Seuraavassa on selostettu vastaanottopalvelujen pääkohtia.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto 473/ /2015 KH 269 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Valtio ottaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti vastaan Suomes ta kansainvälistä suojelua hakevia. Suomeen on tullut tänä vuon na eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Af ga nis ta nis ta ja Syyriasta. Maa han tu loon liittyvä vastaanotto tar koittaa sekä pakolaisten ja tur va pai kan ha ki joi den että tilapäistä suo jaa saavien vastaanottoa. Suomeen tulleet ja turvapaikkaa hakeneet saavat vas taan ot to pal velu ja välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi turva paik ka ha ke muk sen sa käsittelyn ajan. Tur va pai kanhakijoiden vastaan ot ta mis ta ja majoittamista varten on vastaanottokeskusverkosto. Ver kos toa pitävät yllä pääosin valtio, kunnat ja Suo men Punainen Ris ti. Äskettäin on avattu myös yksityisten elinkeinonharjoittajien yl läpi tä miä vastaanottokeskuksia. Vastaanottokeskuksessa tur va pai kanha ki jal le järjestetään peruspalvelut turvapaikkahakemuksen kä sit telyn ajak si. Maa han muut to vi ras to vas taa vas taan oton ohjauksesta, suun nit te lusta ja valvonnasta se kä mak saa vastaanottokustannukset. Seuraavassa on selostettu vastaanottopalvelujen pääkohtia. Vastaanottopalveluita ovat majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha, välttä mä tön sosiaali- ja terveydenhuolto, tulkki- ja käännöspalvelut se kä työ- ja opintotoiminta. Myös ateriat voidaan järjestää vas taan ot to palve lui na. Hakijat voivat majoittua vastaanottokeskuksissa tai jär jes tää majoituksensa itse. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset asuvat las ten ryhmäkodeissa tai nuorille tarkoitetuissa tukiasunnoissa. Hakijalle maksetaan vastaanottorahaa, jonka määrä vaihtelee ha kijan perheen koon mukaan. Hakija saa vastaanottokeskuksessa työskentelevän sosiaalihuollon am mat ti hen ki lön välttämättömiksi arvioimia sosiaalipalveluja. Vastaanottokeskukset vastaavat turvapaikanhakijoiden tarvitsemista terveys pal ve luis ta. Valtio rahoittaa palvelut. Aikuisille hakijoille an netaan kiireellistä hoitoa ja muita välttämättömiä terveyspalveluita. Alaikäi sil le annetaan samoja terveyspalveluja kuin kuntalaisille. Vastaanottokeskukset järjestävät työ- ja opintotoimintaa, joka edis-

2 tää hakijoiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Kunnan tulee järjestää esi- ja perusopetusta alueellaan asuville lapsil le, myös turvapaikan hakijoille ja muille maahanmuuttajalapsille. Kii reel li sis sä tapauksissa tai olo suh tei den muuten niin vaatiessa kunnan on järjestettävä var hais kas va tus ta muullekin kunnassa oles ke leval le kuin kunnan asukkaalle. Perusopetuslain mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan jär jestää valmistavaa opetusta. Tämä opetus ei ole ns. subjektiivinen oikeus. Valmistava opetus on kuitenkin erittäin hyödyllinen ja luo hyvän pohjan myöhemmälle koulunkäynnille. Kunnat saavat maahanmuuttajaoppilaan valmistavaan opetukseen val tion osuut ta yleensä enintään vuoden ajaksi. Valmistavan ope tuksen valtionosuus on kunnan normaalin oppilaan valtionosuus kak sinker tai se na. Valmistavan opetuksen valtionosuutta koskevaa lain säädän töä ollaan muuttamassa siten, että valtionosuutta voidaan maksaa myös niille maahanmuuttajaoppilaille, jotka tulevat opin toi hin tilastointipäivän (20.9.) jälkeen. Valmistavan opetuksen jälkeen maahan muut ta ja op pi lai ta koskee yleinen opetus- ja kulttuuritoimen valtion osuus. Varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin maksetaan valtionosuutta. Val tio maksaa ope tuk sen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, jos ko tikun ta kor vauk sen so vel ta mis alaan kuuluvalla oppivelvollisella ei ole ko ti kun taa Suo mes sa. Suojelua saavan muutto kuntaan Kuntaan muutetaan ELY-keskuksen ohjaamana tai vas taan ot to keskuk ses ta itsenäisesti. Seuraavassa on selostettu kuntaan muuton pääkohtia. Kansainvälistä suojelua saava voi tulla kuntaan kiintiöpakolaisena YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta tai turvapaikkamenettelyn pää tyt tyä. Kiintiömenettelyn kautta Suomeen saapuva muuttaa kuntaan suoraan maasta, josta hänet on kiintiöön valittu. Tur va paik kame net te lyn jälkeen kuntaan muuttava on asunut päätöstä odot taessaan vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa. ELY-keskukset osoittavat kansainvälistä suojelua saaneet kuntaan työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Kunta sopii ELY-keskuksen kans sa kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kunnas sa. Sopiminen on kunnalle vapaaehtoista, mutta ilman sitä kunta ei saa valtiolta korvausta kansainvälistä suojelua saa nei den vas taanot ta mi ses ta.

3 Viime vuosina ei ole ollut riittävästi tarjolla sopimusperusteisia kun tasi joi tus paik ko ja. Vastaanottokeskukset ovat avustaneet yhä enemmän turvapaikkamenettelyssä oleskeluluvan saaneita löytämään asuin pai kan ja muuttamaan kuntaan. Oleskeluluvan saaneista pääosa siirtyy kuntiin tällä tavoin. Suomeen saapuvat kiintiöpakolaiset saa pu vat suoraan kuntaan ELY-keskuksen sijoittamina. Asunnon tulee olla valmiina näiden saapuessa. Kansainvälistä suojelua saaneet kuntaan muuttajat ovat kunnan asuk kai ta ja käyttävät kunnallisia peruspalveluita. Lisäksi heille an netaan TE-hallinnon palveluita ja kotoutumista edistäviä palveluita. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatus kunnassa asuville maa hanmuut ta jil le. Varhaiskasvatusta saavat yleensä lapset, jotka eivät ole op pi vel vol li suus ikäi siä. Kunnan on järjestettävä myös perusopetusta alu eel laan asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille sekä esiopetusta tä tä edeltävänä vuonna. Kuntaan muuttaneilla kansainvälistä suojelua saavilla on oikeus jul kisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuten muilla kun ta lai silla. He saavat Kelan asumisperusteisia etuuksia samoin edel ly tyk sin kuin muut Suomessa vakinaisesti asuvat. Tiettyjen palvelujen käyttöön tarpeelliset tulkkauspalvelut korvataan kun nal le. Valtio korvaa kun nal le myös al ku kar toi tuk sen kus tan nuksia. Al ku kar toi tuksen avulla arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan ko tou tu mis val miu det sekä ko tou tu mis ta edistävien toimenpiteiden ja pal ve lu jen tarpeet. Maahanmuuttajille järjestetään ko tou tu mis suun nitel mas sa sovittua kotoutumiskoulutusta. Kunnat saavat korvausta kotoutumispalveluiden järjestämisestä. Nämä voivat olla esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä kulttuu ri- ja vapaa-ajan toimintaa. Nykyisin korvausta maksetaan 7 vuotta täyttäneistä euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaista eu roa vuodessa. Kiintiöpakolaisista korvausta maksetaan neljältä vuo del ta ja muista kolmelta vuodelta. Vamman tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttamat huomattavat so siaa li- ja terveydenhuoltokustannukset korvataan kymmenen vuoden ajal ta, jos maahanmuuttajalla on ollut huollon tai hoidon tarve Suomeen saapuessaan. Maahanmuuttajalle maksetaan ko tou tu missuun ni tel man ajalta työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea. Toimeen tu lo tu ki kus tan nus korvataan kunnalle kolmelta vuodelta. Pakolaiset otetaan huomioon kuntien val tion osuuk sis sa, joita mak setaan väestömäärän mukaan.

4 Vuonna 2015 työ- ja elinkeinoministeriö maksaa euroa bonus ra haa kunnille, jotka sopivat ELY-keskuksen kanssa vähintään 20 hengen ryhmän sijoittamisesta kuntaan ensimmäistä kertaa tai nel jän vuoden tauon jälkeen. Kuntapaikan saaneista ja kuntaan vuon na 2015 muuttaneista kunta voi saada kerran takautuvasti makset ta van laskennallisen korvauksen lisäosan. Se on alle 7-vuotiaista euroa ja yli 7-vuotiaasta 700 euroa. Vastaanottoa ja kuntaan muuttoa koskevat työvoima- ja elin kei no minis te riön ja Kuntaliiton tiedotteet ovat liitteinä. Maahanmuuttovirasto val mis te lee jatkuvasti uu sien vas taan ot to keskus ten avaamista. Samoin se val mis te lee uu sien tilapäismajoitusten jär jes tä mis tä tur va pai kan ha ki joille. Vastaanottokeskuksen pe rus ta miseen ei tarvita sijaintikunnan lupaa, jos tilat vuokrataan yritykseltä ja jos ylläpitäjänä on Suomen Punainen Risti tai muu ulkopuolinen toimi ja. Hätämajoitusta koskevat päätökset Maahanmuuttoviraston, Suomen Punaisen Ristin (SPR) Hämeen piirin, Villa Eden care Oy:n ja kaupungin edustajat neuvottelivat elokuus sa SPR:n Lammin vastaanottokeskuksen hätämajoitusyksikön avaa mi ses ta Forssaan Villa Eden care Oy:n hallinnoimaan entiseen Ran ta si pi-ho tel liin. Maahanmuuttovirasto oli tiedustellut kaupungin suh tau tu mis ta asiaan. Kaupunginhallitus käsitteli kaupungin suhtautumista asiaan ko koukses sa Kaupunginhallitus päätti kaupungin suhtautuvan kiel tei ses ti turvapaikanhakijoiden tilapäismajoituksen järjestämiseen. Kau pun gin hal li tuk sen päätöksen jälkeen tehdyn valtuustoaloitteen joh dos ta kaupunginhallitus käsitteli asiaa uudelleen kokouksessa Kaupunginhallitus kumosi aiemmin ottamansa kielteisen kan nan ja päätti kaupungin suhtautuvan myönteisesti kiireellisen hätä ma joi tuk sen järjestämiseen enintään neljän kuukauden mää rä ajaksi ja pidättävän oikeuden arvioida tilannetta määräajan jälkeen uudel leen. Samalla kaupunginhallitus antoi Forssa-asunnot Oy:lle kon ser ni ohjee na tehtäväksi selvittää kiireellisesti yhteistyössä Maa han muut to viras ton kanssa mahdollisuudet käyttää yhtiön tyhjiä vuokra-asuntoja hä tä ma joi tus tar pei siin. Forssa-asunnot Oy on ilmoittanut voivansa vuokrata asuntoja SPR:lle turvapaikanhakijoiden käyttöön. SPR vuokraisi asunnot yhtiöl tä ja osoittaisi asukkaiksi turvapaikanhakijoita

5 Saadun tiedon mukaan tyhjillään olevia ARA-vuokra-asuntoja voidaan käyttää turvapaikanhakijoiden tilapäismajoitukseen muut ta malla kohteen käyttötarkoitusta kunnan tai Asumisen rahoitus- ja ke hit tämis kes kuk sen (ARA) luvan nojalla. Vastaanottokeskusta ja pakolaisia koskevat aiemmat päätökset Kaupunginhallitus käsitteli vastaanottokeskuksen perustamista vuon na 2009 kokouksessa Kaupunginhallitus otti myön teisen kannan Forssa-asunnot Oy:n tilojen osoittamiseen tur va pai kanha ki joi den vastaanottoon. Sen jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä kui ten kin tasaantui, eikä vastaanottokeskuksen perustamiseen ollut tar vet ta. Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiin tiö pa ko laiset tarvitsivat edelleen sijoituspaikkoja. Kaupunki teki vuonna 1993 Hämeen lääninhallituksen kanssa so pimuk sen pakolaisen vastaanottamisesta vuosina Kaupunki otti vastaan sovitut pakolaiset. Sittemmin nämä muut ti vat pois paikkakunnalta. Kaupunginhallitus päätti kokouksessa ilmoittaa Hämeen TE-kes kuk sel le, sittemmin ELY-keskukselle, kaupungin olevan valmis ottamaan yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa vastaan kiin tiö pa ko lai sia. Kaupungin ja muiden seudun kuntien oli tarkoitus teh dä TE-keskuksen kanssa yhteinen kiintiöpakolaisten vas taan ot toso pi mus valtiolta saatavien kustannusten korvausten mah dol lis ta misek si. Seudulle vuosittain vastaan otettavien kiintiöpakolaisten määräk si arvioitiin tuolloin Vuonna 2009 kaupungin ja seudun kuntien oli tarkoitus yhteistyössä laa tia kotouttamisohjelma, suunnitella kieli- ja kotouttamiskoulutus se kä tulkki- ja käännöspalveluiden järjestäminen, sopia kiin tiö pa kolais ten vastaanotosta esim. vuorovuosina samoin kuin suunnitella kes ki tet ty jen ja hajautettujen palveluiden järjestäminen. Valtuusto hyväk syi kokouksessa Forssan seudun ko tout ta mis oh jelman, jota ajantasaistetaan. Vastaanottokeskuksen uusi tarve Turvapaikanhakijoita saapuu maahan jatkuvasti suuria määriä, ja tarve avata yhä uusia vastaanottokeskuksia jatkuu. SPR:n edus ta jien mukaan Forssan hätämajoituksen tarve jatkuu neljän kuu kau den jälkeenkin. Heidän mukaansa Lammin vastaanottokeskuksen alainen hätämajoitusyksikkö tulisi muuttaa Forssan vas taan ot to kes kuksek si. He ovat ehdottaneet tätä kaupungille. Kaupungin saaman tiedon mukaan SPR:n ja entisen Ran ta si pi-ho tel lin omistajan sopimus päättyy suunnitellusti vuo den

6 2016 tammikuun lopussa. Tämän jälkeen tur va pai kan ha ki jat täytyy majoittaa muihin tiloihin. SPR:n edustajat ovat eh dot ta neet kaupungille, että SPR pitäisi yllä hajautettua vas taan ot to kes kus toimin taa ja vuoraisi kaupungin määräysvaltaan kuu lu vien yhteisöjen tiloja turvapaikanhakijoiden majoitustiloiksi. Forssa-asunnot Oy selvittää mahdollisuuksia vuokrata SPR:lle asunto ja turvapaikanhakijoiden majoitustiloiksi. Uuden pakolaisten vastaanottosopimuksen tarve Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tämän vuoden elo kuus sa tiedustellut työ- ja elin kei no mi nis te riön pyynnöstä toi mi alueen sa kuntien halukkuutta ja val miut ta ottaa vastaan kiin tiö pa ko laisia. ELY-keskus kehottaa eten kin vastaanottokeskuksen tai hä tä majoi tus kes kuk sen läheisyydessä ole via kuntia arvioimaan so pi muk sen tekemistä saadakseen kun taan muuttajista korvaukset heti alus ta pitäen ja voidakseen va rau tua tarvittavien palvelujen jär jes tä mi seen. Suomen kiintiö on pitkään ollut 750 pakolaista vuodessa. Kahtena vii me vuotena on otettu 300 pakolaisen lisäkiintiöt. Nämä ovat ol leet syy ria lai sia. Hämeessä kiintiöpakolaisia ottavat vas taan Lahti, Hämeen lin na ja Janakkala. Hämeenlinna ottaa lisäksi vuo sit tain huomat ta van määrän oleskeluluvan saaneita tur va pai kan ha ki joi ta. Oleskeluluvan saaneet henkilöt voivat vapaasti muuttaa kunnasta toi seen, ja kiintiöpakolaiset usein muuttavatkin. Kunnan sovittua ELY-kes kuk sen kanssa kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta val tio kor vaa kustannukset. Ilman sopimusta kunnalla ei ole oikeutta saa da valtiolta korvauksia heistä aiheutuvista kustannuksista. Seutuneuvosto käsitteli ELY-keskuksen tiedustelun johdosta kiin tiöpa ko lais ten vastaanottosopimusta kokouksessa Se näki jär ke väk si neuvotella ELY-keskuksen kanssa seudullisesta so pi mukses ta. Kokouksessa kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Hämeen elin kei no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle alus ta vas ti kaupungin ole van valmis yhteistyössä seudun muiden kun tien kanssa neu vot tele maan kiintiöpakolaisten vas taan ot to so pi muk ses ta sekä pyytää Fors san seudun hyvinvointikuntayhtymää nimeämään edus ta jan sa mu kaan neuvotteluun ja valmistelemaan asiaa yhdessä kau pun gin ja seudun muiden kuntien viranomaisten kanssa. Vastaanotosta paikkakunnalle odotettavissa olevia hyötyjä Väestökehityksen perusteella Forssan seudun väkiluku vähenee edel leen. Iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa ja mui den ikä ryh mien

7 osuus pienenee. Seudun kuntien yhteisissä ja eril li sis sä stra te giois sa ja kehittämisohjelmissa myös maahanmuutto näh dään kei no na korja ta väestön ikärakennetta ja ehkäistä väestön vä he ne mis tä. Vaik ka ohjelmat suuntautuvat pääosin työperäiseen maa han muut toon, huomioon tulee ottaa myös kansainvälistä suojelua saa vien maa hanmuut ta jien mukanaan tuoma ammattitaito. Muuttajien työl lis ty mis tä edis te tään myös mm. aikuiskoulutuksen avulla. Yrityksille py ri tään saa maan työvoimaa ja uusia me nes ty mi smah dol li suuk sia. Vastaanottokeskukset työllistävät paikkakunnilla oman hen ki lö kuntan sa lisäksi erilaisia palveluntarjoajia. Forssa-asunnot Oy:n asuntojen käytön lisääntyminen on yhtiön ja kau pun gin yhteinen etu. (MP) Lisätiedot: työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Les kinen, puh , Kaupunginjohtajan sijainen, talousjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1. hyväksyy kaupungin puolesta Suomen Punaisen Ristin yl lä pi tämän hajautetun vastaanottokeskustoiminnan aloittamisen Fors sas sa 2. hyväksyy kaupungin puolesta alustavasti yhteensä kiintiöpaiko lai sen vastaanoton vuosittain Forssan seudulle yh teis työs sä mui den seudun kuntien kanssa 3. oikeuttaa kaupunginhallituksen kaupungin puolesta hy väk sy mään yl lä tarkoitettuja asioita koskevat mahdolliset sopimukset sa moin kuin tekemään muut mahdolliset valtuuston hy väk sy mien toi men pitei den toteutumiseksi tarvittavat päätökset sekä to teaa kau pun ginhal li tuk sen antavan kaupungin mää räys val taan kuuluville yhteisöille yl lä tarkoitetuissa asioissa tarvittavat oh jeet ja suostumukset 4. hyväksyy, että pakolaisten määrää käsitellään vuosittain ta lous arvion hyväksymisen yhteydessä ja tarvittaessa muutenkin. Lisäksi kaupunginhallitus tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osal ta ko kouk ses sa heti päätöksenteon jälkeen. Asian käsittely: Ennen tämän asian käsittelyä kaupunginhallitus piti tauon. Tauon aika na Suomen Punaisen Ristin yllä pitämän Forssan hä tä ma joi tus yksi kön apulaisjohtaja Leena Uskelin, Forssa-asunnot Oy:n toi mi tusjoh ta ja Veikko Heimo ja kaupungin sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen

8 se los ti vat asiaa. Kaupungin työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällik kö Jaakko Leskinen oli myös asiantuntijana läsnä selostusten aika na. Kaikki poistuivat selostusten jälkeen kokoushuoneesta. Tauon jälkeen asiaa käsiteltäessä jäsen Johanna Häggman ehdotti kes kus te lun kuluessa talousjohtajan ehdotuksesta poiketen kau pungin hal li tuk sen panevan asian pöydälle lisäselvityksiä ja lisäharkintaa var ten. Jäsenet Tuula Forsblom, Ilkka Joenpalo ja Janne Nieminen kan nat ti vat Häggmanin ehdotusta. Pää tet ty ään keskustelun pu heenjoh ta ja totesi asiasta jouduttavan ää nes tä mään. Puheenjohtajan esityk ses tä äänestys päätettiin toi mit taa kättennostoäänestyksenä. Äänes tyk ses sä asian tässä kokouksessa käsittelemisen kannalla olivat pu heen joh ta ja Mika Penttilä sekä jäsenet Marjo Kotioja-Partanen, Em mi Lintonen ja Jaana Lähteenkorva. Johanna Häggmanin eh dotuk sen eli asian pöydällepanon kannalla olivat Häggmanin lisäksi jäse net Tuula Forsblom, Ilkka Joenpalo, Pentti Jolanki, Eino Järvinen ja Janne Nieminen sekä varajäsen Ossi Stenholm. Äänestyksen tulok se na puheenjohtaja totesi kau pun gin hal li tuk sen äänin 7-4 hy väksy neen Johanna Häggmanin ehdotuksen. Päätös: Kaupunginhallitus pani asian pöydälle lisäselvityksiä ja -harkin taa varten.