Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio Pöytäkirjan tarkastaja. Härkönen Juha. Kukkonen Päivi Munnukka Riitta. Puolakka Helena Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ AIKA klo 15:00-16:55 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio Pöytäkirjan tarkastaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kukkonen Päivi Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Pöytäkirjan tarkastaja Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Pietiläinen Päivi Kansainvälisten asioiden päällikkö Savilampi Päivi Henkilöstöjohtaja Lankinen Markus Strategiajohtaja Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Torniainen Ari Muu osallistuja Holopainen Hanna Muu osallistuja Arvela Eeva Varajäsen Poissaolevat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Kiljunen Anneli Jäsen Grönlund Joonas -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 140 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Vuoden 2019 talousarvion päivittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 11 perussopimuksen päivittämistyön ja talouden tasapainotussuunnitelman valmistelun käynnistäminen 145 Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö 14 Lappeenrannan kristillisen koulun perusopetuslupahakemukseen 146 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n yhtiöjärjestyksen ja 31 osakassopimuksen muuttaminen 147 Etelä-Karjalan työllistymistä edistävän monialaisen 33 yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Lappeenrannan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous Petri Mäkelän eroanomus Etelä-Karjalan sosiaali- ja 36 terveydenhuollon kuntayhtymän valtuuston varajäsenen tehtävästä 150 Asemakaavan muutos 202 Lintukangas kortteli 378 ohjeelliset 38 tontit 1 ja 2, kortteli 377 ohjeellinen tontti 3 ja katualuetta (Keskuskatu 2-4) 151 Tiedoksi merkittävät asiat Yksityishenkilön korvausvaatimus Muutoksenhakuohjeet 45

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Juha Turkia ja Tapio Arola. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Käsittelyjärjestyksen muutos Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi esitteli henkilökunnan työhyvinvointikyselyn tuloksia ja kertoi Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisusta koskien palomiesten varallaolosta syntynyttä oikeusriitaa. Savilampi poistui kokouksesta klo Strategiajohtaja Markus Lankisen selosti Varaamo- hanketta. Lankinen poistui kokouksesta klo Merkittiin, että rahoitusjohtaja Jari Iskanius oli kokouksessa läsnä esittelyjen aikana.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Vuoden 2019 talousarvion päivittäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/654/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Talousarviopäällikkö Risto Lammi Rahoitusjohtaja Jari Iskanius etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Talousarviopäivitys valtuusto Investointiosa päivitys valtuusto Yksityiskohtaisten perustelujen päivitys Vuoden 2019 talousarvioon on tarpeen tehdä päivityksiä. Keskeisin muutos tulee vuoden 2018 talousarviopoikkeamien kohdentamisesta. Lisäksi rakennusinvestointien väistötilajärjestelyistä ja purettavien rakennusten alaskirjauksista tulee talousarviossa huomioitavia eriä. Vuoden 2018 talousarviopoikkeamien kohdentaminen Talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa on päätetty jatkaa käytäntöä, jossa edellisen vuoden talousarvioalituksen saa uutena määrärahana käyttöön ja vastaavasti talousarvion ylityksen joutuu kattamaan kehyksestä seuraavana vuonna. Talousarviopoikkeamien perusteella tulee myönnettäväksi euroa uutta määrärahaa tälle vuodelle. Lautakunnat ovat esittäneet kohdennusta ensi vuodelle euroa ja euroa vuodelle Vuodelle 2019 siirtyvästä summasta euroa tulee strategisesta rahoituksesta. Viime vuonna strategisen rahoituksen käyttöä suunniteltiin ja päätettiin kohteista, mutta menoja toteutui vasta euron edestä. Yhteisten palvelujen euroa koostuu kaupungin tasolla keskitetysti järjestetyistä palveluista. Siitä euroa on tietohallinnon osuutta, euroa elinkeinoelämän

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ edistämisen määrärahaa, euroa lentoliikenteen tukea ja euroa työllisyyden edistämisen määrärahaa. Muiden kehysten alitukset ovat viime vuosien tasolla, mutta kaupunkikehityksen kehys ylittyi euroa. Kaupunkikehityslautakunta on esittänyt, että tästä euroa katetaan maaomaisuuden myyntituottojen budjetoitua paremmalla kertymällä, jolloin katettavaa jäisi euroa. Maaomaisuuden tuotoilla on erillinen valtuustoon nähden sitova kehys. Tuottoja kertyi viime vuonna euroa budjetoitua enemmän lähinnä yhden ison tontin myynnin ansiosta. Kaupunginhallitus päätti tehdä 1,1 miljoonan euron pakollisen varauksen maaperän puhdistuksesta vastaisuudesta aiheutuviin menoihin. Samalla hallitus päätti, että vuoden 2018 talousarviopoikkeamien käsittelyssä maaomaisuuden myyntituottojen budjetoitua parempi tulos katsotaan käytetyksi maaperän puhdistusvaraukseen. Hallituksen päätös merkitsee, ettei maaomaisuuden tuottojen kehystä voida käyttää muun kehyksen katteeksi. Kaupunkikehityksen tulosta rasittaa kuitenkin euron osuus viime vuoden maaperän puhdistuskuluista, koska aiemmin tehty maaperän puhdistusvaraus ei enää riittänyt kattamaan kaikkia vuoden 2018 puhdistuskuluja. Kyseessä on vastaava menoerä, jonka katteeksi maaomaisuuden myynnin tuottoa on päätetty käyttää, joten tältä osin lautakunnan esitys voidaan ottaa huomioon. Investoinnit Investointien ohjausmallia on kehitetty siten, että huomioitaisiin investointien vaikutus kaupungin tulokseen. Sen vuoksi kehyksiin sisältyy toimintatuottojen ja kulujen lisäksi investoinneista aiheutuvat poistot. Lautakunnat voivat tehdä investointeja investointiosasta poiketen, jos niistä aiheutuvat poistot pystyy kattamaan kehyksestä. Malli on osoittautunut toimivaksi irtaimen omaisuuden investointien kohdalla, joissa poistoaika on lyhyt ja euromääräiset vaikutukset pienehköjä. Toimialat ovat toivoneet, että infrainvestointien osalta ohjausmalli olisi perinteinen talousarvion investointiosaan perustuva budjetointi. Infrainvestoinneissa

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ poistoaika on vuotta ja euromääräiset vaikutukset merkittäviä. Konsernihallinnon näkökulmasta poisto-ohjausmallin perusteet ovat hyvät, mutta sen sisäistäminen on ollut toimialoille vaativaa. Koska infrainvestointien määrä pysyy melko vakiintuneella tasolla, voidaan palata tältä osin investointiosaan perustuvaan malliin. Toimialojen kehyksistä poistetaan liikuntapaikkarakentamisen ja yhdyskuntatekniikan poistot ja ne siirtyvät tuloslaskelmaosasta katettavaksi. Koska ohjausmalli on määritelty talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa, tulee tätä koskeva osio päivittää. Lisäksi yksityiskohtaisiin perusteluihin palautetaan päivitettynä listaus käytöstä poistuvista kiinteistöistä, joiden myyntituotto sidotaan kyseiset kohteet korvaavien investointien rahoittamiseen. Investointiosassa esitetään vuodelta 2018 keskeneräisiksi jääneiden hankkeiden määrärahojen siirto tälle vuodelle. Lisäksi rakennushankkeiden jaksotusta tuleville vuosille on päivitetty muutamien hankkeiden siirtymisen vuoksi. Tällöin siirtyvien investointimäärärahojen summa tulee jäämään pienemmäksi ja talousarviossa esitetty lainakannan muutos on realistisempi. Investointi- ja käyttötalousosan välillä esitetään tehtäväksi pelastuslaitoksen kalusto- ja varustehankintojen osalta pysyvä euron vuotuinen siirto käyttötalouteen. Tästä muiden kuntien maksuosuus on euroa. Pelastuslaitoksen kyseiset hankinnat eivät täytä investoinnin kriteereitä, eli hankinnat eivät ole yli euron pitkävaikutteisia kokonaisuuksia. Sinänsä tarpeelliset hankinnat käsitellään normaaleina käyttömenoina. Kuntien maksuosuudet kokonaisuutena eivät muutu, ainoastaan niiden jakautuminen käyttötalouden ja investointien maksuosuuksiin. Muut talousarviomuutokset Kaupungin ja Lappeenrannan Energiaverkkojen välinen hulevesiverkoston ja vesihuoltoverkoston osien omistusjärjestely tuli voimaan vuoden 2019 alusta. Järjestely ei ole kassavaikutteinen. Järjestelyn vaikutukset investointiosaan ja rahoituslaskelmaan on esitetty erillisillä riveillä jo voimassa olevassa talousarviossa. Kaupungille tulee vesihuoltoverkoston myymisestä kirjanpidollista myyntivoittoa noin 5,2 miljoonaa

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ euroa, joka ei tule rahana kassaan. Tällä voidaan kattaa purettavan Joutsenon koulun tasearvon alaskirjaus, joka on 3,3 miljoonaa euroa. Loppuosa parantaa kaupungin kirjanpidollista tulosta, mutta koska järjestely ei tuo rahaa kassaan, sitä ei voida käyttää käyttömenojen kattamiseen. Joutsenon ja Kesämäen koulujen väistötiloihin tulee tehdä muutostöitä. Ne katetaan hankkeiden ajalta maksettavilla sisäisillä vuokrilla, mutta kuluvalle vuodelle tulee tilakeskuksen talousarviota tarkistaa. Joutsenon ja Kesämäen koulujen väistöjen aikaisista kuljetuksista aiheutuu lisäkuluja. Niiden määrä täsmentyy koulujen alkuun mennessä ja syksyllä tehtävässä talousarviopäivityksessä huomioidaan näiden vaikutus. Maakuntaliiton maksuosuuden talousarviota tarkistetaan eurolla, koska Lappeenrannan suhteellinen osuus maakuntaliiton rahoituksesta on kasvanut. Verotulojen budjettia ei esitetä tässä päivityksessä muutettavaksi. Kuluvan vuoden ennusteen mukaan verotuloja ei ole kertymässä talousarviossa ennakoitua määrää. Ennuste tarkentuu kevään aikana ja puolivuosikatsauksen yhteydessä esitetään tarvittaessa verotulobudjetin tarkistus. Vaikutus tulokseen ja lainakantaan Esitetyt talousarviomuutokset heikentävät kaupungin budjetoitua tulosta 3,5 miljoonalla eurolla. Talousarvion mukainen alijäämä kasvaa siten 10,1 miljoonaan euroon. Alkuperäisessä rahoituslaskelmassa oli huomioitu ennakoitu siirtyvien investointien vaikutus lainakantaan. Budjetoitu lainakannan lisäys kasvaa 1,1 miljoonalla eurolla 32,6 miljoonaan euroon. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman muuttamista liitteiden mukaan. Päätös Hyväksyttiin.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Merkittiin, että rahoitusjohtaja Jari Iskanius oli kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyn aikana. Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen päivittämistyön ja talouden tasapainotussuunnitelman valmistelun käynnistäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/680/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen sekä maakuntavalmistelun kariuduttua Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (jäljempänä Eksote) jäsenkunnat ovat käynnistämässä valmistelua kuntayhtymän perussopimuksen päivittämiseksi. Perussopimuksen päivittäminen on katsottu lisäksi tarpeelliseksi paitsi uudistuneen kuntalain säännösten huomioon ottamiseksi, myös kuntayhtymän omistajaohjauksen ja jäsenkuntien maksuosuuksien määräytymisperusteiden tarkentamiseksi. Uuden perussopimuksen on tarkoitus tulla voimaan korvaten samalla nyt voimassa olevan kuntayhtymän perussopimuksen. Jäsenkuntien yhteinen tavoite on, että kaikki Etelä-Karjalan kunnat siirtävät uudistuvalla perussopimuksella edelleenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun kokonaisuudessaan Eksotelle. Mahdollisia kuntakohtaisia poikkeuksia järjestämisvastuun siirtämisessä ei ole tarkoitus toteuttaa muilta osin, kuin mahdollisesti työllisyyden, työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä kuntouttavan työtoiminnan palveluissa sikäli, kun joku jäsenkunnista haluaisi em. palveluja siirtää omaksi toiminnakseen. Jäsenkuntien yhteinen tavoite on niin ikään se, että jäsenkuntien maksuosuusjärjestelmä saadaan uudistettua vastaamaan nykyistä ajantasaisemmin ja paremmin aiheuttamisperiaatetta,

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus kuitenkin siten, että ns. varallaolopalveluja koskevat kustannusvastuut jakautuisivat jäsenkunnille käytöstä riippumattomasti ja oikeudenmukaisesti. Uudistettavan maksuosuusjärjestelmän valmistelua varten on tarkoitus hankkia ulkopuolista, riippumatonta asiantuntija-apua. Vuoden 2019 nykyiseen perussopimukseen perustuvat maksuosuudet vahvistetaan palvelusopimusten hyväksymisen yhteydessä. Kuntayhtymän arvio sote-kustannusten korotuspaineista Etelä-Karjalassa ei vastaa alueen kuntien tulevien vuosien maksukykyä. Perussopimuksen päivityksen yhteydessä on samalla tarpeen valmistella alueen kuntien maksukykyyn perustuva yhteinen suunnitelma kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, ottaen huomioon myös pian käynnistyvän uuden eduskunnan vaalikauden hallitusohjelmalinjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen tulevaisuudesta. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunki omalta osaltaan hyväksyy edellä kuvatun Eksoten perussopimuksen sekä maakunnan sotepalvelujen ja talouden tasapainotusohjelman valmistelutyön käynnistämisen ja sitoutuu edellä kuvattuihin yhteisiin tavoitteisiin siitä, että maakunnan kaikkien kuntien sote-palvelujen järjestämisvastuu on jatkossakin Eksotella, ottaen kuitenkin huomioon edellä kuvattu työllisyyspalveluita koskeva mahdollisuus poikkeamiseen järjestämisvastuun siirtämisestä. Perussopimuksessa tulee sopia myös nykyistä selkeämmästä ja tehokkaammasta kuntayhtymän omistajaohjauksen toteuttamisesta. Perussopimuksen maksuosuusjärjestelmän ja maakunnan kuntien talouden kantokykyyn pohjautuvan talouden tasapainotussuunnitelman valmisteluun käytetään ulkopuolista asiantuntijaa, mistä aiheutuvista kustannuksista jäsenkunnat vastaavat yhdessä, lähtökohtaisesti asukaslukujen mukaisissa suhteessa. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että rahoitusjohtaja Jari Iskanius oli kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyn aikana ja poistui kokouksesta klo

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö Lappeenrannan kristillisen koulun perusopetuslupahakemukseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/659/ /2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 30 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Liitteet 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö perusopetuksen järjestämislupahakemukseen luokka-asteille Lasten ja nuorten lautakunta kokouksen eriävät mielipiteet Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta on antanut lausunnot Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n kristillisen koulun perusopetuslupaa koskeviin hakemuksiin vuosina 2009, 2010, 2012, 2016 ja Lasten ja nuorten lautakunta on antanut lausunnon Valtioneuvosto on käsitellyt yhdistyksen hakemuksen ja hylännyt sen antamallaan päätöksellä. Kielteisen päätöksen perusteena on, että Etelä-Karjalan maakunnan alueella oppivelvollisuusikäisten lasten määrä vähenee eikä alueella voida katsoa olevan perusopetuslain 7 mukaista koulutustarvetta. Ottaen huomioon, että koulun perustaminen rasittaisi Lappeenrannan kaupungin taloutta, ei Valtioneuvoston päätöksessä koulun perustamista tältäkään osin ole pidetty tarkoituksenmukaisena.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry on tehnyt uuden hakemuksen ja pyytänyt siihen lausuntoa Lappeenrannan kaupungilta Kaupungin aiemmissa lausunnoissa on todettu, että perusopetuslain 7 :n mukaan Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lausuntopyynnöt ovat koskeneet erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvaa opetusta. Valtioneuvosto voi myöntää luvan, kun on olemassa alueellinen tai valtakunnallinen koulutustarve. Sopimusta koulun ja kaupungin kesken ei edellytetä. Valtioneuvosto arvioi ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun perustamiselle. Kaupungin lausunnossa on arvioitu vain paikallista koulutustarvetta. Kaupungin antamissa lausunnoissa on todettu, että kristillisen koulun perustaminen ja olemassaolo Lappeenrannassa sinänsä monipuolistaisi paikkakunnan opetustarjontaa ja sellaisenaan edistäisi kaupungin vetovoimaa. Kaupungin itse ylläpitämien peruskoulujen lisäksi Lappeenrannassa on ollut tarjolla luvun alusta lähtien steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta sekä vuodesta 1997 lukien venäjän kieleen ja kulttuuriin painottavaa opetusta. Venäjän kieleen ja kulttuuriin painottavaa opetusta annetaan säätiön ylläpitämässä koulussa. Lappeenrannan kaupunki on yksi säätiön perustajista. Kristillisen koulun perustaminen tarkoittaisi, että osa oppilaista, jotka kävisivät muutoin koulua Lappeenrannan kaupungin

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ ylläpitämissä kouluissa, kävisivät koulunsa yhdistyksen järjestämässä opetuksessa. Tämä pienentäisi kaupungin omien koulujen oppilasmääriä. Kristillisen koulun oppilasmäärä lienee oppilasta ikäluokassaan. Kaupungin keskustassa ja keskustan tuntumassa sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-6 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja tuleville oppilaille. Väestöennusteiden mukaan lasten määrä myös Lappeenrannassa tulee vähenemään olennaisesti tulevina vuosina. Tänä vuonna ensimmäisellä luokalla olevan, vuonna 2011 syntyneen, ikäluokan koko on 724. Vuonna 2016 syntyneitä lapsia asuu Lappeenrannassa 610 ja viime vuonna syntyneen ikäluokan koko on enää 520. Koska oppilasmäärä tulee vähenemään tulevina vuosina olennaisesti, ei uuden koulun perustamiselle ole tarvetta, sillä kaupunki joutuu tarkastelemaan kouluverkkoaan ja mahdollisesti lakkauttamaan itse ylläpitämiään kouluja. Vuonna 2012, 2016 ja 2017 annetuissa lausunnoissa on lisäksi otettu kantaa vuonna 2010 voimaan tulleen kotikuntakorvausmenettelyn näkökulmasta. Lausunnossa on todettu, että taloudellisesti yksityiskoulu rasittaisi kaupungin perusopetuksen järjestämistä. Koska yksityiskouluun siirtyisi yksittäisiä oppilaita eri koulujen opetusryhmistä, kaupungin oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät alenisi käytännössä lainkaan siinä tilanteessa, että opetusryhmiä ja toimitiloja on entinen määrä. Kaupunki joutuu maksamaan kotikuntakorvauksen jokaisesta yksityiskoulun oppilaasta. Kotikuntakorvaus on vuonna 2018 vuosiluokkien 1 6 oppilaasta yksityiselle koulun ylläpitäjälle 6127 euroa/oppilas ja vuosiluokkien 7-9 oppilaasta euroa. Kotikuntakorvaukset rasittaisivat kaupungin taloutta ja mahdollisuutta järjestää kaikille muille lappeenrantalaisille oppilaille laadukasta opetusta, koska oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät käytännössä alene yksittäisten oppilaiden siirtyessä yksityiskoulun oppilaiksi. Käytännössä siten jokainen yksityiskoulun oppilas aiheuttaa kaupungille tulojen vähenemistä kotikuntakorvauksen verran menojen säilyessä lähes ennallaan. Vain sellainen tilanne, että koululla olisi oppilaita niin runsaasti, että se mahdollistaisi opetusryhmien perustamatta jättämisen ja koulutiloista luopumisen, talousrasitusta ei syntyisi.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lausuntopyynnössään Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry vaatii, että yksityiskouluja tulee kohdella yhdenvertaisesti ja viittaa siihen, että kaupunki on aikoinaan puoltanut Steinerkoulun sekä Itä-Suomen koulun perusopetuslupaa. Molemmat yksityiskoulut on perustettu ja ovat saaneet järjestämislupansa ennen nykyisen perusopetuslain voimaantuloa. Kaupungin toimenpitein näiden koulujen järjestämislupaa ei voida myöskään peruuttaa tai muuttaa, eikä sellaiseen toki ole tarvettakaan. Vuonna 1999 voimaan tulleen perusopetuslain perusteluissa todetaan mm. Hallituksen tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona. Perusopetuksen voimavarat turvataan julkisen koulutusjärjestelmän kautta. Tarkoituksena ei ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Lainsäädännössä turvattaisiin nykyisten valtion tai yksityisten koulujen säilyminen ja säilytettäisiin mahdollisuus antaa yksittäisille uusille kouluille järjestämislupa. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tarvitsisi edelleenkin luvan perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen. Lupa myönnettäisiin nykyisestä poiketen oppilaitoksen perustamisen sijasta opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntäminen edellyttäisi erityistä koulutus- tai sivistystarvetta. Koulutuksen tarpeellisuutta tarkasteltaisiin suhteessa asianomaisen paikkakunnan tai alueen koulutuskysyntään ja -tarjontaan. Lisäksi lähtökohtaisesti edellytetään, että kunta, jossa opetusta järjestetään eli koulun sijaintikunta, on tehnyt sopimuksen opetuksen järjestäjän kanssa. Yksityisen yhteisön ja säätiön järjestämän koulutuksen tulee olla tämän lain mukaista. Kunnan kanssa tehtävällä sopimuksella luvan myöntämisen edellytyksenä korostetaan kunnan kokonaisvastuuta asukkaidensa perusopetuksen järjestämisessä. Lakiehdotuksen mukaan lupa voidaan kuitenkin alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella myöntää myös ilman kunnan kanssa tehtyä sopimusta. Tällöin luvan myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita. Tällöinkin lupa voitaisiin myöntää vain erityisopetuksen, vieraskielisen opetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen tai kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus Perustettaessa valtakunnalliseen tai alueelliseen sivistystarpeeseen perustuvia kouluja tulisi kuulla kuntia, joissa opetusta järjestetään. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että Opetuksen järjestämisluvan myöntäminen on vapaaharkintainen hallintotoimi. Näin ollen luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta koulutuksen järjestämisluvan saamiseen, vaikka luvan myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyisivät. Lupahakemusten käsittelyssä ja lupien myöntämisessä tulee noudattaa yleisiä hallinnon oikeusturvaperiaatteita kuten yhdenvertaisen kohtelun ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteita. Mikäli Lappeenrannan kaupunki puoltaisi Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n hakemusta erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen, tulisi Lappeenrannan kaupungin suhtautua samalla tavoin kaikkiin muihinkin erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämislupahakemuksiin. Yhdenvertaisuusarvioinnissa on otettava huomioon hakemusajankohta. Mikäli tällä hetkellä olisi käsittelyssä useampia yksityiskoulun perustamista koskevia lausuntopyyntöjä, olisi Lappeenrannan kaupungin lausunto saman sisältöinen kaikille: yksityiskoulut monipuolistavat koulutustarjontaa, mutta rasittavat kotikuntakorvausten myötä kaupungin taloutta eikä Lappeenrannan kaupungissa ole paikallista koulutuksellista tarvetta uuden koulun perustamiseen, sillä lasten lukumäärä vähenee lähivuosina voimakkaasti niin Lappeenrannassa kuin muuallakin maakunnassa. Edellä esitetyn nojalla ei ole perusteita muuttaa aiemmin esitettyä Lappeenrannan kaupungin näkemystä. Kaupungin lausunnossa on arvioitu vain paikallista koulutustarvetta. Valtioneuvosto voi myöntää luvan, kun on olemassa alueellinen tai valtakunnallinen koulutustarve. Sopimusta koulun ja kaupungin kesken ei edellytetä. Valtioneuvosto arvioi ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun perustamiselle. Lasten ja nuorten lautakunta esittää lausuntonaan Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ perusopetuslupahakemukseen, että sinänsä kristillisen koulun olemassaolo monipuolistaisi Lappeenrannan kaupungin asukkaiden palveluja ja valinnanmahdollisuuksia. Kotikuntakorvaukset rasittaisivat kuitenkin kaupungin taloutta ja mahdollisuutta järjestää laadukasta opetusta kaupungin ylläpitämissä kouluissa, koska oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät käytännössä alene yksittäisten oppilaiden siirtyessä yksityiskoulun oppilaiksi. Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-9 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja väestösuunnitteiden mukaisille pieneneville ikäluokille. Lappeenrannan kaupunki ei puolla Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lupahakemusta eikä puolla muitakaan erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvia opetuksen järjestämislupahakemuksia. Päätös Lisättiin pöytäkirjan liitteeksi Kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntöhakemus, jonka Kristillinen kasvatus ry oli toimittanut myös lautakunnan jäsenille. Asiasta käydyn keskustelun aikana Tiina Simola esitti Taija Myyrän kannattamana, että esitystä muutetaan siten, että Lappeenrannan kaupunki esittää lausuntonaan, että kristillisen koulun olemassaolo monipuolistaisi Lappeenrannan kaupungin asukkaiden palveluja ja valinnanmahdollisuuksia. Lappeenrannan kaupunki puoltaa Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n kristillisen koulun perusopetuslupaa. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Tiina Simolan tekemää ehdotusta, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä seitsemän (7) lasten ja nuorten lautakunnan jäsentä (Alander Paavo, Iljin Harri, Koskenranta Sanna, Witherspone Isaac, Nurmi Antti, Aalto- Huhtinen Tiina, Pykäläinen Eeva-Maria) äänestivät JAA ja neljä (4) lasten ja nuorten lautakunnan jäsentä (Ikävalko Johanna, Lampi Timo, Myyrä Taija, Simola Tiina) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Eriävän mielipiteen jättivät Johanna Ikävalko, Taija Myyrä ja Tiina Simola. Eriävät mielipiteet ovat pöytäkirjan liitteenä. Täytäntöönpano Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 117 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö perusopetuksen järjestämislupahakemukseen luokka-asteille Lasten ja nuorten lautakunta kokouksen eriävät mielipiteet Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Riitta Munnukka esitti Jani Mäkelän kannattamana, että kaupunginhallitus käyttää ottooikeuttaan asiassa. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat, että otto-oikeutta ei käytetä, äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat, että ottooikeutta käytetään, äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Riitta Munnukan esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) kaupunginhallituksen jäsentä (Kakkola, Arvela, Kukkonen, Pykäläinen) äänestivät JAA ja seitsemän (7) kaupunginhallituksen

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ jäsentä (Arola, Hänninen, Härkönen, Munnukka, Mäkelä, Löfman, Turkia) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ottooikeuden käyttämisen. Merkittiin, että toimialajohtaja Tuija Willberg oli selostamassa asiaa kaupunginhallitukselle. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö perusopetuksen järjestämislupahakemukseen luokka-asteille Lasten ja nuorten lautakunta kokouksen eriävät mielipiteet Oheismateriaali 1. Adressi Lappeenrannan kristillisen koulun puolesta Kaupunginhallitus on päättänyt käyttää otto-oikeutta em. asiassa. Lasten ja nuorten lautakunnan asia on siirtynyt siis kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksella on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin lautakunnalla on ollut. Kaupunginhallitus on velvollinen tekemään asiassa päätöksen. Käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan tehdä uusi päätös, aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kuntalain kommentaariteoksen Kuntalaki Tausta ja tulkinnat (Harjula-Prättälä 2015) mukaan otto-oikeus asiassa on tarkoituksenmukaisinta tehdä asiaratkaisu eli tehdä uusi päätös tai pysyttää aiempi päätös. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtajan selvitys: Vastauksia kaupunginhallituksen lisäselvityspyyntöön: Kristillisen koulun opetuksen sisällöstä Perusopetuksen laajuuden vuoksi sisältöä on mahdoton kuvata lyhyesti. Alla on linkkejä, joista löytyvät yleiset opetussuunnitelmat perusteet sekä esimerkkejä Lappeenrannan kaupungin opetussuunnitelmista sekä linkkejä järjestämisluvan saaneiden kristillisten koulujen yhteiselle sivustolle sekä Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n sivuille, joissa kuvataan yhdistyksen antamaa opetusta ja sen arvoperustaa. Opetuksen järjestäminen ja arvoperusta Opetuksen sisältö Yleiset opetussuunnitelman perusteet rusopetus/419550/tekstikappale/ Lappeenrannan kaupungin koulukohtaisia opetussuunnitelmia voi lukea eperusteet-palvelusta. Esimerkiksi Joutsenon alueen koulujen opetussuunnitelmat s/804029/perusopetus/tiedot ja Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen strategista toimeenpanosuunnitelmaa: atusjaopetus_strategia_issu ikka/ Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry Missä kristillisiä kouluja on ja millaiset ovat niiden oppilasmäärät (tiedot on poimittu Opetushallituksen raporteista): Ylläpitäjä Koulun nimi Oppilasmäärä Vuosiluokat Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry Espoon kristillinen koulu 259 esi-9

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Confido Pohjanmaan Kristillinen Vaasan kristillinen koulu 63 esi-9 Kasvatus ry /Vaasa Helsingin kristillisen koulun Helsingin kristillinen koulu kannatusyhdistys Jyväskylän kristillisen koulun Jyväskylän kristillinen koulu kannatusyhdistys Keski-Uudenmaan kristillisen Keski-Uudenmaan kristillinen 217 esi-9 koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys (Järvenpää) koulu Kuopion kristillisen päiväkodin Kuopion kristillinen koulu 113 esi-9 ja koulun kannatusyhdistys Lahden kristillisen koulun Lahden seudun kristillinen koulu 145 esi-9 kannatusyhdistys Oulun kristillinen kasvatus ry Oulun kristillinen koulu 166 esi-9 Porin kristillisen koulun Porin kristillinen koulu 106 esi-9 kannatusyhdistys Rovaniemen seudun kristillisen Rovaniemen kristillinen koulu koulun kannatusyhdistys Suomen Adventtikirkko Suomen kristillinen yhteiskoulu 434 esi-9 - Kopun koulu Vihti (Kaarina) - Siikasalmen koulu Liperi Kopun koulu (Vihti) - Tampereen kristillinen koulu Siikasalmen koulu (Liperi) Tampereen kristillinen koulu Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Karkun opiston lukio (Sastamala) Lukio Oppilasmääräkehitys kristillisissä kouluissa

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n opetuksen piirissä olevien määrä ja arvio tulevien vuosien oppilasmäärästä Kuluvana lukuvuonna Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n tarjoamassa opetuksessa on 21 oppilasta, joista 19 asuu Lappeenrannan kaupungin alueella. Oppilaat maksavat opetuksesta 140 euroa kuukaudessa. Mikäli opetus saa järjestämisluvan, opetus muuttuu maksuttomaksi ja on todennäköistä, että oppilasmäärä kasvaa. Sijaintipaikalla ja saavutettavuudella on jossain määrin vaikutusta oppilaaksi hakeutumiseen. Tällä hetkellä opetusta annetaan Kimpisen koulukeskuksen tuntumassa Armilankatu 31 olevissa tiloissa. Jos sijainti on tulevaisuudessakin kaupungin keskustassa, on se saavutettavissa eri puolilta kaupunkia. Oppilasmääräarviossa vertailua voi hakea Vaasan (63), Porin (106) ja Kuopion (113) kristillisistä kouluista.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Tämänhetkinen oppilasmäärä vuosiluokilla on esitetty taulukossa. Oppilaista yksi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Luokka-aste Kotikunta Lappeenranta Taipalsaari Yhteensä 19 2 Lappeenrannan kristillisestä opetuksesta päättötodistuksensa saaneita lapsia ei ole, sillä ylin vuosiluokka on tällä hetkellä 7. Koulutaipaleensa jossain vaiheessa kristillisessä opetuksessa olleita lapsia on siirtynyt toiselle asteelle sekä lukioon että ammattiopistoon. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry on hakenut perusopetuslupaa enintään 200 oppilaalle. Hakemukseen on liitetty seuraava arvio oppilasmäärän kehittymisestä:

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Koulun toiminnan vaikutus kaupungin rahoitukseen ja opetuksen resursseihin Kotikuntakorvaus vuonna 2019 yksityisille opetuksen järjestäjille on: 1-6 luokat: 6.204,16 e/oppilas 7-9 luokat: 9.926,66 e/oppilas lisäopetus: 7.788,25 e/oppilas Kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa on laskennallisia kustannuksia varten ikäryhmittäiset hinnat, jotka sisältävät mm. myös sote-palvelujen kustannukset. Tänä vuonna peruskouluikäisten ikäryhmittäiset hinnat ovat: 7-12 vuotiaat 7.277,45 e vuotiaat ,93 e

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Osviittaa siihen, mikä tästä olisi perusopetuksen osuus, saa kaatuneen maakuntauudistuksen aineistosta. Uuden kunnan valtionosuuksissa vastaavat hinnat olisivat olleet 7-12 vuotiaat 5.846,56 e/lapsi vuotiaat ,56 e/lapsi Tämä ei siis ole todellinen maksettava valtionosuus, mutta paras käytettävissä oleva keino erottaa perusopetuksen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta. Vuonna 2017 Lappeenrannan kaupungin järjestämän 1-6 vuosiluokkien yleisopetuksen järjestämisen kustannus on ollut keskimäärin euroa/oppilas ja vuosiluokilla euroa/oppilas. Edellä kerrotulla tavalla laskettu laskennallinen oppilaskohtainen valtionosuus ei kata kotikuntakorvausta eikä myöskään kata vuoden 2017 toteutuneita keskimääräisiä kustannuksia. Keskimääräinen kustannus vaihtelee opetusryhmän oppilasmäärästä riippuen; ryhmän kustannus muodostuu suurimmaksi osaksi opettajan palkkakustannuksesta ja keskimääräinen oppilaskohtainen hinta riippuu oppilaiden lukumäärästä. Mikäli valtioneuvosto myöntäisi Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:lle järjestämisluvan ja yhdistyksen arvioima oppilasmääräkehitys toteutuisi, vaikuttaisi se Lappeenrannan kaupungin maksamaan kotikuntakorvaukseen seuraavasti:

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kristillisen koulun kotikuntakorvausten vaikutus opetustoimeen 1-6 lk á hinta 6 204, lk á hinta 9 926,66 lisäopetus á hinta 9 926, Ikäluokka Oppilaita 1. luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka lisäopetus Yhteensä kotikuntakorvaus , , , , ,34 Oppilaskohtainen määräraha , , , , , , , , , ,34 vuosiviikkotuntia 206,73 248,77 285,02 297,06 323,87 vastaa opettajaa 9,40 11,31 12,96 13,50 14,72 Kotikuntakorvaukset ovat hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimintakatteessa. Jos kotikuntakorvaukset tulisi kattaa toimialan toimintakatteesta, tarkoittaisi se, että kaupungin kouluista tulisi vähentää opettajaa tai vastaava määrä opettajan työpanosta. Koska oppilaat siirtyisivät todennäköisesti eri kouluista ja eri opetusryhmistä, pienenisi ryhmän koko näissä opetusryhmissä 1-2 oppilaalla, mutta ei niin paljoa, että ryhmiä voitaisiin kohtuudella yhdistää. Myöskään ruokailukustannukset eivät yksittäisten oppilaiden siirtymisen vuoksi laskisi. Kokonaista koulua ei oppilaiden siirtymisen vuoksi voitaisi heti lakkauttaa, ellei suurin osa oppilaista siirtyisi samasta koulusta. Koska opetustunteja jouduttaisiin kuitenkin kotikuntakorvauksen kattamiseksi vähentämään, kohdistuisi se laajaan joukkoon kaupungin kouluja. Viikottaisia opetustunteja jouduttaisiin vähentämään tai pieniä ryhmiä yhdistämään yhteensä opetustunnin eli opettajan työpanoksen verran. Muutos koskettaisi siis lähes

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ kaikkia Lappeenrannan koulujen 6000 oppilasta ja vaikuttaisi heidän opetukseensa heikentävästi. Vertailun vuoksi todettakoon, että tulevana lukuvuonna yksisarjaisissa kaupungin kouluissa esim. Lönnrotin koulussa on 118 oppilasta ja vuosiviikkotunteja 224, Pulpin koulussa 128 oppilasta ja vuosiviikkotunteja 238 ja Korvenkylän koulussa 136 oppilasta ja 254 vuosiviikkotunteja. Opetustunteja tulisi siis vähentää noin yhden yksisarjaisen koulun verran. Alle kouluikäisten lasten ikäluokat ovat Lappeenrannassakin selvästi pienempiä kuin nyt koulussa olevat ikäluokat. Esimerkiksi vuonna 2011 syntyneen, kuluvana lukuvuonna 1. luokalla olevan ikäluokan koko on 724, mutta vuonna 2018 syntyi vain 520 lappeenrantalaista. Tulevien vuosien ikäluokkien pienenemisen johdosta joudutaan kouluverkkoa tarkastelemaan. Oppilaiden siirtyminen yksityiseen kouluun lisäisi paineita kasvattaa ryhmäkokoja ja lakkauttaa joitakin kaupungin nykyisiä kouluja. Adressi Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n keräämä, 1162 nimen adressi on jätetty Lappeenrannan kaupungille samassa yhteydessä kuin lausuntopyyntö. Lausuntopyyntö on vedetty pois Uusi lausuntopyyntö on toimitettu , mutta siinä yhteydessä ei ole viitattu adressiin ja adressi on jäänyt liittämättä lausuntopyyntöä koskevan asian valmisteluun. Adressi on oheismateriaalina. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee lasten ja nuorten lautakunnan päätöksen sekä edellä olevan lisäselvityksen tiedoksi ja päättää ilmoittaa lausuntonaan, ettei Lappeenrannan kaupunki puolla Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n hakemusta perusopetuksen järjestämiseen luokka-asteilla 1-9 Lappeenrannassa. Selvityksistä ilmenee, että Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-9 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja väestöennusteiden mukaisille pieneneville ikäluokille. Kristillisen koulun opetuksen järjestämislupa aiheuttaisi Lappeenrannan kaupungille negatiivisia taloudellisia vaikutuksia, paineita opettajien vähentämiseen, ryhmäkokokojen kasvattamiseen ja koulujen lakkauttamiseen.

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Samalla kaupunginhallitus päättää, että Lappeenrannan kaupunki ei puolla jatkossa muitakaan erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvia opetuksen järjestämislupahakemuksia. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano toimialajohtaja Tuija Willberg Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/626/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginlakimies Johanna Alatalo Liitteet 1. Voimassa oleva yhtiöjärjestys 2. Luonnos muutetuksi yhtiöjärjestykseksi 3. Osakassopimus 4. Luonnos osakassopimuksen liitteeksi Oheismateriaali 1. Omistajaohjauspyyntö liitteineen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajaohjauspyyntö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hallitus on päättänyt pyytää Lappeenrannan kaupunginhallitukselta omistajaohjausta yhtiön yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttamiseen. Samalla yhtiön hallitus on päättänyt, että mikäli kaupunginhallituksen kannasta ei muuta johdu, saattaa hallitus yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muutoksen osakaskuntien ja yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n voimassa olevaa yhtiöjärjestystä on viimeksi päivitetty ilmeisesti vuonna Yhtiöjärjestys on kirjoitusasultaan vanhahtava ja sisältää määräyksiä, jotka yhtiön tilintarkastaja on suositellut poistamaan tai muuttamaan. Poistettavaksi on suositeltu vähimmäis- ja enimmäispääomaa koskeva markkamääräisiä lukuja sisältävä määräys ja osakkeiden nimellisarvoa koskeva markkamääräisen luvun sisältävä määräys.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus Tilintarkastaja on kommentoinut, että tilikautta ja tilintarkastajaa koskevat määräykset tulisi uudistaa. Luonnoksessa muutetuksi yhtiöjärjestykseksi on huomioitu yllä mainitut tilintarkastajan suositukset. Lisäksi yhtiöjärjestyksen määräyksiä on kauttaaltaan, pois lukien toimialaa koskeva määräys, muutettu kirjoitusasultaan nykyisin vakiintuneesti käytettyyn muotoon. Yhtiöjärjestykseen tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta yhtiön omistajakuntien asemaan. Osakassopimuksen muuttaminen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osakaskuntien välillä on voimassa osakassopimus (allekirjoitettu , muutettu ja täydennetty ), jolla on sovittu muun ohella yhtiön yhtiöjärjestyksen sisällöstä. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellä kuvatulla tavalla edellyttää, että osakassopimusta muutetaan vastaavasti. Osakassopimukseen on luonnosteltu liite, jolla tästä muutoksesta sovitaan. Muilta osin osakassopimus jää voimaan alkuperäisen tai aiemmin muutetun taikka täydennetyn sisältöisenä. Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hallitukselle, että kaupungilla ei ole huomautettavaa yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttamiseen. Samalla kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan osakassopimuksen muuttamisen oheisen liiteluonnoksen mukaisesti. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy / hallitus ja toimitusjohtaja Toimialajohtaja Pasi Leimi

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Etelä-Karjalan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/650/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen Oheismateriaali 1. Etelä-Karjalan TYP-sopimus vuosille Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) edellyttää, että työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä muodostavat työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelumallin, jossa toimijat yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Valtioneuvoston asetuksen (1377/2014) mukaan työ- ja elinkeinotoimisto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän. Lisäksi asetus edellyttää, että monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelunjärjestämisestä johtoryhmän toimialueella. Yhteistyösopimuksessa sovitaan: 1) työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaeläkelaitoksen yhteisistä toimi pisteistä monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi; 2) monialaisen yhteispalvelun tarjoamisesta muualla kuin yhteisissä toimipisteissä; 3) työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen monialaiseen yhteispalveluun osoittamasta henkilöstöstä;

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus 4) työttömille monialaisen yhteispalvelun yhteisissä toimipisteissä ja muu alla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavista palveluista. Edellinen Etelä-Karjalan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä koskeva sopimus (TYP-sopimus) tuli voimaan Sopimus korvasi silloisen Kaakkois- Suomen työvoiman palvelukeskuksen yhteistoimintasopimuksen, joka oli tullut voimaan Nykyisen TYP-sopimuksen voimassaolo päättyi Etelä-Karjalan TYP-yhteistyöstä on laadittu uusi sopimusversio, joka on esitetty oheismateriaalina. Kaupungin sopimusvelvoitteisiin ei tule muutoksia. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan, kun kaikki sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet, ja se on voimassa saakka. (JW) Kaupunginhallitus hyväksyy Etelä-Karjalan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimuksen Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen johtaja, Lisa Fors

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lappeenrannan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/659/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Lappeenrannan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaiset asiat kuten tilinpäätös v Se on esitelty kaupunginhallitukselle Kokouskutsu ja muu yhtiökokousmateriaali on nähtävänä kokouksessa. Kaupunginhallitus nimeää edustajan Lappeenrannan Energia Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin yhtiökokoukseen edustajaksi kaupunginsihteeri Juha Willberg. Kaupunginhallitus päätti esittää yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen varajäsen Milla Piiroisen tilalle valitaan Auli Kangasmäki. Täytäntöönpano nimetty edustaja

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Petri Mäkelän eroanomus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuuston varajäsenen tehtävästä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/649/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Petri Mäkelä on lähettänyt sähköpostilla seuraavan eroanomuksen: Pyydän eroa seuraavasta luottamustehtävästä: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuuston varajäsenyys. Pyynnön syynä on henkilökohtaiset syyt/sovittu tehtävien kierto. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on valinnut Eksoten valtuustoon seuraavat varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: Varsinainen jäsen Pyysalo Ulla Lahtinen Jarmo Myllärinen Anneli Cederström Kirsti Lindgren-den Oude Anne-Liisa Hakula Ilpo Kaijanen Laura Vilkko Antti Nikkinen Veikko Haimila Timo Varajäsen Mäkelä Petri Rossi Jani Nurkkala Kilpiäinen Sirpa Torniainen Virpi Toivanen Hanna Virolainen Veli-Matti Laine Susanna Ahvonen Matti Ripatti Kirsi Seittenranta Sirkka Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Petri Mäkelälle myönnetään ero Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuuston varajäsenen

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ tehtävästä ja hänen tilalleen valitaan toinen henkilö jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi. Päätös Hyväksyttiin ja esitettiin Petri Mäkelän tilalle valittavaksi Kai Karhukorpi. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

38 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Asemakaavan muutos 202 Lintukangas kortteli 378 ohjeelliset tontit 1 ja 2, kortteli 377 ohjeellinen tontti 3 ja katualuetta (Keskuskatu 2-4) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1158/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 89 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavasuunnittelija Sivi Ihalainen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemakaavakartta/K2660/Keskuskatu Selostus / K2660 / Keskuskatu Asemakaavaselostuksen liitteet 1-7/K2660/Keskuskatu 2-6 Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt Keskuskatu 4:n rakennuksen omistajan aloitteesta. Kaavaprosessin aikana myös Kiinteistö Oy Joutsenlinna on jättänyt aloitteen asemakaavan muuttamisesta Keskuskatu 6:n osalta. Asemakaavamuutos koskee Joutsenon taajaman keskustassa Keskuskadun eteläpuolella sijaitsevaa noin 1,9 hehtaarin laajuista aluetta. Alueella sijaitsevat Joutsenon kirjasto sekä liike- ja toimistorakennukset Kiinteistö Oy Joutsenlinna ja Kiinteistö Oy Joutsenon liikekeskus, jossa toimii mm. K-Supermarket Pirana. Kaavamuutosalue on Joutsenlinnan kiinteistöä lukuun ottamatta Lappeenrannan kaupungin omistuksessa. Kaavamuutoksen taustalla on liike- ja toimistotilojen vähentynyt kysyntä Joutsenon alueella. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa liike- ja toimistorakennusten toisessa kerroksessa