Tieteen ja sodankäynnin dialogi. Professori Aki-Mauri Huhtinen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tieteen ja sodankäynnin dialogi. Professori Aki-Mauri Huhtinen"

Arttu Melasniemi
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tieteen ja sodankäynnin dialogi Professori Aki-Mauri Huhtinen

2 Tärkeintä on olla epäselvä :- Muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus vaikuttavat siihen, että eriasteiset yllätykset ovat mahdollisia. Kriisitilanteet ovat muuttuneet entistä epämääräisemmiksi, ilman selkeää alkua tai loppua. Sotiakaan ei varsinaisesti julisteta, ne alkavat ja loppuvat omia aikojaan", Lindberg puhui. (Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg 210. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Ritarihuoneella Helsingissä syyskuussa 2014)

Kriisitilanteet ovat muuttuneet entistä epämääräisemmiksi, ilman selkeää alkua tai loppua.

3 Tieteellä ja sodankäynnillä on läheinen suhde. Ne käyvät dialogia. Sodankäynti tuottaa tieteelle dataa ja tiede sodankäynnille ajatuksia ja innovaatioita. Sodankäynti ja tiede myös osittavat toistensa rajat ja toisaalta kuinka nuo rajat voidaan ylittää. Sodankäynti on tieteen jatkamista toisin keinoin, toisaalta tiede on sodankäynnin jatkamista toisin keinoin (Thomas Kuhn)

Sodankäynti ja tiede myös osittavat toistensa rajat ja toisaalta kuinka nuo rajat voidaan

4 Sodan kolme käsitemuodostusta (Coker 2004: The Future of War, 6) 1. Instrumentalismi sodan rationalisointi palvelemaan valtioiden poliittisia ja taloudellisia intressejä 1. Eksistentialismi sodan tekijöiden eetos 2. Metafyysinen kysymys uhrien/tappioiden uhrimerkityksestä

poliittisia ja taloudellisia intressejä 1.

5 Heidegger: teknologia luonto odottavana reservinä Ihminen hermostona Super Ihminen, Uusi Ihminen hermojen Täysi kontrollointi Napoleonin sodissa taistelu kesti päivän, Iwo Jima 26 päivää

6 Avoin ja suljettu järjestelmä Avoin: kontrolli, merkitys, opportunismi Suljettu: kuri, ruumis, kuuliaisuus 6-12 kk Avoin ympäristö 20 vuotta Suljettu ympäristö

7 luvut: kompetenssi, resurssi, suunta, prosessi, SWOT - OLEMINEN 1970 luku: Muotoutuva strategia, skenaariot, liike-idea - LINEAARISUUS 1980-luku: toiminta-analyysi, arvoketju RATIONAALISUUS 1990-luku: ydinosaaminen, dynaamisuus KOPLEKSISUUS 2000-luku: verkostoanalyysi, strategiakartat, Narratiivisuus - TULEMINEN

toiminta-analyysi, arvoketju RATIONAALISUUS 1990-luku: ydinosaaminen,

8 Strateginen kommunikaatio on noussut strategisen johtamisen keskiöön. Keskitetty vistinnän tarve on syntynyt viimevuosina valtamedioiden rinnalle syntyneen sosiaalisen median vuoksi. Sosiaalinen media on muuttanut ihmisten kokemuksien suhdetta käsityksiimme siitä mikä on totta ja mikä ei. Sosiaalinen media rikkoo käsityksen siitä, että median tuottajina ja kuluttajina olisi jotenkin homogeeninen ihmisjoukko kuten valtamedioissa.

9 Erityisesti julkinen hallinto on haasteellisessa tilanteessa, koska perinteinen valtamedia käyttää yhä enemmän hyväkseen sosiaalista mediaa eikä julkisen hallinnon perinteiset organisoitumistavat ulotu suoraan uuteen mediaan. Organisaatiotutkimuksessa trendinä on ns. Tulemisen ontologinen prosessi. Perinteisen valtamedian ja uuden sosiaalisen median välistä organisoitumista voidaan tarkastella tulemisen ontologialla Gilles Deleuze & Feliz Guttarin rihmasto-ajattelun kautta. Rihmasto-ajattelu antaa yhden mahdollisuuden ymmärtää perinteisen valtamedian ja uuden sosiaalisen median välistä vuorovaikutusta.

10 Länsi on uskonut aatehistoriassaan vahvasti laskevaan rationaaliseen ajatteluun. Rationaalinen ajattelu vaatii perustakseen ajatuksen pysyvästä alusta. Jumalan jälkeen tieteen luomat lunnonlait ovat saaneet ajaa asiaa. Muutos ja kaaos on aina nähty pysyvyyttä vasten. Tämä on myös vaikuttanut aikakäsitykseemme. Laskemme aikaa, koska ajattelemme sen olevan lineaarinen kisko jossa ei ole katkoksia. Sen avulla on luoto mekanistista maailmankuvaa. Perusajatus on ollut ratkaista ongelmia poissulkemalla asioita. Asiat ovat jo olleet tai eivät. Rationalismi on perustunut ajatukseen pysyvästä todellisuudesta, jossa asiat painetaan ajallis-paikalliseen koordinaatistoon paikalleen. Muutos on ollut häiriötila, jonka ratkaisemisen jälkeen on palattu pysyvyyteen. Viestinnässä tämä on tarkoittanut, että joku viestii ja joku vastaanottaa.

Laskemme aikaa, koska ajattelemme sen olevan lineaarinen kisko jossa ei ole katkoksia. Sen avulla on luoto mekanistista maailmankuvaa. Perusajatus on ollut ratkaista ongelmia poissulkemalla asioita.

11 Digitaalisen vallankumouksen seurauksena on luovuttu puhtaasta rationaalisessa ajattelusta ja tultu systeemiajatteluun. Systeemiajattelussa rationaaliseen ajatteluun verrattuna ilmiöiden ja asioiden välillä olevat vuorovaikutussuhteet ovat tullee tarkasteluiden keskiöön. Samalla on siirrytty puhumaan kommunikaatiosta. Systeemi sijaitsee edelleen vasten pysyvää ajallis-paikallista todellisuutta ja ajatuksena on, että systeemiä voidaan valvoa ja säätää. Systeemissä on edelleen ajatus normaalitilasta ja muutos on enemmänkin häiriö, jota säädetään jostakin systeemin kohdasta.

keskiöön. Samalla on siirrytty puhumaan kommunikaatiosta.

12 Tulevaisuus nähdään enemmän rihmastona, jossa ollaan virtuaalisuuden myötä irrottu ajallispaikallisesta koordinaatioajatuksesta. Rihmastossa ei ole selkeää alkua tai loppua ja rihmasto muistuttaa parveilua, jossa esimerkiksi kalat säntäilevät parvessa paikasta toiseen. Rihmastoa ei voi enää keskitetysti säätää. Esimerkiksi mitä enemmän ruohoa leikkaa tai rikkaruohoja kitkee, sitä nopeammin ne kasvavat takaisin. Rihmastomallia ei voida kuvata enää alkupisteestä ajallisesti ja paikallisesti kehittyväksi puumalliksi. Rihmastossa ei voida palata alkupisteeseen. Kommunikaation kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ihminen julkaisee kuvia, sanoja ja merkkejä sosiaalisessa mediassa ja niitä voidaan käyttää muiden toimesta mitä erilaisimpiin merkityksiin. Usein tietyn tarkoituksen viestit voidaan monistaa ja kopioida aivan uusiksi merkityksiksi. Rihmasto-ajattelu vaatii keston (duraation) käsitteen.

Esimerkiksi mitä enemmän ruohoa leikkaa tai rikkaruohoja kitkee, sitä nopeammin ne kasvavat takaisin.

13 Toistuvuus ja monistuvuus ovat avainkäsitteitä kuinka asiat operoivat ja toimivat rihmastossa. Mikään ei toistu tai monistu identtisesti aikaisempaan nähden. Rihmasto leviää kuin mereen valunut öljy. Muutos ja välttämättömyys ovat sama asia. Rihmasossa kiinniotettavat pakenevat ja ei-toivotut asiat palaavat. Takaisinkytkentä on kaikkialla mahdollista. Odotettu lopputulos sisältää aina jotakin mitä ei odotettu.

Muutos ja välttämättömyys ovat sama asia.

14 Rihmastoitunut kommunikaatio on mahdollistanut tutkimuksellisen ja hallinnollisen puheen strategisesta kommunikaatiosta. Jatkuvan muutoksen ja tulemisen digitalisoituneessa todellisuudessa meillä on mahdollisuus siedättää itsemme rihmaston resoinointia vastaan. Strateginen kommunikaatio ei tarkoita rihmastoajattelussa medioiden globaalia keskittämistä yksiin käsiin ja merkityskaaoksien haltuunottoa ja 24/7 valvontaa, vaan enemmänkin asennetta, jossa rihmaston annetaan elää ja siellä eletään mukana. Omat merkitykset saadaan esille sillä, että niitä korjataan ja toistetaan alituiseen.

Strateginen kommunikaatio ei tarkoita rihmastoajattelussa medioiden globaalia keskittämistä yksiin käsiin ja merkityskaaoksien haltuunottoa ja 24/7

15 Mitä sitten on opittu? Eri suorituskykyjen käytön vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen ja niiden aiheuttamat vaikutukset voivat olla haluttuja tai ei-haluttuja, yllättäviä tai odotettuja tai täysin arvaamattomia. Pienistäkin tapahtumista voi syntyä valtava vaikutus, mikäli se tapahtuu oikeaan aikaan oikeassa paikassa tai päinvastoin väärässä paikassa väärään aikaan. Huolellisimminkin suunnitellut kineettiset tai psykologiset operaatiot taas saattavat kaatua mitättömiltä tuntuviin sivuseikkohin. Media vain lisää yllätyksellisyyttä Tänään sotilasjohtamisessa korostuvat: KAKSIKÄTISYYS, SIEDÄTTÄMINEN JA KOKONAISVALTAINEN SUUNNITTELU

16 Burrell, G. (1997). Pandemonium. Towards a Retro-Organization Theory. London: SAGE Publications. Carter, P. and Jackson, N. (2004). Gilles Deleuze and Felix Guattari. In Organization Theory and Postmodern Though, edited by Linstead S. (pp ). London: SAGE Publications. Chia, R. (1999). A'Rhizomic' Model of Organizational Change and Transformation: Perspective from a Metaphysics of Change. British Journal of Management, Vol. 10, Goodchild, P. (1996). Deleuze and Guattari. An Introduction to the Politics of Desire. London: SAGE Publications. Langley, A.; Smallman, C.; Tsoukas, H.; Van de Ven, A. (2013). Process Studies of Change in Organization and Management: Unveiling Temporality, Activity, and Flow. Academy of Management Journal, vol. 56 No. 1, Linstead, S. (2005). Refocusing. A Bergsonian approach to organization. In Linstead, S. and Linsted, A In Thinking Organization. Edited by Stephen Linstead and Alison Linstead. London: Routledge, pp Williams, J. (2012). Identity and Time in Gilles Deleuze s Process Philosophy. In Constructing Identity in and around Organizations. Edited by Majken Schultz, Steve Maguire, Ann Langley, Haridimos Tsoukas. Oxford University Press, pp

A'Rhizomic' Model of Organizational Change and Transformation: Perspective from a Metaphysics of Change. British Journal of Management, Vol. 10, 209-227. Goodchild, P. (1996). Deleuze and Guattari.

17 KYSYMYKSIÄ?

Samankaltaiset tiedostot

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta 23.11.2016 Matti Nojonen matti.nojonen@ulapland.fi matti.nojonen@ulapland.fi nojonen 2016 1 VERKOSTOISTA Henkilösuhteet (guanxi) edelleen yksi menestyksen avaimista