GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

2 YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus on kasvanut % vuosivauhtia. Rakennuskiviteollisuus Pohjois-Suomessa on pitkista kuljetusmatkoista johtuen ollut hyvin pienta. Nykyaan kuitenkin kivenjalostajien mukaan "hyvaa kivea kannattaa louhia ja kuljettaa melkein mista tahansa." Pohjois-Suomen rakennuskiviteollisuuden jalostuskapasiteetti on kaksinkertaistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana ja markkinoita jalostetulle kivelle tuntuu olevan. Liuskekivituotantoon sopivia esiintymia Pohjois-Suomessa on riittavasti. Puutetta on kayttokelpoisista graniitti-, gabro- ja marmoriesiintymista. Tahan raporttiin on koottu tietoa Pohjois-Suomen rakennuskiviesiintymista. Huomattava maara raportin aineistosta on saatu haastattelemalla geologeja, kivenjalostajia, kuntien elinkeinoasiamiehia jne. Tyo on tehty paaosin maalis-huhtikuussa 1986, eika sen yhteydessa ole tehty maastotarkistuksia. Pohjois-Suomessa toimii talla hetkella yhdeksan rakennuskivilouhosta, joista Louepalon marmorilouhos Tervolassa ja Lokan kvartsiittilouhos Sodankylassa ovat suurimmat. Tervolassa ja Sodankylassa on uudet kivenjalostushallit. Kaiken kaikkiaan rakennuskiven louhinta ja jalostus tyollistaa viitisenkymmenta henkiloa Pohjois-Suomessa. Vanhoja kivilouhoksia ja kivenottopaikkoja kirjattiin Pohjois-Suomen alueelta runsaat sata. Muutamista naista vanhoista louhoksista otetaan kivea satunnaisesti vielakin takkakiviksi ja pihalaatoiksi. Hyodynnettavaksi kel paavia ns. kovien rakennuskivien (grani i tti -, gabro-, diabaasi- jne) esiintymia ei Pohjois-Suomesta tunneta (poikkeuksena pieni Sompu jarven pyrokseeni gabrol ouhos Keminmaassa). Mahdol 1 i suuksi a kayttokelpoisten esiintymien loytymiseen nayttaisi kuitenkin olevan. Uusia marmoriesiintymia lienee syyta hakea nykyisen louhoksen ymparistosta Tornion - Tervolan alueelta. Liuskekivien kaytto on runsaan loma-asunto- ja hotellirakentamisen myota kokenut uuden renessanssin. Liuskekiviesiintymien suhteen Pohjois-Suomi on hyvinkin omavarainen.

3

4

5

6

7

8

9

10

11 rakennuskivia, samoin granuliittialueen kivien kaytto rakennuskivina on 011 u t hyvin vahaista Toiminnassa olevat rakennuskivilouhokset Pohjois-Suomessa louhitaan rakennuskivia myyntia varten yhdeksasta louhok- sesta. Ainoastaan Louepalon marmorilouhoksessa louhinta on ymparivuotista, muista louhintaa tehdaan vain kesaisin tai tarpeen mukaan. Toimivista louhoksista kuusi on liuskelouhosta, kahdesta louhitaan marmoria ja Som- pujarven louhoksesta louhitaan pyrokseenigabroa. Seuraavassa luettelossa on kustakin louhoksesta ilmoitettu ensinna suluissa esiintyman numero pei- tepiirroksessa 1, esiintyman nimi, sijaintikunta, 1 : karttalehti (kts. peitepiirros 2) ja si jainti koordinaatein 1 km:n tarkkuudell a. Teks- tissa on lyhyt kuvaus esiintymasta ja louhinnasta seka louhijan nimi. (1 ) Sompujarvi, Keminmaa ( A: x = 7315, y = 552) Sompujarven esiintymasta Lapin Marmori Oy louhii tummanvihreaa pyrokseeni- gabroa, jota kaytetaan etupaassa rakennusten seinaverhoiluun ja porrasle- vyina. Kiven ulkoasua elavoittavat kloriittiraidat estavat sen kayton hautakivena. Tata kivea on louhittu vasta muutaman vuoden ajan ja tois- taiseksi sen kaytto on ollut varsin vahaista. Sompujarven kivea on kay- tetty mm. Keminmaan kunnantalon ulkoverhoukseen ja Lapin Marmorin uuden kivenjalostustehtaan portaikkoihin Tervolassa. (2) Louepalo, Tervola ( B: x = 7347, y = 543) Lapin Marmorin Louepalon marmorilouhos on pisimpaan Pohjois-Suomessa yhta- jaksoisesti toiminnassa ollut rakennuskivilouhos. Louhinta aloitettiin v Louhittava kivi on selvakerroksellista ja -liuskeista, ruskeh-

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44