LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014 Loppuraportti"

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Raportti 41/2014 Vartiainen, Risto & Lintinen, Panu LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI Loppuraportti

2 2 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT 1.1 Suunnitteluvaihe Projektin tavoitteet, aikataulu ja rahoitus Organisaatio 3 2 TOIMINTA Maastokartoitus Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Koelevyt ja kiviainestestit Koelouhinta 7 3 TULOKSET 3.1 Luonnonkivet Yleistä Vajovaaran koelouhinta Kiviainekset Kiviainesten luokittelusta Kalliokiviainesten laajakauma projektialueella 12 4 TIEDOTUS, TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA ARVIOINTI 4.1 Tiedotus Resurssien käyttö Tulosten hyödyntäminen Arviointi 16 LIITTEET LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

3 3 1 TAUSTATIEDOT 1.1 Suunnitteluvaihe Neuvottelut Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivipotentiaalin selvittämiseksi käynnistyivät Tunturi-Lapin kehitys ry:n ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) välisissä neuvotteluissa vuoden 2009 lopulla. Jatkoneuvotteluissa päädyttiin esiselvityksen tekemiseen Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivien osalta. Tehty selvitys osoitti ettei selvitysalueen luonnonkiviesiintymistä ole juurikaan olemassa käyttökelpoista tietoa. Esiselvityksen jälkeen päätettiin vuonna 2010 Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson kuntien sekä GTK :n välisten neuvottelujen jälkeen hakea EAKR-rahoitusta Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivija kalliokiviainespotentiaalin selvittämiseksi. Projektialueeksi muotoutui koko läntinen Lappi eli Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö. GTK:n tekemän suunnitelman pohjalta laadittu rahoitushakemus jätettiin Lapin liittoon syyskuussa Projekti sai myönteisen rahoituspäätöksen huhtikuussa 2011, ja sen jälkeen valmistelut maastotutkimuksia varten aloitettiin välittömästi. 1.2 Projektin tavoitteet, aikataulu ja rahoitus Projektin tavoitteena on ollut löytää projektialueelta hyödynnettäviä luonnonkivi- ja kalliokiviainesesiintymiä. Konkreettisena ja määrällisenä tavoitteena on ollut löytää projektialueelta vähintään kuusi potentiaalista luonnonkiviesiintymää ja vähintään kahdeksan kiviainesluokkiin I - II kuuluvaa kiviainesesiintymää. Kiviainesten osalta on tavoitteena ollut löytää etenkin raidesepeliksi kelpaavia kiviainesesiintymiä, koska etenkin niistä projektialueella on selvä puute. Projektin tehtäviin on kuulunut myös löydettyjen esiintymien markkinointi ja esittely potentiaalisille yrityksille. Näille toiminnoille oli varattu erityisesti vuosi 2013, mutta markkinointia ja esittelyjä on tehty siitä lähtien, kun ensimmäisiä tuloksia on ollut saatavilla. Projektin alkuperäinen aikataulu oli , mutta projektille haettiin ja saatiin Lapin liitosta syksyllä 2013 jatkoaikaa asti. Jatkoajalla haluttiin varmistaa, että kaikki kiviin liittyvät testit ja niiden tulokset saadaan varmasti loppuraporttiin mukaan. Projektin kokonaisbudjetti oli euroa, josta 70 % on katettu EU- ja kansallisella tuella. Alueen kuntien osuus oli yhteensä 15 % ja GTK:n 15 %. 1.3 Organisaatio Projektia hallinnoi Tunturi-Lapin Kehitys ry ja sen projektipäällikkönä on toiminut alkuvaiheessa ohjelmapäällikkö Petri Muje Tunturi-Lapin Kehitys ry:stä. Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt, varajäsenet suluissa: LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

4 4 Timo Sirkkala, Pello, puheenjohtaja (Tapani Melaluoto) Markku Norrena, Ylitornio (Jaakko Tiensuu) Tapani Haapasaari, Kolari Leena Lehtoruusu, Muonio (Heikki Kauppinen) Pentti Keskitalo, Enontekiö (Elina Vammavaara) Jaakko Tiensuu, Tunturi-Lapin Kehitys ry Maija Uusisuo, Lapin liitto (Riitta Lönnström) Risto Pietilä, GTK (Kimmo Pietikäinen) Heino Vasara, Tunturi-Lapin TE-toimisto/ELY-keskus Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut vuosina toimitusjohtaja Timo Sirkkala Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy:stä ja hänen vuorotteluvapaansa aikana hänen sijaisensa Toni Kraatari. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Petri Muje Tunturi- Lapin Kehitys ry:stä. Mujeen siirryttyä vuonna 2012 toisen työantajan palvelukseen projektipäällikkönä ovat toimineet vuosina Tunturi-Lapin Kehitys ry:stä toimitusjohtaja Reija Viinanen, projektipäällikkö Tero Ala-Tainio ja projektipäällikkö Katri Rantakokko. Ohjausryhmän pysyvänä asiantuntijajäsenenä on ollut geologi Risto Vartiainen GTK:sta. Kokouksiin on kutsuttu hallinnoijan, Tunturi-Lapin kehitys ry:n edustajana myös toimitusjohtaja Markku Mäkitalo ja päärahoittajan, Lapin liiton edustajana aluekehitysasiantuntija Samu Rötkönen (Olli Pohjonen). Ohjausryhmä on kokoontunut projektin aikana seuraavasti : Vuonna 2011: Kolari ja Pello Vuonna 2012: Kolari ja Rovaniemi Vuonna 2013: Kittilä ja Kolari Vuonna 2014: Pello Alkuperäiseen ohjausryhmään on projektin edetessä tullut joitakin henkilövaihdoksia. Esimerkiksi, GTK:n edustajan, Risto Pietilän, on korvannut Kimmo Pietikäinen (Vesa Nykänen). 2 TOIMINTA Maastokartoitus Maastotutkimuksissa tarkastettiin kaikki kalliot, jotka olivat enintään 500 metrin etäisyydellä lähimmästä, autolla ajettavasta tiestä ja vähintään 500 metrin päässä lähimmästä asutuksesta. Joissakin yksittäisissä tapauksissa näistä "säännöistä" on hieman joustettu. Kaikki suojelualueet jätettiin tutkimusten ulkopuolelle. Vuosi 2011 Projektin tutkimustyöt käynnistyivat vuoden 2011 kesäkuun alussa maastokartoituksella. Kartoitustöissä oli kesällä 2011 kaksi geologian opiskelijaa Oulun yliopistosta, yksi tutkimusavustaja ja yksi geologi GTK:sta. Tarkastettuja kallioalueita kertyi vuonna 2011 yhteensä 344 kpl. Kesän aikana saatiin kartoitettua Ylitornion kunta kokonaisuudessaa ja lisäksi noin 15 % Pellon kunnasta. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

5 5 Vuosi 2012 Koska projekti oli ensimmäisen kenttäkauden osalta jäljessä kartoitustavoitteistaan, resursoitiin kesän 2012 maastotöihin selvästi vuotta 2011 enemmän. Tavoitteena oli kartoittaa vuonna 2012 loput Pellon kunnasta, koko Kolarin kunta ja mahdollisimman suuri osa Muonion kunnasta. Tavoitteen saavuttamiseksi palkattiin kesäksi 2012 kuusi geologian opiskelijaa Oulun yliopistosta. GTK:sta kartoitustyöhön osallistui yksi tutkimusavustaja ja kaksi geologia. Tavoite saavutettiin ja ylitettiinkin, sillä myös Enontekiön kunta saatiin kartoitettua suunnitellulla tarkkuudella. Kesän 2012 jälkeen tarkastettuja kallioita oli yhteensä koko alueella lähes 1000 kappaletta. Vuosi 2013 Kesällä 2013 tehtiin täydentävää kartoitusta lähinnä Pellon - Ylitornion alueella. Uusia kartoituskohteita kertyi yhteensä noin 100 kpl, joten koko alueen tarkastettujen kallioiden määrä on yhteensä Kartalta (kuva 1, s. 9) näkyy selvästi kallioiden epätasainen jakautuminen projektialueella. Eniten kallioita on Ylitornion ja Pellon kunnissa sekä Kolarin kunnan eteläosassa. Projektialueen eteläosissa myös tieverkosto on selvästi tiheämpi kuin pohjoisosissa. Suuret, lähes "tyhjät" alueet esim. Kolarin alueella ovat laajoja suoalueita, kuten esimerkiksi Teuravuoma. Myös Muonion kunnan eteläosassa on laajoja paljastumattomia alueita. Enontekiöllä puolestaan laajat suojelualueet ja harva tieverkosto ovat rajoittaneet maastotutkimukset lähinnä vain päätien läheisyyteen. Tarkastetuista kohteista on taulukko liitteessä 21 ja se sisältää tarkastuskohteiden paikkatietojen lisäksi olennaisimmat tiedot kunkin kohteen käyttökelpoisuudesta luonnonkivenä tai kiviaineksena. 2.2 Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Parhaista luonnonkivikohteista on otettu kiloa painavia koepaloja, jotka on tuotu maastosta autotien varteen mönkijän ja siihen liitetyn kivireen avulla. Poraamalla ja kiilaamalla, joissakin tapauksissa K-putkipanoksilla, on vuosina irrotettu koepaloja yhteensä kahdeksasta kohteesta (kohde, kylä, kunta): Vajovaara I, Kapusta, Ylitornio Vajovaara II, Törmäsjärvi, Ylitornio Matovaara, Juoksenki, Pello Tirropalo, Rattosjärvi, Pello Pikkulaki, Lampsijärvi, Pello Ristimellanvaara, Äkäsjokisuu, Kolari Jassanmaa, Tiurajärvi, Muonio Munajärvi, Särkijärvi, Muonio Useissa luonnonkivikohteissa on tehty käsityökaluilla sammaleen poistoa paremman yleiskuvan saamiseksi ja arvioinnin helpottamiseksi. Noin 100 kilon painoisia kiviainesnäytteitä on otettu räjäyttämällä tai vasaroimalla vuosina yhteensä 15 kohteesta : LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

6 6 Puonivaara, Törmäsjärvi, Ylitornio Pahtavaara, Väystäjä, Ylitornio Pietinvaara, Väystäjä, Ylitornio Sakarinlaki, Kainuunkylä, Ylitornio Vähä-Väystäjä, Väystäjä, Ylitornio Karhakkamaa, Naamijoki, Pello Palo-Karhurova, Lampsijärvi, Pello Ilmaraisenlaki, Poikkijärvi, Kolari Huukkilaki, Äkäsjokisuu, Kolari Tuore Siikavaara, Aitamännikkö, Kolari Ristimellanvaara, Äkäsjokisuu, Kolari Harjuvuoma, Kangosjärvi, Muonio Munajärvi, Särkijärvi, Muonio Jassanmaa, Tiurajärvi, Muonio Mukkajärvi, Kilpisjärvi, Enontekiö Luonnonkivi- ja kiviainesnäytteenottoihin osallistui kaksi GTK:n tutkimusavustajaa geologin johdolla. Sekä luonnonkivi- että kiviainesnäytteenotoille hankittiin maanomistajilta kirjallinen tai suullinen näytteenotto- ja maastoliikennelupa. Näytteenottopaikat on merkitty omilla symboleillaan kuvaan 2 sivulla 10. Osasta kohteita on otettu sekä luonnonkivi- että kiviainesnäyte (Ristimellanvaara, Jassanmaa ja Munajärvi). Kahteen suunniteltuun näytteenottopaikkaan ei saatu lupaa. Näistä toinen sijaitsee Enontekiöllä (Heinärudonaukea, Palojärvi), toinen Pellossa (Koiravaara, Lampsijärvi). Näistä etenkin jälkimmäisen luvan epääminen oli harmillista, sillä Pellon Koiravaaraa pidettiin yhtenä parhaista kesällä 2012 löytyneistä luonnonkivikohteista. 2.3 Koelevyt ja kiviainestestit Koelevyjen työstöstä pyydettiin vuonna 2011 tarjoukset Kiviliike Heikkiseltä (Oulu), Koilliskiveltä (Pudasjärvi), Kivistudiolta (Pyhäsalmi) ja Pohjois-Karjalan aikuisopistosta (Joensuu). Kolmesta määräaikaan saadusta tarjouksesta valittiin edullisimpana Koilliskivi Pudasjärveltä. Yksi tarjous tuli myöhässä ja se hylättiin. Kiviainestesteistä pyydettiin tarjoukset vuonna 2011 Rovaniemen kaupungilta, Destia Oy:ltä (Oulu) ja Oulun geolaboratorio Oy:ltä (Geolab Oy). Kolmesta saadusta tarjouksesta toimittajaksi valittiin halvimpana Destia Oy Oulusta. Tarjoukset pyydettiin sekä koelevyjen että kiviainestestien osalta koko projektin ajaksi, joten niitä ei ole tarvinnut kilpailuttaa vuosittain. Alla olevaan taulukkoon (s. 7) on koottu tutkittujen kallioiden, näytteiden sekä koelevyjen ja kiviainestestien määrä kunnittain. Jokaisesta luonnonkivikohteesta on tehty useita kiillotettuja koelevyjä, 2-5 kpl/kohde. Koska useimpien kohteiden koepaloista on tehty lisäksi käsin lohkotut koelevyt, on koelevyjen määrä kokonaisuudessaan siten kpl. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

7 7 Kallioita Luonnonkivi- Kiviainesnäytteitä Koelevyjä Kiviainesnäytteitä KUNTA tarkastettu näytteitä otettu kpl otettu kpl tehty kpl testattu kpl Pello Ylitornio Kolari Muonio Enontekiö Yhteensä Taulukko 1. Kartoitus- ja näytteenottokohteiden määrä kunnittain sekä näytteistä tehdyt testit ja koelevyt. 2.4 Koelouhinta Vuoden 2013 lopulla päätettiin parhaaksi arvioidussa luonnonkivikohteessa, Vajovaarassa ("Vajovaara I"), tehdä koelouhinta. Koelouhinnasta pyydettiin tarjoukset neljältä toimijalta: Tmi Aku Kainulainen, Kaivu ja Kuljetus Pyöriäinen Ay, Mastone Oy ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Tarjouskilpailun voitti Mastone Oy, joka Vajovaarassa teki noin 150 kuutiometrin koelouhinnan joulukuussa Koelouhinnan valmisteluun ja toteutukseen käytettiin apuna Palaturve Veijo Palokangas Oy:n kaivinkonetta. 3 TULOKSET 3.1 Luonnonkivet Yleistä Projektin kartoituksissa on paikannettu kahdeksan potentiaalista luonnonkiviesiintymää. Kaikista kohteista on otettu poraus-/kiilausmenetelmällä noin kilon painoiset näytteet ja niistä on sahattu ja kiillotettu 15x30 cm kokoisia koelevyjä, jotka on valokuvattu tai skannattu. Useimmista luonnonkivinäytteistä tehtiin kiillotettujen levyjen lisäksi myös käsinlohkotut levyt. Edellisten lisäksi löydettiin vuonna 2011 yksi potentiaalinen laattakiviesiintymä Ylitornion Haukkavaarasta. Jatkotutkimukset osoittivat kuitenkin, että kivi lohkeaa laattamaisesti vain satunnaisesti ja niin pienellä alueella ettei esiintymällä ole kotitarvekäyttöä suurempaa potentiaalia. Haukkavaaran esiintymää ei ole kuvattu tarkemmin liitteissä, mutta myös sen sijainti on merkitty kuvaan 2 (s.10). Potentiaalisten luonnonkiviesiintymien painopiste on Ylitornion - Pellon alueella. Löydetyistä luonnonkiviesiintymistä Ylitornion Vajovaara ("Vajovaara I") täyttää parhaiten luonnonkivelle asetettavat tekniset vaatimukset, etenkin kallion eheyden suhteen. Se on lisäksi tarpeeksi poikkeava ollakseen kiinnostava markkinoilla olevien koti- ja ulkomaisten luonnonkivien joukossa. Muissa löydetyissä luonnonkivikohteissa kiven eheydessä, tasalaatuisuudessa tms. on toivomisen varaa. Siksi niitä voidaan suositella ensisijaisesti vain esimerkiksi ympäristö- tai hautakivikäyttöön, jolloin laatuvaatimukset ovat esim. tasalaatuisuuden osalta merkittävästi alemmat. Osa potentiaalisista luonnonkivistä voisi soveltua myös kiviainekseksi silloin kun halutaan ympäristörakentamisessa käyttää jo- LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

8 8 tain tiettyä, selkeää väriä. Tällaisia "koristekiviesiintymiä" ovat mm. Jassanmaa ja Munajärvi Muoniossa sekä Ristimellanvaara ja Ilmaraisenlaki Kolarissa; näistä Ristimellanvaaran kivi soveltuu lujuustestien mukaan myös raidesepeliksi. Potentiaalisten luonnonkiviesiintymien tarkempi kuvaus kuvineen ja sijaintikarttoineen on liitteissä Vajovaaran koelouhinta Vajovaarassa tehtiin joulukuussa 2013 noin 150 kuutiometrin koelouhinta. Toimeksiantoon kuului koelouhinnan lisäksi myös louhittavan kiven ja esiintymän arviointi. Mastone Oy:n raportin mukaan Ylitornion Vajovaaran kiillegneissi on varsin ehyttä ja porattavuudeltaan erinomaista. Kiven sitkeydestä johtuen poraustiheyden tulisi olla liuskeisuuden suunnassa cm, mutta liuskeisuutta vastaa kohtisuorasti ainoastaan luokkaa 5-10 cm. Ominaispanostus liuskeisuuden suunnassa on tavanomainen, mutta liuskeisuutta vastaa kohtisuorasti noin kaksinkertainen. Rakoilu- ja samassa suunnassa oleva kalteva päärakoilusuunta aiheuttaa tavallista suuremmat porakruunu- ja tankokustannukset, lisäksi kalteva poraus on hitaampaa ja epätarkempaa porauskulman jatkuvan säätelyn vuoksi. Edellä mainituista syistä Vajovaaran kiillegneissin tehokkain ja edullisin irrotusmenetelmä ei ole koelouhinnassa käytetty, perinteinen poraus-/räjäytysmenetelmä vaan timanttivaijerisahaus. Kyseistä menetelmää käytettäessä kiven liuskeisuudella ja kaateella ei ole niin suurta merkitystä. Samaa menetelmää voidaan soveltaa myös blokkien paloittelussa ja muotoilussa, jolloin blokkien koko saadaan suuremmaksi ja hukkaprosentti pienemmäksi. Timanttivaijerisahan käyttö ei ole mahdollista talvella, minkä vuoksi sitä ei voitu koelouhinnassa käyttää. Koelouhijan arvion mukaan Vajovaaran kiillegneissistä on mahdollista valmistaa "raamisahavaatimukset" täyttäviä blokkeja, mikä on vaatimuksena vientiin tarkoitetuille kiviblokeille. Nyt tehdyssä koelouhinnassa blokkeja jouduttiin pienimään muutaman kuution kokoisiksi, koska käytetyn siirtokaluston, 25 tonnin kaivinkoneen, kapasiteetti ei riittänyt kivien siirtelyyn ja kuljetukseen metsäautotien varteen. Metsäautotien varteen kuljetettiin 4 kpl suorakulmaisiksi muotoiltuja, kooltaan 2,6 3.2 kuution blokkia jatkotestejä varten. Huonona, ja osin vielä selvittämättömänä puolena, ovat pintakartoituksessa ja myös koelouhinnassa esiin tulleet kvartsijuonet, joita on kartoituksessa havaittu paikoin runsaasti. Niiden merkitys selviää vasta tuotantomittakaavan koelouhinnassa ja -jalostuksessa. Koelouhinnan tekijän, Mastone Oy:n tekemä louhintaraportti on kokonaisuudessaan liitteessä 1.3. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

9 9 Kuva 1. Projektialue ja tarkastetut kalliot sekä suojelualueet LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

10 10 Kuva 2. Luonnonkivi- ja kiviainesnäytteiden ottopaikat LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

11 Kiviainekset Kalliokiviainesten luokittelusta Kalliokiviainesten luokittelussa ja arvioinnissa on mm. GTK:ssa käytetty takavuosina ainakin kahta luokittelua, TVH:n vuodelta 1988 peräisin olevaa ja Tielaitoksen vuodelta 1995 peräisin olevaa luokittelua. Näistä ensinmainittu on tehty lähinnä raidesepeleiden luokittelua varten ja perustuu laboratoriotesteistä saataviin ns. LA-arvoihin (Los Angeles-luku). Jälkimmäinen luokittelu on puolestaan laadittu lähinnä tierakentamisessa käytettävien kiviainesten luokitteluun ja perustuu puolestaan testeistä saataviin ns. kuulamyllyarvoihin. Näistä luokitteluista ensin mainittu kuvaa kiven iskunkestävyyttä, jälkimmäinen taas kiven hioutuvuusominaisuuksia ( nastarengaskulutuskestävyys ). Koska TVH:n ja Tielaitoksen laatuluokitukset kuvaavat eri ominaisuutta, ei niiden välillä ole mitään suoraa yhteyttä eikä kiven TVH:n laatuluokkaa voida muuntaa Tielaitoksen laatuluokaksi millään kertoimella tai päinvastoin. Edellä mainittujen luokittelujen luokkamerkinnät eivät ole enää sellaisenaan käytössä, joskin käytössä ovat edelleen pääasiassa samat raja-arvot kiven testattuja laatuominaisuuksia kuvattaessa. Nykytyylin mukaisesti kiven laatuluokkaa ei ilmoiteta enää numeroilla tai kirjaimilla vaan tietyn ominaisuuden raja-arvona, jonka kivi täyttää. Näin esim. vanha merkintä Tielaitoksen laatuluokasta II ilmoitetaan nykyään muodossa A N 10 ja TVH:n vanha laatuluokka A puolestaan muodossa LA 20. Nykyiset luokittelut on laadittu käyttötarkoituksen mukaan (raidesepelikiviaines, tie- ja asfalttikiviainekset, betonikiviainekset, jne.) ja jokaisessa pääluokassa on kiviaineksille lisäksi erilaisia alaluokkia käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi raidesepelin laatuvaatimukset vaihtelevat rataosuuksittain sen mukaan kuinka paljon ja minkälaista liikennettä ko. rataosuudella on eikä raidesepelille voi siten olla yhtä yleispätevää laatuvaatimusta. Sama koskee esim. tierakentamisessa käytettäviä kiviaineksia: laatuvaatimukset ja käytettävät testit riippuvat siitä, mihin kerrokseen kiviainesta ainesta aiotaan käyttää. LA-luvun ja kuulamyllyarvon lisäksi laboratoriotesteissä määritetään käyttötarkoituksesta ja laatuvaatimuksista riippuen myös esim. litteysluku (FI), vedenimeytyminen (WA), muotoarvo (SI), micro-deval arvo (M DE ), jäädytys-sulatuskestävyys (F) jne. Koska tässä projektissa voitiin kustannussyistä tehdä laboratoriotestejä vain hyvin harvoille näytteille (alle 2 %), on kalliokiviaineksen laatu jouduttu arvioimaan maastossa silmämääräisesti. Tämä onnistuu kohtuullisella tarkkuudella, mutta vaatii kylläkin jonkin verran harjoittelua. Kivien lujuudella on selvä yhteys kiven raekokoon, mineraalikoostumukseen, rakenteeseen yms. geologisiin ominaisuuksiin, jotka geologin tai geologian opiskelijan on kivestä helppo havaita. Käytännön tilanteissa on havaittu, että eri henkilöiden samasta kivinäytteestä tekemissä laatuarvioinneissa on harvoin yhtä luokkaa suurempia eroja. Luokittelun helpottamiseksi ja itse kunkin maastossa työskennelleen oman luokitteluasteikon kalibroimiseksi käytössä oli noin 20 kivinäytteen sarja erityyppisiä kivilajeja, joiden laboratoriossa tutkitut lujuusominaisuudet olivat tiedossa. Jotta tämän projektin aineistolla olisi jonkinlainen vertailukohta aiempiin, muualla Suomessa tehtyihin alueellisiin kiviaineskartoituksiin, on tämän projektin maastokartoituksissa käytetty edellämainittuja viisiportaisia, merkintätavan suhteen jo käytöstä poistuneita luokitteluja. Lisäksi on ylimääräisenä luokitteluna käytetty GTK:n ylläpitämässä kiviainesten tilinpitojärjestelmässä (KIT- LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

12 12 TI) käytettävää, yksinkertaistettua kolmiportaista luokittelua. Liitteenä olevassa taulukossa (Liite 21) on kiven arvioitu lujuus ilmoitettu kaikilla kolmella luokitustavalla, joista siis ensimmäinen on TVH:n vanhan luokituksen mukainen, toinen Tielaitoksen vanhan luokituksen mukainen ja kolmas GTK :n yksinkertaistetun luokitustavan mukainen (liitetaulukossa "KITTI"). Yksittäisen kiven arvioitu tai testattu laatuluokka voi tässä projektissa käytetyllä luokittelutavalla olla esim. A/III tai vaikkapa II/II. Tästä johtuen KITTI-luokitus voi olla toisinaan ristiriitainen eli kivi voi olla iskunkestävyyden suhteen luja kiviaines, mutta hioutuvuusominaisuuden suhteen keskiluja kiviaines. Tässä projektissa on KITTI-luokituksena käytetty tällaisissa tapauksissa yleensä alempaa luokkaa. Alla on yhteenvetotaulukko tässä projektissa käytetyistä luokituksista, niiden suhde LA-lukuun ja kuulamyllyarvoon sekä edelleen niiden suhde KITTI-luokitukseen. Luokka/TVH 88 A I II III > III Los Angeles-luku (LA) <20 <25 <30 <35 >35 Luokka/Tiel 95 I II III IV > IV Kuulamylly (AN) <7 <10 <14 <19 >19 KITTI-luokitus: Luja kiviaines Keskiluja kiviaines Massakivi Taulukko 2. Projektissa käytetyt kiviainesluokitukset Kiviainesten laatujakauma proejktialueella Kiviainesten laatu vaihtelee eri osissa tutkimusaluetta merkittävästi. Ylitornion eteläosissa on lujien kiviainesten rypäs, kun taas koko Ylitornion pohjoisosa ja Pellon alue on keskimäärin huonolaatuista. Tilanne korostuu entisestään, kun muistetaan, että Pellon ja Ylitornion alueella on kaikista eniten kallioalueita ja sen myötä myös eniten tarkastuskohteita. Alla on lyhyt luonnehdinta kunkin kunnan kalliokiviainestilanteesta. Ylitornio Ylitornion etelä- ja kaakkoisosat kuuluvat liuskealueeseen, jonka kiviainekset ovat keskimäärin parempia kuin muualla projektialueella. Kunnittain tarkasteltuna koko projektialueen parhaat kalliokiviainesesiintymät sijaitsevatkin Ylitornion eteläosissa. Useista Puonivaaran, Pahtavaaran, Pietinvaaran ja Vähä-Väystäjän alueen kallioista on, pienin varauksin, tehtävissä raidesepelivaatimukset LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

13 13 täyttävää kiviainesta. Testatuista kivistä sen sijaan Ylitornion Sakarinlaen kivi ei mm. huonon muotoarvonsa vuoksi kelpaa raidesepeliksi. Ylitornion hyvälaatuiset kiviainekset sijoittuvat verraten pienelle Pietinvaaran-Pahtavaaran-Väystäjän alueelle kunnan etelä- ja kaakkoisosassa. Ylitornion koillisosa on kiviainesten suhteen selvästi huonolaatuisempaa. Pello Pellon alue on osoittautunut kiviainesten suhteen ehkä vielä huonommaksi kuin etukäteen arveltiin. Ero muuhun projektialueeseen johtuu Pellon alueen geologiasta, sillä koko Pellon alueella ja Ylitornion pohjoisosassa vallitsevat isorakeiset, porfyyriset graniitit ovat lähtökohtaisesti huonolaatuisia kiviaineksia. Pellon kunnan alueelta löytyi kartoituksessa vain kymmenkunta keskilujaksi arvioitua kallioaluetta, lujaksi arvioitua ei yhtään. Kahdesta testatusta kalliosta kumpikaan ei täyttänyt raidesepelille asetettuja minimivaatimuksia. Kiviainesselvitys oli Pellon osalta erittäin kattava, sillä Pellossa tarkastettiin kaikkein eniten kalliokohteita, noin 360 kpl. Kolari Kolarissa tilanne on melko "tasapainoinen", sillä keskilujaa, moneen käyttöön soveltuvaa kiviainesta on saatavilla lähes koko kunnan alueella, poislukien suuret suoalueet (mm. Teuravuoma). Lujaa kiviainesta on saatavilla muutamasta kohteesta melko lähellä asutuskeskuksia, mutta niiden käyttöönotto ei välttämättä ole ongelmatonta. Hyvien tieyhteyksien päässä olevat Ristimellanvaara ja Huukkilaki (varauksin) soveltuvat myös raidesepeliksi. Muonio Myös Muoniossa kalliokiviainesvaranto on laadun suhteen tasaisesti jakautunut, joskin kunnassa on laajoja peitteisiä alueita, joilla kallioita ei ole näkyvissä lainkaan. Koillisosassa on lisäksi laaja suojelualue. Näistä syistä ja myös harvahkon metsäautotieverkon vuoksi tarkastettujen kallioiden määrä on melko vähäinen verrattuna eteläisempiin kuntiin. Lujaksi arvioitua kiviainesta on vain kunnan eteläosassa (Lietorova), joka soveltunee varauksin viereisen, Kolarin puolella olevan Huukkilaen tavoin, myös raidesepeliksi. Enontekiö Enontekiön harva tiestö ja laajat suojelualueet rajoittivat kartoitustyötä merkittävästi ja niinpä tutkimuksia oli mahdollista tehdä vain pääteiden läheisyydessä. Keskimäärin Enontekiön kalliot ovat laadultaan verrattain hyviä, sillä huonointa laatua (massakivi) oli vain parissa tapauksessa ja lujaksi arvioitua kiviainesta peräti yhdeksässä kalliokohteessa. Viimemainittujen käyttöönotto voi olla kuitenkin mm. maisemallisista syistä hankalaa. Mukkajärven testattu kivi soveltuu tarvittaessa myös raidesepeliksi. Kiviainesten KITTI-luokittelun mukainen alueellinen laatujakauma on esitetty karttakuvassa 3 sivulla 14. Kuvasta näkyy selvästi huonolaatuisten kivien (massakivi) keskittyminen Pellon ja pohjoisimman Ylitornion alueelle. Kaikista tarkastetuista kallioalueista massakivien osuuus on noin 78 %, keskilujien noin 20 % ja lujien vajaa 2 %. Kivien lujuustestien tulokset on koottu taulukkoon 3 sivulla 15. Muut tiedot tutkituista kalliokiviaineskohteista ja näytteenottopaikoista on kerätty liitteisiin LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

14 14 Kuva 3. Projektialueen kalliokiviainesten laatujakautuma KITTI-luokittelun mukaan LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

15 15 Tiheys Vedenimey- Litteysluku Muotoarvo Kuulamylly- LA-luku LA-luku Micro-Deval Paikka g/cm 3 tyminen % ja luokka ja luokka arvo ja luokka ja luokka raidesepeli raidesepeli Puonivaara, Ylitornio (FI 10 ) 16 (SI 20 ) 9.3 (A N 10) 27 (LA 30 ) 21 (LA RB 24) 8 (M DE RB 11) Pahtavaara, Ylitornio (FI 35 ) 22(SI 25 ) 7.5 (A N 10) 11 (LA 20 ) 10 (LA RB 12) 6 (M DE RB 7) Pietinvaara, Ylitornio (FI 20 ) 15(SI 15 ) 8 (A N 10) 13 (LA 20 ) 10 (LA RB 12) 8 (M DE RB 11) Sakarinlaki, Ylitornio (FI 20 ) 28(SI 30 ) 13 (A N 14) 16 (LA 20 ) 15 (LA RB 16) 12 (M DE RB 15) Vähä-Väystäjä, Ylitornio (FI 20 ) 12(SI 15 ) 7.1 (A N 10) 11 (LA 20 ) 7 (LA RB 12) 6 (M DE RB 7) Karhakkamaa, Pello (FI 10 ) 26(SI 30 ) 20.8 (A N 30) 31 (LA 35 ) 19 (LA RB 20) 17 (luokaton) Palo-Karhurova, Pello (FI 10 ) 31(SI 35 ) 16.6 (A N 19) 43 (LA 45 ) 25 (luokaton) 11 (M DE RB 11) Huukkilaki, Kolari (FI 35 ) 23(SI 25 ) 9.5 (A N 10) 15 (LA 20 ) 13 (LA RB 14) 8 (M DE RB 11) Tuore Siikavaara, Kolari (FI 10 ) 2(SI 15 ) 16 (A N 19) 49.5 (LA 50 ) 27 (luokaton) 10 (M DE RB 11) Ristimellanvaara, Kolari (FI 15 ) 17 (SI 20 ) 13.2 (A N 14) 30 (LA 35 ) 19.7 (LA RB 20) 10 (M DE RB 11) Ilmaraisenlaki, Kolari (FI 20 ) (A N 19) 34 (LA 35 ) Harjuvuoma, Muonio (FI 10 ) 19 (SI 20 ) 16.1 (A N 19) 47 (LA 50 ) 23 (LA RB 24) 12 (M DE RB 15) Munajärvi, Muonio (FI 35 ) (A N 10) 19.7 (LA 20 ) Jassanmaa, Muonio (FI 15 ) (A N 19) 38 (LA 40 ) Mukkajärvi N, Enontekiö (FI 35 ) 10(SI 15 ) 9.5 (A N 10) 21 (LA 25 ) 14 (LA RB 14) 7 (M DE RB 7) -- = ei määritetty Taulukko 3. Kiviainestestien tulokset kohteittain 4 TIEDOTUS, TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA ARVIOINTI 4.1 Tiedotus Projektin saama myönteinen rahoituspäätös uutisoitiin huhtikuussa mm. yle.fi -sivustossa ja Koillis-Lappi -lehdessä Maastotöiden käynnistyttyä laadittiin lehdistötiedote, joka julkaistiin mm. Pohjolan Sanomissa Risto Vartiainen on esitellyt projektia Tunturi-Lapin aluekehityspäivillä Ylläksellä sekä lukuisissa GTK:n sisäisissä tilaisuuksissa. Projektin ensimmäisen kenttäkauden tuloksista pidettiin tiedotustilaisuus Ylitorniolla ja tilaisuuteen osallistui parikymmentä henkeä. Tilaisuudessa esiteltiin projektin ensimmäisen väliraportin keskeisin sisältö. Tiedotustilaisuudesta ja itse projektista tekivät jutun mm. Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat. Projektin väliraportti ja koepaloista teetetyt koelevyt olivat esillä Luonnonkiviseminaarissa Lahdessa Projekti tiedotti lehdistötiedotteella maastotöiden jatkumisesta kesäkuussa Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat julkaisivat kokoaukeaman jutun Ylitornion Vajovaaran koelouhinnasta. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

16 16 Kiviteollisuusliiton julkaisemaan KIVI-lehteen on tehty projektista ja sen tuloksista kertova juttu keväällä Lehti (nro 1/2014) on ilmestynyt huhtikuussa Projekti on järjestänyt lopputiedotustilaisuuden Pellossa Projektin ensimmäistä ja toista väliraporttia sekä loppuraporttia on toimitettu sähköpostitse useille yhteistyötahoille; yrityksille ja viranomaisille sekä niille maanomistajille, joiden mailta koepaloja ja näytteitä on otettu. Kaikkiaan raportteja on jaettu vuosittain joko sähköisesti tai paperimuotoisena kpl. 4.2 Resurssien käyttö Projektin kustannuksiin haettiin muutosta syksyllä 2013 siten, että ostopalveluihin varatuista resursseista siirrettiin euroa henkilöstökustannuksiin ja euroa matkakustannuksiin. Syynä muutoshakemukseen oli se, että maastotyön määrä ja sitä kautta myös matkakustannukset oli arvioitu liian pieniksi eikä toisaalta ostopalveluille lähinnä kairauksille - ollut niin suurta tarvetta kuin oli suunniteltu. Projektille varattu budjetti on kokonaisuudessaan riittänyt hyvin aiottuihin toimenpiteisiin eikä mitään olennaista tai tarpeellista toimenpidettä ole tarvinnut jättää resurssien puutteen takia tekemättä. Resurssien käytön tarkasta raportoinnista on vastannut tämän hankkeen hallinnoija (Tunturi-Lapin Kehitys ry) päärahoittajan, Lapin liiton ohjeiden mukaisesti. 4.3 Tulosten arkistointi ja hyödyntäminen Projektin havaintomateriaalia säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistossa Rovaniemellä. Olennaisimmat tiedot on tallennettu GTK:n sähköisiin tietokantoihin. Suurin osa käsinäytteistä hävitetään tilan puutteen takia vuoden 2014 loppuun mennessä. Tehdyistä koelevyistä jää yksi näytesarja projektin hallinnoijalle, toinen samanlainen sarja GTK:lle projektin jälkeistä markkinointia varten. Kaikki tähän projektiin liittyvä materiaali on julkista ja saatavissa siinä muodossa kuin se on projektin aikana tallennettu. Loppuraportti liitteineen löytyy Tunturi-Lapin Kehitys ry:n ja GTK:n verkkosivuilta sekä GTK:n raporttitietokannasta, mistä se myös on vapaasti ladattavissa. 4.4 Arviointi Projektin saama rahoituspäätös huhtikuussa 2011 tuli aivan liian myöhään, jotta ensimmäiseksi kenttäkesäksi olisi saatu palkatuksi tarpeeksi kesätyöntekijöitä.tästä syystä projektin kartoitustyössä ei ensimmäisenä kesänä päästykään tavoitteisiin.tilanne korjaantui kuitenkin seuraavana vuonna, kun projektille palkattiin kuusi geologian opiskelijaa kenttätöihin koko kesäksi. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

17 17 Projektipäällikkö on vaihtunut projektin aikana kolme kertaa, mikä on tietysti liikaa 3-vuotisessa hankkeessa. Se on kuitenkin vaikuttanut lähinnä vain hallinnointiin ja esimerkiksi maksatushakemusten tarpeettomiin viivästyksiin, ei niinkään itse tutkimuksiin. Myös tiedotus on samasta syystä ollut ajoittain melko vaatimatonta. Kustannusten seurannassa on joidenkin kulujen, mm. leasing-autokulujen seurannan osalta, ollut GTK:ssa merkittävä, useamman kuukauden viive, mikä on jossain määrin vaikeuttanut jäljellä olevien resurssien arviointia projektin loppuvaiheessa. Osittain tästä syystä koelouhinnan teko Vajovaarassa jäi tehtäväksi talvikaudella, kun järkevä ajankohta olisi ollut kesä. Löydettyjen luonnonkiviesiintymien osalta laatu oli ehkä huonompi kuin etukäteen arveltiin, mutta se ei luonnollisestikaan johdu itse projektista tai sen totetutuksesta.toisaalta Vajoavaaran kiillegneissiesiintymän löytyminen oli selvästikin positiivinen ja täysin ennalta arvaamaton tulos. Pettymys oli ettei koko projektialueelta löytynyt yhtään merkittävää liuskekiviesiintymää. Kiviainesten osalta tulos jäi siinä mielessä tavoitteista ettei Pellon alueelta löydetty raidesepelivaatimukset täyttäviä esiintymiä, vaikka kartoitus oli Pellon osalta erittäin kattava. Projektille asetetut konkreettiset ja määrälliset tavoitteet on kuitenkin valtaosin saavutettu. Laajan alueen, koko Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kalliokiviainesvarannot on tässä projektissa saatu tutkituksi varsin perusteellisesti. Projektin kartoittamista kiviaineksista on ollut suurta apua vuonna 2012 käynnistyneelle Lapin POSKI-hankkeelle (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa, osa I) Ylitornion ja Pellon osalta, ehkä tulevaisuudessa myös Kolarin, Muonion ja Enontekiön osalta. Rovaniemi Risto Vartiainen Panu Lintinen LIITTEET Liite 1 Vajovaara I (Ylitornio) Liite 2 Vajovaara II (Ylitornio) Liite 3 Matovaara (Pello) Liite 4 Tirropalo (Pello) Liite 5 Pikkulaki (Pello) Liite 6 Ristimellanvaara (Kolari) Liite 7 Jassanmaa (Muonio) Liite 8 Munajärvi Muonio) Liite 9 Puonivaara (Ylitornio) Liite 10 Pahtavaara (Ylitornio) Liite 11 Pietinvaara (Ylitornio) LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

18 18 Liite 12 Sakarinlaki (Ylitornio) Liite 13 Vähä-Väystäjä (Ylitornio) Liite 14 Palo-Karhurova (Pello) Liite 15 Karhakkamaa (Pello) Liite 16 Ilmaraisenlaki (Kolari) Liite 17 Tuore Siikavaara (Kolari) Liite 18 Huukkilaki (Kolari) Liite 19 Harjuvuoma (Muonio) Liite 20 Mukkajärvi N (Enontekiö) Liite 21 Havaintokohdetaulukko LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

19 Liite 1.1 VAJOVAARA I Paikka: Vajovaara (I) Kunta: Ylitornio Kylä: Kapusta Karttalehti: A Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 130 m, Z ylin 150 m Mitat/pinta-ala: 300 m x 100 m/3 ha Kivilaji: Kordieriittikiillegneissi Väri: Tummanharmaa Raekoko: Karkearakeinen Asu/rakenne: Liuskeinen Maanomistus: Metsä-Botnia Metsät Oy Lähin asutus: 1 km Havaintotunnus: AJJA KUVAUS Laaja yhtenäinen ja melko jyrkkäreunainen kallioalue, kaakkoisrinne harvaa louhikkoa. Noin 400 m lähimmälle metsäautotielle, joka hyväkuntoinen, tien alussa puomi. Metsäautotietä lähimmälle yleiselle tielle noin 1.5 km. Harmaa, suuntautunut, karkearakeinen kiillegneissi, jossa 1-3 cm:n kokoisia kordieriittikyhmyjä. Rakoilu harvaa, rakotiheys < 1 kpl/m, ehyet lohkot yleisesti suuruusluokkaa 2-5 x 5-10 m. Kivessä voimakasta, kiilteestä johtuvaa kimaltelua, kun kivi sahataan ja (matta)hiotaan liuskeisuuden suuntaisesti. Koelouhittu joulukuussa 2013, koelouhintaraportti liitteenä, liite 1.2. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, hiottu, lohkottu, harjattu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kordieriitti 24,8 % Muskoviitti 23,8 % Kvartsi 19,8 % Biotiitti 11,4 % Opaakki 10,4 % Plagioklaasi 6,0 % Kloriitti 2,8 % Muut 1,0 %

20 Liite 1.1 Pohjakartat MML 2014

21 Liite 1.2 LOUHINTATEKNINEN LOPPURAPORTTI YLITORNIO; VAJOVAARA Koelouhinta suoritettiin joulukuussa Kalusto: Kaivinkone 25 ton Tamrock Commando 110 poravaunu Mekaaniset kivityökalut KOHTEEN KUVAUS Laaja yhtenäinen ja melko jyrkkäreunainen kallioalue. Harmaa suuntautunut, karkearakeinen kiillegneissi, jossa 1-3 cm:n suuruisia kordieriittikiteitä. Kallioalue muodostuu selvästi erottuvista lohkoista jotka ovat kooltaan 2-5 x 5-10 m. Vaakarakoilu satunnaista vaihdellen 1m:stä aina 10 m. Tarkoituksena oli tutkia alueen harmaan/hopean sävyisen kiillegneissin louhintateknisiä ominaisuuksia. Kohteessa on aiemmin kiilattu näytteet jonka perusteella tämä pienimuotoinen koelouhinta suoritettiin. Kohde oli tyypillinen gneissityypin esiintymä jossa esiintyi kivilajille tyypillistä kaateista- sekä osin kiilamaista rakoilua. Visuaalisessa tarkastelussa liuskeisuuden kaade vaihteli välillä 45-55º eri puolilla esiintymää. Tässä kohteessa rakoilusta oli selvästi havaittavissa pystyrakoilun pääsuunnat. Kohteessa sijaitsevaa pystyrakoilua käytettiin hyväksi louhintaa suoritettaessa.

22 Liite 1.2 Kohteessa suoritettiin aluksi 40 m³ rikotuslouhinta jotta porauskalustolla päästiin riittävän lähelle ensimmäistä työstettävää kamia. Kamin koko oli mitoiltaan P10m x L3,5m x K4m. Irrotetun kaatolohkareen sydänosasta kiilattu bloki osoittautui kuitenkin voimakkaasti rapautuneeksi sekä blokissa todettiin runsaasti kvartsisulkeumia. Toinen louhintakohde suoritettiin siten, että louhintasuunta oli 90º edelliseen verrattuna. Kamin koko tässä kohteessa oli P6m x L4m x K 3,2m. Kivi oli tässä kohteessa tiiviimpää eikä rapautumista havaittu samassa mittakaavassa kuten edellisessä kohteessa. Kvartsisulkeumia ei myöskään havaittu siinä määrin. PORATTAVUUS Kohteen kivi oli varsin ehyttä ja erinomaista porata. 30mm:n läpimittaisen nastakruunun tunkeutuvuudeksi mitattiin 108cm/min, käytettäessä Tamrock HE121 hydraulisen porakoneen pyörityspainetta 30 bar, iskunpainetta 125 bar ja syötönpaineen ollessa 60 bar. Nastakruunuilla porattaessa n m: jälkeen kuluminen n 25% nastan poikkipinta-alasta jolloin kruunu vaatii teroituksen. KIILAUS JA LOHKOTTAVUUS Kivityyppi on ominaisuudeltaan sitkeä, johtuen osin sen pehmeydestä sekä suuntautuneisuudesta. Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi reikävälin kiilauksessa tulisi olla max.5-10 cm kiilattaessa kohtisuoraan liuskeisuutta vastaan. Reikäväli liuskeisuuden suuntaan kiilattaessa cm. Poiskiilattavan osan paksuus vähintään n. 30 cm, mikä tarkoittaa suurta hukka- % blokkien valmistuksessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta että poraus/ kiilausmenetelmä ei ole taloudellisin menetelmä kohteen kappaleiden viimeistelyssä.

23 Liite 1.2 RÄJÄYTETTÄVYYS Aiemmin todetuista kiven ominaisuuksista johtuen halkaiseminen räjäyttämällä on erityisen vaativaa. Halkaisulinjan ollessa täysin liuskeisuuden suuntainen on ominaispanostus tavanomainen. Halkaisulinjan ollessa kohtisuoraan liuskeisuutta vastaan ominaispanostus kasvaa noin 100 %. Ominaisporausta on myös syytä lisätä varmistaakseen onnistuneen halkaisun. Kokemusperäisesti voidaan todeta räjäytyksen aiheuttavan enemmän mikrorakoilua kohtisuoraan liuskeisuutta vastaan räjäytettäessä. Koelouhinnassa käytetty siirtokalusto aiheutti rajoituksia valmistettaville blokeille joten ensivaiheessa blokeista tehtiin todellisen kokoisia ja myöhemmin blokien siirtämistä varten niitä pilkottiin pienemmiksi. Koelouhintakohteesta on saatavissa raamisaha vaatimukset täyttäviä blokkeja..

24 Liite 1.2 LOUHIJAN KOMMENTTI Kohteen kivi on ehdottomasti mielenkiintoinen louhintakohde. Kuitenkin poraus/räjäytysmenetelmä ei ole tuotannollisesti eikä taloudellisesti järkevin irrotusmenetelmä kyseisessä kohteessa. Perusteluina voidaan todeta mm seuraavia tekijöitä: Kiven suuntautuneisuus ja kaade - asettaa suuret vaatimukset käytettävälle porauskalustolle - suuret porakruunu- ja tankokustannukset porattaessa kalteville pinnoille - kaateesta johtuva porauksen epätarkkuus Räjäytettävyys - suuri ominaispanostus ja tiheä poraus räjäytettäessä kohtisuoraan liuskeisuutta vastaan - räjäytyksestä aiheutuva mikrorakoilu Kiilautuvuus - kohteen kivi vaatii erittäin tiheän porauksen onnistuneen kiilauksen saavuttamiseksi Primääriseksi louhintamenetelmäksi suositeltavaa on käyttää timanttivaijerisahausta. Kyseistä menetelmää käytettäessä kiven liuskeisuudella ja kaateella ei ole merkitystä siinä määrin. Samaa menetelmää voidaan myös soveltaa blokkien muotoilussa jolloin blokkien koko saadaan suuremmaksi ja vastaavasti hukkaprosenttia pienennettyä. Kohteen kivi on väriltään uniikki harmaa/hopean hohtoinen. Herättää varmuudella jopa kansainvälistä kiinnostusta eikä kiven markkinointi tulisi olemaan erityisen vaikeaa. Varkaudessa Mastone Oy, Mika Ahokas

25 Liite 2.1 VAJOVAARA II Paikka: Vajovaara (II) Kunta: Ylitornio Kylä: Törmäsjärvi Karttalehti: B Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 120 m, Z ylin 145 m Mitat/pinta-ala: 300 m x 100 m/3 ha Kivilaji: Graniittigneissi Väri: Vaaleanpunainen Raekoko: Karkearakeinen Asu/rakenne: Suuntautunut; poimuttunut Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1 km Havaintotunnus: MTM$ KUVAUS Lähes yhtenäinen paljastuma-alue Vajovaaran koillisrinteessä. Luoteispuolella olevalta, noin 600 metrin päästä olevalta metsäautotieltä johtaa metsäkoneura suoraan kallioille. Hyväkuntoista metsäautotietä noin 6 km lähimmälle yleiselle tielle (Muurola - Aavasaksa). Vaaran alarinteessä on laaja hakkuuaukea. Puonivaarassa, noin 2 km lounaaseen on suurehko kalliokiviaineslouhos. Vaaleanpunainen, karkearakeinen graniittigneissi, joka on monin paikoin poimuttunutta. Myös ylempänä vaarassa on samantyyppistä, melko ehyttä kiveä, mutta rinne on jyrkkä, lohkareikkoinen ja vaikeakulkuinen. Rakoilu harvaa, ehyet lohkot suuruusluokkaa 1-2 m x 5 m. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi 35,4 % Plagioklaasi 24,6 % Kalimaasälpä 18,0 % Biotiitti 14,2 % Muskoviitti 7,6 % Muut 0,2 %

26 Liite 2.1 Pohjakartat MML 2014

27 Liite 3.1 MATOVAARA Paikka: Matovaara Kunta: Pello Kylä: Juoksenki Karttalehti: C Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 155 m, Z ylin 185 m Mitat/pinta-ala: 300x400 m/12 ha Kivilaji: Graniitti Väri: Ruskea Raekoko: Keskirakeinen Asu/rakenne: Heikosti suuntautunut Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: Noin 1 km Havaintotunnus: KAKA KUVAUS Laaja kallioalue Matovaaran laella ja etelärinteessä, länsirinne louhikkoinen. Lähimmälle metsäautotielle noin 400 m, jota pitkin lähimmälle yleiselle tielle noin 3 km. Vaaleanruskea, keskirakeinen, heikosti suuntautunut graniitti. Pystyrakoilu harvaa, mutta epämääräinen, aaltoileva vaakarakoilu melko tiheää (2-3 rakoa/m). Väri ei kovin puhdas, lohkopintaisena melko vaalea. Soveltuu lähinnä ympäristörakentamiseen. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu, lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi 34,8 % Plagioklaasi 30,2 % Kalimaasälpä 30,2 % Biotiitti 3,4 % Muskoviitti 0,8 % Muut 0,6 %

28 Pohjakartat MML 2014 Liite 3.1

29 Liite 4.1 TIRROPALO Paikka: Tirropalo Kunta: Pello Kylä: Rattosjärvi Karttalehti: B Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 210 m, Z ylin 220 m Mitat/pinta-ala: 100 m x 50 m/0.5 ha Kivilaji: Graniitti Väri: Punainen Raekoko: Keski-/karkearakeinen Asu/rakenne: Homogeeninen Maanomistus: Metsähallitus Lähin asutus: 4 km Havaintotunnus: KAKA KUVAUS Pitkähkö, nauhamainen paljastuma Tirropalon lounaisosan erillisellä mäennyppylällä; paljastuma on laajempi kuin karttaan on merkitty. Lähimmälle metsäautotielle noin 200 m, tie melko huonokuntoinen, maastoautolla ajettava. Metsäautotietä lähimmälle yleiselle tielle noin 1.3 km. Punainen, hyvin heikosti suuntautunut, karkeahkorakeinen graniitti, jossa hyvin vähän kiillettä, kvartsi ruskeaa ( savukvartsia ). Vaakarakoilu 0-1 rakoa/metri, pystyrakoilu 0-1 rakoa/metri. Soveltuu lähinnä ympäristörakentamiseen. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu, lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi 42,4 % Plagioklaasi 30,0 % Kalimaasälpä 25,2 % Biotiitti 2,0 % Muut 0,4 %

30 Pohjakartat MML 2014 Liite 4.1

31 Liite 5.1 PIKKULAKI Paikka: Pikkulaki Kunta: Pello Kylä: Lampsijärvi Karttalehti: B Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 155 m, Z ylin 215 m Mitat/pinta-ala: 400 m x 250 m/ 10 ha Kivilaji: Kvartsimontsoniitti Väri: Punainen Raekoko: Keski-/karkearakeinen Asu/rakenne: Homogeeninen Maanomistus: Metsähallitus Lähin asutus: 1,5 km Havaintotunnus: JJTE KUVAUS Laaja, paljastuma/paljastumaryhmä Palovaaran eteläosassa, itärinne jyrkkäreunainen ja vaikeakulkuinen. Lähimmälle metsäautotielle noin 470 m, tie melko hyväkuntoinen. Maastoautolla ajettava ura noin 150 m päässä. Metsäautotietä lähimmälle yleiselle tielle noin 1.2 km. Ruskehtavan punainen, heikosti suuntautunut, porfyyrinen kvartsimontsoniitti/graniitti, jossa hyvin vähän kiillettä, kvartsi ruskeaa ( savukvartsia ). Koko paljastumaryhmän puitteissa heterogeenista, koska kivi osittain ei-porfyyristä ja selvemmin suuntautunutta. Ehjin porfyyrisen graniitin alue suurimman paljastuman eteläosassa. Vaakarakoilu 0-2 rakoa/metri, pystyrakoilu 0-1 rakoa/metri. Soveltuu lähinnä ympäristörakentamiseen. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu, lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Ei MINERAALIKOOSTUMUS Kalimaasälpä 42,0 % Plagioklaasi 35,2 % Kvartsi 18,4 % Biotiitti 2,8 % Muut 1,6 %

32 Pohjakartat MML 2014 Liite 5.1

33 Liite 6.1 RISTIMELLANVAARA Paikka: Ristimellanvaara Kunta: Kolari Kylä: Äkäsjokisuu Karttalehti: A Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 170, Z ylin 185 m Mitat/pinta-ala: 200 m 300 m/6 ha Kivilaji: Kvartsimontsodioriitti Väri: Punainen Raekoko: Keski-/karkearakeinen Asu/rakenne: Suuntautunut Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1.3 km Havaintotunnus: KAKA KUVAUS Laaja kallioalue, jonka eteläisessä, lähinnä tietä olevassa osassa helposti lohkeavaa graniittia/montsoniittia. Hyväkuntoiselle metsäautotielle m, metsäautotietä yleiselle tielle noin 2 km. Sähkölinja m päässä. Voimakkaan värinen, keskirakeinen, suuntautunut (pilsteinen) kvartsimontsoniitti (kvartsimontsodioriitti). Harva pystyrakoilu, mutta monin paikoin tiheä vaakarakoilu (2-4 rakoa/metri). Soveltuu lähinnä ympäristörakentamiseen. Testattu myös kiviaineksena: keskiluja kiviaines (II/III), sopii myös värilliseksi (koriste)murskeeksi ja jopa raidesepeliksi. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu/lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti MINERAALIKOOSTUMUS Plagioklaasi 52,6 % Kalimaasälpä 23,0 % Sarvivälke 12,8 % Kvartsi 7,2 % Titaniitti 1,4 % Biotiitti 1,2 % Opaakki 0,8 % Muut 1,0 %

34 Pohjakartat MML 2014 Liite 6.1

35 Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Liite 6.2 TUTKIMUSSELOSTUS Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Projekti Urakoitsija Tilaaja Yhteyshenkilö Paikka Lisätieto Länsi-Lapin kiviainesprojekti Länsi-Lapin kiviainesprojekti Risto Vartiainen KAKA Montsoniitti Kunta Kolari Materiaali KaM Lajite Lohkareita Diaarinro 1024/2013 Kasa Näytetunnus KAKA Näytteenottaja Asiakas Kokeen nimi Menetelmä Yksikkö Tulos Luokka Kiintotiheys, näennäinen SFS-EN :2001 Mg/m³ 2.76 Vedenimeytyminen SFS-EN :2001 % 0.6 WA mm, 100.0% % 0.60 Litteysluku SFS-EN 933-3:2012 % 12 Fl 15 Muotoarvo SFS-EN 933-4:2008 % 17 SI 20 Kuulamyllyarvo SFS-EN :1998 % 13.2 A N 14 - Kuulamyllyarvo 1 % Kuulamyllyarvo 2 % 13.5 Los Angeles-luku SFS-EN : (30.4) LA 30 Los Angeles-luku,RS SFS-EN : (19.7) LA RB20 Micro-Deval-koe,RS SFS-EN :2011 % 10 M DE RB 11 - Micro-Deval-koe,RS 1 % Micro-Deval-koe,RS 2 % 9.5 Litteysluku Fl 10 Fl 15 Fl 20 Fl 35 Fl 50 Muotoarvo SI 15 SI 20 SI 25 SI 30 SI 35 SI 50 Kuulamylly A N 7 A N 10 A N 14 A N 19 A N 30 Los Angeles-luku LA 20 LA 25 LA 30 LA 35 LA 40 LA 45 LA 50 LA 60 Los Angeles-luku,RS LA RB12 LA RB14 LA RB16 LA RB20 LA RB24 Micro-Deval-arvo,RS M DE RB 4 M DE RB 7 M DE RB 11 M DE RB 15 Jakelu Risto Vartiainen, Olli Kiviniemi Päiväys Allekirjoitus Uitto Erkki Destia Oy Oulun laboratorio Typpitie Oulu Kivitesti (C) Destia Oy

36 Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Liite 6.2 TUTKIMUSSELOSTUS Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Projekti Urakoitsija Tilaaja Yhteyshenkilö Paikka Lisätieto Länsi-Lapin kiviainesprojekti Länsi-Lapin kiviainesprojekti Risto Vartiainen KAKA Montsoniitti Kunta Kolari Materiaali KaM Lajite Lohkareita Diaarinro 1024/2013 Kasa Näytetunnus KAKA Näytteenottaja Asiakas Kuva 1. Kivitesti (C) Destia Oy

37 Liite 7.1 JASSANMAA Paikka: Jassanmaa Kunta: Muonio Kylä: Tiurajärvi Karttalehti: A Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 175 m, Z ylin 182 m Mitat/pinta-ala: 200 m x 120 m/2 ha Kivilaji: Graniitti Väri: Punainen Raekoko: Keski-/karkearakeinen Asu/rakenne: Suuntautumaton Maanomistus: Metsähallitus Lähin asutus: 1.4 km Havaintotunnus: VEHA KUVAUS Matala, pengertynyt paljastuma Jassanmaan loivassa pohjoisrinteessä, joka harvapuustoista mäntykangasta. Etäisyys lähimmälle yleiselle tielle noin 600 m, lähimmälle metsäkoneuralle noin 200 m. Punainen, karkeahkorakeinen, kiilleköyhä graniitti, jossa pegmatiittijuonia kallioselänteiden suuntaisesti. Soveltuu lähinnä ympäristökiveksi. Mahdollisesti käyttöä myös kiviaineksena / koristemurskeena esimerkiksi lähialueiden matkailukeskusten ympäristörakentamisessa. Kiven (testattu) iskunkestävyys on melko huono, mutta kulutuskestävyys keskitasoa; testitulokset liitteenä. Äkäslompolo/Ylläs noin 13 km, Olostunturi noin 35 km. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu/lohkottu Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perustesti MINERAALIKOOSTUMUS Plagioklaasi 33,0 % Kalimaasälpä 32,0 % Kvartsi 29,2 % Biotiitti 2,4 % Muskoviitti 1,0 % Muut 2,4 %

38 Pohjakartat MML 2014 Liite 7.1

39 Laboratoriopalvelut Liite 7.2 PANK-hyväksytty testausorganisaatio TUTKIMUSSELOSTUS Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Projekti Urakoitsija Tilaaja Yhteyshenkilö Kunta Lisätieto Länsi-Lapin kiviainesprojektipaikka VEHA Materiaali KaM Länsi-Lapin kiviainesprojektilajite Lohkareita Risto Vartiainen Diaarinro 1024/2013 Muonio Kasa Graniitti Näytetunnus VEHA Näytteenottaja Asiakas Kokeen nimi Menetelmä Yksikkö Tulos Luokka Kiintotiheys, näennäinen SFS-EN :00 Mg/m³ 2.64 Vedenimeytyminen SFS-EN :00 % 0.7 WA mm, 100.0% % 0.69 Litteysluku SFS-EN 933-3:97 % 12 Fl 15 Kuulamyllyarvo SFS-EN :98 % 14.9 A N 19 - Kuulamyllyarvo 1 % Kuulamyllyarvo 2 % 14.7 Los Angeles-luku SFS-EN :98 38 (38.0) LA 40 Litteysluku Fl 10 Fl 15 Fl 20 Fl 35 Fl 50 Kuulamylly A N 7 A N 10 A N 14 A N 19 A N 30 Los Angeles-luku LA 20 LA 25 LA 30 LA 35 LA 40 LA 45 LA 50 LA 60 Jakelu Risto Vartiainen, Olli Kiviniemi Päiväys Allekirjoitus Uitto Erkki Destia Oy Oulun laboratorio Typpitie Oulu Kivitesti (C) Destia Oy

40 Laboratoriopalvelut Liite 7.2 PANK-hyväksytty testausorganisaatio TUTKIMUSSELOSTUS Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Projekti Urakoitsija Tilaaja Yhteyshenkilö Kunta Lisätieto Länsi-Lapin kiviainesprojektipaikka VEHA Materiaali KaM Länsi-Lapin kiviainesprojektilajite Lohkareita Risto Vartiainen Diaarinro 1024/2013 Muonio Kasa Graniitti Näytetunnus VEHA Näytteenottaja Asiakas Kuva 1. Kivitesti (C) Destia Oy

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2013

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2013 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 20/2012 Risto Vartiainen 27.2.2012 LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2013 Väliraportti vuoden 2011 toiminnasta 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 18.5.2015 Raportti 12/2015 Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/2015

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 131/2013 28.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. POPELY/77/07.04/2010 Hakemusnumero 807742 Projektikoodi

Lisätiedot

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi

HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS Kandidaatintyö Matti Kauppi Johdanto Hiljaiset päällysteet vähentävät liikenteen melua Normaalin asfalttipäällysteen kiviaineksen nastarengaskulutuskestävyyttä

Lisätiedot

KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI

KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI Pohjois-Suomen yksikkö M10.1/2005/1/86 Risto Vartiainen 20.1.2005 2 SISÄLLYS Sivu 1 ESIPROJEKTI 2001 3 1.1 Tausta 1.2 Tutkimukset vuonna 2001 2

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 109/2014 7.11.2014 L/72/42/2013 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. L/72/42/2013 Hakemusnumero 819727 Projektikoodi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti

Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti Länsi-Suomen Yksikkö M10.4/2008/18 31.3.2008 Kokkola Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti 4903002 Loppuraportti Heidi Laxström Sisällysluettelo 1 KESKI-POHJANMAAN KALLIOKIVIAINES-

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Kunnossapitoyksikön päällikkö

Kunnossapitoyksikön päällikkö RATAHALLINTO KESKUS BANFÖRVALTNINGS CENTRALEN 8.11.2004 1277/731/2004 STANDARDIN SFSEN 13450 RAIDESEPELIKIVIAINEKSET KANSALLINEN SOVELTAMISOHJE Ratahallintokeskus on hyväksynyt standardin SFSEN 13450 Raidesepelikiviainekset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989 RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA HEINÄKUUSSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä rakennuskivituotannosta ja kiviainestuotannosta Maailmassa tuotetun rakennuskiven

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kiviainestestien vertailukokeet 2015

Kiviainestestien vertailukokeet 2015 Kiviainestestien vertailukokeet 2015 Los Angeles -koe, SFS-EN 1097-2 Kuulamyllykoe, SFS-EN 1097-9 Micro Deval koe, SFS-EN 1097-1 Litteysluku, SFS-EN 933-3 Kiintotiheys, verkkokori, SFS-EN 1097-6 Annex

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Hankesuunnitelma Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Päätoteuttaja: Lapin Liitto Osatoteuttajat: Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonvarakeskus (Luke)

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Hankkeen taustat 1 Hankkeen 1.rakennusvaihe (20 M ) päätettiin vuoden 2009 lisätalousarviossa.

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PALTAMON KUNNASSA - VALTAUSALUEELLA KAINUANMÄKI 1, KAIV. RNO 5026/1 SUORITETUISTA KORUKIVITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PALTAMON KUNNASSA - VALTAUSALUEELLA KAINUANMÄKI 1, KAIV. RNO 5026/1 SUORITETUISTA KORUKIVITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3432/-93/1/43 Risto Vartiainen 17.2.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PALTAMON KUNNASSA - VALTAUSALUEELLA KAINUANMÄKI 1, KAIV. RNO 5026/1 SUORITETUISTA KORUKIVITUTKIMUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2012 Tekninen lautakunta 14.11.2012. Kunnanhallituksen kokoushuone Virastotalo, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2012 Tekninen lautakunta 14.11.2012. Kunnanhallituksen kokoushuone Virastotalo, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2012 Tekninen lautakunta 14.11.2012 Aika Torstaina 22.11.2012 klo 15.00 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Virastotalo, Kolari Käsiteltävät asiat nro Liite nro 106 Kolarin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi 2010-2012

Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi 2010-2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi 2010-2012 Seppo Leinonen Risto Vartiainen Panu Lintinen Heidi Laxström Ilkka Pirttikoski Dno. K/577/41/2009 Hakemusnumero

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha 2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi Lemminkainen MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Tilalle Juho Kula 636-416-5-65 10.3.2014 Poytyan kunnan Kumilan kylassa 1 (7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA Kumilan kyla Tila Juho Kula 5:65

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kiviainekset ja niiden CE-merkintä

Kiviainekset ja niiden CE-merkintä 1 Kiviainekset ja niiden CE-merkintä Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet PANK/Asfalttinormikoulutus 31.3.2011 2 Sisältö Rakennustuoteasetus ja harmonisoidut standardit Kiviaineksen CE-merkintä

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet 1 Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö Määritelmiä Kiviaineksen ominaisuuksien määrittäminen

Lisätiedot

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot