Mitä uutta vaikeiden palovammojen hoidossa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä uutta vaikeiden palovammojen hoidossa?"

Transkriptio

1 Katsaus Jyrki Vuola plastiikkakirurgian dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka, palovammakeskus Mitä uutta vaikeiden palovammojen hoidossa? Vaikeita palovammoja saa vuosittain potilasta. Heidän hoitonsa edellyttää moniammatillista tiimityötä valtakunnallisessa osaamiskeskuksessa. Uudet haavanhoitotuotteet helpottavat etenkin lievempien palovammojen hoitoa ja vähentävät sairaalassaoloaikaa. Ihosolujen keratinosyyttisuihkutuksilla on saatu lupaavia tuloksia laajojen palovammojen hoidossa. Vaikeiden palovammojen systemaattinen ensihoidon EMSB-koulutus (Emergency management of severe burns) on käynnistynyt Suomessa. Sen tarkoituksena on antaa kaikille hoitoketjuun osallistuville valmiudet toimia yhtenäisesti palovammapotilaan alkuvaiheen hoidossa. Vertaisarvioitu VV Vaikeita palovammoja saa Suomessa vuosittain noin potilasta. Tämän marginaalisen potilasryhmän hoito on vaativaa tiimityötä, joka edellyttää monen erikoisalan osaamista. Vaikeita palovammoja saaneet potilaat tarvit sevat hoitopaikan, jossa voidaan tarjota tehohoitoa, vuodeosastohoitoa, polikliinisia palveluja sekä kuntoutusta. Palovammakeskuksia tarvitaan yksi 5 10 miljoonaa asukasta kohden, ja vain näissä keskuksissa voidaan saada riittävää, rutiinimaista kokemusta hoidon kehittämiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi (1). Pienten palovammojen hoidossa kehitys näkyy hoitomateriaalien paranemisena. Uudet hoitosidemateriaalit ovat syrjäyttäneet vanhat, perinteiset salvahoidot. Vähentyneet siteiden vaihdot ja miellyttävät hoitomateriaalit ovat tärkein saavutus tällä saralla. Tekoihot eivät ole kehittyneet odotetulla tavalla ja optimaalista tuotetta saadaan vielä odottaa. Arpikudoksen vähentäminen on vaativa haaste, johon ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä ratkaisua. Ensihoito yhdenmukaiseksi Vaikeiden palovammojen hoitoa tullaan jatkossa keskittämään entistä enemmän, ja ensihoitoyksiköiden olisi hallittava asianmukainen alkuhoito. Laajan palovamman saanut potilas tulee hoitaa ensiapupoliklinikalla yhdenmukaisen ja standardoidun hoitoprosessin mukaisesti ja lähettää mahdollisimman pian palovammakeskukseen. Yhteiset hoitolinjat takaavat tasalaatuisen hoidon koko maassa ja helpottavat kommunikointia (2). Maassamme on käynnistynyt täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on taata samanlaiset valmiudet toimia asianmukaisesti palovammapotilaan alkuvaiheen hoidossa ja hoitoonohjauksessa. Diagnostiikka Palovammat jaetaan kolmeen vaikeusasteeseen. Ensimmäisen asteen palovamma on pinnallinen vaurio, esim. auringonpolttama, jossa iho punoittaa, mutta ei rakkuloi. Sen diagnostiikka ja hoito on selkeää: pelkkää kivunhoitoa ja rasvausta. Kolmannen asteen palovamma on myös melko helppo diagnosoida, iho on eloton ja kivuton, eikä siinä ole verenkiertoa. Hoitona on kuolleen kudoksen poisto ja ihonsiirto. Ongelman muodostavat vammat näiden väliltä, joissa vaurion syvyyttä dermiksessä eli verinahassa on vaikea arvioida kliinisesti. Toisen asteen palovamma ulottuu dermikseen, muttei kokonaan sen läpi, ja ns. pinnallisissa dermiksen vammoissa iho paranee 1 2 viikossa. Jos vaurio ulottuu syvemmälle, voi paranemiseen mennä viikkoja tai kuukausia, ja seurauksena on kivulias haavanhoito sekä vaikeat arpimuodostumat. Viimeksi mainitut vammat hoidetaan leikkauksella ja ihonsiirrolla 2 3 viikon kuluttua, kun varmistuu ettei spontaani paraneminen enää edisty toivotusti. Vamman arviointi on vaikeaa alkuvaiheessa ja käteviä, objektiivisia vamman syvyyden arvioinnin laitteita ei ole ollut käytössä. Uusilla laserdopplerlaitteilla voidaan mitata ihon verenkiertoa (kuva 1a b), ja jo muutaman päivän kuluttua vammasta on mahdollista arvioida ne alueet, jotka edellyttävät ihonsiirtoa (3). Näin vältytään parin viikon turhalta sairaala- tai kotihoidolta ja päästään nopeasti oikealle hoitolinjalle. 1734

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Papp A, Koljonen V, Vuola J. Vaikeiden palovammojen hoito. Duodecim 2007;123: Breederveld RS, Nieuwenhuis MK, Tuinebreijer WE, Aardenburg B. Effect of training in the emergency management of severe burns on the knowledge and performance of emergency care workers as measured by an online simulated burn incident. Burns 2011;37: Stewart TL, Ball B, Schembri PJ ym. Wound Healing Research Group. The use of laser Doppler imaging as a predictor of burn depth and hypertrophic scar postburn injury. J Burn Care Res 2012;33: Kaartinen IS, Välisuo PO, Bochko V, Alander JT, Kuokkanen HO. How to assess scar hypertrophy-a comparison of subjective scales and spectrocutometry: a new objective method. Wound Repair Regen 2011;19: Silverstein P, Heimbach D, Meites H ym. An open, parallel, randomized, comparative, multicenter study to evaluate the cost-effectiveness, performance, tolerance, and safety of a silver-containing soft silicone foam dressing (intervention) vs. silver sulfadiazine cream. J Burn Care Res 2011;32: Highton L, Wallace C, Shah M. Use of Suprathel( ) for partial thickness burns in children. Burns 2013;39: van der Veen VC, Boekema BK, Ulrich MM, Middelkoop E. New dermal substitutes. Wound Repair Regen 2011;19(Suppl 1): Wood FM, Giles N, Stevenson A, Rea S, Fear M. Characterisation of the cell suspension harvested from the dermal epidermal junction using a ReCell kit. Burns 2012;38: Branski LK, Al-Mousawi A, Rivero H, Jeschke MG, Sanford AP, Herndon DN. Emerging infections in burns. Surg Infect (Larchmt). 2009;10: Siemionow M, Ozturk C. Face transplantation: outcomes, concerns, controversies, and future directions. J Craniofac Surg 2012;23: kuva 1a. Laserdopplerlaite mittaa 48 tuntia vanhaa käden palovammaa. Arpikudoksen muodostuminen on palovammahoidon suuri ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan hyviä arviointimenetelmiä. Objektiivinen arviointi on erittäin vaikeaa, eikä mikään menetelmä ole osoittautunut toista paremmaksi. Suomessa on hiljattain kehitetty menetelmä arven laadun arvioimiseksi aivan uudesta näkökulmasta. Arven hemoglobiinia ja melaniinia voidaan arvioida tarkasti spektrokutometriatekniikalla, jolloin saadaan arvokasta tietoa arven kehitysvaiheesta. Tätä tekniikkaa on nyt kehitetty ja saatu käyttökelpoinen väline tutkimustyöhön (4). Tämä on tärkeää arvioitaessa arpihoitojen vaikutusta luotettavasti. Haavanhoito Palovammojen hoito on suurelta osin haavanhoitoa. Uusia materiaaleja kehitetään jatkuvasti, ja erityisesti hopea on hoitomateriaalina kokenut uuden tulemisen. Jo 1960-luvulla kehitetty hopeasulfadiatsiinisalva (Flamazine) on pitänyt vielä hyvin pintansa ja on edelleen hyvä vaihtoehto, ellei ole varmuutta sopivammasta haavanhoitotuotteesta. Hopea on tehokas infektioiden hoidossa, ja uudet nanokristallimuotoista tai liukenevaa hopeaa sisältävät haavasiteet ovat tervetullut, mutta kallis lisä palovammahoidossa. Nämä tuotteet mahdollistavat pitkätkin haavasiteiden vaihtovälit ja vähentävät sekä sairaalahoidon että kotisairaanhoidon tarvetta (kuva 2). Hopeaa sisältäviä haavasiteitä on alettu käyttää myös tuoreiden, puhtaiden palovammojen sekä ihonsiirtoleikkauksella hoidettujen vammojen päällä estämään infektioita (5). Vaikka tuotteet ovat kalliita, lyhentynyt sairaalahoito ja vähentyneet poliklinikkakäynnit voivat säästää kokonaiskustannuksia. Infektoituneen palovamman tai ihonottokohdan hoidossa on saatu lupaavia tuloksia kuusenpihkasta valmistetulla rasvalla, ikivanhalla lappilaisella hoitomenetelmällä, jonka suomalaiset lääkärit ovat kehittäneet hiljattain kaupalliseksi tuotteeksi. kuva 1b. Laserlaitteen kuva käden verenkierrosta palovamma-alueella. sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. 1735

3 Katsaus Lasten toisen asteen palovammojen aiheuttajana on yleensä kuuma neste. kuva 2. Viisi vuorokautta vanha syvä, saunassa sattunut kuuman ilman aiheuttama vamma reisissä. Siteenä käytetty hopeaa sisältävää vaahtosidettä. kuva 3a. Tuore, kuuman veden aiheuttama toisen asteen palovamma alle vuoden ikäisellä lapsella. Lasten toisen asteen pinnallisten palovammojen aiheuttajana on useimmiten kuuma neste. Näiden vammojen hoidossa on viime vuosina hyvällä menestyksellä käytetty polylaktidista kehitettyä itsestään sulavaa sidosta (6). Sen asettaminen edellyttää haavan tehokasta puhdistamista, tavallisesti yleisanestesiassa, minkä jälkeen potilas voidaan parhaimmillaan kotiuttaa jo seuraavana päivänä ja tarkistaa siteet vasta 5 7 vuorokauden kuluttua (kuva 3 a c). Nopean kotiutuksen ja vähentyneen kivun vuoksi voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Uusien haavanhoitotuotteiden loputtomassa tarjonnassa on pidettävä pää kylmänä: luotettavia tutkimuksia yhdenkään tuotteen tehokkuudesta tai paremmuudesta on hyvin vähän. Haavanhoitoa koskeva tutkimus on vaikeaa eikä uuden, useimmiten kalliin tuotteen käytölle ole läheskään aina todellista aihetta. On hyvä muistaa, että toisen asteen pinnallinen palovamma paranee lähes millä hoidolla tahansa ja kyse on pikemminkin siitä, millä tuotteella selvitään vähimmällä kivulla ja kohtuullisin kustannuksin. Mitään selkeää näyttöä ei ole siitä, että jokin tuote edistäisi haavan paranemista oleellisesti paremmin verrattuna muihin materiaaleihin. Tekoiho Ensimmäinen tekoiho kehitettiin vuonna 1996, ja se nosti odotukset korkealle: voitiinko jo luopua omaihonsiirroista? Odotukset osoittautuivat vääriksi, eikä teollisesti valmistettua, ihoa korvaavaa tuotetta ole vieläkään näköpiirissä. kuva 3b. Rakkulat ja kuollut iho on poistettu anestesiassa. kuva 3c. Polylaktidisidos on asetettu paikalleen. Päälle asetetaan vielä rasvataitos ja pehmeät puuvillasidokset. Sidokset avataan viikon kuluttua. 1736

4 tieteessä Haavanhoitotuotteiden tutkimus on vaikeaa eikä uuden, useimmiten kalliin tuotteen käytölle ole aina todellista aihetta. Tekoihon on oltava kaksikerroksinen. Tarvitaan joustava dermiskomponentti, johon pitää muodostua verisuonitus ja tämän päälle epidermis, jonka on oltava potilaan omia soluja. Ongelmaa on lähestytty monelta suunnalta, ja yksi ratkaisu voisi olla toisen ihmisen soluttomaksi käsitelty verinahka (allografti). Se korvaa puuttuvan dermiksen palaneelta alueelta, joka on leikkauksessa poistettu. Allograftin päälle tarvitaan vähintäänkin keratinosyyttisuspensio tai ohut siirre potilaan omaa ihoa. Näin saavutetaan joustavampi ja parempi tulos kuin tavallisella ohutihosiirteellä. Dermiskomponentti voidaan myös valmistaa kudosteknologisesti kollageenista tai sulavista materiaaleista, mutta eläviä omia soluja tarvitaan joka tapauksessa näiden päälle (7). Markkinoilla on useita ns. tekoihoja, joiden yhteinen nimittäjä on kallis hinta ja rajoittuneet käyttöaiheet. Tutkimusta tehdään laajalla rintamalla, ja lähivuosina on odotettavissa entistä käyttökelpoisempia, joskaan ei lähi mainkaan todellista ihoa vastaavia tuotteita. Keratinosyyttisuihkutukset Ihon pintakerros muodostuu pääasiassa keratinosyyteistä, jotka saavat alkunsa epidermiksen tyvikerroksen soluista. Näitä soluja voidaan viljellä ja saada muutamassa viikossa pienistä koepaloista neliömetrien solulauttoja. Tekniikka on kehitetty jo1980-luvulla, mutta siirteisiin liittyvät tarttumis- ja laatuongelmat sekä erittäin korkea hinta ovat estäneet menetelmän laajamittaisen käytön. Erilaisia teknologiatuotteita ja keratinosyyttien viljelytekniikoita yhdistämällä voidaan tulevaisuudessa löytää uusia ratkaisuja. Tätä päivää ovat kuitenkin ns. keratinosyyttisuihkutukset, jossa pienestä ihopalasta erotetaan muutamassa tunnissa epidermaaliset solut, jotka suihkutetaan takaisin potilaan iholle laajalle alueelle. Harvaan suihkutetut solut alkavat kasvaa ja monistua. Ne nopeuttavat palovammojen tai ihonottokohtien paranemista leik kauksen jälkeen. Haavojen mahdollisimman nopealla epitelisoitumisella on selvästi ennustetta parantava ja myös taloudellinen merkitys (8). Leikkaustekniikka Tangentiaalinen eksisio eli vaurioituneen kudoksen kerroksittainen poisto, kunnes saavutetaan terve haavapohja, on ollut palovammakirurgian perusta jo 1960-luvulta lähtien ja on sitä edelleenkin. Tämän jälkeen on ihosiirteen ekspansio- eli verkotusmenetelmiä kehitetty ja ihonottotekniikatkin ovat parantuneet, mutta suurta läpimurtoa leikkaustekniikoissa saadaan vielä odottaa, kunnes tekoiho ja solusiirrot onnistuvat. Jotakin kuitenkin tapahtuu jatkuvasti: muutaman vuoden on ollut käytössä vesisuihkulaite (Versajet), joka on hammaslääkärin poran kokoinen työkalu. Sen kapea vesisuihku mahdollistaa infektoituneiden haavojen tangentiaalisen hionnan sekä kuolleen kudoksen poistamisen hellävaraisesti. Siitä on valikoiduissa tapauksissa selvästi hyötyä, mutta varsinaista palovammaveistä se ei korvaa. Käsien ja kasvojen varovaisessa kudosta säästävässä revisiossa se on osoittautunut hyödylliseksi (kuva 4). Toisenlaista lähestymistä kuolleen kudoksen poistamiseksi edustaa entsymaattinen nekroosin irrotus, josta ei ole toistaiseksi yksiselitteisen vakuuttavia tuloksia, mutta joka kuitenkin vaikuttaa lupaavalta. Useita eri entsyymejä, kuten kollagenaasia, papaiinia ja mm. ananaksesta peräisin olevia entsyymejä sisältäviä voiteita on käytetty palovammanekroosin poistamiseen. Tämä menetelmä ei vaadi leikkaussaliolosuhteita ennen kuin mahdollinen ihonsiirto on tarpeen. Suomessa näistä voiteista ei ole vielä toistaiseksi kokemuksia. kuva 4. Versajet-laitteella hiotaan infektoitunutta ja granuloivaa palovammaa reiden alueella. Nuolet osoittavat aluetta, jolla vesi kulkee laitteen lavassa suurella nopeudella. Ohut vesisuihku leikkaa lavan akselin suunnassa kudosta. Vaalea alue on granulaatiosta puhdistettua haavapohjaa. 1737

5 Katsaus Oma arvaamaton ongelmansa ovat resistentit bakteerit. English summary > in english What s new in the treatment of burns? Tulevaisuudennäkymiä Monia palovammahoitoon liittyviä ongelmia on ratkaisematta. Arpikudoksen muodostuminen on haitallinen ja monimutkainen biologinen prosessi, johon tällä hetkellä on olemassa vain oireenmukaista hoitoa. Vasta kun solutason mekanismit on tarkasti selvitetty, päästään vaikuttamaan itse arven muodostumiseen. Tässä selvitystyössä ollaan jo pitkällä, mutta mitään konkreettista ratkaisua ei lähiaikoina ole näkyvissä. Tehohoidon haasteita ovat ylinesteytyksen ja haitallisen hyperdynaamisen reaktion hallinta sekä katabolian estäminen. Ylinesteytyksellä tarkoitetaan kahden ensimmäisen vuorokauden aikana potilaalle annettua ylimääräistä nestettä, jonka määrä ylittää ns. laskennalliset nestekaavat. Ylitykset voivat olla jopa kymmeniä litroja vuorokaudessa ja vaikuttavat monella tavalla haitallisesti potilaan vointiin. Tällaista ylinesteytystä tapahtuu maailmanlaajuisesti tehohoidossa, eikä siihen ole yhtä yksiselitteistä syytä. Elimistö reagoi laajaan palovammaan ns. hyperdynaamisella reaktiolla, jossa aineenvaihdunta käy ylikierroksilla. Kiihtynyttä aineenvaihduntaa voidaan jo nyt hidastaa beetasalpaajilla, mutta perusmekanismeihin ei vielä pystytä pureutumaan. Immunonutritio on yksi tapa lähestyä kataboliaongelmaa, eli tukea kehon toimintaa optimaalisesti juuri oikeanlaisten rakennuskomponenttien avulla (glutamiini, arginiini, omega-3-rasvahappo), mutta tämäkin on vain oireenmukaista hoitoa ja luotettavaa näyttöä vaikuttavuudesta on vaikea saada. Kipu ja kutina ovat palovammapotilaiden merkittäviä ongelmia. Hyvän lääkevaikutuksen saamiseen tarvitaan monesti suuria annoksia, joihin liittyy hankalia sivuvaikutuksia. Tulevaisuudessa uusien lääkkeiden toivotaan ratkaisevan nämä ongelmat. Oma arvaamaton ongelmansa ovat resistentit bakteerit, jotka helposti jalostuvat vastustuskykyisiksi palovammapotilaiden pitkään auki olevissa haavoissa. Toistaiseksi tilanne on pysynyt ainakin Suomessa melko hyvin hallinnassa, mutta maailmalta kantautuvat viestit ovat huolestuttavia. Resistenttejä akinetobakteerikantoja on vaikea hävittää, ja hoitokeskuksia on jopa jouduttu sulkemaan niiden takia (9). Aivan uusi lähestymistapa rekonstruktiivessa palovammakirurgiassa on kasvojen transplantaatio eli kasvojen kudoksen siirto kuolleelta luovuttajalta. Niitä on tehty maailmassa yli 20, ja hyvin valikoiduissa tapauksissa tällä toimenpiteellä on merkittävästi elämänlaatua parantava vaikutus (10). Suomessa on näillä näkymin valmius tähän toimenpiteeseen lähiaikoina. Suomessa aivan lähiajan haaste on kattavan katastrofisuunnitelman laatiminen. Yksi todennäköisimmistä suurkatastrofeista liittyy palovammoihin, diskopalo etelän kaupungeissa tai Lapin hiihtokeskuksessa tai lento-onnettomuus jossain päin Suomea. Vaikeita palovammoja saaneita, tehohoitoa vaativia potilaita voidaan hoitaa vain hyvin rajallinen määrä kotimaassa, ja kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Onneksi tätä yhteistyötä on rakennettu pitkäjänteisesti, ja jo nyt vaihdamme viikoittain tietoa eri pohjoismaisten keskusten paikkatilanteesta. Muita lähiajan kehittämiskohteita ovat tehokkaan valtakunnallisen videokonsultaatiojärjestelmän luominen ja tietotekniikan hyväksikäyttö siten, että se helpottaa päivittäistä toimintaa, eikä lisää epäoleellisen työn määrää kuten monet uudet järjestelmät. Sairaaloissa hoidetaan nykyään noin 900 palo vammapotilasta vuodessa, ja määrä vähenee hitaasti. Mitään suurta vähennystä ole odotettavissa, mutta väestön ikärakenne muuttuu ja iäkkäiden potilaiden määrä tulee kasvamaan. Se asettaa uusia vaatimuksia hoidolle, potilaat on saatava nopeasti oikealle hoitolinjalle ja mahdolliset leikkaukset tehtävä varhain ennen potilaan yleiskunnon romahtamista. Oikein ajoitetut leikkaukset, lisätraumaa minimoivat tekniikat ja oikein mitoitettu tehohoito parantavat näiden potilaiden ennustetta. Palovamma vaikuttaa usein koko elimistöön äkillisesti, joskus se johtaa menehtymiseen, mutta vammojen parannuttua paluu normaaliin elämään on mahdollista. Tehohoidon kehittyminen viime vuosikymmeninä monella eri osa-alueella on parantanut vaikeita palovammoja saaneiden ennustetta. Vastaavaa kehitystä ei ole enää odotettavissa. Tehohoidon taso on Suomessa korkea, mutta palovamma asettaa aivan omat vaatimuksensa näiden taitojen soveltamisessa. Siksi tulevaisuuden yksi haaste on huolehtia siitä, että meillä on riittävä määrä osaajia tiedon jatkuvuuden säilyttämiseksi. Aivan sama asia koskee tietenkin palovammakirurgiaa. n 1738

6 tieteessä english summary Jyrki Vuola M.D., Ph.D., Specialist in Plastic Surgery, Head of Department Helsinki University Central Hospital, Burn Centre What s new in the treatment of burns? Burns treatment in Finland is developing in many sectors. A new national Burns Centre will open in 2015 enabling the treatment of all severely burned patients in Finland. All the services from intensive care to rehabilitation can be offered in a holistic manner. At the same time education and training are in focus. EMSB (Emergency management of severe burns) courses have been started to standardise emergency treatment among burns and first aid professionals. Laser Doppler assessment is a new tool in the assessment of second degree burns. This has proven to be a useful aid in early determination of correct treatment options. Scar measuring has long been based on very simple clinical tests but a new method, spectrocutometry, is a promising option for obtaining objective information on scar quality. In wound care new sophisticated materials have replaced the old ointment treatments in many situations. Silver has experienced a new coming as antibacterial agent and resin salve made from Norway spruce, a Finnish invention, has also shown good qualities against infections. Hydrosurgery in the form of a small device with a water-jet nozzle acts as a gentle knife in burn wound debridement. It does not replace the scalpel, but has its place in burn surgery. The future holds many promising treatment modalities but also many challenges. Skin equivalents still wait for their final breakthrough, but intensive research is ongoing in this field. Cultured keratinocytes have many drawbacks and faster epithelialisation can also be achieved by other means. Small skin biopsies can be treated enzymatically to yield a keratinocyte suspension. Cells can be sprayed back to the patient and thus achieve faster healing of large burn wounds and donor sites. Unsolved problems are hypertrophic scar formation, excessive fluid resuscitation and hyperdynamic reactions to burn injuries but at least partial solutions are around the corner. Technology opens many new doors but one critical point is the availability of human resources. Only continuous education and adequate working conditions among burn professionals can guarantee high level burn care. 1738a

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Vaikeiden palovammojen hoito

Vaikeiden palovammojen hoito Plastiikkakirurgia Anthony Papp, Virve Koljonen ja Jyrki Vuola Vaikeiden palovammojen hoito Syvät ja laajat palovammat aiheuttavat haitallisen hypermetabolisen vasteen elimistössä. Välittäjäaineiden ja

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro

Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2 Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja *Osoitettu In vitro Suurimmat haasteet Bakteerikasvun hallitseminen on suuri haaste haavan infektioriskin pienentämisessä.

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Lasten tehohoitoiset palovammat Suomessa 1994 2004

Lasten tehohoitoiset palovammat Suomessa 1994 2004 Alkuperäistutkimus Tanja Rytkönen, Anthony Papp, Virve Koljonen ja Jyrki Vuola Lasten tehohoitoiset palovammat Suomessa 1994 2004 TAUSTA: Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää lasten tehohoitoa vaativien

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

1. Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa

1. Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa Sisällys 1. Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa... 1 2. Palovammaosasto ja tehohoito... 2 3. Plastiikkakirurgi arvioi lapsen leikkaushoidon tarpeellisuuden:... 3 3.1.

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

PALOVAMMAPOTILAAN HAAVANHOITO. Itseopiskelumateriaalia hoitotyön opiskelijoille

PALOVAMMAPOTILAAN HAAVANHOITO. Itseopiskelumateriaalia hoitotyön opiskelijoille PALOVAMMAPOTILAAN HAAVANHOITO Itseopiskelumateriaalia hoitotyön opiskelijoille Mira Simolin Reetta Uskelin Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Ekaterina Gräsbeck PALOVAMMAT. Koulutus Vaasan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitajille

Ekaterina Gräsbeck PALOVAMMAT. Koulutus Vaasan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitajille Ekaterina Gräsbeck PALOVAMMAT Koulutus Vaasan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitajille Sosiaali- ja terveysala 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Ekaterina

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa

Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa Heikki Korvenranta 18.5.2010 lääkäri, VSSHP Oma kokemus: TYKSin T-sairaala T1 valmistui 2003 (45 M ) syöpätaudit, allergiayksikkö ihotaudit

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Ihotaipeiden sieni-infektio

Ihotaipeiden sieni-infektio Ihotaipeiden sieni-infektio Sorbact Luonnollinen RATKAISU HAAVANHOITOON Sitoo välittömästi ja Tehokkaasti hydrofobisia mikrobeja Sorbact -menetelmä perustuu luonnollisiin fysikaalisiin voimiin, joiden

Lisätiedot

Epidermiksestä ja dermiksestä koostuva iho

Epidermiksestä ja dermiksestä koostuva iho Biomateriaalit HELI LAGUS JA JYRKI VUOLA Tekoihon täytyy olla rakenteeltaan kaksikerroksinen oikean ihon tapaan: epidermis toimii suojaavana ja haihduttamista säätelevänä raja-aitana ympäristöön nähden

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel)

PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel) PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel) MÄÄRITELMÄ Painehaava Painehaava on paikallinen vaurio iholla tai sen alla olevassa kudoksessa. Vaurion on aiheuttanut paine,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Lea Pulliainen, LL, plastiikkakirurgi Erkki Tukiainen, professori,

Lisätiedot

Laparotomiahaavan sulku

Laparotomiahaavan sulku Laparotomiahaavan sulku Juha Saarnio gastrokirurgi dosentti, osastonylilääkäri Kirurgian klinikka, OYS Helsinki 23.9.2010 10 v ONNITTELUT GKS:lle! Terveiset Oulun yliopistollisesta sairaalasta! Laparotomiahaavan

Lisätiedot

Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla

Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla Nilkan haavan jatkohoito hydrofobisella antimikrobisella sidoksella Ulla-Riitta Vappula, sh AMK, auktorisoitu haavahoitaja Tausta 44 v mies sairastanut

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ

HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ green wound healing HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ Ajatellen Green Wound Healing -menetelmä on ruotsalainen kliinisesti testattu innovaatio kaikentyyppisten haavojen hoitoon. Bakteerit

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Teema V: Endovaskulaariset toimenpiteet Hoitohenkilökunnan näkökulma poalastapausten valossa Anneke Rajahalme Valmistui anestesiahoitajaksi Hollannissa.

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Käyttöohjeet myös osoitteesta PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE

käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Käyttöohjeet myös osoitteesta PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE 1/2012 haavanhoito käyttöohjeet alovammat Ihorikot EB-haavat Traumaattiset haavat Kirurgiset haavat Diabeettiset haavat PUHDISTAA Laskimoperäise KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE altimoperäiset säärihaavat Painehaavat

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

V.A.C. VeraFlo -hoito. Puhdistaa.. hoitaa.. parantaa..

V.A.C. VeraFlo -hoito. Puhdistaa.. hoitaa.. parantaa.. V.A.C. VeraFlo -hoito Puhdistaa.. hoitaa.. parantaa.. Mitkä ovat omat haasteesi haavojen hoidossa? Terveydenhuollon ammattilaiset ja KCI etsivät jatkuvasti keinoja parantaa haavoja nopeammin ja tehokkaammin

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Mitä näyttöä ensihoidon opetuksesta?

Mitä näyttöä ensihoidon opetuksesta? Mitä näyttöä ensihoidon opetuksesta? Maaret Castrén Professori Akuuttilääketiede Karolinska Institutet, Tukholma Akuuttilääketieteen professori, Turun Yliopisto PJ, Euroopan Elvytysneuvosto Tutkimus Opetus

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Palovammojen hoito opas väestölle

Palovammojen hoito opas väestölle Jenni Purhonen, Emma Kosonen, Riina Paasonen Palovammojen hoito opas väestölle Marjatta Luukkanen Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja AMK Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 27.11.2013 Tiivistelmä

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013 6/2013 haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Maailman tutkituin lääkehunaja Antibakteerinen lääkehunaja Medihoney haavanhoitoon Medihoney-haavanhoitotuotteet sisältävät Manuka-hunajaa

Lisätiedot

ENSIMMÄISEN JA TOISEN ASTEEN PALOVAMMOJEN HOITO. Kotihoito-ohje Kangasalan kunnan ensiavun palovammapotilaille

ENSIMMÄISEN JA TOISEN ASTEEN PALOVAMMOJEN HOITO. Kotihoito-ohje Kangasalan kunnan ensiavun palovammapotilaille ENSIMMÄISEN JA TOISEN ASTEEN PALOVAMMOJEN HOITO Kotihoito-ohje Kangasalan kunnan ensiavun palovammapotilaille Juho Viiala Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTTI TOSYV9. Eunika Koistinen, TO12S. Toimintaterapeuttiopiskelija. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopio.

HARJOITTELURAPORTTI TOSYV9. Eunika Koistinen, TO12S. Toimintaterapeuttiopiskelija. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopio. HARJOITTELURAPORTTI TOSYV9 Eunika Koistinen, TO12S Toimintaterapeuttiopiskelija Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopio Sirpa Siikonen TOSYV9, syksy 2015 Harjoitteluraportti Kuopion yliopistollinen sairaala,

Lisätiedot

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa Vesa Juutilainen, HYKS Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Endopäivät 2008 Terminologiaa V.A.C., Vacuum Assisted Closure NPWT, Negative Pressure

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

HAAVAN- HOITO 2012. 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus. 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan!

HAAVAN- HOITO 2012. 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus. 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan! HAAVAN- HOITO 2012 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan! Järjestäjänä: Infektoituneen haavan uusimmat hoitokäytännöt 2012 TEEMAT Kirurgian

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK TYÖRYHMÄN JÄSENET HYKS: Kliiniset asiantuntijat Tiina Saloranta (Vatsakeskus) Marita Ritmala-Castrén

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Laatija: Olli Saksela osastonylilääkäri, dosentti HYKS / Iho- ja allergiasairaala Mitä on fotodynaaminen hoito (PDT)? Fotodynaaminen hoito on menetelmä ihokasvaimien

Lisätiedot

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala PAINE (p) p= F A p= massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala 2 3 4 5 6 7 Mukaeltu BRADEN - painehaavariskiluokitus 1 2 3 4 paineen kesto & voimakkuus FYYSINEN AKTIIVI- SUUS KYKY MUUTTAA KEHON ASENTOA

Lisätiedot

Virpi Kulju ja Rita Winter. Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle

Virpi Kulju ja Rita Winter. Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle Virpi Kulju ja Rita Winter Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle Opinnäytetyö Syksy 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Elderly care in Espoo. Juha Metso 12.6.2007

Elderly care in Espoo. Juha Metso 12.6.2007 Elderly care in Espoo Juha Metso 12.6.2007 Elderly care in Espoo Independent living in your own home Supported living in your own home Living in home-like service facilities Hospital and institutional

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

AESTHETICS. Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon.

AESTHETICS. Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon. AESTHETICS DEEP OSCILLATION Personal AESTHETICS Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon. Nopeuttaa kudoksen paranemista esteettisen kirurgian operaatioiden sekä laserhoitojen

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

HUR MISSION Maailman johtava liikuntaratkaisujen toimittaja niin Seniori- ja Kuntoutuspuolella kuin myös Hyvinvointi + 40 markkinoilla.

HUR MISSION Maailman johtava liikuntaratkaisujen toimittaja niin Seniori- ja Kuntoutuspuolella kuin myös Hyvinvointi + 40 markkinoilla. HUR MISSION Maailman johtava liikuntaratkaisujen toimittaja niin Seniori- ja Kuntoutuspuolella kuin myös Hyvinvointi + 40 markkinoilla. HURin tavoite on vastata ikääntyvän yhteiskunnan asettamiin suuriin

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot