Kaupunginhallitus Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä 7179/ /2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginhallitus 25 25.01.2016. Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä 7179/04.03.02/2016"

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä 7179/ /2016 KH 25 Joensuun kaupungilla on kaupunginhallituksen hyväksymä voimas sa oleva sopimus Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuksen kanssa pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Sopimuksella sovitaan kotoutumisen edistämislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoi tet tu jen henkilöiden palveluiden käytöstä aiheutuvien kustannusten kor vaami ses ta. Lain 44 :n mukaan kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kun ta on laatinut lain 32 :ssä tarkoitetun kotouttamisohjelman ja tehnyt 41 :ssä tarkoitetun sopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Joensuun kaupungin kotouttamisohjelman vuo sil le kokouksessaan Kaupungin ja ELY:n välisen sopimuksen mukaan Joensuun kaupungin pa ko laiskiin tiö on keskimäärin 30 henkilöä vuodessa siten, että kokonaismäärä tasoittuu kol men vuoden aikana 90 henkilöön. Vastaanotettavaan pakolaiskiintiöön las ketaan kuntaan osoitettujen henkilöiden lisäksi heidän perheenjäsenensä. So pimuk sen kolmas ja viimeinen vuosi kiintiöpakolaisten osalta on siten vuosi 2016 ja mää rä on toteutunut suunnitelman mukaisesti (v saapuu vielä 36 kiin tiö pako lais ta). Sopimuksessa on määritelty Joensuun kaupungille korvattavat kustannukset ja me net te ly korvausasioissa. Korvaus maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle, jon ka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity en sim mäi nen kotikunta väestötietojärjestelmään. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi jyrkästi vuoden 2015 aikana. Kaikkiaan Suomeen saapui vuoden 2015 aikana yli turvapaikanhakijaa. Kiin tiö pa ko lai sille ja turvapaikanhakijoille haetaan nyt kuntapaikkoja. Oleskeluluvan saavien mää rää ei pysty tarkasti arvioimaan, mutta on esitetty näkemyksiä, että heitä olisi enimmillään ehkä 40 % turvapaikanhakijoista. Tämän hetkisen arvion mu kaan valtakunnallinen kuntapaikkatarve tur va paik ka me net te lys sä myönteisen päätök sen saaneille on Lisäksi kun ta paik kaa tarvitaan n. 800 kiin tiöme net te lyn kautta saapuvalle. Pohjois-Karjalassa toimii vastaanottokeskukset Kontiolahdella ja Kiteellä sekä hä tä ma joi tus yk sik kö Lieksassa. Tällä hetkellä näissä kohteissa on yhteensä turvapaikanhakijaa. Itä-Suomen alueella oli vuoden lopussa yli tur vapai kan ha ki jaa. Vastaanottokeskusten ja hätämajoitusyksiköiden kustannuksista vas taa kokonaisuudessaan valtio. Kiintiöpakolaisten osalta Joensuun kaupungin sopimus jatkuu vuoden 2016 ajan, jonka jälkeen on tilanne kiintiöpakolaisten vastaanoton osalta arvioitava.

2 Oleskeluluvan saaneet vastaanottokeskuksissa olleet turvapaikanhakijat tar vitse vat mahdollisimman pian kuntapaikan ja Joensuun kaupungin sopimus ELY -kes kuk sen kanssa on syytä saattaa nyt ajan tasalle. Oleskeluluvan saajia hakeutuu Joensuuhun myös muihin kuin kaupungin hal lit semiin asuntoihin, joten siinäkin mielessä ja kotouttamistoimien suun nit te lun/saata van rahoituksen kannalta tulisi asiasta ja vastaanotettavista määristä so pia ELY-keskuksen kanssa. Oleskelulupapäätöksiä tullaan tekemään tämän ke vään aikana ripeään tahtiin, joten kaupungin osalta toiminnan suunnittelu ja jär jes tämi nen on nyt ajankohtaista ja välttämätöntä. Kunta saa korvauksia kaikista kuntaan ohjatusti tai omatoimisesti muuttaneista kan sain vä li sen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneista tur va pai kan ha ki joista.kunnalle maksetaan korvausta syntyvistä kustannuksista: Toimeentulotuet kor va taan kunnalle kolmen vuoden ajalta, sairauden, vamman tms. syyn vuoksi ai heu tu vat erityiskulut kymmenen vuoden ajalta ja tulkkauksen järjestämiskulut tar peen mukaan. Lisäksi kunnalle maksetaan kolmen vuoden ajan laskennallista korvausta, jonka suu ruus on tällä hetkellä alle 7-vuotiaasta vuodessa ja 7 vuotta täyt tänees tä vuodessa.kiintiöpakolaisten osalta korvaus maksetaan neljältä vuo del ta ja turvapaikanhakijoina tulleista kolmelta vuodelta. Näiden erilliskorvausten lisäksi kunta saa henkilöistä muut valtionosuudet, joista useis sa kuntalaisen maahanmuuttajataustaisuus on korottava tekijä. Kaupunki on arvioinut mahdollisuuksia asuntojen osalta ja myös saatavien kor vauk si en/ko tout ta mi seen tarvittavien resurssien osalta. Neuvotteluissa on pää dytty sopimusmalliin, jonka mukaisesti Joensuun kaupunki päättäisi korottaa pa kolais kiin tiön sä määrää 150 henkilöön vuodessa siten, että heistä vuonna 2016 oli si aiemman sopimuksen mukaisesti kiintiöpakolaisia 30 henkilöä. Mahdolliset perheen yhdistämiset sisältyvät em. määriin. Kiin tiö pa ko lais ten osalta vuoden 2016 jälkeen tilanne tulee arvioida uudelleen. Jos tulijoita on 150, niin vuosittaiset tulot laskennallisista pakolaiskorvauksista oli si vat vähintään (2300 x150 aikuiset). Jos tulijoita 120, niin tulot ovat (2.300 x 120). Lisäksi korvataan toimeentulotuet 3 vuoden ajalta, tulkkauskustannukset sekä muut edellä selostetut korvaukset. Kun sopimuksen mukaista henkilömäärää nostetaan edellä kuvatulla tavalla, tarkoit taa se myös kaupungin palvelutuotannon/kotouttamiseen suunnattujen henki lö- ym. resurssien saattamista ajan tasalle. Asumisen osalta on tarkoitus ke hittää kimppakämppä tyyppistä ratkaisua, johon tarkoitukseen soveltuvaa va paa ta asuntokantaa on jo välittömästi olemassa. Sosiaali- ja terveyskeskuksen arvioimat toiminnalliset ja henkilöstötarpeet ko. mää räl lä (150) ovat seuraavat: Toiminnallisia asioita:

3 - kuntaan muutto tulee järjestää organisoidusti niin, että muutto tapahtuu pie nis sä ryhmissä. Tällöin voi järjestää myös ryhmämuotoista kotouttamista ja ELY:n kielikoulutusta - alkuvaiheen opastus on resurssien kannalta helpompi järjestää ryhmittäin (max 8-10 henkilöä) - edelleen toimintamalli helpottaisi yhteistyön järjestämistä eri oppilaitosten ja järjestöjen kanssa mm. vapaa-ajan toimintoihin ja opiskelijoiden har joitte luun liittyen - Mikäli kuntaan muuttajat ovat enimmäkseen yksinasuvia nuoria miehiä, alku vai hees sa toiminnan tarve on suurempaa. Keskeistä on asumiseen opasta mi nen ja alkuvaiheen asioiden hoitamiseen ohjaaminen, tukeminen ja kotout ta mi nen. - Lisäksi on järjestettävä terveystarkastuksiin ohjaaminen ja ter veys tar kastuk set (rokotukset, alkutarkastukset, rtg ja lab. tutkimukset + näytteet) ja tar vit taes sa jatkoon ohjaamiset; päivystys, hammashuolto, apteekki jne.). - Asumisen, liikkumisen ja arjen toimintojen osalta asiakkaat voivat olla hyvin oma toi mi sia. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötarpeet: Tällä hetkellä maahanmuuttajapalveluissa toimii sosiaali- ja terveyskeskuksessa so si aa li oh jaa ja, perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja osa-aikaisesti. Sosiaali- ja ter veys pal ve luis sa on arvioitu nykyisen kokemuksen perusteella, että tarvittava hen ki lös tö mää rän lisäys olisi 2,5 henkilötyövuotta. Palkkaus- ja niiden si vu ku lujen lisäksi tulevat matkakulut, tietotekniikka- ja työhuonekulut. Maahanmuuttajapalveluissa (hallintoyksikkö) tarvitaan myös lisäresurssia 1-2 htv toiminnan (kotouttamisohjelman mukaiseen) kehittämiseen ja koor di noin tiin. Koska kyseessä on aiemmasta poikkeava pakolaisryhmä, jolle mm. Joen suun kasvusopimuksessa on suunniteltu uudentyyppisiä koulutuksia ja ko tout ta mis ta, on tarve suunnitella ohjauspalvelu ja yhteistyö sekä koulutuslaitosten että yri tysten kanssa uudella tavalla. Perusperiaate lisäresurssien järjestämisessä on, että se katetaan valtiolta saa tavil la tähän asukasryhmään kohdistuvilla korvauksilla. Yksilöidyt määrärahamuutokset käsitellään maaliskuun talousarviomuutoksen yh tey des sä. Mahdollisen kehittämishankkeen henkilöstö tulee hankesuunnitelman mu kaises ti sen jälkeen kun hankepäätös on saatu.tämä saattaa osaltaan vaikuttaa em. re surs soin ti ku va uk seen. Tarvittavan resurssin määrää tulee arvioida ja tehdä siinä edellä kuvatussa raa-

4 mis sa joustavia ratkaisuja sitä mukaa kun nähdään kaupunkiin sijoittuvien pa kolais ten määrä. Samalla tulee huomioida, että tehtävät sopimukset ovat mää rä aikai sia pääasiassa enintään vuoden 2016 loppuun ulottuvia, jolloin mahdollinen pa ko lais ten määrän väheneminen voidaan huomioida resurssoinnissa. Toisaalta lukien aloittaa toimintansa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja so si aa li palve lu jen kuntayhtymä, jolloin tilanne tarkoittanee rajapinnassa sitä, että kau pun ki tekee määritellyistä pakolaisiin liittyvistä palveluista sopimuksen kun ta yh ty män kanssa ja määrittelee siinä palvelusta maksettavan korvauksen. Maahanmuuton ministerityöryhmä on hyväksynyt Tur va paik ka ha kemus ten kasvun vaikutukset kotoutumista tukeviin palveluihin -toi min ta suun nitel man, jossa painotetaan maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista, kuntaan siirtymisen sujuvuutta ja työllistymistä. Asiakirjassa todetaan, että maahanmuuttajien määrän kas vaes sa merkittävästi on kotoutumisen palvelujärjestelmä uuden tilanteen edessä. Jot ta pal ve lu tar peeseen voidaan jatkossakin vastata tehokkaasti, tarvitaan pal ve lui den li sä re surs sitar peen ja nykyisten menettelytapojen arviointia sekä uu sien joustavien mal lien käyttöönottoa - tarvittaessa kokeilujen ja uusien yh teis työ muo to jen avul la. Lähtökohtana on mahdollisimman monen maa han muut ta jan nopea siir ty mi nen työmarkkinoille tehokkaaseen osaamisen kartoitukseen pe rus tuen. TE- pal ve luiden uusien mallien ohella tarvitaan vahvoja työ elä mä kump pa nuuk sia työ mark kina jär jes tö jen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Myös ko tou tu mis kou lu tukseen on luotava uudenlaisia joustavia malleja, jotka ot ta vat ai em man osaamisen ja sen täydentämisen tehokkaasti huomioon. Sa mal la kun täh dä tään nopeaan työllistymiseen, tulee kuitenkin varautua myös pi tem pien työl lis ty mis tä tukevien polkujen mallintamiseen. Kunnan alkuvaiheen toimenpiteissä painottuvat etenkin muut kuin työl lis ty misen liittyvät palvelutarpeet. Oleellista on sekä kuntien että TE- hallinnon osaa misen kehittäminen ja tukeminen vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Joensuun kaupungin kasvusopimushakemukseen on myös vahvasti kirjattu em. ta voite uusien joustavien menettelytapojen ja nopeaan siirtymiseen työ mark ki noil le tähtäävistä toimenpiteistä ja tähän liittyvästä yhteistyöstä ELY:n, TE-toi mis ton, eri oppilaitosten, yritysten, eri elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden ja kaupungin välillä. Tavoitteena tulee olla luoda maahanmuuttajien nopean työllistymisen malli, jossa - tehokas osaamisen kartoitus, tunnistaminen ja tunnustaminen - nopea ohjaus osaamista täydentäviin koulutuksiin, työelämää ja koulutusta yh dis te le viin malleihin ja muihin työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin sekä suo raan työelämään Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää

5 hyväksyä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa teh tä vän sopimuksen liitteen mukaisesti ja todeta, että sopimus korvaa kau pungin hal li tuk sen :ssä 63 hyväksymän sopimuksen. Kaupunginhallitus päättää antaa konsernihallinnolle valtuudet ryhtyä vä lit tö mästi toimenpiteisiin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyen edellä esitettyjen linjaus ten mukaisesti ja päättää toimenpiteiden, toimintatapojen ja resurssien tarkem mat yksityiskohdat. Yksilöidyt määrärahamuutokset käsitellään maaliskuun talousarviomuutoksen yh tey des sä. Päätös: Keskustelun aikana Jussi Wihonen esitti kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poiketen, että sopimuksen kohdassa 2 kolmannen kappaleen teksti muutetaan kuulumaan seuraavasti: Joensuun kaupunki on xx.xx.2016 päättänyt pakolaiskiintiönsä suuruudeksi 100 henkilöä lapsiperheissä.tästä määrästä v on kiintiöpakolaisia aiemman sopimuksen mukaisesti 30 henkilöä.vuoden 2016 jälkeen vastaanotettavien kiintiöpakolaisten määrä on sovittava/päätettävä erikseen. Sopimus kokonaisuudessaan päivitetään tilannetta vastaavaksi v Eero Bogdanoff kannatti Wihosen tekemää esitystä. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin yksimielisesti suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Jussi Wihosen tekemää esitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA -ääntä (Kauppinen, Törmälä, Huovinen, Heikura, Ikonen, Järvinen, Tahvanainen, Heinonen, Keskisalo) ja 2 EI -ääntä (Wihonen, Bogdanoff) Kaupunginhallitus päätti siten äänestyksen tuloksena hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Merkittiin pöytäkirjaan Jussi Wihosen seuraava kirjallinen eriävä mielipide: "Kaupunki viisinkertaistaa pakolaiskiintiönsä v Kaupunki ei tule selviytymään velvoitteista, jotka sille päätöksen johdosta lankeaa."