Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön. Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

Transkriptio

1 Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

2 Tutkittua tietoa ja vaihtoehtoja PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI Tutkimusohjelma kuvaa tutkimustoiminnan kohteet, tavoitteet ja käytännöt. Ohjelma tukee yksikön tutkimus- ja asiantuntijatoiminnan kehittämistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö tuottaa tietoa ja politiikkavaihtoehtoja sekä antaa asiantuntija-apua päätöksenteon tueksi sosiaalisissa ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Tutkimuskohteena ovat sosiaalipolitiikan tavoitteet, keinot ja niiden vaikuttavuus sekä toimintaympäristö. Yksikkö palvelee päätöksentekoa moninaisesti, nopeista selvityksistä pitkäjänteisiin tieteellisiin tutkimuksiin ja arviointeihin. Yksikön antama asiantuntija-apu lainsäädännön valmistelussa ja kehittämishankkeissa perustuu vankkaan tutkimustyöhön. Tutkimus on soveltavaa ja tieteelliset kriteerit täyttävää. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja vertaileva tutkimus syventävät suomalaisen sosiaalipolitiikan tutkimusta. TUTKIMUKSEN KOHTEET, TAVOITTEET JA KÄYTÄNNÖT Sosiaalipolitiikan tutkimusohjelma perustuu päätöksenteon tietotarpeisiin, sosiaalipolitiikan sisällöllisiin kysymyksiin ja THL:n strategisiin tavoitteisiin. Ohjelma tukee pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen tutkimustoiminnan toteuttamista sosiaalipolitiikan tutkimuksessa ja asiantuntijatoiminnassa. Tutkimusohjelma kuvaa, kuinka yksikön tutkimus vastaa tuleviin sosiaalipoliittisiin haasteisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. SISÄLTÖ Tutkittua tietoa ja vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.1 Politiikan uudistukset lisäävät tutkimustiedon tarvetta 2 Sosiaalipolitiikan tutkimuksen neljä painoaluetta.3 Hyvinvointivaltion ja -politiikan tutkimus 4 Elinolojen ja eriarvoisuuden tutkimus..4 Perusturvan riittävyyden ja asumisen tutkimus 5 Sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen sekä etuuksien tutkimus..5 Tutkimustoiminnan käytännöt..6 Lisätietoja ja yhteystiedot.7 Sosiaalipolitiikan asiantuntijatyö perustuu yksikössä tehtyyn tutkimukseen 1

3 POLITIIKAN UUDISTUKSET lisäävät tutkimustiedon tarvetta Sosiaalipoliittinen päätöksenteko vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään ja on yksi keskeisimpiä tekijöitä julkisen talouden kestävyydessä. Sosiaalipolitiikan tavoitteiden ja keinojen tutkimusta tarvitaan sosiaalipoliittisen päätöksenteon pohjaksi. Sosiaalipolitiikka on suomalaisen hyvinvointimallin perusta, joka koskettaa jokaista suomalaista. Sosiaaliset tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut turvaavat ja edistävät suomalaisten hyvinvointia. Sosiaalipolitiikan tavoitteina on väestön suojaaminen hyvinvointia uhkaavien riskien varalta ja resurssien uudelleenjako sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sosiaalipolitiikalla ohjataan talouden ja kotitalouksien toimintaa kohti sellaisia yhteiskunnallisia tavoitteita, joita markkinat ja kotitaloudet eivät saavuta ilman julkisen vallan toimia. SOSIAALIPOLITIIKAN SISÄLTÖ MUUTOKSESSA Sosiaalipolitiikan toteuttamisen keskeisimmät keinot ovat hyvinvointipalvelut ja sosiaaliset tulonsiirrot. Sosiaalipolitiikka nähdään yhä enemmän investointina, mikä on nostanut koulutus- ja työllisyyspolitiikan merkitystä sosiaalipolitiikassa. Väestörakenteen muutos, työmarkkinoiden murros ja kansainvälistyminen ovat muuttaneet kansallisen sosiaalipolitiikan toimintaympäristöä. Myös itse hyvinvointivaltion muutos ja resurssien suhteellinen niukkuus ovat muuttaneet sosiaalipolitiikan tavoitteiden ja keinojen sisältöjä. Viime vuosina on tehty suuria sosiaalipoliittisia uudistuksia, ja lähivuosina niitä tehdään todennäköisesti lisää. Uudistusten arviointi on tärkeää, sillä niistä saaduilla kokemuksilla on suuri merkitys tulevia uudistuksia koskevassa päätöksenteossa. Muuttuvassa toimintaympäristössä tällä tiedolla on tärkeä rooli sosiaalipolitiikan tavoitteiden asettamisessa, keinojen valinnassa ja päätöksenteossa. 2

4 Sosiaalipolitiikan TUTKIMUKSEN neljä painoaluetta Yksikkö tutkii sosiaalipolitiikan tavoitteita ja keinoja sekä niiden vaikutuksia väestön elinoloihin ja toimintamahdollisuuksiin. Ohjelmakaudella yksikön tutkimustoiminta kohdentuu neljälle painoalueelle: 1. hyvinvointivaltio ja -politiikka 2. elinolot ja eriarvoisuus 3. perusturvan riittävyys ja asuminen 4. sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen sekä etuuksien vaikuttavuus. Painoalueet nousevat ajankohtaisista sosiaalipolitiikan sisällöllisistä kysymyksistä ja THL:n strategian tavoitteista. Tutkimustoimintaa suunnataan painoalueilla vastaamaan suurten sosiaalipoliittisten uudistusten synnyttämiin tietotarpeisiin. Ajallisen muutoksen seuranta on läpileikkaavana lähestymiskulmana. Ohjelmakaudella vahvistetaan tutkimusyhteistyötä kotimaisten sekä kansainvälisten kumppanien kanssa. Perustutkimuksen tuottamien teoreettisten ja metodologisten työkalujen hyödyntämistä lisätään. Vertailevan sosiaalipoliittisen tutkimuksen ja kokemusten hyödyntämistä suomalaisen sosiaalipolitiikan kehittämisessä vahvistetaan. Tutkimustoiminta perustuu tieteelliset kriteerit täyttävään soveltavaan tutkimukseen ja vahvaan empiiriseen aineistoon. Aineistoina hyödynnetään väestö- ja rekisteriaineistoja, haastatteluja ja muita laadullisia aineistoja. Ohjelmakaudella vahvistetaan aineistoyhteistyötä ja aineistojen monipuolista yhteiskäyttöä kumppaneiden kanssa. 3 Tutkimushankkeet sovitaan vuosittain osastonjohtajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Käynnissä olevat tutkimushankkeet on kuvattu tarkemmin yksikön kotisivuilla

5 1. Hyvinvointivaltion ja -politiikan tutkimus Hyvinvointivaltiota on jatkuvasti uudistettava ja kehitettävä. Tämä vaatii tietoa päätöksenteon instituutioiden toimivuudesta, politiikkatoimien vaikuttavuudesta ja kansalaisten asenteista hyvinvointivaltiota kohtaan. Hyvinvointivaltion tavoitteena on vakuuttaa kansalaisensa sosiaalisten riskien varalta sekä edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa. Hyvinvointivaltion keinoina ovat tulonsiirrot, palvelut sekä perhe- ja työlainsäädäntö. Hyvinvointipolitiikan tavoitteilla ja keinoilla sekä päätöksenteon instituutioilla tulee olla kansalaisten hyväksyntä. Yksikössä tutkitaan ja arvioidaan hyvinvointivaltion ja -politiikan tavoitteita ja keinoja, päätöksenteon instituutioita sekä näiden legitiimisyyttä kansalaisten keskuudessa. Yksikkö: tuottaa politiikkatoimien vaikutusten ennakkoarviointeja arvioi lainsäädännön ja sen valmistelun laatua tutkii hyvinvointijärjestelmän tilaa ja toimivuutta Hyvinvointivaltion ja sen poliittisten rakenteiden tutkimuksessa hyödynnetään monia menetelmiä ja aineistoja. Aineistona käytetään virallisia dokumentteja ja muita viranomaisaineistoja, rekisteri- ja väestökyselyaineistoja sekä haastatteluja ja muita laadullisia aineistoja. Tutkimuksessa hyödynnetään meta-analyysejä ja vertailevia tutkimuksia. Ohjelmakaudella vahvistetaan politiikkatoimien vaikutusten ennakkoarviointeja ja tuotetaan tutkimusraporttien sarja Suomen hyvinvointivaltion nykytilasta ja vaihtoehdoista. Osana jälkimmäistä tuotetaan vaalikauden lopussa kuudes Suomalaisten hyvinvointi -raportti. Samoin toteutetaan tutkimusta perhevapaiden käytöstä ja sukupuolten tasa-arvosta sekä osallistutaan peruspalvelujen tilan arviointeihin. 2. Elinolojen ja eriarvoisuuden tutkimus Tutkimalla väestön elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä voidaan arvioida, kuinka hyvin hyvinvointivaltion järjestelmät toteuttavat sosiaalipolitiikan tavoitteita. Tutkimus jatkaa pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinnettä, jonka kiinnostus kohdistuu yksilön toimintamahdollisuuksiin ja käytössä oleviin voimavaroihin hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Tutkimus keskittyy elinolojen sosiaaliseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen, sosiaalisiin ongelmiin ja niihin liittyviin elinoloihin. Painoalueella tehtävän tutkimustoiminnan tarkoitus on tuottaa ajantasaista tietoa suomalaisten elinolojen ja eriarvoisuuden kehityksestä. Tutkimustoiminnan lähtökohtana on ilmiölähtöisyys ja ajankohtaisuus. Tarkasteltava ajankohtainen ilmiö määrittää samalla tutkimuksessa käytettävät aineistot. Näin vastataan elinoloja ja eriarvoisuutta koskeviin tietotarpeisiin sekä tuotetaan kriittistä ymmärrystä tarkasteltavista ilmiöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Aineistoina hyödynnetään etenkin laajoja pitkittäisrekisteri- ja väestökyselyaineistoja sekä toistuvia tutkimussarjoja. Tutkimus on monitieteistä ja -menetelmällistä, mutta vahvuutena on kysely- ja rekisteritutkimusosaaminen. Ohjelmakaudella kehitetään väestön elinolojen ja eriarvoisuuden raportointia ilmiöpohjaisemmaksi ja vakiinnutetaan hyvinvointiraporttien tuotanto määräajoin toistuvaksi. Tavoitteena on tuottaa vuosittain yksi ajankohtaiseen tietotarpeeseen keskittyvä raportti ja sen lisäksi kerran hallituskaudessa laaja katsaus suomalaisten hyvinvointiin. Painoalue ylläpitää myös valmiutta vastata nopeisiin tietokartoituksiin. 4

6 3. Perusturvan riittävyyden ja asumisen tutkimus Toimeentulon ja asumisen turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa on aina ollut sosiaalipolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja asumiseen. Tätä oikeutta turvaa perusturva, jota täydentävät asumisen tuet ja viimesijainen toimeentulotuki. Perusturva ja asumismenot ovat pienituloisten kotitalouksien toimeentulon keskeisimmät tekijät, sillä jopa puolet perusturvan varassa olevien kotitalouksien tuloista voi mennä asumiseen. Yksikössä tutkitaan ja arvioidaan perusturvan riittävyyttä ja asumista hyödyntäen monipuolisesti laajoja tilastoaineistoja. Pitkittäisrekistereitä ja paneelimuotoisia väestökyselyjä hyödynnetään köyhyys- ja tulonjakotutkimuksissa sekä asumisolojen ja -kustannusten tutkimuksessa. Mikrosimulointia käytetään etuus- ja verotuslainsäädännön muutosten kustannus- ja tulonjakovaikutusten arviointiin. Perusturvan ja asumisen tutkimus perustuu laajaan tutkimus- ja aineistoyhteistyöhön yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja Tilastokeskuksen kanssa. Tutkimukseen yhdistyy vahva seurantaindikaattorien sekä perustutkimuksen metodologian kehittäminen päätöksentekoa tukevan tutkimuksen tarpeisiin. Ohjelmakaudella painoalueen tutkimus keskittyy perusturvan varassa olevien elinolojen tutkimus- ja aineistopohjan rakentamiseen sekä tukemaan perusturvan riittävyyden arviointiraportin koordinointia. Tavoitteita tukee asumisolojen ja -kustannusten tutkimus sekä vuosittainen talousarvion vaikutusten ennakkoarviointi pienituloisten toimeentuloon. 4. Sosiaalityön sekä siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien tutkimus Kunnat, päätöksentekijät, ammattilaiset ja asiantuntijat tarvitsevat tietoa sosiaalityön, vähimmäisturvan ja aktiivitoimien vaikuttavuudesta. Sosiaalityön ja siihen kiinnittyvien palvelujen ja etuuksien tehtävänä on tukea ja edistää yksilöiden ja ryhmien tasa-arvoa, toimintakykyä, hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Näiden toimien vaikuttavuus näkyy esimerkiksi elämänhallinnan lisääntymisenä, työllistymiseen johtavan polun löytymisenä tai yhteisön hyvinvoinnin paranemisena. Yksikössä tutkitaan sosiaalityön, vähimmäisturvan ja aktiivitoimien vaikuttavuutta uudistuvissa sote-rakenteissa. Sosiaalityötä ja siihen kytkeytyvien palvelujen ja etuuksien yhteisvaikutuksia tutkitaan yksilö-, yhteisö- ja kuntatasolla. Yksikkö tuottaa tietoa siitä, millaista hyvinvointia, tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sosiaalityö ja siihen kytkeytyvät palvelut ja etuudet tuottavat. Heikoimmassa asemassa olevien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuutta tutkitaan hyödyntämällä sosiaalityötä ja siihen kytkeytyviä palveluja, etuuksia ja tukitoimia koskevia empiirisiä aineistoja. Lisäksi tutkimuksissa hyödynnetään valtakunnallisia tilasto- ja rekisteriaineistoja. Hyvinvointivaikutusten arviointiin käytetään THL:ssä kehitettyä AVAIN-mittaria. Ohjelmakaudella tutkimus keskittyy arvioimaan toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia sosiaalityöhön ja siihen liittyviin palveluihin ja etuuksiin sekä heikoimmassa asemassa olevien asemaan. Osana toteutettavaa tutkimuskokonaisuutta yksikkö tukee AVAIN-mittarin käyttöönottoa kunnissa. 5

7 Tutkimustoiminnan KÄYTÄNNÖT Yksikön tutkimus on tieteelliset kriteerit täyttävää soveltavaa tutkimusta, jonka julkaisukanavina ovat tutkimus- ja arviointiraportit, vertaisarvioidut artikkelit ja kirjat. Ohjelmakaudella vahvistetaan tutkimustulosten ja asiantuntijatiedon monipuolista levittämistä ja näkyvyyttä. Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö toimii kaikilla tutkimus- ja asiantuntijatoiminnan areenoilla aktiivisesti. Asiantuntijatyö perustuu yksikössä tehtyyn tutkimukseen. Yksikkö antaa asiantuntija-apua lainsäädännön valmistelussa ja työryhmissä, osallistuu tiedeyhteisön toimintaan tutkimuksen ja opetuksen kautta sekä osallistuu sosiaalipoliittiseen kansalaiskeskusteluun. Yksikkö vahvistaa yhteistyötään THL:n muiden osastojen ja yksiköiden kanssa. Ohjelmakaudella vahvistetaan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Yksikkö osallistuu aktiivisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hakemiseen kotimaisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisäämiseksi. Yksikön tutkimustoiminta noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Ohjelmakaudella tutkimushankkeita kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi tutkimusohjelman painoalueiden mukaisesti. Osaamisen jatkuvuus ja kehittyminen varmistetaan hyvin suunnitelluilla ja riittävän suurilla tutkimushankkeilla, joissa lisätään yhteistyötä ja osaamisen siirtymistä. Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö on työyhteisönä kannustava ja tukee jokaisen yksilöllistä kehittymistä tutkijana ja asiantuntijana niin, että se edistää yksikön toiminnan tavoitteita ja vaikuttavuutta. 6

8 TUTKITTUA TIETOA JA VAIHTOEHTOJA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö LISÄTIETOJA Sosiaalipolitiikan tutkimusyksiköstä ja sen hankkeista YHTEYSTIEDOT Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Järjestelmät-osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Postiosoite: PL 30, Helsinki Käyntiosoite: Mannerheimintie 166, Helsinki Puhelin (vaihde): Sähköposti: