakenteeseen. Ilmastopolitiikan pitkän ajan tavoitteet ovat myös keskeinen kansainvälinen neuvottelukysymys, johon tutkimuksella pyritään tuottamaan relevanttia taustatietoa korkean tason päätöksenteon tueksi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Veropolitiikan osalta keskeiset tutkimusteemat koskevat verotuksen painopisteen muutoksien kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia. Verotusta arvioidaan myös vaikuttavuuden ja taantuman jälkihoidon näkökulmista. 3. Vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 3.1 Peruslaskelma Vaikuttavuus Tutkimuskeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perustana on kyky soveltaa kehittyneitä tutkimusmenetelmiä talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimustoiminta painottuu ajankohtaisten uudistusohjelmien valmisteluun ja toisaalta aiemmin toteutettujen uudistusten arviointiin. Esimerkkejä ovat verotuksen, sosiaaliturvan sekä kunta ja palvelurakenteen uudistaminen ja ilmasto ja energiapolitiikan vaihtoehtojen arviointi. VATT: rooli talouspolitiikan valmistelun tukena korostuu tilanteissa, joissa uudistusten tueksi tarvitaan tietoa vaativilla aikatauluilla. Julkisen talouden instituutioiden tuntemus ja vakiintunut malli ja tietokantaperusta ovat tutkimuskeskuksen vahvuuksia. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää säilyttää pitkäjänteisen tutkimustyön edellytykset tilanteessa, jossa selvitystarpeita myös politiikkavalmistelun lyhyen tähtäimen tarpeisiin liittyen on paljon. Tutkimuksen laadun ja tulosten luotettavuuden vuoksi lähtökohtana on pidettävä sellaista tutkimustoimintaa, joka mahdollistaa laadunvarmistuksen toteuttamisen muun muassa 7

8 referoitujen julkaisujen avulla. TTS kaudella huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten pitkäjänteisenkin tutkimustoiminnan tulokset palvelevat politiikkavalmistelua mahdollisimman hyvin ja tieto uusista tutkimustuloksista saadaan välittymään politiikkavalmisteluun jo ennen tulosten lopullista julkaisemista. VATT:n tutkimuksissa käsitellään monien sektoriministeriöiden ja koko kansantalouden kannalta keskeisiä teemoja ja tutkimuskeskuksen toiminta on lähtökohtaisesti tässä suhteessa poikkihallinnollista. Ministeriörajat ylittävä tutkimus on nykyisin valtion sektoritutkimuksen uudistushankkeen tavoitteena, ja VATT:n toiminta vastaa tältä osin asetettuja tavoitteita. Yhteistyö sekä muiden sektoritutkimuslaitosten että yliopistojen kanssa luo mahdollisuuden tuoda tutkimushankkeisiin eri tutkimusorganisaatioiden erilaiset vahvuudet. Vuonna 2010 toteutetun tutkimustoiminnan kartoituksen mukaan VATT:n tutkimustoiminta on yliopistotutkimusta pikemmin täydentävää kuin päällekkäistä. Vuonna 2011 toteutettavan sidosryhmäarvioinnin tulosten pohjalta valitaan menettelyt, joilla tuetaan tutkimustulosten hyödynnettävyyttä, tunnetuksi tekemistä ja tutkimukseen perustuvan asiantuntijatoimintaa. Tutkimustulosten näkyvyyttä ja tutkimuksen vaikuttavuutta edistetään suunnitelmallisella tutkimustuloksista tiedottamisella sekä osallistumisella ajankohtaisista talouspoliittisista kysymyksistä käytävään keskusteluun. Toiminnan tuloksellisuus Tuottavuuden vuosikasvutavoite on tarkastelukaudella keskimäärin 1 % (julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi) vuodessa. VATT:n tuottavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä tutkimusalueiden välistä yhteistyötä, ja myös yhteisvirkojen avulla tähdätään resurssien käytön tehokkuuden kasvattamiseen. Niin ikään tutkimuskeskukseen suuntautuvien tutkijavierailujen aktiivisella ja suunnitelmallisella toteutuksella tähdätään samaan päämäärään. Tiivis yhteistyö eri tutkimusorganisaatioden kanssa parantaa kaiken kaikkiaan toiminnan tuloksellisuutta. Tutkijakoulutetun henkilökunnan osuuden kasvu edesauttaa tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Kasvava kysyntä talouspoliittista valmistelua koskevalle tutkimukselle perustelee tavoitetta säilyttää TTS kaudella tutkimuskeskuksen henkilöstövahvuus nykyisellään, joskin osa työpanoksesta toteutuu yhteisvirkojen avulla. Tutkimuksen laadun kannalta on tärkeää, että keskeiset tutkimuskysymykset eivät ole ainoastaan yksittäisten tutkijoiden vastuulla vaan niiden parissa työskentelee useampi tutkija mahdollistaen yhteistyön ja vertaiskritiikin. 8

9 VATT:n henkilöstöstrategisena linjauksensa on rekrytoida tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Linjausten soveltaminen on osoittautunut haasteelliseksi johtuen mm. yliopistoista valmistuneiden tutkimuksellisesta suuntautumisesta, joka ei palvele suoraan VATT:n tarpeita. Edellä mainitusta tilanteesta johtuen VATT:ssa on käytössä vaihtoehtoisia rekrytointimalleja, joista keskeisenä ovat yhteisvirkajärjestelyt yliopistojen ja muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi TTS kaudella kehitetään muita rekrytointimalleja hyödyntämällä tutkimustoiminnalle ominaista projektiluonteisuutta. Oman erityispiirteensä tuovat määräaikaiset tutkijavaihdot ulkomaille ja muut lyhytkestoiset (alle 1 vuosi) virkavapaudet, joihin on haasteellista saada sijaisia johtuen tutkimustyön luonteesta. Sijaisjärjestelyissä pyritään ratkaisuihin, joilla voidaan turvata tutkimustyön jatkuvuus. Henkilöstön kehittämisen painopiste on nykyisen ja tulevan osaamisen kehittämisessä niillä menetelmillä, jotka parhaiten edistävät VATT:n ydintoimintojen laadun parantamista. VATT:ssa toteutetaan koko TTS kauden kestävää suunnattua henkilöstökoulutusta. Lisäksi tuetaan tehtäväkiertoa ja muita osaamisen kehittämisen muotoja, joista verkottumista pidetään tärkeänä. VATT:ia kehitetään työyhteisönä niin, että se on sekä haluttu että viihtyisä työpaikka. VATT:ssa kohdennetaan resursseja TTS kaudella työhyvinvoinnin monipuoliseen edistämiseen ja panostetaan niihin työhyvinvoinnin osa alueisiin, jotka tukevat parhaiten työssä suoriutumista ja jaksamista. Työtyytyväisyystutkimuksia jatketaan ja hyödynnetään saatuja tuloksia johtamisen ja työyhteisön kehittämisessä. Pysyvät menosäästöt Pysyvien toimintamenosäästöjen suunnittelussa on otettu huomioon Valtioneuvoston antama periaatepäätös. Lähtökohtana on se, että ydintehtävät tulisi turvata mahdollisimman pitkälle tulossopimuksissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. VATT pyrkii yhteisvirkoja perustamalla ja vierailukäytäntöjä laajentamalla toimimaan siten, että voidaan kustannustehokkaalla tavalla tukea laadukasta tutkimustoimintaa tutkimusohjelman painoaloilla. VATT on ollut aloitteellinen talous ja henkilöstöhallinnon tehtävien kehittämisessä yhdessä kaikkien sektoritutkimuslaitosten kanssa. Kehittämistyössä painopiste on KIEKU järjestelmän käyttöönoton valmistelu niin, että järjestelmässä tulisi tutkimuslaitosten erityispiirteet 9

10 huomioiduksi. VATT tulee siirtymään KIEKU järjestelmään valtiovarainministeriön hallinnonalalle annetun aikataulun mukaisesti. Lisäksi VATT jatkaa yhteistyötä Economicumkampuksen organisaatioiden kanssa tukitoimintojen yhteisjärjestelyissä ja toimitilojen yhteiskäytössä. Tietopalvelussa ja viestinnässä keskitytään sähköisten palvelujen edelleen kehittämiseen mm. ValtIT yhteisiä ratkaisuja käyttäen. VATT osallistuu mahdolliseen valtion yhteiseen julkaisujärjestelmähankkeeseen. VATTNyt uutislehti uudistetaan sähköiseksi uusia tutkimustuloksia esitteleväksi uutiskirjeeksi. Verkkosivuista luodaan tärkeä tutkimustiedon välityskanava. Economicum yhteistyössä selvitetään kirjastojen mahdollinen yhdistäminen. Tietohallinnon keskeiset tavoitteet liittyvät tietoturvatason saattamiseen VATT:ssa valtionhallinnon vaatimusten mukaisesti korotetulle tasolle VIP yhteistyötä hyödyntämällä. Lisäksi VATT ottaa käyttöön soveltuvia yhteisiä IT palvelu ja arkkitehtuuriratkaisuja ValtITlinjausten mukaisesti. 3.2 Kehittämissuunnitelma 3.3 Kehysehdotus Liitteessä 1 on Gognos planningin mukainen peruslaskelma. Laskelma on laadittu toiminta ja taloussuunnitelmassa annettujen ohjeiden ja tietojen mukaisesti. Yleisestä talouden heikkenemisestä johtuen VATT on ottanut huomioon ulkoisen rahoituksen kiristyminen. Erityisesti kaikkien hallinnonalojen kehysten supistuminen merkinnee päätöksentekoa tukevan tutkimuksen kysynnän vähenemistä ja siten pienentää VATT:n yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja. 10

11 Taulukko Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Liite 1 Peruslaskelma TTS kaudelle asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TTS kaudelle esitettävä määräraha (1 000 ) Ydintoiminto/ydinprosessi 2012: : : : Tutkimus: - Julkisten palveluiden vaikuttavuus - Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot - Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka - Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Tutkimuksen laadun parantaminen Politiikkarelevantti tutkimus Kokonaistaloudellisten mallien käytön laajentaminen tutkimuksessa ja päätöksenteon tukena Julkaisu ja verkottumisstrategian sekä henkilöstöstrategisten linjausten mukaiset toimenpiteet Tutkimusohjelman toteuttaminen ja yhteistyön lisääminen eri tutkimusorganisaatioiden kanssa Synergian syventäminen mallityön ja muun tutkimustoiminnan sekä mallityön ja talouspolitiikan valmistelun välillä Tulosprisman osaalue Vaikuttavuus Vaikuttavuus Vaikuttavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 Referoitujen julkaisujen määrä 18 kpl/v Sidosryhmäarviointien tulosten mukaan tutkimus on talouspoliittisen valmistelun kannalta politiikkarelevanttia (Tavoitearvo määrittely mahdollinen toteutetun sidosryhmäarvion tulosten perusteella TTS kaudelle ) Mallia hyödyntävien yhteisprojektien määrä vähintään 1 kpl/tutkimusalue kunakin TTS vuotena Muut päätöksentekoa palvelevat asiantuntijapalvelut: - Työryhmäjäsenyydet, muistiot, lausunnot, esitelmät Tutkimustulosten kattava hyödyntäminen VATT:n osaamisen vahvistaminen ja sen markkinointi Vaikuttavuus Muiden suoritteiden kuin varsinaisten julkaisujen määrä 430 kpl 11

12 Peruslaskelma TTS kaudelle asetettu tavoite Talous ja henkilöstöhallinto KIEKU järjestelmän käyttöönotto ja PALKEET organisaation palveluiden sujuvuus Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi KIEKU järjestelmän käyttöönoton valmistelu ja PALKEET organisaation kanssa palvelujen kehittäminen TTS kaudelle esitettävä määräraha (1 000 ) 2012: : : : Tulosprisman osaalue Tuottavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 Tukitoimintojen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista enintään 20 % KIEKU täysimääräisesti käytössä Tietohallinto Tietoturvallisuuden parantaminen Tietoturvatason saattaminen VATT:ssa valtionhallinnon vaatimusten mukaisesti korotetulle tasolle VIPyhteistyötä hyödyntämällä. Palvelukyky ja laatu Tietoturvataso auditoitu korotetun tason vaatimusten mukaisesti. Valtionhallinnon yhteisten tietotekniikkaratkaisuje n käyttöönotto. Liitytään VATT:lle soveltuviin yhteisiin IT palvelu ja arkkitehtuuriratkaisuihin ValtIT linjausten mukaisesti. VATT mukana yhteisissä IT palvelu ja arkkitehtuuriratkaisuissa soveltuvin osin. Toimitila Hankintatoimi Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita Hansel sopimusten hyödyntäminen TILHA järjestelmä käytössä Liitytään kattavasti Hanselsopimusten piiriin TILHA järjestelmän käyttöönoton valmistelu Taloudellisuus Taloudellisuus Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita Hansel puitesopimushankintojen osuus kaikista hankinnoista enemmän kuin v Tietopalvelu ja viestintä Sähköisen viestinnän kehittäminen ValtIT:n mahdollistamat yhteiset ratkaisut käyttöön. Esim. mahdollinen valtion yhtenäinen julkaisujärjestelmä (wwwcms) Palvelukyky ja laatu sivustolla asiakaskäyntien määrä 200 kpl/vrk VATTNyt sähköiseksi uutiskirjeeksi kertomaan uusimmista tutkimustuloksista 12

13 Kaikkia toimintoja yhteisesti koskevat tulosprisman osaalueet ja tunnusluvut / tavoitearvot Tuottavuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi keskimäärin 1 % /v Koulutustasoindeksi vähintään 7 Työilmapiiri ja johtaminen vähintään 3,5 Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen (1 3 pv) määrä/htv vähenee 13

14 PERUSLASKELMA Toimintamenot tp arvio suunnitelma TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) palkkaukset (sv palautukset vähennetty) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit MENOT YHTEENSÄ Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot maksullinen toiminta EU tulot yhteisrahoitteinen toiminta TULOT YHTEENSÄ Nettomenot Kokonaishenkilöpanosten määrä (htv)