1. Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa"

Transkriptio

1 Sisällys 1. Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa Palovammaosasto ja tehohoito Plastiikkakirurgi arvioi lapsen leikkaushoidon tarpeellisuuden: Leikkauksen jälkeinen hoito Poliklinikalla tapahtuva hoito Kipu Kipumittarikuvasarja Kutina Kutinakuvasarja Arpi Arpihoito Fysio- ja toimintaterapia Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa Lääkäriin täytyy mennä, jos palovamman laajuus on 1 % (= oma kämmen sormet yhdessä) ja, jos palovamma sijaitsee kasvojen, sormien, nivelten ja genitaalien alueella. Jos palovamman laajuus on > 5 %, arvio täytyy tehdä sairaalassa ja ottaa mahdollisesti osastohoitoon. Jos laajuus on > 10 %, potilas otetaan joko osastolle tai teholle. Pinnalliset I ja II asteen palovammat hoidetaan yleensä polikliinisesti. I aste = punoitus iholla ja II asteen palovammassa on rakkuloita. Ensiaputoimenpiteenä kotona: viilennys/suihkutus n min. haalealla vedellä. > 10 %:n palovammoja ei saa viilentää hypotermiavaaran vuoksi. Päivystyksessä käytetään Burn Free -palovammasidettä. Tuotteen tarkoituksena on hidastaa palovamman etenemistä ja lievittää kipua. Kivunhoito on ensiarvoisen tärkeää. Pienikin palovamma on kipeä. Palovammasidokset ovat helppo ja kivuton laittaa noin 1 tunti viilennyksestä

2 ja kipulääkityksestä. Tämän lisäksi on myös hyvä huolehtia potilaan pitämisestä lämpimänä ja nesteytyksestä. Palovammakontrollit ovat noin 2-3 vrk:n välein joko päivystyksen jälkipoliklinikalla tai päivystyksessä. Pinnalliset palovammat paranevat noin 2 viikossa. Syvät, leikkausta vaativat palovammat hoitaa plastikkakirurgi. 2. Palovammaosasto ja tehohoito Töölön sairaalan Palovammaosastolla hoidetaan yli 5-vuotiaat tehohoitoa vaativat lapset ja nuoret. Tehohoitoon lapsi tai nuori päätyy silloin kun palovammat ovat laajat, ne sijaitsevat kasvojen tai kaulan alueella tai lapselle on kehittynyt hengitystiepalovamma. Tämä syntyy silloin kun lapsi on hengittänyt haitallisia palokaasuja esim. asuntopalon yhteydessä. Tehohoitoisen lapsen hoidosta huolehtii palovammatiimi, johon kuuluvat anestesialääkäri, plastiikkakirurgi, sairaanhoitajat, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Lisäksi perheen tukena ovat sosiaalityöntekijä, sairaalapastori, psykiatri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Palovammaosastolla kokoontuu kerran viikossa moniammatillinen työryhmä burn team. Tämän työryhmän tehtävänä on lapsen ja perheen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutumisen seuranta ja tukeminen. Tehohoitoisen lapsen tai nuoren hoito Palovammaosastolla kestää useita viikkoja. Laajat palovammat vaativat useita leikkaushoitoja. Riittävän kivun lievityksen ja hengityksen turvaamiseksi lapsi on useimmiten kytkettynä hengityskoneeseen ainakin hoidon alkuvaiheessa. Laajat haavanhoidot pyritään tekemään aina nukutuksessa huolehtien riittävästä kivunlievityksestä. Lapsen tehohoidosta ja nukutuksista vastaa anestesialääkäri ja kirurgisesta hoidosta plastiikkakirurgi. Palaneelta ihoalueelta lapsi menettää nestettä ja lämpöä. Palovammapotilaan hoidossa on tärkeää riittävä kivunhoito, nesteytys ja ravitsemus. Teho-osastolla tarkkaillaan lapsen peruselintoimintoja, huolehditaan riittävästä kivunhoidosta, nesteytyksestä ja lapsen pysymisestä lämpimänä. Tehoosastolla lapsella on aina omahoitaja huolehtimassa hänen hoidostaan. Vaikeat palovammat vaativat leikkaushoitoa. Leikkauksen jälkeen lapsi tulee tarkkailuun ja kivunhoitoon teho-osastolle. Leikkaus- ja kivunhoidon toteuttamiseksi lapsi saattaa tarvita hengityskonehoitoa muutaman päivän ajan. Teho-osastolla lapsen kivunhoito toteutetaan niin, että lapsi on kivuton ja hänellä on mahdollisimman hyvä olla palovammoista huolimatta. Palovammat erittävät paljon nestettä, joten palovammat peitetään runsailla sidoksilla. Lapsen palovammojen sidostenvaihdot tekee aluksi plastiikkakirurgi leikkaussalissa. Toimenpide on lapselle kivulias ja vaatii tämän vuoksi nukutuksen. Sidostenvaihtoja tehdään aluksi tiheämmin.

3 Palovammojen parantuessa myös sidosten vaihtoväli pitenee ja lapsen kivuliaisuus vähenee. Lapsen voinnin niin salliessa hänet siirretään teho-osastolta jatkohoitoon vuodeosastolle. Tehohoitovaihetta seuraa pitkä kuntoutumisvaihe jonka aikana lapsi pääsee yleensä jatkohoitoon vuodeosastolle tai suoraan kotiin. Lapsen kokonaisvaltaista kuntoutumista seurataan tiiviisti poliklinikkakäynneillä, jotka voivat jatkua kuukausia joskus jopa vuosiakin. 3. Plastiikkakirurgi arvioi lapsen leikkaushoidon tarpeellisuuden: 1. Konservatiivinen hoito Polikliinisesti hoidetaan leikkauspäätöstä edeltävät sidevaihdot, joissa on seurattu palovamman rajoittumista ja kehittymistä. Haavan vaatiessa leikkauksen, perhe/lapsi valmistetaan toimenpiteeseen. Pinnalliset haavat paranevat 1-2 viikon aikana sidevaihtojen myötä. Laajat ja kivuliaat sidevaihdot tehdään nukutuksessa leikkaussalissa osastolta käsin koordinoituna. 2. Leikkaushoito Syvä, toisen/kolmannen asteen palovamma vaatii aina leikkaushoidon. Siinä palanut kudos poistetaan ja korvataan ihonsiirteellä, joka otetaan joko päästä, reidestä tai pakarasta. Toisen asteen palovamma voidaan hoitaa myös vamman päälle asetettavalla ohuella kalvolla (Suphratel ), joka laitetaan palovamma-alueen päälle, kun haava on ensin puhdistettu. Toimenpide suoritetaan leikkaussalissa. Vamma paranee kalvon alla kahden-kolmen viikon kuluessa. Ennen leikkausta hoitaja selvittää perheelle toimenpiteeseen liittyvät asiat ja vanhemmat tapaavat anestesialääkärin. Leikkaussalin henkilökunta huolehtii lapsesta leikkaus- ja heräämövaiheen ajan. Lapsen siirtyessä takaisin vuodeosastolle vanhemmat voivat olla lapsensa luona ja mahdollisuuksien mukaan osallistua hoitoon Leikkauksen jälkeinen hoito Lapset toipuvat leikkauksesta yksilöllisesti. Haavan paranemiseen vaikuttaa mm. lapsen ikä, palovamman laajuus sekä syvyys. Ensimmäinen sidevaihto tehdään yleensä kahden-kolmen päivän kuluttua leikkauksesta. Se tehdään useimmiten leikkaussalissa nukutuksessa. Tilanteesta riippuen (esim. haava-alue on pieni) voidaan ensimmäinen sidevaihto tehdä osastolla hyvässä kipulääkityksessä. Ennen kotiutumista halutaan varmistaa, että ihonsiirteet ovat kiinnittyneet kunnolla eikä tulehdusta ole. Lapsen ruokailussa on hyvä huomioida runsasenerginen ja proteiinipitoinen ruokavalio. Se edistää palovamman paranemista. Sairaalahoito kestää vamma-alueesta riippuen keskimäärin kolmesta viiteen päivään. Joskus enemmänkin. Kotiutumisen yhteydessä perhe saa kirjalliset kotihoitoohjeet sekä vanhempia ohjataan mahdollisten sidevaihtojen toteuttamiseen kotona. Samalla sovitaan aika seuraavaa poliklinikkakäyntiä varten.

4 Parantuneen palovamman ihon väri on aluksi punaisempi kuin terveen ihon, mutta se vaalenee yksilöllisesti ajan myötä. Samanlainen paranemisprosessi on ihonottokohdassa. Sekä parantunutta palovamma-aluetta, että ihonottokohtaa pitää rasvata useita kertoja päivässä. Rasvaus pitää ihon joustavana ja helpottaa haava-alueen kutinaa. 4. Poliklinikalla tapahtuva hoito Poliklinikalla lapsen hoidosta huolehtii moniammatillinen palovammatiimi, johon kuuluvat plastiikkakirurgi, sairaanhoitaja sekä fysio- ja toimintaterapeutti. Sosiaalihoitajan, sairaalapastorin, ravitsemusterapeutin, psykiatrisen sairaanhoitajan, kipuhoitajan sekä seksuaaliterapeutin palvelut ovat perheen käytettävissä. Haavanhoidon ja arpien kehittymisen lisäksi poliklinikalla seurataan palovamman kokeneen lapsen ja hänen perheensä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutumisen edistymistä. Lapsen vammojen vaatiessa leikkaushoitoa plastiikkakirurgi selvittää perheelle leikkaukseen liittyvät asiat. Leikkauspäätös tehdään aina yhteistyössä vanhempien kanssa. Poliklinikkakäynnin jälkeen perhe ohjataan leikkauksen jälkeisestä hoidosta vastaavalle vuodeosastolle, missä heillä on mahdollisuus tutustua osaston tiloihin ja tavata lapsen hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa. Tällä käynnillä perhe tapaa myös lapsen nukutuksesta huolehtivan anestesialääkärin. Lapsi palovammapotilaana on aina haasteellinen hoidettava. Vastaanottokäynti voi venyä useiden tuntien mittaiseksi laajojen sidevaihtojen, painetekstiilien mittauksen ja perheen ohjauksen vuoksi. Vieras ympäristö ja lukuisat työntekijät lapsen ympärillä aiheuttavat pelkoa ja levottomuutta. Videon katselu, musiikin kuuntelu tai kylvetys vesileluineen vievät lapsen ajatukset pois ikävistä toimenpiteistä. Haavanhoidoissa korostuu kivun lievityksen merkitys. Kutina voi muodostua kipuakin hankalammaksi ongelmaksi paranemisen edetessä. Näissä ongelmatilanteissa voidaan konsultoida kipuklinikan asiantuntijoita. Kipuhoitaja voi tulla poliklinikalle tapaamaan perhettä tai käynti hoidetaan erillisellä ajanvarauksella. Käynti poliklinikalla on hoidonohjaustilanne, jonka tavoitteena on hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Palovammalapsen hoidossa on useita osa-alueita, joista kaikista annetaan perheelle kirjalliset ja suulliset ohjeet. Näitä ovat haavanhoito, kivunhoito sekä ravitsemus. Arvenhoitomateriaaleista, painetekstiilien käytöstä ja mahdollisista liikerajoituksista perhe saa tarkat ohjeet toiminta- ja fysioterapeutilta. Haavasidoksia voidaan vaihdattaa käyntien välillä myös oman alueen terveyskeskuksessa, varsinkin silloin kun matka hoitavaan yksikköön on kovin pitkä. Sidevaihdosta vastaavalle terveyskeskukselle toimitetaan kirjallinen ohje ja kopio lapsen hoitotiedoista. Vanhempia ohjataan mahdollisuuksien mukaan tekemään sidevaihtoja itsenäisesti kotona.

5 5. Kipu Kipulääkitys on tärkeä osa lapsen hoitoa. Kivun voimakkuus vaihtelee palovamman syvyyden ja laajuuden mukaan. Fyysisen kivun lisäksi palovammalapset voivat kärsiä myös psyykkisestä kivusta. Se voi johtua mm. pelosta, ahdistuksesta, surusta, väsymyksestä ja sairaalaympäristöstä. Kipu muodostuu jatkuvasti tuntuvasta taustakivusta sekä haavanhoitoihin liittyvästä käsittelykivusta. Palovammalapsen kipu on tärkeää hoitaa suunnitelmallisesti ja mahdollisimman hyvin alusta lähtien, jotta hoidot ja toipuminen onnistuvat. Palovammalapsen kivun tunnistaminen ei ole helppoa. Isommilta lapsilta voidaan kysyä kiputuntemuksesta esim. kipumittareiden, kasvotaulukoiden tai yksinkertaisten kysymysten avulla, sekä lapsen käytöstä tarkkailemalla. Pienillä lapsilla tulisi kiinnittää huomiota itkutyyliin, ilmeisiin, liikkumiseen, ihon väriin ja ihon kosteuteen sekä käsittelyarkuuteen. Palovammalapsen kipu hoidetaan ensisijaisesti kipulääkkein. Palovammalapsen kipua lievitetään myös muilla tavoin mm. kuuntelemalla, läheisyydellä, leikkimällä ja lukemalla. Hoitoympäristön rauhallisuus ja sylihoito lievittävät vauvan ja isommankin lapsen kipua. Usein myös vanhempien läsnäolo vähentää lapsen kiputuntemuksia. Lasten kipulääkityksessä suositaan ensisijaisesti suun kautta annettavia mikstuuroita Kipumittarikuvasarja Lähde: Elfving- Little Ulla & Koljonen Virve (toim.): Lapsella on palovamma Vanhempien opas Pintapuudutteet ovat lyhytkestoisia paikallisia kipulääkkeitä, joita käytetään lapsen iholla esim. ennen tipan laittoa (Emla ). Osastolla mietittäessä lasten kipulääkityksiä on ryhmässä mukana myös sairaalan kipuhoitaja. 6. Kutina Leikkauksen jälkeen osalle lapsista tulee kovaa kutinaa haava-alueille. Tämä on normaalia ja liittyy paranemisprosessiin. Se voi aiheutua, kun ohut, siirretty iho ei saa riittävästi kosteutta, tällöin ensiapuna on ihon perusrasva tai ihoöljy, jolla ihoa rasvataan useita kertoja päivässä. Joskus kutina on niin kovaa, että se häiritsee normaalia päivärutiinia tai yöunta. Tällöin lapselle voidaan antaa kutinaan lääkettä. Jotkut kutinaan käytetyistä lääkkeistä saattavat aiheuttaa uneliaisuutta. Kuten

6 kipukin, kova kutina haittaa? lasta ja sen kartoittamiseen voidaan käyttää samantapaista mittaria kuin kivun tunnistamiseen Kutinakuvasarja Lähde: Elfving- Little Ulla & Koljonen Virve (toim.): Lapsella on palovamma Vanhempien opas 7. Arpi Palovamma-alueet ja ihonottokohdat ovat alkuvaiheessa usein punoittavia tai jopa sinipunaisia. Nämä värimuutokset vaalenevat ajan kanssa. Syvemmät toisen ja kolmannen asteen palovammat aiheuttavat arpia. Mitä syvempi vamma, sitä enemmän arpea yleensä muodostuu. Arven muodostus on yksilöllistä, eikä aina etukäteen voida sanoa kuinka voimakkaasti arpi pyrkii kasvamaan. Varsinainen arven muodostus (arven liikakasvu) alkaa vasta muutamia viikkoja haavan parantumisen jälkeen. Liikakasvun oireita ovat arven paksuuntuminen sekä koveneminen, punoitus, kutina, kihelmöinti ja toisinaan kosketusarkuus. Arpi saattaa paksuuntua ja kuroutua niin, että se haittaa tai estää normaalia liikkumista. Ihon kireys on pahimmillaan aamulla ja helpottuu päivän mittaan liikkumisen ja harjoittelun myötä. Uusi iho palaa auringossa herkästi. Arpien kasvuvaiheessa arvet suojataan auringolta aurinkovoiteella (suojakerroin 50) tai vaatetuksella. Arvet saattavat jäädä näkyviksi, mutta ajan myötä ne pehmenevät, madaltuvat ja väri muuttuu lähemmäs normaalia. Tätä muutosta kutsutaan arven kypsymiseksi. Koko arpiprosessi kestää keskimäärin puolesta vuodesta pariin vuoteen Arpihoito Arvenhoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Valituista menetelmistä annetaan ohjeet. Jo hyvä haavanhoito ja turvotuksen vähentäminen ovat osa arven liikakasvun ennaltaehkäisyä. Hoitomenetelmiä ovat:

7 Pitkäkestoiset venytykset, näiden toteutukseen käytetään myös erilaisia lastoja. Ihon rasvaus, joka tekee arven joustavammaksi ja vähentää kutinaa. Painehoitona käytetään painetekstiilejä, jotka vähentävät kutinaa, madaltavat arpea, tekevät ihosta joustavamman ja nopeuttavat arpiprosessia. Käyttö aloitetaan yleensä ns. ensipainetekstiileillä tai putkisidoksilla. Jos tarvitaan yksilölliset painetekstiilit, ne mitataan kun potilaan mahdollinen turvotus on vähentynyt ja paino tasaantunut. Painetekstiilejä pidetään 23 tuntia vuorokaudessa. Ne otetaan pois vain pesujen ja ihonhoidon ajaksi sekä tarvittaessa liikkumiseen liittyvien harjoitusten ajaksi. Erilaisia lastoja/ortooseja käytetään myös painehoitona, esim. kasvojen palovammoissa voidaan käyttää kasvomaskeja. Arvenhoitotuotteet, joita on useita erilaisia. Yleisimpiä ovat silikonilevyt, -geelit ja klyserolilevyt. Näiden käyttö yhdistetään usein painehoitoon. Arpihoidot lopetetaan, kun arvet ovat vaalentuneet, pehmentyneet ja madaltuneet. 8. Fysio- ja toimintaterapia Fysio- ja toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää ja palauttaa palovamman saaneen lapsen palovammaa edeltävä toiminta- ja liikkumiskyvyn taso. Joskus palovamma aiheuttaa sellaisia pysyviä muutoksia, että täysin saman toimintakyvyn saavuttaminen ei ole mahdollista. Fysio- ja toimintaterapia alkaa heti mahdollisessa sairaalavaiheessa muun hoidon ohella ja jatkuu usein pitkään kotiutumisen jälkeenkin. Pienemmissä palovammoissa hoitava lääkäri arvioi mahdollisen terapian tarpeen. Lasten tyypillisimpiä palovammoja ovat kuuman veden tai nesteen aiheuttamat vammat, jotka ovat usein esimerkiksi liekkivammoja pinnallisempia ja paranevat yleensä niitä nopeammin. Vakavissa palovammoissa kuntoutusprosessi voi kestää vuosiakin. Kuntoutuksen kestoon vaikuttaa osaltaan pitkään jatkuva arpien hoito ja toisinaan tarvittavat korjausleikkaukset. Lapsilla saattaa olla aikuisia voimakkaampi arvenkasvutaipumus, mikä on hyvä ottaa huomioon terapiaa suunniteltaessa. Lasten kohdalla saattavat arven aiheuttamat ongelmat ilmaantua kasvun myötä myös myöhemmällä iällä. Silloin kannattaa hakeutua uudelleen lääkärin vastaanotolle tilanteen arvioon. Tilanteen uudelleenarvion mahdollisuudesta voidaan sopia jo vamman akuuttivaiheen hoidon loputtua. Vanhempien merkitys lapsen kuntoutumisessa on merkittävä, siksi heitä ohjataan ja kannustetaan hoidon joka vaiheessa. Ammatillinen vastuu on kuitenkin hoitohenkilökunnalla. Fysio- ja toimintaterapian pääasiallisena tehtävänä palovammapotilaan kohdalla on ylläpitää nivelten liikelaajuuksia ja ehkäistä kiristävää arpikasvua. Fysioterapeutti huolehtii

8 liikeharjoituksista, liikkumisen harjoittelusta ja liikkumisen apuvälineistä, toimintaterapeutti päivittäisten toimintojen harjoittelusta ja niihin liittyvistä apuvälineistä sekä lastojen valmistamisesta. Tuorekaan palovamma ei estä liikkumista tai raajojen käyttöä. Haavasidoksetkin pyritään tekemään niin, etteivät ne estä liikettä. Pienten lasten kanssa harjoittelu toteutetaan usein leikin muodossa. Harjoitteluunkin kuuluu hyvä kivunhoito. Alussa parantunut iho on ohut ja altis mekaaniselle hankaukselle. Tämä täytyy pitää mielessä harjoitellessa ja liikkuessa. Osa arvista saattaa jäädä herkäksi hankaukselle ja siten vaikuttaa esim. urheilun lajivalintoihin

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTTI TOSYV9. Eunika Koistinen, TO12S. Toimintaterapeuttiopiskelija. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopio.

HARJOITTELURAPORTTI TOSYV9. Eunika Koistinen, TO12S. Toimintaterapeuttiopiskelija. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopio. HARJOITTELURAPORTTI TOSYV9 Eunika Koistinen, TO12S Toimintaterapeuttiopiskelija Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopio Sirpa Siikonen TOSYV9, syksy 2015 Harjoitteluraportti Kuopion yliopistollinen sairaala,

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Vaikeat PALOVAMMAT IholIItto

Vaikeat PALOVAMMAT IholIItto Vaikeat PALOVAMMAT Iholiitto Sisällys 1. Yleistä palovammoista 4 2. Polikliininen hoito 10 3. Haavanhoito 12 4. Ravitsemus 15 5. Fysio- ja toimintaterapia 16 6. Henkinen tuki 20 7. Sosiaaliturva 25 8.

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE 1 Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, 28500 Pori Lastenkirurgia, osasto A2 Puh. (02) 627 7026 www.satshp.fi lastenkirurgian yksikön kotisivut OSASTOLLE

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015

Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015 Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015 Käsikirurgisten tapaturmapotilaiden toimintaterapia toteutuu Tyksissä päiväkirurgian yksikössä, vuodeosastoilla

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Reumaortopedia / VSSHP Olet tulossa sormen keskinivelen tekonivelleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen. 1 (6) OSAAVA VIERIHOITAJA Vierihoitajalla tarkoitetaan tässä sitä, että potilaalla on jatkuva, ympärivuorokautinen hoito/valvonta, jonka toteuttaa kyseistä potilasta hoitamaan kutsuttu hoitaja. Hoitajalla

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Tekonivelleikkauksen jälkeen

Tekonivelleikkauksen jälkeen Tekonivelleikkauksen jälkeen Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea toipumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Tekonivelleikkauksen jälkeen 5 Miten hoidan leikkaushaavaa kotona 5 Seuratkaa haavanne

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Stimulaattori kivun hoidossa

Stimulaattori kivun hoidossa OPAS Stimulaattori kivun hoidossa 1 Stimulaattorin osat ovat: Stimulaattori mikä se on? Stimulaattori on nykyisin yksi vakiintunut hoitovaihtoehto neuropaattisen eli hermovauriokivun hoidossa silloin,

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS Designed by M. Hakala KOTIHOITO Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa

Lisätiedot

RINTASYÖPÄPOTILAAN FYSIOTERAPIA. Minna Syrjälä Fysioterapeutti, Lymfaterapeutti 27.9.2013

RINTASYÖPÄPOTILAAN FYSIOTERAPIA. Minna Syrjälä Fysioterapeutti, Lymfaterapeutti 27.9.2013 RINTASYÖPÄPOTILAAN FYSIOTERAPIA Minna Syrjälä Fysioterapeutti, Lymfaterapeutti 27.9.2013 Päiväkirurginen potilas n Potilaat ohjataan toimenpide aamuna n Saavat joko yksilö- ja tai ryhmäohjauksen n Tarkistetaan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013 6/2013 haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Maailman tutkituin lääkehunaja Antibakteerinen lääkehunaja Medihoney haavanhoitoon Medihoney-haavanhoitotuotteet sisältävät Manuka-hunajaa

Lisätiedot

PALOVAMMAPOTILAAN HAAVANHOITO. Itseopiskelumateriaalia hoitotyön opiskelijoille

PALOVAMMAPOTILAAN HAAVANHOITO. Itseopiskelumateriaalia hoitotyön opiskelijoille PALOVAMMAPOTILAAN HAAVANHOITO Itseopiskelumateriaalia hoitotyön opiskelijoille Mira Simolin Reetta Uskelin Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Anna Axelin Lectio praecursoria 20.10.2010. Mistä keskosten kivun hoito on saanut alkunsa?

Anna Axelin Lectio praecursoria 20.10.2010. Mistä keskosten kivun hoito on saanut alkunsa? Anna Axelin Lectio praecursoria 20.10.2010 Mistä keskosten kivun hoito on saanut alkunsa? 25 vuotta ajassa taaksepäin, 1980-luvulle, sijoittuu ajankohta, jota voidaan pitää vedenjakajana keskoslasten kivunhoidossa

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa Teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme Teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

PALOVAMMAPOTILAAN FYSIOTERAPIA SAIRAALAVAIHEEN AIKANA

PALOVAMMAPOTILAAN FYSIOTERAPIA SAIRAALAVAIHEEN AIKANA Maria Isopahkala & Paula Siipo PALOVAMMAPOTILAAN FYSIOTERAPIA SAIRAALAVAIHEEN AIKANA Perehdytysmateriaali Oulun yliopistollisen sairaalan fysioterapeuteille PALOVAMMAPOTILAAN FYSIOTERAPIA SAIRAALAVAIHEEN

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot