Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas -projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas -projekti"

Transkriptio

1 HOITOISUUTTA MITTAAMAAN Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas -projekti Tyyne Herukka Aino Komulainen Opinnäytetyö Kevät 2009 Diakonia- ammattikorkeakoulu Pohjoinen, Oulu.

2 TIIVISTELMÄ Herukka, Tyyne & Komulainen, Aino. Hoitoisuutta mittaamaan Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma-opas-projekti. Oulu, syksy 2008, 29 s + 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen, Oulu, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tehtävä oli tuottaa Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajille Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto- opas. Opas on kehitetty projektityön menetelmin. Opas motivoi ja kannustaa hoitoisuusluokituksen käyttöön. Opas sisältää tietoa hoitoisuusluokituksesta osana potilaan hoitoprosessin arviointia. Projektin tuloksena tuotettu kirjallinen opas on tarkoitettu hoitajien oppimisen ja arvioinnin tueksi. Oppaassa olevat havainnolliset potilasesimerkit auttavat hoitajia luokittelussa. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää potilaan hoidon arviointia sekä antaa valmiuksia hoitajille kehittää hoitotyötä ja sen laatua. Jatkokehittämishaasteena on ohjata hoitajia kohti yhtenäistä kirjaamiskäytäntöä. Luotettavan hoitoisuusluokituksen tekemisen edellytys on yhdenmukainen, perusteellinen kirjaaminen. Asiasanat: projektityö, hoitoisuus, oppiva organisaatio, ammatillinen kehittyminen, hoitoisuusluokitusjärjestelmä.

3 ABSTRACT Herukka, Tyyne & Komulainen, Aino. A project work: Measuring the need for nursing A guidebook for the deployment of Rafaela- patient classification system in Pudasjärvi health center ward. Oulu, autumn Language; Finnish, pages appendices. Diaconia polytechnic, Diak North, Oulu Unit. Degree Programme in diaconal, social welfare, health care and education, Nurse (Polytechnic) The task of our thesis was to produce a guidebook for nurses working in Pudasjärvi Health center ward. The guidebook contains a deployment plan of Rafaela- patient classification system in Pudasjärvi Health Centre ward. The guidebook was produced as a project. The guidebook motivates and encourages nurses in learning how to classify patients. The guidebook includes information about patients need for nursing as a part of evaluation of the nursing process. The guidebook is meant to support the learning and evaluating process in nursing. The guidebook includes patient cases to exemplify the classification. The aim of the thesis was to improve the evaluation of nursing and to give nurses capacity to develop nursing quality. A research increase is to guide nurses towards coherent recording conventions. The precondition for a reliable nursing classification is a consistent and thorough recording. Keywords: Project work, learning organisation, professional development, classification system.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO HOITOISUUTTA MITTAAMAAN - Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin teoreettiset lähtökohdat Hoitoisuusluokitus osana potilaan hoitotyötä Systemaattisessa hoitoisuusluokituksessa arvioitavat ydintiedot Potilaan hoitoisuusluokitus sähköisissä potilaskertomusjärjestelmissä Hoitoisuusluokitusten luotettavuus HOITOISUUTTA MITTAAMAAN Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin tehtävät Toimeksianto-projektin ensimmäinen päätehtävä Projektisuunnitelma-projektin toinen päätehtävä Käyttöönottosuunnitelma oppaan tuottaminen -projektin kolmas päätehtävä Aiheeseen perehtyminen, materiaalin hankinta ja analyysi Oppaan sisältöteemat Hoitoisuusluokituksen edellytykset Koulutussuunnitelma Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä ja sen mitattavat osa-alueet Havainnollistavat potilasesimerkit Oppaan ulkoasu ja viimeistely Projektiraportti projektin neljäs päätehtävä HOITOISUUTTA MITTAAMAAN - Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin arviointi Hoitoisuutta mittaamaan käyttöönottosuunnitelma oppaan arviointi Projektityöskentelyn arviointi POHDINTA LÄHTEET LIITE 1 Projektisuunnitelma LIITE 2 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä LIITE 3 Rafael-hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto-opas

5 1 JOHDANTO Hoitoisuusluokitusjärjestelmä on nykyään monessa erikoisalan sairaalassa ja terveyskeskuksessa osa potilaan hoidon asiakirjajärjestelmää. Hoitoisuusluokituksilla arvioidaan potilaan hoidon tarvetta ja vaikuttavuutta. Samalla luokitus toimii hoitotyön tarpeen määrittäjänä, jolloin sitä voidaan käyttää ja kehittää henkilöstöresurssien riittävyyden määrittelyyn. Hoitoisuusluokituksesta saatu tulos on merkittävä tunnusluku kehitettäessä hoitotyön laatua terveysalan työyhteisöissä. Pudasjärven terveyskeskus on aktiivisesti toimiva terveyskeskus, joka vastaa kaupungin noin 9000 asukkaan tarpeisiin. Terveyskeskuksessa on terveyskeskustasoista päivystys-, vuodeosasto-, akuutti- ja pitkäaikaishoitotoimintaa. Vuodeosastolla on 52 laitospaikkaa. Akuuttihoidossa on 30 paikkaa ja pitkäaikaishoidossa 22 potilaspaikkaa. Osastolla työskentelee 23 sairaanhoitajaa ja 23 perus/lähihoitajaa. Vuoden tilastojen mukaan terveyskeskuksen vuodeosastolla toteutui noin hoitopäivää. Vuodeosastolla potilasta kohti on 0.7 hoitajaa. Tämä on ikäihmisten laatusuosituksen mukaan melko hyvä suhde. Akuuttihoidossa hoitajaresurssi muuttuu potilasmäärän mukaan päivittäin. Vuodeosastolla ei ole aikaisemmin mitattu hoitoisuutta. Yleistä hoitotyön kuormittavuutta on arvioitu ja päätöksiä henkilöstöresursoinnista tehty potilasosaston pitkäaikaisten kuormitusprosenttien perusteella. Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla otetaan käyttöön vuoden 2009 alusta potilaiden hoidon arvioinnin välineeksi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Järjestelmä sisältää OPChoitoisuusluokitusmittarin. (Oulu Patient Classification). Tämän opinnäytetyön tehtävänä on tuottaa Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän kirjallinen käyttöönotto-opas Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajille. Oppaan tarkoitus on motivoida ja kannustaa hoitajia oppimaan yhdessä uusi hoitoisuusluokitus ja se käyttö. Opas on tarkoitettu hoitajien arvioinnin ja oppimisen tueksi. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää potilaan hoidon arviointia sekä antaa valmiuksia hoitajille kehittää hoitotyötä ja sen laatua.

6 6 2 HOITOISUUTTA MITTAAMAAN - Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin teoreettiset lähtökohdat 2. 1 Hoitoisuusluokitus osana potilaan hoitotyötä Varhaista potilaiden luokittelua hoitotyön tarpeiden mukaan edusti ns. intuitiivinen potilaiden luokittelu, jota jo Florence Nightingale käytti. Tuolloin eniten hoitoa tarvitsevat potilaat sijoitettiin lähimmäksi hoitajien kansliaa. Yhdysvalloissa luvulla tehdyissä tutkimuksissa kuvattiin potilaiden ryhmittelyä, ja raportoitiin, että potilaiden lääketieteellisen sairauden aste ei välttämättä heijasta heidän hoitotyön tarvettaan. (Giovannetti 1984.) Jo vuonna 1954 raportoitiin, että akuutissa tai kriittisessä tilassa olevien potilaiden tulisi olla lähes yksinomaan koulutettujen sairaanhoitajien hoidossa. Vuonna 1955 esitettiin, että usein potilaat, jotka on luokiteltu vain vähän sairaiksi (toipilasvaiheessa olevat), tarvitsevat erilaista hoitoa. Toipilasvaiheessa tapahtuu pääosa terveysohjauksesta. Akuutissa sairausvaiheessa olevat potilaat tarvitsevat aikaa muulle hoitamiselle ja lääkityksille. Lääketieteellisesti lieviksi luokitellut potilaat saattavat tarvita enemmän hoitotyötä kuin potilaat, joiden lääketieteellinen tila on luokiteltu vakavammaksi. Lääketieteellinen diagnoosi ei selitä hoidon vaativuustasoa.(giovannetti 1984.) Johns Hopkins Operations Groupin kehittämää sisätauti- kirurgisten potilaiden luokitteluohjelma luvun alkupuolella on ensimmäinen yritys luokitella potilaita tietyn logiikan perusteella. Yhdysvalloissa Johns Hopkinsin sairaalassa Robert Connorin tekemää työtä pidetään hoitoisuusluokitusten klassikkona. Sitä pidetään perustana lähes kaikille nykyisille hoitoisuusluokituksille. Connorin valitsemat muuttujat kuvasivat ongelmia tietyillä hoitotyön alueilla. Näitä hoitotyön alueita olivat esimerkiksi liikkuminen, tajunnantaso ja eritys. Luokittelu perustui potilaiden hoitamisen havainnointiin. Havainnoimalla hoitamista selvisi, ettei potilaiden määrä yksin kuvannut hoitotyön määrää. Potilaiden sijoittuminen eri hoitoisuusluokkiin määritti hoitotyön määrää. Hoitotyön määrä vaihteli työvuorosta toiseen ja päivästä toiseen huomattavasti. Eniten hoi-

7 7 totyön kokonaismäärään vaikutti raskaimpiin hoitoisuusluokkiin kuuluvien potilaiden lukumäärä. (Partanen 2000, 23.) Alkujaan hoitoisuusluokitusten käyttötarkoitukset liittyivät hallinnollisiin tarpeisiin, kuten henkilöstön mitoitukseen ja hoitamisessa tarvittavan virkamäärän selvittämiseen. (Kalkas 1973). Henkilöstömitoitus oli päätarkoitus. Nykyisin hoitoisuusluokituksilla on muitakin tarkoituksia. Budjetointi, kustannuslaskenta ja hinnoittelu sekä tuottavuuden osoittaminen ja mittaaminen ovat yleistyneet. (Partanen 2000, 25.) Potilaita on luokiteltu kautta dokumentoidun hoitotyön historian ajan. Luokittelun perusteet ovat muuttuneet ajan saatossa. Alkuajan luokitukset tehtiin lähinnä potilaan tarvitseman fyysisen auttamisen perusteella luvulta alkaen alettiin luokitella potilaita tietyiltä hoitotyön alueilta. Luokituksen käyttötarkoitukset olivat hallinnollisia. Hoitoisuusluokituksen lisääntyneiden käyttötarkoitusten myötä, kiinnostus luokituksia kohtaan on lisääntynyt. Luotettavuutta ja luokituksen sisältöä on alettu arvioida. (Partanen 2000, 26.) Potilaiden hoitoisuus tarkoittaa hoidon tarvetta ja sen vaativuutta. (Fagerström 1999, Pulkkinen 2000). Potilaan hoitoisuus määritellään myös potilaan määrälliseksi ja laadulliseksi riippuvuudeksi hoitotyöstä. (Mölsä ym. 1985). Potilaan hoitoisuuden määrittämisen lähtökohtana on potilaan hoidon tarve. Potilaan hoitoisuus on sekä potilaan hoidon tarve että sitä vastaava hoito. Hoitoisuus on matemaattinen tunnusluku, joka ilmaisee potilaan hoidon tarpeeseen perustuvan hoidon vaativuuden.(fagerström, Bergbom Engberg 1998.) Potilaiden hoitoisuus on potilasryhmien tarvitsema hoitotyön määrä ja vaativuus määriteltynä henkilöstön mitoittamiseksi ja/ tai kustannusten selvittämiseksi.(hoffman 1988, Töyry ym1997, Fagerström 1999, Pulkkinen 2000,21, Pyykkö, 2004, 14.) Suomen kieleen hoitoisuus termi on johdettu ruotsinkielen vårdtyngd - sanasta, joka on suoraan käännettynä hoidon aiheuttama kuorma, raskaus. (Kalkas 1973, 21). Suomalaisessa hoitotyössä on käytössä useita hoitoisuusluokituksia, joissa korostuu hoitotyön näkökulma arvioitaessa henkilöstöresursseja. Hoitoisuusluokituksissa luokitellaan ennalta määrättyjen ominaisuuksien mukaan potilaan hoidon tarve suhteessa

8 8 tarvittavaan työpanokseen. Luokituksissa korostuu potilaan hoidon tarpeet ja riippuvuus hoitotyön määrästä. (Pyykkö, 2004,14). Hoitoisuus on potilaan riippuvuus henkilöstön avusta. Hoitoisuusluokitus on hoitajan tekemä arvio potilaan hoidon tarpeesta. Potilaat ryhmitellään hoitotyön tarvetta vastaavien toimintojen mukaan samankaltaisiin luokkiin. Hoitoisuusluokitusjärjestelmä on atk- järjestelmään sisällytetty ohjelma. Ohjelman avulla hoitoisuusluokitukset voidaan tehdä nopeasti ja luotettavasti. (Turtiainen 1999.) Hoitoisuusluokitusten luotettavuuteen alettiin kiinnittää huomiota luvulla. Hoitoisuusluokitusten lisääntyneet käyttötarkoitukset ja hoitotieteellisen tutkimuksen kehittyminen ovat lisänneet kiinnostusta luokitustiedon luotettavuuden osoittamiseksi ja testaamiseksi. Hoitoisuusluokituksia on kritisoitu niiden keskittymisestä helposti mitattaviin, fyysiseen hoitamiseen liittyviin asioihin. Hoitoisuusluokitukset eivät kerro vaikeammin mitattavien asioiden, kuten potilaan psykososiaalisten ja ohjauksellisten sekä hengellisten tarpeiden arviointia. (Giovannetti 1984.) Potilaan hoidon tarvetta ja annettua hoitoa kuvaavat mittarit ovat nykyään osa terveydenhuollon arviointijärjestelmää sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Tilannetta on vauhdittanut niukentunut taloudellinen tilanne, joka näkyy terveydenhuollon resurssien vähentymisenä. Tästä syystä terveydenhuollossa on välttämätöntä kohdistaa käytössä olevat henkilöstöresurssit oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. (De Groot 1989.) Hoitoisuusluokitus toimii hoitotyön sisällön yhtenäistämisen, minimilaadun takaamisen ja yksittäisen hoitajan toiminnan perustan välineenä. Hoitotyön laadun arvioinnissa hoitoisuusluokitusta voidaan käyttää hoidon laadun turvaamisessa. (Lonkila 2006, 62.) 2.2 Systemaattisessa hoitoisuusluokituksessa arvioitavat ydintiedot Nykyisen käsityksen mukaan hoitotyön ydintiedot koostuvat hoidon tarpeesta, - toiminnoista, - tuloksista ja yhteenvedosta. Hoitotyön ydintiedot kirjataan systemaattisesti Finnish Care Classification- luokituskokonaisuutta (FinCC) käyttäen. FinCC sisältää Suomalaisen hoidon tarveluokituksen (ShTaL), Suomalaisen hoitotyön toiminto-

9 9 luokituksen (ShToL) ja Suomalaisen hoidon tulosluokituksen (ShTuL).(Saranto, Sonninen 2008, 13.) Hoidon tarve on hoitajan arvio potilaan terveydentilaan liittyvistä olemassa olevista tai tulevaisuudessa mahdollisista ongelmista. Hoitotoimintojen avulla ongelmia voidaan poistaa tai lievittää. Hoidon tavoitteet asetetaan suhteessa hoidon tarpeisiin. Hoitotyön suunnitelmat kuvaavat hoidon toteutuksen suunnittelua. Hoitotyön toiminnot kuvaavat potilaan hoidon toteutusta. Potilaskertomukseen kirjataan hoidon kannalta merkittävät hoitotyön toiminnot. Hoidon tulokset kuvaavat potilaan tilassa tapahtuneita muutoksia. Hoitotyön yhteenveto kootaan hoitojakson kannalta keskeisistä hoitotyön prosessi/ydintiedoista ja tarvittaessa hoitoisuusluokkatiedosta. Hoitoisuus tarkoittaa eri potilasryhmien tarvitseman hoidon määrän ja vaativuuden määrittelyä henkilöstön mitoittamiseksi ja/tai kustannusten selvittämiseksi. Potilaan hoitoisuus arvioidaan hoitoisuusluokitusmittarin avulla. (Ensio, Saranto 2004,4, Pyykkö, 2004.) Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen on hoidon kuvaamista sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä hoidollisen päätöksenteon mukaan. Kirjaaminen sisältää ydintiedot, termistöt sekä niitä täydentävät tekstit.(saranto, Sonninen 2008,14.) Hoitotyön kirjaaminen ja sen kehittäminen on tapa rationalisoida työskentelyä ja kehittää hoitotyötä. Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen on osa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Hoitotyön näkyväksi tekeminen korostuu kirjaamisessa. Hoitotyön kustannusten laskemiseen tarvitaan tietoa toteutuneesta hoidosta.(kaakinen 2002, 2.) Hoitoisuusluokituksen merkitys perustuu sen käyttöön potilashoidon välineenä, ja hoitotyön perusteiden selkeyttäjänä. Hoitoisuusluokitusta käytetään hoitotyön dokumentointiin, johdon raportointiin ja päätöksentekoon. Potilaan kokonaistilanteen hahmottaminen, yhteinen asiantuntijuus sekä hoitotyön ja hoidon suunnittelu ovat potilashoidon välineitä, johon hoitoisuusluokitusta tarvitaan. (Lonkila, 2006,62.) STM edellytti, että vuoden 2007 loppuun mennessä on kaikissa sähköisissä potilasasiakirjajärjestelmissä otettava käyttöön ydintietomääritysten mukaiset tietorakenteet. Tietojärjestelmien tulee käyttää kansallisesti määriteltyjä rakenteisia tietoja, jotka perustuvat kansallisesti hyväksyttyihin termeihin ja luokituksiin. Sähköisten potilaskertomusten tulee tuottaa tiedot eri tasolla tapahtuvaan johtamiseen, ohjaamiseen ja seurantaan. Ti-

10 10 lastoviranomaiset edellyttävät, että määritykset, luokitukset ja käsitteet ovat yhtenäiset ja niiden lähteenä on aina sama perustieto. (Tanttu 2006.) 2.3 Potilaan hoitoisuusluokitus sähköisissä potilaskertomusjärjestelmissä Potilaskertomusjärjestelmissä käytetään erilaisia potilaan hoitoisuuden luokitusjärjestelmiä. Monitor- hoitoisuusluokitusjärjestelmä perustuu kanadalaiseen HSSG- hoitoisuusluokitusjärjestelmään (Hospital Systems Study Group). Kyseinen mittari on laajimmassa kansainvälisessä käytössä oleva hoitoisuusluokitusmittari. Monitor- hoitoisuusluokitusmittarin arvioi potilaan omatoimisuuden asteen, hoitotyön tarpeen ja arvioinnin perusteella toteutuneen hoidon. Hoitotyö jaetaan neljään osa-alueeseen; henkilökohtaisen hygienian hoito, ruokailu, liikkuminen ja huomiointikerrat.( Goldstone 1983, ) NETA- hoitoisuusluokitusmittari (Need to action-malli) on kehitetty Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina Mittari sisältää potilaanhoidon tarpeen arvioinnin, hoidon vaativuuden ja tarvittavan asiantuntemuksen arvioinnin. Hoidon vaativuutta arvioidaan vaadittavan työpanoksen- ja erityisosaamisen näkökulmista. (Pulkkinen 2000, 34.) Rai- järjestelmä (Resident Assessment Instrument) on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi ja seurantajärjestelmä. Rai järjestelmä soveltuu yksilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. ( Stakes.) Yhdysvalloissa Texasin yliopistossa julkaistussa tutkimuksessa, kuvataan pienessä maalaissairaalassa kehitettyä hoitoisuusluokitusjärjestelmää. PCS (Patient Classification System) sisältää viisi arvioitavaa hoitotyön osa- aluetta. Osa-alueet ovat lääkitys, monimutkaiset toimenpiteet, potilasohjaus, psykososiaaliset tarpeet ja monimutkainen suonensisäinen lääkitys. Potilaat luokitellaan viideltä osa- alueelta ja luokituksen perusteella potilaat jaotellaan neljään hoitoisuusluokkaan. Luokittelua käytetään hoitajaresursoinnin välineenä. (Harper, K. Cinahl, Ovid, 2007.)

11 11 Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmä käsittää OPC, POLIHOI, PPC hoitoisuusluokitusmittarit ja Paoncil- mittarin (professionaalinen arviointi optimaalisesta hoitoisuudesta) ja hoitajaresurssitiedoston. OPC- hoitoisuusluokitusmittari on somaattisten osastojen käyttöön suunniteltu mittari. OPC- hoitoisuusluokitusmittari perustuu Roperin, Tierneyn ja Loganin (1992) päivittäisten hoitotyön toimintojen malliin. OPC- mittari(oulu Patient Classification) on alkujaan kehitetty Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Se käsittää kuusi hoitotyön tarvealuetta. Tarvealueet ovat hoidon suunnittelu ja koordinointi; hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet; ravitsemus ja lääkehoito; hygienia ja eritystoiminta; aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo; hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki. Tässä järjestelmässä hoitaja valitsee kuudelta hoitotyön osa- alueelta sopivan neljästä hoidon vaativuustasosta, jotka ovat suhteellisen omatoiminen potilas, potilaan hoidontarve ajoittaista, potilaan hoidontarve toistuvaa ja täysin tai lähes kokonaan autettava potilas. Neljällä vaativuustasolla on tietty pistemäärä, jonka avulla ATK- ohjelma laskee potilaan lopullisen hoitoisuusluokan. Hoitoisuusluokkia on neljä. Hoitoisuusluokka I kuvaa minimaalista hoidontarvetta. Hoitoisuusluokka II kuvaa keskinkertaista hoidontarvetta. Hoitoisuusluokka III kuvaa keskinkertaista suurempaa hoidon tarvetta Hoitoisuusluokka IV kuvaa maksimaalista hoidontarvetta. (Fagerström, Rauhala 2001.) Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmä perustuu hoitotieteelliseen näkemykseen. Holistinen ihmiskäsitys on järjestelmän ja OPC- mittarin ohjeiden sisällön perusta. Hoitoisuusluokituksen tietojen perusteella voidaan suunnitella henkilöstötarve potilaiden muuttuvan hoidontarpeen mukaan. Hoitoisuusluokituksen tavoite on huomioida potilaan yksilölliset hoidontarpeet, riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista. Hoitoisuusluokituksen perusteella henkilöstöresurssit voidaan kohdentaa vastaamaan hoidon tarvetta. Pitkällä aikavälillä hoitotyön johtajat voivat käyttää hoitoisuusluokitusta henkilöstösuunnittelun, resursoinnin ja budjetoinnin perusteena. Hoitotyön laadun kehittäminen ja hoitotyön näkyväksi tekeminen ovat myös hoitoisuusluokituksen tavoitteita.( Fagerström, Rauhala 2003, )

12 Hoitoisuusluokitusten luotettavuus Hoitoisuusluokitusmittareita arvioitaessa tulee aina ottaa huomioon sen validiteetti ja reliabiliteetti. Validiteetti on mittarin kyky mitata sitä, mitä sen on tarkoitus mitata. Hoitoisuusluokitusmittarin reliabiliteetti osoittaa, ovatko mittaustulokset toistettavissa. Hoitoisuusluokitusten reliabiliteetti edellyttää mittaustulosten vastaavuutta tai luokittelijoiden välistä yhdenmukaisuutta. ( Partanen 2002, 29.) Hoitoisuuden mittaamisen luotettavuus perustuu hoitajan ammattitaitoon. Luokittelun tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt. Heidän ammatillinen kehittymisensä hyviksi kirjaajiksi ja luokittelijoiksi edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. (Nukari 2005,8.) Nykyään ammattilaiset kehittävät ammatillista osaamistaan työyhteisössä, jonne tarvittaessa hankitaan ulkopuolista konsultaatiota ja ohjausta. Hoitoisuusluokittelun luotettavuutta arvioitaessa oleellista on mittarin luotettavuus ja luokitusta tekevän hoitajan ammattitaito. Luotettava hoitoisuusluokitus edellyttää hoitotyön systemaattista kirjaamista. Systemaattinen hoitotyön kirjaaminen on yhtenäinen sisällöltään ja rakenteeltaan.(saranto, Sonninen 2007,12). Luokittelun luotettavuutta ja ongelmakohtia arvioidaan työyksikön palavereissa. Luotettava luokittelu perustuu hoitotyön riittävään, strukturoituun kirjaamiseen, mikä on edellytys luokittelun onnistumiselle.(nukari, 2005, 8.) Hoitoisuusluokitusmittarit ovat tulossa osaksi jokapäiväistä potilaan hoidon kirjaamisja arviointikäytäntöä. Luotettavaa mittaamisen tuomaa tietoa tarvitaan taloudellisten- ja henkilöstöresurssien niuketessa. Mittaamisen tavoitteena on osoittaa potilaan muuttuvat hoidon- ja avuntarpeet suhteessa hoitohenkilökunnan resursseihin mahdollisimman aukottomasti. Näin luokittelusta saatavia tietoja käytetään työyksiköiden toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Uusia, laatu- ja kustannustehokkaampia toimintamalleja voidaan tältä pohjalta kehittää ja ottaa käyttöön työyksiköissä. Hoitoisuusluokitusjärjestelmän sisältävät sähköiset potilasasiakirjat tehostavat potilaan hoidon yhtenäistä kirjaamistapaa ja arviointia. Siten ne tuottavat tietoa, jonka avulla voidaan kehittää potilaan hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.

13 13 3 HOITOISUUTTA MITTAAMAAN Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottosuunnitelma opas - projektin tehtävät Tämä hoitoisuusluokitusprojekti oli kertaluontoinen, jonka tuloksena tuotettiin Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmän kirjallinen käyttöönotto-opas Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajille. Projekti kehitti hoitoisuusluokituksen mittaamista ja tuotti materiaalia potilaiden hoitotyön arvioinnin ja hoitajien oppimisen tueksi. Projekti syntyi työyhteisön tarpeesta saada hoitoisuusluokituksen käytön oppiminen sujuvaksi. (Jämsä; 2000; Kuokkanen, 2005; Niskanen, 2000.) 3.1 Toimeksianto-projektin ensimmäinen päätehtävä Projektin ensimmäinen päätehtävä oli projektin toimeksianto kesällä Toimeksianto tuli Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolta. Terveyskeskuksen vuodeosaston osastonhoitaja ehdotti tehtäväksemme Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto-opas projektia. Opas toimisi lyhytohjeena hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottovaiheessa. Opasprojektista sovittiin kesäkuussa Projekti käynnistyi elokuussa Opasprojektista tehtiin alustava kirjallinen yhteistyösopimus Pudasjärven terveyskeskuksen tilaajan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun- tuottajan välillä. (Jämsä; 2000; Kuokkanen, 2005; Niskanen, 2003) Työn tekijöinä oli projektiryhmä, johon kuului kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat projektin sekä kirjoittivat projektiraportin. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Pudasjärven kaupungin terveyskeskuksen vuodeosaston osastonhoitaja ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori. Ohjausryhmä hyväksyi projektisuunnitelman, tuki ja ohjasi projektiryhmää työn eri vaiheissa ja valvoi projektin etenemistä. Projektiorganisaatioon kuului myös tukiryhmä, jolta projektiryhmä sai asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa ratkaisuilleen. Tukiryhmän jäseniä olivat vuodeosaston apualaisosastonhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa ja ATK-operaattori.

14 Projektisuunnitelma-projektin toinen päätehtävä Projektin toisena päätehtävänä oli projektisuunnitelman laatiminen. (Liite 1) Suunnitelman laatimisessa käytimme apuna useita projektioppaita ja aikaisempia opinnäytetöitä. Ohjausryhmä ja projektiryhmä pitivät kokouksen puhelinneuvotteluna lokakuussa Ohjausryhmä hyväksyi projektisuunnitelman tässä kokouksessa. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä (Liite 2) allekirjoitettiin lokakuussa Projektisuunnitelma esitettiin myös tukiryhmän jäsenille. Oppilaitoksen opinnäytetyöseminaarissa esittelimme projektisuunnitelman samoin lokakuussa (Jämsä; 2000; Kuokkanen, 2005; Niskanen, 2003) 3.3 Käyttöönottosuunnitelma oppaan tuottaminen -projektin kolmas päätehtävä Kolmantena päätehtävänä oli hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto-oppaan tuottaminen. Kolmas päätehtävä koostui seuraavista osatehtävistä Aiheeseen perehtyminen, materiaalin hankinta ja analyysi Aloitimme aiheeseen perehtymisen etsimällä tietoa internetistä. Etsimme tietokantoja Nelli-portaalin kautta. Etsimme tietoa Cinahl-tietokannasta käyttämällä hakusanoina mm. classification ja need for nursing. Suomalaisia tutkimuksia etsimme yliopistojen sivuilta. Löysimme tutkimuksia, joista etsimme käyttöömme painetut versiot. Käytimme lisäksi Google- hakupalvelua. Hakupalvelun avulla löysimme hoitoisuusluokitukseen liittyviä suomalaisia projekteja. Diana-opinnäytetietokannasta löysimme projektityötämme tukevaa materiaalia. Löysimme koulun kirjastosta aineistoa mm. oppimisesta, terveyden edistämisestä, hoitotyön kirjaamisesta ja hoitajan ammatillisuuteen liittyvää materiaalia. Uusista ammattilehdistä löysimme ajankohtaista asiaa hoitoisuusluokituksesta. Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolta saimme tilastotietoa hoidetuista potilaista ja hoitajaresursseista. Oppaan potilasesimerkkien valitsemiseksi analysoimme Pudasjärven terveyskeskuksen tilastoja hoidetuista potilaista vuosilta Stakesin tilaston mukaan noina vuosina vuodeosastolla hoidettavilla potilailla oli päädiagnoosia. Eri diagnooseja

15 15 tilastoitiin Valitsimme oppaaseen esimerkkiluokittelua varten angina pectoris-, reisiluun murtuma-, virtsatieinfektiopotilaan ja alkoholin katkaisuhoidossa olevan potilaan. Mielestämme nämä potilasryhmät edustavat tyypillisiä Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettavia potilaita. Oppaassa esiintyvät luokittelun esimerkkipotilaat olemme sijoittaneet taulukkoon, josta selviää tarkemmin heidän osuutensa diagnoosien perusteella suhteessa hoidettujen potilaiden kokonaismäärään. TAULUKKO 1. Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla vuosina hoidetut potilaat. (Stakes) Vuosi Päädiagnooseja yhteensä Erilaisia diagnooseja Angina pectoris 41 6,7 % % Alkoholinkäytön aiheuttama 86 14,2 % % akuutti päih- tymystila Reisiluun murtuma 14 2,3 % % Virtsatieinfektio 44 7,3 % % Aineiston analysointi ja sopivan tiedon valitseminen oppaaseen vei aikaa. Käytimme paljon aikaa aineiston lukemiseen. Rajasimme aineistosta pois vanhat tutkimukset ja teokset. Käytimme lähteinä pääasiassa pro gradu-tutkimuksia ja väitöskirjoja. Projektioppaista ja opinnäytetöistä saimme projektin toteuttamista tukevaa asiatietoa. Oppaan teemojen valinnan perusteluna oli se, että niissä korostui hoitoprosessin kirjaamisen tärkeys ja sen ymmärtäminen hoitoisuusluokituksen lähtökohtana. Hoitoprosessiin kuuluvan asian oppiminen lisää hoitajan ammatillista kasvua. Hoitoisuusluokituksen tekemisen edellytysten hahmottaminen on oleellista, jotta luokituksista saatava hyöty ja hoidon laadun kehittyminen mahdollistuvat. Tämä onnistuu, kun luokittelu on tehty luotettavasti. Valitsimme oppaan lopullisiksi sisältöteemoiksi hoitoisuusluokituksen edellytykset, hoitotyön kirjaaminen, laadun kehittäminen, ammatillisuuden kehittyminen ja hoitoi-

16 16 suuteen liittyvien käsitteiden määrittely, koulutussuunnitelma, Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmä ja sen mitattavien osa-alueiden esittely sekä hoitoisuuden arviointia järjestelmän avulla havainnollistavat esimerkit. Valinnan perusteluja esitämme seuraavassa kappaleessa Oppaan sisältöteemat Hoitoisuusluokituksen edellytykset Ensimmäiseksi teemaksi valitsimme oppaaseen hoitoisuusluokituksen tekemisen edellytykset. Edellytykset ovat hoitotyön kirjaaminen, laadun kehittäminen, ammatillisuuden kehittyminen ja hoitoisuuteen liittyvien käsitteiden määrittely. Hoitoisuusluokituksen tekeminen on tärkeä osa hoitotyötä. Hoitoisuusluokituksesta saatava tieto tekee hoitotyön näkyväksi. Ilman hoitoisuusluokituksista saatavia tilastoja on hoitotyötä vaikea todentaa. Hoitoisuusluokitus perustuu hoitotyön systemaattiseen kirjaamiseen. Ammattitaitoinen hoitaja ymmärtää potilaan hoitoprosessin ja osaa yhdistää uuden hoitoisuusluokituksen siihen. Hän ymmärtää hoitoisuusluokituksen olevan osa hoitoprosessia. Hoitoisuusluokitus on hoitotyön arvioinnin väline. Se määrittää potilaan hoidon tarpeen, selkeyttää hoitotyön perusteita ja sen avulla dokumentoidaan hoitotyötä. Hoitoisuusluokituksessa suunnitellaan hoitoa, seurantaa, ohjausta ja tukemista. Tämä kokonaisuus auttaa arvioimaan sekä potilaan hoidon että työyksikön toiminnan päivittäisen tilanteen koko hoitojakson ajan. (Lonkila 2006, 63. ) Hoitotyön kirjaaminen on valittu oppaaseen siksi, että tutkimusten mukaan potilaan luotettava hoitoisuusluokittelu perustuu hoitotyön systemaattiseen kirjaamiseen. Ammattitaitoinen hoitaja osaa kirjata potilaan hoitoprosessin ydintiedot. (Sonninen, Ikonen 2007, 79.) Hoitotyön kirjaamista kehitetään strukturoimalla hoitotyön sisältöä hoitoisuusluokistusten avulla. Sähköinen kirjaaminen on muuttanut kirjaamiskäytäntöjä ja työprosesseja. Kirjaamisen sisältö on monipuolistunut ja yhtenäistynyt, raportointiajat ovat lyhentyneet merkittävästi, kun paperille kirjaamisesta on siirrytty sähköiseen kirjaamiseen ja suullisen raportoinnin tarve on vähentynyt oleellisesti.(sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Hoitotyön kirjaamisessa näkyy tällä hetkellä huonosti hoitoproses-

17 17 sin mukainen kirjaaminen. Kirjaaminen oli pääasiassa laadultaan toteavaa. Hoitotyön kirjaamista voidaan kehittää kirjaamiskoulutuksen avulla. (Tuomikoski 2008.) Potilaan hoidon laadun kehittäminen on valittu oppaaseen siksi, että tutkimusten mukaan potilaan hoitoon osallistuvien sovittu yhtenäinen kirjaamistapa ja luotettava hoitoisuusluokittelu lisäävät hoitotyön laatua. Tietoisuus tästä motivoi henkilöstöä oppimaan ja kehittämään yhteisesti työyhteisössään kirjaamistapaansa ja hoitoisuusluokittelua.(saranto, Ikonen 2007,189.) Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785). Hoitotyön laadun peruste on ajantasainen näyttöön perustuva hoitotyö. Näyttöön perustuva hoitotyö tarkoittaa prosessia, jossa hoitotyön päätöksenteon perustana käytetään tutkimustuloksia yhdistettynä työkokemuksen tuomaan asiantuntemukseen ja potilaskohtaiseen tietoon. (Miettinen, Miettinen, Nousiainen, Kuokkanen 2000, 32.) Potilastietojen sähköinen kirjaaminen teknologian avulla tehostaa hoitotyötä, tukee potilaan terveyttä ja parantaa hoidon laatua. Asiaa on selvitetty Oulussa käynnissä olevassa WILHO (Wireless Hospital) tutkimusohjelmassa. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kirurgisella osastolla. Sähköisessä kirjaamisessa hoitajien ajankäyttö tehostuu, kun tietoja ei tarvitse kirjata ensin paperille ja sen jälkeen uudelleen sähköiseen järjestelmään. Hoitajilta saadun palautteen mukaan sähköisen kirjaamisen myötä työ tuntuu mielekkäämmältä, kun työn painopiste siirtyy hoitotyön tekemiseen. Työn mielekkyyttä lisää tietoisuus siitä, että tieto on heti kaikkien osastolla olevien hoitajien saatavilla. Tämä näkyy yksinkertaisimmillaan tyytyväisempänä potilaana tai parempana hoidon lopputuloksena. (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. ) Hoitajan ammatillisuuden kehittyminen on valittu oppaaseen siksi, että tutkimusten mukaan luokittelun luotettavuuden on osoitettu olevan osa sairaanhoitajan ammattitaitoa. Ammattitaidon kehittyessä myös sairaanhoitajan arviointitaito ja arvioinnin luotettavuus kehittyvät. Lisääntyvä tiedollinen ja taidollinen ammattiosaaminen lisää sairaanhoitajan itsetuntoa, työmotivaatiota ja tukee ammatti-identiteetin kasvua.(laakkonen 2004,25.)

18 18 Ammatillisen osaamisen turvin, hoitaja osaa vastata haasteisiin oman ja työyhteisön osaamisen kehittäjänä sekä soveltaa ja luoda uutta tietoa. Ammattitaito kuvaa hoitajan osaamisen alueita ja suoritustasoa. Ammatillisen kasvun vaihe alkaa aloittelijasta ja päättyy asiantuntijaan. Ammatillinen kasvu on jatkuva prosessi. Se tarkoittaa yksilön valmiuksien ja ammatillisten ominaisuuksien kehittymistä läpi elämän. (Benner 1984,21.) Hoitajan käytännön kokemus on tarttumapinta, johon hoitotyön teoria kiinnittyy. Ellei oppijalla ole tarttumapintaa, teoria jää käytännölle etäiseksi ja abstraktien käsitteiden oppimiseksi, ilman omakohtaista käytännön merkitystä. Teoreettinen opetus on yhdistettävä käytännön kokemukseen. (Kohonen 1989, 140.) Hoitajan ammatillista kehittymistä tukevan, oppivan hoitoyhteisön peruselementit ovat yhteinen näkemys ja visio hoitoisuusluokituksesta. Työkulttuurin ja ilmapiirin tulee olla oppimiselle suotuisa. Yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään hoitoorganisaatiorakenteen madaltamiseen ja työntekijöiden valtuuksien lisäämiseen. Oppimalla kehittyvässä työyhteisössä tulee aikaansaada tapa toimia, joka tuottaa laadukkaita hoitopalveluita. (Hätönen 2007.) Työyhteisön tuki lisää oppimisen motivaatiota. Haasteiden voittaminen vahvistaa itseluottamusta ja persoonallista kasvua. Haasteisiin vastaaminen on yksilöllistä ja oppimishalukkuus perustuu henkilökohtaisiin valintoihin, ei pakkoon. (Mäkipeska, Niemelä 2001, 54.) Hoitoisuus on valittu oppaaseen siksi, että se käsitteenä pitää ymmärtää potilaan riippuvuudeksi hoitohenkilöstön avusta. Potilaan hoitoisuus on potilaan tarvitsema hoitotytön määrä ja vaativuus. Potilaiden hoitoisuusmitoituksen perusteella arvioidaan hoitohenkilökunnan tarvetta.(hoffman 1998, Töyry ym.1997, Fagerström 1999, Pulkkinen 2000, 21, Pyykkö 2004, 14.) Hoitoisuusluokituksella tarkoitetaan hoitajan tekemää arviota potilaan hoidon tarpeesta. Potilaat ryhmitellään hoitotyön tarvetta kuvaavien toimintojen mukaan samankaltaisiin luokkiin. Hoitoisuusluokitusmittaria käytetään hoitajan työkaluna, jolla arvioidaan potilaiden hoitoisuus. Mittauksen perusteella hoitotyön resursseja kohdennetaan optimaalisella tavalla. Hoitoisuusluokitusjärjestelmä on potilaan hoitokertomukseen sisällytetty ohjelma. Sen avulla tehdään hoitoisuusluokitus nopeasti ja luotettavasti. Hoitoisuusluokitusjärjestelmistä saatavia tietoja käytetään potilaan hoidon arviointiin ja hoitohenkilöstön resursointiin. Sitä käytetään myös henkilöstön suunnitteluun, hoitotyön laadun varmistukseen ja hoitotyön kustannusrakenteen selvittämiseen. (Turtiainen 1999.)

19 Koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelma valittiin oppaan toiseksi teemaksi. Suunnitelma sisälsi koulutuksen tavoitteet, sisällön, aikataulun ja arviointisuunnitelman. Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottokoulutus on Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosaston hoitohenkilöstön täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen tavoite on varmistaa hoitohenkilöstön osaamista ja lisätä sitä. Se ylläpitää ammattitaitoa, kehittää ja syventää työntekijän osaamista suhteessa perustehtävään ja työyhteisön toimintaan. Hoitoisuusluokituskoulutuksen tehtävä on pätevöittää ja saattaa henkilökunta ajan tasalle ammattiasemaan liittyvässä potilaan hoitoisuuden arviointitehtävässä. Sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutusta koskevassa suositusraportissa lähtökohtana täydennyskoulutukselle ovat työyhteisön ja henkilökunnan tarpeet. Koulutus tulee tapahtua yhdessä osallistujien kesken. Se on työyhteisön toiminnan kehittämistä. Hyvä koulutussuunnitelma on taloudellinen, toteuttamiskelpoinen ja arvioitavissa. Työyhteisön koulutus tähtää toiminnan kehittämiseen ja arviointiin, jopa muuttamiseen tarvittaessa. Täydennyskoulutus on lakiin perustuva velvoite. Sitä määrittävät laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä, työterveyshuoltolaki ja erikoissairaanhoitolaki.(sosiaalija terveysministeriö 2004.) Koulutusaikataulun suunnittelimme yhdessä tukityhmän kanssa, koska uusien toimintatapojen juurruttaminen työyhteisöön vaatii hyvää suunnittelua. Koulutussuunnitelma luo hoitoisuusluokituksen oppimiselle tavoitteen. Se virittää kiinnostusta opittavasta asiasta. Jokaisessa työyhteisössä on oma ilmapiiri ja toimintakulttuuri. Myönteisen mielikuvan herättäminen uudesta opittavasta asiasta vauhdittaa oppimista. Nämä lähtökohdat ovat oppimisen onnistumisen peruste, ja liittyvät hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyvään oppimiseen työyhteisössä. (Hätönen 2007.) Hoitotyön laadun kehittäminen hoitoisuusluokituksen avulla edellyttää teorian ja käytännön yhteen soveltamista.

20 Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä ja sen mitattavat osa-alueet Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmä ja sen mitattavat osa-alueet valittiin oppaan kolmanneksi teemaksi. Rafaela-hoitoisuusluokitujärjestelmän perusta on hoitotieteessä. Koska holistinen ihmiskäsitys on hoitoisuusluokitusjärjestelmän ja siihen liittyvän OPC-mittarin ohjeiden sisällön perusta, mittari sopii hyvin hoitotyön arvioinnin välineeksi. Hoitoisuusluokituksen tietoja analysoimalla voidaan suunnitella työyhteisön henkilöstötarve hoidettavina olevien potilaiden muuttuvan hoidontarpeen mukaan. Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmää on kuvattu tämän opinnäytetyön sivuilla (Fagerström, Rauhala 2003, 12 13) Havainnollistavat potilasesimerkit Neljäs teema oppaassa olivat hoitoisuusluokittelua havainnollistavat potilasesimerkit. Hoitoisuusluokituksen tekemisen havainnollistamiseksi sisällytimme oppaaseen potilasesimerkkejä. Potilasesimerkit valittiin Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettujen potilaiden tilaston perusteella. Potilasesimerkit ovat rintakipuinen potilas, virtsatieinfektiota sairastava potilas, lonkkamurtumapotilas ja alkoholin katkaisuhoidossa oleva potilas. Valitsemamme potilasesimerkit kuvaavat tyypillisiä Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidattavia potilasryhmiä Oppaan ulkoasu ja viimeistely Oppaan jäsentelynä on käytetty oppivan organisaation mallia. Oppimalla kehittyvän hoitoyhteisön peruselementit ovat yhteiseksi muodostuva näkemys ja visio hoitoisuusluokituksesta. Työkulttuurin ja ilmapiirin tulee olla hoitoyhteisössä oppimiselle suotuisa. Kehittyvä työyhteisö on moniosaava ja joustava. Yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään hoitoyhteisön organisaatiorakenteen madaltamiseen ja työntekijöiden valtuuksien lisäämiseen. Hoitotyön ammattilaiset kehittävät kyvykkyyttään saadakseen aikaan haluamiaan asioita. Työyksikön jäseniä rohkaistaan oppimaan yhdessä ja muodostamaan yhteisiä tavoitteita. Siten kehitetään kykyä vaikuttaa omaan tulevaisuuteen eikä keskitytä vain säilyttävään tai sopeutuvaan oppimiseen. (Hätönen 2007.)

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31-5 - 1.6.1999 THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala Hoitotyö ja kustannusseuranta (Monitor) SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Mikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Mikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa Tarja Vesanen Esh, TtM, projektipäällikkö HUS tarja.vesanen@hus.fi 8.10.2015 1 Mikä? Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Koulutus tukemassa hoitotyön rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoa ja käyttöä

Koulutus tukemassa hoitotyön rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoa ja käyttöä Koulutus tukemassa hoitotyön rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoa ja käyttöä Terveydenhuollon atk-päivät 2010, Tampere Projektipäällikkö Laurea-ammattikorkeakoulu Valtakunnallinen hanke terveydenhuollon

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Terveydenhuollon atk-päivät 27.-28.5.2002 Anneli Ensio Projektipäällikkö Kuopion yliopistollinen sairaala Käytännön tieto tietojärjestelmiin

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus

Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus Pirkko Nykänen, Tampereen yliopisto Anne Kuusisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri Johanna Viitanen, Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE Heljä Lundgrén-Laine, esh, TtT Kehittämisylihoitaja Kehittämispalvelut, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä, Tyks, 13.10.2015 1 MIKÄ IHMEEN

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

OPISKELIJAN OPAS. Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa

OPISKELIJAN OPAS. Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Tämä opas on hyväksytty Humanistisen ammattikorkeakoulun johtoryhmässä 27.9.2002. Oppaan ovat toimittaneet Niina Leinonen ja Sirpa Teräväinen. Päivittäneet 13.4.2010 Zita Kóbor-Laitinen, Pauli Kurikka,

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot