LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 20/2012 Risto Vartiainen LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI Väliraportti vuoden 2011 toiminnasta

2 2 SISÄLLYS TAUSTATIEDOT 3 Suunnitteluvaihe Projektin tavoitteet, aikataulu ja rahoitus Organisaatio TOIMINTA VUONNA Maastokartoitus Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Koelevyt ja kiviainestestit Tiedotus TULOKSET 6 Luonnonkivet Kiviainekset JATKOSUUNNITELMAT 8 LIITTEET LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

3 3 1 TAUSTATIEDOT 1.1 Suunnitteluvaihe Neuvottelut Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivipotentiaalin selvittämiseksi käynnistyivät Tunturi-Lapin kehitys ry:n ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) välisissä neuvotteluissa vuoden 2009 lopulla. Jatkoneuvotteluissa päädyttiin esiselvityksen tekemiseen Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivien osalta. Tehty selvitys osoitti ettei selvitysalueen luonnonkiviesiintymistä ole juurikaan olemassa käyttökelpoista tietoa. Esiselvityksen jälkeen päätettiin vuonna 2010 Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson kuntien sekä GTK :n välisten neuvottelujen jälkeen hakea EAKR-rahoitusta Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson luonnonkivija kalliokiviainespotentiaalin selvittämiseksi. Projektialueeksi muotoutui koko läntinen Lappi eli Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö. GTK:n tekemän suunnitelman pohjalta laadittu rahoitushakemus jätettiin Lapin liittoon syyskuussa Projekti sai myönteisen rahoituspäätöksen keväällä 2011, jonka jälkeen valmistelut maastotutkimuksia varten aloitettiin välittömästi. 1.2 Projektin tavoitteet, aikataulu ja rahoitus Projektin tavoitteena on löytää projektialueelta hyödynnettäviä luonnonkivi- ja kiviainesesiintymiä. Konkreettisena ja määrällisenä tavoitteena on löytää projektialueelta vähintään kuusi potentiaalista luonnonkiviesiintymää ja vähintään kahdeksan kiviainesluokkiin I - II kuuluvaa kiviainesesiintymää. Viimemainittujen osalta on tavoitteena paikantaa nimenomaan raidesepeliksi kelpaavia kiviainesesiintymiä, koska erityisesti niistä on projektialueella selvä puute. Projektin tehtäviin kuuluu myös löydettyjen esiintymien markkinointi ja esittely potentiaalisille yrityksille. Näille toiminnoille on varattu erityisesti vuosi 2013, mutta markkinointia ja esittelyjä tehdään heti siitä lähtien, kun ensimmäisiä tuloksia on saatu. Projekti on käynnistynyt ja se päättyy Projektin kokonaisbudjetti on euroa, josta 70 % katetaan EU- ja kansallisella tuella. Alueen kuntien osuus on yhteensä 15 % ja GTK:n 15 %. 1.3 Organisaatio Projektia hallinnoi Tunturi-Lapin Kehitys ry ja sen projektipäällikkönä toimii ohjelmapäällikkö Petri Muje Tunturi-Lapin Kehitys ry:stä. Projektin ohjausryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt, varajäsenet suluissa: Timo Sirkkala, Pello, puheenjohtaja (Tapani Melaluoto) Markku Norrena, Ylitornio (Jaakko Tiensuu) Tapani Haapasaari, Kolari Leena Lehtoruusu, Muonio (Heikki Kauppinen) Pentti Keskitalo, Enontekiö (Elina Vammavaara) LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

4 4 Jaakko Tiensuu, Tunturi-Lapin Kehitys ry Maija Uusisuo, Lapin liitto (Riitta Lönnström) Risto Pietilä, GTK (Kimmo Pietikäinen) Heino Vasara, Tunturi-Lapin TE-toimisto/ELY-keskus Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Timo Sirkkala ja sihteerinä projektipäällikkö Petri Muje. Ohjausryhmän pysyvänä asiantuntijajäsenenä on geologi Risto Vartiainen GTK:sta. Kokouksiin kutsutaan hallinnoijan edustajana myös toimitusjohtaja Markku Mäkitalo ja päärahoittajan edustajana aluekehitysasiantuntija Samu Rötkönen (Olli Pohjonen). Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana kahdesti, ja TOIMINTA VUONNA Maastokartoitus Projektin tutkimustyöt käynnistyivat kesäkuun alussa maastokartoituksella. Kartoitustöissä oli kesän aikana kaksi geologian opiskelijaa Oulun yliopistosta, yksi tutkimusavustaja ja yksi geologi GTK:sta. Tarkastettuja kallioalueita kertyi yhteensä 344 kpl. Kesän aikana saatiin kartoitettua koko Ylitornion kunta ja sen lisäksi noin 15 % Pellon kunnasta. Havaintopistekartta näkyy kuvassa 1. Aluetavoite jäi kartoituksen osalta saavuttamatta, sillä tavoitteena oli kartoittaa kesän 2011 aikana myös Pellon kunta kokonaisuudessaan. 2.2 Kohteelliset tutkimukset, näytteenotto Luonnonkivinäytteitä otettiin poraus-/kiilausmenetelmällä kahdesta parhaaksi arvioidusta paikasta, Vajovaara I:stä (Kapusta) ja Vajovaara II:sta (Törmäsjärvi). Kiviainesnäytteitä otettiin räjäyttämällä niin ikään kahdesta paikasta, Pahtavaarasta ja Puonivaarasta. Molempiin näytteenottoihin osallistui kaksi GTK:n tutkimusavustajaa geologin johdolla. Sekä luonnonkivi- että kiviainesnäytteenotoille hankittiin maanomistajilta kirjallinen tai suullinen näytteenotto- ja maastoliikennelupa. Näytteenottopaikat on merkitty omilla symboleillaan kuviin 1 ja Koelevyt ja kiviainestestit Koelevyjen työstöstä pyydettiin tarjoukset Kiviliike Heikkiseltä (Oulu), Koilliskiveltä (Pudasjärvi), Kivistudiolta (Pyhäsalmi) ja Pohjois-Karjalan aikuisopistosta. Kolmesta määräaikaan saadusta tarjouksesta valittiin edullisimpana Koilliskivi Pudasjärveltä. Yksi tarjous tuli myöhässä ja se hylättiin. Kiviainestesteistä pyydettiin tarjoukset Rovaniemen kaupungilta, Destia Oy:ltä (Oulu) ja Oulun geolaboratorio Oy:stä (Geolab Oy). Kolmesta saadusta tarjouksesta toimittajaksi valittiin halvimpana Destia Oy Oulusta. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

5 5 Kuva 1. Projektialue ja kartoitustilanne v kenttäkauden jälkeen. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

6 6 2.4 Tiedotus Projektin saama myönteinen rahoituspäätös uutisoitiin huhtikuussa mm. Yle.fi -sivustossa ja Koillis-Lappi -lehdessä 5.5. Maastotöiden käynnistyttyä julkaistiin lehdistötiedote, joka julkaistiin mm. Pohjolan Sanomissa Risto Vartiainen piti esitelmän projektista Tunturi-Lapin aluekehityspäivillä Ylläksellä TULOKSET 3.1 Luonnonkivet Kesän 2011 kartoituksessa paikannettiin kaksi potentiaalista luonnonkiviesiintymää. Molemmat ovat Vajovaara -nimisiä paikkoja, minkä vuoksi ne on tässä nimetty Vajovaara I:ksi ja Vajovaara II:ksi. Molemmista kohteista otettiin poraus-/kiilausmenetelmällä noin kilon painoiset näytteet, jotka kuljetettiin mönkijällä metsäautotien varteen. Kummastakin näytteestä sahattiin 5-6 kpl 15x30 cm kokoisia koelevyjä, jotka valokuvattiin. Edellisten lisäksi löydettiin yksi potentiaalinen laattakiviesiintymä Haukkavaarasta. Jatkotutkimuksissa osoittautui kuitenkin, että kivi lohkeaa laattamaisesti vain satunnaisesti ja niin pienellä alueella ettei esiintymällä näillä näkymin ole kotitarvekäyttöä suurempaa potentiaalia. Haukkavaaran esiintymää ei ole kuvattu tarkemmin liitteissä, mutta se on merkitty kuvien 1 ja 2 karttoihin. Luonnonkiviesiintymien tarkempi kuvaus on liitteissä Kiviainekset Kesän kartoituksissa paikannettiin useampiakin hyvälaatuiseksi arvioituja kiviainesesiintymiä, joista haettiin näytteet teknisiä testejä varten kahdesta kohteesta, Puonivaarasta ja Pahtavaarasta. Molemmat näytteet testattiin Destia Oy:n kiviaineslaboratoriossa Oulussa. Tulosten perusteella Puonivaaran kiveä voidaan luonnehtia hyväksi yleismurskeeksi, joka sopii mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useiden liikennemääräluokitusten mukaisille teille. Se soveltuu myös raidesepeliksi muutoin paitsi ns. Los Angeles-luvun perusteella. Puonivaaran kiven LA RB -luku on 21, kun se saisi olla korkeintaan 20. Kiven laadusta saataisiin parempi kokonaiskuva ottamalla näytteitä kallioalueen eri osista ja tekemällä jokaisesta kiviainestestit, mutta sellaiseen ei tässä projektissa ole resursseja. Lisätestit jäävät siten mahdollisen yrittäjän tehtäväksi. Pahtavaaran emäksistä vulkaniittia voidaan myös luonnehtia hyväksi yleismurskeeksi ja se täyttää raidesepelivaatimukset muutoin paitsi muotoarvoltaan. Pahtavaaran kiven muotoarvo (SI) on 22, kun se saisi olla korkeintaan 20. Laboratoriomurskaimella saatu muotoarvo ei kuitenkaan vastaa tuotantomurskaimella saatua arvoa, joten todellisuudessa muotoarvovaatimuskin todennäköisesti LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

7 7 täyttyy. Asia selviää vain murskaamalla kiveä tuotantomurskaimella ja määrittämällä muotoarvo saadusta murskeesta. Kiven muut testiarvot ovat hyvät. Kiviaineskohteet ja testien tulokset on kuvattu liitteissä 3-4. Kuva 2. Kesän 2011 tarkastuskohteet ja testattujen luonnonkivi- ja kiviainesesiintymien sijainti. LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

8 8 JATKOSUUNNITELMAT Koska projekti on ensimmäisen kenttäkauden osalta jäljessä tavoitteistaan, täytyy kesän 2012 kartoitukseen resursoida selvästi vuotta 2011 enemmän. Tavoitteena on vuonna 2012 kartoittaa loput Pellon kunnasta, koko Kolarin kunta ja mahdollisimman suuri osa Muonion kunnasta. Tämä vaatii vähintään 6 opiskelijan palkkaamista kesäkaudeksi projektiin osallistuvan GTK:n henkilöstön lisäksi. Kesätyöntekijöitä ryhdytään palkkaamaan heti, kun hakukierros on maaliskuussa päättynyt. Lisätestien tekemistä Ylitorniolla (kiviainekset) harkitaan sen jälkeen, kun tiedetään minkälaista kiviaines-/raidesepelipotentiaalia Pellon alueelta kesän 2012 kartoituksessa löydetään. Kiviainestesteihin (yleistesti) on resursoitu keskimäärin viisi testiä/kunta, mutta raidesepelitestaus nostaa testin hinnan lähes kaksinkertaiseksi. Jos kaikista testattavista kivistä tehdään perustestin lisäksi myös raidesepelitesti, testejä on mahdollisuus tehdä keskimäärin 2-3 kpl kuntaa kohden. Koelevyjen sahaus ja kiviainestestit tehdään kenttäkauden päätteeksi kuten vuonna Tarjouskilpailuja ei näiden osalta enää tarvita, koska tarjoukset on pyydetty toimittajilta tarjouspyyntökilpailun yhteydessä koko projektin ajalle eli vuosille Kesän 2012 aikana on tarkoitus käyttää myös suurin osa projektiin varatuista kairaus- ja kaivinkoneresursseista, jos niille on tarvetta. Myös näiden osalta järjestetään tarjouskilpailu. Projekti tähänastisista tuloksista tiedotetaan kevättalvella 2012, tiedotustavasta ja -aikataulusta päättää ohjausryhmä. Rovaniemi Risto Vartiainen LIITTEET : Löydettyjen esiintymien kuvaukset, testien tulokset Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Vajovaara I Vajovaara II Puonivaara Pahtavaara LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

9 Liite 1.1 VAJOVAARA I Paikka: Vajovaara (I) Kunta: Ylitornio Kylä: Kapusta Karttalehti: A Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 130 m, Z ylin 150 m Mitat/pinta-ala: 300 m x 100 m/3 ha Kivilaji: Kiillegneissi Väri: Tummanharmaa Raekoko: Karkearakeinen Asu/rakenne: Liuskeinen Maanomistus: Metsä-Botnia Metsät Oy Lähin asutus: 1 km Havaintotunnus: AJJA KUVAUS Laaja yhtenäinen ja melko jyrkkäreunainen kallioalue, kaakkoisrinne harvaa louhikkoa. Noin 400 m lähimmälle metsäautotielle, joka hyväkuntoinen, tien alussa puomi. Metsäautotietä lähimmälle päätielle noin 1.5 km. Harmaa, suuntautunut, karkearakeinen kiillegneissi, jossa 1-3 cm:n kokoisia kordieriittikyhmyjä. Rakoilu harvaa, rakotiheys < 1 kpl/m, ehyet lohkot yleisesti suuruusluokkaa 2-5 x 5-10 m. Kivessä voimakasta, kiilteestä johtuvaa kimaltelua, kun kivi sahataan ja (matta)hiotaan liuskeisuuden suuntaisesti. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: Ei Tutkimuslupa: Kyllä Kairattu: Ei Koelevyt: 13.5 x 30 cm, mattahiottu Ohuthie: 1 kpl MINERAALIKOOSTUMUS Muskoviitti 25 % Biotiitti 20 % Kvartsi 20 % Kordieriitti 15 % Opaakki 15 % Muut 5 %

10 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/12 ja Logica Suomi Oy. Liite 1.2

11 Liite 2.1 VAJOVAARA II Paikka: Vajovaara (II) Kunta: Ylitornio Kylä: Törmäsjärvi Karttalehti: B Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 120 m, Z ylin 145 m Mitat/pinta-ala: 300 m x 100 m/3 ha Kivilaji: Graniittigneissi Väri: Vaaleanpunainen Raekoko: Karkearakeinen Asu/rakenne: Suuntautunut; poimuttunut Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1 km Havaintotunnus: MTM$ KUVAUS Lähes yhtenäinen paljastuma-alue Vajovaaran koillisrinteessä. Luoteispuolella olevalta, noin 600 metrin päästä olevalta metsäautotieltä johtaa metsäkoneura suoraan kallioille. Hyväkuntoista metsäautotietä noin 6 km lähimmälle päätielle (Muurola - Aavasaksa). Vaaran alarinteessä hakkuuaukea. Puonivaarassa, noin 2 km lounaaseen on suurehko kalliokiviaineslouhos. Vaaleanpunainen, karkearakeinen graniittigneissi, joka monin paikoin poimuttunutta. Myös ylempänä vaarassa on melko ehyttä, samantyyppistä kiveä, mutta rinne on jyrkkä, lohkareikkoinen ja vaikeakulkuinen. Rakoilu harvaa, ehyet lohkot suuruusluokkaa 1-2 m x 5 m. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: Ei Tutkimuslupa: - Kairattu: Ei Koelevyt: 15 x 30 cm, kiillotettu Ohuthie: 1 kpl MINERAALIKOOSTUMUS Kalimaasälpä 40 % Kvartsi 35 % Biotiitti 15 % Muskoviitti 10 % Muut 5 %

12 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/12 ja Logica Suomi Oy Liite 2.2

13 Liite 3.1 PUONIVAARA Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/12 ja Logica Suomi Oy Paikka: Puonivaara Kunta: Ylitornio Kylä: Kapusta Karttalehti: B Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 135 m, Z ylin 155 m Mitat/pinta-ala: 400 m x 200 m/8 ha Kivilaji: Kvartsiitti Väri: Vaalean - tummanharmaa Raekoko: Keskirakeinen Asu/rakenne: heikosti liuskeinen Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1 km Havaintotunnus: MTM$ KUVAUS Noin 300 m metsälinjaa pitkin lähimmälle metsäautotielle, josta edelleen noin 200 m erittäin hyväkuntoiselle metsäautotielle, jota pitkin kantatielle Muurola - Aavasaksa noin 2 km. Kantatietä pitkin Aavasaksalle noin 19 km. Noin 1200 m luoteeseen kalliokiviaineslouhos, jossa louhitaan/on louhittu samaa kvartsiittia. Kivilaji on harmaata, heikosti liuskeista kvartsiittia. Kiviainestestin mukaan kivi soveltuu kantaviin rakenteisiin ja tiepäällysteeksi. Ominaisuudet eivät aivan riitä raidesepeliksi, sillä Los Angeles-luku (LA RB ) on 21 (vaatimus on max 20). Kiven rikkipitoisuutta ei ole määritetty. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: Ei Tutkimuslupa: Kyllä Kairattu: Ei Koelevyt: Ei Kiviainestesti Kyllä Ohuthie: 1 kpl MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi % Kalimaasälpä % Plagioklaasi < 5 % Biotiitti <5 % Muut < 5 %

14 Liite 3.2

15 Liite 3.3

16 Liite 4.1 PAHTAVAARA Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/12 ja Logica Suomi Oy Paikka: Pahtavaara Kunta: Ylitornio Kylä: Väystäjä Karttalehti: C Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 120 m, Z ylin 130 m Mitat/pinta-ala: 400 m x 150 m/ 6 ha Kivilaji: Emäksinen vulkaniitti Väri: Tummanharmaa Raekoko: Pienirakeinen Asu/rakenne: Heikosti liuskeinen Maanomistus: Yksityinen, useita maanomistajia Lähin asutus: 3,5 km Havaintotunnus: KAKA KUVAUS Useita laajoja kallioalueita Pahtavaaran loivassa itärinteessä. Lähimmät kalliot noin 350 m:n päässä metsäautotiestä, joka melko huonokuntoinen. Etäisyys kantatielle metsäautotietä pitkin noin 3,5 km. Kantatietä pitkin Aavasaksalle noin 19 km. Lähialueella on voimassa oleva kalliokiviainesten ottolupa, mutta ei toimintaa. Alueella on useita maanomistajia; tilat ovat pitkiä ja kapeita ja noin itä-länsisuuntaisia. Kivilaji on pienirakeista, tummaa ja heikosti liuskeista vulkaniittia. Kiviainestestin mukaan kivi soveltuu raidesepeliksi muutoin paitsi muotoarvon puolesta. Laboratoriomurskaimella määritetty muotoarvo ei kuitenkaan vastaa tuotantomurskaimella saatua arvoa. Kiven rikkipitoisuutta ei ole määritetty. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: Ei Tutkimuslupa: Kyllä Kairattu: Ei Koelevyt: Ei Kiviainestesti Kyllä Ohuthie: 1 kpl MINERAALIKOOSTUMUS Amfiboli (aktinoliitti) % Plagioklaasi % Opaakki 5 10 % Muut < 5 %

17 Liite 4.2

18 Liite 4.3