KOPPI -projekti PROJEKTIPÄÄLLIKÖN KUUSIPAIKKAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOPPI -projekti PROJEKTIPÄÄLLIKÖN KUUSIPAIKKAMALLI"

Transkriptio

1 KOPPI -projekti PROJEKTIPÄÄLLIKÖN KUUSIPAIKKAMALLI Ajatuksia ja kokemuksia projektin ohjaamisesta Mari Räkköläinen, Petri Kallionpää, Paula Kilpeläinen, Pauli Koivusaari, Erja Kotimäki, Kirsti Salo Opetushallitus Helsinki

2 Opetushallitus ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki 2006

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 Julkaisun taustaa... 5 Julkaisun idea... 6 Julkaisun kirjoittajat KUUSIPAIKKAMALLIN KUVAUS PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN PELIKENTTÄ KUNTOON Pelaajat Hallinnon osuus Projektipäällikön merkitys PROJEKTIN JOHTAMISSTRATEGIAN LUOMINEN Johtamisen sisäistäminen Kokonaisuus hallintaan Rajat on asetettava Tavoitteista osatavoitteiksi Tulosta on synnyttävä TOIMINNAN SISÄLLÖLLINEN ACTION Liikekannallepano Tiedotustoiminta ja myyntityö Koulutus ja konsultointityö YDINASIOIHIN PUREUTUMINEN TARPEELLISUUSTASO JA JÄMÄKKYYS Tarpeellisuustaso Jämäkkyys TIEDONKERUU JA TUOTOKSET PROJEKTEISSA Tiedonkeruu KONSENSUS -projektissa Tiedonkeruu SOTE-JÄRKEVÄ -projektissa TULKINTA JA LAADUNVARMENNUS Toiminnan analyysia ja arviointia Kehittämiskohteiden miettiminen Laadukasta työtä LOPPUSANAT Vertaiskehittäminen Projekteista prosesseiksi... 38

4 4

5 1 JOHDANTO Julkaisun taustaa Tämä julkaisu liittyy valtakunnalliseen Opetushallituksen koordinoimaan KOPPI -hankkeeseen, jossa kehitetään näyttöperusteista kansallista oppimistulosten arviointijärjestelmää. Kansallisen arvioinnin kehittämistyötä on Opetushallituksessa tehty vuodesta 2002 alkaen. KOPPI -hankkeessa on neljä valtakunnallista projektia, joiden käytännön toteuttamisesta vastaavat oppilaitokset. Oppilaitosten koordinoimat projektit ovat SOTE-JÄRKEVÄ (Oulun seudun ammattiopisto), KONSENSUS (AEL Oy), ARVO (TAO, Turun Ammattiopistosäätiö), ja ARVI (Koulutuskeskus Tavastia). Kullakin projektilla on oma projektipäällikkö sekä oma projektiorganisaatio ja projektisuunnitelma. Projektit ajoittuvat vuosille Projektissa on mukana kaiken kaikkiaan 25 koulutuksen järjestäjää ja 29 oppilaitosta ja ne kattavat 14 ammatillista perustutkintoa. Myös Opetushallituksen KOPPI -hankkeella on projektipäällikkö ja muuta projektihenkilöstöä. Kaikki projektit tekevät kehittämistyötä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. Arviointijärjestelmän kehittämisprojektien yhteisenä tehtävänä on luoda ammatillisiin perustutkintoihin uusi kansallinen arviointijärjestelmä, joka pohjautuu ammattiosaamisen näyttöihin. Projekteissa kehitetään ja testataan näyttöperusteista oppimistulosten arviointimallia sekä tuotetaan yhteisesti kansalliset oppimistulokset projektien tutkinnoista. Projekteissa arviointitieto saadaan paikallisista koulutuksen järjestäjän toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä. Näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia ohjaavat kansalliset tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöaineistot. Projekteissa tuotetaan myös erilaisia laadunvarmennuksen malleja ja työvälineitä laadukkaiden näyttöjen toteuttamiseksi ja näyttöperusteisen arvioinnin kehittämiseksi. Projektit ovat sitoutuneet tuottamaan yhdessä tuki- ja ohjausmateriaalia arvioinnin kehittämiseksi. Jokaisella projektilla on myös suunnitelmat omista tuotoksistaan. KOPPI -hanke on vuonna 2005 edelleen laajentunut kuudella näyttöperusteista arviointia kehittävällä projektilla. Nämä uudet valtakunnalliset projektit kehittävät koulutuksen järjestäjän arviointikäytäntöjä ja ammattiosaamisen näyttöjen liittämistä osaksi opetussuunnitelmia sekä testaavat omalta osaltaan näyttötoiminnan laatutyökaluja. Arviointijärjestelmän kehittämishankkeessa on sovellettu ns. prosessikeskeistä kehittämisstrategiaa, jolloin kehittämistilanne pidetään mahdollisimman avoimena ja hankkeen tavoitteita ja strategiaa muokataan prosessin edetessä. Prosessikeskeiseen kehittämiseen liittyy toimintatutkimuksen kaltainen lähestymistapa, jossa kehittämistoiminnasta nousevia kysymyksiä ja ongelmakohtia tarkastellaan, tutkitaan ja ratkaistaan yhdessä eri osapuolten kanssa. Kehittäjinä ovat kaikki, joihin toiminta kohdistuu. Kehittäminen pohjautuu käytännön toimintaan ja etenee kokonaisvaltaisesti koskettaen kaikkia osapuolia. KOPPI -hankkeessa arviointijärjestelmän kehittämisprojektien projektipäälliköiden ja muiden vastuuhenkilöiden toimintaa tuetaan koulutuksen, konsultaation, ohjauksen ja tiedottamisen avulla. Koulutuksen ja konsultaation tavoitteena on tukea projektipäälliköiden ja projektiryhmien ohjausta paikallistason oppimistulosten arvioinnin 5

6 kehittämisprojekteissa. Projektihenkilöstön koulutus ja prosessikonsultaatio -ohjelma (Pro4) on ollut käynnissä syksystä 2004 lähtien. Ohjelman avulla on kehitetty projektien johtamista, ohjaamista sekä projektiorganisaation ja tiimityön rakentamista. Julkaisun idea Idea Projektipäällikön kuusipaikkamalli -julkaisusta syntyi edellä mainitussa projektipäälliköille suunnatussa koulutus- ja konsultaatio-ohjelmassa (Pro4), jossa projektipäälliköt ovat jakaneet kokemuksia projektin ohjauksesta ja tutkineet omaa toimintaansa projektin johtajina. Tässä julkaisussa on kuvattu käytännön esimerkein kehittämishankkeiden toimintaa: projektin käynnistämistä, johtamistapaa, projektin ydintehtävän määrittelyä, projektissa tapahtuvaa tiedonkeruuta, projektin tulosten tulkintaa ja arviointia sekä projektien laadunvarmennusta. Projektipäällikön kuusipaikkamallin oli alun perin tarkoitus olla arviointijärjestelmän kehittämistyöstä vastaavien projektipäälliköiden laatima testamentti uusien, arviointikäytäntöjen kehittämishankkeista vastaavien projektipäälliköiden työn tueksi. Mutta mitään testamentattavaa ei kuitenkaan suoraan voi antaa, sillä jokainen projektipäällikkö joutuu luomaan oman näköisensä tavan johtaa ja ohjata projektiaan, ja kaikki projektit ovat erilaisia ja toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä. Julkaisumme pohjautuu projektipäälliköiden käytännön kokemuksiin kunkin omassa kehittämisprojektissa. Kokemukset on avattu ja jäsennetty yhdessä sekä nimetty projektin ohjaamisen keskeiset vaiheet, paikat, joissa projektipäällikön tehtävä on erityisen tärkeä. Projektin ohjaamisen merkittäviä vaiheita nimettiin kuusi siitä nimi kuusipaikkamalli. Tavoitteenamme ei ole ollut kirjoittaa kattavaa projektinhallinnan opasta, vaan halusimme tehdä näkyväksi projektiemme kulkua ja osoittaa esimerkkien avulla, mitä prosessikeskeinen kehittäminen voi olla ja millaisia vaiheita voi eteen tulla. Tämä omien kokemusten reflektointi on ollut itsearviointia, mikä on tukenut myös oman asiantuntijuuden kehittymistä projektin johtamisessa. Julkaisun tavoitteena on myös tukea uusia projektipäälliköitä projektin johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa. Toki toivomme tämän kuvauksemme projektin ohjauksen etenemisestä antavan myös muille projektien parissa työskenteleville mahdollisuuden peilata kokemuksiaan ja oman projektin vaiheita ja näin arvioida ja kehittää omaa työtä. Julkaisun kirjoittajat 6 Julkaisu on syntynyt prosessikirjoittamisen menetelmällä KOPPI -projektin yhteisten työseminaarien ja projektipäällikköpalaverien pohdintoja hyödyntäen ja toinen toistemme kirjoituksia kommentoiden. Julkaisu on toimitettu Opetushallituksessa. Tämän julkaisun kirjoittajat ovat: Projektipäällikkö Petri Kallionpää (KONSENSUS) Projektisuunnittelija Paula Kilpeläinen (KOPPI) Projektipäällikkö Pauli Koivusaari (ARVI) Projektipäällikkö Erja Kotimäki (SOTE-JÄRKEVÄ) Projektipäällikkö Mari Räkköläinen (KOPPI) Projektipäällikkö Kirsti Salo (ARVO)

7 SOTE-JÄRKEVÄ -projekti on sosiaali- ja terveysalaan keskittyvä laaja projekti, jossa on mukana useita oppilaitoksia koko maasta. Sen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää lähihoitajakoulutukseen soveltuva näyttöjen toteuttamis- ja arviointimalli sekä tukea näyttöjen käyttöönottoa niissä oppilaitoksissa, joissa niitä ei ole vielä aikaisemmin toteutettu. KONSENSUS -projektissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia, ja se kattaa kahdeksan perustutkintoa tekniikan ja liikenteen alalta. Projektissa kehitetään näyttöperusteista arviointijärjestelmää ja näyttöprosessimallia sekä koulutetaan ja perehdytetään eri osapuolia kansallisten näyttöaineistojen ja ammattiosaamisen näyttöjen käyttöön. ARVO -projekti on puolestaan keskittynyt testaamaan ja kehittämään näyttöjä nimenomaan verhoilu-, veneenrakennus- ja pintakäsittelyaloilla. ARVI -projektin yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on kehittää laadunvarmennusmalli erityisesti maanmittaus- ja rakennusalan näyttöihin. Lisäksi projektissa tuotetaan näyttöihin liittyvää perehdytysmateriaalia eri osapuolille. KOPPI -hanke vastaa kaikkien edellä mainittujen neljän valtakunnallisen projektin koordinoinnista ja sen päätavoitteena on kehittää ammattiosaamisen näyttöihin integroitu kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä. Hankkeessa kehitetään ja testataan myös kansallisen arvioinnin edellyttämää laadunvarmennusjärjestelmää ja tehdään suunnitelma oppilaitosten itsearviointia tukevasta palaute- ja informaatiojärjestelmästä. Kiitämme yliopettaja Ritva Mäntylää Hämeenlinnan ammatillisesta opettajakorkeakoulusta projektipäälliköiden konsultaatiosta ja ohjauksesta sekä projektien prosessien jäsentämisessä Pro4- koulutuksessa. Projektisihteeri Ritva Saurio Opetushallituksessa puolestaan on tehnyt vaativan työn julkaisun taittamisessa ja viimeistelyssä. Kiitokset myös projektiemme muulle projektihenkilöstölle, joka tuottaa projektiemme keskeisen sisällön ja tarjoaa meille nämä kokemuksemme projektin johtamisesta! Otamme mielellämme vastaan palautetta kaikilta lukijoilta. 7

8 2 KUUSIPAIKKAMALLIN KUVAUS Kuusipaikkamalli syntyi siis jäsentäessämme kokemuksiamme projektin toiminnasta. Mallissa olemme nimenneet kuusi projektin johtamisen kannalta haasteellista ja toisinaan myös kriittistä vaihetta tai osa-aluetta. Nämä vaiheet ovat: 1. Projektin käynnistäminen pelikenttä kuntoon 2. Projektin johtamisstrategian luominen 3. Toiminnan sisällöllinen action 4. Ydinasioihin pureutuminen tarpeellisuustaso ja jämäkkyys 5. Tiedonkeruu projekteissa 6. Tulkinta ja laadunvarmennus. Kuvaamme nämä kuusi paikkaa tai vaihetta erikseen ja tuomme esiin niiden keskeisen sisällön ja merkityksen projektin ohjaamisen kannalta. Jokaiseen vaiheeseen on liitetty myös esimerkit projekteista. Näkökulmamme on erityisesti projektipäällikön toiminnassa. Vaikka vaiheet kuvataan erikseen, ovat ne käytännössä limittäisiä ja päällekkäisiä. Kuviossa 1 on kuusipaikkamalli kokonaisuudessaan. Lisäksi kuvioon on merkitty laadunvarmennuksen kannalta oleellinen toiminta, kuten Euroopan sosiaalirahaston ohjeistuksen mukaiset raportoinnit ja projektien ulkoinen laadunvarmennus sekä toiminnan sisällöllinen laadunvarmennus. Intensiteetti, jolla projektin eri vaiheissa toimitaan, vaihtelee sen mukaan, miten projektipäällikkö arvioi asioiden tarpeellisuutta, suodattaa tietoa projektiin tai tuottaa uutta tietoa projektissa. Ohjaamisen jämäkkyys vaihtelee myös. Itse asiassa tarpeellisuustason ja jämäkkyyden määrittämistä tapahtuu läpi koko projektin sen kaikissa vaiheissa. Määrittäminen tapahtuu suhteessa projektin sisällöllisiin tavoitteisiin huomioiden projektin toimintaympäristön haasteet. Projektia onkin aina tarkasteltava toimintayhteyksissään, sillä mikään projekti ei elä tyhjiössä vain omaa elämäänsä. Projektin sisällöllisten tavoitteiden lisäksi projektin ohjaamiseen vaikuttavat aina myös projektin toimintaympäristön antamat mahdollisuudet ja raamit, joihin puolestaan vaikuttavat muun muassa henkilöstöresurssit, taloudellinen tilanne ja olemassa olevat säädökset. Kysymys on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, joten kaikenlaiset yllätykset ovat mahdollisia. 8

9 Mietittävät käännekohdat: Asiasisältö Ihmisen johtaminen Tuotokset Muut asiat Tiedotustoiminta TOTSU Sisällöllinen toiminta Tarpeellisuustaso Jämäkkyys ESR-raportointi ESR-raportointi ESR-raportointi ESR-raportointi ESR-raportointi Kuukausi Laadunvarmennus Hankearviointi / Prosessin arviointi Näyttötoiminnasta saatava arviointi 1. Projektin käynnistäminen 2. Johtamisstrategian luominen 3. Toiminnan sisällöllinen action 4. Ydinasioihin pureutuminen 5. Tiedonkeruu ja tuotokset 6. Tulkinta ja laadunvarmennus Kuvio 1 Kuusipaikkamalli. 9

10 3 PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN PELIKENTTÄ KUNTOON Pelaajat Hallinnon osuus Projektipäällikön merkitys Projektin käynnistäminen alkaa projektin organisoitumisesta: projektin keskeiset pelaajat, kuten projektipäällikkö, projektisihteerit ja muut projektin avainhenkilöt ja toimijat valitaan. Projektin sujuva hallinnointi ja päätöksenteko varmistetaan. Projektille nimetään ohjausryhmä ja erilaisia koordinointitiimejä, jotka ryhtyvät projektipäällikön kanssa toteuttamaan hanketta käytännössä. Tässä vaiheessa solmitaan myös yhteistyösopimuksia kumppaneiden kanssa ja käynnistetään tiedotustoiminta. Näin projektin toimintaympäristö, alkaa hahmottua. Projektipäällikön merkitys projektin käynnistämisessä on keskeinen. Projektin käynnistämisvaiheen kolme keskeistä asiaa voisi tiivistää seuraavasti: motivoiminen motivoituminen perehdyttäminen perehtyminen sitouttaminen sitoutuminen Nämä keskeiset asiat sisältyvät seuraavaan Sote-Järkevä -projektin käynnistämisvaiheen kuvaukseen. Pelaajat Projektin käynnistämisvaiheessa on tärkeää, että pelaajat valitaan huolella ja harkiten. Keskeistä valinnassa on se, että toimijoilla on halua ja innostusta kehittämistyöhön ja projektityöskentelyyn. Toisaalta projektitiimejä rakennettaessa on hyvä varmistaa, että toimijoilla on laaja-alaista projektin kannalta tarpeellista osaamista. Toimijoiden yhteensopivuus ja toinen toistaan täydentävä osaaminen ovat myös eduksi tiimien työskentelyssä. Esimerkiksi SOTE-JÄRKEVÄ -projektissa koordinaatiotiimin jäsenet valittiin sillä perusteella, että he olivat mukana jo aiemmassa oppimistulosten arviointikokeilussa. Koordinaatiotiimin toimintaa on edistänyt, että toimijat tunsivat toisensa jo ennestään tutustumiseen ei kulunut aikaa. Tiimeissä on pyritty laaja-alaiseen osaamiseen siten, että tiimin jäsenet edustavat tutkinnon eri opintokokonaisuuksien osaamista. 10

11 Hallinnon osuus Projektin hallinnon kannalta keskeistä on ohjausryhmän muodostaminen sekä oppilaitosten ja työpaikkojen esimiesten perehdytys projektiin. Ohjausryhmä muodostetaan yleensä kolmikantaperiaatteella, jolloin siinä tulee olla mukana oppilaitoksen, työnantajan, työntekijän ja opiskelijan edustajat. SOTE-JÄRKEVÄ -projektin ohjausryhmään kutsuttiin työelämän edustajien lisäksi jokaisen mukana olevan yhdeksän yhteistyöoppilaitoksen esimies, joko rehtori tai yksikönjohtaja, mikä on edistänyt oppilaitosten sitoutumista projektiin. Suuri ryhmä ei aina ole toimiva ratkaisu, sillä se on harvoin kokonaisuudessaan koossa, eivätkä poissaolijat pysy kovin hyvin prosessissa mukana. Projektipäällikön tehtävänä on painottaa, että kyse on valtakunnallisesta kehittämistyöstä, eikä vain yksittäisten oppilaitosten toiminnan kehittämisestä. Projektipäällikön merkitys Projektin käynnistysvaiheessa keskeisintä on, että projektipäällikkö perehdyttää projektin toimijat ja hallinnon. Projektipäällikön tulee hahmottaa projektin kokonaisuus ja hallita ESR -byrokratiaan liittyvät asiat, jotta hän pystyy perehdyttämään toimijat. Alkuvaiheessa on myös tärkeää konkretisoida projektin tavoitteet, tehdä tarkennetut aikataulu- ja resurssisuunnitelmat sekä miettiä projektin palautejärjestelmä. Projektipäällikön merkitys korostuu projektin ilmapiirin luomisessa. Myönteinen ja innostava ilmapiiri edistää projektiin sitoutumista. Tärkeä merkitys on myös projektin käynnistysseminaarilla, jossa kaikki toimijat tapaavat toisensa ensimmäisen kerran. Paitsi, että käynnistysseminaari toimii perehdytys- ja tutustumistilaisuutena, siellä on tärkeää sopia alustavasti eri toimijoiden tehtävät ja roolit projektissa. Projektiin sitoutumista edistää, että heti projektin alusta alkaen kaikilla toimijoilla on jotain konkreettista tekemistä Projektin yhteistyösopimukset kannattaa laatia kirjallisina. Esimerkiksi SOTE- JÄRKEVÄ -projektissa sopimuksiin on kirjattu tarkasti yhteistyökumppanin tehtävät ja niihin projektista varatut resurssit ja rahat. Sopimukset on tehty lukukausittain. 11

12 4 PROJEKTIN JOHTAMISSTRATEGIAN LUOMINEN Johtamisen sisäistäminen Kokonaisuus hallintaan Rajat on asetettava Tavoitteista osatavoitteiksi Tulosta on synnyttävä Johtamisstrategian valinta on yhteydessä projektin toteuttamissuunnitelmaan. Projektipäällikön on pyrittävä hahmottamaan projektin toimintakokonaisuus, linjattava monia asioita, kuten päätöksenteko projektissa, perustettava yhteistyöfoorumit sekä konkretisoitava tavoitteet varsinaisiksi tehtäviksi ja osa- tai välitavoitteiksi projektin asiasisällön mukaisesti. Projektiin liitettävä koulutus on myös johtamisen väline. Projektipäällikön on maltettava rajata syntyviä sivujuonteita projektin ulkopuolellekin. Jo tässä vaiheessa katse pitää suunnata tulevaisuuteenkin projektin tuotosten suuntaan. Projektin raportointi on mielessä alusta lähtien ainakin projektipäälliköllä. Projektiin voidaan laatia koulutus- ja ohjaussuunnitelma johtamisen tueksi. Hallittuun kokonaisuuteen pääseminen vaatii tavoitteellista johtamista muun muassa seuraavien toimintakokonaisuuksien suhteen: a) projektin asiasisällön mukainen toiminta - toimintaa raamittavat tekijät - tavoitteet ja lupaukset - tehtävät tavoitteiden saavuttamiseksi - toimintamallit tehtävistä suoriutumista varten - tuotokset b) henkilöstön ohjaaminen ja johtaminen - yhteydenpitotavat - motivointi ja palaute - toimintatavat c) laadun varmistus - mitä on luvattu tehdä - mitä laatu projektin tehtävissä tarkoittaa - mitä ja miten tietoa ja palautetta kerätään - miten tuloksia analysoidaan 12

13 d) tiedottaminen ja raportointi - oman projektin tiedottaminen ja raportointi - sisäinen - ulkoinen - ESR -raportointi. Esimerkit johtamisstrategian soveltamisesta ovat ARVI -projektista. Johtamisen sisäistäminen Projektipäällikön tulee sekä antaa projektin henkilöstölle sopivasti toimintavapauksia että asettaa rajoja. Johdon asettamat liian tiukat toimintarajat eivät edistä uusien ideoiden syntymistä, mutta toisaalta toiminta on saatava pysymään projektin raamien sisällä. Jotta toiminta tuottaa tilaajan haluamia tuloksia, tulee päällikön ohjaustoimillaan tarjota tukea niin, että projektin muut toimijat pystyvät laatimaan oman toimintasuunnitelmansa ja toteuttamaan sitä. Päällikön on hallittava asiasisällön lisäksi käytettävissä olevat resurssit ja toiminnan aikatauluttaminen. Valitessaan yhteistyökumppaneita projektipäällikön kannattaa etsiä päteviä, mutta samalla sopivia henkilöitä projektiin. Toisinaan pätevät ihmiset eivät ole halukkaita yhteistyöhön tai heidän käytettävissään oleva aikaresurssi ei siihen riitä, jolloin he eivät ole sopivia projekteihin. Henkilöiden aktiivisuuteen vaikuttaa myös, ovatko he mukana mielenkiinnosta vai projektiin määrättyinä edustajina. Osallistujien tulisi olla omaehtoisesti halukkaita toimimaan ja heillä tulisi myös olla tukenaan oman työympäristönsä yhteistyöverkosto. Henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan he voivat olla esimerkiksi itsekseen puurtajia, tiedonjakajia, kehittäjiä tai toteuttajia. Projektiin mukaan tulevien taustatuki on hyvä varmistaa. Projektipäällikkö voi auttaa tässä, sillä yksittäisen henkilön osallistumisen turvaa koulutuksen järjestäjän takaamat mahdollisuudet ja resurssit. Tuen saaminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjä tuntee toiminnan ja pitää sitä tarpeellisena. Opettaja ei yksin voi kehittää koko oppilaitoksen toimintaa, vaan tarvitaan yhteisön taustatuki ja useampia osallistujia, jotta käytännön toiminta saadaan laadukkaasti järjestettyä. Kehittämistyöhön on oltava käytettävissä todellista aikaresurssia. Projektipäällikkö käy usein nämä taustaneuvottelut resursseista projektiin mukaan lähtevien koulutuksen järjestäjien, yleensä johdon, edustajien kanssa. Projektipäällikkö selkeyttää lähtötilanteen projektihenkilöstölle ja yhteistyökumppaneille. Toimintaa ohjaavien säädösten ja normien selvittäminen sekä käytännön mahdollisuuksien tunnistaminen nopeuttavat toiminnan aloittamista ja suuntaavat toimenpiteet oikein. Oikean suunnan hahmottaminen auttaa toimivan organisaation luomisessa sekä työnjaosta ja toiminnan painopisteistä sopimisessa. Projektipäällikön tehtävä on kääntää uuden toiminnan aloittamiseen liittyvä alkuhämmennys alkuinnostukseksi. Energia pitää saada suunnattua oikein, mutta samalla pitää osallistujille antaa riittävä toimintavapaus. Tällöin kehittämistä tapahtuu omaehtoisesti ja toimijat tuntevat itsensä tarpeellisiksi. Yhteistyökumppanit toimivat kehittäjinä, eivätkä pelkkinä projektipäällikön ajatusten toimeenpanijoina. 13

14 Projektiryhmässä yhteistyön varmistamiseksi on toimijoiden välille saatava luottamuksellinen ilmapiiri ja varmistettava tiedonkulku eri tahojen välillä. Toimintatavoista kannattaa sopia avoimesti. Projektipäällikön tuki on oltava saatavilla tarvittaessa, mutta tuen muoto valitaan projektihenkilöstön erilaisten tarpeiden mukaan. Liian suuren tieto- tai tukipaketin antaminen kerralla yhteistyökumppaneille voi aiheuttaa hämmentymistä ja jopa hidastaa projektin etenemistä. Projektissa keskeistä on toiminnan ja tulosten laadun varmistaminen. Palaute on tehokas ohjauskeino. Säännöllisesti toteutetuista tilannekatsauksista on mahdollista kehittää myönteinen palautteesta oppimisen toimintakulttuuri projektiin. Palautetilanteissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia, asetetaan uusia välitavoitteita ja tarkistetaan toiminnan suunta saatujen kokemusten perusteella. Projektin toiminta ja projektille asetettujen tavoitteiden täyttäminen on dokumentoitava. Projektipäällikön velvollisuus on muistuttaa tiedon jatkuvan keräämisen tärkeydestä. Tarvitaan selkeä käsitys, mitä kerätään ja miten eri välineitä käytetään. Dokumentointia edellytetään yleensä määräpäiviksi, mutta helpompaa olisi kerätä ja kirjata tarvittavia tietoja koko toiminnan ajan. Kuviossa 2 on esimerkki ARVI -projektin johtamisstrategiasta. Kehitetään: Näyttöaineisto ja aputyökalut Arviointi- ja palauteaineisto Info- ja tiedonkeräysaineisto Laadunvarmennus Luvatut tuotteet Sovitut tuotokset Alkuohjaus Normit Tavoitteet Sopimukset (Oma) kehitystyö ja toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi Sovittujen tehtävien ja dokumenttien tekeminen Palaute ja yhteenveto tilanteesta Ohjeistuksen täsmennykset Kokemusten jako Kehityssuuntien tarkentaminen Syntyneet apuvälineet Käytännöt Toiminnan jatkuminen ja kehittyminen itsenäisesti projektin päätyttyä Tuotetaan vaadittuja dokumentteja: Arviointidokumentit Kyselyt Maksatushakemukset Seurantaraportit Laadulliset raportit Kuvio 2 Projektin johtamisstrategian osat ARVI -projektissa. 14

15 Kokonaisuus hallintaan Kehittämistyö on osoittanut, että projektissa keskitytään aluksi konkreettisimmalta tuntuvaan asiaan eli varsinaiseen ammattiosaamisen näyttötapahtumaan, jolloin näytöt mahdolliseksi tekevä taustatyö tuntuu vähemmän tärkeältä. Projektipäällikön tehtävänä on korostaa kokonaisuuden hallintaa ja kaikkien eri tekijöiden huomioimista, jotta ammattiosaamisen näytöt tulevat laadukkaasti tehtyä. Ammattiosaamisen näyttöjä ei voida kokonaan toteuttaa valmiin, muiden laatiman mallin mukaan eikä irrallisena tehtävänä oppilaitoksissa, etenkin jos oppilaitos ei ole näyttöihin valmis. Jokainen näyttöjen toteuttamisympäristö on ainutlaatuinen. Projektin toimijoiden on hahmotettava koko näyttöjen toteuttamisen kokonaisuus. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää kokonaisuutta on hahmotettu kuviossa 3. Organisointi Informointi / koulutus Näyttöaineistot ja materiaalit, apuvälineet Suorituspaikat ja suoritusvälineet Sopimukset Ammattiosaamisen näyttö Dokumentointi Tukitoimet Todistus Arkistointi Kuvio 3 Ammattiosaamisen näyttöjen toimintakokonaisuus. Ammattiosaamisen näyttöjen myötä opettajan toimintaympäristö laajenee kuvion 4 mukaisesti. Myös yhteistyön määrä ja tarve kasvavat ammattiosaamisen näyttöjen myötä. Projektiin osallistuvien toimintaympäristöön kuuluvat lisäksi muut projektin henkilöt ja organisaatiot. Näin hahmottuu projektihenkilöiden toimintakenttä. Projektipäällikkö auttaa osallistuvia henkilöitä toimintakokonaisuuden hahmottamisessa sekä kumppaneiden ja heidän yhteistyökumppaneidensa toiminnan suuntaamisessa. Kokonaisuus kannattaa konkretisoida eri osiin liittyviksi tavoitteiksi ja jakaa tehtäviä kaikille mukana oleville. Ohjauksen avulla osatehtävien hallinnasta muodostuu kokonaisuuden hallinta, ja kaikki ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät tehtävät tulevat hoidetuksi oikealla tavalla oikeaan aikaan. 15

16 Opetushallitus Koulutuksen järjestäjä Opettaja Toiset opettajat Opiskelija Toimielin Arvioijat, työpaikkaohjaajat Kuvio 4 Opettajan yhteistyötahot ammattiosaamisen näytöissä. Rajat on asetettava Projektipäällikön on annettava kehittymiselle riittävästi aikaa. Mikäli jatkuvasti asetetaan uusia tavoitteita, ei toimijoille jää aikaa tehdä omaa kehittämistyötä. Tunne omien ideoiden ja käytäntöjen kehittämismahdollisuudesta pitää vireen positiivisena. Toiminnasta annettava palaute lisää myönteistä tunnetta entisestään ja samalla pitää tavoitteet selkeinä. Projektipäällikkö on vastuussa tuloksesta ja asettaa toiminnan rajat. Projektin toiminnan alkaessa projektipäällikkö pyrkii selvittämään lähtökohdat riittävän ymmärrettävästi ja selkeästi, jotta kehittäminen suuntautuisi oikeisiin tavoitteisiin. Toimintaa säätelevä lainsäädäntö ja muu ohjeistus tulkintoineen käydään läpi, jotta kaikilla olisi tiedossa samat reunaehdot, mahdollisuudet, rajoitukset ja odotukset. Osa projektin asioista edellyttää ohjeistamista tiukemmin kuin toiset ja joissakin voidaan antaa suurempia vapauksia. Kuviossa 5 on esitetty ARVI -projektin ohjaukseen liittyviä osatekijöitä, joihin ohjauksessa kiinnitetään huomiota. Projektin alkuvaiheessa vapautta on enemmän, koska silloin etsitään parhaita toimintamalleja erilaisten syntyvien toteuttamisvaihtoehtojen joukosta. Toiminta ei kuitenkaan ole rajatonta, vaan toimintaputken keskeisimmät reunaehdot on sovittu. Alkuhetkien aisat voidaan järjestää kullekin toimintaympäristölle parhaiten sopivalla tavalla. Tällaisia ovat esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöjen organisointi ja niiden käytännön toteutuksen yhteiset sopimukset. Kyseisistä asioista ei ole olemassa vain yhtä oikeaa ratkaisua. Projektin kestäessä edetään varsinkin tuotteiden osalta aiheisiin, jotka kaikilla toimijoilla on oltava samansisältöisiä. Esimerkiksi näyttötodistukseen kirjattavien asioiden on oltava kaikilla samanlaisia ja niiden lähteet selkeästi todennettavissa. Tällaiset asiat vaativat tarkempaa ohjausta ja pieneksi rajattua toimintaputkea. Ohjaus toimii osaltaan projektin laadunvarmistuksena määritellessään laadukkaan toiminnan reunaehdot. 16

17 Organisointi ja resursointi Suunnittelu ja aineistot Koulutus ja ohjaus Näytöt ja arviointi Palaute ja dokumentointi Todistukset ja arkistointi Kokonaisarviointi Ammattiosaamisen NÄYTÖT Laatuputki: Laadunvarmistus hyväksytyt yhteiset toimintatavat ja sopivat tarvittavat välineet Ǿ riittävän iso = Erilaiset opiskelijat, erilaisissa työpaikoissa ja tehtävissä Kuvio 5 Näyttötoiminnan ohjaaminen ARVI -projektissa. Tavoitteista osatavoitteiksi Projektin lopputulos saattaa kuulostaa etäiseltä tavoitteelta, johon ei heti toiminnan alussa välttämättä suoraan ole mahdollista suunnata. Projektipäällikön kannattaa asettaa välitavoitteita aikarajoineen, jotta tuloksia syntyy koko projektin ajan. Kokonaistavoitteet kirkastuvat ja muuttuvat saavutettavimmiksi, jos ne puretaan aikataulutetuiksi osa-tavoitteiksi. Saavutettuja välituloksia on hyvä tarkastella yhteisesti ja samalla ottaa käyttöön muiden osallistujien hyviä käytäntöjä tai varoa jo tehtyjä virheitä. Välitulosten tarkastelun yhteydessä päällikkö pystyy myös päivittämään tiedot muuttuneista säädöksistä ja ohjeista sekä korjaamaan kehittämistoiminnan suuntia tai painopisteitä tavoitteiden suuntaan. Vaiheittain ja osatavoitteittain tulokseen pääseminen on varmempaa kuin koko suuren tavoitteen täyttäminen kerralla. Tällainen vaiheistus edistää myös palautteesta oppimisen ideaa. Tulosta on synnyttävä Projektin tueksi syntynyt materiaali pitää olla selkeässä muodossa helposti saatavilla. Olkoon muoto sitten yhteinen oppimisalusta tai jokin muu ratkaisu, on tieto tai asiakirja saatava mahdollisimman vaivattomasti käyttöön. 17

18 Projektista laaditaan raportteja, jotka ovat projektin tärkeitä tuotoksia. Raportoinnista vastaa projektipäällikkö, mutta hänen on saatava raportteihin tarvittava tieto yhteistyökumppaneilta käyttöönsä. Yhteistyökumppanit tekevät kehittämistoimintaa, mutta toimintaa ja tapahtumia ei välttämättä kirjata muistiin, jäsennetä tai analysoida systemaattisesti. Laajoissa projekteissa projektipäällikön on mahdotonta tietää kentän tapahtumista, saaduista kokemuksista tai kehittämistarpeista ellei palautetta tule riittävästi. Kokemusten jatkuvasta kirjaamisesta on sovittava selkeästi itsestään kirjaamista ei tapahdu. Erikseen on sovittava myös järjestelmällisestä tutkimus- ja kehittämistiedon keräämisestä ja analysointitavoista. Projektin yhteinen tuotos on mahdollista laatia vain, jos kaikki toimijat tekevät osansa. 18

19 5 TOIMINNAN SISÄLLÖLLINEN ACTION Liikekannallepano Myyntityö Konsultointityö Action tarkoittaa toiminnan käynnistämistä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä käytännön ohjaustyön aloittamista projektissa. Painopiste on nyt projektin varsinaisessa sisällöllisessä toiminnassa, jotta tavoitteet saavutetaan. Eri osapuolet pitää sitouttaa yhteiseen työhön ja projektin ideaa pitää ryhtyä markkinoimaan. Konsultointityö tarkoittaa perehdyttämistä, jossa mukana on myyntityötä, ohjaus- ja tukitoimia, sitouttamista sekä liikekannallepanoa eri menetelmin. Kysymys on oikeastaan toteuttamissuunnitelman käytäntöön viemisestä. Toteuttamissuunnitelman tarkentamiseksi projektipäällikkö organisoi eri osapuolten kokoontumisia ja erilaisia palavereja, joista tulee keskeinen osa projektin arkea. Näin projektin sisällöllinen toiminta käynnistyy ja etenee. Seuraavassa on kuvattu esimerkkeinä KONSENSUS- ja SOTE-JÄRKEVÄ -projekteissa tapahtuvaa käytännön toimintaa projektille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Projektien sisällöllistä toimintaa ovat esimerkiksi eri osapuolten perehdyttäminen ja kouluttaminen näyttöihin, arviointimenetelmien kehittäminen ja laadinta sekä ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidettävät palaverit ja kokoukset. Liikekannallepano Projektin käynnistämisessä sekä tavoitteiden mukaisen toiminnan suuntaamisessa ovat keskeisessä roolissa projektin varsinaisista projektihenkilöistä muodostetut ryhmät. SOTE-JÄRKEVÄ -projektissa he muodostavat ns. koordinointitiimin. Tämä koordinointitiimi kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kokousten pääaiheet suunnitellaan projektin toimintasuunnitelmaan puolivuosittain, mutta ne tarkennetaan kulloinkin ajankohtaisten asioiden mukaisiksi. Koordinointitiimi vastaa projektin toiminnan etenemisestä ja valmistelee muun muassa projektin tuotoksia, raportointia ja yhteisiä tapahtumia eli toimii projektin työrukkasena. KONSENSUS -projektissa keskeisenä toimintamallina on toimintakentän organisointi ja toteutussuunnitelman tarkentaminen vuositasolle. KONSENSUS -projektissa toteutussuunnitelman tarkentamiseksi pidetään koordinaattorikokouksia säännöllisesti noin kuukauden välein. Kokouksissa käsitellään projektipäällikön johdolla kaikille yhteisiä, projektin etenemiseen liittyviä asioita, kuten projektin toteuttamisaikataulua, näyttöjen järjestämistä sekä arviointitiedon keräämistä. 19

20 Tiedotustoiminta ja myyntityö Projektin tiedotustoiminnassa ja myyntityössä tärkeää on kohderyhmän tunnistaminen ja sen yhteinen määrittely. Projektien keskeisen kohderyhmän muodostavat esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen opettajat, työpaikkaohjaajien koulutuksesta vastaava henkilöstö sekä näyttö- ja työssäoppimiseen eri tavoin osallistuvat työelämän edustajat. Projektien alkuvaiheessa syksyllä 2004 käynnistettiin yhteistyöoppilaitosten perehdyttäminen ammattiosaamisen näyttöihin ja projektin toimintaan. Projektipäälliköt kävivät konsultoimassa ja kouluttamassa oppilaitoksissa. Tilaisuuksien sisällöt ja kestot määräytyivät hyvin pitkälti kunkin oppilaitoksen omista tarpeista lähtien. Tiedotustilaisuuksien yhteydessä on yhteistyökumppanien kanssa sovittu muun muassa oppilaitosten yhdyshenkilöistä, jotka osallistuvat näyttöjärjestelmän kehittämiseen niin ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun kuin kansallisen arvioinnin kehittämistyössä. SOTE-JÄRKEVÄ -projektissa aiemmin näyttöpilottioppilaitoksina toimineissa oppilaitoksissa koulutuksen sisältö liittyi yleensä ajankohtaisiin näyttöasioihin, arvioinnin kehittämiseen ja projektin esittelyyn. Niissä oppilaitoksissa, joissa ei vielä ollut toteutettu ammattiosaamisen näyttöjä, tilaisuudet painottuivat näyttökoulutukseen ja olivat pitempiä kestoltaan. Tilaisuuksien avulla projekti saatiin tutuksi kaikissa yhteistyöoppilaitoksissa ja toimijat sitoutettua mukaan toimintaan. Projektipäällikön myyntityö kohdistuukin juuri sitoutumisen ja sitä kautta motivoitumisen edistämiseen. Projektipäällikön yhtenä tärkeänä tehtävänä on ajoittain hajallaan olevien tietojen kokoaminen, tiivistäminen ja niistä opettajille ja työelämän edustajille tiedottaminen. Ammattiosaamisen näytöistä tiedetään liian vähän, ja hatarat tiedot aiheuttavat sen, että ammattiosaamisen näyttöjä pidetään eräänlaisina peikkoina opettajan työssä. Projektipäällikön työn haasteeksi muodostuukin oleellisen tiedon tuottaminen esimerkiksi siitä, mitä ammattiosaamisen näytöt todellisuudessa ovat ja miten ne vaikuttavat koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan, työssäoppimisen järjestämiseen ja opiskelijoiden arviointiin. Mitä enemmän tietoa ammattiosaamisen näytöistä saadaan levitettyä, sitä vähemmän pääsevät huhut ja väärät uskomukset leviämään ja sitä helpompi on myös projektipäällikön keskittyä itse toiminnan sisällölliseen actioniin ja tiedon tuottamiseen. Projektipäällikön haasteena on myös projektin laajuuden aiheuttamat hankaluudet ja esteet projektin toiminnalle. Esimerkiksi KONSENSUS -projektin laajuuden vuoksi on yhteistyökumppaneilla ollut vaikeuksia osallistua projektin toimintaan niin, että kansalliseen arviointiin liittyvä näkemys tulisi esille tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Eritoten pienillä koulutuksen järjestäjillä resurssit ovat rajalliset, eikä ammattiosaamisen näyttökokeiluista saatua hyötyä koeta vielä riittäväksi. Tämä on haaste projektin varsinaisille toimijoille, jotka pyrkivät tekemään projektista tarpeeksi houkuttelevan. Projektin sisällöllistä actionia voisikin kuvata jatkuvaksi myynti- ja markkinointityöksi. Projektipäälliköltä se edellyttää projektin painopistealueiden tarkkaa selkiyttämistä koko toimijajoukolle. Se, miten projekti priorisoidaan kulloisenkin tilanteen mukaan, antaa myös yhteistyökumppaneille kuvan kehittämistyön tarpeellisuudesta. 20

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Koppi-hankkeen loppuseminaari

Koppi-hankkeen loppuseminaari NÄYTTÖPERUSTEISEN OPPIMISTULOSTEN Koppi-hankkeen loppuseminaari 21.4.2008 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus Arviointi- ja seurantapalvelut 1 Mari Räkköläinen, Paula Kilpeläinen/rs KANSALLISEN

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ALKAVAT ARVIOINNIT SYKSYLLÄ 2013

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ALKAVAT ARVIOINNIT SYKSYLLÄ 2013 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ALKAVAT ARVIOINNIT SYKSYLLÄ 2013 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, prosessiteollisuuden ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnot Perehdytystilaisuus 7.11.2013

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ KANSALLISTA ARVIOINTITIETOA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ KANSALLISTA ARVIOINTITIETOA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ KANSALLISTA ARVIOINTITIETOA KANSALLINEN NÄYTTÖPERUSTEINEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKE KOPPI 2002 2007 Opetushallitus/Arviointi ISBN 952-13-2725-1

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oppimistulostiedon tuottamisen järjestelmä AMOP ja arviointitiedon tallentaminen ammattiosaamisen näytöistä

Oppimistulostiedon tuottamisen järjestelmä AMOP ja arviointitiedon tallentaminen ammattiosaamisen näytöistä Oppimistulostiedon tuottamisen järjestelmä AMOP ja arviointitiedon tallentaminen ammattiosaamisen näytöistä Tiedotustilaisuus 27.11.2008 Paula Kilpeläinen, OPH OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN Oppimistulosten

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta 2020 29.-31.8.2011 Laki 630/1998 ja 631/1998, asetus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen perusteiden tarkistamistyöhön osallistuvat yhteensä n henkeä prosessin eri vaiheissa:

Ammatillisten perustutkintojen perusteiden tarkistamistyöhön osallistuvat yhteensä n henkeä prosessin eri vaiheissa: HotRaCa - alan perustutkinnon neuvottelupäivä Ammatillisten perustutkintojen perusteiden uudistaminen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 23.4.2008 merja.lahdenkauppi@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

TTH-Erha. Eija Ruottinen

TTH-Erha. Eija Ruottinen TTH-Erha Eija Ruottinen 12.11.2008 TTH-Erha yleisesti Erikoislääkärikoulutusta antavien yliopistojen, Hus:in ja Kronodoc Oy:n hanke TTH-Erha on kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien pilottihanke TTH-Erha

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot