AIKA klo 17:00-19:03 Kimpisen koulu, luokka A202, Pohjolankatu 23, Lappeenranta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ AIKA klo 17:00-19:03 PAIKKA Kimpisen koulu, luokka A202, Pohjolankatu 23, Lappeenranta Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Alander Paavo Pöytäkirjan tarkastaja Ikävalko Johanna Pöytäkirjan tarkastaja Iljin Harri Puheenjohtaja Koskenranta Sanna Jäsen Lampi Timo Jäsen Myyrä Taija Jäsen Simola Tiina Jäsen Nurmi Antti Jäsen Pykäläinen Eeva-Maria Jäsen Witherspone Isaac Varajäsen Aalto-Huhtinen Tiina Varajäsen Muut osallistujat Kaustola Anna-Maria Toimistosihteeri Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Räikkönen Sirpa Nuorisotoimenjohtaja Liljeström Anu Opetustoimenjohtaja Virkki Päivi Varhaiskasvatusjohtaja Valkeapää Tomi Kimpisen koulun rehtori Paikalla klo Sundquist Mika Arola Tapio Pykäläinen-Liikka Lilli Mansikka Minna Steinerpäväkoti Tontuntuvan johtokunnan puheenjohtaja Kaupunginhallituksen edustaja Steinerpäiväkoti Tontuntuvan johtokunnan sihteeri Steinerpäiväkoti Paikalla klo Paikalla klo Paikalla klo Tontuntuvan johtaja Huovila Petri Kesämäen koulun rehtori Paikalla klo Mielikäinen Jukka Projektijohtaja Paikalla klo Koistinen Anu Koordinaattori, matalan kynnyksen harrastustoiminta Paikalla klo

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Poissaolevat Peuhkuri Jami Nuorisovaltuuston edustaja Puolakka Helena Varapuheenjohtaja Laitinen Timo Jäsen

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 23 Pöytäkirjan tarkastus 5 24 Käsittelyjärjestyksen muutos 6 25 Lasten ja nuorten lautakunnan raportti toiminnallisten ja 7 taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2018 sekä selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 26 Lappeenrannan kaupungin hyvinvointikertomus ja suunnitelma Lasten ja nuorten palveluiden henkilöstökertomus Lukumäärätietoja varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta Nuorisotoimen lautakunnalle raportoitavat tunnusluvut 19 vuodelta Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö 21 Lappeenrannan kristillisen koulun perusopetuslupahakemukseen 31 Esiopetuspalvelujen ostaminen Steinerpäiväkoti Tontuntuvan 27 kannatusyhdistys ry:ltä lukuvuonna Esiopetuspalvelujen ostaminen Lappeenrannan kristillinen 29 kasvatus ry:n Omenapuun päiväkodista lukuvuonna Eräiden perusopetuksen ja lukiokoulutuksen virkojen 31 nimikkeiden muuttaminen 34 Viranhaltijapäätökset Lasten ja nuorten lautakunnan kokouksen 35 ajankohdan muuttaminen 36 Muut asiat Muutoksenhakuohjeet 37

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Paavo Alander ja Johanna Ikävalko. Päätös Hyväksyttiin.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Käsittelyjärjestyksen muutos Kokouksen aluksi Kimpisen koulun rehtori Tomi Valkeapää kertoi tämän kokouksen kokouspaikkana toimivasta Kimpisen koulusta. Steinerpäiväkoti Tontuntuvan johtokunnan puheenjohtaja Mika Sundquist, johtokunnan sihteeri Lilli Pykäläinen-Liikka ja päiväkodin johtaja Minna Mansikka kertoivat miten palveluseteli vaikuttaa päiväkodin toimintaan. Kesämäen koulun rehtori Petri Huovila ja projektijohtaja Jukka Mielikäinen kertoivat Kesämäen koulun väistötiloihin siirtymiseen liittyvistä asioista. Mielikäinen vastasi myös Kotapäiväkotihankkeen rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Koordinaattori Anu Koistinen esitteli kaupungin matalan kynnyksen harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Merkittiin esittelyt tiedoksi. Valkeapää paikalla klo , Sundquist, Pykäläinen-Liikka ja Mansikka paikalla klo , Huovila ja Mielikäinen paikalla klo , Koistinen paikalla

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Lasten ja nuorten lautakunnan raportti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2018 sekä selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/302/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Sirpa Valtonen Controller Miia Haiko etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialan raportti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialan selonteko sis.valvonnan järjestämisestä 2018 Tilinpäätöksessä kuvataan Lappeenranta-konsernin taloudellinen ja toiminnallinen tila. Lisäksi se sisältää kuvauksen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja konserniohjauksen järjestämisestä. Tilinpäätös laaditaan kuntalain ja kirjanpitolain mukaisesti. Tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa Tilinpäätöksen toimintakertomus sisältää toimialojen analyysin talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksen tekstiosassa kuvataan tiiviisti toimialan keskeisimmät tapahtumat ja toiminnan muutokset tilikaudelta. Toiminnallisten tavoitteiden raportointi tehdään Lappeenranta 2033 strategian mukaisesti. Talousarvion toteutumisvertailut ovat osa tuloksellisuuden arviointia. Vuosien tasapainotusohjelman toteutuminen raportoidaan tiiviisti osana toimialan toimintakertomusta. Lautakunnat antavat lisäksi erillisen selonteon sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvion merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 2018.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Osana tilinpäätöskäsittelyä lautakunnat tekevät esityksen valtuustolle vuoden 2018 talousarvioylityksen kattamisesta vuonna 2019 tai talousarvioalituksen käyttämisestä seuraavina vuosina. Raportti lasten ja nuorten lautakunnan tehtäväalueen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2018 ja selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ovat oheismateriaalina. Lapset ja nuoret Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimiala saavutti tavoitteensa ja alitti toimintakatteensa noin 1 %:lla. Toimialan sitovuustason, joka kattaa lasten ja nuorten yhteiset, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä nuorisotoimen, talousarviokehys alittui euroa. Alitusta tapahtui jokaisella vastuualueella. Lasten ja nuorten yhteiset Lasten ja nuorten yhteisten toimintakate toteutui euroa budjetoitua parempana. Säästö syntyi keskitettyjen varausten toteutumisella budjetoitua pienempänä. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen toimintakate toteutui euroa budjetoitua parempana. Tämä selittyy sillä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot ja hoitotukikulut toteutuivat budjetoitua paremmin. Palkkakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna, sillä varhaiskasvatuksessa on panostettu henkilöstön jaksamiseen lisäämällä sijaisten määrää ja erityistyöntekijöitä. KVTES:n epäpätevyysalennusten oikaisuja maksettiin varhaiskasvatuksessa noin euroa. Perusopetus Perusopetuksen toimintakate toteutui euroa budjetoitua parempana. Perusopetuksen tulot toteutuivat budjetoitua paremmin. Perusopetuksen tuntikehys ylittyi, joka johtuu sijaiskuluista, Suomi toisena kielenä resursoinnin lisäämisellä sekä iltapäivätoiminnan budjetin siirrosta n euroa liian suurena nuorisotoimeen. Säästöä budjettiin verrattuna syntyi keskitetyistä varauksista ja kiinteistökuluista.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esittelijän ehdotus Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen toimintakate toteutui euroa budjetoitua parempana. Menot toteutuivat kaikissa menolajeissa budjetoitua pienempinä. Tulot toteutuivat euroa budjetoitua pienempinä, tähän vaikutti vuonna 2018 IB-lukion pre-kurssien laskutus. Nuorisotoimi Nuorisotoimen toimintakate toteutui euroa budjetoitua parempana. Tämä selittyy sillä, että iltapäivätoiminta siirtyi varhaiskasvatukselta ja opetustoimelta nuorisotoimeen. Budjetti arvioitiin aiemman toteuman mukaisesti. Volyymi oli kuitenkin arvioitua pienempi menoissa, kun tulot toteutuivat budjetoitua suurempina. Talousarvioalitusten kohdentaminen Lasten ja nuorten talousarvioalitus kohdennetaan vuosille käyttötalouden määrärahaan seuraavasti: Sitovuustaso Yhteensä Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle tehtäväalueensa osalta oheismateriaalin mukaisen raportin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2018 ja selonteon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lautakunta esittää, että - lasten ja nuorten kehyksen vuoden 2018 talousarvion alitus euroa kohdennetaan käyttötalouden määrärahaan edellä esitetysti vuosille Määrärahojen käytöstä päätetään erikseen käyttösuunnitelmien muutoksena, kun valtuusto on päättänyt talousarviomuutoksesta. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Lappeenrannan kaupungin hyvinvointikertomus ja suunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/498/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen Oheismateriaali 1. Lappeenrannan kaupungin vuosittainen hyvinvointikertomusja suunnitelma LUONNOS Kuntalain 1 :n perusteella hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Terveydenhuoltolain 12 :n 1 momentin mukaan kuntia velvoitetaan raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, ohjelma-, talousarvio-, toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä. Se liittyy myös tilinpäätöksiin ja toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Lappeenrannan kaupungin valtuusto hyväksyi Lappeenrannan kaupungin strategian Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen on Lappeenrannan kaupungin strategian yksi keskeisimmistä tavoitteista. Kaupungin strategia ja sen valmisteluprosessi toimii kaupungin valtuustokausittaisena hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön viitekehyksenä. Kaupungin strategiasta raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä ja strategian toteutumista seurataan kuukausittain. Strategiset tavoitteet ja erillisohjelmat linjaavat myös kaupungin vuosittain tehtäviä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä ja painopisteitä.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esittelijän ehdotus Vuosittainen hyvinvointikertomus on sovittu maakunnallisessa hyvinvointityöryhmässä koottavaksi Etelä- Karjalan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelmassa sovittujen yhteisten päätavoitekategorioiden mukaisesti. Päätavoitteet ja teemat ovat: 1. Terveelliset elämäntavat 2. Mielen hyvinvointi 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Asiakasosallisuus ja yhteistyöverkostot 5. Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus 6. Työ, taloudellinen hyvinvointi ja yrittäjyys Lappeenrannan kaupungin hyvinvointikertomus raporttiin on koottu yhteenveto kuluneen vuoden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteumasta ikäryhmittäin huomioiden kaupunkikonsernin eri palvelut. Vuosiraportti on toteutettu maakunnallisen hyvinvointityöryhmän valmistelemalle pohjalle. Eksote kokoaa maakunnallisen hyvinvointikertomuksen alueen kuntien hyvinvointikertomuksia hyödyntäen. Maakunnallisessa hyvinvointikertomuksessa kuvataan myös Eksoten toteutetut toimenpiteet. Kaupungin hyvinvointikertomus on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialojen kanssa. Hyvinvointikertomus luonnos on esitetty oheismateriaalina. Luonnos käsitellään kaupungin toimialojen yhteisessä ohjausryhmässä Hyvinvointikertomus käsitellään kaupunginhallituksessa tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja se viedään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy Lappeenrannan kaupungin hyvinvointikertomuksen lautakunnan vastuulla olevien toimenpiteiden osalta. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Lasten ja nuorten palveluiden henkilöstökertomus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/302/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Oheismateriaali 1. Henkilöstökysely varhaiskasvatus Henkilöstökysely lapset ja nuoret yhteensä Henkilöstökysely lukiokoulutus Henkilöstökysely nuorisopalvelut Henkilöstökysely perusopetus Henkilöstöraportti lapset ja nuoret Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen rekrytoinnit Sairauspoissaolot lapset ja nuoret yhteensä Sairauspoissaolot lukiot Sairauspoissaolot nuorisopalvelut Sairauspoissaolot perusopetus Sairauspoissaolot varhaiskasvatus Lasten ja nuorten lautakunnan hyväksymän arviointijärjestelmään mukaan tilinpäätöksen yhteydessä käsitellään mm. henkilöstön työhyvinvointia selvittävän kyselyn tulokset. Konsernipalvelut on koonnut oheismateriaaliin tietoja vastuualueiden henkilöstömääristä, palvelussuhteista, rekrytoinneista sekä henkilöstön keski-iästä. Oheismateriaalissa on myös vastuualueittain tiedot sairauspoissaolojen määristä ja kustannuksista vuosilta sekä työhyvinvointikyselyn tuloksista vuosilta Sairauspoissaolot ovat lasten ja nuorten palveluissa kasvaneet vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017 ja Eniten kasvua on ollut perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 13,51 päivää /henkilö, kun vastaava luku oli vuonna 2017 keskimäärin 11,48 päivää. Sairauspoissaolojen kustannukset olivat 1,475 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Sairauspoissaolot olivat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti helmi-

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ maaliskuussa sekä marraskuussa. Työhyvinvointikyselyssä saatiin yhteensä 955 vastausta. Vastaajien määrä lisääntyi noin 230:llä eli kyselyn vastausprosentti oli noin 69 %. Kaikkien vastausten keskiarvo on hieman parantunut viime vuodesta, keskiarvo oli 3,68 (asteikko 1 5). Edellisessä kyselyssä keskiarvo 3,66. Kyselyssä oli arvioitavana tyytyväisyys työnantajaan (3,79), arvio työympäristöstä (3,68), työyhteisön toimintatavoista ja organisoinnista (3,77), osaamisen kehittämisestä (3,47), tyytyväisyys lähimpään esimieheen (4,15) sekä muutosjohtamiseen (3,18) ja kunnan johtamiseen (3,14) Lappeenrannan kaupungissa. Lisäksi pyydettiin arvioimaan omaa työfiilistä (3,86) ja työhyvinvointia (3,88). Kaikilla muilla osa-alueilla vastaukset olivat hieman edellisvuotta paremmat, mutta työympäristön ja osaamisen kehittämisen osalta hieman edellisvuotta heikommat. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen osalta työhyvinvointikyselyyn vastasi yli 100 henkeä enemmän kuin edellisenä vuotena. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuutena hieman edellisvuotista paremmat (+0,02). Kyselyn perusteella tyytyväisyys kaupunkiin työnantajana on hieman kasvanut (+0,04). Arviot työympäristöstä ovat hieman heikenneet (-0,05). Arviot työergonomiasta olivat heikentyneet (- 0,2), mikä oli yllättävää, sillä joitakin vuosia sitten työergonomia oli kehittämisen kohteena. Tuolloin hankittiin mm. asentajan tuoleja, pukemispenkkejä, joilla helpotettiin lasten pukemista ja riisumista. Myös pienten lasten ryhmien kalusteita uusittiin työntekijöiden työergonomian parantamiseksi. Työfysioterapeutit vierailivat päiväkodeissa opastamassa henkilöstöä hyvistä työasennoista. Asiaa tullaan tutkimaan tarkemmin ja kiinnittämään jälleen huomiota. Henkilöstö kokee, ettei koulutusta ole ollut riittävästi tarjoilla. Parina viimevuotena varhaiskasvatushenkilöstöä on koulutettu lähinnä hankevaroin. Perehdytystä on syytä edelleen kehittää (-0,04). Myönteistä on, että työntekijät kokevat heitä kohdeltavan oikeudenmukaisesti(+0,04). Sen sijaan työntekijöiden keskinäistä luottamusta on syytä parantaa työyhteisötasolla. Työfiilis on vuoteen 2018 verrattuna parantunut (+0,12). Työn henkinen kuormittavuus koetaan aiempaa useammin sopivaksi (+0,05). Lähimpiin esimiehiin ollaan edelleen tyytyväisiä. Henkilöstö kokee useammin olevansa energinen (+0,05), tarmokas (+0,09) ja innostunut (+0,1). Väsymyksen tunteet ovat hieman vähentyneet (-0,02). Kokonaisuutena työfiilis on parantunut (+0,07). Muutoksen johtamisen osalta tulokset ovat hieman parantuneet (+0,02) vuodesta 2018.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen osalta työhyvinvointikysely osoittaa, että kokonaisuudessaan henkilöstön työhyvinvoinnissa on viime vuosina tapahtunut hienoinen lasku (2017; 3.81, 2018; 3,77 ja 2019; 3.76). Perusopetuksen henkilöstö on antanut kokonaisarvosanana kuitenkin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen henkilöstöstä parhaimmat arviot omasta työhyvinvoinnistaan. Kaikkein huonoimmat arvosanat henkilöstö on antanut muutosjohtamisesta (3,32) sekä kunnan johtamisesta yleensä (3,35). Lähiesimiehet ovat saaneet kuitenkin kaikkein parhaimmat arvioinnit (4,03). Kokonaisuudessaan perusopetuksen osalta työhyvinvointikyselyyn on vastannut lähes sata henkilöä enemmän kuin aiempina vuosina, vastausprosentti on 63%. Lukiokoulutuksen työhyvinvointikyselyn perusteella kokonaistyöhyvinvointi on kasvussa. Edellisen vuoteen verrattuna nousua on tapahtunut hienoisesti (2018; 3,31, 2019; 3,43). Nousua on erityisesti oman tunnetilan osalta (3,62) sekä muutosjohtamisen (2,97) ja johtamisesta yleensä (2,98), silti kyseisistä johtamisen osa-alueista henkilöstä antaa kaikkein huonoimmat arvioit. Oman lähiesimiehen toimintaan ollaan kuitenkin tyytyväisempiä, jossa myös hienoista nousua (3,78). Työympäristön arvioinnin osalta (3,91) on hienoista laskua, työympäristöön kohdistui myös sanallisen palautteen kautta useita korjaustoiveita. Kokonaisuudessaan lukioiden osalta on erittäin positiivista, että vastausprosentti on saatu nousuun. Vastauksia on 21 enemmän kuin edellisenä vuonna ja vastausprosentti on lähes 75%. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet perusopetuksessa 2,28 päivällä vuonna 2018, keskiarvon ollessa nyt 11,86 pv/hlö/vuosi. Lukiokoulutuksessa vastaavasti kasvua on 3,02 päivää ollen nyt 8,28 pv/hlö/vuosi. Koska henkilöstömäärältään perusopetus ja lukiokoulutus ovat koko kaupungin tasolla suuria, sairaspäivien määrällinen nousu on iso ja erittäin merkittävä. Kasvu kohdistuu erityisesti syyluokkiin mielenterveys ja muut. Muut luokkaan menevät kaikki omalla ilmoituksellaan enintään seitsemän päivää sairauslomalla olleet. Muut luokan nousu lienee selitettävissä vuonna 2018 keväällä ja syksyllä olleella erittäin laajamittaisella influenssa ja flunssa epidemioilla.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Mielenterveysperusteisiin sairauslomien juurisyiden pohtiminen on jatkossa erittäin tärkeää, jotta pystyisimme ennaltaehkäisemään niitä mahdollisimman hyvin. Työhyvinvointikyselyn kautta ei pysty selittämään sairauspoissaolojen lisääntymistä erityisesti mielenterveyssyiden osalta. Henkilöstön arviot tunnetilasta työfiilikseen liittyen lukemat ovat korkealla ja niissä ei käytännössä ole tapahtunut kovinkaan paljoa muutoksia viime vuosien aikana. Henkilökuntamme ei koe olevansa kovinkaan väsynyt, tylsistynyt, stressaantunut, välipitämätön tai turhautunut. Ilo, innostus, tarmokkuus, energisyys ovat työssä arvioitu hyvin yleiseksi tunnetilaksi (arviot perusopetuksessa lähellä 4 ja lukiokoulutuksessa hieman alhaisemmat). Johtamisen osalta, ainakin lähiesimiesten toimintaan, ollaan erittäin tyytyväisiä. Yksikkökohtaiset analyysit valmistuvat kevään 2019 aikana, joissa kaikki koulut ja lukiot miettivät itse kehittämiskohteita ja pyydämme yksikkötasolla pohtimaan tarvittavia kehittämistoimenpiteitä työssä jaksamisen osalta. Tämän jälkeen päätämme vastuualueen tasolla, miten voimme tukea yhteisillä toimilla työssä jaksamista. Yhteistyötä Työkunnon kanssa on tiivistettävä. Ennakoivan työterveyshuollon tarjoaminen ja henkisen terveyden tukeminen on nostettava keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Henkilöstöhallintoon palkattu työhyvinvointikoordinaattori tulee tukemaan vastuualueen kehittämistoimia, jotta henkilöstö voisi paremmin ja sairauspäivät vähenisivät Nuorisotoimi Nuorisotoimen työhyvinvointi kyselyn vastasi n. 85% henkilöstöstä (23). Viimeisen kahden vuoden ajalta vastanneiden osuus henkilöstöstä on ollut lähellä 90 %, joten vertailukelpoisuus on hyvä. Tulokset ovat parantuneet kaikissa arvioiduissa kategorioissa. Eniten on noussut suhtautuminen kunnan johtamiseen yleisesti 3,66 (+0,56), osaamisen kehittäminen Lappeenrannassa 4,05 (+0,40), sekä työhyvinvointi kuvaavat väitteet 3,94 (+0,40). Eniten viimevuodesta on laskeneet työyhteisön monimuotoisuuden hyödyntäminen 3,78 (-0,47), suosittelisitko kuntaasi työpaikaksi ystävälle 3,70 (-0,26), sekä arviot ammattitaitoa parantavista koulutuksista 3,64(-0,24). Yleisesti nuorisotoimen työhyvinvointi on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Lasten ja nuorten palveluissa on runsaasti määräaikaisia palvelussuhteita. Suurin osa määräaikaisista hoitaa vakinaisten viranhaltijoiden poissaolojen sijaisuuksia. Kaikki luokanopettajankaan tehtävät eivät ole samanlaisia, vaan erityisosaamista vaaditaan myös sijaiselta esim. musiikin tai

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esittelijän ehdotus kovien materiaalien käsityön opetuksen taitoa. Sen vuoksi myöskään kaikkia sijaisuuksia ei voida hoitaa samalla henkilöstöllä. Lasten ja nuorten palveluissa, erityisesti opetuksessa, on viime vuosina onnistuttu saamaan runsaasti erilaisiin painotuksiin perustuvaa hankerahoitusta, jolla on kehitetty toimintaa. Hankerahoitus on lyhytaikaista, yleensä määrärahan käyttöaika on 1-1,5 vuotta. Päätökset määrärahoista saadaan usein vasta touko-kesäkuussa, mikä on vaikeuttanut toiminnan suunnittelua ja henkilöstöresurssin ennakointia. Kevään 2019 aikana on tarkoitus selvittää tarkemmin minkä verran määräaikaista tehtävistä voidaan hoitaa esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin palkattavilla tuntiopettajilla. Lasten ja nuorten lautakunta merkitsee edellä olevan henkilöstökertomuksen tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Täytäntöönpano Vastuualuejohtajat

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Lukumäärätietoja varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Liitteet 1. Lapset varhaiskasvatuksessa Perusopetuksen oppilastilasto Lukiotilasto Lappeenrannassa varhaiskasvatuksessa olleet Perusopetuksen oppilaat Alakoulujen oppilasennuste tammikuu 2019 ja Effica 7. Yläkoulujen oppilasennuste tammikuu 2019 Liitteissä on lukumäärätietoa varhaiskasvatuksessa olleiden lasten lukumääristä. Toisessa kaaviossa näkyvät varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vuoden viimeisenä päivänä vuosina Toisessa kaaviosta näkyy miten varhaiskasvatuksen kysyntä vaihtelee eri kuukausina. Kuukausittaisessa tilastossa ovat mukana esiopetuksen oppilaat. Alakoulujen oppilasmäärätietoja sisältävässä taulukossa näkyvät oppilasmäärät tammikuussa 2019 vuosiluokittain ja kouluittain. Tilastosta näkyvät myös alle kouluikäisten lasten määrä koulujen oppilasalueilla. Peruskoulun oppilasmääristä ajanjaksolta on kaaviokuva. Kaaviossa on toteutunut oppilasmäärä vuosilta ja ennuste tuleville vuosille. Ennusteosiossa oletetaan, että tulevina vuosina syntyvä ikäluokka on kooltaan vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoinen. Mikäli ennuste toteutuu, kasvaa oppilasmäärä vielä muutaman vuoden ajan, mutta alkaa vähentyä vuodesta 2023 lukien. Koska viime vuosina syntyneet ikäluokat ovat aiempia ikäluokkia pienempiä, tulee varhaiskasvatuksen lapsimäärä vähenemään selvästi ja nopeasti lähivuosina. Mikäli väestökehitys jatkuu samanlaisena, tulee varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vähenemään, vaikka 4-5 vuotiaiden osallistumisaste kasvaisi.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esittelijän ehdotus Vuoden 2019 aikana tilastokeskus julkaisee kuntakohtaiset väestöennusteet. Myös kaupunki tulee laatimaan omat skenaariot väestökehityksestä. Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Nuorisotoimen lautakunnalle raportoitavat tunnusluvut vuodelta 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/775/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen Nuorisotoimi on koonnut oman vastuualueensa lasten ja nuorten lautakunnalle raportoitavat tunnusluvut vuodelta Nuorisotoimen strategisen suunnitelman mukaisesti nuorisotoimen vastuualue on jaettu neljään eri palveluyksikköön. Jokaisen yksikön osalta keräämme omat tunnusluvut kuluvalta valtuustokaudelta. Nuorisotoimen palveluyksiköt ovat: Yhteiskunnallinen nuorisotyö (hallinto, avustukset, järjestötoiminta) Yhteisöllinen nuorisotyö (tilatoiminta, osallisuus) Kohdennettu nuorisotyö (ohjaamo, etsivä nuorisotyö) Kulttuurinen nuorisotyö (Metku, IP-toiminta, matalankynnyksen harrastustoiminta, TPO avustaminen)

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Yhteiskunnallinen nuorisotyö Tuettujen järjestöjen määrä Järjestöissä mukana olleiden nuorten määrä Yhteisöllinen nuorisotyö Nuorisotilojen kävijämäärät Toimintatuntien määrä (vuodesta alkaen) Logbook Nuorten järjestämän toiminnan määrä, %- osuus (vuodesta 2019 käytössä) Logbook % Nuorten vaikuttajaryhmien kokoontumisien määrä (lapa, nuva) Kohdennettu nuorisotyö Ohjaamon yksilökäyntikerrat Etsivien asiakkaiden määrä (tavoitetut) Kulttuurinen nuorisotyö Metkun työpajojen/tapahtumien määrä Käyntikerrat (oppilaat) Taiteen perusopetuksen parissa olevien opiskelijoiden määrä(nuoret) Esittelijän ehdotus Tunnuslukujen seuranta helpottuu huomattavasti uuden sähköisen Logbook dokumentointityökalun kautta. Työkalu on ollut vuonna 2018 kokeilussa yhteisöllisen nuorisotyön yksiköissä. Kuluvana vuonna saamme tietoa myös nuorten järjestämän toiminnan osuuksista ja toimintatuntien määristä. Kohdennetussa nuorisotyössä etsivän nuorisotyöhön ilmoitettuja asiakkaita vuonna 2018 oli 200, joista asiakkuus syntyi 142 nuoren osalta. Taiteen perusopetuksen parissa olevien opiskelijoiden määrä on otettu nuorten opiskelijoiden osalta. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia. Lasten ja nuorten lautakunta merkitsee tiedoksi nuorisotoimen raportoitavat tunnusluvut vuodelta Päätös Merkittiin tiedoksi. Täytäntöönpano Nuorisotoimen henkilöstö

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö Lappeenrannan kristillisen koulun perusopetuslupahakemukseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/659/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Liitteet 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö perusopetuksen järjestämislupahakemukseen luokka-asteille Lasten ja nuorten lautakunta kokouksen eriävät mielipiteet Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta on antanut lausunnot Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n kristillisen koulun perusopetuslupaa koskeviin hakemuksiin vuosina 2009, 2010, 2012, 2016 ja Lasten ja nuorten lautakunta on antanut lausunnon Valtioneuvosto on käsitellyt yhdistyksen hakemuksen ja hylännyt sen antamallaan päätöksellä. Kielteisen päätöksen perusteena on, että Etelä-Karjalan maakunnan alueella oppivelvollisuusikäisten lasten määrä vähenee eikä alueella voida katsoa olevan perusopetuslain 7 mukaista koulutustarvetta. Ottaen huomioon, että koulun perustaminen rasittaisi Lappeenrannan kaupungin taloutta, ei Valtioneuvoston päätöksessä koulun perustamista tältäkään osin ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry on tehnyt uuden hakemuksen ja pyytänyt siihen lausuntoa Lappeenrannan kaupungilta Kaupungin aiemmissa lausunnoissa on todettu, että perusopetuslain 7 :n mukaan Valtioneuvosto voi myöntää

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lausuntopyynnöt ovat koskeneet erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvaa opetusta. Valtioneuvosto voi myöntää luvan, kun on olemassa alueellinen tai valtakunnallinen koulutustarve. Sopimusta koulun ja kaupungin kesken ei edellytetä. Valtioneuvosto arvioi ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun perustamiselle. Kaupungin lausunnossa on arvioitu vain paikallista koulutustarvetta. Kaupungin antamissa lausunnoissa on todettu, että kristillisen koulun perustaminen ja olemassaolo Lappeenrannassa sinänsä monipuolistaisi paikkakunnan opetustarjontaa ja sellaisenaan edistäisi kaupungin vetovoimaa. Kaupungin itse ylläpitämien peruskoulujen lisäksi Lappeenrannassa on ollut tarjolla luvun alusta lähtien steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta sekä vuodesta 1997 lukien venäjän kieleen ja kulttuuriin painottavaa opetusta. Venäjän kieleen ja kulttuuriin painottavaa opetusta annetaan säätiön ylläpitämässä koulussa. Lappeenrannan kaupunki on yksi säätiön perustajista. Kristillisen koulun perustaminen tarkoittaisi, että osa oppilaista, jotka kävisivät muutoin koulua Lappeenrannan kaupungin ylläpitämissä kouluissa, kävisivät koulunsa yhdistyksen järjestämässä opetuksessa. Tämä pienentäisi kaupungin omien koulujen oppilasmääriä. Kristillisen koulun oppilasmäärä lienee oppilasta ikäluokassaan. Kaupungin keskustassa ja keskustan tuntumassa sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-6 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja tuleville oppilaille.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Väestöennusteiden mukaan lasten määrä myös Lappeenrannassa tulee vähenemään olennaisesti tulevina vuosina. Tänä vuonna ensimmäisellä luokalla olevan, vuonna 2011 syntyneen, ikäluokan koko on 724. Vuonna 2016 syntyneitä lapsia asuu Lappeenrannassa 610 ja viime vuonna syntyneen ikäluokan koko on enää 520. Koska oppilasmäärä tulee vähenemään tulevina vuosina olennaisesti, ei uuden koulun perustamiselle ole tarvetta, sillä kaupunki joutuu tarkastelemaan kouluverkkoaan ja mahdollisesti lakkauttamaan itse ylläpitämiään kouluja. Vuonna 2012, 2016 ja 2017 annetuissa lausunnoissa on lisäksi otettu kantaa vuonna 2010 voimaan tulleen kotikuntakorvausmenettelyn näkökulmasta. Lausunnossa on todettu, että taloudellisesti yksityiskoulu rasittaisi kaupungin perusopetuksen järjestämistä. Koska yksityiskouluun siirtyisi yksittäisiä oppilaita eri koulujen opetusryhmistä, kaupungin oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät alenisi käytännössä lainkaan siinä tilanteessa, että opetusryhmiä ja toimitiloja on entinen määrä. Kaupunki joutuu maksamaan kotikuntakorvauksen jokaisesta yksityiskoulun oppilaasta. Kotikuntakorvaus on vuonna 2018 vuosiluokkien 1 6 oppilaasta yksityiselle koulun ylläpitäjälle 6127 euroa/oppilas ja vuosiluokkien 7-9 oppilaasta euroa. Kotikuntakorvaukset rasittaisivat kaupungin taloutta ja mahdollisuutta järjestää kaikille muille lappeenrantalaisille oppilaille laadukasta opetusta, koska oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät käytännössä alene yksittäisten oppilaiden siirtyessä yksityiskoulun oppilaiksi. Käytännössä siten jokainen yksityiskoulun oppilas aiheuttaa kaupungille tulojen vähenemistä kotikuntakorvauksen verran menojen säilyessä lähes ennallaan. Vain sellainen tilanne, että koululla olisi oppilaita niin runsaasti, että se mahdollistaisi opetusryhmien perustamatta jättämisen ja koulutiloista luopumisen, talousrasitusta ei syntyisi. Lausuntopyynnössään Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry vaatii, että yksityiskouluja tulee kohdella yhdenvertaisesti ja viittaa siihen, että kaupunki on aikoinaan puoltanut Steinerkoulun sekä Itä-Suomen koulun perusopetuslupaa. Molemmat yksityiskoulut on perustettu ja ovat saaneet järjestämislupansa ennen nykyisen perusopetuslain voimaantuloa. Kaupungin toimenpitein näiden koulujen järjestämislupaa ei voida myöskään peruuttaa tai muuttaa, eikä sellaiseen toki ole tarvettakaan.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vuonna 1999 voimaan tulleen perusopetuslain perusteluissa todetaan mm. Hallituksen tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona. Perusopetuksen voimavarat turvataan julkisen koulutusjärjestelmän kautta. Tarkoituksena ei ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Lainsäädännössä turvattaisiin nykyisten valtion tai yksityisten koulujen säilyminen ja säilytettäisiin mahdollisuus antaa yksittäisille uusille kouluille järjestämislupa. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tarvitsisi edelleenkin luvan perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen. Lupa myönnettäisiin nykyisestä poiketen oppilaitoksen perustamisen sijasta opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntäminen edellyttäisi erityistä koulutus- tai sivistystarvetta. Koulutuksen tarpeellisuutta tarkasteltaisiin suhteessa asianomaisen paikkakunnan tai alueen koulutuskysyntään ja -tarjontaan. Lisäksi lähtökohtaisesti edellytetään, että kunta, jossa opetusta järjestetään eli koulun sijaintikunta, on tehnyt sopimuksen opetuksen järjestäjän kanssa. Yksityisen yhteisön ja säätiön järjestämän koulutuksen tulee olla tämän lain mukaista. Kunnan kanssa tehtävällä sopimuksella luvan myöntämisen edellytyksenä korostetaan kunnan kokonaisvastuuta asukkaidensa perusopetuksen järjestämisessä. Lakiehdotuksen mukaan lupa voidaan kuitenkin alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella myöntää myös ilman kunnan kanssa tehtyä sopimusta. Tällöin luvan myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita. Tällöinkin lupa voitaisiin myöntää vain erityisopetuksen, vieraskielisen opetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen tai kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen. Perustettaessa valtakunnalliseen tai alueelliseen sivistystarpeeseen perustuvia kouluja tulisi kuulla kuntia, joissa opetusta järjestetään. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että Opetuksen järjestämisluvan myöntäminen on vapaaharkintainen hallintotoimi. Näin ollen luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta koulutuksen järjestämisluvan saamiseen, vaikka luvan

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esittelijän ehdotus myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyisivät. Lupahakemusten käsittelyssä ja lupien myöntämisessä tulee noudattaa yleisiä hallinnon oikeusturvaperiaatteita kuten yhdenvertaisen kohtelun ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteita. Mikäli Lappeenrannan kaupunki puoltaisi Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n hakemusta erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen, tulisi Lappeenrannan kaupungin suhtautua samalla tavoin kaikkiin muihinkin erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämislupahakemuksiin. Yhdenvertaisuusarvioinnissa on otettava huomioon hakemusajankohta. Mikäli tällä hetkellä olisi käsittelyssä useampia yksityiskoulun perustamista koskevia lausuntopyyntöjä, olisi Lappeenrannan kaupungin lausunto saman sisältöinen kaikille: yksityiskoulut monipuolistavat koulutustarjontaa, mutta rasittavat kotikuntakorvausten myötä kaupungin taloutta eikä Lappeenrannan kaupungissa ole paikallista koulutuksellista tarvetta uuden koulun perustamiseen, sillä lasten lukumäärä vähenee lähivuosina voimakkaasti niin Lappeenrannassa kuin muuallakin maakunnassa. Edellä esitetyn nojalla ei ole perusteita muuttaa aiemmin esitettyä Lappeenrannan kaupungin näkemystä. Kaupungin lausunnossa on arvioitu vain paikallista koulutustarvetta. Valtioneuvosto voi myöntää luvan, kun on olemassa alueellinen tai valtakunnallinen koulutustarve. Sopimusta koulun ja kaupungin kesken ei edellytetä. Valtioneuvosto arvioi ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun perustamiselle. Lasten ja nuorten lautakunta esittää lausuntonaan Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n perusopetuslupahakemukseen, että sinänsä kristillisen koulun olemassaolo monipuolistaisi Lappeenrannan kaupungin asukkaiden palveluja ja valinnanmahdollisuuksia. Kotikuntakorvaukset rasittaisivat kuitenkin kaupungin taloutta ja mahdollisuutta järjestää laadukasta opetusta kaupungin ylläpitämissä kouluissa, koska oman perusopetuksen järjestämiskustannukset eivät käytännössä alene yksittäisten oppilaiden siirtyessä yksityiskoulun oppilaiksi. Lappeenrannan

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ kaupungin alueella sijaitsevissa kaupungin ylläpitämissä 1-9 vuosiluokkien kouluissa on riittävästi tilaa nykyisille ja väestösuunnitteiden mukaisille pieneneville ikäluokille. Lappeenrannan kaupunki ei puolla Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lupahakemusta eikä puolla muitakaan erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvia opetuksen järjestämislupahakemuksia. Päätös Lisättiin pöytäkirjan liitteeksi Kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntöhakemus, jonka Kristillinen kasvatus ry oli toimittanut myös lautakunnan jäsenille. Asiasta käydyn keskustelun aikana Tiina Simola esitti Taija Myyrän kannattamana, että esitystä muutetaan siten, että Lappeenrannan kaupunki esittää lausuntonaan, että kristillisen koulun olemassaolo monipuolistaisi Lappeenrannan kaupungin asukkaiden palveluja ja valinnanmahdollisuuksia. Lappeenrannan kaupunki puoltaa Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n kristillisen koulun perusopetuslupaa. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Tiina Simolan tekemää ehdotusta, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä seitsemän (7) lasten ja nuorten lautakunnan jäsentä (Alander Paavo, Iljin Harri, Koskenranta Sanna, Witherspone Isaac, Nurmi Antti, Aalto- Huhtinen Tiina, Pykäläinen Eeva-Maria) äänestivät JAA ja neljä (4) lasten ja nuorten lautakunnan jäsentä (Ikävalko Johanna, Lampi Timo, Myyrä Taija, Simola Tiina) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Eriävän mielipiteen jättivät Johanna Ikävalko, Taija Myyrä ja Tiina Simola. Eriävät mielipiteet ovat pöytäkirjan liitteenä. Täytäntöönpano Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry Kaupunginhallitus

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esiopetuspalvelujen ostaminen Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry:ltä lukuvuonna Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/403/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Oheismateriaali 1. Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry:n poikkeuslupahakemus esiopetuksen järjestämiseksi Steinerpäiväkoti Tontuntuvassa lupaa pienemmällä lapsimäärällä lukuvuonna Lappeenrannan hallintosäännön mukaan lasten ja nuorten lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista. Kaupunki ostaa yksityisiltä päiväkodeilta esiopetuspalveluja. Yksityisiä päiväkoteja ei ole nimetty ensisijaisiksi esiopetuspaikoiksi. Esiopetuksen ryhmäkokoon on sovellettu samaa sääntöä kuin pienten koulujen yhteydessä annettavassa esiopetuksessa eli että ryhmässä on oltava vähintään seitsemän lasta. Lautakunta voi päättää esiopetuksen järjestämisestä myös pienemmällä lapsimäärällä. Steinerpäiväkoti Tontuntupaan on ilmoittautunut kuusi lappeenrantalaista esioppilasta. Lappeenrannan steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdisty ry on anonut lupaa esiopetuksen järjestämiseen (liite). Esiopetuksen järjestäminen steinerpäiväkodissa on lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista, eikä toiminnasta aiheudu lasten kokopäivähoitoon nähden lisäkustannuksia. Esiopetustoiminta järjestetään muun ryhmän osana. Esiopetusikäisille tarjotaan juuri heille suunniteltua esiopetusta osana 5-vuotiaiden lasten kanssa ryhmänä eriyttäen, jolloin he saavat kokemuksen ryhmässä toimimisesta, vaikka esiopetusryhmä olisikin pieni.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää ostaa esiopetuspalveluja lappeenrantalaisille lapsille steinerpäiväkoti Tontuntuvasta lukuvuonna Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry Ylänne-Korhonen Saila Lindgren Anu

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esiopetuspalvelujen ostaminen Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n Omenapuun päiväkodista lukuvuonna Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/396/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Oheismateriaali 1. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n poikkeuslupahakemus esiopetuksen järjestämiseksi Päiväkoti Omenapuussa lukuvuonna Lappeenrannan hallintosäännön mukaan lasten ja nuorten lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista sekä esiopetuksen ostamisesta yksityiseltä palveluntuottajalta. Kaupunki ostaa yksityisiltä päiväkodeilta esiopetuspalveluja. Yksityisiä päiväkoteja ei ole nimetty ensisijaisiksi esiopetuspaikoiksi. Esiopetuksen ryhmäkokoon on sovellettu samaa sääntöä kuin pienten koulujen yhteydessä annettavassa esiopetuksessa eli että ryhmässä on oltava vähintään seitsemän lasta. Lautakunta voi päättää esiopetuksen järjestämisestä myös pienemmällä lapsimäärällä. Päiväkoti Omenapuuhun on ilmoittautunut yksi lappeenrantalainen esioppilas. Lappeenrannan kriitillinen kasvatus ry on anonut lupaa esiopetuksen järjestämiseen (liite). Esiopetuksen järjestäminen päiväkoti Omenapuussa on lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista, eikä toiminnasta aiheudu lasten kokopäivähoitoon nähden lisäkustannuksia. Esiopetustoiminta järjestetään muun ryhmän osana. Esiopetusikäisille tarjotaan juuri heille suunniteltua esiopetusta osana 5-vuotiaiden lasten kanssa ryhmänä eriyttäen, jolloin he saavat kokemuksen ryhmässä toimimisesta, vaikka esiopetusryhmä olisikin pieni.

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää ostaa esiopetuspalveluja lappeenrantalaiselle lapselle päiväkoti Omenapuusta lukuvuonna Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry Ylänne-Korhonen Saila Lindgren Anu

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Eräiden perusopetuksen ja lukiokoulutuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/440/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström Lappeenrannan kaupungin hallintosäännön 6 luvun 3 :n mukaan lasten ja nuorten lautakunta päättää opettajanvirkojen virkanimikemuutoksesta, kun se johtuu oppiaineiden opetustuntimäärien vaihtelusta tai muista säädöksistä ja määräyksistä. Perusopetuslaissa (voimaan ) ei ole enää ala- ja yläasteita. Lukiokoulutuksesta käytetään virkanimikkeiden yhteydessä nimitystä pelkästään lukion lehtori. Näin ollen, kun täytetään avoimia perusopetuksen ja lukion virkoja, on tarkoituksenmukaista muuttaa virkanimikkeet vastaamaan nykytilannetta. Näin ollen, kun täytetään avoimia perusopetuksen virkoja, on tarkoituksenmukaista muuttaa virkanimikkeet vastaamaan nykytilannetta. Seuraavat virkanimikkeet tulee muuttaa vastaamaan nykyistä tilaa lukien: - peruskoulun ala-asteen luokanopettajan virat 027, 038, 041, 084, 092,159, 547, 555 ja 574 luokanopettajan viroiksi - peruskoulun ala-asteen luokanopettajan virka (velv. opettaa teknistä työtä) 042 ja 120 luokanopettajan viroiksi - peruskoulun erityisluokanopettajan virat 256, 262, 263, 271 ja 272 erityisluokanopettajan viroiksi - peruskoulun erityisopettaja (laaja-alainen) virka 289 perusopetuksen erityisopettajan viraksi - peruskoulun yläasteen äidinkielen lehtorin virat 314 ja 324 perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin viroiksi

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Esittelijän ehdotus - peruskoulun yläasteen englannin ja ruotsin kielen lehtorin virka 369 perusopetuksen englannin ja ruotsin kielen lehtorin viraksi - peruskoulun yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin virka 402 perusopetuksen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin viraksi - peruskoulun yläasteen tekstiilityön lehtorin virka 450 perusopetuksen käsityön lehtorin viraksi - peruskoulun yläasteen teknisen työn lehtorin virka 456 perusopetuksen käsityön lehtorin viraksi - peruskoulun yläasteen kotitalouden lehtorin virat 464, 468 ja 479 perusopetuksen kotitalouden lehtorin viroiksi - lukiokoulutuksen lehtori, englannin kieli virka 647 lukion englannin kielen lehtorin viraksi - lukiokoulutuksen lehtori, ruotsin ja englannin kieli virka 674 lukion ruotsin ja englannin kielen lehtorin viraksi - lukiokoulutuksen opinto-ohjaajan virka 700 lukion opintoohjaajan viraksi - lukiokoulutuksen lehtori, biologia ja maantieto virka 706 lukion biologian ja maantieteen lehtorin viraksi - lukiokoulutuksen lehtori, venäjän kieli virat 715 ja 716 lukion venäjän kielen lehtorin viroiksi Lasten ja nuorten lautakunta päättää muuttaa seuraavien perusopetuksen virkojen nimikkeet lukien: - peruskoulun ala-asteen luokanopettajan virat 027, 038, 041, 084, 092, 159, 547, 555 ja 574 luokanopettajan viroiksi - peruskoulun ala-asteen luokanopettajan virka (velv. opettaa teknistä työtä) 042 ja 120 luokanopettajan viroiksi - peruskoulun erityisluokanopettajan virat 256, 262, 263, 271 ja 272 erityisluokanopettajan viroiksi - peruskoulun erityisopettaja (laaja-alainen) virka 289 perusopetuksen erityisopettajan viraksi - peruskoulun yläasteen äidinkielen lehtorin virat 314 ja 324 perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin viroiksi - peruskoulun yläasteen englannin ja ruotsin kielen lehtorin virka 369 perusopetuksen englannin ja ruotsin kielen lehtorin viraksi - peruskoulun yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin virka 402 perusopetuksen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin viraksi

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ peruskoulun yläasteen tekstiilityön lehtorin virka 450 perusopetuksen käsityön lehtorin viraksi - peruskoulun yläasteen teknisen työn lehtorin virka 456 perusopetuksen käsityön lehtorin viraksi - peruskoulun yläasteen kotitalouden lehtorin virat 464, 468 ja 479 perusopetuksen kotitalouden lehtorin viroiksi - lukiokoulutuksen lehtori, englannin kieli virka 647 lukion englannin kielen lehtorin viraksi - lukiokoulutuksen lehtori, ruotsin ja englannin kieli virka 674 lukion ruotsin ja englannin kielen lehtorin viraksi - lukiokoulutuksen opinto-ohjaajan virka 700 lukion opintoohjaajan viraksi - lukiokoulutuksen lehtori, biologia ja maantieto virka 706 lukion biologian ja maantieteen lehtorin viraksi - lukiokoulutuksen lehtori, venäjän kieli virat 715 ja 716 lukion venäjän kielen lehtorin viroiksi Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Konsernipalvelut / Marja Hirvonen

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 3/ Viranhaltijapäätökset Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Marja Hirvonen Oheismateriaali 1. Raportti vs. opetustoimenjohtajan viranhaltijapäätöksistä Oheismateriaalina raportti hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen vs. opetustoimenjohtajan päätöspöytäkirjoista. Päätökset ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. Merkitään päätöspöytäkirjojen päätökset tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Täytäntöönpano Konsernipalvelut / Marja Hirvonen