Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvitys

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 103/ Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvitys Heidi Laxström Juha Davidila Dno. L/187/42/2012 Hakemusnumero Projektikoodi A32184

2

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Organisaatio ja aikataulu Rahoitus 1 2 TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Kalliokiviaines Maastokartoitus Näytteenotto ja kiviainestestit Hiekka-soraesiintymät Maastokartoitus Hiekka- ja soramuodostumien uudelleen rajaaminen ja massojen laskenta Maatutkaluotaus 5 3 KALLIOKIVIAINESTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Massat 9 4 KALLIOKIVIAINESKOHTEIDEN ESITTELY 10 5 HIEKKA- SORAESIINTYMIEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Hiekka-soraesiintymät Maatutkaluodatut muodostumat Hyödyntämiskelpoiset moreenimuodostumat 24 6 YHTEENVETO 26 7 AINEISTON ARKISTOINTI JA SÄILYTYS 28 8 LÄHDELUETTELO 29 9 LIITTEET 30

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Hanhikiven voimalapäätöksen tultua julki virisi keskustelu Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) ja myöhemmin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa siitä, ovatko tiedot alueen kiviainesvaroista ajan tasalla. Keski-Pohjanmaalla ja osassa Pohjois-Pohjanmaata (mm. Ylivieska, Nivala-Haapajärvi ja Siikalatvan seutukunnat) on tehty kalliokiviainesselvitys. Raahen seutukunta on tähän mennessä jäänyt näiden projektien ulkopuolelle. Ainoastaan 1990-luvun alussa tehtiin alueella hieman kalliokiviaineskartoitusta sekä myöhemmin (2000-luvun alussa) luonnonkivikartoitusta. Sora- ja hiekka-alueiden tutkimuksessa tärkein pohja-aineisto on GTK:n ja Tielaitoksen yhteistyönä tekemät maa-ainestutkimukset, jotka ovat peräisin 1970-luvulta ja joita on osittain päivitetty luvuilla. Projektissa on arvioitu uudelleen kaikki tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soramuodostumat. Hiekka- ja soramuodostumarajojen ja ainesmäärien uudelleen arviointi perustuu maaperäkarttoihin, maastokartoitukseen sekä laser- ja maatutkaluotausaineiston tulkintaan. Useimmat tutkimusalueen hiekka- ja soramuodostumat sijaitsevat I tai II luokan pohjavesialueilla. Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvityksessä (RP-kivi) tavoite oli löytää alueelle potentiaalisia kiviaineskohteita yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Projektin tuloksia tullaan myöhemmässä vaiheessa käyttämään osana Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2:sta. Kuvassa 1 on esitetty tutkimusalue. 1.1 Organisaatio ja aikataulu RP-kivi projektia ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä Pohjois-Pohjanmaan liitosta (Rauno Malinen, varalla Tuomas Kallio), Raahen seutukunnasta (Lauri Laajala, varalla Risto Pietilä) sekä GTK:sta (Olavi Kontoniemi). Projektin ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. RP-kivi projektin toteuttajana on Geologian tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen yksikkö (LSY). Hankepäällikkönä toimi välisenä aikana toimialapäällikkö Miikka Paalijärvi ja hankepäällikkönä toimi geologi Heidi Laxström. RP-kivi projekti toteutettiin välisenä aikana. Työaikaa kertyi näin vain 9 kk. 1.2 Rahoitus /Projektin vahvistetun rahoitussuunnitelman mukaan projektin kokonaiskustannukset ovat (taulukko 1). Taulukko 1. Projektin vahvistettu rahoitussuunnitelma Prosenttia yhteensä EAKR ja valtio % Kuntarahoitus % Muu julkinen rahoitus % Yksityinen 0 0 % Yhteensä %

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Kartta 1. Raahe-Pyhäjoki kiviainesselvityksen tutkimusalue.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 2 TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Koska projekti sai alkunsa Hanhikiven alueen mahdollisesta kiviainestarpeesta tulevina vuosina, rajattiin tutkimusalue koskemaan 20 km aluetta Hanhikiven ympäriltä (kartta 1). Rajattu alue tuli siten kattamaan melkein kokonaisuudessaan Pyhäjoen ja Raahen kunnat sekä pienen osan Merijärven ja Vihannin kuntia. 2.1 Kalliokiviaines Maastokartoitus Raahe-Pyhäjoen alueella on tehty kalliokiviaineskartoitusta vuonna 1990, silloinen kartoitus rajautui valtatien ja isompien teiden välittömään läheisyyteen. Näiden kartoitustietojen perusteella tehtiin alueelle uusi kartoitussuunnitelma kesälle Valmisteleva työ tehtiin karttatarkastelujen perusteella. Työn aikana käytiin kaikki olemassa oleva tieto alueen kallioperästä läpi ja arvioitiin olivatko edellisten kartoitusten kalliokiviaineskohteet edelleen potentiaalisia kohteita. Muutama kohde rajattiin näistä tuloksista pois uuden asutuksen, kaivosalueen sekä uusien suojelualueiden vuoksi. Alueelle valittiin myös kartoitusta varten uusia potentiaalisia kallioalueita. Kohteita valittaessa on otettu huomioon aluetta koskeva geologien, geofysikaalinen ja ympäristöllinen tieto mukaan lukien kiviainesten käyttöä rajoittavat tekijät (suojelualueet, asutus, pohjavesialueet). Kohteita valittaessa on huomioitu silloinen (kevään 2012) suojelualueiden, asutuksen jne. tilanne. Kallioalueet jotka sijaitsevat hyvin kaukana teistä ei tarkasteta pitkien kuljetusmatkojen ja suurien kustannusten takia. Karttatyönä tehdyt kohdevalinnat teki geologi Henrik Wik. Maastotyöt suoritettiin kesällä 2012 muutaman viikon ajan ja kartoittamassa olivat teknikko Kalevi Karttunen ja geologiharjoittelija Lauri Tuovinen GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä. Maastokartoituksen aikana havainnoidaan kallioalueen kivilaji tai kivilajit, kiven kestävyyden kannalta tärkeät mineraalit sekä raekoko. Kalliosta otetaan kartoituksen yhteydessä kivivasaralla näyte tarkastelua varten. Näiden tietojen perusteella voi geologi tehdä arvion kallion laatuluokasta. Vasaranäytettä ei arkistoida. Aleen koko ja korkeusvaihtelut arvioidaan myös tilavuuslaskentaa varten. Maastossa huomioidaan myös onko alueella kallion hyödyntämistä rajoittavia tekijöitä joita karttatarkastelun perusteella ei ole huomioitu (mökkejä, luontopolkuja ym.) Näytteenotto ja kiviainestestit Hyvien kohteiden laatuluokan varmistamiseksi tehtiin neljä kiviainestestiä. Testejä varten pyydettiin maanomistajilta lupa näytteenottoa varten. Kaikkein parhaimmalle kallioalueelle Hanhikiven läheisyydestä ei saatu maanomistajalta lupaa näytteenottoon. Kiviainestestejä varten irrotettiin kalliosta noin 100kg kiveä, näytteet irrotettiin poraamalla ja kiilaamalla. Kiviainesnäytteet pienittiin lekalla nyrkin kokoisiksi kappaleiksi ja toimitettiin testauslaboratorioon. Testit tehtiin kilpailutuksen perusteella Oulun Geolaboratoriossa (kirjallinen tarjouspyyntö lähetettiin kolmeen laboratorioon: Oulun Geolaboratorio Oy, Destia Oy sekä Savonia-ammattikorkeakoulu). Testeissä mitataan Kuulamylly arvo, Los Angeles-luku, kiintotiheys, vedenimeytyminen sekä litteysluku. Testatuista kohteista säilytetään näyte GTK:n Länsi-Suomen yksikössä.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Hiekka-soraesiintymät Maastokartoitus Tutkimuskohteiksi valittiin tutkimusalueen kaikki GTK:n maa-ainestietokannassa olevat pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soramuodostumiksi merkityt alueet. Myös voimassa oleville maa-aineslupaalueille tehtiin maastokäynti mahdollisten hiekka- ja soramuodostumien löytämiseksi. Tutkimusalueelta ei ole tehty 1: maaperäkarttaa kuin Raahen kaupungin alueelta, mutta alueelta on kuitenkin käytettävissä 1: maaperän yleiskartta. Maastotarkastelut suoritettiin marraskuussa Tutkimuskohteissa selvitettiin alueen pintamaalaji, maanpinnan kivisyys, kalliopaljastumat ja moreenialueiden sijainti. Lisäksi käytiin mahdollisimman monella ottoalueella, joiden hiekka- ja soraleikkauksista havainnoitiin aineksen laatua. Leikkauksista arvioitiin muodostumien hiekan, soran ja murskattavan aineksen määriä. Tutkimuskohteissa suoritettiin myös muodostumien uudelleenrajauksia. Myös ainesten ottoa haittaavista ja rajoittavista tekijöistä tehtiin havainnot maastokäynneillä. Ottoalueilla arvioitiin keskimääräinen ottotaso sekä päivitettiin ottoalueiden koko vastaamaan nykytilaa. Ottoalueiden pohjatasoja mitattiin VRS-GPS laitteistolla, minkä avulla pystytään arvioimaan keskimääräinen paksuus ja ainesmäärät muodostumalle. Lisäksi tehtiin havaintoja pohjavesiolosuhteista. Pohjavesialueilla tulee nykyohjeistuksen mukaan ottoalueiden maakerroksen suojakerrospaksuus olla vähintään 4 m pohjaveden pinnan yläpuolella. Useimmat tutkimusalueen hiekka- ja soramuodostumat sijaitsevat I tai II luokan pohjavesialueilla. Maastokäyntien yhteydessä suunniteltiin alustavasti myös maatutkalinjojen paikat. Maatutkalinjat pyritään sijoittamaan siten, että saataisiin mahdollisimman paljon lisätietoa muodostumien maa-aineksen laadusta ja määrästä. Maatutkalinjoja suunniteltaessa otetaan myös huomioon maaston soveltuvuus maastoajoneuvolla liikkumiseen siten, ettei siitä aiheudu ympäristölle haittaa Hiekka- ja soramuodostumien uudelleen rajaaminen ja massojen laskenta Tutkimusalueen kaikki GTK:n maa-ainesrekisterissä olevat hiekka ja soramuodostumat maastotarkastettiin. Muodostumien maa-ainesottoalueilla havainnoitiin ottoalueen koko, lajitteet ja arvioitiin niiden prosentuaaliset osuudet koko muodostuman pohjavedenpinnan yläpuolisista massoista. Muodostumien alustavat uudelleenrajaukset suoritettiin maastokäyntien yhteydessä, joita myöhemmässä vaiheessa vielä tarkennettiin. Ottoalueiden pohjataso mitattiin VRS-GPS laitteella, jolloin voidaan laskea tarkemmat maa-ainesmäärät hiekka-soramuodostumille. Muodostumien pohjatasona käytettiin selvästi yleisimmin pohjavedenpintaa, mutta myös kallionpintaa käytettiin pohjatasona muutamissa tutkimuskohteissa. Muodostumarajojen ulkopuolelle on jätetty ne alueet, missä pohjatason (pohjavesi-/kallionpinta) yläpuolisen hiekka- ja sorakerroksen paksuus on alle 1 metri. Massojen uudelleen laskennassa hyödynnettiin myös MML:n laserkeilausaineistoa, joka kattaa koko tutkimusalueen. Tällä menetelmällä saadaan riittävällä tarkkuudella selville muodostumien maanpinnan korkeudet ja sen avulla pystytään arvioimaan hyvin muodostuman keskipaksuus ja siten myös maa-ainesmäärät. Maa-ainesesiintymien massat on ilmoitettu kolmeen lajiteluokkaan seuraavasti: Luokka A Luokka B Luokka C Murskattava aines (Ø mm) Sora (Ø 2-60 mm) Hiekka (Ø 0,2-2 mm)

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä. Menetelmä perustuu maahan lähetettyjen radiotaajuisten ( MHz) aaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin, jotka tallennetaan digitaalisesti. Radiotaajuisten aaltojen lähetys-vastaanottosykli toistuu useita kertoja sekunnissa, minkä tuloksena saadaan jatkuvaa profiilikuvaa maankamaran sähköisistä rajapinnoista. Maatutkalaitteistoon kuuluu lähetin ja vastaanotinantennin lisäksi keskusyksikkö, kaapelit, paikannusjärjestelmä sekä vetolaitteistot (maastoauto, mönkijä tai moottorikelkka) ja telineet (kuva 2). Kuva 1. Geologian tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen yksikön maatutkalaitteisto (Kuva: Jari Väätäinen/GTK). Maatutkaluotauksen syvyysulottuvuus on optimaalisissa olosuhteissa ja antennista riippuen jopa m. Menetelmä toimii parhaiten harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa yleisesti metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperäkerrosten rakenteesta. Nämä tiedot ovat oleellisia erityisesti vähän kairaustietoa tai maaperäleikkauksia sisältävillä alueilla. Maatutkaprofiilien tulkinta perustuu sähköisten rajapintojen ja yksittäisten heijasteiden tarkasteluun sekä niiden geologiseen selittämiseen. Tulkintavaiheessa maatutkauksen aikamittakaava muutetaan syvyysmittakaavaksi. Maatutkaprofiileissa näkyvä syvyysskaalaa voidaan pitää kuitenkin vain ainoastaan suuntaa antavana. Esim pohjaveden ylä- ja alapuolisten maapeitteitten paksuuksia ei voida esittää yhtä aikaa samassa profiilissa. Mittausaika 450 nanosekuntia pohjaveden yläpuolisessa kuivassa hiekassa (Er~6) vastaa noin 25 metriä kun taas saman mittausajan ja täysin vedellä kyllästyneen hiekan (Er 16 20) syvyysulottuvuus on noin puolet edellisestä. Tutkauksessa havaitut heijasteet pyritään lisäksi mahdollisuuksien mukaan korreloimaan muun saatavilla olevan aineiston kanssa (mm. kairaustulokset, maaperäleikkaukset ja muu geofysikaalinen aineisto).

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Tutkimusalueen olosuhteista sekä tutkattavien linjojen pituudesta ja lukumäärästä riippuen työpäivän aikana voidaan suorittaa maatutkausta keskimäärin 5-15 kilometriä. Yhden mittauspäivän tulosten tulkintaan kuluu yleensä 1-2 työpäivää. Maatutkaluotaukselle on tyypillistä, että keskimäärin noin % mittauslinjoista on hyviä ja tulkintakelpoisia. Valituilla kohteilla tehtiin maatutkaluotausta helmikuussa 2013 yhteensä 7,8 km. Kohteiden valintaan vaikutti hiekka- ja soramuodostumien maaperäkerrosten paksuuksien ja laadun vähäinen tieto. Maatutkauskohteiksi valittiin kolme hiekka-soramuodostumaa (Sarvankangas, Miilukangas ja Mustametsä), joista yksi (Mustametsä) sijaitsee III luokan pohjavesialueella. Luotauksissa käytettiin GTK:n SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia, jota vedettiin moottorikelkalla. Luotauksissa käytetty mittausaika oli 450 nanosekuntia. Linjojen paikannus maastossa suoritettiin tavallisella GPS paikantimella, jonka XY- tarkkuus on noin 2-3 metriä. Linjojen prosessoinnissa ja tulkinnassa käytettiin Geo Doctor 2 -ohjelmistoa. Linjoja voidaan prosessoida korostamalla näkyviä piirteitä ja poistamalla häiriöitä (taustanpoisto, signaalin vahvistus ja vertikaalisuodatus). Digitaaliset maatutkalinjat tallennetaan GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä tiedostoina että paperitulosteina. Luotausprofiileista tulkitaan maaperän aineksen pääpiirteet sekä mahdollisuuksien mukaan myös pohjaveden-, moreenin- ja kallionpinta.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 3 KALLIOKIVIAINESTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU RP-kivi projektin alueella on 118 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta (Kartta 2). Vuoden 1990 aikana kartoitetuista kohteista tähän raporttiin sisällytettiin 37 kallioaluetta ja näistä tehtiin silloin kuudet kiviainestestit. Kesän 2012 aikana kartoitettiin lisäksi 81 kallioaluetta. Näistä kohteista neljästä tehtiin asianmukaiset kiviainestestit. Kartta 2. RP-kivi alueen kaikki kalliokiviaineskohteet sekä Laivakankaan kaivosalue.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 2. Kalliokiviaineskohteiden arvioitu lujuusluokka. Kunta Lujuusluokka TIEL 1995 Yhteensä I II III IV >IV Merijärvi Pyhäjoki Raahe Yhteensä Kalliokiviainesten virallisia laatuluokkajärjestelmiä on ollut käytössä kaksi: TVH1988 (Tie- ja vesirakennushallitus 1988) sekä TIEL1995 (Tielaitos 1995). Vuoden 1995 jälkeen käytössä on ollut TIEL1995 ja kaikki uudet havainnot on tehty tämän luokituksen mukaan. Tässä raportissa on kuitenkin huomioitu myös vuonna 1990 tehtyjä havaintoja ja silloin käytössä oli TVH1988. Tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi on vuoden 1990 havainnot muutettu uuteen luokitukseen. GTK:n ylläpitämän Kiviainestilinpitoohjelma (Kitti-palvelu, luokittelee kivet kolmeen kategoriaan: Luja, keskiluja ja massakivi. Alla olevassa kuvassa (kuva 2) on havainnoitu luokkien muuttuminen ja niiden vertailu sekä mitkä lujuusluokat kuuluvat Kitti-palvelun eri luokituksiin. Kuva 2. Laatuluokkien vertailu (lähde, Taulukko 3. Kitti-palvelun mukainen kiviainesten lujuusluokitus. Kunta Luja Kiviaines Keskiluja kiviaines Massakivi Yhteensä Merijärvi Pyhäjoki Raahe Yhteensä Kaikista 118 kartoitetuista kohteesta 9 kalliota on Kitti-luokituksen mukaan arvioitu olevan lujaa kiviainesta, 58 keskilujaa ja 51 massakiveä (taulukko 2 ja 3). Testatuista 10 kohteesta kolme on lujaa kiviainesta, neljä keskilujaa ja kolme massakiveä (liite 1).

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Massat Kalliokiviainesten massaksi lasketaan se kiviainesmäärä joka on maksimin ja -10 metrin välillä. Yleensä määrä lasketaan maksimin ja maanpinnan väliltä mutta Länsi Suomen matalien kallioiden vuoksi mukaan lasketaan myös 10 metriä maanpinnan alapuolella oleva kallio. Vaihtelevan kalliopinnan korkeuden vuoksi on nämä tulokset usein jaettu kahdella jotta saataisiin enemmän totuudenmukainen arvio. Mutta kaikki arviot ovat maastossa liikkuneen geologin arvioita ja ilmoitettuja kiintokuutiomääriä on pidettävä ainoastaan suuntaa-antavana tietona. Kuva 3. Tilavuuslaskentamalli. Taulukko 4. Kalliokiviaineskohteiden arvioidut massamäärät kunnittain ja lujuusluokittain (massat perustuvat kartoittajan arvioon kallioalueen suuruudesta). Kunta Kiviaineskohteiden Massamäärä lujuusluokittain TIEL 1995 (milj. m³) Yhteensä lukumäärä I II III IV >IV milj. m³ Merijärvi ,44 0 0,33 0,77 Pyhäjoki 87 0,4 2,3 12, ,4 28,9 Raahe ,82 0,6 8,7 12,1 Yhteensä 118 0,4 2,3 16,04 2,6 20,43 41,77

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 4 KALLIOKIVIAINESKOHTEIDEN ESITTELY Seuraavaksi esitellään kaikki parhaat kalliokiviaineskohteet joista on tehty asianmukaiset kiviainestestit. Jokaisesta kohteesta on kuvaus sekä kohdekartta. RP-kivi projektin aikana kartoitetuista kohteista on useammista myös valokuvat ja testatuista kohteista tulokset. Kaikkien muiden kalliokiviaineskohteiden tärkeimmät tiedot listataan liitteessä 1. Korkiakallio Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: LETU Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: II-IV Pinta-ala: 270 x 200 m Kivilaji: Tonaliitti Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Valtatielle 8 noin 550m. Kuva 4. Korkiakallion näyte Kuvaus: Pieniä huonosti paljastuneita kallioita jotka levittäytyvät laajemmalle alueelle. Kivi on laadultaan hyvin vaihtelevaa. Testitulosten perusteella keskilujaa kiviainesta josta saadaan hyvä yleismurske joka soveltuu mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useampien liikennemääräluokitusten mukaisille teille. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 3. Korkiakallion kalliokiviaineskohde. Taulukko 5. Korkiakallion testitulokset (Oulun Geolaboratorio). Tulos Luokka Koestandardi Kiintotiheys 2,67 Mg/m³ SFS-EN Kuulamyllyarvo 9,3 An 10 PANK 2207 raaka-ainetesti Los Angeles-luku 29 LA 30 SFS-EN Litteysluku, FI 30 FI 30 SFS-EN Vedenimeytyminen (8-16mm) 0,3 % WA 24 1 SFS-EN

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Palokangas P Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: KRK Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: III-IV Pinta-ala: 300 x 300m Kivilaji: Pieni-keskirakeinen, vihertävä gabro. Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Alue sijaitsee maantien vieressä josta Pyhäjoki- Vihanti tielle noin 2,5km ja Pyhäjoen keskustaan noin 20km. Kuva 5. Palokankaan näyte Kuvaus: Kohde on pyöreähkö kallioinen kangas joka kohoaa pari metriä ympäristöstä. Kivi vaihtelee diabaasimaisesta gabrosta porfyyrimaiseen granodioriittiin. Testitulosten perusteella keskilujaa kiviainesta josta saadaan hyvä yleismurske joka soveltuu mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useampien liikennemääräluokitusten mukaisille teille. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna Kuva 6. Palokankaan kallioalue sekä näyte. Kartta 4. Palokankaan kohdekartta. Taulukko 6. Palokankaan testitulokset (Oulun Geolaboratorio). Tulos Luokka Koestandardi Kiintotiheys 2,83 Mg/m³ SFS-EN Kuulamyllyarvo 15,4 An 19 PANK 2207 raaka-ainetesti Los Angeles-luku 21 LA 25 SFS-EN Litteysluku, FI 30 FI 30 SFS-EN Vedenimeytyminen (8-16mm) 0,5 % WA 24 1 SFS-EN

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Laukansalmi Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: KRK Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: II Pinta-ala: 150 x 50 m Kivilaji: Keskirakeista vaaleanharmaata graniittia. Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Metsätie vieressä, 6km valtatielle 8. Kuva 7. Laukansalmen näyte Kuvaus: Matalassa hiekkamaastossa oleva melko yhtenäinen, pienistä paljastumista koostuva, kohde. Testitulosten perusteella lujaa kiviainesta josta saadaan erittäin hyvä yleismurske joka sopii yleiseen rakentamiseen ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin lähes kaikkien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 5. Laukansalmen kohdekartta. Taulukko 7. Laukansalmen kohteen testitulokset (Oulun Geolaboratorio). Tulos Luokka Koestandardi Kiintotiheys 2,66 Mg/m³ SFS-EN Kuulamyllyarvo 8,0 An 10 PANK 2207 raaka-ainetesti Los Angeles-luku 19 LA 20 SFS-EN Litteysluku, FI 28 FI 30 SFS-EN Vedenimeytyminen (8-16mm) 0,5 % WA 24 1 SFS-EN

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Kettukaarat Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: KRK Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: II-III Pinta-ala: 200 x 200m Kivilaji: Pieni-keskirakeinen emäksinen vulkaniitti Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Metsätien vieressä josta Parhalahteen valtatie 8:lle noin 11km. Kuva 8. Kettukaarat näyte. Kuvaus: Hiekkamaastossa erillisinä kumpareina sijaitsevat paljastumat. Testitulosten perusteella vulkaniitti on keskilujaa kiviainesta josta saadaan hyvä yleismurske joka soveltuu mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useampien liikennemääräluokitusten mukaisille teille. Kohteen hyödyntämistä saattaa rajoittaa kohteen sijainti arvokkaalla kallioalueella. Testikohteita valittaessa suojelualuetta ei vielä ollut GTK:n käytössä olevassa kartta-aineistossa. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 6. Kettukaaran kohdekartta. Taulukko 8. Kettukaarat testitulokset (Oulun Geolaboratorio). Tulos Luokka Koestandardi Kiintotiheys 2,97 Mg/m³ SFS-EN Kuulamyllyarvo 12,4 An 14 PANK 2207 raaka-ainetesti Los Angeles-luku 16 LA 20 SFS-EN Litteysluku, FI 28 FI 30 SFS-EN Vedenimeytyminen (8-16mm) 0,50 % WA 24 1 SFS-EN

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Liisalanlampi S Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus:HMM$ Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: III Pinta-ala: 200 x 100m Kivilaji: Tuffiitti Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Valtatielle 8 matkaa 1,8 km. Kuvaus: Liisanlammen kallioalue sijaitsee Hanhikiven välittömässä läheisyydessä. Soveltuu päällystekerroksiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisilla tieosuuksilla, tierakenteiden kantava kerros, sorateiden pintaukset ja rakennekerrokset, rautateiden rakennekerrokset, yleinen rakentamiskäyttö (väylät ja alueet). Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 7. Liisalanlammen S kohdekartta.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Pohjankylä Kunta: Pyhäjoki Havaintotunnus: SSG$ Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: IV Pinta-ala: 400 x 600m Kivilaji: Granodioriitti Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Vihannintielle noin 1,5 km ja tästä edelleen valtatielle 8 noin 1,6km. Kuvaus: Soveltuu päällystekerroksiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisilla tieosuuksilla, tierakenteiden kantava kerros, sorateiden pintaukset ja rakennekerrokset, rautateiden rakennekerrokset, yleinen rakentamiskäyttö (väylät ja alueet). Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 8. Pohjankylän kohdekartta.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Uudetniityt SW Kunta: Raahe Havaintotunnus:HKN$ Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: >IV Pinta-ala: 200 x 200m Kivilaji: Amfiboliitti Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Valtatielle 8 matkaa metsätietä pitkin noin 6 km. Kuvaus: Soveltuu massatäytöksi ja yleiseen rakentamiskäyttö ilman tarkkoja laatuvaatimuksia, tierakenteiden jakavaan kerrokseen, suodatinkerrokseen ja alusrakenteisiin (pengertäyttö), sorateiden pintaukseen. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 9. Uudetniityt SW alueen kohdekartta

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 Eskolankoski Kunta: Raahe Havaintotunnus: SSG$ Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: >IV Pinta-ala: 700 x 110 m Kivilaji: Kvartsidioriitti Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Kantatie 88 (Raahentie) sijaitsee 400m kohteesta, kohteen läpi kulkee metsäautitie. Kuvaus: Soveltuu massatäytöksi ja yleiseen rakentamiskäyttöön ilman tarkkoja laatuvaatimuksia, tierakenteiden jakavaan kerrokseen, suodatinkerrokseen ja alusrakenteisiin (pengertäyttö), sorateiden pintaukseen. Kohde kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 10. Eskolankosken kohdekartta.

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Vaivankallio Kunta: Raahe Havaintotunnus: SSG$ Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: IV Pinta-ala: 200 x 100m Kivilaji: Tonaliitti Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Noin 200m metsäautotieltä, josta noin 3 km tielle 8121, josta edelleen 12 km valtatielle 8 ja Raahen kaupunkiin. Kuvaus: Soveltuu päällystekerroksiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisilla tieosuuksilla, tierakenteiden kantava kerros, sorateiden pintaukset ja rakennekerrokset, rautateiden rakennekerrokset, yleinen rakentamiskäyttö (väylät ja alueet). Kohde kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 11. Vaivankallion kohdekartta.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Nahkakallio Kunta: Raahe Havaintotunnus:HKN$ Koordinaatit: X: ; Y: Laatuluokka testattu: >IV Pinta-ala: 1300 x 200m Kivilaji: Kvartsidioriitti Tilavuus arvio: m³ Tieyhteydet: Metsäautotietä pitkin on kantatielle 88 matkaa 4,5 km. Kuvaus: Soveltuu massatäytöksi ja yleiseen rakentamiskäyttö ilman tarkkoja laatuvaatimuksia, tierakenteiden jakavaan kerrokseen, suodatinkerrokseen ja alusrakenteisiin (pengertäyttö), sorateiden pintaukseen. Kohde on kartoitettu ja testattu vuonna Kartta 12. Nahkakallion kohdekartta.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 Laivakankaan kultakaivos Raahen Laivakankaan kultakaivoksesta tulee vuosittain huomattava määrä sivukiveä jota voisi ajatella kiviaineskäyttöön. Tällä hetkellä (syyskuu 2012) sivukivelle ei ole jatkojalostussuunnitelmaa. Laivakankaan kaivokselta tuleva sivukivi on kivilajeiltaan kvartsidioriittia, vulkaniittia sekä graniittisia kivilajeja. Kaivosyhtiö on testannut sivukivensä Oulun Geolaboratoriossa keväällä 2012 ja niiden tulosten (taulukko 9) perusteella kivi soveltuisi hyvin moneen kiviainesten käyttö kohteeseen. Kuva 9. Laivakankaan sivukivi. Kivilaji: Hieno-keskirakeinen, suuntautunut, harmaa graniitti Laatuluokka testattu: I-II Tieyhteydet: Kaivokseen johtava tie. Kuvaus: Päämineraalit ovat kvartsi (noin 40 %), maasälvät (noin 40 %) ja amfibolit (noin 10 %). Muita mineraaleja ovat biotiitti, sussuriitti/serisiitti, epidootti, apatiitti, malmimineraalit (alle 1 %), muskoviitti, kloriitti ja zirkoni (tehdyt määritykset: petrografinen kuvaus (SFS-EN 932-3), tehnyt Pekka Kantola Oulun Geolaboratorio). Taulukko 9. Laivakankaan sivukiven testitulokset (Oulun Geolaboratorio, ) Kokeen nimi Tulos Luokka Menetelmä Kiintotiheys 2,7 Mg/m³ PANK 2107 Kuulamyllyarvo 8 PANK 2207 Raaka-ainetesti Los Angeles-luku 15 LA 20 SFS-EN

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 5 HIEKKA- SORAESIINTYMIEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1 Hiekka-soraesiintymät Pohjanmaan rannikkoalueilla harjut ovat tyypillisesti voimakkaasti tasoittuneita ja lisäksi pohjavedenpinta sijaitsee hyvin lähellä maanpintaa, jolloin karkein aines jää tavallisesti pohjavedenpinnan alapuolelle. Harjuihin liittyy yleisesti myös karkeampaa ainesta sisältäviä rantakerrostumia, jotka voivat olla useita metrejä paksuja (Valpola et al. 2009). Tyypillisesti Pohjanmaan harjujen rantakerrostumat ovat kuitenkin hiekkaa tai hietaa. Suuri osa (n. 76 %) Raahen seutukunnan hiekka- ja soravaroista sijaitsee tutkimusalueen pohjoisosassa olevassa luode-kaakko suuntaisessa Vihannin harjujaksossa. Vihannin harju on syntynyt kahden jäätikkökielekkeen välisessä saumassa sijaitsevaan tunneliin tai railoon, eli kyseessä on ns. saumamuodostuma. Syntymekanismi selittää harjun materiaalin voimakkaan vaihtelun, sekä moreenimäkien ja moreeniaineksen esiintymisen jopa harjun sisäosissa. Myöhemmässä vaiheessa harjunrakenteeseen on vaikuttanut jäätikön perääntymisen jälkeinen maankohoaminen ja pitkäkestoiset rantavaiheet. Rantavoimien seurauksena Vihannin harjun alkuperäinen harjumuoto on hävinnyt lähes kokonaan ja nykyisin suurin osa maanpinnalla nähtävästä harjusta on rantavoimien muokkaamaa ja uudelleen kerrostamaa harjuainesta (Paalijärvi 2008). Harjujakson ydinosa sisältää karkeaa hiekkaa ja soraa ja on hyvin vettä johtava. Sen lievealueet ovat pääosin hiekkaisia rantakerrostumia (Ekholm-Peltonen et al. 2005). Harjujakso kuuluu suurimmaksi osaksi I luokan pohjavesialueeseen, joten alueen maa-ainesotto edellyttäisi sitä, että pystytään jättämään vähintään 4 m paksu suojaava maakerros pohjavedenpinnan yläpuolelle. Tutkimusalueen pohjavesialueilla pohjavedenpinnan yläpuolisten hiekka- ja sorakerrostumien paksuus vaihtelee yleensä noin 2-4 m välillä, joten maa-ainesottoon tarkoitetun uuden luvan saaminen I ja II luokan pohjavesialueilla on siten useimmiten käytännössä mahdotonta. Tutkimusalueella on yhteensä 42 kpl pohjavedenpinnan yläpuolisia hiekka-soramuodostumia, joista 22 kpl sijaitsee I ja II luokan pohjavesialueilla. III luokan pohjavesialueilla esiintyy kolme hiekkasoramuodostumaa (Tähjänjoki, Mustametsä ja Kaivosoja), jotka ovat ainekseltaan pääosin hiekkaa (liite 5 ja kuva 10).

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 Kuva 10. Mustametsän muodostuma, jonka aines on pohjavedenpinnan yläpuolella hiekkavaltaista. Muodostuma kuuluu III luokan pohjavesialueeseen. Kaikissa tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisissa hiekka- ja soramuodostumissa on arvioitu olevan maa-ainesta yhteensä 21,5 milj. m³, josta 18,1 milj. m³ on hiekkaa ja 2,8 milj. m³ soraa. Esiintymissä murskattavaksi soveltuvaa ainesta on 0,5 milj. m³ (kuva 11 ja taulukko 10). Muodostumat, jotka sisältävät soraa ovat lähes poikkeuksetta I ja II luokan pohjavesialueilla. Ainoastaan alle 6,0 % tutkimusalueen sora-ainesmääristä esiintyy I ja II luokan pohjavesialueiden ulkopuolella. Niin ikään I ja II luokan pohjavesialueiden ulkopuolelle jää vain n. 19 % kaikista hiekka- ja soramuodostumien kokonaisainesmääristä. Pohjavesialueiden ulkopuoliset muodostumat ovat hyvin usein melko pieniä ja matalia rantakerrostumia, ja lähes poikkeuksetta raekoostumukseltaan joko hienohiekkaa tai hiekkaa. Tutkimusalueella esiintyy suhteellisen vähän hiekka- ja soramuodostumia. Tämä johtuu siitä, että alueella on vallinnut viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana passiivisen jään alue. Näiltä alueilta puuttuu tyypillisesti harjut ja muut karkearakeiset maaperämuodostumat (Punkari 1997). Tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisten hiekka- ja soramuodostumien maa-ainesmäärät ovat osalla muodostumista hieman pienemmät kuin tällä hetkellä maa-ainesrekisterissä ilmoitetaan, sillä muodostumien maa-ainesten ottomäärät ovat osittain päivittämättä tai vanhentuneet. Myös osalle muodostumista maa-ainesmäärät on laskettu aikaisempaan verrattuna pienemmällä keskimääräisellä kerrospaksuudella. Tutkimusalueen hiekka-soramuodostumien maa-ainesmäärät ovat vähentyneet yhteensä n. 2.3 milj.m³.

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 23 Raahen seudun hiekka-soramuodostumien maa-ainesmäärät Ainesmäärät ( tm³) Hiekka Sora Murskattava Kuva 11. Tutkimusalueen hiekka- ja soramuodostumien kokonaismaa-ainesmäärät. Taulukko10. Raahen seutukunnan maa-ainesesiintymien yhteenvetotiedot Esiintymät (kpl) 42 Pinta-ala (km²) 12 Hiekka (tm³) Sora (tm³) 2800 Murskattava (tm³) Maatutkaluodatut muodostumat Maatutkaluotauksella tutkittujen muodostumien (Sarvakangas, Miilukangas ja Mustametsä) maaperän koostumuksesta ja rakenteesta saatiin hyvä yleiskuva. Miilukankaan ja Sarvankankaan pohjavedenpinnan syvyyden tarkka määrittäminen luodatuilta linjoilta on vaikeaa referenssitietojen puutteen ja pohjavedenpinnan läheisyyden vuoksi. Sarvakankaan pohjaveden yläpuolisen hiekka-soramuodostuman kerrospaksuus on keskimäärin arviolta noin 2 metriä ja enimmillään noin 4 metriä. Muodostuma on hienohiekka/ hiekkavaltainen rantakerrostuma. Miilukankaan muodostuman keskiosassa moreeni nousee hyvin lähelle maan pintaa. Moreeni on koostumukseltaan todennäköisesti hiekkamoreenia, mutta ko. aineksen laatua ei voida varmistaa pelkällä maatutkauksella. Muodostuman reuna-alueilla on jonkin verran hienohiekka/hiekkaista - ainesta. Näiden pohjaveden yläpuolisten reunaosien kerrospaksuus on maatutkaluotauksen perusteella keskimäärin 2 metriä. Mustametsän muodostuma sijaitsee III luokan pohjavesialueella ja alueelle on suoritettu ELY:n toimesta havaintoputkiasennuksia. Pohjavedenpinta alueella on hyvin lähellä

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 24 maanpintaa, sillä havaintoputkitietojen mukaan pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee havaintoputken yläpäästä mitattuna 1,9-3,4 metrin välillä. Maatutkaustulosten perusteella moreenin päällä oleva aines on hienohiekka/hiekkaa lukuun ottamatta ohuita ja katkonaisia silttikerroksia. Esiintymän hienohiekka/hiekkakerrostumat ovat paksuimmillaan noin 14 metriä, mutta paikoitellen lajittuneita kerrostumia esiintyy vain ohuelti moreenin päällä (Kuva 12). Kuva 12. Maatutkakuvaa Mustametsän muodostumalta. Kuvassa on käytetty veden kyllästämälle hiekkaiselle materiaalille soveltuvaa dielektrisyysarvoa Hyödyntämiskelpoiset moreenimuodostumat Raahen-Pyhäjoen alueelta ei tunneta merkittäviä hyödyntämiskelpoisia moreenimuodostumia. Tutkimusalueen pohjoisosan Rogenmoreeni- tyyppiset moreenimuodostumat ovat ainekseltaan pääosin hiekkamoreenia, joiden pinnalla on usein kiviä ja lohkareita. Näiden jäätikön liikkeensuuntaan nähden poikittaisten muodostumien lajittuneen aineksen löytyminen on todennäköisintä moreenimuodostumien kaakkoisreunoilla (Iisalo 1974) (Kuva 13). Pyhäjoelta noin 6 km kaakkoon esiintyy myös crag and tail eli kalliosydän tyyppisiä drumliineja. Muodostumat koostuvat kalliomäestä ja jään liikesuuntaan nähden kalliomäen suojasivulla olevasta suhteellisesti matalammasta ja kapeammasta ns. hännästä (Kuva 13). Esim. Kötinkankaan hiekka-soramuodostumaksi merkitty alue sijaitsee juuri tämän tyylisessä moreenimuodostumassa. Drumliinien aineksesta yleensä suurin osa on sekalajitteista moreeniainesta, mutta muodostumien itä/kaakkoispäädyssä saattaa olla suuriakin määriä lajittunutta ainesta kuten soraa ja hiekkaa (Eriksson et

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 25 al. 2005). Kötinkankaan hiekka-soramuodostuman häntäosa koostuu suurimmaksi osaksi hiekasta, jossa on mukana arviolta noin 10 % soraa ja 10 % murskattavaksi kelpaavaa ainesta. Muodostuma kuuluu I luokan pohjavesialueeseen, mutta alueelta ei ole otettu vettä enää vuosiin. Drumliinien ja muiden kumpumoreenityyppisten muodostumien hyödyntämistä maa-ainesottoon rajoittaa ensisijaisesti niiden aineksen heterogeenisuus. Moreenitutkimukset perustuvat yleensä yksityiskohtaiseen maastokartoitukseen ja koekuopitukseen, jonka yhteydessä mm. lasketaan moreenin kivisyys ja otetaan maalajinäytteitä, jolloin pystytään määrittämään aineksen soveltuvuus eri käyttötarkoitukseen. Ko. toimia ei tähän tutkimukseen sisältynyt, joten esim. tutkimusalueen pohjoisosan n. 350 km² Rogenmoreeni alueella on tarvittaessa suoritettava jatkotutkimuksia ennen moreenimuodostumien ottamista maa-aineskäyttöön. Ko. Rogen moreenialueen tutkiminen vaatisi arviolta noin koekuopan tutkimusohjelman. Kuva 13. Vasemman puoleisessa kuvassa on crag and tail tyyppisiä moreenimuodostumia. Vihreä väri esittää Kötinkankaan hiekka-soramuodostumaksi merkittyä aluetta. Oikean puoleisessa kuvassa on Rogenmoreeneja. Kuvien nuolet osoittavat viimeisen jäätiköitymisvaiheen virtaussuuntaa.

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 26 6 YHTEENVETO Projekti toteutui ja tavoitteet saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Tuotantolaatuisia kiviaineksia löydettiin hyvin Hanhikiven alueen lähettyviltä. Uusia kallioalueita kartoitettiin 81 kappaletta. Näistä useammat soveltuvat kiviaineskäyttöön. Uusista kalliokiviainesvarannoista testattiin neljä esiintymää. Tarkemmat tutkimukset on tehtävä ennen tuotantosuunnitelmaa. Etsintäkartoituskohteet valittiin riittävillä suojeluetäisyyksillä asutuksesta, vesistöistä ja muista häiriintyvistä kohteista olemassa olevan kartta-aineiston perusteella. Ympäristöarviointi tehtiin myös maastossa. Näytteenottokohteille tehtiin tarkentava ympäristötarkastelu Oiva-palvelun avulla (OIVA- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille: wwwp2.ymparisto.fi). Kohteissa ei tarkasteluhetkellä ollut ympäristö eikä muita rajoitteita. GTK on tehnyt Raahe-Pyhäjoen alueen hiekka- ja soramuodostumatietojen päivityksen. Tutkimusalueella on yhteensä 42 kpl pohjavedenpinnan yläpuolisia hiekka-soramuodostumia, joista 51 % esiintyy I ja II luokan pohjavesialueilla. III luokan pohjavesialueilla esiintyy kolme hiekka-soramuodostumaa (Tähjänjoki, Mustametsä ja Kaivosoja). Tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisissa hiekka- ja soramuodostumissa on arvioitu olevan maaainesta yhteensä 21,5 milj. m³, josta 18,1 milj. m³ on hiekkaa, 2,8 milj. m³ soraa ja murskattavaksi soveltuvaa ainesta 0,5 milj. m³. Esiintymät, jotka sisältävä soraa ovat lähes poikkeuksetta I ja II luokan pohjavesialueilla. Alle 6,0 % tutkimusalueen sora-ainesmääristä esiintyy I ja II luokan pohjavesialueiden ulkopuolella. Tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisista hiekka- ja soravaroista noin 81 % sijoittuu 1. ja 2. luokan pohjavesialueille. Noin 76 % tutkimusalueen hiekka- ja soravaroista sijaitsee tutkimusalueen pohjoisosassa olevassa luode- kaakko suuntaisessa Vihannin harjujaksossa. Maatutkaluotausta suoritettiin Sarvakankaan, Miilukankaan ja Mustametsän muodostumilla. Maatutkauksen perusteella Sarvakankaan pohjaveden yläpuolisen hiekka-soramuodostuman kerrospaksuus on keskimäärin arviolta noin 2 metriä ja enimmillään noin 4 metriä. Muodostuma on hienohiekka/ hiekkavaltainen rantakerrostuma. Miilukankaan muodostuman keskiosa on pääosin moreenia. Moreeni on tulkittu hiekkamoreeniksi, mutta täyttä varmuutta aineksen laadusta ei saada pelkällä maatutkauksella. Muodostuman reuna-alueilla on jonkin verran hienohiekka/hiekka-ainesta. Näiden pohjaveden yläpuolisten reunaosien kerrospaksuus on keskimäärin 2 metriä. Mustametsän muodostuma sijaitsee III luokan pohjavesialueella. Tällä alueella pohjavedenpinta on hyvin lähellä maanpintaa, sillä havaintoputkien yläpäästä mitattuna pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee alueesta riippuen 1,9-3,4 metrin välillä. Maatutkaustulosten perusteella moreenin päällä oleva aines on hienohiekka/hiekkaa lukuun ottamatta ohuita ja katkonaisia silttikerroksia. Esiintymän hienohiekka/hiekka kerrostuma on paksuimmillaan noin 14 metriä, mutta paikoitellen lajittunutta ainesta esiintyy vain ohuelti moreenin päällä. Tutkimusalueen pohjoisosan Rogenmoreeni- tyyppiset moreenimuodostumat ovat ainekseltaan pääosin hiekkamoreenia, joiden pinnalla on usein kiviä ja lohkareita. Näiden muodostumien lajittuneen aineksen löytyminen on todennäköisintä moreenimuodostumien kaakkoisreunoilla. Pyhäjoen läheisyydessä esiintyy myös crag and tail eli kalliosydän tyyppisiä drumliineja. Muodostumat koostuvat kalliomäestä ja jään liikesuuntaan nähden kalliomäen suojasivulla olevasta ns. hännästä. Kötinkankaan hiekkasoramuodostumaksi merkitty alue sijaitsee juuri tämän tyylisessä moreenimuodostumassa. Drumliinien aineksesta yleensä suurin osa on sekalajitteista moreeniainesta, mutta muodostumien itä/kaakkoispäädyssä voi olla suuriakin määriä soraa ja hiekkaa. Drumliinien ja muiden kumpumo-

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27 reenityyppisten muodostumien hyödyntämistä maa-ainesottoon haittaa ensisijaisesti niiden aineksen heterogeenisuus. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei ole tehty tarkempia moreenitutkimuksia, jotka perustuvat yleensä yksityiskohtaiseen maastokartoitukseen ja koekuopitukseen. Tutkimusalueen pohjoisosan n. 350 km² Rogenmoreeni alueella on tarvittaessa tehtävä jatkotutkimuksia ennen moreenimuodostumien ottamista maa-aineskäyttöön. Rogenmoreenialueen tutkiminen vaatisi arviolta noin koekuopan tutkimusohjelman.

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 28 7 AINEISTON ARKISTOINTI JA SÄILYTYS Projektin toteutukseen liittyvät asiakirjat ja tutkimusmateriaali säilytetään Geologian tutkimuskeskuksessa, Länsi-Suomen yksikössä, Kokkolassa. Säilytyspaikan osoite- ja yhteystiedot: Geologian tutkimuskeskus PL 97, Vaasantie Kokkola Puhelinvaihde: Tiedustelut: info@gtk.fi Kaikki kalliokiviaineshavainnot on tallennettu GTK:n Geotietoytimeen sekä GTK:n ylläpitämään Kittipalveluun (Kiviainestilinpito, Hiekka- soramuodostumien uudet tiedot on tallennettu GTK:n Maa-ainestietokantaan sekä yllä mainittuun Kitti-palveluun. Maatutkaluotauksen aineistot on tallennettu GTK:n tietokantoihin.

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29 8 LÄHDELUETTELO Ekholm-Peltonen, M.,Jaako, M., Miettunen, A., Pesälä, P. & Viitasaari, T Selvitys pohjavesivarojen tutkimustarpeista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Multiprint Oy Oulu. 139 s. Eriksson, B., Grönlund, T., Johansson, P., Kejonen, A., Kujansuu, R., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1: selitys. Julkaisussa: Johansson, P. & Kujansuu, R.(toim). Moreenimuodostumat. Vammalan Kirjapaino Oy s Iisalo, E Soravarantojen arviointi TVL:n Keski-Pohjanmaan piirissä. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoraportti. 116 s. Iisalo, E Soravarantojen arviointi TVL:n Oulun piirin länsiosassa osa 1. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoraportti. 132 s. Laxström, H Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoraportti. 156s. Paalijärvi, M Vihanninharjun pohjaveden tarkkailuohjelma Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti. 19 s. Punkari, M Glacial and glaciofluvial deposits in the interbolate areas of the scadinavian ice sheet. Quartenary science reviews. Vol pp. Valpola, S., Rankonen, E., Lyytikäinen, A., Laxtröm, H., Auri, J.,Koivisto, A-M., Antikainen, M., Hyry, I., Breilin, O. & Rämet.,J Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Keski-Pohjanmaan loppuraportti. Länsi- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2009. Painopaikka Oy Vaasa. 48s.

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30 9 LIITTEET Liite 1. Kalliokiviaineskohteet Liite 2. Raahen kalliokiviaineskohteet kartta Liite 3. Pyhäjoen kalliokiviaineskohteet kartta Liite 4. Raahe-Pyhäjoen alueen hiekka ja soramuodostumat Liite 5. Raahen seudun hiekka- ja soraesiintymät kartta

34 Raahe -Pyhäjoki alueen Kalliokiviaineakohteet Liite 1 NR Kunta Tunnus X Y Kohde Laatuarvio TIEL1995 Testattu Kitti-luokitus Massa-arvio Kivilaji 1 Raahe LETU Kuussaarenneva III Keskiluja Granodioriitti 2 Raahe LETU Lankkuneva III Keskiluja Granodioriitti 3 Raahe LETU Löylyneva III Keskiluja Granodioriitti 4 Raahe LETU Tiuhulaisenlinna III Keskiluja Kvartsidioriitti 5 Raahe LETU Rönnö III Keskiluja Kvartsidioriitti 6 Raahe LETU Keilankalliot III Keskiluja Granodioriitti 7 Raahe LETU Annankangas III Keskiluja Granodioriitti 8 Raahe HKN$ Vanhasuo S >IV Massakivi Kvartsidioriitti 9 Raahe HKN$ Santerinkangas >IV Massakivi Kvartsidioriitti 10 Raahe SSG$ Yhteinen kangas S >IV Massakivi Gabro 11 Raahe SSG$ Paalinkangas >IV Massakivi Graniitti 12 Raahe HKN$ Leinostenvaara E >IV Massakivi Graniitti 13 Raahe SSG$ Lähdekorpi >IV Massakivi Gabro 14 Raahe RMAA Luolakangas >IV Massakivi Gabro 15 Raahe HKN$ Pöytäkivenkangas W >IV Massakivi Kiilleliuske 16 Raahe HKN$ Uudetniityt SW >IV Massakivi Amfiboliitti 17 Raahe HKN$ Uudetniityt S >IV Massakivi Kvartsidioriitti 18 Raahe RMAA Rajakangas >IV Massakivi Graniitti 19 Raahe HKN$ Ispinäneva E >IV Massakivi Kvartsidioriitti 20 Raahe HKN$ Tupakangas S >IV Massakivi Hornblendiitti 21 Raahe HKN$ Kumisevankangas IV Keskiluja Graniitti 22 Raahe SSG$ Eskolankoski >IV Massakivi Kvartsidioriitti 23 Raahe SSG$ Vaivankallio IV Keskiluja Tonaliitti 24 Raahe HKN$ Pöytäkivenkangas NE >IV Massakivi Dioriitti 25 Raahe HKN$ Vanhasuo SW >IV Massakivi Dioriitti 26 Raahe HKN$ Jokijärvi NE IV Keskiluja Vulkaniitti 27 Raahe HKN$ Jylhänkallio >IV Massakivi Kvartsidioriitti 28 Raahe HKN$ Nahkakallio >IV Massakivi Kvartsidioriitti 29 Raahe SSG$ Haavisto W >IV Massakivi Graniitti 30 Pyhäjoki LETU Juustonkallio III Keskiluja Gabro 31 Pyhäjoki LETU Haara Virpi >IV Massakivi Graniitti 32 Pyhäjoki LETU Kuusikairanräme III Keskiluja Graniitti 33 Pyhäjoki LETU Mäkikangas >IV Massakivi Graniitti 34 Pyhäjoki LETU Mäkikangas >IV Massakivi Porfyyrinen graniitti 35 Pyhäjoki LETU Latoräme III Keskiluja Porfyyrinen graniitti 36 Pyhäjoki LETU Pirttikangas >IV Massakivi Porfyyrinen graniitti 37 Pyhäjoki LETU Kehäkorpi >IV Massakivi Porfyyrinen graniitti 38 Pyhäjoki LETU Varenkangas >IV Massakivi Kiilleliuske 39 Pyhäjoki LETU Sydännevansaaret >IV Massakivi Porfyyrinen graniitti 40 Pyhäjoki LETU Lähdekangas P III Keskiluja Kiillegneissi 41 Pyhäjoki LETU Lähdekangas E III Keskiluja Gabro 42 Pyhäjoki LETU Kahlotin >IV Massakivi Porfyyrinen graniitti 43 Pyhäjoki LETU Lapinpäänkalliot III Keskiluja Granodioriitti 44 Pyhäjoki LETU Sydänneva >IV Massakivi Porfyyrinen graniitti 45 Pyhäjoki LETU Lahdennevanketo >IV Massakivi Porfyyrinen graniitti 46 Pyhäjoki LETU Juukkalankangas/toukkala III Keskiluja Granodioriitti 47 Pyhäjoki LETU Kivimäet III Keskiluja Graniitti 48 Pyhäjoki LETU Korkiakallio II-IV Luja-Keskiluja Tonaliitti 49 Pyhäjoki LETU Aittakangas III Keskiluja Tonaliitti 50 Pyhäjoki LETU Jylhäkangas III Keskiluja Graniitti 51 Pyhäjoki LETU Kiimakangas III Keskiluja Graniitti 52 Pyhäjoki LETU Ahma III Keskiluja Granodioriitti 53 Pyhäjoki LETU Isokankaankalliot III Keskiluja Gabro 54 Pyhäjoki LETU Viskarinkalliot III Keskiluja Granodioriitti 55 Pyhäjoki LETU Härkäkallio III Keskiluja Granodioriitti 56 Pyhäjoki LETU Joonankallio III Keskiluja Granodioriitti 57 Pyhäjoki LETU Kalliokangas III Keskiluja Granodioriitti 58 Pyhäjoki LETU Marjatanperkkiö III Keskiluja Granodioriitti 59 Pyhäjoki LETU Kaalinginkalliot III Keskiluja Graniitti 60 Pyhäjoki LETU Leppäkivenräme >IV Massakivi Kiilleliuske 61 Pyhäjoki LETU Kiukaanperkkiö >IV Massakivi Kiilleliuske 62 Pyhäjoki LETU Mustasaari >IV Massakivi Kiilleliuske 63 Pyhäjoki LETU Ylineva >IV Massakivi Granodioriitti 64 Pyhäjoki LETU Kittilänkangas III Keskiluja Graniitti 65 Pyhäjoki LETU Järvisuo III Keskiluja Graniitti 66 Pyhäjoki LETU Miilukallio III Keskiluja Graniitti 67 Pyhäjoki LETU Hirsikangas III Keskiluja Kiilleliuske 68 Pyhäjoki LETU Kirkkokallio III Keskiluja Kiillegneissi 69 Pyhäjoki LETU Vaaralankangas >IV Massakivi Graniitti 70 Pyhäjoki LETU Ryssänkangas II Luja Emäksinen vulkaniitti 71 Pyhäjoki KRK Rahkaräme 1 III Keskiluja Kiillegneissi 72 Pyhäjoki KRK Rahkaräme 2 III Keskiluja Kiillegneissi 73 Pyhäjoki KRK Saarijärvenkalliot N III Keskiluja Graniitti 74 Pyhäjoki KRK Tarkinkallio >IV Massakivi Graniitti 75 Merijärvi KRK Seimikangas III Keskiluja Kiillegneissi 76 Pyhäjoki KRK Palokangas E II Luja Gabro 77 Pyhäjoki KRK Palokangas P III-IV Keskiluja Gabro 78 Pyhäjoki KRK Nokelankangas II Luja Vulkaniitti

35 79 Pyhäjoki KRK Poikkeuskangas >IV Massakivi Graniitti 80 Merijärvi KRK Tuulasperä E >IV Massakivi Graniitti 81 Pyhäjoki KRK Hautaräme II Keskiluja Dioriitti 82 Pyhäjoki KRK Sorakkokangas III Keskiluja Kvartsidioriitti 83 Pyhäjoki KRK Jauhomäki III Keskiluja Graniitti 84 Pyhäjoki KRK Silovuori E III Keskiluja Graniitti 85 Pyhäjoki KRK Tuoresaari III Keskiluja Graniitti 86 Pyhäjoki KRK Pitkossaari IV Keskiluja Graniitti 87 Pyhäjoki KRK Rytikorvenkallio IV Keskiluja Granodioriitti 88 Pyhäjoki KRK Laitasaari E >IV Massakivi Kiillegneissi 89 Pyhäjoki KRK Laitasaari III Keskiluja Granodioriitti 90 Pyhäjoki KRK Nikula P III Keskiluja Kiillegneissi 91 Pyhäjoki KRK Takanevankangas IV Keskiluja Graniitti 92 Pyhäjoki KRK Metsäla E >IV Massakivi Graniitti 93 Pyhäjoki KRK Ukura itä IV Keskiluja Graniitti 94 Pyhäjoki KRK Riistankallio III Keskiluja Kiilleliuske 95 Pyhäjoki KRK Hanhikivi 1 I Luja Vulkaniitti 96 Pyhäjoki KRK Hanhikivi 2 II Luja Vulkaniitti 97 Pyhäjoki KRK Korkiakangas III Massakivi Tonaliitti 98 Pyhäjoki KRK Rytykänräme L IV Keskiluja Granodioriitti 99 Pyhäjoki KRK Uusihaka IV Keskiluja Granodioriitti 100 Pyhäjoki KRK Laukansalmi II Luja Graniitti 101 Pyhäjoki KRK Rekkakangas III Keskiluja Emäksinen vulkaniitti 102 Pyhäjoki KRK Kettukaarat II-III Luja-Keskiluja Emäksinen vulkaniitti 103 Pyhäjoki KRK Källöstenneva E II Luja Emäksinen vulkaniitti 104 Pyhäjoki HKN$ Tolpankangas E >IV Massakivi Granodioriitti 105 Pyhäjoki SSG$ Kalliokangas >IV Massakivi Granodioriittigneissi 106 Pyhäjoki HMM$ Ryytimaa W >IV Massakivi Biotiitti-plagioklaasigneissi 107 Pyhäjoki HMM$ Markanräme NW >IV Massakivi Biotiitti-plagioklaasigneissi 108 Pyhäjoki HMM$ Palokangas >IV Massakivi Graniitti 109 Pyhäjoki HKN$ Kalliokangas S >IV Massakivi Granodioriitti 110 Pyhäjoki HMM$ Vanhakartano >IV Massakivi Konglomeraatti 111 Pyhäjoki SSG$ Kalliokangas SE IV Keskiluja Granodioriittigneissi 112 Pyhäjoki SSG$ Liminkaoja >IV Massakivi Granodioriittigneissi 113 Pyhäjoki HMM$ Mustakallio SW >IV Massakivi Biotiitti-kvartsi-maasälpäliuske 114 Pyhäjoki HKN$ Sortinkangas N >IV Massakivi Graniitti 115 Pyhäjoki HKN$ Markanräme E >IV Massakivi Graniitit 116 Pyhäjoki HMM$ Liisanlampi S III Keskiluja Tuffiitti 117 Pyhäjoki SSG$ Kalliokangas N IV Keskiluja Granodioriittigneissi 118 Pyhäjoki SSG$ Pohjankylä IV Keskiluja Granodioriitti

36 * * * * * * Kivilampi Umpilampi Perilahti Polusjärvi Lehtilampi Kauhajärvi Majavajärvi Pelkosjärvi Liminkajärvi Iso Hetelampi Heinikarinlampi Pyhäjoen alueen kalliokiviaineskohteet 1: * Testikohteet Kalliokiviaineskohteet Liite 2. Pohjakartat: Maanmittauslaitos ja HALTIK 2013

37

38 Raahe-Pyhäjoki alueen hiekka ja soramuodostumat TUNNUS NIMI PINTA-ALA (m²) HIEKKAA (tm³) SORAA (tm³) MURSKATTAVAA (tm³) YHTEENSÄ (tm³) OTETTU AINESMÄÄRÄ (tm³) RAJOITE Pohjataso Kumpele Vähäinen kerrospaksuus ja kalliopaljastumat Pv-pinta/Ka Hietakaara Pv-pinta n.1,5m ja kalliopaljastumat Pv-pinta/Ka Pirttisuvanto Tie ja maa-ainesta vähän. Pv-pinta Tähjänjoki III luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta Kötinkangas I luokan pohajvesialue Pv-pinta Hautausmaa Hautausmaa Pv-pinta Sarvankangas Pv-pinta Heposuo I luokan pohajvesialue Pv-pinta Olkijoki Tie Pv-pinta Arkkuneva Pv-pinta Ruumiinhautakangas I luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta Palokangas I luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta Rautamullanmäki I luokan pohjavesialue Pv-pinta Sorttanen I luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta Selänmäki I luokan pohjavesialue Pv-pinta Nokela(läntinen osa) I luokan pohjavesialue Pv-pinta Nokela(itäinen osa) I luokan pohjavesialue Pv-pinta Relletti I luokan pohjavesialue Pv-pinta Ämmänmäki I luokan pohjavesialue Pv-pinta Sileäkangas (eteläinen osa) Pv-pinta Sileäkangas (pohjoinen osa) Vähäinen maa-ainesmäärä Pv-pinta Korsunkangas I luokan pohjavesialue Pv-pinta Koivulangas I luokan pohjavesialue Pv-pinta Ahvenharju I luokan pohjavesialue Pv-pinta Mustametsä III luoka pohjavesialue Pv-pinta Laitala I luokan pohjavesialue Pv-pinta Syrjälänmäki I luokan pohjavesialue Pv-pinta Kangaspää I luokan pohjavesialue Pv-pinta Hanhela Tie ja maa-ainesta vähän Pv-pinta Välilaminkangas II luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta Välilampi II luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta Soukkaräme II luokan pohjavesialue ja tie Pv-pinta Kaivosoja III luokan pohjavesialue Pv-pinta Miilukangas Ei ole tietoa ainesmääristä Kopisto(eteläinen osa) Vähäinen kerrospaksuus Pv-pinta Kopisto(pohjoinen osa) I luokan pohjavesialue Pv-pinta Kittilänkangas Vähäinen kerrospaksuus Pv-pinta Sauraneva Pv-pinta Palosaari(itäinen osa 1) Maa-ainesta vähän Pv-pinta Palosaari(itäinen osa 2) Maa-ainesta vähän Pv-pinta Palosaari(läntinen osa) Nikulankankaan sora-alue(lupa) Pv-pinta Kärrytienkangas Kerrospaksuudet vähäisiä Pv-pinta YHTEENSÄ Liite 4

39 RAAHE-PYHÄJOKI ALUEEN HIEKKAJA SORAESIINTYMÄT 1: Liite 5 Tutkimusalueen raja Maatutkalinja Muodostumatunnus Kaivospiirit Pohjaveden yläpuoliset maalajit Hiekka Sora Pohjavesialueet Pohjavesialue luokka I luokan pohjavesialue II luokan pohjavesialue III luokan pohjavesialue POHJAKARTTA Liikenneväylät Vesistöt , km RAAHE Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2013 Pohjakartta ja laserkeilausaineisto Maanmittauslaitos ja Haltik 2013 Pohjavesialueet Suomen ympäristökeskus PYHÄJOKI