PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2018

Transkriptio

1 PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019 Kymijoen vesi ja ympäristö ry ISSN

2 Kirjoittajat Jennifer Holmberg Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Taustatiedot, kuormitus, vedenlaadun tarkkailu Pohjaeläintutkimus Kalataloudellinen tarkkailu TIEDOKSI Neste Oyj/ Juha Heijari Borealis Polymers Oy/ Anna-Maija Leino Ashland Finland Oy/ Jarkko Taiviola BEWiSynbra RAW Oy/ Jari Kyrö Uudenmaan ELY-keskus/ Kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus/ Kalatalousryhmä Uudenmaan ELY-keskus/ Sirpa Penttilä Porvoon kaupunki/ Ympäristönsuojelu Porvoon kaupunki/ Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Sipoon kunta/ Ympäristönsuojeluyksikkö Porvoon seudun kalastusalue Helsingin kaupunki/ Ympäristökeskus Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten höyryvoimalaitos

3 TIIVISTELMÄ Porvoon edustan merialueen tilaa seurataan vesistökuormittajien yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana Porvoon kaupungin Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo, Neste Oyj, Borealis Polymers Oy, Ashland Finland Oy, BEWiSynbra RAW Oy ja Porvoon energian Tolkkisten biovoimalaitos (ei vaikutustarkkailuvelvoitetta vuonna 2018). Tarkkailualueelle laskevat Porvoonjoki ja Mustijoki muodostavat suurimman osan alueelle tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta etenkin virtaamahuippujen aikaan. Jokien tuoman kuormituksen osuus typen, fosforin, kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen vuosikuormasta oli yli 90 %, mutta se vaihtelee sekä ajallisesti että vuosittain. Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien mukana mereen pääsee myös vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni) ja jäähdytysvesiä. Vuonna 2018 Ashland Finland Oy, BEWiSynbra Raw Oy ja Neste Oyj toimivat lupaehtojen mukaisesti. Borealis Polymers Oy:llä ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla oli pieniä luparajaylityksiä. Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa etenkin talviaikaan jokisuiden lähialueella, missä päällysvesi oli sameaa ja myös typpipitoista. Talvella happitilanne oli havaintoasemilla vähintään kohtalainen. Kesällä alusveden happitilanne oli ajoittain heikko, ja fosforipitoisuudet olivat silloin koholla. Kasvukauden ja tutkimusalueen keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus oli edellisvuotta selvästi korkeampi, johtuen lämpimästä kesästä. Kokonaisravinnesuhteiden perusteella tarkkailualue oli alkukesästä yleisesti yhteisrajoitteinen ja loppukesästä typpirajoitteinen. Veden fysikaalis-kemiallisessa laadussa ei tarkkailutulosten perusteella havaittu selviä jätevesien vaikutuksia. Kilpilahden teollisuuslaitosten jäähdytysvesien tarkkailussa havaittiin ainoastaan pientä lämpötilanousua Kilpilahden edustalla talvinäytteenoton aikana. Pohjaeläinnäytteet otettiin vuosittaisen seurannan näyteasemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Pohjaeläinlajistossa näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Molempien alueiden selvä valtalaji oli huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria monisukasmato, jonka yksilömäärät olivat edellisiä vuosia suurempia. Molemmilla näyteasemilla esiintyi kuitenkin myös herkäksi luokiteltuja pohjaeläinlajeja, öljysataman edustalla raakkuäyriäisiä (Ostracoda) ja Svartbäckin syvännealueella pieniä määriä valkokatkaa (Monoporeia affinis). BBI-indeksin mukaan pohjan tila oli vuonna 2018 öljysataman edustalla edellistä vuotta parempi, mutta Svartbäckinselän syvännealueella tila oli pysynyt samana. Ammattikalastajien saalistiedustelun palautti vain yksi kaupallinen kalastaja. Verkkopyynnin saaliista suurin osa koostui kuhasta, hauesta ja siiasta. Rysä- ja katiskapyynnillä saatiin eniten suutaria. Kalastaja ei ollut havainnut kaloissa makuvirheitä.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Tutkimusalueen vedenlaatuun vaikuttavat toimenpiteet Sääolot Merenpinnan korkeuden vaihtelu Tuuliolot Jokien virtaamat 5 3 MERIALUEEN KUORMITUS Jokien tuoma ravinnekuormitus Jätevesikuormitus Kuormitusosuudet 10 4 TUTKIMUSAINEISTO JA METELMÄT Vedenlaadun tarkkailu Pohjaeläintutkimus Kalataloudellinen tarkkailu 14 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Vedenlaadun tarkkailu Päällysveden rehevyystaso Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset Veden hygieeninen laatu Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä Pohjaeläintarkkailu Pohjanlaadun maastohavainnot Pohjaeläimistö Kaupallisten kalastajien saalistiedustelu 26 6 YHTEENVETO 27 7 TARKKAILUN JATKAMINEN 29 VIITTEET 29

5 LIITTEET Liite 1 Kartta jokien virtahavaintopisteistä ja ainepitoisuuksien mittauspisteistä Liite 2 Kartta vedenlaatutarkkailun havaintoasemista, purkupaikoista ja vertailuasemista Liite 3 Porvoon merialueelle tuleva kuormitus, joet Liite 4 Porvoon merialueelle tuleva kuormitus, jätevedet Liite 5 Vesinäytteistä tehdyt analyysit ja analyysimenetelmät Liite 6 Vedenlaatutulokset Liite 7 Pintaveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet Liite 8 Vertikaalisten lämpötila- ja suolapitoisuusmittausten tulokset Liite 9 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat Liite 10 Pohjaeläintutkimuksen tulokset Liite 11 Kalastustiedustelulomake Liite 12 Kartta, kalastusalueet

6 JOHDANTO Porvoon edustan merialueen tilaa on tarkkailtu kattavasti jo useiden vuosikymmenien ajan. Merialueen tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna ja vuodesta 2011 eteenpäin yhteistarkkailu on perustunut Ramboll Finland Oy:n laatimaan ( ) tarkkailuohjelmaan: Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille , Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Uusi tarkkailuohjelma korvaa aikaisemmat ohjelmat. Tässä yhteenvedossa on esitetty yhteistarkkailun tulokset vuodelta Vuonna 2018 tarkkailu oli ohjelman mukaisesti suppea. Käytännön vesistötutkimuksista vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Porvoon merialueen yhteistarkkailuun on velvoitettu osallistumaan ne vesistökuormittajat, joiden jäte- ja jäähdytysvesien johtamista koskevissa lupa-päätöksissä on asetettu vesistöja/tai kalataloudellinen tarkkailuvelvoite (Taulukko 1). Taulukko 1. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuvelvolliset sekä niille myönnetyt ympäristöluvat/ -päätökset. Tarkkailuvelvollinen Ympäristölupa/-päätös Porvoon kaupunki, Hermanninsaaren jvp jätevedenpuhdistamo Dnro ESAVI/353.04/2012 Neste Oyj, Porvoo, Kilpilahti öljynjalostamo /2006/2 ja 29/2006/2 Borealis Polymers, Porvoo, Kilpilahti polypropeenituotanto Nro 211/2012/1 Borealis Polymers, Porvoo, Kilpilahti PE2-tuotanto Nro 210/2012/1 Borealis Polymers, Porvoo, Kilpilahti LDPE-tuotanto Nro 209/2012/1 Borealis Polymers, Porvoo, Kilpilahti Borstar-koetehdas Nro 208/2012/1 Ashland Finland Oy, Porvoo, Kilpilahti polyesteritehdas Nro 207/2012/1 BEWiSynbra RAW Oy, Porvoo, Kilpilahti polystyreenitehdas Dnro ESAVI/7991/ TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Porvoon edustan merialue on pääosin hyvin matala ja alueen keskisyvyys onkin vain 7,1 metriä. Suurimmat alueelle laskevat joet ovat Porvoonjoki ja Mustijoki (Liite 1). Porvoonjoki laskee Sikosaaren edustalle ja joen suualue avautuu ensin Haikonselkänä ja muuttuu myöhemmin Emäsalonseläksi. Suualueen itäpuolella sijaitsee hyvin matala Stensbölenselkä. Emäsalonselkä yhtyy Svartbäckinselkään kapean Kuggsundin kautta. Mustijoki puolestaan laskee Kulloonlahteen, joka sijaitsee aivan Svartbäckinselän pohjoisosassa. Svartbäckinselän itäpuolella sijaitseva Emäsalon saari erottaa Svartbäckinselän ja Orrenkylänselän toisistaan. Svartbäckinselän keskisyvyys on noin 14 metriä, mutta selän itärannat ovat jyrkät ja syvyys on näillä alueilla metriä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019 1

7 Emäsalon itäpuolella sijaitseva Orrenkylänselkä on matalampi ja keskisyvyys on noin 8 metriä. Koko Svartbäckinselkä ja Orrenkylänselän eteläosat avautuvat kynnyksettä Suomenlahdelle (Ramboll 2011) (Kuva 1, Liite 2). Kuva 1. Porvoon edustan tarkkailualue, havaintoasemat ja purkupisteet vuonna Porvoon merialueelle laaditun 3D virtausmallin (Korpinen ym. 2002) mukaan Porvoon edustalla tuulen aiheuttamat virtaustilanteet syntyvät tyypillisimmin lännen- ja lounaanpuoleisilla tuulilla sekä idän- ja kaakonpuoleisilla tuulilla. Länsi-lounaistuulilla virtaus kiertää Emäsalon myötäpäivään ja päävirtaus suuntautuu pintakerroksessa lännestä itään. Itä-kaakkoistuulilla virtaus on päinvastainen. Pohjanläheinen virtaus on yleensä pintavirtaukselle vastakkainen tai epämääräinen ja nopeudeltaan hyvin pieni. Svartbäckinselällä Kilpilahden edustalla tyypillinen virtaussuunta on vastapäivään; Emäsalon rannan tuntumassa sisäänpäin ja länsirantaa pitkin takaisin ulos merelle. Jokivedet virtaavat yleensä lähellä pintaa ohuena kerroksena. Neste Oyj:n purkupisteen (purku 1) jätevesien on todettu leviävän keväällä, kesällä ja syksyllä purkupisteestä kohti pohjoista (Mykkänen & Lindfors 2014). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

8 2.2 MUU TOIMINTA TUTKIMUSALUEELLA VUONNA 2018 Vuonna 2018 Porvoon tarkkailualueella suoritettiin ruoppausta sekä jätevedenpuhdistamon saneerausta. Nämä toimenpiteet saattoivat osaltaan vaikuttaa Porvoon edustan merialueen vedenlaatuun. Porvoonjoen Tolkkinen-Porvoo väylää ruopattiin Väylä ulottuu Svartbäckinselältä aina Porvoon matkustajasatamaan (noin 15 km). Väylän ruoppaus alkoi elokuun lopussa 2018 Väyläviraston vastuualueella (Sakta farten Haikkoonselkä). Ruoppausmassat kuljetettiin Svartbäckinselälle meriläjitysalueelle. Lokakuussa väylän ruoppaus jatkui Porvoon kaupungin vastuualueella (Sakta farten Aleksanterinsilta). Työt valmistuivat joulukuussa. Ruoppausmassat Porvoon kaupungin alueelta nostettiin maalle Länsirannalla. Ruoppauksen ja läjityksen vaikutuksia vedenlaatuun, kalakantaan ja pohjaeläimistöön valvottiin työn aikana sekä työn valmistuttua. Ruoppauksen aikana syyskuussa alueella oli havaittavissa kohonneita sameusarvoja, etenkin ruoppausalueiden läheisyydessä, sekä pinta- että alusvedessä. Läjityksen seurauksena merellä havaittiin myös työn aikana syyskuussa kohonneita sameusarvoja pohjanläheisessä vedessä läjitysalueen lähellä (Mykkänen & Kronholm 2018). Varsinainen tarkkailuraportti Porvoonjoen ruoppausten ja läjitysten vesistövaikutuksista valmistuu vuoden 2019 aikana (Lisätiedot: Porvoon kaupunki). Porvoon Vesi Oy:n Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon vuonna 2017 lokakuussa alkanut saneeraus jatkui vuoden 2018 loppupuolelle. Saneerauksen aikana jouduttiin ohijuoksuttamaan Kodderviken-lahteen jätevettä, joka oli enimmäkseen käsiteltyä jätevettä. Ohijuoksutuksia oli vuoden 2017 lopussa ja syyskuussa Ohijuoksutusten vesistövaikutuksia seurattiin vesinäytteenotolla. Ohijuoksutetut jätevedet lisäsivät omalta osaltaan jo muutoinkin rehevän Kodderviken-lahden pohjan ravinnevarastoa ja voimistivat hapen kulumista. Ohijuoksutusten suoria vedenlaatumuutoksia havaittiin lähinnä vain joulukuussa 2017, sen jälkeen kun lahteen oli purettu yhteensä m 3 jätevettä, josta 16% oli vain esikäsiteltyä. Silloin mitattiin korkeimmat typpi- ja nitriittinitraattityppipitoisuudet, sekä suuri määrä E.coli bakteereita purkuputken edustalla. Vuoden 2018 aikana ei havaittu suuria vedenlaatumuutoksia purkuputken edustalla eikä Tolkkisissa (Anttila-Huhtinen 2019). 2.3 SÄÄOLOT Vuosi 2017 loppui sateiseen syksyyn ja vielä joulukuussa vedenpinnat ja virtaamat olivat ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella (Suomen ympäristökeskus 2018a). Vuosi 2018 alkoi lauhana, mutta kuitenkin kylmeni ja sekä helmikuu että maaliskuu olivat tavanomaista kylmempiä. Myös sademäärä oli helmikuussa ja maaliskuussa tavanomaista pienempi (Kuva 2). Jäätalvi oli keskimääräinen talvena Jäätalven huippu oli jolloin jäätä oli pinta-alallisesti noin km 2 (Ilmatieteen laitos 2018a). Näytteenottoon aikana helmikuussa jäätä oli useimmilla havaintoasemilla. Ainoastaan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019 3

9 Kilpilahden edustalla olevilla asemilla (32 ja 38) jäätä ei ollut lainkaan, johtuen laivaväylästä. Paksuin jääkerros löytyi asemalta 27 (27 cm), kun muilla asemilla jään paksuus vaihteli välillä cm (Liite 6). Kesä 2018 oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva. Touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuu olivat tavanomaista lämpimämpiä ja sademäärät olivat heinäkuuta lukuun ottamatta pieniä. Erityisesti toukokuussa oli poikkeuksellisen lämmintä, ja pitkän ajan keskiarvo ylittyi viidellä asteella. Myös syksy oli leuto, ja lämpötila oli tavanomaista korkeampi sekä lokakuussa että marraskuussa. Sademäärät jäivät huomattavasti pitkän ajan keskiarvoa vähäisemmäksi. Joulukuussa sademäärä nousi hieman ja läheni pitkän ajan keskiarvoa (Kuva 2) (Ilmatieteen laitos 2018b). Vuoden 2018 keskimääräinen sademäärä oli huomattavasti pienempi (454 mm) kuin pitkän ajan keskiarvo ( , 682 mm). Lämpötila, C Sademäärä, mm Kuva 2. Helsinki-Vantaalta mitatut lämpötilan kuukausikeskiarvot ( o C) ja kuukausittainen sadesumma (mm) vuonna 2018 ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.4 MERENPINNAN KORKEUDEN VAIHTELU Vuonna 2018 meriveden pinnankorkeus vaihteli -64 cm:n ja +97 cm:n välillä (Kuva 3). Meriveden pinnankorkeus oli korkeimmillaan syyskuussa ja alhaisimmillaan maaliskuussa. Merivesi oli korkealla myös alkuvuodesta, mutta laski helmikuun aikana pysyen alhaalla aina alkukesään. Vuoden 2018 keskimääräinen meren vedenpinnankorkeus oli noin -8 cm, joka oli huomattavasti alhaisempi kuin edellisenä vuonna (+9cm) (Kuva 3). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

10 Vedenkorkeus (cm) Vaihteluväli Keskiarvo Kuva 3. Meriveden pinnankorkeus Porvoon mareografilla vuonna Teoreettinen keskivesi (0 cm) on ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaisesta keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.5 TUULIOLOT Vallitsevat tuulensuunnat olivat Kilpilahden sataman tuuliasemalla vuonna 2018 lounaasta, etelästä ja pohjoisesta. Länsi- ja itätuulet olivat harvinaisempia. Voimakkaimpia olivat keskituulennopeuden mukaan etelätuulet (Kuva 4). Kovatuulisimmat päivät ajoittuivat pääasiassa tammikuulle sekä syyskuusta vuoden loppuun. Kilpilahden sataman tuuliasemalla tuuli oli kovimmillaan 13,5 m/s (havaintoväli 1h) vuoden 2018 aikana (Ilmatieteen laitos 2018c). Länsi 7 % Lounas 19 % Luode Pohjoinen Tuulen keskinopeus, m/s 12 % 16 % Etelä 18 % Koillinen 12 % Itä 7 % Kaakko 9 % Pohjoinen Koillinen Itä Kaakko Etelä Lounas Länsi Luode Kuva 4. Eri tuulensuuntien osuus (%) kaikista havainnoista sekä kunkin tuulensuunnan keskinopeus Porvoon Kilpilahden satamassa Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.6 JOKIEN VIRTAAMAT Porvoonjoen ja Mustijoen virtaamat olivat korkeimmillaan alkuvuodesta sekä huhtitoukokuussa. Loppuvuoden virtaamat olivat erittäin alhaisia. Keskivirtaama oli Mustijoessa 5,1 m 3 /s ja Porvoonjoessa 10,1 m 3 /s (Kuva 5). Vuoden 2018 keskivirtaamat olivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019 5

11 huomattavasti alhaisempia kuin edellisenä vuonna (Mustijoki 9,0 m 3 /s, Porvoonjoki 16 m 3 /s), johtuen vuoden 2018 kuivasta säästä Virtaama m3/s Porvoonjoki korjattu Mustijoki Korjattu Kuva 5. Porvoonjoen ja Mustijoen keskivirtaama (m 3 /s) vuonna Porvoonjoen virtaama perustuu Vakkolan havaintoihin ja Mustijoen virtaama Vekkosken havaintoihin. Virtaamat on korjattu valuma-aluesuhteen perusteella. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä. 3 MERIALUEEN KUORMITUS Porvoon edustan merialueelle tuleva pistekuormitus koostuu Kilpilahden teollisuustuotantolaitosten, Porvoon kaupungin Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen (ei vaikutustarkkailuvelvoitetta vuonna 2018) kuormituksesta. Lisäksi merkittäviä ravinne- ja kiintoainekuormittajia ovat alueelle purkautuvat joet, Porvoonjoki ja Mustijoki (Kuva 6). Jätevesikuormituksen nykyiset purkupaikat ovat Svartbäckinselän pohjoisosassa ja itse Svartbäckinselällä, Emäsalon länsipuolella. Öljysatamassa sijaitsevan purku 1:n kautta purkautuvat Neste Oyj:n sekä Borealis Polymersin petrokemian laitosten jätevedet. Osa teollisuusalueen sadevesistä kulkeutuu pintavaluntana Kilpilahden jalostamoalueen läpi virtaaviin puroihin, jotka purkautuvat mereen purku 2:n kautta. Borealis Polymersin muovitehtaiden, Ashland Finland Oy:n sekä BEWiSynbra RAW Oy:n jätevedet purkautuvat mereen purku 3:n (merivesitunneli) kautta. Merivesitunnelin kautta puretaan myös Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvedet (Kuva 6, Liite 2). Jokien ainevirtaamien vaihtelu on erittäin suurta vuotuisista säävaihteluista johtuen, kun taas pistemäisen jätevesikuormituksen vuodenaikaismuutokset ovat vähäisiä. Pitkällä aikavälillä alueelle tuleva suora pistekuormitus on selvästi laskenut. Tätä nykyä alle 10 % alueelle tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin teollisuus- tai yhdyskuntajätevesistä. Alueelle tulee kuormitusta myös lähivaluma-alueelta, ilmaperäisenä laskeumana, meriliikenteestä sekä muilta Suomenlahden alueilta (Ramboll Analytics Oy 2010). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

12 3.1 JOKIEN TUOMA RAVINNEKUORMITUS Jokien tuoman kuormituksen arvioinnissa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Herttatietojärjestelmää. Vedenlaatutietojen sekä päivittäisten virtaamatietojen (m³/s) perusteella on laskettu jokien tuoma kuukausikuormitus (kg/kk) sekä vuosikuormitus (kg/v) vuonna Kuormituksen laskennassa on käytetty näytepisteiltä Porvoonjoki 11, ja Mustijoki 4, mitattuja pitoisuuksia sekä valuma-aluesuhteella korjattuja virtaamia Porvoonjoella Vakkolan (suhde 1,12) ja Mustijoella Vekkosken (suhde 1,15) virtaamamittauspisteiltä (Kuva 6, Liite 1). Kuva 6. TARKKA-satelliittikuvassa näkyy jokivesien tuoman aineksen vaikutus veden samentumiseen Porvoon edustan merialueella Alkuperäiset kuvat: USGS/NASA Landsat Program, Prosessointi: SYKE. Porvoonjoen ja Mustijoen tuoma kokonaiskuormitus Porvoon edustalle oli vuonna 2018 huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna (Taulukko 2, Liite 3). Tämä johtui vuoden 2018 kuivasta ja lämpimästä säästä. Kuukausitasolla tarkasteltuna jokien kuormitus oli suurinta huhtikuussa. Myös tammikuussa jokien kuormitus oli melko suurta (Kuva 7, Liite 3). Ainekuorman suuruus riippuu virtaamasta, ja virtaamahuippujen aikana kuormitus on hetkellisesti tavanomaista suurempi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019 7

13 Taulukko 2. Porvoonjoen ja Mustiojen tuoma yhteenlaskettu kuormitus vuonna Vuosi 2018 Kiint. Kok.P Kok.N CODMn Virtaama (F6;GVS) (D11;SP) (D12;SP) (TI) m³/v kg/v kg/v kg/v kg/v Yhteensä Kuva 7. Porvoonjoen ja Mustijoen yhteensä tuoma kuormitus (t/kk) Porvoon edustan merialueelle ja virtaama ( m 3 /kk) eri kuukausina vuonna Lähde: Hertta-tietojärjestelmä. 3.2 JÄTEVESIKUORMITUS Kilpilahden tuotantolaitokset ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo ovat ympäristölupiensa perusteella velvoitettuja tarkkailemaan sekä mereen johdettavia jätevesiään että niiden vaikutuksia. Tolkkisten höyryvoimalaitos on velvoitettu tarkkailemaan vain mereen johdettavia jätevesiään. Tuotantolaitosten toimittamien kuormitus- ja virtaamatietojen sekä tarkkailuraporttien perusteella on laskettu Kilpilahden laitosten, Tolkkisten höyryvoimalaitoksen sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon kokonaisjätevesikuormitus Porvoon edustan merialueelle vuonna 2018 (Liite 4). Kilpilahden tuotantolaitoksille sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle on annettu ympäristöluvissa luparajat jäteveden johtamiselle (Taulukko 3). Kilpilahden tuotantolaitoksilla seurataan ravinnekuormituksen lisäksi vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni). Vuonna 2018 Ashland Finland Oy ja Neste Oyj toimivat 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

14 lupaehtojen mukaisesti. Elokuussa BEWiSynbra RAW Oy:n COD cr -kuormitus ylitti kuukausittaisen tavoiterajan, mutta koko vuoden COD cr -kuormitus oli kuitenkin alle luparajan. Borealis Polymers Oy:n kokonaisfosforin puhdistustehovaatimus ei täyttynyt kesä-, heinä-, elo-, loka-, marras- eikä joulukuussa. Myös kokonaisfosforin pitoisuuspäästöraja ylittyi maalis-, kesä- ja joulukuussa. Porvoon kaupungin Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon kokonaisfosforikuormitus ylitti luparajan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Muutoin laitokset toimivat lupaehtojen mukaisesti vuonna Taulukko 3. Yhteistarkkailuvelvollisille kuormittajille asetetut jäteveden luparajat vuonna Neste Oyj kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo Borealis Polymers Oy arvo enintään Öljy 22 kg/d 14 kg/d BOD7ATU 15 mg O₂/l Fenoli 1,5 kg/d 1,0 kg/d Kokonaisfosfori 1 mg/l Kokonaisfosfori 10 kg/d 8 kg/d Öljyhiilivedyt 50 kg/kk Kokonaistyppi 200 kg/d 150 kg/d Puhdistusteho BOD:n 90 % ja fosforin osalta CODCr 2400 kg/d 1600 kg/d vähintään 80 % Hermanninsaaren jvp pitoisuus enintään käsittelyteho vähintään BEWiSynbra RAW Oy kuukausikeskiarvo BOD7ATU 10 mg O₂/l 95 % Styreeni 100 kg/a CODCr 60 mg O₂/l 90 % CODCr 7000 kg/a Kokonaistyppi 15 mg/l 70 % CODCr 600 kg/kk (tavoite) Kokonaisfosfori 0,3 mg/l 95 % Ashland Finland Oy kuukausikeskiarvo typen osalta vuosikeskiarvo, muiden osalta 1/4 vuosikeskiarvo CODCr 250 kg/kk Porvoon edustan merialueelle johdettava yhteenlaskettu jätevesimäärä, COD cr -kuormitus sekä fosfori- ja typpikuormitus olivat vuonna 2018 hieman edellistä vuotta pienempiä. Kiintoainekuormitus oli taas hieman noussut edellisvuodesta. Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo oli suurin kiintoaine- ja typpikuormittaja, ja Neste Oyj suurin fosforija COD cr -kuormittaja (Taulukko 4). Taulukko 4. Porvoon merialueen jätevesikuormittajien kokonaiskuormitus (kg/v) vuonna Kuormitus 2018 virtaama fosfori typpi kiintoaine CODCr m 3 /v kg/v kg/v kg/v kg/v Neste Oyj ei seurata Ashland Finland Oy ei seurata ei seurata ei seurata 400 Borealis Polymers Oy ei seurata BEWiSynbra RAW Oy Hermanninsaaren jvp Tokkisten höyryvoimalaitos ei seurata yhteensä: Jätevesien fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormitus oli suurinta tammikuussa johtuen Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon normaalia suuremmasta kuormituksesta (Kuva 8 ja 9). Neste Oyj:n ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon happea kuluttuvan aineksen kuormitus oli korkeimmillaan alkuvuodesta mutta laski keväällä. BEWiSynbra Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019 9

15 RAW Oy:n kiintoainekuormitus oli elokuussa normaalia suurempaa (n kg/kk) (Kuva 9). Kuva 8. Jätevesikuormittajien kuukausittainen fosfori- ja typpikuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna Kuva 9. Jätevesikuormittajien kuukausittainen kiintoaine- ja CODcr -kuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesi otetaan Sandvikenin itäpuolelta metrin syvyydeltä. Jäähdytysvedet johdetaan takaisin mereen merivesitunnelia (purku 3) pitkin ottoaukon pohjoispuolelle noin 0-4 metrin syvyyteen. Lupapäätöksen mukaisesti jäähdytysvesimäärä saa olla enintään m³/h. Vuonna 2018 mereen johdettu jäähdytysvesimäärä ( m³/h) jäi luparajan alapuolelle. Lämpökuorma oli edellisvuosiin verrattuna samaa tasoa (3 588 GJ/h). 3.3 KUORMITUSOSUUDET Vuonna 2018 jokien alueelle tuoma kuormitus muodosti edellisten vuosien tapaan yli 90 % alueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta (Taulukko 5). Kiintoaineen osalta lähes kaikki kuormitus tuli jokien mukana. Jokien osuus typpi-, fosfori- ja COD-kuormasta oli hieman edellisvuotta pienempi. Jokien jälkeen seuraavaksi eniten fosfori- ja COD -kuormitusta tuli 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

16 Kilpilahden laitoksilta. Typpikuormituksen osalta Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo oli suurin yksittäinen pistekuormittaja (Taulukko 5). Taulukko 5. Porvoon merialueelle tulevan pistekuormituksen prosentuaalinen jakautuminen jokien (Porvoonjoki ja Mustijoki), teollisuusjätevesien (Kilpilahden tuotantolaitokset), Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen kesken vuonna Kuormitusosuudet 2018 Kok. P Kok. N Kiintoaine COD * % % % % Porvoonjoki ja Mustijoki 94,1 92,0 99,8 94,3 Tolkkisten biovoimalaitos 0,16 0,06 0,02 ei seurata Kilpilahden teollisuusjätevedet 3,3 3,6 0,026 3,8 Hermanninsaaren jvp 2,4 4,4 0,13 1,9 * Porvoonjoki ja Mustijoki CODMn, muut CODCr 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Porvoon edustan merialueen vedenlaadun tarkkailuun kuuluu suppeina tarkkailuvuosina yhteensä 9 havaintoasemaa (Kuva 10, Taulukko 6 ja Liite 2). Vesinäytteitä otetaan ohjelman mukaan kerran talvella (tammi helmikuu) ja viisi kertaa avovesikauden aikana. Avovesikauden näytteenotto ajoittuu kesäkuulle (viikko 1 2), kaksi kertaa heinäkuulle (viikot 1 2 ja 4), elokuulle (viikko 3 4) ja syyskuulle (viikko 4). Vuonna 2018 talvinäytteet haettiin Myös avovesikauden näytteenotto toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ja näytteitä otettiin 4.6, 10.7, 25.7, 22.8 ja Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia (Mäkelä ym. 1992; Kettunen ym. 2008). Sisäsaariston vertailuasemina toimivat Uudenmaan ELY:n seuranta-asemat Musta-Hevonen 181 ja UYK-3 Sipoonselkä Sipoon edustalla. Ulkosaariston tilasta saadaan puolestaan tietoa Porvoon edustan UUS-15 Porvoo 55 havaintoasemalta (Kuva 10, Liite 2). Kaikilla näytteenottokerroilla jokaiselta tarkkailupisteiltä määritettiin näkösyvyys ja otettiin näytteet 1 m syvyydeltä sekä 1 m pohjasta. Tarkkailunäytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit pintavedestä, alusvedestä sekä 0 2 m kokoomanäytteestä. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä. Vesinäytteistä tehdyt analyysit ja analyysimenetelmät löytyvät liitteenä (Liite 5). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

17 Kuva 10. Vuonna 2018 mukana olleet tarkkailuasemat ja tutkimusalueen syvyysmalli (Metsähallitus, VELMU-kartoitukset). Taulukko 6. Vedenlaadun tarkkailun havaintoasemat sekä pisteiden maksimisyvyys ja koordinaatit (YKJ yhtenäiskoordinaatisto). havaintopiste syvyys (m) koordinaatit (YKJ) 8 Orrenkylänselkä 8 Orrenkylänselkä Kuggsund 25 Kuggsundinsalmi Illvarden koillinen 27 Kulloonlahti, Mustijoen edusta UUS-11 Porvoo 32 Sköldvikin edusta, pohjoinen Sköldvikin edusta 38 Sköldvikin edusta, etelä UUS-13 Porvoo 48 Kalvön koillispuoli P3 Kalvön NW Kalvön luoteispuoli P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Löparöfjärden P5 Stuvubergsudden W Esthamnsfjärden Jäähdytysvesien tarkkailu Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien johtamiseen liittyen havaintoasemilta 25, 27, 38, 48 ja P3 määritettiin vesimassan vertikaalinen lämpötila- ja suolapitoisuuskerrostuneisuus kaikilla näytteenottokerroilla. Suola- ja lämpötilakerrostuneisuus määritettiin mittaamalla saliniteetti ja lämpötila kenttäkäyttöisellä sondilla (YSI 6920 V21) metrin välein 20 metrin syvyyteen asti ja tästä alaspäin 5 metrin välein. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

18 Bakteerimääritykset Meriveden hygieenistä tilaa seurattiin bakteerimääritysten avulla. Näytteet otettiin heinäkuun molemmilla näytteenottokerroilla havaintoasemilta 25, 27, 38, 48 ja P3. Näytteistä määritettiin E.coli bakteerit sekä kolimuotoiset bakteerit. Meriveden hygieeninen tila määritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 perusteella (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). 4.2 POHJAELÄINTUTKIMUS Ohjelman mukaisesti pohjaeläinnäytteet otettiin kahdelta vuosittaisessa seurannassa olevalta näyteasemalta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä) (Taulukko 7, Liite 9). Ns. laaja pohjaeläintutkimus, jossa näyteasemia on 12, tehtiin viimeksi vuonna Seuraava laaja pohjaeläintutkimus on vuonna Taulukko 7. Pohjaeläinnäyteasemien taustatiedot ja pohjanlaatutiedot. Syvyys Koordinaatit Asema m KKJ YK ETRS-TN35FIN Pohjan laatu + muuta As S liejupohja, hapellinen pintakerros n. 1 cm, alla tummanharmaa savensekainen lieju, joitain sulfidiraitoja As B liejupohja, hapellinen pintakerros 0,5-1 cm, alla mustanharmaa sulfidilieju, H 2 S lievä - voimakas (1,5/3), runsaasti Marenzellerian käytäviä >> sedimentin pintakerros hyvin rikkonainen Näytteenotossa ja -käsittelyssä noudatettiin standardin SFS 5076 (1989) ohjeistusta sekä vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, Kantola ym. 2001). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin Ekman-pohjanoutimella, jonka pinta-ala on 231 cm 2. Kummaltakin näyteasemalta otettiin yksi näyte, joka koostui kolmesta erikseen käsitellystä nostosta. Näytteenoton yhteydessä tehtiin samalla havaintoja pohjasedimentin laadusta (Taulukko 7). Näytteet seulottiin maastossa 0,5 mm:n seulalla, poimittiin tuoreeltaan laboratoriossa suurennuslampun avulla ja säilöttiin 70 %:een etanoliin. Näytteet punnittiin ryhmittäin 0,1 mg:n tarkkuudella. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Liejusimpukoiden (Macoma baltica) pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella. Pohjaeläinnäytteiden määrityksestä vastasi Marja Anttila- Huhtinen. Pohjaeläinaineisto pyrittiin määrittämään tärkeimpien ryhmien osalta lajitasolle ja määrityskirjallisuutena käytettiin soveltuvin osin ympäristöhallinnon internet-sivuilla listattua kirjallisuutta (Meissner 2012). Nostokohtaiset tulokset (Liite 10) on viety ympäristöhallinnon tietojärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin. Aineistosta laskettiin BBI -indeksi (Brackish water Benthic Index), joka on kehitetty Ympäristöhallinnon sisällä rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluun kuvaamaan Itämeren vähäsuolaisten ja -lajisten pehmeiden pohjien ja pohjaeläinyhteisöjen tilaa (Vuori ym. 2009, Aroviita ym. 2012, Perus ym. 2007). Indeksin laskennassa käytetään lajimäärää, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

19 eri lajien yksilömääriä sekä eri eläinlajien tai -ryhmien ympäristöstressin sietokykyä kuvaavia pistearvoja. BBI- ja BBI-ELS -arvojen laskennassa käytettiin hyväksi ympäristöhallinnossa laadittua Excel-pohjaista makrotyökalua (Perus & Österberg 2012). 4.3 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU Kaupallisten kalastajien saaliita selvitettiin kalastustiedustelulla. Suomenlahden pyyntiruudulla 54 kalasti vuonna 2011 kaikkiaan 35 kalastajaa. Vuoden 2011 selvitysten perusteella itse tarkkailualueella kalastaa kuitenkin vain pieni osa kalastajista. Vuoden 2018 saalistiedot saatiin vain yhdeltä kaupalliselta kalastajalta, sillä kaksi muuta aiemmin alueella kalastanutta ei ollut enää jatkanut kalastusta tarkkailualueella. Tiedustelulomake on esitetty raportin liitteessä (Liite 11). 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Talvella jokivesien vaikutus tarkkailualueella näkyi kohonneina typpipitoisuuksina ja sameuksina pintavedessä jokisuita lähellä olevilla asemilla. Pintaveden sameus oli suurimmillaan talvella havaintoasemilla 8, 27 ja 38 (13 23 FTU). Muilla havaintoasemilla sameus oli alle 5 FTU talvella (Kuva 11, Liite 6). Myös pintaveden kokonaistyppipitoisuus ( µg/l) oli talvella korkea lähellä jokisuita (asemat 8, 25, 27 ja 38) kuten myös fosforipitoisuus asemilla 8 ja 38 (n. 85 µg/l). Sen sijaan alusveden kokonaistyppipitoisuus oli tasaisempi asemien välillä ( µg/l) (Kuva 12). Jokiveden vaikutuksesta kertoo myös alhainen näkösyvyys ja sähkönjohtavuus lähempänä jokisuuta talvella (Kuva 13 ja 14). Alusveden happitilanne oli talvinäytteenoton aikana yleisesti hyvä (80 90 %). Ainoastaan Orrenkylänselällä alusveden happikyllästys oli yleistä tilaa heikompi (48 %) (Kuva 15), mikä näkyikin alusveden kohonneena fosforipitoisuutena (Kuva 16, Liite 6). Avovesikaudella pintaveden sameus oli melko alhainen koko tarkkailualueella. Näkösyvyys laski yleisesti kesän aikana ja oli suurin ulkoasemilla (Kuva 13, Liite 6). Asemalla 8 ja 25 vesi oli loppukaudesta hieman muita asemia sameampaa, ja johtunee jokivesien vaikutuksesta alueella (Kuva 11). Tämä näkyi myös alhaisena näkösyvyytenä erityisesti asemalla 25 (Kuva 13). Alusveden happikyllästyneisyys oli yleisesti alhaisimmillaan heinäelokuun vaihteessa. Asemalla 8 alusvesi oli hapetonta heinäkuun lopussa (Kuva 15), jolloin myös alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (530 µg/l). Orrenkylänselällä (as. 8) on yleisesti edellisinäkin vuosina ollut huono happitilanne kesällä. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus nousi kaikilla asemilla syksyä kohti, ja pitoisuudet olivat korkeimmillaan elo- ja syyskuussa (Kuva 15). Pintaveden kokonaistyppipitoisuus oli melko tasainen avovesikaudella kaikilla asemilla. Kun taas alusveden huono happitilanne näkyi asemalla 8 myös kohonneena typpipitoisuutena (1500 µg/l) (Kuva 12). 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

20 25 Sameus, FTU P3 5 P4 P Kuva 11. Pintaveden sameus Porvoon edustan merialueen havaintoasemilla vuonna Kokonaistyppipitoisuus, µg/l Päällysvesi P3 P4 P5 Kokonaistyppipitoisuus, µg/l Alusvesi P4 200 P Kuva 12. Päällys- ja alusveden kokonaistyppipitoisuudet Porvoon edustan merialueen havaintoasemilla vuonna P3 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

21 4 3, , , P3 P4 0,5 P Kuva 13. Näkösyvyys Porvoon edustan merialueen havaintoasemilla vuonna Helmikuun näkösyvyys asemalla 8 on poistettu epävarman tuloksen takia. Näkösyvyys, m 1000 Sähkönjohtavuus ms/m P3 P P5 Kuva 14. Sähkönjohtavuus pintavedessä Porvoon edustan merialueen havaintoasemilla Happikyllästyneisyys, % P3 P4 P5 Kuva 15. Alusveden (1 m pohjasta) happikyllästyneisyys Porvoon edustan merialueen havaintoasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

22 Kokonaisfosforipitoisuus, µg/l Päällysvesi P3 P4 P µg/l Alusvesi Kokonaisfosforipitoisuus, µg/l P3 P4 P5 Kuva 16. Päällys- ja alusveden kokonaisfosforipitoisuudet Porvoon edustan merialueen havaintoasemilla vuonna Päällysveden rehevyystaso Suomenlahdella oli kesän aikana erittäin runsaita sinileväkukintoja (Suomen Ympäristökeskus 2018b), jotka näkyivät korkeina klorofylli-a-pitoisuuksina myös tarkkailualueella (Kuva 17). Päällysveden rehevyyttä ja levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus nousi loppukesää kohti. Klorofyllipitoisuus oli erityisesti korkea elokuussa lähempänä jokisuita asemilla 8 ja 25 maksimipitoisuuden ollessa 34 µg/l. Muilla asemilla klorofylli-a pitoisuus oli korkein syyskuussa. Klorofyllipitoisuus oli keskimäärin suurin (16µg/l) asemalla 25 (Kuva 17). Avovesikauden keskimääräinen klorofylli-a pitoisuus oli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna, johtuen vuoden 2018 lämpimästä säästä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

23 35 Klorofylli a pitoisuus, µg/l P3 P4 P5 Kuva 17. Klorofylli-a pitoisuus pintavedessä (kokoomanäytteestä, 0-2 m) Porvoon edustan merialueen havaintoasemilla. Fosfaattifosfori (liuennut epäorgaaninen fosfori, PO4-P) ja nitraattityppi (typen epäorgaaninen yhdiste, NO3-N) ovat molemmat levien pääasiassa käyttämiä ravinteita (Pitkänen 1994). Koska levät käyttävät hyväkseen vedessä olevia em. liukoisia ravinteita, niiden määrät ovat yleensä kesäisin päällysvedessä varsin vähäisiä. Liukoisten ravinteiden määrä päällysvedessä on yleisesti korkein talvella ja loppusyksystä, jolloin levätuotanto puuttuu kokonaan tai on selvästi kesää vähäisempää. Ravinnesuhteita tarkastelemalla voidaan arvioida, mikä ravinne toimii pääasiallisena levätuotantoa rajoittavana tekijänä. Rajoittavaa ravinnetta arvioitaessa voidaan käyttää Forsbergin ym. (1978) esittämiä rajaarvoja (Taulukko 8). Taulukko 8. Päällysveden ravinnesuhteiden arvioinnissa käytetyt raja-arvot typen ja fosforin kokonaisravinnepitoisuuksille sekä liukoisille ravinnepitoisuuksille. kokonaisravinteet liukoiset ravinteet (NO2, NO3, NH4, POP4) N/P -suhde minimiravinne N/P -suhde minimiravinne < 10 typpi < 5 typpi typpi tai fosfori 5-12 typpi tai fosfori > 17 fosfori > 12 fosfori Tuotantokauden kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella useimmat asemat olivat kesäja heinäkuussa yhteisrajoitteisia, ainoastaan uloimmat asemat olivat niukasti fosforirajoitteisia (Kuva 18). Tilanne muuttui elokuussa, ja syyskuussa kaikki asemat olivat jo typpirajoitteisia. Liukoisten ravinteiden suhde vaihteli selkeämmin tuotantokauden aikana. Yleisesti tuotantokauden aikana asemat olivat liukoisten ravinteiden suhteen typpirajoitteisia. Kuitenkin heinäkuun loppupuolella vallitsi fosforirajoitteisuus. Kuggsund (as. 25) poikkesi muista alueista ja oli sekä kesäkuussa että heinäkuun lopulla 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

24 fosforirajoitteinen. Heinäkuun alussa asema 25 oli kuitenkin yhteisrajoitteinen (Kuva 18, Liite 7). 20 N/P suhde P3 P4 P5 N/P suhde, liukoiset P3 P4 P5 Kuva 18. Päällysveden kokonaisravinnesuhteita ja liukoisten ravinteiden suhteita Porvoon edustan merialueella kesä-syyskuu Käytetyistä vertailupisteistä (Liite 2) UYK-3 Sipoonselkä ja Musta-Hevonen 181 ovat Suomenlahden sisäsaaristoa kuten tarkkailualuekin, mutta Uudenmaan ELY:n asema UUS-15 Porvoo 55 kuuluu jo Suomenlahden ulkosaaristoon. Em. vertailuasemien klorofylli-a pitoisuus oli huomattavasti alhaisempi kuin tarkkailualueen uloimpien asemien (P4 ja P5) klorofylli-a pitoisuus. Vertailuasemien korkein klorofylli-a pitoisuus oli asemalla UYK-3 Sipoonselän (kasvukauden keskiarvo 9,03 µg/l). Ulkosaaristossa (UUS- 15 Porvoo) klorofyllipitoisuudet olivat selvästi sisäsaaristoa pienempiä (keskimäärin 6,87 µg/l). Kokonaisravinnesuhteiden kasvukauden keskiarvojen perusteella asema UUS-15 Porvoo oli fosforirajoitteinen heinä- ja syyskuussa. Asema Musta-Hevonen oli kasvukauden aikana yleisesti typpirajoitteinen ja asema UYK-3 Sipoonselkä oli yleisesti yhteisrajoitteinen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

25 5.1.2 Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset Vertikaalisten suolapitoisuus- (saliniteetti) ja lämpötilamittausten avulla seurataan Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien purun mahdollisia vesistövaikutuksia. Jäähdytysvedet johdetaan merivesitunnelia (purku 3) pitkin mereen pisteen 38 läheisyydessä (Liite 2). Edellisinä vuosina jäähdytysvesien vaikutukset ovat olleet hyvin vähäisiä tai niitä ei ole juurikaan havaittu. Helmikuussa veden lämpötila oli melko tasainen pinnasta pohjaan kaikilla asemilla. Lämpötila vaihteli välillä -0,2 +1,7 C. Vesi oli lähes kaikissa syvyyksissä lämpimintä asemalla 38. Suolapitoisuus oli varsin tasainen pinnasta pohjaan lukuun ottamatta Kuggsundin (as. 25), Tolkkisen (as. 27) ja Kilpilahden edustaa (as. 38), joilla pintavedessä näkyi jokivesien vaikutus (Liite 8). Kesäkuussa pintaveden lämpötila oli välillä 8 14 C, ja kokonaisuudessaan vesimassa oli lämpimintä asemalla 25. Saliniteetti oli kaikilla asemilla melko tasainen pinnasta pohjaan. Heinäkuun alussa pintaveden lämpötila oli noin C, ja vesimassa oli lämpimintä asemalla 27. Heinäkuun lopulla pintaveden lämpötila oli noin C (Liite 8), mikä oli huomattavasti lämpimämpää kuin edellisenä vuonna (15 17 C). Elokuun loppupuolella pintaveden lämpötila oli jo viilentynyt (11 17 C), ja vesimassa oli lämpimintä Kuggsundissa (as. 25). Pintaveden saliniteetti oli hieman noussut heinäkuusta johtuen kuivasta säästä ja alhaisista jokivirtaamista. Syyskuussa pintaveden lämpötila oli noin 14 C ja vesimassa oli taas lämpimintä Kuggsundissa (as. 25). Pintaveden saliniteetti oli hieman laskenut edellisestä mittauskerrasta, mutta oli vielä korkeampi kuin esim. heinäkuussa (Liite 8). Tulosten perusteella Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien vaikutukset alueen vesimassan lämpötilaan ja suolapitoisuuteen olivat vuonna 2018 hyvin vähäisiä. Talvella havaittiin vesimassassa pientä lämpötilanousua merivesitunnelia lähinnä olevalla pisteellä 38 (Liite 8) Veden hygieeninen laatu Heinäkuun näytteenottojen yhteydessä pisteillä 25, 27, 38, 48 ja P3 tehtyjen Escherichia coli -bakteerimääritysten perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavesikelpoista kaikilla pisteillä. E. coli -määrät jäivät kaikilla asemilla pieniksi (Kuva 19, Liite 6) ollen selvästi rannikon uimavesille asetetun toimenpiderajan alapuolella (E. coli -bakteerit 100 pmy/100 ml). Kolimuotoiset bakteerit (koli36) ovat ns. maaperäbakteereja ja eivät kuvaa veden hygieenistä laatua. Kolimuotoisia bakteereja (koli36) löytyy maaperästä, orgaanisesta aineksesta ja yleisesti vesistöissä. Aikaisemmin uimaveden laadun arvioinnissa huomioitiin myös kolimuotoisten bakteerien kokonaismäärä (raja-arvo 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

26 10 000pmy/100 ml). Kolimuotoisten bakteerien määrät olivat yleisesti korkeita heinäkuun lopussa kaikilla näyteasemilla (Kuva 19) P P E.coli Koli.36 Kuva 19. Escherichia coli-bakteerien ja kokonaiskolien määrä (koli36) (pmy/100 ml) päällysvedessä heinäkuun näytteenottokerroilla 2018 Porvoon edustan näyteasemilla. Veden hygieenistä laatua arvioidaan E. coli-määrien perusteella, joten vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä osoittaa että ravinneainepitoisuudet ovat hieman vähentyneet, eli rehevyys on vähentynyt alueella vuosien välisellä ajalla. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus ovat selvästi laskeneet 2000-luvun alun jälkeen. Liukoisten ravinteiden osalta vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta. Keskimääräiset ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet vuodesta 2011 lähtien selkeästi 2000-luvun alkua pienempiä. Kokonaisravinnesuhteen osalta Porvoon merialueella on yleensä vallinnut yhteisrajoittuneisuus. Klorofylli-a pitoisuus on myös vaihdellut paljon vuosien välillä, mutta trendi on laskeva. Hellekesänä 2018 klorofyllipitoisuudet olivat kuitenkin suurempia kuin parina edellisenä kesänä, jotka olivat viileitä ja sateisia (Kuva 20). Jokien tuoma kuormitus ei ole osoittanut selvää laskevaa kehityssuuntaa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna (Liite 3). Kuormituksen ja vedenlaadun pidempiaikaista kehitystä tullaan tarkastelemaan lähemmin vuoden 2019 laajan tarkkailun raportissa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

27 Kuva 20. Vedenlaadun kehitys päällysvedessä kasvukaudella (touko-syys) Porvoon edustan merialueella vuosina Kuvissa on esitetty kunkin vuoden vuosikeskiarvo kaikilta nykyisen tarkkailun suppeina vuosina mukana olevilta pisteiltä (8, 25, 27, 32, 38, 48, P3, P4, P5). 5.2 POHJAELÄINTARKKAILU Pohjanlaadun maastohavainnot Näyteasemat S ja B olivat molemmat liejupohjia (Taulukko 7, Liite 9). Molemmilla näyteasemilla pohjan laatu oli hyvin samankaltainen kuin edellisenä vuonna. Öljysataman edustalla (as. S) hapellisen pintakerroksen paksuus oli 1 2 cm. Sen alla oli tummanharmaata savensekaista liejua sulfidiraitoineen. Asemalla B hapellisen kerroksen paksuus oli vain 0,5 1 cm. Tällä asemalla hapellisen kerroksen alla oli mustanharmaata sulfidiliejua, ja rikkivedyn haju oli lievää - voimakasta. Marenzelleria-matojen runsaus asemalla B tuli esiin jo näytteenoton yhteydessä; sedimentin pintakerros oli hyvin rikkonainen, koska siinä oli niin runsaasti Marezelleria-matojen käytäviä. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

28 5.2.2 Pohjaeläimistö Asemien S ja B sekä nostokohtaiset että keskimääräiset neliömetritulokset on esitetty liitteessä (Liite 10). Tulostaulukossa on esitetty myös näyteasemien viralliset nimet, joilla tulokset löytyvät Hertasta. Ympäristöhallinnon vesimuodostumien tyyppijaon mukaan molemmat näyteasemat ovat Suomenlahden sisäsaaristoa. Öljysataman edustalla (asema S) pohjaeläimistössä dominoivat entistä selvemmin Marenzelleria-monisukasmadot. Em. lajin lisäksi näytteissä esiintyi sekä makeanveden että murtovesialueen harvasukasmatoja, pieniä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) ja varsinaiseen murtovesilajistoon kuuluvia liejusimpukoita (Macoma baltica) ja yksi kotilolaji (Kuva 21). Raakkuäyriäisiä (Ostracoda) näytteissä esiintyi jopa enemmän kuin vuosina , kun parina edellisenä vuonna ne puuttuivat lähes täysin tai täysin. Paikan lajimäärä (7 lajia) oli noussut edellisestä vuodesta (3 lajia). Liejusimpukoita esiintyi näytteessä yhteensä 16 yksilöä, joista suurin osa oli pieniä, nuoria yksilöitä (Kuva 22). Svartbäckinselän eteläosan syvällä alueellakin (asema B) Marenzelleriamonisukasmatojen yksilötiheys ( yks/m 2 ) oli edellistä vuotta suurempi, mutta ei kuitenkaan yltänyt huippuvuoden 2011 tasolle ( yks/m 2 ) (Kuva 21). Lisäksi näytteessä esiintyi rehevän pohjan makean veden Potamothrix/Tubifex harvasukasmatoja, liejusimpukoita ja valkokatkoja (Monoporeia affinis). Lajimäärä (4 lajia) oli sama kuin edellisenäkin vuonna. Valkokatkojen yksilötiheys (43 yks/m 2 ) oli suurempi kuin kertaakaan 2000 luvulla. Liejusimpukoita oli näytteessä yhteensä vain 5 yksilöä, joista yksi oli alle 5 millimetrinen (Kuva 22). BBI -indeksi on kehitetty rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluun, jossa pohjaeläimistö on yksi luokittelumuuttujista. Sekä BBI että siitä laskettu BBI-ELS -indeksi voivat saada arvoja väliltä 0 1. Mitä lähempänä indeksiarvot ovat nollaa, sitä heikompi on pohjaeläinyhteisön ja samalla pohjan ekologinen tila. Vesialueen pohjan ekologista tilaa kuvaava BBI-ELS -arvo (BBI-Ekologinen LaatuSuhde) saadaan, kun aineistosta saatua BBI-arvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen BBI-vertailuarvoon: BBI-ELS-arvo on havaitun BBI-arvon ja vastaavan BBI-vertailuarvon välinen suhde. Yleensä BBI -indeksi lasketaan vesimuodostelmalle pidemmän ajanjakson tulosten perusteella. Tässä BBI - indeksiä ja BBI-ELS -arvoja on käytetty kuvaamaan alueen pohjaeläimistöä perustuen vain yhden näytteenottokerran asemakohtaisiin tuloksiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

29 Havaintopaikka S yks./m g WW/m Tub Mon Chi Mac Marenz Muut Biom BBI 0,550 0,510 0,390 0,200 0,370 BBI ELS 0,920 0,850 0,650 0,330 0,620 tilaluokka E H H V H Havaintopaikka B yks./m g WW/m Tub Mon Chi Mac Marenz Muut Biom BBI 0,370 0,460 0,420 0,140 0,170 BBI ELS 0,620 0,770 0,700 0,230 0,280 tilaluokka H H H V V Kuva 21. Pohjaeläinten yksilötiheys (yks/m2) ryhmittäin/lajeittain (Tub=Tubificidae, Mon=valkokatka, Chi=surviaissääsket, Mac=liejusimpukka, Marenz=Marenzelleria ja Muut) ja kokonaisbiomassa (g WW/m2) näyteasemilla S ja B vuosina Huom. Y-akselien asteikot ovat kuvissa erilaiset. Kaaviossa on esitetty myös ko. vuosien pohjaeläintuloksiin perustuvat BBI- ja BBI-ELSarvot sekä BBI-ELS:in mukainen tilaluokka. Hu=huono, V=välttävä, T=tyydyttävä ja H=hyvä ja E=erinomainen. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

30 10 Asema S 8 yksilöä mm 10 Asema B 8 yksilöä mm Kuva 22. Liejusimpukan (Macoma baltica) kokojakauma vuonna 2018 asemalla S (n=16) ja B (n=5). Aseman S simpukoista suurin osa (69 %) oli pieniä, nuoria yksilöitä ( 5 mm). Asemalla B liejusimpukoiden yksilömäärä jäi vähäiseksi. BBI-indeksin mukaan pohjan tila oli vuonna 2018 öljysataman edustalla (as. S) edellistä vuotta parempi (Kuva 21). Paikan lajimäärä oli noussut, ja lajistossa oli myös indeksin arvoa nostavaa herkkää lajiryhmää, raakkuäyriäisiä. Sen sijaan Svartbäckin syvännealueella (as. B) pohjan tila oli pysynyt BBI-indeksin mukaan samana kuin vuonna 2017 kuten myös lajimäärä. Näytteissä esiintyi kyllä indeksin arvoa nostavaa herkkää lajia, valkokatkaa, mutta niiden yksilömäärät jäivät niin pieniksi verrattuna massiivisesti esiintyvään Marenzelleria monisukasmatoon. Suomenlahden suurimmat ongelmat ovat yleinen rehevyys ja syvien alueiden huono happitilanne. Yleisen rehevyyden lisäksi alueelliseen tilanteeseen vaikuttaa aina lisäksi myös paikallinen kuormitus, jokien tuoma ravinnekuorma sekä paikalliset olosuhteet kuten matalien kynnysten erottamat erilliset altaat. Suomenlahden yleinen tila näkyy myös Porvoon sisäsaariston pohjaeläimistössä. Tämän selvityksen selvä valtalaji oli molemmilla Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

31 näyteasemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria-monisukasmato, kuten monilla muillakin yli 20 metrin syvyisillä merialueilla Suomenlahden rannikolla (Anttila- Huhtinen 2018). Marenzelleria-monisukasmatojen havaitut maksimiyksilötiheydet tarkkailualueella ovat vuodelta 2011, mutta nyt tiheydet olivat taas nousseet verrattuna edeltäneisiin vuosiin. Tämän merialueen syvillä liejupohjilla vallitsisi luonnostaan valkokatka (Monoporeia affinis) kilkki (Mesidotea entomon) -pohjaeläinyhteisö, mutta tällaista ns. luonnontilaista syvän veden pohjaeläinyhteisöä ei tutkimusalueen syvillä alueilla ole tavattu pitkään aikaan, vaikka yksittäisiä valkokatkoja on näytteissä joskus esiintynytkin. Tämän yhteistarkkailun näyteasemilla valkokatkaa on viimeksi tavattu merkittäviä määriä 1980-luvun alkupuolella. Pohjaeläimistön muutoksia pidemmällä aikavälillä tullaan käsittelemään tarkemmin seuraavassa 2019 laajan tutkimusvuoden vuosiraportissa. 5.3 KAUPALLISTEN KALASTAJIEN SAALISTIEDUSTELU Tiedustelun palauttanut kaupallinen kalastaja teki kuukaudessa keskimäärin n. 17 kalastusmatkaa (Kuva 23). Kalastusaktiivisuus oli suurinta tammikuussa, toukokuussa sekä elokuussa. Kalastaja oli pyytänyt alueilla 1-3 (Liite 12), kuten edellisenäkin vuonna. Kalastaja ilmoitti käyttäneensä verkkoja, rantarysiä sekä katiskoita. Lohi- tai silakkarysiä ei ollut käytössä. Verkkopyynnin saalis koostui pääosin kuhasta, hauesta ja siiasta (Kuva 24). Verkkopyynnin yksikkösaalis oli keskimäärin n. 1,1 kg/verkkovrk. Kuhan (0,49 kg/verkkovrk.) ja hauen (0,35 kg/verkkovrk.) yksikkösaaliit olivat saalislajeista suurimmat. Kuva 23. Porvoon merialueella toimivan kaupallisen kalastajan kuukausikohtaiset kalastusmatkojen lukumäärät vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

32 Kuva 24. Porvoon merialueella toimivan kaupallisen kalastajan verkkopyynnin saalislajit ja niiden osuus kokonaissaaliista vuonna Kesäaikainen kalastus tapahtui katiskoilla ja rysillä. Valtaosan saaliista muodosti suutari (n. 70 %) (Kuva 25). Kalastaja ei ollut havainnut saaliskaloissa makuvirheitä. Lokakuussa vesi oli kalastajan havaintojen perusteella ollut normaalia sameampaa ja roskaisempaa. Kuva 25. Porvoon merialueella toimivan kaupallisen kalastajan rysä- ja katiskapyynnin saalislajit ja niiden osuus kokonaissaaliista vuonna YHTEENVETO Tässä yhteistarkkailun vuosiraportissa on käsitelty Porvoon edustan merialueen tilaa vuonna 2018 vedenlaatu- ja pohjaeläintarkkailun sekä kaupallistenkalastajien saalistiedustelun perusteella. Vuosi 2018 oli ohjelman mukaan suppean tarkkailun vuosi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

33 Porvoon edustan merialueen suurimmat kuormittajat ovat Porvoonjoki ja Mustijoki. Niiden tuoman kuormituksen suuruus oli vuonna 2018 alueelle tulevasta kuormituksesta noin 90 %, kiintoaineen osalta jopa 99,8 %, joten jokivesillä oli suuri vaikutus Porvoon edustan vedenlaatuun ja jätevesien vaikutusta oli vaikea erottaa siitä. Jätevesien COD-, fosfori- ja typpikuormitus oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, kun taas jätevesien kiintoainekuormitus oli hieman suurempi. Jätevesikuormitus oli muutamia luparajojen ylityksiä lukuun ottamatta lupien mukaista. Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa etenkin talviaikaan jokisuiden lähialueella, missä päällysvesi oli sameampaa ja talvella myös typpipitoisempaa kuin ulompana tarkkailualueella. Happitilanne pysyi talvella alusvedessä hyvänä, paitsi Orrenkylänselällä missä vesi vaihtuu huonommin. Kesällä alusveden happikyllästyneisyys oli alhaisimmillaan heinäkuussa ja elokuussa. Orrenkylänselällä alusvesi oli jopa hapetonta heinäkuun lopussa. Huonosta happitilanteesta johtuen alusveden fosforipitoisuudet olivat ajoittain koholla, etenkin loppukesällä. Porvoon merialueen kasvukauden keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus oli edelliseen vuoteen verrattuna kaksinkertainen. Vuoden 2018 lämmin sää toi Suomenlahdelle runsaita leväkukintoja, jotka näkyivät korkeina klorofyllipitoisuuksina tarkkailualueella. Lähinnä jokisuita klorofyllipitoisuudet olivat ulompia alueita korkeampia saavuttaen huipun jo elokuussa. Ulompana korkeimmat klorofylli-a-pitoisuudet esiintyivät vasta syyskuussa. Tuotantokauden kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella merialue oli yleisesti yhteisrajoitteinen kesä- ja heinäkuussa sekä typpirajoitteinen elo- ja syyskuussa. Liukoisten ravinnepitoisuuksien mukaan merialue oli useimmiten typpirajoitteinen. Veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella ei seurantajakson aikana havaittu selviä jätevesien vaikutuksia. Jäähdytysvesien tarkkailussa havaittiin ainoastaan talvella pientä lämpötilanousua. Pohjaeläinnäytteet otettiin kahdelta jokavuotisessa seurannassa olevalta asemalta, öljysataman edustalta (as. S) ja Svartbäckinselän eteläisestä syvänteestä (as. B). Molemmilla alueilla oli sedimentin pinnalla noin 0,5 2 senttimetrin hapellinen pintakerros, ja Svartbäckinselän syvännenäytteessä haisi rikkivety. Pohjaeläinlajistossa näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Molempien asemien selvä valtalaji oli huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria monisukasmato. Em. lajin lisäksi esiintyi myös liejusimpukkaa (Macoma baltica) ja rehevän pohjan harvasukasmatoa Potamothrix/Tubifex. Molemmilla näyteasemilla esiintyi myös herkäksi luokiteltuja pohjaeläinlajeja, öljysataman edustalla raakkuäyriäisiä (Ostracoda) ja Svartbäckin syvännealueella pieniä määriä valkokatkaa (Monoporeia affinis). BBI-indeksin mukaan pohjan tila oli vuonna 2018 öljysataman edustalla edellistä vuotta parempi, mutta Svartbäckinselän syvännealueella tila oli pysynyt samana. Kaupallisten kalastajien saalistiedustelun palautti vain yksi tutkimusalueella kalastanut kalastaja. Kalastaja oli käyttänyt verkkoja, rysiä sekä katiskoita. Kalastusmatkoja kertyi 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

34 kuukaudessa keskimäärin 16, mikä oli lähellä edellisvuoden tasoa. Verkkokalastuksen saalis koostui pääosin kuhasta, hauesta ja siiasta. Rysä- ja katiskasaaliissa valtalajina oli suutari. Kalastaja ei ollut havainnut kaloissa makuvirheitä, mutta lokakuussa vesi oli ollut normaalia sameampaa ja roskaisempaa. 7 TARKKAILUN JATKAMINEN Porvoon edustan merialueen tilan tarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti vuonna 2019, jolloin tarkkailussa on vuorossa laaja tarkkailu. VIITTEET Anttila-Huhtinen, M Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon (Porvoo) Saneerauksen vesistötarkkailu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 422/2019. Anttila-Huhtinen, M Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vuosina ja vertailua aikaisempiin tuloksiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 279/2018. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää L., Järvinen, M., Karjalainen, S., Kauppila, P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Perus, J., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela T., Vehanen T. & Vuori K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita no 7/2012. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21: Ilmatieteenlaitos 2018a. Jäätalvi oli keskimääräinen. Tiedote laitos>tiedotearkisto>2018 Ilmatieteenlaitos 2018b. Kuukausikohtaiset ilmastokatsaukset. Ilmatieteen laitos 2018c. ja meri> Havaintojen lataus Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. & Heikkinen, M Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläinseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P Ympäristöopas Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Korpinen, P., Kiirikki, M., Koponen, J., Sarkkula, J. ja Väänänen, P Rehevöitymiskehityksen arviointi Kotkan ja Porvoon edustan merialueilla 3D vesistömallin avulla. Suomen ympäristö, ympäristönsuojelu no 587. Meissner, K Pohjaeläinten määrityskirjallisuutta, Ympäristöhallinnon yhteinen verkko palvelu, , tila>pintavesien tilan seuranta>biologisten seurantamenetelmien ohjeet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/

35 Mykkänen, J. & Kronholm, H Tolkkinen-Porvoo väylän ruoppauksen ja ruoppausmassojen läjittämisen vesistövaikutuksien tarkkailu, Sameuskartoitus Luode Consulting Oy. Mykkänen, J. & Lindfors, A Jätevesien leviämiskartoitus Kilpilahden jalostamon edustan merialueella Luode Consulting Oy. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V Zoobenthos as indikators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36(2-3): Perus, J. & Österberg, M BBI-excel makron opas. Moniste, lokakuu Pitkänen, H Eutrophication of the Finnish coastal waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Environment Research Institute 18. National Board of Waters and the Environment, Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Ramboll Analytics Oy Porvoon edustan merialueen tila vuosina Työnro , moniste. Ramboll Oy Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille Vesistö- ja kalataloustarkkailu. SFS Vesitutkimukset. pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standarsoimisliitto SFS. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen Ympäristökeskus 2018a. Vesitilanne vuoden 2017 lopussa: Vedet korkealla maan eteläosassa, heikkoja jäitä syytä varoa Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Kainuussa. Suomen Ympäristökeskus 2018b. Valtakunnallinen leväyhteenveto 2018: Helteinen kesä toi merialueelle poikkeuksellisen runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkausi aikaistui. Tiedote Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 281/2019

36 LIITE 1

37 LIITE 2

38 LIITE 3 Porvoonjoen kuormitustiedot Porvoonjoki Porvoonjoki kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiint. (F6:GVS) COD m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk ka yht

39 LIITE 3 Mustijoen kuormitustiedot Mustijoki Mustijoki kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk ka yht

40 LIITE 3 Jokien yhteenlaskettu kuormitus Vesimäärä Kok. N CODcr Kiintoaine Kok. P Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d Keskiarvo

41 LIITE 4 Ashland Finland Oy Borealis Polymers Oy BEWiSynbra RAW Oy Vuosi Virtaama CODCr Vuosi Virtaama Kok. P CODcr Kiintoaine Hiilivedyt* BOD7 Vuosi Virtaama Kok. P CODcr Kiintoaine Styreeni Kok. N m3/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d , ,3 47 6,4 0, , ,1 41 3,6 0, , , ,9 0, , , , ,1 0, , , , , ,8 0, , , , , ,1 0, , , ,03 0, , , , , ,6 0, , , ,5 0, , ,4 0, , , , ,21 8,3 2,1 0, , , ,2 0,2 35, ,11 9,3 2,6 0, , , ,6 0,1 44, ,13 5,4 1,9 0, , , ,5 0,2 0, ,11 3,7 1,4 0, , , ,0 0,1 0, ,12 4,2 1,1 0, , , ,0 1,1 0, ,1 5,1 0,8 0, , , ,2 0,8 0, ,17 6 1,1 0, , , ,6 0,4 0, ,07 7,1 2,6 0, , , ,7 0,5 0, ,05 4,8 1,6 0, , , ,8 0,6 0, ,07 5,4 1,7 0, , , ,2 0,4 0, ,17 15,9 5,8 0, , , ,1 0,7 0, ,36 18,9 3,1 0, , , ,9 0,4 0, ,68 23,6 3,2 0,06 4, , , ,9 0,6 0, ,83 9,6 1,9 0,04 3, , ,1 76 3,8 0,3 0, ,51 10,7 2,2 0,04 3, , ,1 50 2,0 0,3 0, ,37 6,3 1,1 0,03 1, , ,1 49 1,5 0,3 0, ,12 7,4 1,4 0,04 1, , ,1 57 1,9 0,3 0, , ,7 0,06 3, , , ,1 0,7 0, , ,3 0,07 2, , ,2 50 8,0 0,6 0, , ,2 0,02 3,8 Keskiarvo 87 5,4 Keskiarvo , ,4 0,7 4,6 Keskiarvo 290 0,2 17 2,8 0,03 3,0

42 Neste Oyj Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo vuodet Kokonniemen ja Hermanninsaaren yhteenlaskettu kuormitus ja vuodesta 2002 eteenpäin Hermanninsaaren uuden puhdistamon kuormitus Vuosi Virtaama Kok. P Kok. N CODcr Öljy Fenolit Vuosi Virtaama Kok. P Kok. N CODcr Kiintoaine BOD7 m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d , , , , , , , , , , , , , , , ,2 0, , , ,3 0, , , ,4 2, , , ,7 0, , ,3 0, , ,1 0, , , ,5 0, , , ,6 0, , , ,5 0, , , , , , , ,6 0, , , ,3 0, , , ,9 0, , ,2 0, , , ,1 0, , , ,4 0, , , ,9 0, , , ,3 0, , , ,0 0, , , ,2 0, , , ,1 0, , , ,2 0, , , ,8 0, , Keskiarvo , ,3 0,77 Keskiarvo , LIITE 4

43 LIITE 5 Vesinäytteistä tehnyt analyysit näytesyvyyksittäin eri vuodenaikoina. talvella kesällä ja syksyllä 1 m pohja-1 m 1 m 0-2 m pohja-1 m lämpötila x x x x happipitoisuus x x x x hapenkyllästys x x x x ph x x x x sähkönjohtavuus x x x x sameus x x x x kokonaistyppi x x x x nitraatti-nitriitti -typpi x x ammoniumtyppi x x kokonaisfosfori x x x x suodatettu fosfaattifosfori x x a -klorofylli x x Vesinäytteistä tehdyt analyysit sekä käytetyt määritysmenetelmät. analyysi yksikkö menetelmä a-klorofylli µg/l * SFS 5572:1993 happi mg/l * Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990 happikyllästys % * Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990 ph * SFS 3021:1979 sameus FTU * SFS-EN-ISO 7027:2000 sähkönjohtokyky ms/m * SFS-EN ISO 27888:1994 kokonaistyppi (merivesi) µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990 nitraatti-nitriitti typpi, NO3 + NO2 µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990 ammoniumtyppi, NH4 µg/l * Fotom., SFS 3023:1976 kokonaisfosfori µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 3026:1986 liukoinen fosfaattfosfori (nucleopore 0,4 µm) µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 3025:1986 E.coli -bakteerit pmy/100ml * Colilert Kolimuotoiset bakteerit pmy/100ml * Colilert * FINAS-akkredioitu menetelmä

44 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 1/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Klo 12:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,5 m; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; 1 1,3 12,3 90 3, , <1 23 0,7 11,8 85 1, , PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Klo 12:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,8 m; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; 1 3,20 0,4 12, , <1 19 4,41 1,6 12,3 91 2, , ,15 1,07 3 4,18 1,11 4 4,23 1,15 5 4,27 1,36 6 4,27 1,39 7 4,27 1,37 8 4,25 1,30 9 4,27 1, ,32 1, ,32 1, ,33 1, ,34 1, ,36 1, ,37 1, ,38 1, ,38 1, ,40 1,48 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

45 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Klo 11:40; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,0 m; Ilm.lt. -12 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 2 cm; Jää 15 cm; 1 4,19 0,4 12,7 90 2, , ,5 2 4,27 0,16 3 4,29 0,29 4 4,34 0,06 5 4,36 0,02 6 4,37 0,03 7 4,38 0,04 8 4,38-0,06 9 4,39-0, ,41-0, ,41-0, ,42-0, ,42-0, ,42-0, ,43-0, ,43-0, ,44-0, ,45-0, ,48-0, ,49-0, ,79 0, ,07 0, ,12 1, ,15 1,4 11,1 82 1, , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Klo 11:05; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,7 m; Ilm.lt. -15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 2 cm; Jää 15 cm; 1 0,0 13,0 91 1, , < ,7 44 1,4 11,3 83 1, , /30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

46 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Klo 15:10; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,6 m; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 7 cm; Jää 18 cm; 1 2,98 0,4 10,8 77 4, , <1 2 4,09 0,07 3 4,19 0,14 4 4,25 0,41 5 4,27 0,45 6 4,29 0,44 7 4,30 0,40 8 4,31 0,33 9 4,31 0, ,32 0, ,32 0, ,32 0, ,32 0, ,32 0, ,32 0, ,32 0, ,32 0, ,32 0, ,32 0,6 12,1 87 2, , /30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

47 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Klo 12:20; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 0,6 m; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 7 cm; Jää 27 cm; 1 3,48 0,4 13, , <1 2 4,13 0,40 3 4,22 0,53 4 4,25 0,63 5 4,27 0,84 6 4,30 0,75 7 4,30 0,82 8 4,32 0,88 9 4,32 1, ,33 1, ,33 1, ,33 1, ,34 1, ,34 1, ,35 1, ,37 1, ,39 1,6 10,9 80 2, , /30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Klo 13:45; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 34 m; Näk.syv. E m; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 8 cm; Jää 23 cm; 1 0,0 12, , ,2 31 2,8 6,3 48 3, , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

48 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Klo 10:45; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,6 m; Ilm.lt. -18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 1 cm; Jää 19 cm; 1 4,18 0,2 13,2 93 3, , ,1 2 4,22 0,48 3 4,24 0,55 4 4,27 0,47 5 4,31 0,32 6 4,32 0,33 7 4,35 0,16 8 4,44-0,18 9 4,48-0, ,49-0, ,50-0, ,54-0, ,55 0,2 12,8 91 1, , PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Klo 11:20; Näytt.ottaja AL, JMä; Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3,9 m; Ilm.lt. -15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; Lumi 1 cm; Jää 18 cm; 1 0,0 13,0 91 2, , ,5 18 0,1 11,6 82 1, , /30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

49 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 6/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 25 Kuggsund 25 Klo 16:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,2 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,90 12,3 9,8 94 5, ,1 2 4,91 11,63 3 4,92 11,55 4 4,93 11,46 5 4,94 11,10 6 4,95 10,64 7 4,95 10,15 8 4,98 9,49 9 5,01 9, ,02 9, ,03 9, ,03 9, ,03 9, ,03 8, ,07 8, ,08 8, ,09 8, ,09 8, ,12 8,3 9,7 85 6, , < <2 6,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

50 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 7/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Klo 17:20; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,3 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,06 8,6 9,6 85 2, ,1 2 5,07 8,16 3 5,07 8,11 4 5,07 8,15 5 5,13 6,72 6 5,20 5,45 7 5,21 5,17 8 5,22 5,00 9 5,24 4, ,26 4, ,29 4, ,32 3, ,35 3, ,39 3, ,43 3, ,45 3, ,48 3,5 7,3 57 2, , < , PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Klo 14:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,0 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 12,5 9,9 96 2, ,1 23 2,3 5,8 44 3, , <5 <5 28 <2 6,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

51 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 8/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Klo 13:40; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,1 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,91 12,4 9,9 95 2, ,1 2 4,91 11,85 3 4,93 11,16 4 5,09 9,80 5 5,13 8,81 6 5,06 7,37 7 5,07 7,09 8 5,12 6,64 9 5,16 6, ,18 4, ,22 4, ,28 3, ,32 3, ,36 3, ,44 2, ,50 2, ,57 2, ,61 2, ,61 2,7 6,8 52 2, , <5 <5 27 <2 5,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

52 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 9/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Klo 12:30; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,8 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,83 13,8 10, , ,1 2 4,83 13,37 3 4,84 13,27 4 4,84 13,15 5 4,85 12,87 6 4,90 11,42 7 4,95 9,09 8 5,10 5,77 9 5,14 5, ,19 4, ,28 4, ,39 3, ,43 3, ,46 3, ,51 2, ,52 2, ,54 2, ,65 2, ,66 2, ,67 2, ,75 1, ,81 1, ,84 1, ,89 2,3 6,5 49 1, , <5 <5 18 <2 3, PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Klo 15:05; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,0 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 9,7 9,8 89 2, ,1 31 3,0 8,3 64 2, , <5 < ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

53 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 10/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / P3 Kalvön NW Klo 10:55; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,4 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,85 14,0 10, , ,1 2 4,85 13,52 3 4,87 13,15 4 4,89 11,54 5 4,90 10,23 6 4,93 9,08 7 4,97 7,71 8 5,03 6,66 9 5,14 5, ,20 4, ,29 4, ,35 3, ,39 3,90 8,5 67 1, , <5 <5 19 <2 3, PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Klo 11:30; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3,3 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,7 10, , ,1 18 4,7 7,8 63 1, , <5 <5 21 <2 3, PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Klo 12:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,2 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,9 10, , ,1 44 2,5 8, , , <5 <5 24 <2 4,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

54 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 11/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 25 Kuggsund 25 Klo 15:45; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 1 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,5 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,15 16,5 10, , ,2 < ,16 15,96 3 5,16 15,81 4 5,28 14,29 5 5,45 11,97 6 5,47 11,11 7 5,48 10,89 8 5,49 10,60 9 5,51 10, ,65 8, ,66 8, ,67 8, ,68 8, ,68 8, ,68 8, ,69 8, ,69 7, ,69 7, ,70 9,6 6,2 56 5, , < <2 8,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

55 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 12/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Klo 16:20; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 1 /3; Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,9 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,22 15,3 10, , ,3 < ,23 14,76 3 5,27 14,46 4 5,31 14,23 5 5,32 14,20 6 5,32 14,13 7 5,32 14,09 8 5,35 14,03 9 5,36 14, ,37 13, ,38 13, ,39 13, ,40 13, ,40 13, ,42 13, ,43 12, ,46 13,4 8, , <5 <5 33 < PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 2 /3; Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,9 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,6 10, , , ,0 9,4 86 3, , <5 <5 32 <2 12 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

56 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 13/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 2 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,1 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,13 15,6 11, , ,4 < ,17 15,01 3 5,21 14,99 4 5,25 15,07 5 5,34 15,10 6 5,37 14,18 7 5,37 13,89 8 5,38 13,80 9 5,35 13, ,37 13, ,38 13, ,40 13, ,40 13, ,41 12, ,41 12, ,45 12, ,47 12, ,51 11, ,52 10,4 8,6 79 7, , <5 <5 30 <2 13 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

57 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 14/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 2 /3; Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,9 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,07 15,3 11, , ,5 < ,08 14,81 3 5,09 14,63 4 5,11 14,43 5 5,17 13,62 6 5,18 13,17 7 5,19 13,06 8 5,22 12,96 9 5,28 12, ,30 12, ,30 12, ,36 12, ,36 12, ,37 11, ,39 11, ,45 11, ,48 11, ,50 11, ,50 11, ,50 10, ,62 9, ,01 5, ,14 3, ,24 4,6 6,8 55 1, , <5 <5 26 < PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 2 /3; Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 1,9 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,2 11, , ,4 31 5,6 4,3 35 2, , <5 <5 33 <2 14 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

58 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 15/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / P3 Kalvön NW Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 2 /3; Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,0 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,21 15,5 11, , ,4 < ,21 14,71 3 5,23 14,26 4 5,26 14,03 5 5,25 13,74 6 5,23 13,31 7 5,26 12,88 8 5,28 12,69 9 5,34 12, ,32 12, ,35 12, ,37 11, ,46 11,8 9,1 87 6, , <5 <5 33 < PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 2 /3; Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,1 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,6 11, , ,5 18 9,6 8,6 78 1, , <5 <5 31 < PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, VK; levä 1 /3; Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,3 m; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,2 11, , ,5 44 4,1 6,7 53 1, , <5 <5 24 <2 12 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

59 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 16/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 25 Kuggsund 25 Klo 15:25; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 2 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,6 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 4,75 25,5 10, , ,9 < ,75 24,60 3 4,75 24,38 4 4,75 24,14 5 4,74 23,92 6 4,76 23,56 7 5,15 18,79 8 5,32 15,32 9 5,44 12, ,49 11, ,52 10, ,55 10, ,57 9, ,59 9, ,61 9, ,63 9, ,64 8, ,64 8, ,64 9,5 2,3 21 7, , <2 15 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

60 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 17/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Klo 15:55; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 2 /3; Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,1 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 4,76 25,2 9, , ,0 < ,75 24,38 3 4,76 24,08 4 4,77 23,84 5 4,79 23,68 6 4,83 23,23 7 4,83 23,09 8 4,87 22,77 9 4,95 22, ,01 20, ,16 18, ,22 16, ,25 15, ,28 14, ,31 12, ,32 13, ,35 13,8 5,2 52 4, , < PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,3 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 24,6 10, , , ,0 6,6 63 2, , <2 17 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

61 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 18/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,6 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 4,72 24,8 10, , ,0 < ,72 24,25 3 4,73 24,02 4 4,74 23,81 5 4,75 23,71 6 4,76 23,57 7 4,78 23,24 8 4,83 22,53 9 4,98 20, ,07 19, ,20 17, ,20 16, ,22 15, ,24 14, ,27 13, ,29 13, ,30 13, ,32 13, ,36 13,1 7,1 70 2, , <2 13 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

62 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 19/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,0 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 4,67 24,4 10, , ,0 < ,70 23,88 3 4,74 23,63 4 4,76 23,57 5 4,78 23,53 6 4,78 23,02 7 4,78 22,65 8 4,84 22,17 9 4,99 20, ,11 18, ,14 18, ,13 16, ,21 15, ,21 14, ,23 14, ,25 14, ,26 13, ,28 12, ,34 12, ,37 11, ,58 9, ,83 7, ,09 4, ,14 4,9 4,5 37 1, , <5 33 < PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Klo 14:50; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 2 /3; Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 1,5 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 25,0 10, , ,0 31 5,7 <0,5 4 3, , <2 17 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

63 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 20/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / P3 Kalvön NW Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,3 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 4,77 24,4 11, , ,9 < ,76 23,62 3 4,76 23,52 4 4,79 23,41 5 4,80 22,90 6 4,80 22,68 7 4,82 22,51 8 4,85 22,16 9 4,90 21, ,03 20, ,11 18, ,19 16, ,24 15,6 7,4 77 6, , < PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,4 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 24,3 10, , , ,8 6,4 62 3, , < PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,9 m; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 24,1 9, , ,9 44 4,7 5,4 44 1, , <2 10 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

64 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 21/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 25 Kuggsund 25 Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,7 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,08 17,4 9, , ,5 2 5,10 16,49 3 5,43 13,86 4 5,60 12,17 5 5,67 10,70 6 5,71 10,34 7 5,74 10,03 8 5,81 9,81 9 5,84 9, ,87 9, ,88 9, ,89 8, ,88 8, ,87 8, ,88 8, ,89 8, ,91 8, ,92 7, ,93 8,7 5,6 50 3, , < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

65 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 22/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Klo 15:15; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,2 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,76 11,8 6,9 66 2, ,7 2 5,76 10,90 3 5,83 9,92 4 5,89 8,97 5 5,95 8,40 6 6,03 8,06 7 6,06 7,63 8 6,09 7,42 9 6,11 7, ,12 6, ,15 7, ,17 6, ,18 6, ,20 6, ,21 6, ,22 6, ,35 7,5 4,9 42 2, , , PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,4 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 12,7 7,6 74 3, ,8 23 6,5 5,2 44 1, , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

66 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 23/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,3 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,58 13,2 7,7 76 4, ,9 2 5,62 12,17 3 5,73 11,65 4 5,87 11,18 5 5,98 10,20 6 6,00 9,52 7 6,05 9,49 8 6,08 8,49 9 6,05 7, ,03 7, ,09 6, ,13 6, ,18 6, ,25 6, ,29 6, ,33 5, ,34 5, ,35 5, ,38 6,5 5,2 44 1, , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

67 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 24/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 1,7 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,46 14,4 8,8 89 2, ,1 2 5,47 13,51 3 5,48 13,31 4 5,49 13,15 5 5,59 11,89 6 5,63 11,25 7 5,65 11,06 8 5,69 9,96 9 5,89 7, ,95 7, ,98 6, ,08 6, ,17 5, ,19 5, ,20 5, ,26 5, ,30 5, ,33 5, ,42 5, ,51 5, ,70 4, ,89 4, ,93 4, ,06 4,6 3,4 28 1, , <5 < PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Klo 13:55; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 1,0 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,3 7,7 79 7, ,1 31 6,3 5,5 46 2, , < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

68 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 25/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / P3 Kalvön NW Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,7 m; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,28 16,3 9,1 96 3, ,3 2 5,28 15,70 3 5,49 14,33 4 5,57 12,98 5 5,68 10,95 6 5,68 10,51 7 5,72 9,85 8 5,83 8,76 9 5,99 7, ,14 6, ,24 6, ,26 6, ,28 7,0 5,9 50 1, , <5 < PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 1,9 m; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 9,1 95 2, ,2 18 7,5 6,2 54 1, , <5 < PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, EKi; levä 1 /3; Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 1,7 m; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,4 8,8 91 2, ,2 44 4,4 4,7 38 1, , < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

69 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 25 Kuggsund 25 Klo 16:45; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,0 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,95 14,8 8,7 88 7, ,9 2 4,96 13,99 3 4,96 14,00 4 4,97 13,98 5 4,98 13,93 6 5,05 13,79 7 5,09 13,71 8 5,11 13,68 9 5,11 13, ,10 13, ,11 13, ,12 13, ,15 13, ,18 13, ,21 13, ,22 13, ,24 13, ,35 13, ,36 14,0 8,4 84 5, ,9 E Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

70 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 27/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Klo 17:15; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,3 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,12 14,3 8,0 80 4, ,0 2 5,13 13,62 3 5,14 13,61 4 5,18 13,57 5 5,48 13,09 6 5,67 12,03 7 5,71 11,70 8 5,77 11,36 9 5,88 10, ,98 9, ,06 9, ,06 9, ,16 8, ,18 8, ,18 8, ,19 8, ,23 9,1 5,0 45 3, , PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Klo 15:45; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,7 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,5 9,6 97 3, ,0 23 7,8 4,7 41 2, , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

71 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 28/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,7 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,20 14,4 8,8 89 4, ,0 2 5,20 13,69 3 5,25 13,67 4 5,42 13,45 5 5,58 13,05 6 5,61 12,56 7 5,64 12,32 8 5,66 12,21 9 5,70 11, ,78 11, ,83 11, ,03 9, ,13 9, ,14 8, ,15 8, ,21 8, ,25 8, ,29 7, ,35 8,5 4,5 40 2, , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

72 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 29/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,0 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,38 13,8 8,8 88 3, ,0 2 5,38 13,15 3 5,40 13,08 4 5,42 13,01 5 5,45 12,89 6 5,52 12,62 7 5,57 12,49 8 5,60 12,42 9 5,63 12, ,66 12, ,71 11, ,75 11, ,79 11, ,84 10, ,93 10, ,98 10, ,14 8, ,21 8, ,26 8, ,29 7, ,45 7, ,53 6, ,56 6, ,58 7,4 4,4 38 2, , < PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Klo 16:20; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 1,4 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,5 9,1 92 4, ,0 31 9,2 4,0 36 2, , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

73 Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 30/30 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) PORVOO / P3 Kalvön NW Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,0 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,31 14,0 9,7 97 3, ,0 2 5,32 13,29 3 5,33 13,28 4 5,43 13,33 5 5,47 13,24 6 5,48 13,11 7 5,59 12,55 8 5,72 11,81 9 5,73 11, ,75 11, ,76 11, ,77 11, ,77 12,3 8,8 85 2, , PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,4 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,4 9,2 91 2, , ,0 7,7 74 2, , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä, SK; levä 1 /3; Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,3 m; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,4 9,9 98 1, ,0 44 6,9 5,2 44 1, , <5 < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

74 LIITE 7 Päällysveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet vuonna Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m kokonais liukoiset ,5 2,5 31 3,0 4,6 2 11,3 1, , ,0 6 1,2 10,9 55, , ,0 3,7 2,3 11,3 1, ,5 2,5 28 1,0 6,7 2 13,6 5, ,5 2,5 27 1,0 5,6 2,1 13,0 5, ,5 2,5 18 1,0 3,6 2,8 18,9 5,0 P ,5 2,5 19 1,0 3,6 3,4 18,4 5,0 P ,5 2,5 21 1,0 3,6 3,3 16,7 5,0 P ,5 2,5 24 1,0 4 2,2 15,0 5, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset , ,0 14 1,9 13,9 5, , ,0 8,5 1,5 13,6 7, ,5 2,5 33 1,0 10 1,9 12,7 5, ,5 2,5 32 1,0 12 1,9 14,1 5, ,5 2,5 30 1,0 13 2,1 15,3 5, ,5 2,5 26 1,0 12 2,9 16,5 5,0 P ,5 2,5 33 1, ,2 5,0 P ,5 2,5 31 1,0 15 2,1 15,5 5,0 P ,5 2,5 24 1,0 12 3,3 17,9 5, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,0 37 1,0 17 1,5 14,9 47, ,0 15 0,6 14,0 52, ,0 37 1,0 16 1,1 13,5 49, ,0 35 1,0 17 1,3 12,9 44, ,0 13 1,6 15,5 45, ,5 33 1, ,1 40,5 P ,0 35 1,0 15 1,3 14,0 55,0 P ,0 31 1,0 14 2,4 18,1 42,0 P ,0 29 1,0 10 2,9 18,3 60, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset , , ,9 0, , ,0 34 0,7 10,3 2, ,0 6,4 2,2 9,8 3, ,0 12 1,4 10,5 5, ,0 14 1,3 9,0 2, ,5 2, ,0 17 1,7 10,0 0,4 P ,5 2,5 49 8,0 19 1,7 10,2 0,6 P ,5 2, ,0 16 1,9 10,0 0,5 P , ,0 18 1,7 10,0 0, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,0 13 1,4 9,5 5, , ,7 5, ,0 18 1,3 8,2 2, ,0 21 1,7 7,7 3, ,0 22 1,7 8,2 2, , , ,9 1,6 P , ,5 2,5 P ,0 23 2,4 6,8 1,1 P ,5 2, ,0 31 2,3 7,4 0,5

75 LIITE 7

76 LIITE 8 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) 21 ja Lämpötila ºC Saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 0,4 0,4 0,4 0,4 0,2 1 2,98 3,48 3,2 4,19 4,18 2 0,07 0,4 1,07 0,16 0,48 2 4,09 4,13 4,15 4,27 4,22 3 0,14 0,53 1,11 0,29 0,55 3 4,19 4,22 4,18 4,29 4,24 4 0,41 0,63 1,15 0,06 0,47 4 4,25 4,25 4,23 4,34 4,27 5 0,45 0,84 1,36 0,02 0,32 5 4,27 4,27 4,27 4,36 4,31 6 0,44 0,75 1,39 0,03 0,33 6 4,29 4,3 4,27 4,37 4,32 7 0,4 0,82 1,37 0,04 0,16 7 4,3 4,3 4,27 4,38 4,35 8 0,33 0,88 1,3 0,06 0,18 8 4,31 4,32 4,25 4,38 4,44 9 0,38 1 1,44 0,14 0,22 9 4,31 4,32 4,27 4,39 4, ,4 1,16 1,7 0,15 0, ,32 4,33 4,32 4,41 4, ,41 1,23 1,69 0,11 0, ,32 4,33 4,32 4,41 4,5 12 0,41 1,22 1,64 0,08 0, ,32 4,33 4,33 4,42 4, ,41 1,25 1,76 0,08 0,2 13 4,32 4,34 4,34 4,42 4, ,41 1,26 1,68 0, ,32 4,34 4,36 4, ,41 1,29 1,57 0, ,32 4,35 4,37 4, ,41 1,38 1,49 0, ,32 4,37 4,38 4, ,41 1,6 1,46 0, ,32 4,39 4,38 4, ,41 1,48 0, ,32 4,4 4, ,6 1,6 0, ,32 4,41 4, , , , , , , , , ,4 39 5, Lämpötila ºC Saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 12,3 8,6 12,4 13, ,9 5,06 4,91 4,83 4, ,63 8,16 11,85 13,37 13,52 2 4,91 5,07 4,91 4,83 4, ,55 8,11 11,16 13,27 13,15 3 4,92 5,07 4,93 4,84 4, ,46 8,15 9,8 13,15 11,54 4 4,93 5,07 5,09 4,84 4, ,1 6,72 8,81 12,87 10,23 5 4,94 5,13 5,13 4,85 4,9 6 10,64 5,45 7,37 11,42 9,08 6 4,95 5,2 5,06 4,9 4, ,15 5,17 7,09 9,09 7,71 7 4,95 5,21 5,07 4,95 4,97 8 9,49 5 6,64 5,77 6,66 8 4,98 5,22 5,12 5,1 5,03 9 9,33 4,75 6,17 5,48 5,09 9 5,01 5,24 5,16 5,14 5, ,27 4,34 4,63 4,86 4, ,02 5,26 5,18 5,19 5,2 11 9,21 4,09 4,49 4,14 4, ,03 5,29 5,22 5,28 5, ,16 3,85 3,88 3,41 3, ,03 5,32 5,28 5,39 5, ,06 3,47 3,6 3,25 3,9 13 5,03 5,35 5,32 5,43 5, ,83 3,26 3,31 3, ,03 5,39 5,36 5, ,46 3,12 2,85 2, ,07 5,43 5,44 5, ,12 3,05 2,61 2, ,08 5,45 5,5 5, ,07 3,5 2,27 2, ,09 5,48 5,57 5, ,07 2,24 2, ,09 5,61 5, ,3 2,7 2, ,12 5,61 5, , , , , , , , , ,3 39 5,89

77 LIITE 8 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Lämpötila ºC Saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 16,5 15,3 15,6 15,3 15,5 1 5,15 5,22 5,13 5,07 5, ,96 14,76 15,01 14,81 14,71 2 5,16 5,23 5,17 5,08 5, ,81 14,46 14,99 14,63 14,26 3 5,16 5,27 5,21 5,09 5, ,29 14,23 15,07 14,43 14,03 4 5,28 5,31 5,25 5,11 5, ,97 14,2 15,1 13,62 13,74 5 5,45 5,32 5,34 5,17 5, ,11 14,13 14,18 13,17 13,31 6 5,47 5,32 5,37 5,18 5, ,89 14,09 13,89 13,06 12,88 7 5,48 5,32 5,37 5,19 5, ,6 14,03 13,8 12,96 12,69 8 5,49 5,35 5,38 5,22 5, ,31 14,01 13,53 12,83 12,76 9 5,51 5,36 5,35 5,28 5, ,77 13,97 13,15 12,77 12, ,65 5,37 5,37 5,3 5, ,55 13,71 13,12 12,19 12, ,66 5,38 5,38 5,3 5, ,33 13,55 13,02 12,22 11, ,67 5,39 5,4 5,36 5, ,17 13,39 13,01 12,16 11,8 13 5,68 5,4 5,4 5,36 5, ,11 13,25 12,93 11, ,68 5,4 5,41 5, ,06 13,05 12,85 11, ,68 5,42 5,41 5, ,01 12,88 12,4 11, ,69 5,43 5,45 5, ,99 13,4 12,12 11,2 17 5,69 5,46 5,47 5, ,96 11,37 11, ,69 5,51 5,5 19 9,6 10,4 11, ,7 5,52 5, , ,5 25 9, , , , ,9 35 6, ,6 39 6, Lämpötila ºC Saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 25,5 25,2 24,8 24,4 24,4 1 4,75 4,76 4,72 4,67 4, ,6 24,38 24,25 23,88 23,62 2 4,75 4,75 4,72 4,7 4, ,38 24,08 24,02 23,63 23,52 3 4,75 4,76 4,73 4,74 4, ,14 23,84 23,81 23,57 23,41 4 4,75 4,77 4,74 4,76 4, ,92 23,68 23,71 23,53 22,9 5 4,74 4,79 4,75 4,78 4,8 6 23,56 23,23 23,57 23,02 22,68 6 4,76 4,83 4,76 4,78 4,8 7 18,79 23,09 23,24 22,65 22,51 7 5,15 4,83 4,78 4,78 4, ,32 22,77 22,53 22,17 22,16 8 5,32 4,87 4,83 4,84 4, ,7 22,04 20,87 20,53 21,74 9 5,44 4,95 4,98 4,99 4, ,49 20,79 19,51 18,86 20,4 10 5,49 5,01 5,07 5,11 5, ,7 18,11 17,1 18,04 18,9 11 5,52 5,16 5,2 5,14 5, ,31 16,7 16,61 16,77 16,6 12 5,55 5,22 5,2 5,13 5, ,98 15,74 15,29 15,27 15,6 13 5,57 5,25 5,22 5,21 5, ,67 14,88 14,63 14, ,59 5,28 5,24 5, ,28 12,3 13,78 14, ,61 5,31 5,27 5, ,05 13,73 13,56 14, ,63 5,32 5,29 5, ,96 13,8 13,42 13, ,64 5,35 5,3 5, ,83 13,05 12, ,64 5,32 5, ,5 13,1 12, ,64 5,36 5, , , , , , , , , ,9 39 6,14

78 LIITE 8 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Lämpötila ºC Saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 17,4 11,8 13,2 14,4 16,3 1 5,08 5,76 5,58 5,46 5, ,49 10,9 12,17 13,51 15,7 2 5,1 5,76 5,62 5,47 5, ,86 9,92 11,65 13,31 14,33 3 5,43 5,83 5,73 5,48 5, ,17 8,97 11,18 13,15 12,98 4 5,6 5,89 5,87 5,49 5, ,7 8,4 10,2 11,89 10,95 5 5,67 5,95 5,98 5,59 5, ,34 8,06 9,52 11,25 10,51 6 5,71 6,03 6 5,63 5, ,03 7,63 9,49 11,06 9,85 7 5,74 6,06 6,05 5,65 5,72 8 9,81 7,42 8,49 9,96 8,76 8 5,81 6,09 6,08 5,69 5,83 9 9,53 7,17 7,81 7,65 7,63 9 5,84 6,11 6,05 5,89 5, ,23 6,98 7,31 7,02 6, ,87 6,12 6,03 5,95 6, ,12 7,01 6,94 6,88 6, ,88 6,15 6,09 5,98 6, ,68 6,92 6,64 6,33 6, ,89 6,17 6,13 6,08 6, ,59 6,85 6,44 5, ,88 6,18 6,18 6,17 6, ,47 6,85 6,16 5, ,87 6,2 6,25 6, ,36 6,89 6,1 5, ,88 6,21 6,29 6,2 16 8,22 6,91 5,87 5,7 16 5,89 6,22 6,33 6, ,05 7,5 5,84 5, ,91 6,35 6,34 6,3 18 7,99 5,82 5, ,92 6,35 6, ,7 6,5 5,3 19 5,93 6,38 6, , , , ,7 30 4, , ,3 35 6, ,6 39 7, Lämpötila ºC Saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 14,8 14,3 14,4 13, ,95 5,12 5,2 5,38 5, ,99 13,62 13,69 13,15 13,29 2 4,96 5,13 5,2 5,38 5, ,61 13,67 13,08 13,28 3 4,96 5,14 5,25 5,4 5, ,98 13,57 13,45 13,01 13,33 4 4,97 5,18 5,42 5,42 5, ,93 13,09 13,05 12,89 13,24 5 4,98 5,48 5,58 5,45 5, ,79 12,03 12,56 12,62 13,11 6 5,05 5,67 5,61 5,52 5, ,71 11,7 12,32 12,49 12,55 7 5,09 5,71 5,64 5,57 5, ,68 11,36 12,21 12,42 11,81 8 5,11 5,77 5,66 5,6 5, ,67 10,6 11,95 12,3 11,73 9 5,11 5,88 5,7 5,63 5, ,69 9,86 11,44 12,18 11, ,1 5,98 5,78 5,66 5, ,68 9,38 11,06 11,84 11, ,11 6,06 5,83 5,71 5, ,67 9,32 9,64 11,54 11, ,12 6,06 6,03 5,75 5, ,63 8,64 9,02 11,3 12,3 13 5,15 6,16 6,13 5,79 5, ,56 8,58 8,82 10, ,18 6,18 6,14 5, ,52 8,59 8,73 10, ,21 6,18 6,15 5, ,46 8,57 8,36 10, ,22 6,19 6,21 5, ,43 9,1 8,12 8, ,24 6,23 6,25 6, ,18 7,91 8, ,35 6,29 6, ,5 8, ,36 6,35 6, , , ,1 25 6, , , , , ,4 39 6,58

79 LIITE 8

80 LIITE 8

81 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat; vuonna 2018 näytteet vain asemilta S ja B. Karttaan on piirretty 10 ja 20 metrin syvyyskäyrät. LIITE 9

82 LIITE 10 Porvoon merialueen pohjaeläintutkimuksen tulokset syksyltä Asemilta S ja B on 3 rinnakkaisnäytettä. Näytteet on otettu Ekman-noutimella (p-ala 231 cm 2 ). Tulokset on esitetty yks/nosto (+näytteen kokonaisyksilömäärä ja %-osuus) sekä kaikkien rinnakkaisnäytteiden mukainen yksilömäärä /m 2 keskihajontoineen. Paikan nimi Näytteenottoaika Näytteenoton syvyys Pohjanlaatu Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_S liejupohja Näytteet yks Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_B liejupohja, lievä voimakas H2S Summa % osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa % osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Marenzelleria , , OLIGOCHAETA Tubifex costatus , Potamothrix/Tubifex 1 1 0, , Paranais frici 1 1 0, GASTROPODA Potamopyrgus antipodarum 1 1 0, BIVALVIA Macoma balthica , , CRUSTACEA OSTRACODA , Monoporeia affinis , Summa Lajiluku 7 4 Näyteasemien biomassatulokset (WW) g/nosto, g/näyte ja g/m 2 Paikan nimi Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_S Näytteet g WW Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_B Näytteet g WW Summa % osuus Keskiarvo Keskihaj Summa % osuus Keskiarvo Keskihaj Ryhmä / laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² Marenzelleria 0,561 0,354 0,461 1,375 32,2 19,843 4,49 1,031 2,004 1,473 4,507 60,3 65,042 21,086 OLIGOCHAETA 0,001 0,001 0,001 0,002 0,1 0,032 0,005 0,002 0,017 0,014 0,032 0,4 0,462 0,346 GASTROPODA 0,002 0, ,023 0,04 Macoma balthica 0,555 1,329 1,009 2,893 67,7 41,749 16,837 2,91 0,018 2,928 39,2 42,257 72,502 OSTRACODA + 0,001 0,001 0,002 0,1 0,035 0,02 AMPHIPODA 0,003 0,003 0,002 0,007 0,1 0,102 0,017 Summa 1,119 1,684 1,471 4, ,681 12,368 1,035 4,933 1,507 7, ,863 92,098

83 LIITE 11

84 LIITE 11

85 LIITE 11

86 LIITE 12