Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Transkriptio

1 Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö

2 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Energia- ja ilmastostrategia (TEM 2016) Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (YM 5/ 2017) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelu Ilmastolain (609/2015, voimaan ) toimeenpano alkaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelulla Keskeisiä tavoitteita ovat ilmastopolitiikan ennakoitavuus, toimien kustannustehokkuus ja valmistelun avoimuus YM on koordinointivastuussa suunnitelman kokoamisessa, ministeriöt laativat omat hallinnonalojensa osuudet suunnitelmaan. Työryhmä suunnitelman valmistelun tueksi asetettiin Toimikausi Suunnitelman valmistumisen jälkeen sen toteutumista seurataan ilmastovuosikertomuksissa, jotka valtioneuvosto antaa kerran vuodessa eduskunnalle. Ilmastovuosikertomus sisältyisi keväisin annettavaan Hallituksen vuosikertomukseen. Ensimmäinen keväällä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

4 Toimenpideohjelma: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sisältövaatimukset (IL 9 ) Päästökehitysarviot: 1) KV-sopimuksista ja EU:n lainsäädännöstä johtuvat sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 2) Nykytoimet EPKS:lla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja arvio niiden vaikuttavuudesta 3) Tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittavat uudet EPKS politiikkatoimet ja arvio niiden vaikuttavuudesta 4) Muut tarpeelliseksi katsotut seikat 1) Tiedot toteutuneesta päästökehityksestä vuodesta ) Tiedot PKS ja EPKS päästökehityksestä vuodesta ) Arvio päästöjen kehityksestä seuraavien vuoden aikana nykytoimien perusteella 4) Arvio EPKS päästökehityksestä seuraavien vuoden aikana nykyisten ja uusien politiikkatoimien perusteella 5) Muut tarpeelliseksi katsotut seikat Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Päästövähennystavoitteet Ilmastolakiin sisältyy pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite (vähintään -80% vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon). Hallitusohjelma: vuoden 2020 päästövähennykset saavutetaan hallituskauden loppuun mennessä EU:n tavoitteet EU vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta Komission ehdotus jäsenmaiden välisestä taakanjaosta saataneen kesällä 2016 Pariisin ilmastosopimus (2 oc, 1,5 oc) Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman pääasiallinen aikahorisontti on vuoteen 2030; siihen liittyvät EU:n päästövähennystavoitteet Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Soveltamisala Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitetään, millä toimilla ilmastonmuutosta hillitään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla (EPKS) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6

7 Suomen taakanjakosektorin päästökehitys % 7 % 8 % 10 % 20 % 40 % Päästövähennys jaksolla n. 9 %, huom. raportti tehty v tilastoennakon mukaan, tuoreessa 12/2015 julistuksessa päästöt 1,0 Mt alhaisemmalla tasolla v Lähde: Vtt

8 Sektoreiden laajempi tarkastelu; vain osa päästöistä kuuluu taakanjakosektoriin Lähde: Vtt

9 Arvioitu taakanjakosektorin päästökehitys v Vtt:n laskelmien mukaan Lähde: Vtt 2016

10 Arvioitu päästökehitys v suhteessa mahdollisiin tavoitteisiin; Vtt:n laskelmat Lähde: Vtt 2016

11 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kansainvälinen toimintaympäristö EU:n ilmastopolitiikka Kansallinen ilmastopolitiikka Ilmastolain suunnittelujärjestelmä Vuoden 2030 päästövähennystavoite Päästökehitys ja näkymät vuoteen 2030 Tarvittavat lisätoimet (politiikkaskenaario) Ilmasto ja ilmansuojelu Kuntien ja alueiden ilmastotyö Arjen ilmastopolitiikka Puhdas teknologia ja rahoitusinstrumentit Skenaariot aikavälin s Vaikutusten arviointi Esittäjän nimi alatunnisteeseen Seuranta 11

12 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Suunnitelman valmistelu sovitetaan yhteen energia- ja ilmastostrategian laatimisen kanssa Valmistelussa hyödynnetään samaa skenaariolaskentaa. Taakanjakosektorin tarkka päästövähennystavoite saattaa varmistua vasta suunnitelman valmistumisen jälkeen tämä epävarmuus on tarkoitus ottaa sopivalla tavalla huomioon suunnitelmassa (esim. herkkyystarkastelu). VN päätöksentekoa tukeva tutkimusrahoitusta (ns. TEAS rahoitus) käytetään vaikutusten arviointiin. TEAS-hankkeen avulla on tarkoitus selvittää sekä e& i -strategian että KAISUn vaikutuksia monipuolisesti tämän vuoden aikana. Lisäksi on tarkoitus laatia sektorikohtaisia vaikutusarvioita sektorisuunnitelmien yhteydessä. Ilmastopaneeli osallistuu aktiivisesti KAISUn valmistelutyöhön. Paneeli on antanut näkemyksensä siitä miten eri sektoreilla toteutettavia päästövähennystoimia voidaan verrata keskenään. Osallistaminen keskeinen osa valmistelua. Sidosryhmäkuulemisia jatketaan kevään aikana. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12

13 13

14 Kiitos!