Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas -projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas -projekti"

Transkriptio

1 HOITOISUUTTA MITTAAMAAN Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas -projekti Tyyne Herukka Aino Komulainen Opinnäytetyö Kevät 2009 Diakonia- ammattikorkeakoulu Pohjoinen, Oulu.

2 TIIVISTELMÄ Herukka, Tyyne & Komulainen, Aino. Hoitoisuutta mittaamaan Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma-opas-projekti. Oulu, syksy 2008, 29 s + 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen, Oulu, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tehtävä oli tuottaa Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajille Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto- opas. Opas on kehitetty projektityön menetelmin. Opas motivoi ja kannustaa hoitoisuusluokituksen käyttöön. Opas sisältää tietoa hoitoisuusluokituksesta osana potilaan hoitoprosessin arviointia. Projektin tuloksena tuotettu kirjallinen opas on tarkoitettu hoitajien oppimisen ja arvioinnin tueksi. Oppaassa olevat havainnolliset potilasesimerkit auttavat hoitajia luokittelussa. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää potilaan hoidon arviointia sekä antaa valmiuksia hoitajille kehittää hoitotyötä ja sen laatua. Jatkokehittämishaasteena on ohjata hoitajia kohti yhtenäistä kirjaamiskäytäntöä. Luotettavan hoitoisuusluokituksen tekemisen edellytys on yhdenmukainen, perusteellinen kirjaaminen. Asiasanat: projektityö, hoitoisuus, oppiva organisaatio, ammatillinen kehittyminen, hoitoisuusluokitusjärjestelmä.

3 ABSTRACT Herukka, Tyyne & Komulainen, Aino. A project work: Measuring the need for nursing A guidebook for the deployment of Rafaela- patient classification system in Pudasjärvi health center ward. Oulu, autumn Language; Finnish, pages appendices. Diaconia polytechnic, Diak North, Oulu Unit. Degree Programme in diaconal, social welfare, health care and education, Nurse (Polytechnic) The task of our thesis was to produce a guidebook for nurses working in Pudasjärvi Health center ward. The guidebook contains a deployment plan of Rafaela- patient classification system in Pudasjärvi Health Centre ward. The guidebook was produced as a project. The guidebook motivates and encourages nurses in learning how to classify patients. The guidebook includes information about patients need for nursing as a part of evaluation of the nursing process. The guidebook is meant to support the learning and evaluating process in nursing. The guidebook includes patient cases to exemplify the classification. The aim of the thesis was to improve the evaluation of nursing and to give nurses capacity to develop nursing quality. A research increase is to guide nurses towards coherent recording conventions. The precondition for a reliable nursing classification is a consistent and thorough recording. Keywords: Project work, learning organisation, professional development, classification system.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO HOITOISUUTTA MITTAAMAAN - Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin teoreettiset lähtökohdat Hoitoisuusluokitus osana potilaan hoitotyötä Systemaattisessa hoitoisuusluokituksessa arvioitavat ydintiedot Potilaan hoitoisuusluokitus sähköisissä potilaskertomusjärjestelmissä Hoitoisuusluokitusten luotettavuus HOITOISUUTTA MITTAAMAAN Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin tehtävät Toimeksianto-projektin ensimmäinen päätehtävä Projektisuunnitelma-projektin toinen päätehtävä Käyttöönottosuunnitelma oppaan tuottaminen -projektin kolmas päätehtävä Aiheeseen perehtyminen, materiaalin hankinta ja analyysi Oppaan sisältöteemat Hoitoisuusluokituksen edellytykset Koulutussuunnitelma Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä ja sen mitattavat osa-alueet Havainnollistavat potilasesimerkit Oppaan ulkoasu ja viimeistely Projektiraportti projektin neljäs päätehtävä HOITOISUUTTA MITTAAMAAN - Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin arviointi Hoitoisuutta mittaamaan käyttöönottosuunnitelma oppaan arviointi Projektityöskentelyn arviointi POHDINTA LÄHTEET LIITE 1 Projektisuunnitelma LIITE 2 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä LIITE 3 Rafael-hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto-opas

5 1 JOHDANTO Hoitoisuusluokitusjärjestelmä on nykyään monessa erikoisalan sairaalassa ja terveyskeskuksessa osa potilaan hoidon asiakirjajärjestelmää. Hoitoisuusluokituksilla arvioidaan potilaan hoidon tarvetta ja vaikuttavuutta. Samalla luokitus toimii hoitotyön tarpeen määrittäjänä, jolloin sitä voidaan käyttää ja kehittää henkilöstöresurssien riittävyyden määrittelyyn. Hoitoisuusluokituksesta saatu tulos on merkittävä tunnusluku kehitettäessä hoitotyön laatua terveysalan työyhteisöissä. Pudasjärven terveyskeskus on aktiivisesti toimiva terveyskeskus, joka vastaa kaupungin noin 9000 asukkaan tarpeisiin. Terveyskeskuksessa on terveyskeskustasoista päivystys-, vuodeosasto-, akuutti- ja pitkäaikaishoitotoimintaa. Vuodeosastolla on 52 laitospaikkaa. Akuuttihoidossa on 30 paikkaa ja pitkäaikaishoidossa 22 potilaspaikkaa. Osastolla työskentelee 23 sairaanhoitajaa ja 23 perus/lähihoitajaa. Vuoden tilastojen mukaan terveyskeskuksen vuodeosastolla toteutui noin hoitopäivää. Vuodeosastolla potilasta kohti on 0.7 hoitajaa. Tämä on ikäihmisten laatusuosituksen mukaan melko hyvä suhde. Akuuttihoidossa hoitajaresurssi muuttuu potilasmäärän mukaan päivittäin. Vuodeosastolla ei ole aikaisemmin mitattu hoitoisuutta. Yleistä hoitotyön kuormittavuutta on arvioitu ja päätöksiä henkilöstöresursoinnista tehty potilasosaston pitkäaikaisten kuormitusprosenttien perusteella. Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla otetaan käyttöön vuoden 2009 alusta potilaiden hoidon arvioinnin välineeksi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Järjestelmä sisältää OPChoitoisuusluokitusmittarin. (Oulu Patient Classification). Tämän opinnäytetyön tehtävänä on tuottaa Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän kirjallinen käyttöönotto-opas Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajille. Oppaan tarkoitus on motivoida ja kannustaa hoitajia oppimaan yhdessä uusi hoitoisuusluokitus ja se käyttö. Opas on tarkoitettu hoitajien arvioinnin ja oppimisen tueksi. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää potilaan hoidon arviointia sekä antaa valmiuksia hoitajille kehittää hoitotyötä ja sen laatua.

6 6 2 HOITOISUUTTA MITTAAMAAN - Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin teoreettiset lähtökohdat 2. 1 Hoitoisuusluokitus osana potilaan hoitotyötä Varhaista potilaiden luokittelua hoitotyön tarpeiden mukaan edusti ns. intuitiivinen potilaiden luokittelu, jota jo Florence Nightingale käytti. Tuolloin eniten hoitoa tarvitsevat potilaat sijoitettiin lähimmäksi hoitajien kansliaa. Yhdysvalloissa luvulla tehdyissä tutkimuksissa kuvattiin potilaiden ryhmittelyä, ja raportoitiin, että potilaiden lääketieteellisen sairauden aste ei välttämättä heijasta heidän hoitotyön tarvettaan. (Giovannetti 1984.) Jo vuonna 1954 raportoitiin, että akuutissa tai kriittisessä tilassa olevien potilaiden tulisi olla lähes yksinomaan koulutettujen sairaanhoitajien hoidossa. Vuonna 1955 esitettiin, että usein potilaat, jotka on luokiteltu vain vähän sairaiksi (toipilasvaiheessa olevat), tarvitsevat erilaista hoitoa. Toipilasvaiheessa tapahtuu pääosa terveysohjauksesta. Akuutissa sairausvaiheessa olevat potilaat tarvitsevat aikaa muulle hoitamiselle ja lääkityksille. Lääketieteellisesti lieviksi luokitellut potilaat saattavat tarvita enemmän hoitotyötä kuin potilaat, joiden lääketieteellinen tila on luokiteltu vakavammaksi. Lääketieteellinen diagnoosi ei selitä hoidon vaativuustasoa.(giovannetti 1984.) Johns Hopkins Operations Groupin kehittämää sisätauti- kirurgisten potilaiden luokitteluohjelma luvun alkupuolella on ensimmäinen yritys luokitella potilaita tietyn logiikan perusteella. Yhdysvalloissa Johns Hopkinsin sairaalassa Robert Connorin tekemää työtä pidetään hoitoisuusluokitusten klassikkona. Sitä pidetään perustana lähes kaikille nykyisille hoitoisuusluokituksille. Connorin valitsemat muuttujat kuvasivat ongelmia tietyillä hoitotyön alueilla. Näitä hoitotyön alueita olivat esimerkiksi liikkuminen, tajunnantaso ja eritys. Luokittelu perustui potilaiden hoitamisen havainnointiin. Havainnoimalla hoitamista selvisi, ettei potilaiden määrä yksin kuvannut hoitotyön määrää. Potilaiden sijoittuminen eri hoitoisuusluokkiin määritti hoitotyön määrää. Hoitotyön määrä vaihteli työvuorosta toiseen ja päivästä toiseen huomattavasti. Eniten hoi-

7 7 totyön kokonaismäärään vaikutti raskaimpiin hoitoisuusluokkiin kuuluvien potilaiden lukumäärä. (Partanen 2000, 23.) Alkujaan hoitoisuusluokitusten käyttötarkoitukset liittyivät hallinnollisiin tarpeisiin, kuten henkilöstön mitoitukseen ja hoitamisessa tarvittavan virkamäärän selvittämiseen. (Kalkas 1973). Henkilöstömitoitus oli päätarkoitus. Nykyisin hoitoisuusluokituksilla on muitakin tarkoituksia. Budjetointi, kustannuslaskenta ja hinnoittelu sekä tuottavuuden osoittaminen ja mittaaminen ovat yleistyneet. (Partanen 2000, 25.) Potilaita on luokiteltu kautta dokumentoidun hoitotyön historian ajan. Luokittelun perusteet ovat muuttuneet ajan saatossa. Alkuajan luokitukset tehtiin lähinnä potilaan tarvitseman fyysisen auttamisen perusteella luvulta alkaen alettiin luokitella potilaita tietyiltä hoitotyön alueilta. Luokituksen käyttötarkoitukset olivat hallinnollisia. Hoitoisuusluokituksen lisääntyneiden käyttötarkoitusten myötä, kiinnostus luokituksia kohtaan on lisääntynyt. Luotettavuutta ja luokituksen sisältöä on alettu arvioida. (Partanen 2000, 26.) Potilaiden hoitoisuus tarkoittaa hoidon tarvetta ja sen vaativuutta. (Fagerström 1999, Pulkkinen 2000). Potilaan hoitoisuus määritellään myös potilaan määrälliseksi ja laadulliseksi riippuvuudeksi hoitotyöstä. (Mölsä ym. 1985). Potilaan hoitoisuuden määrittämisen lähtökohtana on potilaan hoidon tarve. Potilaan hoitoisuus on sekä potilaan hoidon tarve että sitä vastaava hoito. Hoitoisuus on matemaattinen tunnusluku, joka ilmaisee potilaan hoidon tarpeeseen perustuvan hoidon vaativuuden.(fagerström, Bergbom Engberg 1998.) Potilaiden hoitoisuus on potilasryhmien tarvitsema hoitotyön määrä ja vaativuus määriteltynä henkilöstön mitoittamiseksi ja/ tai kustannusten selvittämiseksi.(hoffman 1988, Töyry ym1997, Fagerström 1999, Pulkkinen 2000,21, Pyykkö, 2004, 14.) Suomen kieleen hoitoisuus termi on johdettu ruotsinkielen vårdtyngd - sanasta, joka on suoraan käännettynä hoidon aiheuttama kuorma, raskaus. (Kalkas 1973, 21). Suomalaisessa hoitotyössä on käytössä useita hoitoisuusluokituksia, joissa korostuu hoitotyön näkökulma arvioitaessa henkilöstöresursseja. Hoitoisuusluokituksissa luokitellaan ennalta määrättyjen ominaisuuksien mukaan potilaan hoidon tarve suhteessa

8 8 tarvittavaan työpanokseen. Luokituksissa korostuu potilaan hoidon tarpeet ja riippuvuus hoitotyön määrästä. (Pyykkö, 2004,14). Hoitoisuus on potilaan riippuvuus henkilöstön avusta. Hoitoisuusluokitus on hoitajan tekemä arvio potilaan hoidon tarpeesta. Potilaat ryhmitellään hoitotyön tarvetta vastaavien toimintojen mukaan samankaltaisiin luokkiin. Hoitoisuusluokitusjärjestelmä on atk- järjestelmään sisällytetty ohjelma. Ohjelman avulla hoitoisuusluokitukset voidaan tehdä nopeasti ja luotettavasti. (Turtiainen 1999.) Hoitoisuusluokitusten luotettavuuteen alettiin kiinnittää huomiota luvulla. Hoitoisuusluokitusten lisääntyneet käyttötarkoitukset ja hoitotieteellisen tutkimuksen kehittyminen ovat lisänneet kiinnostusta luokitustiedon luotettavuuden osoittamiseksi ja testaamiseksi. Hoitoisuusluokituksia on kritisoitu niiden keskittymisestä helposti mitattaviin, fyysiseen hoitamiseen liittyviin asioihin. Hoitoisuusluokitukset eivät kerro vaikeammin mitattavien asioiden, kuten potilaan psykososiaalisten ja ohjauksellisten sekä hengellisten tarpeiden arviointia. (Giovannetti 1984.) Potilaan hoidon tarvetta ja annettua hoitoa kuvaavat mittarit ovat nykyään osa terveydenhuollon arviointijärjestelmää sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Tilannetta on vauhdittanut niukentunut taloudellinen tilanne, joka näkyy terveydenhuollon resurssien vähentymisenä. Tästä syystä terveydenhuollossa on välttämätöntä kohdistaa käytössä olevat henkilöstöresurssit oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. (De Groot 1989.) Hoitoisuusluokitus toimii hoitotyön sisällön yhtenäistämisen, minimilaadun takaamisen ja yksittäisen hoitajan toiminnan perustan välineenä. Hoitotyön laadun arvioinnissa hoitoisuusluokitusta voidaan käyttää hoidon laadun turvaamisessa. (Lonkila 2006, 62.) 2.2 Systemaattisessa hoitoisuusluokituksessa arvioitavat ydintiedot Nykyisen käsityksen mukaan hoitotyön ydintiedot koostuvat hoidon tarpeesta, - toiminnoista, - tuloksista ja yhteenvedosta. Hoitotyön ydintiedot kirjataan systemaattisesti Finnish Care Classification- luokituskokonaisuutta (FinCC) käyttäen. FinCC sisältää Suomalaisen hoidon tarveluokituksen (ShTaL), Suomalaisen hoitotyön toiminto-

9 9 luokituksen (ShToL) ja Suomalaisen hoidon tulosluokituksen (ShTuL).(Saranto, Sonninen 2008, 13.) Hoidon tarve on hoitajan arvio potilaan terveydentilaan liittyvistä olemassa olevista tai tulevaisuudessa mahdollisista ongelmista. Hoitotoimintojen avulla ongelmia voidaan poistaa tai lievittää. Hoidon tavoitteet asetetaan suhteessa hoidon tarpeisiin. Hoitotyön suunnitelmat kuvaavat hoidon toteutuksen suunnittelua. Hoitotyön toiminnot kuvaavat potilaan hoidon toteutusta. Potilaskertomukseen kirjataan hoidon kannalta merkittävät hoitotyön toiminnot. Hoidon tulokset kuvaavat potilaan tilassa tapahtuneita muutoksia. Hoitotyön yhteenveto kootaan hoitojakson kannalta keskeisistä hoitotyön prosessi/ydintiedoista ja tarvittaessa hoitoisuusluokkatiedosta. Hoitoisuus tarkoittaa eri potilasryhmien tarvitseman hoidon määrän ja vaativuuden määrittelyä henkilöstön mitoittamiseksi ja/tai kustannusten selvittämiseksi. Potilaan hoitoisuus arvioidaan hoitoisuusluokitusmittarin avulla. (Ensio, Saranto 2004,4, Pyykkö, 2004.) Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen on hoidon kuvaamista sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä hoidollisen päätöksenteon mukaan. Kirjaaminen sisältää ydintiedot, termistöt sekä niitä täydentävät tekstit.(saranto, Sonninen 2008,14.) Hoitotyön kirjaaminen ja sen kehittäminen on tapa rationalisoida työskentelyä ja kehittää hoitotyötä. Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen on osa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Hoitotyön näkyväksi tekeminen korostuu kirjaamisessa. Hoitotyön kustannusten laskemiseen tarvitaan tietoa toteutuneesta hoidosta.(kaakinen 2002, 2.) Hoitoisuusluokituksen merkitys perustuu sen käyttöön potilashoidon välineenä, ja hoitotyön perusteiden selkeyttäjänä. Hoitoisuusluokitusta käytetään hoitotyön dokumentointiin, johdon raportointiin ja päätöksentekoon. Potilaan kokonaistilanteen hahmottaminen, yhteinen asiantuntijuus sekä hoitotyön ja hoidon suunnittelu ovat potilashoidon välineitä, johon hoitoisuusluokitusta tarvitaan. (Lonkila, 2006,62.) STM edellytti, että vuoden 2007 loppuun mennessä on kaikissa sähköisissä potilasasiakirjajärjestelmissä otettava käyttöön ydintietomääritysten mukaiset tietorakenteet. Tietojärjestelmien tulee käyttää kansallisesti määriteltyjä rakenteisia tietoja, jotka perustuvat kansallisesti hyväksyttyihin termeihin ja luokituksiin. Sähköisten potilaskertomusten tulee tuottaa tiedot eri tasolla tapahtuvaan johtamiseen, ohjaamiseen ja seurantaan. Ti-

10 10 lastoviranomaiset edellyttävät, että määritykset, luokitukset ja käsitteet ovat yhtenäiset ja niiden lähteenä on aina sama perustieto. (Tanttu 2006.) 2.3 Potilaan hoitoisuusluokitus sähköisissä potilaskertomusjärjestelmissä Potilaskertomusjärjestelmissä käytetään erilaisia potilaan hoitoisuuden luokitusjärjestelmiä. Monitor- hoitoisuusluokitusjärjestelmä perustuu kanadalaiseen HSSG- hoitoisuusluokitusjärjestelmään (Hospital Systems Study Group). Kyseinen mittari on laajimmassa kansainvälisessä käytössä oleva hoitoisuusluokitusmittari. Monitor- hoitoisuusluokitusmittarin arvioi potilaan omatoimisuuden asteen, hoitotyön tarpeen ja arvioinnin perusteella toteutuneen hoidon. Hoitotyö jaetaan neljään osa-alueeseen; henkilökohtaisen hygienian hoito, ruokailu, liikkuminen ja huomiointikerrat.( Goldstone 1983, ) NETA- hoitoisuusluokitusmittari (Need to action-malli) on kehitetty Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina Mittari sisältää potilaanhoidon tarpeen arvioinnin, hoidon vaativuuden ja tarvittavan asiantuntemuksen arvioinnin. Hoidon vaativuutta arvioidaan vaadittavan työpanoksen- ja erityisosaamisen näkökulmista. (Pulkkinen 2000, 34.) Rai- järjestelmä (Resident Assessment Instrument) on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi ja seurantajärjestelmä. Rai järjestelmä soveltuu yksilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. ( Stakes.) Yhdysvalloissa Texasin yliopistossa julkaistussa tutkimuksessa, kuvataan pienessä maalaissairaalassa kehitettyä hoitoisuusluokitusjärjestelmää. PCS (Patient Classification System) sisältää viisi arvioitavaa hoitotyön osa- aluetta. Osa-alueet ovat lääkitys, monimutkaiset toimenpiteet, potilasohjaus, psykososiaaliset tarpeet ja monimutkainen suonensisäinen lääkitys. Potilaat luokitellaan viideltä osa- alueelta ja luokituksen perusteella potilaat jaotellaan neljään hoitoisuusluokkaan. Luokittelua käytetään hoitajaresursoinnin välineenä. (Harper, K. Cinahl, Ovid, 2007.)

11 11 Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmä käsittää OPC, POLIHOI, PPC hoitoisuusluokitusmittarit ja Paoncil- mittarin (professionaalinen arviointi optimaalisesta hoitoisuudesta) ja hoitajaresurssitiedoston. OPC- hoitoisuusluokitusmittari on somaattisten osastojen käyttöön suunniteltu mittari. OPC- hoitoisuusluokitusmittari perustuu Roperin, Tierneyn ja Loganin (1992) päivittäisten hoitotyön toimintojen malliin. OPC- mittari(oulu Patient Classification) on alkujaan kehitetty Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Se käsittää kuusi hoitotyön tarvealuetta. Tarvealueet ovat hoidon suunnittelu ja koordinointi; hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet; ravitsemus ja lääkehoito; hygienia ja eritystoiminta; aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo; hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki. Tässä järjestelmässä hoitaja valitsee kuudelta hoitotyön osa- alueelta sopivan neljästä hoidon vaativuustasosta, jotka ovat suhteellisen omatoiminen potilas, potilaan hoidontarve ajoittaista, potilaan hoidontarve toistuvaa ja täysin tai lähes kokonaan autettava potilas. Neljällä vaativuustasolla on tietty pistemäärä, jonka avulla ATK- ohjelma laskee potilaan lopullisen hoitoisuusluokan. Hoitoisuusluokkia on neljä. Hoitoisuusluokka I kuvaa minimaalista hoidontarvetta. Hoitoisuusluokka II kuvaa keskinkertaista hoidontarvetta. Hoitoisuusluokka III kuvaa keskinkertaista suurempaa hoidon tarvetta Hoitoisuusluokka IV kuvaa maksimaalista hoidontarvetta. (Fagerström, Rauhala 2001.) Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmä perustuu hoitotieteelliseen näkemykseen. Holistinen ihmiskäsitys on järjestelmän ja OPC- mittarin ohjeiden sisällön perusta. Hoitoisuusluokituksen tietojen perusteella voidaan suunnitella henkilöstötarve potilaiden muuttuvan hoidontarpeen mukaan. Hoitoisuusluokituksen tavoite on huomioida potilaan yksilölliset hoidontarpeet, riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista. Hoitoisuusluokituksen perusteella henkilöstöresurssit voidaan kohdentaa vastaamaan hoidon tarvetta. Pitkällä aikavälillä hoitotyön johtajat voivat käyttää hoitoisuusluokitusta henkilöstösuunnittelun, resursoinnin ja budjetoinnin perusteena. Hoitotyön laadun kehittäminen ja hoitotyön näkyväksi tekeminen ovat myös hoitoisuusluokituksen tavoitteita.( Fagerström, Rauhala 2003, )

12 Hoitoisuusluokitusten luotettavuus Hoitoisuusluokitusmittareita arvioitaessa tulee aina ottaa huomioon sen validiteetti ja reliabiliteetti. Validiteetti on mittarin kyky mitata sitä, mitä sen on tarkoitus mitata. Hoitoisuusluokitusmittarin reliabiliteetti osoittaa, ovatko mittaustulokset toistettavissa. Hoitoisuusluokitusten reliabiliteetti edellyttää mittaustulosten vastaavuutta tai luokittelijoiden välistä yhdenmukaisuutta. ( Partanen 2002, 29.) Hoitoisuuden mittaamisen luotettavuus perustuu hoitajan ammattitaitoon. Luokittelun tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt. Heidän ammatillinen kehittymisensä hyviksi kirjaajiksi ja luokittelijoiksi edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. (Nukari 2005,8.) Nykyään ammattilaiset kehittävät ammatillista osaamistaan työyhteisössä, jonne tarvittaessa hankitaan ulkopuolista konsultaatiota ja ohjausta. Hoitoisuusluokittelun luotettavuutta arvioitaessa oleellista on mittarin luotettavuus ja luokitusta tekevän hoitajan ammattitaito. Luotettava hoitoisuusluokitus edellyttää hoitotyön systemaattista kirjaamista. Systemaattinen hoitotyön kirjaaminen on yhtenäinen sisällöltään ja rakenteeltaan.(saranto, Sonninen 2007,12). Luokittelun luotettavuutta ja ongelmakohtia arvioidaan työyksikön palavereissa. Luotettava luokittelu perustuu hoitotyön riittävään, strukturoituun kirjaamiseen, mikä on edellytys luokittelun onnistumiselle.(nukari, 2005, 8.) Hoitoisuusluokitusmittarit ovat tulossa osaksi jokapäiväistä potilaan hoidon kirjaamisja arviointikäytäntöä. Luotettavaa mittaamisen tuomaa tietoa tarvitaan taloudellisten- ja henkilöstöresurssien niuketessa. Mittaamisen tavoitteena on osoittaa potilaan muuttuvat hoidon- ja avuntarpeet suhteessa hoitohenkilökunnan resursseihin mahdollisimman aukottomasti. Näin luokittelusta saatavia tietoja käytetään työyksiköiden toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Uusia, laatu- ja kustannustehokkaampia toimintamalleja voidaan tältä pohjalta kehittää ja ottaa käyttöön työyksiköissä. Hoitoisuusluokitusjärjestelmän sisältävät sähköiset potilasasiakirjat tehostavat potilaan hoidon yhtenäistä kirjaamistapaa ja arviointia. Siten ne tuottavat tietoa, jonka avulla voidaan kehittää potilaan hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.

13 13 3 HOITOISUUTTA MITTAAMAAN Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin tehtävät Tämä hoitoisuusluokitusprojekti oli kertaluontoinen, jonka tuloksena tuotettiin Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmän kirjallinen käyttöönotto-opas Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajille. Projekti kehitti hoitoisuusluokituksen mittaamista ja tuotti materiaalia potilaiden hoitotyön arvioinnin ja hoitajien oppimisen tueksi. Projekti syntyi työyhteisön tarpeesta saada hoitoisuusluokituksen käytön oppiminen sujuvaksi. (Jämsä; 2000; Kuokkanen, 2005; Niskanen, 2000.) 3.1 Toimeksianto-projektin ensimmäinen päätehtävä Projektin ensimmäinen päätehtävä oli projektin toimeksianto kesällä Toimeksianto tuli Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolta. Terveyskeskuksen vuodeosaston osastonhoitaja ehdotti tehtäväksemme Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto-opas projektia. Opas toimisi lyhytohjeena hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottovaiheessa. Opasprojektista sovittiin kesäkuussa Projekti käynnistyi elokuussa Opasprojektista tehtiin alustava kirjallinen yhteistyösopimus Pudasjärven terveyskeskuksen tilaajan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun- tuottajan välillä. (Jämsä; 2000; Kuokkanen, 2005; Niskanen, 2003) Työn tekijöinä oli projektiryhmä, johon kuului kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat projektin sekä kirjoittivat projektiraportin. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Pudasjärven kaupungin terveyskeskuksen vuodeosaston osastonhoitaja ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori. Ohjausryhmä hyväksyi projektisuunnitelman, tuki ja ohjasi projektiryhmää työn eri vaiheissa ja valvoi projektin etenemistä. Projektiorganisaatioon kuului myös tukiryhmä, jolta projektiryhmä sai asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa ratkaisuilleen. Tukiryhmän jäseniä olivat vuodeosaston apualaisosastonhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa ja ATK-operaattori.

14 Projektisuunnitelma-projektin toinen päätehtävä Projektin toisena päätehtävänä oli projektisuunnitelman laatiminen. (Liite 1) Suunnitelman laatimisessa käytimme apuna useita projektioppaita ja aikaisempia opinnäytetöitä. Ohjausryhmä ja projektiryhmä pitivät kokouksen puhelinneuvotteluna lokakuussa Ohjausryhmä hyväksyi projektisuunnitelman tässä kokouksessa. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä (Liite 2) allekirjoitettiin lokakuussa Projektisuunnitelma esitettiin myös tukiryhmän jäsenille. Oppilaitoksen opinnäytetyöseminaarissa esittelimme projektisuunnitelman samoin lokakuussa (Jämsä; 2000; Kuokkanen, 2005; Niskanen, 2003) 3.3 Käyttöönottosuunnitelma oppaan tuottaminen -projektin kolmas päätehtävä Kolmantena päätehtävänä oli hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto-oppaan tuottaminen. Kolmas päätehtävä koostui seuraavista osatehtävistä Aiheeseen perehtyminen, materiaalin hankinta ja analyysi Aloitimme aiheeseen perehtymisen etsimällä tietoa internetistä. Etsimme tietokantoja Nelli-portaalin kautta. Etsimme tietoa Cinahl-tietokannasta käyttämällä hakusanoina mm. classification ja need for nursing. Suomalaisia tutkimuksia etsimme yliopistojen sivuilta. Löysimme tutkimuksia, joista etsimme käyttöömme painetut versiot. Käytimme lisäksi Google- hakupalvelua. Hakupalvelun avulla löysimme hoitoisuusluokitukseen liittyviä suomalaisia projekteja. Diana-opinnäytetietokannasta löysimme projektityötämme tukevaa materiaalia. Löysimme koulun kirjastosta aineistoa mm. oppimisesta, terveyden edistämisestä, hoitotyön kirjaamisesta ja hoitajan ammatillisuuteen liittyvää materiaalia. Uusista ammattilehdistä löysimme ajankohtaista asiaa hoitoisuusluokituksesta. Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolta saimme tilastotietoa hoidetuista potilaista ja hoitajaresursseista. Oppaan potilasesimerkkien valitsemiseksi analysoimme Pudasjärven terveyskeskuksen tilastoja hoidetuista potilaista vuosilta Stakesin tilaston mukaan noina vuosina vuodeosastolla hoidettavilla potilailla oli päädiagnoosia. Eri diagnooseja

15 15 tilastoitiin Valitsimme oppaaseen esimerkkiluokittelua varten angina pectoris-, reisiluun murtuma-, virtsatieinfektiopotilaan ja alkoholin katkaisuhoidossa olevan potilaan. Mielestämme nämä potilasryhmät edustavat tyypillisiä Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettavia potilaita. Oppaassa esiintyvät luokittelun esimerkkipotilaat olemme sijoittaneet taulukkoon, josta selviää tarkemmin heidän osuutensa diagnoosien perusteella suhteessa hoidettujen potilaiden kokonaismäärään. TAULUKKO 1. Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla vuosina hoidetut potilaat. (Stakes) Vuosi Päädiagnooseja yhteensä Erilaisia diagnooseja Angina pectoris 41 6,7 % % Alkoholinkäytön aiheuttama 86 14,2 % % akuutti päih- tymystila Reisiluun murtuma 14 2,3 % % Virtsatieinfektio 44 7,3 % % Aineiston analysointi ja sopivan tiedon valitseminen oppaaseen vei aikaa. Käytimme paljon aikaa aineiston lukemiseen. Rajasimme aineistosta pois vanhat tutkimukset ja teokset. Käytimme lähteinä pääasiassa pro gradu-tutkimuksia ja väitöskirjoja. Projektioppaista ja opinnäytetöistä saimme projektin toteuttamista tukevaa asiatietoa. Oppaan teemojen valinnan perusteluna oli se, että niissä korostui hoitoprosessin kirjaamisen tärkeys ja sen ymmärtäminen hoitoisuusluokituksen lähtökohtana. Hoitoprosessiin kuuluvan asian oppiminen lisää hoitajan ammatillista kasvua. Hoitoisuusluokituksen tekemisen edellytysten hahmottaminen on oleellista, jotta luokituksista saatava hyöty ja hoidon laadun kehittyminen mahdollistuvat. Tämä onnistuu, kun luokittelu on tehty luotettavasti. Valitsimme oppaan lopullisiksi sisältöteemoiksi hoitoisuusluokituksen edellytykset, hoitotyön kirjaaminen, laadun kehittäminen, ammatillisuuden kehittyminen ja hoitoi-

16 16 suuteen liittyvien käsitteiden määrittely, koulutussuunnitelma, Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmä ja sen mitattavien osa-alueiden esittely sekä hoitoisuuden arviointia järjestelmän avulla havainnollistavat esimerkit. Valinnan perusteluja esitämme seuraavassa kappaleessa Oppaan sisältöteemat Hoitoisuusluokituksen edellytykset Ensimmäiseksi teemaksi valitsimme oppaaseen hoitoisuusluokituksen tekemisen edellytykset. Edellytykset ovat hoitotyön kirjaaminen, laadun kehittäminen, ammatillisuuden kehittyminen ja hoitoisuuteen liittyvien käsitteiden määrittely. Hoitoisuusluokituksen tekeminen on tärkeä osa hoitotyötä. Hoitoisuusluokituksesta saatava tieto tekee hoitotyön näkyväksi. Ilman hoitoisuusluokituksista saatavia tilastoja on hoitotyötä vaikea todentaa. Hoitoisuusluokitus perustuu hoitotyön systemaattiseen kirjaamiseen. Ammattitaitoinen hoitaja ymmärtää potilaan hoitoprosessin ja osaa yhdistää uuden hoitoisuusluokituksen siihen. Hän ymmärtää hoitoisuusluokituksen olevan osa hoitoprosessia. Hoitoisuusluokitus on hoitotyön arvioinnin väline. Se määrittää potilaan hoidon tarpeen, selkeyttää hoitotyön perusteita ja sen avulla dokumentoidaan hoitotyötä. Hoitoisuusluokituksessa suunnitellaan hoitoa, seurantaa, ohjausta ja tukemista. Tämä kokonaisuus auttaa arvioimaan sekä potilaan hoidon että työyksikön toiminnan päivittäisen tilanteen koko hoitojakson ajan. (Lonkila 2006, 63. ) Hoitotyön kirjaaminen on valittu oppaaseen siksi, että tutkimusten mukaan potilaan luotettava hoitoisuusluokittelu perustuu hoitotyön systemaattiseen kirjaamiseen. Ammattitaitoinen hoitaja osaa kirjata potilaan hoitoprosessin ydintiedot. (Sonninen, Ikonen 2007, 79.) Hoitotyön kirjaamista kehitetään strukturoimalla hoitotyön sisältöä hoitoisuusluokistusten avulla. Sähköinen kirjaaminen on muuttanut kirjaamiskäytäntöjä ja työprosesseja. Kirjaamisen sisältö on monipuolistunut ja yhtenäistynyt, raportointiajat ovat lyhentyneet merkittävästi, kun paperille kirjaamisesta on siirrytty sähköiseen kirjaamiseen ja suullisen raportoinnin tarve on vähentynyt oleellisesti.(sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Hoitotyön kirjaamisessa näkyy tällä hetkellä huonosti hoitoproses-

17 17 sin mukainen kirjaaminen. Kirjaaminen oli pääasiassa laadultaan toteavaa. Hoitotyön kirjaamista voidaan kehittää kirjaamiskoulutuksen avulla. (Tuomikoski 2008.) Potilaan hoidon laadun kehittäminen on valittu oppaaseen siksi, että tutkimusten mukaan potilaan hoitoon osallistuvien sovittu yhtenäinen kirjaamistapa ja luotettava hoitoisuusluokittelu lisäävät hoitotyön laatua. Tietoisuus tästä motivoi henkilöstöä oppimaan ja kehittämään yhteisesti työyhteisössään kirjaamistapaansa ja hoitoisuusluokittelua.(saranto, Ikonen 2007,189.) Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785). Hoitotyön laadun peruste on ajantasainen näyttöön perustuva hoitotyö. Näyttöön perustuva hoitotyö tarkoittaa prosessia, jossa hoitotyön päätöksenteon perustana käytetään tutkimustuloksia yhdistettynä työkokemuksen tuomaan asiantuntemukseen ja potilaskohtaiseen tietoon. (Miettinen, Miettinen, Nousiainen, Kuokkanen 2000, 32.) Potilastietojen sähköinen kirjaaminen teknologian avulla tehostaa hoitotyötä, tukee potilaan terveyttä ja parantaa hoidon laatua. Asiaa on selvitetty Oulussa käynnissä olevassa WILHO (Wireless Hospital) tutkimusohjelmassa. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kirurgisella osastolla. Sähköisessä kirjaamisessa hoitajien ajankäyttö tehostuu, kun tietoja ei tarvitse kirjata ensin paperille ja sen jälkeen uudelleen sähköiseen järjestelmään. Hoitajilta saadun palautteen mukaan sähköisen kirjaamisen myötä työ tuntuu mielekkäämmältä, kun työn painopiste siirtyy hoitotyön tekemiseen. Työn mielekkyyttä lisää tietoisuus siitä, että tieto on heti kaikkien osastolla olevien hoitajien saatavilla. Tämä näkyy yksinkertaisimmillaan tyytyväisempänä potilaana tai parempana hoidon lopputuloksena. (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. ) Hoitajan ammatillisuuden kehittyminen on valittu oppaaseen siksi, että tutkimusten mukaan luokittelun luotettavuuden on osoitettu olevan osa sairaanhoitajan ammattitaitoa. Ammattitaidon kehittyessä myös sairaanhoitajan arviointitaito ja arvioinnin luotettavuus kehittyvät. Lisääntyvä tiedollinen ja taidollinen ammattiosaaminen lisää sairaanhoitajan itsetuntoa, työmotivaatiota ja tukee ammatti-identiteetin kasvua.(laakkonen 2004,25.)

18 18 Ammatillisen osaamisen turvin, hoitaja osaa vastata haasteisiin oman ja työyhteisön osaamisen kehittäjänä sekä soveltaa ja luoda uutta tietoa. Ammattitaito kuvaa hoitajan osaamisen alueita ja suoritustasoa. Ammatillisen kasvun vaihe alkaa aloittelijasta ja päättyy asiantuntijaan. Ammatillinen kasvu on jatkuva prosessi. Se tarkoittaa yksilön valmiuksien ja ammatillisten ominaisuuksien kehittymistä läpi elämän. (Benner 1984,21.) Hoitajan käytännön kokemus on tarttumapinta, johon hoitotyön teoria kiinnittyy. Ellei oppijalla ole tarttumapintaa, teoria jää käytännölle etäiseksi ja abstraktien käsitteiden oppimiseksi, ilman omakohtaista käytännön merkitystä. Teoreettinen opetus on yhdistettävä käytännön kokemukseen. (Kohonen 1989, 140.) Hoitajan ammatillista kehittymistä tukevan, oppivan hoitoyhteisön peruselementit ovat yhteinen näkemys ja visio hoitoisuusluokituksesta. Työkulttuurin ja ilmapiirin tulee olla oppimiselle suotuisa. Yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään hoitoorganisaatiorakenteen madaltamiseen ja työntekijöiden valtuuksien lisäämiseen. Oppimalla kehittyvässä työyhteisössä tulee aikaansaada tapa toimia, joka tuottaa laadukkaita hoitopalveluita. (Hätönen 2007.) Työyhteisön tuki lisää oppimisen motivaatiota. Haasteiden voittaminen vahvistaa itseluottamusta ja persoonallista kasvua. Haasteisiin vastaaminen on yksilöllistä ja oppimishalukkuus perustuu henkilökohtaisiin valintoihin, ei pakkoon. (Mäkipeska, Niemelä 2001, 54.) Hoitoisuus on valittu oppaaseen siksi, että se käsitteenä pitää ymmärtää potilaan riippuvuudeksi hoitohenkilöstön avusta. Potilaan hoitoisuus on potilaan tarvitsema hoitotytön määrä ja vaativuus. Potilaiden hoitoisuusmitoituksen perusteella arvioidaan hoitohenkilökunnan tarvetta.(hoffman 1998, Töyry ym.1997, Fagerström 1999, Pulkkinen 2000, 21, Pyykkö 2004, 14.) Hoitoisuusluokituksella tarkoitetaan hoitajan tekemää arviota potilaan hoidon tarpeesta. Potilaat ryhmitellään hoitotyön tarvetta kuvaavien toimintojen mukaan samankaltaisiin luokkiin. Hoitoisuusluokitusmittaria käytetään hoitajan työkaluna, jolla arvioidaan potilaiden hoitoisuus. Mittauksen perusteella hoitotyön resursseja kohdennetaan optimaalisella tavalla. Hoitoisuusluokitusjärjestelmä on potilaan hoitokertomukseen sisällytetty ohjelma. Sen avulla tehdään hoitoisuusluokitus nopeasti ja luotettavasti. Hoitoisuusluokitusjärjestelmistä saatavia tietoja käytetään potilaan hoidon arviointiin ja hoitohenkilöstön resursointiin. Sitä käytetään myös henkilöstön suunnitteluun, hoitotyön laadun varmistukseen ja hoitotyön kustannusrakenteen selvittämiseen. (Turtiainen 1999.)

19 Koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelma valittiin oppaan toiseksi teemaksi. Suunnitelma sisälsi koulutuksen tavoitteet, sisällön, aikataulun ja arviointisuunnitelman. Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottokoulutus on Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosaston hoitohenkilöstön täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen tavoite on varmistaa hoitohenkilöstön osaamista ja lisätä sitä. Se ylläpitää ammattitaitoa, kehittää ja syventää työntekijän osaamista suhteessa perustehtävään ja työyhteisön toimintaan. Hoitoisuusluokituskoulutuksen tehtävä on pätevöittää ja saattaa henkilökunta ajan tasalle ammattiasemaan liittyvässä potilaan hoitoisuuden arviointitehtävässä. Sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutusta koskevassa suositusraportissa lähtökohtana täydennyskoulutukselle ovat työyhteisön ja henkilökunnan tarpeet. Koulutus tulee tapahtua yhdessä osallistujien kesken. Se on työyhteisön toiminnan kehittämistä. Hyvä koulutussuunnitelma on taloudellinen, toteuttamiskelpoinen ja arvioitavissa. Työyhteisön koulutus tähtää toiminnan kehittämiseen ja arviointiin, jopa muuttamiseen tarvittaessa. Täydennyskoulutus on lakiin perustuva velvoite. Sitä määrittävät laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä, työterveyshuoltolaki ja erikoissairaanhoitolaki.(sosiaalija terveysministeriö 2004.) Koulutusaikataulun suunnittelimme yhdessä tukityhmän kanssa, koska uusien toimintatapojen juurruttaminen työyhteisöön vaatii hyvää suunnittelua. Koulutussuunnitelma luo hoitoisuusluokituksen oppimiselle tavoitteen. Se virittää kiinnostusta opittavasta asiasta. Jokaisessa työyhteisössä on oma ilmapiiri ja toimintakulttuuri. Myönteisen mielikuvan herättäminen uudesta opittavasta asiasta vauhdittaa oppimista. Nämä lähtökohdat ovat oppimisen onnistumisen peruste, ja liittyvät hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyvään oppimiseen työyhteisössä. (Hätönen 2007.) Hoitotyön laadun kehittäminen hoitoisuusluokituksen avulla edellyttää teorian ja käytännön yhteen soveltamista.

20 Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä ja sen mitattavat osa-alueet Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmä ja sen mitattavat osa-alueet valittiin oppaan kolmanneksi teemaksi. Rafaela-hoitoisuusluokitujärjestelmän perusta on hoitotieteessä. Koska holistinen ihmiskäsitys on hoitoisuusluokitusjärjestelmän ja siihen liittyvän OPC-mittarin ohjeiden sisällön perusta, mittari sopii hyvin hoitotyön arvioinnin välineeksi. Hoitoisuusluokituksen tietoja analysoimalla voidaan suunnitella työyhteisön henkilöstötarve hoidettavina olevien potilaiden muuttuvan hoidontarpeen mukaan. Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmää on kuvattu tämän opinnäytetyön sivuilla (Fagerström, Rauhala 2003, 12 13) Havainnollistavat potilasesimerkit Neljäs teema oppaassa olivat hoitoisuusluokittelua havainnollistavat potilasesimerkit. Hoitoisuusluokituksen tekemisen havainnollistamiseksi sisällytimme oppaaseen potilasesimerkkejä. Potilasesimerkit valittiin Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettujen potilaiden tilaston perusteella. Potilasesimerkit ovat rintakipuinen potilas, virtsatieinfektiota sairastava potilas, lonkkamurtumapotilas ja alkoholin katkaisuhoidossa oleva potilas. Valitsemamme potilasesimerkit kuvaavat tyypillisiä Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidattavia potilasryhmiä Oppaan ulkoasu ja viimeistely Oppaan jäsentelynä on käytetty oppivan organisaation mallia. Oppimalla kehittyvän hoitoyhteisön peruselementit ovat yhteiseksi muodostuva näkemys ja visio hoitoisuusluokituksesta. Työkulttuurin ja ilmapiirin tulee olla hoitoyhteisössä oppimiselle suotuisa. Kehittyvä työyhteisö on moniosaava ja joustava. Yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään hoitoyhteisön organisaatiorakenteen madaltamiseen ja työntekijöiden valtuuksien lisäämiseen. Hoitotyön ammattilaiset kehittävät kyvykkyyttään saadakseen aikaan haluamiaan asioita. Työyksikön jäseniä rohkaistaan oppimaan yhdessä ja muodostamaan yhteisiä tavoitteita. Siten kehitetään kykyä vaikuttaa omaan tulevaisuuteen eikä keskitytä vain säilyttävään tai sopeutuvaan oppimiseen. (Hätönen 2007.)

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokitusmittareita alettiin kehittään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINNON KEHITTYMINEN MIKSI KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO? TUTKINNON PERUSTEET VALMISTUIVAT 2011 TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Liisa Klemola Esh, TtM, tutkija Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos Shiftec tutkimusyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi Pedagoginen tahdikkuus: taitoa kuunnella, taitoa välittää aidosti opiskelijasta, taitoa auttaa ja ohjata. Tahdikas käyttäytyminen nousee aina kunkin hetken pedagogisesta tilanteesta ja taidosta toimia

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot