MAASEUTU. Matka lu. Syksy Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUTU. Matka lu. Syksy 2007. Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

2 Maaseutu Matkailu -lehti 12. vuosikerta Sisältö Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä c/o MEK, PL Helsinki puh Tuotanto Viestintätoimisto NorthEXIT Sotkankatu A2 FI Tampere puh Ulkoasu Hannu Karjalainen Tässä numerossa teemana Kalastus ja ruoka 3 Pääkirjoitus 4 MMM edistää kalastusmatkailua 7 Suomesta kv-kalastusmatkailun kohdemaa 8 Asiakkaana kv-kalastusmatkailija 10 Ammattikalastajan matkassa 12 Ruoka matkailussa ja ruokamatkailua 16 Ruokamatkailun kv-markkinat kasvavat 18 Aitoja makuja 20 Taattisten tilalla Ilmestyy 3 kertaa vuodessa

3 PÄÄKIRJOITUS Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Olkaamme ylpeitä siitä, keitä olemme ja mitä osaamme! Kirjoitan tätä kotimatkalla Euroopan maaseutumatkailukonferenssista Unkarista. Vierailimme myös useassa maaseudun matkailuyrityksessä ja näistä vierailusta jäi päällimmäiseksi mieleen äärimäinen puhtaus niin kaduilla, pihoilla kuin taloissa sisälläkin, kauniit puutarhat kukka-asetelmineen sekä ylpeys omasta osaamisesta ja kulttuuriperinnöstä. Joidenkin yritysten toiminta ei ollut kuulemamme mukaan kaikkein ammattimaisinta, mutta valtava innostus omasta asiasta vei asiakkaan mielen pois pienistä lapsuksista. Toin hitusen tätä mukanani meillekin.:-) Euroopan maat ovat menossa kovaa vauhtia eteenpäin niin laadussa, houkuttelevissa tuotteissa kuin tehokkaissa sähköisissä jakelukanavissa. Tässä vauhdissa pitää pysyä mukana. Yksi valttimme puhdas ilma Ainakin yksi suuri valtti meillä on esim. Unkariin nähden. Meillä on puhdas ilma. Vaikka vierailimmekin Unkarin vuoristoalueella, Helsingin lentokentällä koneesta ulos astuessani havahduin huomatessani hengittäväni ihanan puhdasta ilmaa eli jopa lentokoneiden kerosiinin seassa ilma tuntui raikkaammalta kuin Unkarin maaseudulla. Miten saisimme tämän puhtauden käännettyä vielä paremmin matkailumme kilpailuvaltiksi, on kysymys, johon tulisi löytää vastaus mitä pikimmin. Matkailukesä oli säistä huolimatta hyvä Vaikka kesä näytti mennneen hyvin, ei se maaseudun matkailuyrittäjille ollut kuitenkaan helppo. Kilpailu esimerkiksi hotellien uskomattoman alhaisten kesätarjousten kanssa on kiihtynyt entisestään. Monia mietityttää, miten saadaan kustannukset peitettyä ja miten pystytään hinnoittelemaan niin, että kovasta aherruksesta jäisi vielä hiljaisen ajankin varalle. Muun muassa pienen yrittäjän byrokratia ja siihen liittyvät erilaiset maksut ovat samat kuin isollakin. Tämä on haaste, johon tulisi löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Toisaalta maaseudun matkailuyrityksistä houkuttelevan tekevät niiden persoonalliset piirteet ja henkilökohtainen palvelu. Mikä sen mukavampaa kuin esimerkiksi kiertomatkan aikana majoittua joka yö erilaisessa paikassa ja nauttia herkullista aamiaista aamulla leivotun leivän tuoksun huumassa, sen sijaan, että ketjuhotelliin mentäessä tietää, jo miltä huone näyttää ja aamupalaa syödessä ei tiedä missä päin Suomea on. Toisena haasteena voisi mainita tarpeen tietoisuuden lisäämisestä tarjolla olevista palveluista ja sitä kautta entistä paremman arvostuksen saamisen maaseudun matkailuyrityksille. Miten siis saada suuren yleisön tietoon vielä tehokkaammin upeat, yksilölliset maaseudun lomanviettovaihtoehdot? Laadulla lisää kilpailukykyä Erityyppiset ja -kokoiset maaseudun matkailuyritykset ovat käyneet läpi itselleen sopivan tien asiakaspalvelun ja turvallisuuden parantamiseen, kokonaislaadun hallintaan ja laatujohtamiseen. Olemassa ovat PalveluaSydämellä, TunneTurvaa, Maakuntien Parhaat ja Laatutonni-ohjelmat. Laatuyhteistyöryhmä haluaa vielä muistuttaa, että laatuohjelmien läpikäynti parantaa yrityksen omia prosesseja, jatkuva kehittäminen tuo lisää tyytyväisempiä asiakkaita ja lopulta lisää kilpailukykyä. Kaikissa laatuohjelmissa on tehty kesän aikana uudistustyötä, joka näkyy entistä parempina ja monipuolisimpina ohjelmina. Omalla toiminnallaan jokainen yritys osoittaa oikeutuksen merkkien käyttöön ja sitä kautta alan arvostus ja tunnettuus nousevat. Toivomme, että myös kehittäjät ja rahoittajat huomioivat laadun merkityksen niin, että laadunparannustyö on tärkeä osa uuden kauden kehittämistoimintaa. Tulevien vuosien kehittämisohjelmat Teemapohjaisen kylämatkailun kehittämissuunnitelma on valmistunut ja pilottikylien valinta on käynnissä. Alkuvaiheessa on tavoitteena ottaa mukaan kymmenkunta kylää ympäri Suomen, joissa on jo matkailupalveluja, mutta jotka haluaisivat kehittää toimintaa seuraavalle portaalle huomioiden samalla koko kylän kehittymisen. Toinen alkanut kehittämisohjelma on Outdoors Finland -aktiviteetteja eteenpäin luotaava ohjelma, jota koordinoi MEK, mutta joka toteutetaan yhteistyössä teemaryhmän ja muiden asianosaisten kanssa. Ohjelman alateemoja ovat kalastus, pyöräily, vaellus, melonta, sauvakävely, ratsastus ja eläinten katselu. Jos teillä on aihealueisiin liittyviä hankkeita suunnitteilla, otamme tiedon mielellämme vastaan, jotta voimme yhteistoiminnallisesti viedä asioita eteenpäin. Ja lopuksi, yrittäjät, olisimme enemmän kuin iloisia, jos vastaisitte käyttöseurantatutkimukseen! Aurinkoista syksyä! 3

4 Maa- ja metsätalousministeriö edistää kalastusmatkailua Valtioneuvosto teki Suomen matkailupolitiikasta periaatepäätöksen, jonka pohjana oli Suomen matkailustrategia vuoteen Näissä asiakirjoissa valtakunnallisen matkailun kehittämisessä on kesätarjontaa yhtenäistäväksi avainteemaksi nostettu vesielementti, jonka yksi tärkeimmistä osa-alueista on kalastus. 4

5 Maa- ja metsätalousministeriö teetti vuonna 2005 selvityksen kalastusmatkailun nykytilasta, kehittämishaasteista ja hanketoiminnasta Tampereen yliopiston Liiketaloudellisella tutkimusja koulutuskeskuksella (Laiho ym. 2005). Selvityksessä todettiin muun muassa kalastusmatkailuyrittämisen kehittyneen viime vuosina nopeasti ja Suomessa olevan noin 120 yritystä, jotka saavat yli puolet liikevaihdostaan kalastusmatkailusta. Alan kehitysnäkymiä pidettiin valoisina, sillä noin 70 prosenttia alan yrittäjistä uskoo liikevaihtonsa kasvuun muutaman seuraavan vuoden aikana. Kansainvälisten matkailijoiden (lähinnä venäläiset ja saksalaiset) osuus asiakaskunnasta oli kohtuullisen suuri verrattuna muuhun maaseutumatkailuun. Toisaalta kalastusmatkailun yleisen uskottavuuden vahvistamiseen ja palvelutarjonnan tunnetuksi tekemiseen todettiin olevan edelleen suuri tarve. Tämä selvitys rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön maaseutuosaston toimesta. Lähde: MEKin kuvapankki Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia Maa- ja metsätalousministeriö päivitti vuonna 2007 vapaa- ajan kalatalouden kehittämisstrategiansa. Strategian päivityksessä nojattiin sekä kalastusmatkailusta vuonna 2005 tehtyyn selvitykseen että valtakunnalliseen matkailustrategiaan. Päivitetyn vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian mukaan kalastusmatkailun kehittämistä tulee jatkaa laajalla yhteistyöllä valtakunnallisen matkailustrategian mainitsemassa vesiaktiviteettien viitekehyksessä itsenäisenä tuoteryhmänä. Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiassa maa- ja metsätalousministeriö asetti yhdeksi tavoitteeksi aikaansaada Suomeen kannattava kalastusmatkailuelinkeino, jonka tuottamilla kilpailukykyisillä ja laadukkailla kalastusmatkailupalveluilla on kysyntää niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Lisäksi tavoitteeksi määriteltiin kehittää kalastusmatkailusta yksi luontoon suuntautuvan matkailun tärkeimmistä osaalueista ja vakiinnuttaa Suomen asema eurooppalaisilla kalastusmatkailumarkkinoilla. Kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelma Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Matkailun edistämiskeskukselle määrärahan toimenpideohjelman laatimiseksi. Toimenpideohjelmassa määritellään tarkemmin toimenpiteet, joilla kalastusmatkailun edistämiseen pyritään. Lisäksi ohjelma auttaa rahoittajaviranomaisia määrärahojen kohdentamisessa. Toimenpideohjelma laaditaan laajalla yhteistyöllä maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, Matkailun edistämiskeskuksen, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmän sekä kalastusmatkailusektorilla toimivien tahojen kanssa. Ohjelmaesityksen laatii käytännössä Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos yhteistyössä Pro Agria Pirkanmaan kanssa ja näillä näkymin se valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kokonaisuudessaan vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaan kirjattu hanke on seuraava: Vakiinnutetaan kalastusmatkailun asema liiketaloudellisesti kannattavana elinkeinona. Suomen kalastusmatkailupalveluiden yleistä uskottavuutta lisätään laajapohjaisella yhteistyöllä, hanketyöllä sekä tutkimustiedolla. Kalastusmatkailua kehitetään valtakunnallisen matkailustrategian mukaisesti vesielementteihin liittyvänä itsenäisenä kärkituoteryhmänä. Kalastusmatkailun perusedellytykset otetaan huomioon tuotekehitystyössä aikaisempaa vahvemmin. Hanketyö kohdistetaan alueille, joilla kalastusmatkailun harjoittamisen luontaiset edellytykset ovat otolliset. Määrärahoja suunnataan laaja-alaisiin kalastusmatkailun yhteismarkkinointihakkeisiin ja myös suoriin yritystukiin. Kalastusoppaiden toiminnan harjoittamiseen olennaisesti liittyvä läänikohtaisen viehekalastusluvan käyttö pyritään mahdollistamaan valmistelemalla kalastuslain muutos. Kalastusmatkailuelinkeinon tilasta laaditaan perusselvitys ja kehittämiseen toimenpideohjelma. Ajankohtaista Talvikaudella Suomessa vieraili 2,3 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Talvikaudella marraskuun 2006 ja huhtikuun 2007 välisenä aikana Suomessa vieraili kaikkiaan 2,3 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi 13 prosenttia edellisestä talvikaudesta. Eniten matkustajia saapui Venäjältä, Ruotsista ja Virosta. Isosta-Britanniasta tulleiden matkustajien määrä lisääntyi neljänneksellä edellistalveen verrattuna, Venäjältä ja Virosta saapuneiden määrät lisääntyivät noin viidenneksellä. Tiedot ilmenevät rajahaastattelututkimuksesta, jonka toteuttajina ovat Tilastokeskus ja Matkailun edistämiskeskus. (MEK) 5

6 Mökit ja kalastus ovat hittituote etenkin Venäjän markkinoilla. Suomesta kansainvälisen kalastusmatkailun kohdemaa Kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelman valmistelu on käynnistynyt Suomen kalastusmatkailulle haetaan yhä suunnitelmallisempaa ja tavoitehakuisempaa kehittämisotetta. Uusi toimenpideohjelma pyrkii tunnistamaan kasvun mahdollisuuksia alan yritystoiminnalle ja laatii toimenpide-ehdotuksia Suomen aseman vahvistamiseksi kansainvälisen kalastusmatkailun vetovoimaisena kohdemaana. 6 Toimenpideohjelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä kalastusmatkailuelinkeinon kanssa. Prosessin aikana hyödynnetään myös eri sidosryhmistä löytyvää osaamista ja asiantuntemusta siten, että vuodenvaihteessa kalastusmatkailun kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä konkreettiset kehittämistoimenpiteet ovat selvillä. Kehittämissuunnitelman laatiminen on lähtenyt liikkeelle maa- ja metsätalousministeriön vauhdittamana ja Matkailun edistämiskeskuksen myötävaikutuksella. Työhön osallistuu lisäksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä. Päävastuun toimenpideohjelman tekemisestä kantavat tutkimuspäällikkö Marko Laiho Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista sekä projektipäällikkö Ismo Kolari Pirkanmaan Pro Agriasta. Hankkeen ohjausryhmässä on lisäksi vahva elinkeinon, eri järjestöjen, viranomaistahojen sekä markkinointi- ja myyntiorganisaatioiden edustus. Puhtaat vesistöt ja luontaiset kalalajit vetovoimatekijöinä Kalastusmatkailun kehittämisen lähtökohtana Suomessa on Ruotsin ohella Euroopan laajin järvialue, pitkä ja saa-

7 ristoinen rannikko sekä monet jokikohteet. Valkolihaiset kalalajit hauki, ahven ja kuha ovat lajeja, joiden kalastuksen varaan kansainvälistä kalastusmatkailua voidaan jatkossa rakentaa laajalla rintamalla. Lapin osalta myös harjus on merkittävä kalalaji. Näiden luontaisesti lisääntyvien lajien kannat ovat runsaat monissa vesistöissä ja ne luovat kalastusmatkailulle ja -matkailijalle tärkeän saalisvarmuuden. Suomesta löytyy lisäksi muutamia vetovoimaisia ja vahvalla kasvu-uralla olevia erikoiskohteita punalihaisten lohikalojen ja eräiden muiden lajien kalastajille. Kansainväliset kalastusmatkailuasiakkaat ovat yleensä otettuja rauhasta ja hiljaisuudesta, puhtaista vesistöistä ja kauniista luonnosta, joita Suomi tarjoaa. Ulkomaisin silmin katsottuna Suomi voi jopa näyttäytyä yhtenä suurena kansallispuistona, jossa on kalaisat vedet ja monimuotoinen luonto, joista myös pidetään hyvää huolta. Kalastusmatkailun kehittämistyön on Suomessa jatkossakin tapahduttava kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. On syytä miettiä tarkkaan, minkä teemojen varaan Suomen profiloitumista kansainvälisen kalastusmatkailun kohdemaana rakennetaan. Kalastusmatkailubrändimme tulee myös nivoutua Suomen maabrändiin ja sen matkailullisiin ulottuvuuksiin, joita työstetään Matkailun edistämiskeskuksen johdolla. Asiakassegmenttien runsaus Kalastavat matkailijat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään eli omatoimikalastajiin ja ohjattuja palveluja käyttäviin asiakkaisiin. Osa kalastusmatkailijoista kuuluu molempiin ryhmiin. Lisäksi kalastusmatkailijoita voidaan segmentoida esim. kalastusmuodon, tavoitellun saalislajin, kalastusympäristön, kalastustaitojen ja -aktiviteettien sekä eräiden muiden taustatekijöiden suhteen. Kaikilla ryhmillä vaikuttaisi olevan omat toiveensa kalastuskohteen, palvelujen ja oheistarjonnan osalta. Monille kalastajille kalastus onkin vain yksi aktiviteetti osana onnistunutta lomamatkaa. Toisille kalastus on kokonainen elämäntapa, jonka ehdoilla myös ulkomaanmatkat toteutetaan. Market-Sensing ja piilevä kysyntä Suomen näkyvyys eurooppalaisilla kalastusmatkailumarkkinoilla on ollut toistaiseksi huonohko suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin kuten esim. Irlantiin, Norjaan ja Ruotsiin, vaikka ulkomaisten asiakkaiden määrä onkin viime vuosina lisääntynyt alan yrityksissä. Toimenpideohjelmassa kartoitetaan Suomen keskeisin kalastusmatkailutarjonta ja kansainvälisiä asiakkaita kiinnostavat kohteet. Samalla pohditaan sopivia keinoja, joiden avulla yritysten tarjonta ja palvelut viedään keskeisten asiakassegmenttien saataville. Alustavien asiantuntija-arvioiden mukaan maailmalla lienee kuitenkin olemassa ilmeisen paljon ns. piilevää kysyntää suomalaisille kalastusmatkailupalveluille. Sen tunnistaminen eri keinoin ja määrätietoinen hyödyntäminen järkevien kehittämistoimenpiteiden avulla onkin keskeinen haaste suomalaiselle kalastusmatkailuelinkeinolle ja muille kehittämistyössä mukana oleville organisaatioille. Verkot Venäjän vesille Keskeisten markkina-alueiden määrittelyssä ei ole menty merta edemmäs kalaan. Toimenpideohjelman pilottimaaksi on valittu Venäjä, jonka osalta Suomella kalastusmatkailun kohdemaana on selvä ja pysyvä sijaintietu kilpailijamaihin verrattuna. Erityisesti Venäjältä Suomeen suuntautuvan kalastusmatkailun volyymit ja eri palveluihin käytetyt euromäärät vaikuttaisivat kasvaneen merkittävästi viime vuosien aikana, vaikka kattavaa tilastotietoa ei olekaan saatavissa. Venäläisille kalastus onkin tärkeimpiä harrastuksia ja suuren maan markkinat ja kysyntäpotentiaali ovat huomattavan laajat. Venäjän ohella asiakkaita on saatavissa kasvavassa määrin myös muista Euroopan maista, kunhan löydetään oikeat markkinakohtaiset toimenpiteet. Esimerkiksi Lapissa panostetaan jo nykyisin vahvasti Iso-Britannian kysynnän hyödyntämiseen. On kuitenkin syytä harkita tarkoin rajallisten kehittämis- ja markkinointiresurssien kohdentamista, jotta panostuksille saadaan mahdollisimman suuri tuotto. Tutkittua tietoa alan kehittämisen tueksi Suomessa toimii nykyisin arviolta matkailuyritystä, jotka saavat säännöllisesti tuloja kalastusmatkailusta. Alalta yli 50 % tuloistaan saavia yrityksiä on toista sataa. Kalastukseen liittyviä matkailupalveluja tarjoavat lähinnä majoitus- ja kalastusopasyritykset. Monissa kohteissa on saatavilla kaikki toiminnot kuljetuksia, ateriapalveluja ja muita oheisohjelmia myöten. Kalastusmatkailua on viety Suomessa eteenpäin systemaattisemmin vasta noin kymmenen vuotta. Esimerkiksi alalla toimivien yritysten määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Kehittämistyön tueksi kaivattaisiin kuitenkin kipeästi tutkittua ja luotettavaa tietoa alan yritysten asiakasmääristä, liikevaihdosta ja niiden kehityksestä. Lisäksi tarvitaan konkreettista markkinatietoa erityisesti niiden lähtömaiden osalta, joista asiakkaita Suomeen halutaan ensisijaisesti tavoitella. Kalastusmatkailun toimenpideohjelmaa laativa työryhmä kuulee mielellään laajemminkin alan toimijoiden käsityksiä ja arvioita kalastusmatkailuelinkeinon nykytilasta sekä kehittämishaasteista ja -mahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa esim. seuraavasti: Marko Laiho Ismo Kolari Ajankohtaista Marko Laiho Suomelle matkailubrändi - luotettava, rento matkailumaa Matkailun edistämiskeskuksen johdolla alkuvuodesta käynnistynyt työ Suomen matkailumaakuvan luomiseksi on saatu nyt hyvään vauhtiin. Työhön osallistui eri alojen asiantuntijoita, joten brändiluonnoksesta saatiin mahdollisimman monipuolinen. Matkailumaakuva pohjautuu neljään C:hen, jotka muodostavat Suomen matkailumaakuvan ytimen. Matkailu-Suomi on luotettava (Credible), siinä on myönteistä vastakohtaisuutta (Contrasts) ja luovuutta (Creative), joiden johdosta Matkailu-Suomi on kiva, rento ja samalla viileä maa (Cool). (MEK) 7

8 Kalastusteema on kovassa nousussa matkailurintamalla. Erityisesti ulkomaalaisten kalastusmatkailijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana ja kysyntä näyttäisi vain lisääntyvän. Mistä tämä suotuisa kehitys johtuu? Asiakkaana kansainvälinen kalastusmatkailija Suomella on erinomaiset lähtökohdat kalastusmatkailulle. Kuten olemme koulussa oppineet, maamme pinta-alasta makeaa vettä on 10 % eli km 2. Järvien lisäksi kalastuskäytössä on hyviä jokikohteita ja pitkä rannikko. Nämä asiat ovat melko hyvin meidän tiedossamme, mutta miten onkaan muualla? Suomi-tietämys on valitettavasti hyvin vajavaista ulkomailla. Kalavesiämme ei juuri tunneta Euroopassa, ainakaan toistaiseksi. Edistystä on kuitenkin tapahtumassa. Ensimmäiset panostukset kalastuksen kansainväliseen markkinointiin ovat tuottaneet nopeasti konkreettista tulosta ja asiakasmäärät ovat kasvussa. Kalastavia matkailijoita on saatu houkuteltua etenkin Venäjältä, jossa kalastus kuuluu suosituimpiin harrastuksiin. Naapurimaassa arvioidaankin olevan peräti 40 miljoonaa kalastajaa. Venäjän markkinoiden nopeaa kehittymistä ovat edesauttaneet sen läheinen sijainti ja matkailua tukeva nopea talouskasvu. Ja tietenkin onnistunut markkinointi. Kalastavia asiakkaita saapuu myös monista muista maista. Zanderland-hanke Pirkanmaalla on markkinoinut kalastusta Venäjän ohella mm. Baltian maihin ja Saksaan. Latvialaisten kalastajien into tulla meille kalaan on ollut suurimpia yllätyksiä. Kukapa olisi sitäkään osannut ennustaa vielä 10 vuotta sitten - venäläisten rynnimisen ohella! Kansainväliset kalastusmatkailijat voidaan jakaa useisiin ryhmiin, joista tärkeimpiä ovat perheet, miesporukat ja yritysten ulkomaiset vieraat ja henkilökunta. Varsinkin perheille oheispalvelujen merkitys on suuri. Sillä aikaa kun mies kalastaa, vaimo haluaa marjastaa ja sienestää tai käydä ostoksilla. Lapset viihtyvät huvi- ja eläinpuistossa tai minigolf-radalla. Monissa perheissä muutkin lähtevät isän kanssa vesille. Saalisvarmuudella on merkitystä Kalansaaliin ja saaliskalan koon merkitys vaihtelee suuresti. Parin kilon hauen saaminen on monelle ulkomaalaiselle ikimuistoinen, veret seisauttava kokemus ja taas protason kalastajille tulisi olla saaliskaloja mahdollisimman paljon tai ainakin muutama kookas. Iso osa asiakkaista on näiden kahden ääripään välissä. Saalisvarmuudella on suuri merkitys, mutta useimmiten kohtuus riittää. Ja jos ei riitä, niin silloin asiakas on tullut ehkä hieman väärään paikkaan. Tärkeää on myös mielikuva 8 Maksukykyiset kansainväliset asiakkaat ovat tärkeitä kalastusohjelmapalveluyrittäjille. Kalastusoppaalta löytyvät hyvät kalastusvälineet ja varusteet sekä kalastuksen tietotaito.

9 mahdollisuudesta saada suuri kala, vaikka sitä ei sitten kyseisellä reissulla tulisikaan. Majoituksena kalastajilla toimii useinmiten mökki, joka on must etenkin venäläisille, mutta myös monille muille. Mökkejä tarvitaan monen tasoisia, asiakkaiden maksukyvyn ja mieltymysten mukaan. Hyvätasoisista mökeistä, joissa on erilliset makuuhuoneet, on suurin kysyntä. Iso osa kalastajista on omatoimisia, joille myytävän perustuotteen muodostavat mökki, vuokrattava perämoottorivene ja kalastusluvat. Lisäksi asiakkaat kaipaavat tietoa kyseisen kalastuskohteen kalalajeista, tarvittavista välineistä ja ottipaikoista, mieluiten kaikista omalla äidinkielellään. Tärkeää on antaa asiakkaille etukäteisinfoa eri lajien sesongeista. Hauki on kookkaana ja hyvänä taistelijana halutuin saaliskala, jota meiltä myös varmimmin löytyy. Eräät lajispecialistit tulevat esimerkiksi kuhan, harjuksen tai jopa mateen takia. Koskikalastajat ovat mieltyneitä taimeneen ja loheen. Monille kalastajille on viime kädessä melko samantekevää, mitä kalaa järvestä tulee, kunhan jotain tulee. Opaspalveluille on tarvetta aikana kalastusopas vie asiakkaat virvelöimään ottipaikoille. Reissun aikana voidaan rantautua sopivaan paikkaan, missä nautitaan kevyet retkieväät luonnon helmassa. Myös vetouistelua kysytään, mutta se ei ole ulkomaalaisille läheskään niin haluttua kuin aktiivisempi heittokalastus. Monet matkanjärjestäjät suosittelevat ensimmäistä kertaa Suomeen tuleville asiakkailleen alkuopastusta, jolloin matkailija pääsee nopeasti sisälle kohteen ominaispiirteisiin ja voi sen jälkeen jatkaa kalastusta omatoimisesti lomansa ajan. Asiakkaissa, jotka tulevat hyvin usein suurkaupungeista, on vähän kalastaneita, paljon kalastaneita ja huipputason ammattilaisia. Joukko koostuu siis varsin sekalaisesta seurakunnasta, joilla kaikilla on oma näkemyksensä kalastuksesta ja motiivi tulla tänne. Yhteistä on se, että he arvostavat Suomen kaunista luontoa, puhtaita vesiä, rauhallista ympäristöä ja tietenkin hyvää kalastusta. Monille on kova juttu, että saaliskalat voi myös ottaa ylös ja valmistaa niistä maistuvia ruokia. Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa/Zanderland Projektipäällikkö Myös opaspalveluja kysytään. Yritysasiakkaat ja hyvätuloiset matkailijat ovat kalastusoppaiden kannalta tärkeimmät asiakasryhmät. Tyypillisin tuote on 4 5 tunnin retki, jonka Kalastus on miehinen harrastus, mutta vesillä viihtyvät myös monet ulkomaalaiset naiset. 9

10 Rantta ja merel, kalal kumminki Ammattikalastajan matkassa Saaliin saamisen jännitys, loimulohi ja siikasoppa. Hyljeluoto, haikarat ja merikotka. Vieheenheittelyn lisäksi kalastusmatkalla Uudenkaupungin Pyhämaalla pääsee kokemaan Selkämeren luontoa ja ammattikalastajan pyydyksiä. Seppo Lambergin kalamatkojen ateriat nautitaan uudessa lämpimässä rantakodassa, mutta saunan löylyihin pääsee vanhaan kalastajasaunaan. Lähde: Taina Saarinen 10 Seppo Lambergin suvussa on kalastajia 1500-luvulta asti. Hän on ollut paatin mukana pienestä pitäen, niin kuin myöhemmin oma poikakin. Kun on poissa, mieli tekee merelle. Ain hän o rannas, vahvistaa vaimo Sirpa Lamberg. Auringon lämmittämältä kotipihalta on meren rantaan kilometrin verran. Uimuskarran rannassa on poukama kalastajan veneelle. Kahvikota, kalastajasauna, savustuskomero ja kalankäsittelytilat löytyvät myös. Rannikkokalastus on kulkenut vakkasuomalaisissa suvuissa vuosisatoja Ruotsin ajoista, kuninkaan myöntämänä nautintaoikeutena. Kalastus ja meri ovat muovanneet kulttuuria, kieltä ja asukkaita. Merenpohjan pehmeät kaaret näkyvät pelloilla, metsäsaarekkeiden reunoilla ja talojen pihamaiden muodoissa. Monenlaiset saaliit ja saalistajat Kalastusmatkailu on sivuelinkeino, joka vie ajasta ja tuo tulosta kymmenisen prosenttia. Kovin kysyntä on Lambergien mukaan tasoittunut vuosikymmenen vaihteesta ja ammattikalastuksen rinnalle on tullut myös muuta ajoa: lintuharrastajia, perhos- ja kasvitutki- joita, metsätutkijoita ja vedentutkimusryhmiä. Viisikymmentävuotisjuhliakin on vieheillä vietetty. Muutamalta ulkoluodolta, joissa on luvallista metsästää, Lambergin viimeksi apajille ohjaamat linnustajat saivat haahkoja. Kalastajan talvitauon säätelee jäätyvä meri. Talvella korjataan pyydyksiä, huolletaan venettä ja kalankäsittelytiloja. Seppo Lamberg tekee ja suunnittelee rysiä. Kalastusmatkalaiset ovat usein firmojen henkilökuntaa tai vieraita, kuten seurue venäläisiä liikemiehiä Moskovasta ja Petroskoista. He olivat erämiehiä, luonnossa liik-

11 kuminen oli tuttua ja varusteet kunnossa, kertoo Lamberg. Venäläiset halusivat yllättäen yöpyä venerannan punamullanvärisessä kodassa ja laittaa kalansaaliin itse, joten isäntä haki kotoa kattiloita, patoja ja pannuja. Keskikesällä merilohet vaeltavat alueen halki kohti pohjoista, syyskuussa alkaa siika-aika. Ahventa ja haukea saa hyvin. Vihreäruotoinen nokkahauki ei ole aivan tavallinen saalis, mutta Lambergien pakastimessa sitä on odottamassa. Sinilevää ei avoveden virtausten takia juuri kerry. Vene ja vesialueet tunteva kuljettaja käy myös lintuharrastajille. Ulkosaaristo on hyvä lintualue kautta vuoden. Harmaaletto on hyvä kahlaajasaari laakeine hiekkarantoineen ja somerikkoineen, Hylkkarissa voi nähdä syys lokakuussa suuria parvia ja harvinaisuuksia. Harmaahaikara on Pyhämaan kalastajien ja kalankasvattajien tuttu, Suomessa yleisempi kuin muualla tiedetäänkään. Muuttoaikoina on liikkeellä satapäisiä parvia. Kirjolohen kasvatusallas Lambergin rannan tuntumassa on peitetty telttamaisella verkolla: lähistöllä lintuja asuu viisi. Ne tulevat altaille kuin kioskille, yksi hakkaa siivillään vettä ja toiset nokkivat kaloja veden alle painuvan verkon läpi. Lamberg kertoo, että ne istuvat reunoilla miettimässä miten päästä verkosta ja arvelee, että ne keksivät kyllä jotain. Yhteistoimintayrityksestä voimanlähde Tehokkain markkinointikanava on Lambergin mukaan puskaradio. Omat internetsivut on tehty, mutta lehti-ilmoittelu ei ole juuri tuottanut tulosta. Uudenkaupungin matkailutiedottamisen elävöittämistä hän kiittää. Kalastusmatkailun kehittymisen kannalta olisi hänen mielestään nyt tärkeää edelleen parantaa yhteistyötä ja lisätä joustavaa palvelutarjontaa, majoitustiloja ja retkipalveluja. Pyhämaan keskiaikainen uhrikirkko on nähtävyys ja moni bussilastillinen olisi saatavissa meriristeilylle. Vain vesille viejiä puuttuu. Matkailualan yhteistoimintayritys on Lambergin ratkaisumalli. Matkailija saisi helposti palvelunsa ja palvelun tarjoajat asiakkaansa kautta maan. Tavallinen kalaseikkailupäivä Sisäsaaristosta löytyy kalastajalle suojaisia lahtia ja kapeikkoja, eikä uloimmille saarille ole pitkä matka. Hyvät kalavedet ovat viiden kilometrin säteellä. Lambergin 120-hevosvoimaisen Rellu -veneen maksiminopeus on solmua, ryhmän kanssa vauhti jää kahdeksaan. Vakaa kahdeksan- ja puolimetrinen vene on rekisteröity kuljettajan lisäksi kymmenelle, ryhmissä on yleensä 5 6 jäsentä. Pisimmät Lambergin vetämät kalastusmatkat ovat olleet kolmipäiväisiä, useinmiten merellä ollaan päivä aamusta iltahämärään. Eräs ryhmä Jyväskylästä heitteli yhteen menoon seitsemäntoista tuntia. Kuusi mahtuu heittelemään koko ajan, vain himokalastaja tuntia kauemmin tauotta. Tunnin heittelyn jälkeen aamulla juodaan merikahvit. Vene päästetään ajelehtimaan ja Seppo Lamberg kertoo Selkämeren saarista. Meri on loputon tarinoiden lähde. Juttuja originelleista kalastajista, saaliista, merirosvoista ja pirtuajoista riittää ja kalastuksen nykytilakin kiinnostaa. Heittelyä jatketaan, kunnes on aterian aika. Rantakodalla on tarjolla seitsemällä eri tavalla laitettua kalaa, ajankohdasta ja vuodenajasta riippuen mitä meri on antanut. Sirpa ja Seppo Lamberg kehittävät uusia reseptejä: ahvenkukkoa, savu- ja limesiikaa, särkeä puolukkakastikkeessa, lohta monin eri tavoin. Meille on kunnia-asia, että kaikki kala on itse pyydettyä ja itse valmistettua. Saaristolaisleivän Sirpa Lamberg leipoo itse, vanhalla reseptillä, mutta oman maun mukaan. Muu ruoka tilataan esimerkiksi majatalo-ravintola Lepuuttajasta. Herkuttelun jälkeen lähdetään vielä merelle, asiakkaan päivänpituuden mukaan. Lähes joka retkellä käydään kokemassa siikarysät ja tutustutaan ammattikalastajan arkeen. Päivän päätteeksi saunotaan vanhan kalastajan saunassa, jossa on kehujen mukaan Lounais-Suomen parhaat löylyt ja samaa luokkaa olevat maisemat Selkämeren luodoille ja avomeren kaukaisuuteen. Seppo Lamberg Kalastusmatkailu Pyhäsalmentie 200, Pyhämaa Hauinpizza (neljälle) 4 valmista pizzapohjaa g haukifilettä 4 dl sipulia tai sipulin naattia Soosi: 1 prk smetanaa 2 rkl sinappia 2 rkl ketsuppia sitruunapippuria pizzamaustetta Päälle 100 g juustoraastetta Leikkaa suolattu, graavi hauki enintään 2 mm:n suikaleiksi. Pienet ruodot menevät suun tuntemattomiin. Sekoita soosin ainekset. Paista 250 C noin 6 min. Ari Niittyluoto: MEIJÄ ÄI JA HÄNEM PAATTIS Keväste meijä äi ruppe ain näyttämä merkejäs. Silmä sakkianas ja nok innompunasen se ruppe oikken kukostama ja kehuskelemam paattias. Jonkun kerra se käy kurkkimas pressuhelma al, tapputtamas ahterkantti, sit köljä fläkkissi rytkyjäs, kolistele krapones ja pytynes. Se kraappi ja maala ja lakka, väliajal selittä ään pehmiänäs muil äijil uusist virityksist - et o semmonenkin kaiku kom piippa ettippäi! Suvel katotan kaik iankaikkisep paika, se on taas nii miästpoikka, ko saa selittä, kuit tost raumast ajeta ja misä on kivei taik muut matala. Se o nii mahrisas ko istutan karinokas ja juara nokipannus keitetyi kaffei. Aurink tunke valusek kiilas vette ast, ja sitä se kattele vesi silmis kaik muistot tykönäs. Ehtoste ajetan kaupunkkipäi, ja paatiföör flatkutta myätlainesse, se touhutta ruaris ja o olevannas niinko merest olis vet sem poskel lentän. 11

12 Suomalaista ruokaa puhtaista raaka-aineista 12 Lähde: MEKin kuvapankki

13 Suomalainen ruoka puhuttaa enemmän kuin aiemmin. Ruoka on muutakin kuin välttämätön paha tai hauska harrastus, sillä on matkailussa keskeinen merkitys, joka tulevaisuudessa vain kasvaa. Aletaan puhua ruokamatkailusta. Ruoka matkailussa ja ruokamatkailua Hyvä ruoka parempi mieli Suomessa päättäjät pohtivat ruokaa ja siihen liittyviä asioita ainoastaan joko materiaalina tai fyysisen terveyden ylläpitäjänä. Hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelma ei tuo esille kuin ruoan merkityksen fyysiseen hyvinvointiin. Eli virallisesti vieläkään ruoka ja ruokailu eivät merkitse muuta kuin tankkaamista. Ruoalla on kuitenkin monia muita merkityksiä. Itse ruokailutapahtuma on merkittävä päivittäinen sosiaalinen tapahtuma, mitä miellyttävämpi ruokailuympäristö on, sitä levollisempi ruokailutauko on. Ruoan aistinvaraisen laadun kautta tuodaan mielihyvää. Hyvä ruoka parempi mieli. Mielihyvä on merkittävä tekijä henkisen terveyden edistäjänä. Ruoka on merkittävä osa kulttuuriperintöämme, ja siitä tulee olla ylpeä. Se on jotakin, mitä tulisi vaalia ja kehittää sekä myös esitellä muille. Ruokaketju työllistää Suomessa päälle ihmistä. Myös matkailu on merkittävä työllistäjä. Matkailu tarjoaa töitä matkanjärjestäjille, hotelli- ja ravintola-alan yrittäjille, ohjelmapalveluiden ja kokousten järjestäjille sekä myös vapaa-ajan toimintaa tarjoaville. Onnistunut matka on useamman tekijän summa. Oli kyseessä vapaa-ajan matka kaveriporukassa, perheloma tai työmatka, tulee odotukset saavuttaa, jotta tyytyväisyys saavutettaisiin. Suomessa ehkä suurin ongelma, varsinkin ruokapuolella, on epätasalaatuisuus. Meillä alitetaan rimaa siinä, missä toisaalla tehdään helposti ylilyöntejä. Mitä tulisi ottaa huomioon ruokajärjestelyitä suunniteltaessa? Mitä me voisimme tehdä paremmin? Valmistakaa tunnistettavaa suomalaista ruokaa Suomalainen ruoka on saanut julkisuutta maailman mediassa muutaman valtiomiehen kommentin johdosta. Ruoka on osa kansallista identiteettiämme, ja haluamme näyttää sitä ylpeänä kansainvälisille vieraillemme. Mutta on muistettava, että isäntänä toimivan tai ruokapalveluita tarjoavan tärkein tehtävä on huolehtia vieraastaan. Vierasta ei ole tarpeen saattaa noloon tai epämiellyttävään tilanteeseen juottamalla häntä humalaan tai syöttämällä hänelle ruokaa, jonka hän epäilee kulkeneen jo pariin kertaan ihmisruumiin läpi (mämmi, tappaiskeitto jne.). Tärkein asia, mitä EU parlamentin keittiömestari Pierre Baltazar minulle opetti Suomen puheenjohtajuuskauden alussa, oli: Tehkää niin maun kuin ulkonäönkin kautta tunnistettavaa ruokaa. Antakaa kalan näyttää kalalta älkääkä peittäkö annoksen raaka-aineita kastikkeilla. Tämä on ollut paras ohje turvallisen ruan suunnittelemiseksi oikeastaan kaikille ruokavieraille. Tavallaan me suomalaiset olemme myös liian vaatimattomia. Tarjoamme helposti lohta, poroa ja lakkaa kaikille kansainvälisille vieraillemme. Toinen virhe on lähteä tekemään ruokaa jopa liikaa asiakkaiden oman kulttuurin ehdoilla; eivät kiinalaiset tule tänne tutustumaan meidän fenno-kiinalaiseen ruokaan, vaan siihen kuuluisaan pohjoisen ulottuvuuden villiin makuun ja puhtauteen, mikä meidän raaka-aineissamme on vielä löydettävissä. Meillä on paljon tarjota. Suomi jakaantuu ruokakulttuurisesti maakuntiin ja jopa pitäjiin. Nämä maakuntaruoat ja -raaka-aineet tulisi määritellä matkanjärjestäjien avuksi. Järvikalamme ovat muualla maailmassa erittäin arvostettuja, puhumattakaan metsäsienistämme ja marjoistamme. Suomalainen ruoka rakentuu happaman ja makean yhdistämiseen ja nämä perusmaut, niiden ääripäissä saattavat jopa inhottaa ulkomaanelävää. Me arvostamme lakkoja ja haluamme nauttia ne sellaisenaan, mat- >> 13

14 14 kailija kutsuu niitä happamiksi kiviksi, koska hän kokee ne näin. Maassamme on kunnioitettava leipäkulttuuri, mutta hotellien aamiaispöydät tarjoavat kaikki samaa bulkkipaahtoleipää ja ruisviipaleita. EU-puheenjohtajakaudelle eräs työryhmä määritteli suomalaisen ruoan ydinviestin. Suomalainen ruoka on pohjoisen ulottuvuuden tuote, joka on terveellistä, funktionaalista ja turvallista, sekä maukasta. (Maku pääsi työryhmältä kokonaan unohtumaan, kunnes se saatiin väkisin ujutettua joukkoon.) Suomalaisen ruoan ketju on jäljitettävissä tuottajaan saakka, ja tämä tuo turvallisuutta ja on osaltaan varmistamassa korkeaa laatua. Jos minun tulisi määritellä tämän päivän henkeen myös ulkomaalaiselle sopiva suomalainen keittiö, olisi se ehkä seuraavanlainen; alueelliseen ruokakulttuuriin sopivien raaka-aineiden valmistaminen niiden ominaismakua ja rakennetta sekä perinteitä kunnioittaen. Kuitenkin on siis tarkoitus tehdä maukasta ruokaa tämän päivän henkeen. Ajankohtaista Aavan meren tällä puolen Aavan meren tällä puolen, Itä-Suomen tuotekehitys- ja markkinointihanke, osallistuu ELMA-messuille yhteisosastolla Hankkeen päätösseminaari pidetään messujen yhteydessä klo 9 13 Helsingin Messukeskuksessa. Lomalaidun ry osallistuu yhteisosastolla myös MATKA messuille tammikuussa. ELMA Helsingin maaseutumessut Moderni maaseutu esittäytyy tuotteineen ja palveluineen Helsingin Messukeskuksessa. Samanaikaisesti pidetään Kädentaito, valtakunnallinen käsityötaiteen tapahtuma, sekä Helsingin metsämessut. Maaseutumessuilla jaetaan INNOELMA luovuutta maalta -palkinto parhaalle kotimaiselle maaseudun elintarvikkeelle. Mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on mukana messuilla. (Suomen Messut) Ulkomaalaisia kestittäessä on tärkeää tuntea heidän kulttuuritaustansa. Joissakin kulttuureissa ja uskonnoissa ovat määrätyt raaka-aineet kiellettyjä ja näiden tarjoaminen on pahinta mihin sortua. Eri kulttuurit poikkeavat toisistaan myös ruokailuaikojen suhteen. Myös ateria koostetaan eri tavalla eri maissa. Vähänkään virallisilla aterioilla on aina hyvä turvautua olemassa oleviin ohjeisiin niin aterian suunnittelussa, juomavalinnoissa kuin istumajärjestyksessä. Myös eri maiden suurlähetystöistä ja konsulaateista saa arvokasta tietoa eri kansallisuuksien tavoista. Kohti ruokamatkailua Mitä ulkomaalaiset tulevat Suomeen kokemaan? Suomea markkinoidaan pohjoisen ulottuvuuden, lumen ja toisaalta yöttömien kesäöiden maana. Puhumme luonnonvaroistamme ja tuhansista järvistämme, sekä puhtaasta luonnosta. Tätä kaikkea mielessä pitäen on helpompi siirtyä matkailusta, jossa ruoka on tärkeä elementti, kohti ruokamatkailua, jossa itse ruoka on syynä matkustamiseen. Me suomalaiset olemme tehneet ruokamatkoja lähinnä niihin kulttuureihin, joiden keittiö on tunnettu. Ruokamatkailu koostuu mielestäni kokonaisuudesta, jossa pääsee näkemään ja kokemaan kansallisen keittiön ja ruokakulttuurin sen koko ketjun mitalla. Kosketus raakaaineiden alkutuotantoon tulee säilyttää. Tieto siitä, missä ja miten jokin tuote on syntynyt, luo arvoa ja mielenkiintoa koko kulttuuriin. Raaka-aineen muuntuminen ruoaksi on selvimmin nähtävissä esimerkiksi pk-elintarvikeyrityksissä, joissa matkailijat näkevät miten maidosta syntyy juusto tai marjoista marmeladimakeisia. Toinen mahdollisuus on järjestää ruokamatkailijoille kokkikursseja. Ruoanvalmistus yhdistää ihmisiä ylitse jopa mahdollisen kielimuurin. Meillä Suomessa tarjoaa luonto varsinkin syksyisin paljon raaka-aineita. Itse olen vienyt ulkomaiset keittiömestarikollegani kesällä kalastamaan tai syksyllä sienimetsään. Kokemus on ollut monille huikea. Ruokamatkailuun kuuluvat myös ravintolapalvelut. Maassamme on paljon hyviä ruokapaikkoja, mutta myös niitä, joissa ruoan aistinvarainen laatu ei läpäise ruoka-ammattilaisen syyniä. Ravintolakiertomatkailu olisi mahdollista, mikäli sopivista ravintoloista tiedotettaisiin paremmin. Meillä on maakuntien maut ja kaupunki à la carte Lähde: -ravintoloita. MEKin kuvapankki MTK:n uusi ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila. Mikä on sitten se taho, joka lähtisi arvioimaan ravintoloita ja valitsemaan niistä sopivia ravintolakierroksia varten? Ruokamatkailua maatiloilla Parhaan mahdollisen foorumin elämykselliseen ruokamatkailuun tarjoavat maatilat. Matkailua sivu- tai pääelinkeinona tarjoavat tilat (pitäen sisällään joko majoituksen ja ruokailun tai pelkästään ruokailun) tarjoavat erinomaiset puitteet päästä tutustumaan alueelliseen ruokakulttuuriin. Yritykset ovat verkostoituneet tukemaan myyntiään ja markkinointiaan. Suomeen tulisi luoda matkailijoita varten ruokamatkailureittejä. Tarvitaan tarkka reittisuunnitelma ja sopivat yritykset edustamaan kyseistä reittiä. Esimerkiksi Enjoy and Taste Carelia -reitin varrella pääsisi tutustumaan alueen maaseutuun, sen tuotantoon, luontoon ja ruokaan ravintoloiden, hallien ja torien sekä kokkikurssien avulla. Pakettiin kuuluisivat kartta ja Carelia à la Carte -kirja. Suomi tarvitsee matkailijoita. Päättäjien tulisi ymmärtää, että ruoka on tärkeä osa matkailua, sen onnistumista. Jos Suomen ruokakultturista olisi maailmalla parempi kuva, sillä olisi myös vaikutusta halukkuuteen matkustaa tänne Pohjolaan. Matkailu, laajennettuna koskemaan myös maatilamatkailua sen sivuelinkeinoineen eli elämys- ja juhlapalveluineen, tuo merkittävän lisän maaseudun elinmahdollisuuksiin. Olkaamme ylpeitä suomalaisesta ruokakulttuurista ja ymmärtäkäämme näyttää siitä sen parhaat puolet. Jaakko Nuutila ruokakulttuuriasiamies MTK ry

15 Ei mämmiä ulkomaalaisille. Lähde: MEKin kuvapankki 15

16 Ruokamatkailua kuvataan yhdeksi lähitulevaisuuden mielenkiintoisimmista matkailutrendeistä. Kun lomamatkalle aikanaan lähdettiin matkalaukku täyttä tuttuja elintarvikkeita, nyt laukussa tilan vievät matkalta hankitut ruokatuliaiset. Vieraan maan ruokaa ei enää nähdä potentiaalisena uhkana, vaan mielenkiinnon ja uteliaisuuden kohteena. Ruokamatkalla kokkaillaan myös itse. Lähde: Jean Noël Lanthiez, ME- Kin kuvapankki Ruokamatkailun kv-markkinat kasvavat paikallisuus, pienimuotoisuus ja autenttisuus arvossaan 16

17 Tämän päivän matkailijoista yhä useampi haluaa maistella alkuperäistä, paikallista ruokaa ja makuja, jotka kertovat alueen kulttuurista, historiasta ja rituaaleista. Ruoka vaikuttaa yhä enemmän matkakohteen valintaan, ja se voi toimia jopa varsinaisena houkuttimena matkustaa tiettyyn maahan tai matkakohteeseen. Ruoan nähdään toimivan siltana toiseen kulttuuriin, ja tämän toiseuden kokemisen uskotaan olevan matkailuelämysten keskiössä. Ruokamatkailun kasvuun on monia tekijöitä. Ruoan kulutusta ohjaavat trendit vaikuttavat suoraan ruokamatkailua ohjaaviin trendeihin. Länsimaissa urbaanin väestön kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on ollut selvässä kasvussa jo hyvän aikaa ja huoli ruoan puhtaudesta sekä perinteiden menetyksestä vaivaa monia kuluttajia. Aitous, laadukkuus, käsin tehty, yksilöllisyys ja ympäristöystävällisyys ovat avainsanoja, joiden uskotaan ohjaavan ruokamatkailun kulutusta ja kysyntää. Samoin kuin matkalla syödyt ruoat inspiroivat myöhemmin kotikokkailuun, lukuisat ruokaohjelmat, maailman ruokakulttuureita esittelevä kirjallisuus sekä gastronomiaa ja matkailua yhdistävät lehdet houkuttelevat matkalle etsimään oppia ja uusia makuelämyksiä. Kiinnostavat kohteet löytyvät maaseudulta Ruokamatkailu ei enää keskity pelkästään kaupungeissa sijaitseviin kolmen tähden ravintoloihin, vaan tarjonnan kirjo on huomattavasti laajempi. Ruokamatkailukohteina ruokamarkkinat, suoramyyntipisteet, ruokakurssit ja perinteikkäät ruokakohteet kuuluvat kaikki aidon ruokamatkailijan kohdelistalle eikä ruokamatkailu tarkoitakaan pelkkää syömistä. Ruokamatkailua ei myöskään markkinoida enää pelkästään suppealle kohderyhmälle, vaan ruokamatkailun toivotaan kiinnostavan yhä erilaisempia matkailijasegmenttejä. Iso-Britanniassa ruokamatkailun suosio on viimeisten vuosien aikana kasvanut huomattavasti. BBC:n toimittaja Megan Lanen mukaan ruokamatkailun taloudellinen arvo Britanniassa vuonna 2005 oli jo 4 miljardia puntaa (1 = 1,5 ). Maa on pyrkinyt karistamaan huonon ruokamaan mainettaan, ja sieltä löytyy satoja ruokafestivaaleja, lukuisia ruokareittejä ja jopa kokonaisia ruokakaupunkeja. Mielenkiintoisimmiksi kohteiksi julistetaan usein juuri pienet kylät, kaupungit ja maaseutukohteet, ja ruokamatkailu onkin synnyttänyt maaseudulle uusia yrityksiä. Ruokamatkailun on nähty hyödyttävän matkailusektorin lisäksi vahvasti myös elintarvikesektoria, ja alat ovatkin yhdistäneet voimiansa matkailijoiden houkuttelemiseksi. Erinomaisena esimerkkinä toimii tvkokki Hugh Fearnley-Whittingstallin menestyksekäs River Cottage HQ -yritys, joka sijaitsee Lounais-Englannissa, Devonin ja Dorsetin maakuntien rajalla. Yritys on rakentunut Park Farm -nimisen maatilan ympärille, jossa tarjotaan vuodenaikojen mukaan vaihtuvia, ruokaan liittyviä seminaareja ja ruoanlaittokursseja, jotka on varattu kuukausiksi eteenpäin. Sieniretket on paketoitu ja esimerkiksi makkaranvalmistuksen ympärille on rakennettu koko päivän ohjelmapaketteja. Paikallinen talous hyötyy yöpyvistä vierailijoista. Yrityksen, ja varmasti myös maaseudulle kohdistuvan ruokamatkailun, suosiota on avittanut televisiosarja, jossa on seurattu Fearnley- Whittingstallin elämää pientilallisena, maaseutuelon ihanuutta painostaen. Myös Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa ruokamatkailua on kehitetty ja markkinoitu runsaasti, ja maaseudun kohteet ovat merkittävässä osassa houkuttelevan tarjonnan ja halutun imagon luomisessa. Skandinaavista ruokaa esittelevä New Scandinavian Cooking -ohjelma on myös varmasti vaikuttamassa alueen mielenkiinnon lisääntymiseen. Tutkimus alasta lisääntyy Ruokamatkailun kasvusta kertoo, että matkailua kansainvälisesti edistämään on perustettu järjestö nimeltään International Culinary Tourism Association, jolla on toimistot Lontoossa, Pohjois- Amerikassa ja Uudessa Seelannissa. Järjestö pyrkii tuomaan ruoka- ja elintarvikepuolen toimijoita yhteen ja vakuuttamaan ruokamatkailun taloudellisista ja yhteisöllisyyttä lisäävistä vaikutuksista. Ruokamatkailun yritystoiminta lisääntyy, ja Pohjois-Amerikkaan ja Iso-Britanniaan on jo syntynyt lukuisia matkanjärjestäjiä, jotka räätälöivät matkoja ruoan ympärille. Kansainvälisellä ATLAS-järjestöllä (The Association for Tourism and Leisure Education) on gastronomiasta ja matkailusta kiinnostunut tutkimusryhmä, ja ilmiön kasvu on kasvattanut tieteellistä tutkimusta viime vuosina. Tutkimuksen lisääntyminen on tervetullutta, sillä ruokamatkailuilmiöön liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä; ruokamatkailun määrittelystä esimerkiksi on erilaisia tulkintoja. Tutkimusta peräänkuulutetaan erityisesti ruokamatkailun markkinoista. Ruokamatkailijoista halutaan saada lisää tietoa, ja ruokamatkailun taloudelliset vaikutukset kiinnostavat varmasti useita tahoja. Eeva Blomqvist MA Lähteet: BBC News Magazine, news.bbc.co.uk/1/hi/magazine/ stm International Culinary Tourism Association, Paketoiduille sieniretkille on kysyntää. Lähde: Krista Keltanen, MEKin kuvapankki Ajankohtaista Matkamessujen kansainvälisten ostajien ohjelma edistää matkailua Suomeen Helsingin Messukeskuksessa järjestettäville Matkamessuille odotetaan aiempaa enemmän kansainvälisiä messukävijöitä. Matkailu Suomeen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja tämän vuoden heinäkuussa ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaiset ammattilaisostajat ovat myös Matkamessuilla entistä kiinnostuneempia nimenomaan Suomen matkailupalveluista. (Suomen Messut) 17

18 Maaseutumatkailu hyödyntämään Aitoja makuja Vuoden 2006 lopulla valmistui Ruoka-Suomi -teemaryhmän valmistelemana valtakunnallinen linjaus. Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantamisen ja menekinedistämisen strategia vuosille kokoaa maakuntien imagotietämyksen ja tulokselliset menekinkehittämiskäytännöt yhteen toimintaohjelmaan. Samalla se tarjoilee alan yritysten, kehittäjien ja viranomaisten käyttöön keskeisiä onnistumisen eväitä, kehitystyön suuntaviivoja ja käytännön toimenpide-ehdotuksia. 18 Tavoitteena on menekinedistämistoiminnan pitkäjänteisyyden, toistettavuuden ja asiakaslähtöisyyden lisääminen, jolla voidaan vahvistaa kotimaisen pientuotannon kilpailukykyä. Samalla se pyrkii tekemään kuluttajille tutuksi suomalaisen ruokakulttuurin omaleimaisia pienyrityksiä ja niiden laadukkaita tuotteita. Alle 20 henkeä työllistävät yritykset kattavat noin 90 % suomalaisesta elintarvikealan yrityskentästä. Pienyritykset ovat merkittäviä sekä työllistäjinä että suomalaisen ruokakulttuurin geenipankkeina. Strategian visiona on: Elintarvike-

19 alan pienyritysten tuotteet ovat keskeinen osa kuluttajien arkea. Pienyritysten laadukkaat tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja antavat merkittävää arvonlisää sekä kaupan että matkailu- ja ruokapalvelujen valikoimiin. Strategia perustuu pääosin EU:n rakennerahastokaudella toteutettuihin kehittämistoimiin ja yrityskohtaiseen kehittämistyöhön sekä niistä nousseisiin kokemuksiin, arviointeihin ja lukuisiin keskusteluihin. Toimet eivät ole ylhäältä annettuja, vaan ne on laadittu laajassa yhteistyössä pk-elintarvikealan asiantuntijoiden, kehittäjien, yrittäjien sekä viranomaisten kanssa. Strategian esittämät käytännön toimenpiteet ovat: Valtakunnallinen ydinviesti, imagoslogan tai viestinnällinen ilme Kustantamattoman viestinnän hyödyntäminen Viestinnän, myynnin ja markkinoinnin koulutusta Tapahtumadokumentoinnin kehittäminen ja tiedottaminen Vuosittainen kampanja elintarvikeyrittäjyydestä Ammattikeittiömessujen hyödyntäminen Päiväkodit, koulut ja elintarvikealan yritykset läheisempään yhteistyöhön Suomalainen ruokakulttuuri esiin Rahoitusmenettelyjen ja -tulkintojen yhtenäistäminen Ydinviestillä näkyvyyttä Elintarvikealan pienyritysten imagon parantamisen ja menekinedistämisen strategian ensimmäinen toimenpide esitti tarpeen valtakunnallisen ydinviestin luomiseen, jonka tavoitteena on lisätä elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä. Strategian valmistumisen jälkeen aloitettiin välittömästi sen toteuttaminen. Ruoka-Suomi -teemaryhmä johti laajaa yhteistyötä, jonka tuloksena elintarvikealan pienyrittäjien ydinviestiksi muotoutui Aitoja makuja (ruotsiksi Äkta smaker, saameksi Eakti smáhkat ). Viestin vaihtoehtoinen muoto on Aitoa makua. Toimiala tulee esiin ja näkyväksi toistamalla samaa viestiä eri yhteyksissä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Vahvuutta tuo myös se, että eri toimijat käyttävät viestiä toistuvasti yhteydenpidossa mediaan, mainonnassa, yrittäjien ja hankkeiden yhteisesiintymisissä sekä kehittäjien ja rahoittajien toimenpiteissä. Ydinviestiä tukevat ja täydentävät pääviestit: luo elämyksiä, omalta alueeltaan kotoisin, ruokakulttuuria rikastuttava ja ensiluokkainen. Pääviestejä käytetään, kun halutaan laajemmin kuvata elintarvikealan pienyrittäjyyttä. Luo elämyksiä tarkoittaa konstailemattomuutta, sinulle tehtyä ja maukasta. Omalta alueeltaan kotoisin -ilmaisulla kuvataan läheisyyttä, kasvoja sekä alueen hyvinvointia ja tulevaisuutta. Ruokakulttuuria rikastuttava ilmentää tuotteen juuria, omaleimaisuutta ja uudistuvuutta. Ensiluokkaisuus viestii tuotteen tuoreista raaka-aineista, ketjun läpinäkyvyydestä sekä hyvästä hinta ja laatu -suhteesta. Elintarvikealan pienyrittäjyyden toimijat (esim. yritykset, muut organisaatiot ja hankkeet) voivat käyttää viestiä vapaasti. Ydinviesti ei kuitenkaan ole tuotemerkki. Mikäli ydin- ja pääviestejä käytetään pakkauksessa, on varmistuttava, että merkintä täyttää pakkausmerkintämääräykset. Strategiaan ja Aitoja makuja -viestin käyttösuosituksiin voi tutustua osoitteessa > teemaryhmät > Ruoka-Suomi > ajankohtaista. Sivuilta löytyvät tiedot myös teemaryhmän alueyksiköistä, joilta saat lisätietoa Aitoja makuja -elintarvikeyrityksistä. Myös maaseutumatkailun toimijat mukaan lukien yritykset voivat käyttää sekä Aitoja makuja -ydinviestiä, että täydentäviä pääviestejä viestinnässään silloin, kun matkailuyrityksen ruokatarjonnassa käytetään pienten elintarvikeyrittäjien tuotteita. Heidi Valtari Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Ajankohtaista Villi Wellbeing -tuotteita Lappiin Lapissa on kehitetty Villi Pohjolan hyvinvointilomat yhdessä lappilaisten yritysten kanssa, TE-keskuksen ja Euroopan Unionin maaseudun kehittämisrahaston avustuksella. Villin Pohjolan Wellbeing -matkailupaketeissa yhdistyvät lappilaiseen luontoon pohjautuvat hemmotteluhoidot, rentouttava suomalainen sauna, terveelliset ateriat, liikuntapalvelut, kulttuuritarjonta ja tutustuminen luontoon. Wellbeing-lomissa ovat mukana Lapin parhaat puolet ja alueiden erityispiirteet kuten maittava perinteinen ruoka, jonka perusaineksina ovat poro, lappilaisen kala, metsämarjat ja -sienet ja yrtit, sauvakävely sekä poronmaitohoidot. 19

20 Taattisten tilalla vilkas kesä Saapuessani Taattisten tilalle Merimaskuun, Turun saaristoon, vastaan käveli ensimmäiseksi hevonen. Se kulki pihapiirissä vapaasti isännän ottein ja löysi siinä katsellessani hyvän pöydän kulman rapsuttaakseen kutiavaa kylkeään. Seuraavaksi tervehtivät talon koirat ja kaukana ladon takana pilkottivat lampaiden päät. Tiesin olevani oikeassa paikassa. Karin ja Markku Aaltosen isännöimä Taattinen on vanha ratsutila, jonka värikäs historia tunnetaan aina 1500-luvulta. Taattisten tilan vanhin rakennus on 1700-luvulta. Se oli vielä 1980-luvun lopulla huonossa kunnossa, mutta Maatilahallituksen korjaussuunnitelman mukaan se entisöitiin huolella matkailukäyttöön. Ensimmäiset asiakkaat Taattisiin saapuivat vuonna Pihapiirissä on myös muita nykyajan mukavuuksin varustettuja entisöityjä rakennuksia, joissa voi majoittua huoneissa tai huoneistoissa. Yöpymistiloja on lisäksi tallinvintillä, mökeissä, merenrannan venevajassa ja hirsisessä kodassa. Kaikki majoitustilat on Maloluokiteltu. Lähes 120 hengen kokousja juhlatilat valmistuivat vanhaan talliin kesäksi Tallinvintin 200 hengen juhlatila otettiin käyttöön pari vuotta myöhemmin. Järven rantaan on suunniteltu lisärakentamista, mutta ainakaan vielä ei ympäristökeskukselta ole saatu lupaa, harmittelee Karin Aaltonen. Taattisten tilalla oli sikoja vielä vuoteen Nykyään matkailun lisäksi tuloa saadaan viljelemällä mm. varhaisperunaa, viljaa ja heinää. Talon isäntä Markku Aaltonen savustaa itse mm. lohet. Maanviljelys on erittäin tärkeää meille myös matkailun näkökulmasta, sillä ruokapöydässä on tarjolla aina oman maan perunaa ja omaa kauraa käytetään myös lämmitykseen. Yhdistämällä kauran ja puulämmityksen saamme tasalämmön ympärivuoden moniin rakennuksiimme, kertoo Karin. Läheinen järvi ja meri luovat puitteet uimiseen, souteluun ja kalastukseen. Uusi holvisavusauna puolestaan tarjoaa levähdyshetken kiireen keskellä ja voi savusaunasta pulahtaa kylmä- tai kuumavesialtaaseenkin tarpeen mukaan. Meillä on käytössä myös saunatrikoot ja välillä on hauska katsella joukkoa raita-asuisia pelaamassa ditsbol-palloa löylyjen välillä, naurahtaa Karin. Omat laajat metsäalueet mahdollistavat patikoinnin, hiihdon, sienestyksen ja marjastuksen. Pronssikautisten hautojen ja ketunluolien kautta kulkeva 3 km pituinen luontopolku kulkee karuilla kallioilla, välillä soiden reunoilla ja taas peltoaukeilla. Jousiammuntaa voi kokeilla tilan pihapiirissä. Yhteistyöllä eteenpäin 20 Tiivistä yhteistyötä tehdään neljän alueen ohjelmapalveluyrittäjän kanssa. Esimerkiksi mönkijäyrittäjä vie asiakkaat ajelulle, usein meidän maille ja tuo sitten ryhmän ruokailemaan tänne, kertoo Karin Aaltonen. Verkostoa hyväksikäyttäen voidaan tarjota asiakkaille monipuolisia elämyksiä. Näin tuodaan myös uusia asiakkaita puolin ja toisin. Yhteistyö on tiivistä myös muiden alueen matkailuyrittäjien kanssa ja kokoontumisia on lähes kerran kuukaudessa kesäkauden ulkopuolella. Yhdessä keskustellaan hinnoittelusta, arvokysymyksistä ja vaikka uusista lakipykälistä. Naantalin ja Muumimaailman lähei-

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen. Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta

Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen. Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta Kalastusmatkailustrategia Kalastusmatkailustrategia valmistui 11/2015 Strategian ovat laatineet

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan No ordinary Destination / Lapland -- The North of Finland Case 1 Lapland The North of Finland IAB Grand One 2013 seminaari 4.4.2013 Hanna-Mari Pyry Talvensaari,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely Tampereen kalastuslakipäivät 7. 8.12. 2015 Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Viestintäryhmä Viestintä on keskeinen osa uuden kalastuslain

Lisätiedot