Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA
|
|
- Hannele Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki 2009
2 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella Finanssikriisiä seurannut maailmakaupan hiipuminen heijastui Suomessa nopeasti ja rajusti tuotantotoimintaan. Kokonaistuotannon pudotusta seurasi työllisyyden voimakas supistuminen ja työllisyysnäkymät myös tuleville vuosille ovat aiemmin arvioitua selvästi heikommat. Paluun talouskriisiä edeltäneeseen tuotannon ja työllisyyden tasoon arvioidaan olevan useita vuosia kestävä pitkä prosessi. Liikkumavara julkisessa taloudessa kapenee entisestään talouskriisin kasvattaessa velkaantuneisuutta. Taustalla on verokertymien supistuminen ja toisaalta suhdanneherkkien menojen, kuten työttömyysturvamenojen, kasvu. Myös elvytystoimet kansantalouden aktiviteetin ylläpitämiseksi ovat tilapäisesti heikentäneet julkisen talouden tilaa. Tulevina vuosina julkisen talouden alijäämäisyys säilyy, kun ns. ikäsidonnaiset menot kasvavat ja rahoituspohja on työllisyysnäkymien johdosta aiemmin arvioitua ohuempi. Perusteltu huoli julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä heijastuu monin tavoin tutkimustiedon kysyntään. Näköpiirissä on veroasteen nousu, mikä tekee talouskasvun vahvistamisesta entistä visaisemman tehtävän. Verorakenteen kehittäminen siten, että verotuksen haitalliset vaikutukset kasvuun pysyvät kohtuullisina, on yksi lähivuosien keskeinen haaste. Verotuksen kehittämistyöryhmän tulevat linjaukset ja niiden jälkeen tehtävät periaatelinjaukset omalta osaltaan lisäävät soveltavan verotutkimuksen kysyntää. Myös menokehitystä hillitsevät politiikat ylläpitävät ja synnyttävät tutkimustarpeita. Tällaisia politiikkalohkoja ovat mm. työurien pidentäminen ja julkisen palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen. Niihin liittyvät uudistukset edellyttävät runsaasti sekä etu että jälkikäteen tapahtuvaa tutkimusta ja arviointia, ja myös pidemmän aikavälin ennakointia. Vaikutusarvioinneissa on tarvetta tarkastella politiikkamuutoksia myös muun muassa tuloerojen sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon kannalta. Talouskriisi osoitti, että globalisaation oloissa julkisella sektorilla on keskeinen tehtävä erilaisiin riskeihin varautumisessa ja riskien puskuroinnissa. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi on tiivistymässä. Tästä seuraa ensinnäkin tarve arvioida ilmastosopimusten vaikutuksia kansallisella tasolla. Tämän ohella ilmasto ja energiapolitiikan tavoitteet tulee ottaa huomioon reunaehtoina muun muassa verotuksen rakennetta kehitettäessä. Valtion sektoritutkimuksen toiminnallisissa ja rahoituksellisissa muutoksissa korostuu yli sektorirajojen tehtävä tutkimus. Tämä näkyy tutkimuskeskuksen toiminnassa muiden 2
3 tutkimuslaitosten kanssa tehtävien yhteishankkeiden kasvuna ja entistä strategisempana yhteistyönä. Tutkimuskeskuksen toiminnan kannalta keskeisen ulkoisen rahoituksen hankintaa on niin ikään kehitettävä pitkäjänteisesti. Tähän vaikuttaa sekä ko. rahoituksen tarjonnan oletettu supistuminen talouskriisin johdosta sekä se, että entistä suurempi osa tutkimuskeskuksen työpanoksesta suuntautunee talouspolitiikan lyhyen aikavälin valmistelua palveleviin tehtäviin TTS kaudella. 2. Toiminnan strategiset suuntaviivat 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan VATT:n tutkimustoiminnan lähtökohdat kytkeytyvät valtiovarainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan ja koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Hallinnonalalla tutkimuskeskuksen erityisenä tehtävänä on tutkimukseen perustuvan asiantuntijatiedon tuominen talouspolitiikan valmistelun tueksi ja julkiseen keskusteluun. VATT:n tehtävinä korostuvat lainsäädännön ja politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja ennakoinnin kehittäminen. Tutkimustoiminnan painopisteet on määritelty laadittaessa tutkimusohjelmaa Julkinen talous ja kestävän kasvun edellytykset Tutkimus rakennepolitiikan tukena vuosille Yksityiskohtaiset toiminnan tavoitteet ja tutkimuskysymysten painopisteet sovitaan vuosittain tehtävän tulostavoiteasiakirjan laatimisen yhteydessä, ja tulostavoitteiden toteutumista seurataan toimintavuoden aikana. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi henkilökunnalla on runsaasti erilaisia muita asiantuntijatehtäviä, jotka palvelevat julkisen hallinnon valmistelutyötä. Näitä ovat muun muassa valtiovarainministeriön pyytämät selvitykset, osallistuminen useiden hallinnonalojen asiantuntijaryhmiin, työryhmä ja toimikuntatyöhön ja niitä varten laaditut selvitykset, luennot ja esitelmät. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS kaudelle Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus Tutkimusalueen painopisteet ovat tulevalla TTS kaudella kuntatalous, hyvinvointipalvelut ja markkinamekanismit hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Tutkimuksissa pyritään selvittämään sekä nykyisten rakenteiden toimivuutta että politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Kuntataloutta tutkitaan erityisesti rahoituksen ja palvelurakenteen näkökulmista. Tavoitteena on tuottaa tietoa kuntien ja valtion välisen työnjaon kehittämisen sekä kunta ja palvelurakenteen uudistamisen tarpeisiin. Rahoitusta tutkitaan sekä veropohjan että valtionosuusjärjestelmän 3
4 näkökulmista. Paras hanketta tutkitaan erityisesti kuntaliitosten näkökulmasta. Yhteistyötä tehdään muun muassa Helsingin yliopiston ja Sitran kanssa. Hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa jatketaan tuottavuustutkimuksia. Tutkimusten painopisteenä ovat yksityiskohtaiset analyysit vaikuttavuus ja kustannuserojen kehityksestä ja taustatekijöistä. Tuottavuusmittausta kehitetään etenkin vanhuspalveluissa, joiden menot ovat yhdessä eläkemenojen erityisesti lisääntymässä. Yhteistyötä kehitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja FCG:n ja kuntaliiton kanssa, joilla on vanhusten kuntoisuutta mittaavia RAI ja RAVA aineistoja. Laajan tietotarpeen vuoksi tutkimuksia tehdään kaikissa julkisissa palveluissa, joskin painopiste säilyy kunnallisissa hyvinvointipalveluissa. Kuntien kehitys liittyy läheisesti aluekehityksen kysymyksiin. Aluetaloudellisella tutkimuksella pyritään tukemaan kuntakysymysten analysointia. Vasta aloitettua markkinamekanismien ja kilpailullisuuden tutkimusta hyvinvointipalveluissa jatketaan. Tavoitteena on selvittää se, millä tavoin markkinamekanismeja voidaan hyödyntää hyvinvointipalvelujen tuottavuuteen pyrittäessä. Yhteistyö näissä teemoissa jatkuu sekä THL:n että HECER:n kanssa. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Alueella tutkitaan verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksia yritysten ja kotitalouksien käyttäytymiseen, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta, jota voidaan hyödyntää päätöksenteon ja julkisen keskustelun tukena. Korkeatasoiseen tutkimukseen panostaminen myös vahvistaa suoraan tutkimusalueen tutkijoiden asiantuntemusta esimerkiksi politiikan valmistelussa erilaisissa työryhmissä. Näihin teemoihin liittyen Suomen taloudella on lähivuosina edessään useita tärkeitä haasteita: globalisaatio, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden tasapainotus talouden toipuessa taantumasta. Ikääntyminen supistaa työikäistä väestöä ja kasvattaa samalla hyvinvointipalvelujen ja eläkejärjestelmän kustannuksia. EU:n ilmastopolitiikka ja teollisuuden heikentynyt asema kansainvälisillä markkinoilla pienentävät talouden kasvupotentiaalia. Nämä kehitystekijät vaikeuttavat merkittävästi julkisen talouden alijäämän paikkaamista. Globalisaatio kaventaa lisäksi toimintavapauksia julkisen talouden rahoitusta koskevissa kysymyksissä. TTS kaudella keskeinen osa alueen työtä liittyy verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän reformien arvioimiseen. Työssä hyödynnetään erilaisia yksilötason mikroaineistoja ja numeerisia mallikehikoita. Tavoitteena on uudistusten entistä monipuolisempi ja kattavampi arvioiminen. Tässä tehdään yhteistyötä VATT:n muiden yksiköiden sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa. 4
5 Osallistuminen verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan politiikan valmisteluun erilaisissa työryhmissä vie valtaosan tutkimusalueen resursseista vuosina Tämä panostus vähentää alueen tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua pitkäjänteiseen tutkimustyöhön. Tässä vaiheessa on epäselvää, jatkuuko tämä painotus alueen työssä myös TTS kaudella. Alueen työpanoksella näissä hankkeissa tulisi kuitenkin olla vahva yhteys tutkimustyöhön. Alueella tarkastellaan edelleen veropolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia, ts. veroharmonisointia, verokilpailua ja ulkomaisia verouudistuksia. Tavoitteena on paitsi arvioida ulkoisia sopeutumispaineita, myös seurata verotuksen parhaita käytäntöjä koskevaa kansainvälistä keskustelua. Verotukia koskevaa selvitystyötä jatketaan yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Tutkimusalueen roolia suunnataan verotukien vaikuttavuuden arvioimiseen. Väestön ikääntymisen vaikutuksia koskevassa työssä kehitetään valmiuksia osallistua sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmien pitkän aikavälin vaikutuksia koskevaan keskusteluun. Tältä osin selvitetään aineistolähteiden ja erilaisten mallityökalujen kehittämistä. Henkilökohtaisen tulonjaon ja eriarvoisuuden tutkimusta jatketaan. Tutkimusalue osallistuu mikrosimulointimallien kehittämisessä tehtävään yhteistyöhön pitäen samalla tavoitteena työpanoksen painopisteen siirtämistä malleja hyödyntävään tutkimustyöhön. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka Tutkimusalue koostuu kahdesta isommasta teemakokonaisuudesta: työmarkkinatutkimuksesta ja ympäristötaloustieteellisestä tutkimuksesta. Työmarkkinatutkimus on viime vuosina keskittynyt ajankohtaisten työmarkkinoita koskevien politiikkamuutosten vaikutusten arviointiin. VATT:ssa on arvioitu mm. työvoimapoliittisen koulutuksen, maahanmuuttopolitiikan, työttömyysturvajärjestelmän, eläkeuudistusten ja verotuksen vaikutusta työllisyyteen. Ympäristötaloustieteellinen tutkimus on keskittynyt energiamarkkinoiden toimivuuteen, ohjauskeinojen vaikuttavuuteen ja kestävään kulutukseen. Näitten teemojen lisäksi tutkimusalueella on tehty mm. innovaatiopolitiikkaa ja globalisaation vaikutuksia koskevaa tutkimusta. TTS kaudella keskeiset tutkimustiedon tarpeeseen vaikuttavat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen ja ilmaston lämpenemiseen. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää suotuisaa työllisyyskehitystä ja ripeää tuottavuuden kasvua, mutta samalla väistämättömiin muutoksiin sopeutumista. Tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan kysymykseen, miten tehokasta harjoitettu politiikka on ollut näihin haasteisiin vastaamisen kannalta. Keskeinen osa tutkimustoiminnasta tulee tästä syystä edelleenkin olemaan toteutettujen ja suunniteltujen politiikkamuutosten vaikutusten arviointia. 5
6 TTS kauden keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm. verotuksen ja työttömyysturvan uudistusten vaikutus työttömyyteen ja työllisyyteen, eläkejärjestelmän ja työelämäkuntoutuksen vaikutus eläkkeelle erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ja maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutusarvioiden lisäksi seurataan työmarkkinoiden yleisiä trendejä esimerkiksi palkanmuodostuksessa ja työntekijöiden liikkuvuudessa. Ympäristötutkimuksen puolella tutkimus keskittyy ympäristö ja energiapolitiikan ohjauskeinojen vaikuttavuuteen sekä kestävään kulutukseen. Konkreettiset tutkimusprojektit liittyvät päästökauppaan, energiaverotuksen vaikutuksiin sekä kestävään kulutukseen. Tämän työn kannalta tarvitaan taloudellista analyysiä ohjauskeinojen kustannustehokkuudesta ja niiden vaikutuksista toisaalta kansantalouden rakenteeseen. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Yksikön pitemmän tähtäimen tutkimuksessa korostuu kolme teemaa: Mallien edelleen kehittäminen, muiden tutkimusalueiden kanssa yhteistyössä tehtäviin hankkeisiin varautuminen sekä energia ja ympäristöpolitiikan tutkimus. Mallien keskeiset kehittämistarpeet koskevat talouskehityksen keskipitkän ja pitkän tähtäimen ennakointia ja toisaalta vaikutusarviointia palvelevaa kulutuksen ja tulojen kuvauksen kehittämistä. Lisäksi malleja pyritään tuomaan laajempaan käyttöön koulutuksen ja mallisivustojen kehittämisen avulla. Ennakointi on keskeinen osa kaikkien talouspolitiikan osa alueiden etukäteisarviointia. Lähes kaikissa VATT:ssa toteutettuihin mallisovelluksiin on liittynyt ennakointia siinä mielessä, että talouspolitiikan vaikutuksia verrataan säännöllisesti talouden kehityksestä ilman tutkittavaa politiikkaa tehtyyn arvioon. VATT:ssa käynnistynyt ennakointityö keskittyy työllisyyden, toimialojen ja aluekehityksen ennakointiin VATT:n tasapainomallien avulla. Tämän työn varassa on mahdollista kehittää myös erityiskysymysten, kuten esimerkiksi koulutuksen ja työn tarjonnan yhteyden ja väestön vanhenemisen ja julkisten menojen alueellisten vaikutusten, ennakointia. Talouspolitiikan vaikutukset kohdentuvat usein epätasaisesti eri kansalaisryhmiin. Tällä on merkitystä sekä hyvinvoinnin että työllisyyden kannalta. VATT mallin rakenne mahdollistaa tulo ja kulutusaineistojen linkittämisen, jonka perusteella erilaisten talouspoliittisten toimia voidaan arvioida entistä tarkemmin. Yhteishankkeissa muiden tutkimusalueiden kanssa korostuvat aluekehityksen ja aluetalouden kysymykset, ympäristöpolitiikka sekä veropolitiikka. Aluetalouden osalta tutkimus suuntautuu kuntien ja valtion vastuissa tapahtuviin muutoksiin, väestökehityksen alueellisten vaikutusten 6
7 arviointiin ja aluetalouden pitkän aikavälin kehityksen arviointiin alueellisen tasapainomallin avulla. Ilmasto ja energiapolitiikan vaikutusten arviointi on ollut VATT:n tasapainomallien keskeinen sovellusalue ja säilyneekin sellaisena lähivuosina, ja tutkimuksella pyritään tuottamaan relevanttia taustatietoa päätöksenteon tueksi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Veropolitiikan osalta keskeiset tutkimusteemat koskevat verotuksen painopisteen muutoksien kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia. Verotusta arvioidaan myös taantuman jälkihoidon näkökulmasta. 3. Vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 3.1 Peruslaskelma Vaikuttavuus Tutkimuskeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perustana on kyky soveltaa kehittyneitä tutkimusmenetelmiä talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimustoiminta painottuu monelta osin ajankohtaisten uudistusohjelmien valmisteluun ja toisaalta aiemmin toteutettujen uudistusten arviointiin. Esimerkkejä ovat verotuksen, sosiaaliturvan sekä kunta ja palvelurakenteen uudistaminen ja ilmasto ja energiapolitiikan vaihtoehtojen arviointi. Tieteellisen vaikuttavuuden säilyttämisen ja kasvattamisen kannalta haasteena on säilyttää pitkäjänteisen tutkimustyön edellytykset tilanteessa, jossa ennakoimattomiakin selvitystarpeita talouspolitiikan valmistelun tueksi nousee runsaasti esiin. TTS kaudella pyritään kuitenkin siihen, että kaikilla tutkimusalueilla säilyy mahdollisuus sellaiseen pitkäjänteiseen tutkimukseen, joka mahdollistaa julkaisun referoiduissa aikakauskirjoissa. Tämä on tärkeää tutkimuksen laadun ja tulosten luotettavuuden kannalta ja varmistaa omalta osaltaan sen, että talouspolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa on käytettävissä luotettava tietoperusta. Tutkijoiden edellytykset menestyä myös asiantuntijatehtävissä ovat lisäksi sitä paremmat, mitä korkeampitasoista heidän tutkimustoimintansa on. Kaikki tietotarpeet eivät ole usein yksityiskohtaisesti etukäteen ennakoitavissa. Tällöin tarvitaan välineitä, joiden avulla voidaan nopeasti vastata tutkimustiedon kysyntään. Hyvä aineistoperusta ja taloudellisten mallien edelleen kehittäminen kuuluvat keskeisiin edelleen kehitettäviin tutkimuskeskuksen valmiuksiin. Yhteistyöllä sekä muiden sektoritutkimuslaitosten että yliopistojen kanssa pyritään entistä monipuolisemman päätöksenteon tietoperustan luomiseen, koska eri tutkimusyhtei 7
8 söillä on erilaisia vahvuuksia. Tutkimustoiminnan koordinoinnin avulla voidaan lisäksi välttää toiminnan turhaa päällekkäisyyttä ja estää tutkimustiedon katvealueita. Tutkimustulosten näkyvyyttä ja tutkimuksen vaikuttavuutta edistetään suunnitelmallisella tulosten julkistamisella sekä aktiivisella osallistumisella ajankohtaisista talouspoliittisista kysymyksistä käytävään keskusteluun. Toiminnan tuloksellisuus Tuottavuuden vuosikasvutavoite on tarkastelukaudella keskimäärin 1 % (julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi) vuodessa. VATT:n tuottavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä tutkimusalueiden välistä yhteistyötä yhteishankkeissa sekä eri tutkimusaineistojen ja mallien yhteiskäytössä. Omalta osaltaan julkaisumahdollisuuksia vahvistaa myös tutkijakoulutetun henkilökunnan osuuden kasvu. Pyrkimyksenä on yhdistää erilaista osaamista uusien hankkeiden toteuttamiseksi ja laajentaa tutkimuskeskuksen kokonaistaloudellisten mallien käyttöä erilaisiin tutkimuskysymyksiin. Kyky yhdistää erilaista osaamista ja panostaa VATT:n olemassa oleviin vahvuuksiin on keskeinen tavoite myös riittävän ulkoisen rahoituksen saannin turvaamiseksi. Myös yhteisvirkojen avulla tähdätään resurssien käytön tehokkuuden kasvattamiseen. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstövoimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä noudatetaan yleisiä valtion työelämän kehittämisen periaatteita. Vuonna 2008 valmistuneissa VATT:n henkilöstöstrategisissa linjauksissa on otettu huomioon edellä mainitut yleiset periaatteet. Henkilöstövoimavarojen hallinta edellyttää kuitenkin näillä näkymin kasvavaa panostusta ulkoisen rahoituksen hankintaan. Tavoitteena on saada aikaan kohtuullisen pitkiä rahoitussopimuksia, jotta toiminnan jatkuvuus turvataan osana valtion henkilöstöpoliittisia periaatteita. VATT:n kokonaisvaltaista onnistumista tehtävässään tukee jatkuva henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja johtamisen kehittäminen. Henkilöstön määrä ja rakenne Kasvava kysyntä talouspoliittista valmistelua koskevalle tutkimukselle perustelee tavoitetta säilyttää TTS kaudella tutkimuskeskuksen henkilöstövahvuus nykyisellään, joskin osa työpanoksesta toteutuu yhteisvirkojen avulla. Tutkimuksen laadun kannalta on tärkeää, että keskeiset tutkimuskysymykset 8
9 eivät ole ainoastaan yksittäisten tutkijoiden vastuulla vaan niiden parissa työskentelee useampi tutkija mahdollistaen yhteistyön ja vertaiskritiikin. VATT:ssa on tehty sopimuksia yhteisvirkajärjestelyistä ja yhteisvirkojen luominen on perusteltua myös TTS kaudella sekä toiminnallisista että taloudellisista syistä. Yhteisvirat yliopistojen ja muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa lisäävät luontevalla yhteistyötä muiden tutkimusyksiköiden kanssa, mikä vastaa myös sektoritutkimuksen kehittämistavoitteita. Ne voivat toimia kustannustehokkaana tapana tuottaa tutkimustietoa erityisesti tutkimuskysymyksissä, joissa erilaisen osaamisen yhdistäminen on tärkeää. Ko. virkamenettelyt ovat yleensä myös määräaikaisia, mikä tuo myös toiminnallista joustavuutta. Näitä toimintamalleja jatketaan ja kehitetään edelleen. Yhteisvirassa toimivat tutkijat ovat rahoitussopimuksen luonteesta johtuen joko VATT:n tai toisen yhteistyöorganisaation palveluksessa. Henkilöstövuosiarvioissa on perusteltua ottaa huomioon myös toisen laitoksen palveluksessa olevien henkilöiden työpanos rahoitusosuuksien suhteessa, koska yhteisvirkojen hoitajat ovat työpanoksellaan mukana VATT:n tuotosten aikaansaamisessa. Myös tukitehtävissä on hyödynnetty Economicum kampuksen muita organisaatioita. VATT:n henkilöstön eläköityminen TTS kaudella tarjoaa mahdollisuuden kohdistaa rekrytointia tutkijakoulutuksen hankkineisiin ja sellaisille uusille osaamisalueille, joille on eniten tarvetta. VATT hyödyntää myös tilapäisten tutkijavierailijoiden avulla mahdollisuutta muodostaa uusia tutkimusverkostoja ja laajentaa tutkimusohjausta. Työkierron avulla ministeriön kanssa laajennetaan vuorovaikutusta tutkimuksen ja talouspolitiikan käytännön valmistelun välillä. Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Henkilöstön kehittämisen painopiste on nykyisen ja tulevan osaamisen kehittämisessä niillä menetelmillä, jotka parhaiten edistävät VATT:n ydintoimintojen laadun parantamista. Tutkijoiden osaamisen kehittämisessä tulee vahvistaa uudenlaista osaamista, joka edistää heidän laaja alaisuuttaan. VATT:ia kehitetään työyhteisönä niin, että se on sekä haluttu että viihtyisä työpaikka. VATT:ssa kohdennetaan resursseja TTS kaudella työhyvinvoinnin monipuoliseen edistämiseen ja panostetaan niihin työhyvinvoinnin osa alueisiin, jotka tukevat parhaiten työssä suoriutumista ja jaksamista. Keskeisin työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on kuitenkin johtaminen ja esimiestyö, joiden kehittäminen VATT:ssa on alkanut. Avoimuutta ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan ja luodaan edellytykset keskinäiseen vuorovaikutukseen. 9
10 Varautumissuunnitelma TTS kaudelle Varautumissuunnitelman laadinnan lähtökohtana on se, että ydintehtävät tulisi turvata mahdollisimman pitkälle tulossopimuksissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. VATT pyrkii yhteisvirkoja perustamalla ja vierailukäytäntöjä laajentamalla toimimaan siten, että voidaan kustannustehokkaalla tavalla tukea laadukasta tutkimustoimintaa tutkimusohjelman painoaloilla. VATT:ssa tullaan arvioimaan tietopalvelukokonaisuutta ja kartoittamaan vaihtoehtoja huomioiden toimintaympäristön muutokset ja lisääntyneet sähköisten palvelujen mahdollisuudet. VATT:ssa kartoitetaan edelleen tukitehtäviä ja mahdollisuuksia uudenlaisiin järjestelyihin. VATT on ollut aloitteellinen ja käynnistänyt tukitehtäviä koskevan yhteistyön sektoritutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyö on edennyt konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla on tuottavuusvaikutuksia kaikille osapuolille pitkällä aikavälillä. Lisäksi VATT jatkaa yhteistyötä Economicum kampuksen organisaatioiden kanssa tukitoimintojen yhteisjärjestelyistä. VATT on siirtynyt Valtion IT palvelukeskuksen asiakkaaksi ja ottaa käyttöön VIP:n tarjoamia palveluja. Laitteisto ja ohjelmistoarkkitehtuurin yhtenäistämisellä aikaansaadaan kustannustehokkuutta. 3.2 Kehysehdotus Liitteessä 1 on Gognos planningin mukainen peruslaskelma. Laskelma on laadittu toiminta ja taloussuunnitelmassa annettujen ohjeiden ja tietojen mukaisesti. Yleisestä talouden heikkenemisestä johtuen VATT on ottanut huomioon ulkoisen rahoituksen kiristyminen ja sen mahdolliset vaikutukset TTS kaudelle. Panostusta ulkoisen rahoituksen hankintaan lisätään, mikä asettaa henkilöstövoimavarojen hallinnalle uusia haasteita. 10
11 Taulukko Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Liite 1 Peruslaskelma TTS kaudelle asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TTS kaudelle esitettävä määräraha (1 000 ) Ydintoiminto/ydinprosessi 2011: : : : Tutkimus: - Julkisten palveluiden vaikuttavuus - Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot - Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka - Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Tutkimuksen laadun parantaminen Politiikkarelevantti tutkimus Kokonaistaloudellisten mallien käytön laajentaminen tutkimuksessa ja päätöksenteon tukena Julkaisu ja verkottumisstrategian sekä henkilöstöstrategisten linjausten mukaiset toimenpiteet Tutkimusohjelman toteuttaminen ja yhteistyön lisääminen eri tutkimusorganisaatioiden kanssa Synergian syventäminen mallityön ja muun tutkimustoiminnan sekä mallityön ja talouspolitiikan valmistelun välillä Tulosprisman osaalue Vaikuttavuus Vaikuttavuus Vaikuttavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 Referoitujen julkaisujen määrä 18 kpl/v Sidosryhmäarviointien tulosten mukaan tutkimus on talouspoliittisen valmistelun kannalta politiikkarelevanttia (Tavoitearvo määrittely mahdollinen toteutetun sidosryhmäarvion tulosten perusteella TTS kaudelle ) Mallia hyödyntävien yhteisprojektien määrä vähintään 1 kpl/tutkimusalue kunakin TTS vuotena Muut päätöksentekoa palvelevat asiantuntijapalvelut: - Työryhmäjäsenyydet, muistiot, lausunnot, esitelmät Tutkimustulosten kattava hyödyntäminen VATT:n osaamisen vahvistaminen ja sen markkinointi Vaikuttavuus Muiden suoritteiden kuin varsinaisten julkaisujen määrä 430 kpl 11
12 Peruslaskelma TTS kaudelle asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TTS kaudelle esitettävä määräraha (1 000 ) Tukitoiminnot: 2011: : : : Talous ja henkilöstöhallinto Palvelurakenteen kehittäminen palvelukeskuksen kanssa Palvelukeskusorganisaatiouudistus Tulosprisman osaalue Taloudellisuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 Tukitoimintojen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista enintään 20 % Kustannukset pysyvät v tasolla Tietohallinto Talous ja henkilöstöhallinnon järjestelmän käyttöönotto Tietoturvallisuuden parantaminen Uuden järjestelmän käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet Toimikortit ja organisaatiovarmenne käytössä Palvelukyky ja laatu Koko henkilöstöllä toimikortit käytössä vuoden 2010 aikana. Yhteistyö VM:n hallinnonalan it palvelukeskuksen kanssa It palvelukeskuksen palvelujen käyttöönoton valmistelu Toimitila Hankintatoimi Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita Hankinnat vastaamaan kokonaisuudessaan valtion hankintatointa koskevia ratkaisuja Hansel sopimusten kattava hyödyntäminen TILHA järjestelmän käyttöönotto Taloudellisuus Taloudellisuus Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita Hansel puitesopimushankintojen osuus kaikista hankinnoista enemmän kuin v Tietopalvelu Sähköisen viestinnän kehittäminen Seurantatietojen pohjalta tehtävät johtopäätökset ja kehittämistoimet Palvelukyky ja laatu sivustolla asiakaskäyntien määrä 200 kpl/vrk Kaikkia toimintoja yhteisesti koskevat tulosprisman osaalueet ja tunnusluvut / tavoitearvot Tuottavuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi keskimäärin 1 % /v Koulutustasoindeksi vähintään 7 Työilmapiiri ja johtaminen vähintään 3,5 Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen (1 3 pv) määrä/htv vähenee 12
13 Peruslaskelma Toimintamenot arvio suunnitelma TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) palkkaukset (sv palautukset vähennetty) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit MENOT YHTEENSÄ Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot maksullinen toiminta EU tulot yhteisrahoitteinen toiminta TULOT YHTEENSÄ Nettomenot Henkilöstömäärä (htv) Kokonaishenkilöpanosten määrä (htv)
I Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotVATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015
VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Helsinki 2010 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2012 2015 Talouskriisi on kasvattanut julkisen sektorin kestävyysvajetta. Väestön ikääntymisestä
LisätiedotDnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012
Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki 2007 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 TTS-kaudella toteutetaan vuonna 2008 laadittavaa uutta tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.
SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.
SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotEläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain
LisätiedotValtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotMitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella
Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja
LisätiedotKuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla
Kuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla Kuntatieto-ohjelman käynnistystilaisuus Tieteiden talo 8.5.2013 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntatilastoilla keskeinen rooli 1) Kuntapolitiikan valmistelu
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotKestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen
Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB
SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
Lisätiedot1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet
ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotTuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?
Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotKieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö
Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon
LisätiedotSuomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja?
Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja? Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 4.4.2019 1 8.1.2019 Uudistukset Pääministeri Matti Vanhasen
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotSosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa
Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotMiten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013
Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotTUTKIMUSOHJELMA
Järjestelmät-osaston TUTKIMUSOHJELMA 2017 2021 Järjestelmät-osasto www.thl.fi/jarjestelmat TUTKITTUA TIETOA PÄÄTÖSTEN JA MUUTOKSEN TUEKSI JA ARVIOIMISEKSI Järjestelmät-osasto on perustettu vuonna 2015.
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotOsaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa
Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotTietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015
Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset
LisätiedotTutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä vahvasti kuin kilpailijamaiden
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotTUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?
1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus
LisätiedotTUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI
TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelma 2006-2008 Helsinki 2005 Visiting address: Arkadiankatu 7 Tel: + 358-9-703 71 Postaddress: P.O. Box 1279 00101 Helsinki FINLAND Fax: +358-9-703 2969 E-mail:
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotELYt ja alueellinen ennakointi
ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotEGLO ohjelman loppuseminaari
EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,
LisätiedotValtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotVALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011
VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 Helsinki 2006 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 VATT:n tutkimuksen suuntaaminen ydintehtäviin Suunnitelmakaudella
LisätiedotTILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007
TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011
LisätiedotHenkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta
Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän
LisätiedotLiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
Lisätiedot