LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2015 1

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus AIKA klo 16:40-18:38 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 142 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 145 JATKOAIKAHAKEMUS RAKENTAMISVELVOITTEEN TÄYTTÄMISELLE, KIINTEISTÖ OY LEMPÄÄLÄN PERÄSALO, RAKENNUSKIELLON JATKAMINEN OSALLA KESKUSTAN ALUETTA 147 RAKENNUSKIELLON MÄÄRÄÄMINEN RYYNIKÄN ASEMAKAAVA-ALUEELLA, LEMPÄÄLÄN KESKUSTASSA 148 TERVEYSKESKUSSAIRAALAN PAIKKAMÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖRESURSSIT 149 ERON MYÖNTÄMINEN AINO-MAIJA KYYKOSKELLE VALTUUSTON VARAJÄSENYYDESTÄ, TEKNISEN LAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ SEKÄ VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ 150 KUTSUNTALAUTAKUNNAN JÄSENTEN VALINTA VUODELLE KUNNANJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN SEUTUASIOIDEN KATSAUS KUNNANVALTUUSTON PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA LAILLISUUS KUNNANHALLITUKSEN ILTAKOULU MUUT ASIAT 35

2 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Petäkoski-Hult Tuula 16:40-18:38 puheenjohtaja Hakala Heikki 16:40-18:38 1. varapj. Kärki Mikko 16:40-18:38 2. varapj. Hämäläinen-Ylikahri Maikki 16:40-18:38 jäsen Jokila Killi 16:40-18:38 jäsen Kanarva Kari 16:40-18:38 jäsen Niemi Veijo 16:40-18:38 jäsen Oikarinen Sanna 16:40-18:38 jäsen Seppä Sirpa 16:40-18:38 jäsen Söderström Päivi 16:40-18:38 jäsen Virtanen Kari 16:40-18:38 jäsen MUU Kuisma Juha 16:40-18:38 kvalt pj. Aspila Riina 16:40-18:38 kvalt 1. vpj. Teeri Liisa 16:40-18:38 kvalt 2. vpj. Viitasaari Olli 16:40-18:38 esittelijä/kunnanjohtaja Auvinen Kari 16:40-17:58 talousjohtaja Helin Vesa 16:40-18:38 sosiaali- ja terveysjohtaja Hupanen Jaakko 16:40-18:38 tekninen johtaja Lehtinen Nina 16:40-18:38 sivistysjohtaja Löytty Kari 16:40-18:38 toimitusjohtaja L:n Kehitys Oy Tolvanen Topi 16:40-18:38 sihteeri/hallintopäällikkö Levonmaa Tiia 16:40-17:02 ympäristöpäällikkö Sassi Sari 16:40-17:02 ympäristötarkastaja ALLEKIRJOITUKSET Tuula Petäkoski-Hult Puheenjohtaja Topi Tolvanen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Mikko Kärki Veijo Niemi PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Topi Tolvanen, hallintopäällikkö

3 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. PUHEENJOHTAJA totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. HALL /TT/tt

4 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KHAL KUNNANHALLITUS valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi Mikko Kärjen ja Veijo Niemen. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajat olivat Heikki Hakala ja Kari Virtanen. HALL KUNNANHALLITUS valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Mikko Kärjen ja Veijo Niemen. HALL /TT/tt

5 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 98/ /2013 TELTK Asia Alueellinen jätehuoltoviranomainen (Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto) on tehnyt kokouksessaan (18 ) päätöksen sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmät Uusi jätelaki edellyttää, että vanhan jätelain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli mennessä. Jätelain 36 :n mukainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vain kunta tai jätteenkuljettaja, joka toimii kunnan lukuun, saa ottaa jätteen kuljetettavakseen. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistöm haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, mikäli jätelain 37 1 momentin vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan jätelain 37.1 :n mukaisesti valita, jos: 1.tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (viittaus jätelain 35.2 :ssä säädettyihin edellytyksiin koskien molempia kuljetusjärjestelmiä); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltoviranomaisen päätös Alueellinen jätehuoltoviranomainen päättänyt kokouksessaan (18 ), että asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus toteutetaan alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lisäksi päätettiin, että tämä päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Kunnan on tehtävä hakemus kunnalliselle jätehuoltojaostolle mennessä. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset. koskee sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen järjestämistä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisten Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnissa.

6 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Hakemuksen sisältövaatimukset Jätehuoltojaoston kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen liitteenä on yksittäisen jäsenkunnan hakemuksen sisältövaatimukset: 1.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, että tarjolla olevat kuljetuspalvelut kattavat kaikki kunnan alueet. Lisäksi pyydetään selvittämään tarjolla olevien kuljetuspalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta eri alueilla, mahdollisia hintaeroja ja hintaerojen perusteita. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään alueella toimivien kuljetusyritysten laskutuksen järjestämisen, jotta voidaan varmistua siitä, että laskutus täyttää jätelain 85 :ssä asetetut edellytykset. 2.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, ja miten se tukee kuntien alueellista yhteistyötä jätehuollossa. Miten jätehuollon alueellista yhteistyötä aiotaan kunnassa tehdä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Ympäristö- ja terveyshaittoja koskevan edellytyksen täyttymisen selvittämistä varten kuntaa pyydetään varmistamaan, että kunnan alueella kaikki sako- ja umpikaivon omistavat kiinteistöt kuuluvat järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja lainsäädännössä annettuja tyhjennysvälejä noudatetaan. Lisäksi kuntaa pyydetään varmistamaan, ettei lietettä ole päätynyt muualle kuin jätevedenpuhdistamoille, ja ettei kaivojen omatoimisia tyhjennyksiä tapahdu alueella. Ympäristövaikutuksia koskien on tarpeen selvittää lisäksi kaivojen tyhjennysten optimointia, jotta myös kuljetusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella. 3.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kunta arvioi päätöksen vaikutukset kokonaisuutena myönteisiksi mm. kotitalouksien aseman kannalta, verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Kotitalouksien kannalta olennaista on palvelun saatavuus, laatu ja hintataso. Lisäksi kotitalouksien asemaan vaikuttaa niiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. Yritysten toimintaa tarkastellessa kuntaa pyydetään selvittämään, miten päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen huomioon nykyisten yrittäjien ja uusien yrittäjien aseman. Viranomaisten toimintamahdollisuuksia arvioitaessa kuntaa pyydetään erityisesti selvittämään, mitkä ovat kunnan valvontaviranomaisen mahdollisuudet valvoa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään, miten kunta varmistaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, että kunnassa toimivilta lietteenkuljetusyrittäjiltä saadaan vuosittaiset raportointitiedot ajallaan ja lainsäädännön edellyttämässä muodossa. Alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle määrätyn kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan seurantavelvollisuuden kannalta on

7 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus oleellista myös se, miten kunta varmistuu siitä, että kuljetusyrittäjiltä saadaan mm. seurannan kannalta oleelliset hintatiedot ja hinnoitteluperusteet. Lisäksi kuntaa pyydetään myös selvittämään sitä, miten kunta aikoo järjestää mm. jätelain 34 :n edellyttämän jätetiedotuksen ja neuvonnan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa? Valvonnan edellytyksiä tarkasteltaessa on jätelakia koskevan hallituksen esityksen mukaan arvioitava mm. vaikutuksia eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. TEKNINEN LAUTAKUNTA käy asiasta keskustelua ja päättää keskustelun pohjalta, lähteekö Lempäälän kunta laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä oman kuntansa alueella. TEKN TEKNINEN LAUTAKUNTA päätti, että Lempäälän kunta ei lähde laatimaan jätelain 37.1 :n mukaista selvitystä. TEKN /AM/am KHAL Tekninen lautakunta on kokouksessaan käsitellyt alueellisen jätehuoltojaoston päätöstä siirtyä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmään. koski koko Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toimialueen 17 kuntaa. Tekninen lautakunta päätti, ettei Lempäälän kunnan tulisi yksittäisenä kuntana hakea poikkeusta. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on lain määrittämä pääsääntö, josta voi poiketa vain erityisistä syistä. Erityisten syiden osoittaminen jätelain mukaan on haastellista ja vaatisi runsaasti selvittämistyötä. Vaatimusten mahdollisesti täytyttyäkin jätehuoltoviranomainen voi edellyttää siirtymään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. KUNNANHALLITUS päättää, ettei Lempäälän kunta hae poikkeusta alueelliselta jätehuoltoviranomaiselta kunnan järjestämästä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä. HALL /JH Puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult totesi, että kunnanhallitus oli yksimielinen siitä, että se ottaa otsikkoasian lisälistalta käsiteltäväksi. Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen jäsen Veijo Niemi esitti kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Mikko Kärjen kannattamana, että KUNNANHALLITUS päättää hakea alueelliselta jätehuoltojaostolta lupaa jatkaa alueellaan sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksessä nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotukseen on tehty kannatettu muutosehdotus ja asiasta on

8 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti: Ne, jotka ovat esittelijän päätösehdotuksen hyväksymisen kannalla äänestävät JAA ja ne jotka ovat Niemen tekemän esityksen hyväksymisen kannalla äänestävät EI. Äänestys toimitetaan kädennostoäänestyksenä. Puheenjohtajan esittämä äänestysjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 4 JAA -ääntä (Petäkoski-Hult, Virtanen, Jokila ja Kanarva) ja 7 EI -ääntä (Oikarinen, Hämäläinen-Ylikahri, Kärki, Seppä, Söderström, Hakala ja Niemi). Puheenjohtaja totesi, että Niemen esitys on tullut kunnanhallituksen päätökseksi. KUNNANHALLITUS päätti hakea alueelliselta jätehuoltojaostolta lupaa jatkaa alueellaan sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksessä nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Merkittiin, että kunnanjohtaja Olli Viitasaari ei esteellisenä osallistunut otsikkoasian käsittelyyn (syy: yhteisöjäävi, Pirkanmaan jätehuolto Oy:n hallituksen jäsen). Merkittiin, että esittelijänä toimi otsikkoasian käsittelyn ajan kunnanjohtajan sijainen talousjohtaja Kari Auvinen. Merkittiin, että pöytäkirja tarkastettiin otsikkoasian osalta kokouksessa. HALL /TT/tt KHAL Lempäälän kunta haki alueelliselta jätehuoltojaostolta lupaa jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmää päivätyllä hakemuksella. Hakemus jaettu kunnahallituksen jäsenille esityslistan oheismateeriaalina. Alueellinen jätehuoltojaosto käsitteli Lempäälän kunnan hakemusta (liite) ja päätti pyytää Lempäälän kunnalta täydennystä hakemukseen liittyen. Lietteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen taustaa Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta järjestää lietteenkuljetuksen hankkimalla palvelut yksityisiltä kuljetusyrityksiltä julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti. Järjestelmän käytännön organisoinnista, viranomaisvelvoitteiden hoitamisesta, jäteneuvonnasta ja valistuksesta, jätehuollon alueellisesta kehittämisestä ja jätehuollon yleisestä toimivuudesta vastaa kuntien omistama jäteyhtiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Sako- ja umpikaivolietteen jätehuollon maksujen osalta kunnissa on käytössä jätehuoltojaoston vuosittain hyväksymä jätetaksa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jokainen kiinteistö solmii itse sako- ja umpikaivolietteen kuljetussopimuksen yksityisen jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. Sako- ja umpikaivolietteen

9 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus jätteenkuljetuksen järjestäminen on kuitenkin viime kädessä aina kunnan velvollisuus, eikä tätä velvollisuutta voi ulkoistaa yksityisille kuljetusyrittäjille tai kiinteistön haltijoille. Kuljetusten organisoinnista ja viranomaisvelvoitteiden hoitamisesta vastaavat yksityiset kuljetusyritykset, jätehuollon alueellinen kehittäminen ja jätehuollon yleisestä toimivuudesta vastaaminen on puolestaan yksittäisen kunnan ja kuljetusyrittäjien vastuulla. Kunnan on järjestettävä itse jätelain 34 :n edellyttämä jäteneuvonta ja valistus. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä kuljetusyritykset määrittelevät itse hinnoittelunsa. Kyse on yksityisoikeudellisista sopimuksista kuljetusyrittäjien ja kotitalouksien välillä, eikä jaostolla tai kunnalla ole mahdollisuutta puuttua hinnoitteluun. Alueellisen jätehuoltoviranomaisen päättäessä kunnan järjestämän sakoja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän puolesta ( 18), päätöksenteon tueksi toteutettiin selvitykset (mm. Pöyry Finland Oy:n selvitys kuljetusjärjestelmän nykytilasta, alueellisen jätehuoltojaoston yksityiskohtainen arvio jätelain 37.1 :ssä asetettujen edellytysten täyttymisestä ja kuntakohtaiset arviot jätelain :n edellytysten täyttymisestä). Tehdyt selvitykset osoittivat, että jätelain 37.1 :n edellytykset eivät kokonaisuudessaan täyty alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella, eikä kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus toimi jätelain edellyttämällä tavalla. Vuonna 2013 esitettyjen tietojen valossa jätehuoltojaosto katsoi, että se ei voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkumisesta, koska päätös olisi jätelain vastainen. Jätehuoltojaosto jätti toimialueensa kunnille mahdollisuuden anoa poikkeamista jaoston tekemästä päätöksestä, jolla jätehuoltojaosto oli katsonut haluavansa antaa kunnille mahdollisuuden puuttua vuonna 2013 havaittuihin epäkohtiin ja ryhtyä toimenpiteisiin kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetusjärjestelmässä havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Tällä jätehuoltojaosto oli tarkoittanut, että kunnan halutessa pitäytyä kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetusjärjestelmässä, kunnan on toimitettava jaostolle konkreettista ja yksityiskohtaista tietoa siitä, miten jätelain 37.1 :n edellytykset täyttyvät tällä hetkellä. Samoin jätehuoltojaosto oletti saavansa tietoa toimenpiteistä, joita kunnassa on tehty, jotta vuonna 2013 havaitut epäkohdat ovat korjaantuneet. Jaoston päätöksen ( 18) liitteessä 9 nostettiin esille ne seikat, joihin kunnan tulee erityisesti kiinnittää huomiota hakemuksessaan, koska nämä epäkohdat olivat erityisesti vaikuttamassa siihen, minkä vuoksi jaosto päätti kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta vuonna Määräaikaan mennessä Lempäälän kunta, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Nokian kaupunki, Parkanon kaupunki, Pälkäneen kunta, Sastamalan kaupunki, Virtain kaupunki, Vesilahden kunta ja Ylöjärven kaupunki toimittivat hakemuksensa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi lähtien.

10 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Alueellinen jätehuoltojaosto katsoi, että kaikkien kuntien tämän hetkisistä hakemuksista puuttuu kuljetusjärjestelmäpäätöksen jatkokäsittelyn kannalta olennaista tietoa. Hallintolain (434/2003) 22 :n mukaisesti kunnille varattiin määräajassa ( mennessä) mahdollisuus täydentää puutteellisia asiakirjojaan. Samalla huomautettiin, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista. Määräajan asettaminen katsottiin olevan tarpeen, jotta jätehuoltoviranomainen voi käsitellä kuntien hakemukset sellaisella aikataululla, joka mahdollistaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n valmistautumisen tulevaan kuljetusjärjestelmämuutokseen. Kunnille osoitettava täydennyspyyntö on tämän pykälän liitteenä. Lempäälän kunnalle osoitettu täydennyspyyntö: 1. Lempäälän kunnan tulee varmistaa, että kaikki Lempäälän kunnan alueella sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä ja kuljetuksia tekevät yrittäjät, myös pienimmät sellaiset (ns. traktori-imuvaunuyrittäjät ja pääosin muiden kuntien puolelta toimivat yrittäjät), ovat ilmoittaneet tietonsa ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin. Lisäksi kunnan tulee selvittää myös näiden yrittäjien hinnoittelun kohtuullisuutta eri alueilla, mahdollisia hintaeroja ja hintaerojen perusteita sekä laskutusta. Laskutuksen tulee täyttää jätelain 85 :ssä asetetut edellytykset: Kiinteistön haltijalle on toimitettava jätteen kuljetuksesta lasku, josta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten. 2. Lempäälän kunnan tulee varmistaa, että haja-asutusalueen kiinteistöillä sakokaivolietteet tyhjennetään vähintään kerran vuodessa kattavasti kaikilla kiinteistöillä, joilla on saostuskaivot. Lisäksi kunnan tulee selvittää, ettei lietettä ole päätynyt muualle kuin jätevedenpuhdistamolle. Lietteen omatoimisesta käsittelystä olisi tullut jätehuoltomääräysten mukaan ilmoittaa kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle lukien (ilmoituksia on tullut vain 1 kpl koko Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella). Edellä mainittujen kohtien 1 ja 2 tietojen saamiseksi kunnan tulisi haja-asutusalueen kiinteistönhaltijoille kirjallisesti tehdyllä kyselyllä selvittää kunnan alueella sijaitsevat saostus- ja umpisäiliöt (arviolta yhteensä noin 2100 kiinteistöä), niiden tilavuudet ja tyhjennystiheydet, tiedot kunkin kaivon tyhjentäjästä sekä lietteiden toimituspaikat. Saatujen vastausten perusteella kaikilta kaivojen tyhjennyksiä tekeviltä yrityksiltä tulisi selvittää myös kohdan 1 mukaiset tiedot. Kyselyillä/selvityksillä saatujen vastausten tulisi ainakin pääsääntöisesti vastata jätelain vaatimuksia ja kunnan tulisi esittää, miten havaittuihin epäkohtiin aiotaan puuttua. Käytännössä edellä mainittu erittäin laaja selvitystyö pitäisi teettää mennessä ja ostopalveluna, koska kunnan nykyiset resurssit eivät tähän riitä. Aikataulu selvityksen tekemiseen on niin tiukka, että käytännössä sen tekeminen lienee mahdotonta.

11 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Lempäälän kunnan tulee tehdä konkreettinen selvitys siitä, miten kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja miten se tukee kuntien alueellista yhteistyötä. Jätehuoltojaosto on esittänyt, että kunnan järjestämässä lietteenkuljetusjärjestelmässä Pirkanmaan Jätehuolto Oy voisi huolehtia mahdollisten lietteen välivarastojen perustamisesta kuljetusmatkojen optimoimiseksi, lietteen kalkkistabiloinnin kehittämisestä ja alan toimijoiden kouluttamisesta sekä tarvittavien ympäristölupin hankkimisesta. Lisäksi jäteyhtiö selvittäisi lietteen muista hyötykäyttöratkaisuja Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa sekä Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntaa pyydetään selventämään, miten kunta huolehtii vastaavien tavoitteiden saavuttamisesta ja mikä taho kunnassa vastaa esimerkiksi jätehuollon alueellisesta kehittämisestä. Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa yleistä ohjausta tarvittavien lupien hankkimiseksi mahdollisille alan toimijoille, mutta kunnassa ei ole tahoa, jonka tehtävänä olisi jätehuollon alueellinen kehittäminen. 4. Lempäälän kunnan tulee konkreettisesti selventää sitä, miten kaivojen tyhjennysten optimointia tehdään kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Kiinteistönhaltijaa ei voida kiinteistönhaltijan järjestämässä lietteenkuljetusjärjestelmässä velvoittaa tilaamaan saostus- tai umpisäilön tyhjennystä samaan aikaan ja samalta kaivontyhjentäjältä kuin lähialueen muut kiinteistönhaltijat. Näin ollen optimointia on vaikea taata, mutta vapaaehtoisuuteen perustuen optimointia voidaan hyvin tehdä esim. kyläyhdistysten aktiivisuuden avulla. 5. Lempäälän kunnan tulee selventää, miten kunta aikoo järjestää jätelain 34 :n edellyttämän jätetiedotuksen ja neuvonnan. Pirkanmaan Jätehuolto Oy vastaa ainoastaan niiden kuntien sako- ja umpikaivolietteitä koskevasta jäteneuvonnasta ja valistuksesta, jotka ovat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Käytännössä lietteisiin liittyvä jätetiedotus ja neuvonta pitäisi kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa tehdä kunnan ympäristönsuojelun resursseilla tai erillisenä ostopalveluna esim. Ekokumppaneilta. 6. Lempäälän kunnan tulee esittää, miten se voi varmistua siitä, että kuljetusyrittäjät toimittavat jätelain 39 :n mukaiset kiinteistöittäiset kuljetustiedot jätehuoltoviranomaiselle ajallaan ja lainsäädännön edellyttämässä muodossa. Jätehuoltoviranomainen on joutunut vuosittain viemään asian muutamien kuljetusyrittäjien osalta Pirkanmaan

12 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus ELY-keskukseen uhkasakkomenettelyn käyttöönottoa varten, eikä ko. kuljetusyrittäjiltä ole vieläkään saatu vuoden 2012 ja 2013 raportointitietoja. Jätehuoltojaoston mukaan tämä viivästyttää kuljetusrekisterin ylläpitoa ja tekee jätehuollon seurantatyön mahdottomaksi. Valvontaviranomaisella on oikeus tietojen saamiseen, mutta mikäli joku kuljetusyrittäjä on vastahakoinen tietojen luovuttamiseen, ei kunnankaan valvontaviranomaisella ole muita keinoja käytettävissä kuin uhkasakkomenettely (hidas ja erittäin työläs menettely). 7. Lempäälän kuntaa pyydetään varmistumaan siitä, että kunnalla on käytössään riittävät resurssit asianmukaisen valvonnan järjestämistä varten kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueellinen jätehuoltojaosto ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä niiden tietojen avulla, jotka saadaan kuljetusyrittäjiltä. Jätehuoltoviranomaisella on järjestelmään kuulumisen osalta ns. seurantavelvollisuus, mutta varsinaiset jätelain valvontatehtävät kuuluvat kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa em. viranomaistehtävissä tarvittavat valvontatiedot ovat hajallaan eri toimijoiden järjestelmissä, joista valvontaviranomaisen on koottava valvontaa varten tarvittavat tiedot ja sovitettava ne yhteen. Oman haasteensa järjestelmän ylläpitoon tuo myös laajentuva viemäriverkosto ja muuttuvat jätevesijärjestelmät kiinteistöllä, jonka vuoksi tietojärjestelmän ajantasaisena pitäminen vaatii huomattavia voimavaroja. Kunnan ympäristönsuojelun resurssit pitää varmistaa rekisteristä saatujen tietojen valvontaan. Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun ei tällä tietoa ole odotettavissa lisäresursseja. Yhteenveto Vaikka Lempäälän kunta pystyisi varmistamaan jätelain kaikkien vaatimusten täyttymisen tällä hetkellä, on alueellisen jätehuoltojaoston jätelain 37 :n mukaan tarvittaessa käsiteltävä asia uudelleen, mikäli kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa lietteiden osalta ilmenee myöhemmin ongelmia. Näin ollen mahdollinen päätös kiinteistöittäisen lietteenkuljetusjärjestelmässä jatkamisesta ei välttämättä olisi pysyvä. Lisäksi liittyminen kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen vasta myöhemmässä vaiheessa voi aiheuttaa lisäkustannuksia niille kunnille, jotka eivät ole olleet kunnan järjestämän lietteenkuljetusjärjestelmän kehittämisessä alusta asti mukana. Lempäälän kunnan vastaukseksi täydennyspyyntöön Lempäälän kunnalla ei ole riittäviä resursseja selvittää kaikkia täydennyspyynnössä esitettyjä tietoja mennessä. Vaadittujen tietojen selvittäminen ja kaikkien jätelain vaatimusten varmistaminen tulisi viemään aikaa käytännössä vähintään muutamia vuosia ja työhön olisi

13 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus osoitettava uusia henkilöresursseja. Lempäälän kunta ei täydennä hakemustaan kiinteistöittäisen lietteenkuljetusjärjestelmän jatkamiseksi lähtien, vaan siirtyy myös lietteiden osalta kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään. KUNNANHALLITUS antaa alueelliselle jätehuoltojaostolle edellä selostusosassa olevan vastauksen lietteenkuljetusjärjestelmää koskevaan täydennyspyyntöön. TEKN /SS Merkittiin, että esittelijä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, ei esteellisenä osallistunut otsikkoasian käsittelyyn (syy: yhteisöjäävi, Pirkanmaan jätehuolto Oy:n hallituksen jäsen). Merkittiin, että esittelijänä toimi otsikkoasian ajan kunnanjohtajan sijainen talousjohtaja Kari Auvinen. Keskustelun kuluessa esittelijä, talousjohtaja Kari Auvinen, ehdotti: KUNNANHALLITUS päättää 1. palauttaa otsikkoasian uudellen valmisteltavaksi 2. pyytää tekniseltä lautakunnalta lausunnon otsikkoasiasta ja 3. lähettää Heikki Hakalan kunnanhallituksen edustajana Alueellisen jätehuoltojaoston järjestämään Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä -seminaariin sekä oikeuttaa teknisen lautakunnan nimeämään kaksi edustajaansa ko. seminaariin. KUNNANHALLITUS hyväksyi muutetun päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että ympäristötarkastaja Sari Sassi selosti otsikkoasiaa kokouksessa, ja että hän oli läsnä kokouksessa klo välisen ajan. HALL /TT/tt TELTK Lempäälän kunta haki alueelliselta jätehuoltojaostolta lupaa jatkaa kiin teistön haltijan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kul je tus jär jes tel mää päivätyllä hakemuksella (oheismateriaali). Alueellinen jä te huolto jaos to käsitteli Lempäälän kunnan hakemusta ja päät ti pyytää Lempäälän kunnalta täydennystä hakemukseen liittyen (oheis ma te ri aa li). Kunnanhallitus on pyytänyt tekniseltä lautakunnalta lau sun toa hakemuksen täydentämisestä.

14 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus TEKNINEN LAUTAKUNTA päättää esittää lausuntonaan kun nan hal li tuksel le, että Lempäälän kunta ei täydennä hakemustaan kiin teis töit täi sen lietteenkuljetusjärjestelmän jatkamiseksi lähtien, vaan siir tyy myös lietteiden osalta kunnan järjestämään jät teen kul je tus jär jes tel mään. Lempäälän kunnalla ei ole riittäviä resursseja selvittää kaikkia täy den nyspyyn nös sä esitettyjä tietoja mennessä. Vaadittujen tie to jen selvittäminen ja kaikkien jätelain vaatimusten varmistaminen tu li si viemään aikaa käytännössä vähintään muutamia vuosia ja työhön oli si osoitettava uusia henkilöresursseja. Täytäntöönpano: ed khall TEKN Keskustelun aikana Aino-Maija Kyykoski esitti, että tekninen lautakunta päät tää esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle, että Lempäälän kunta täy den tää hakemustaan kiinteistöittäisen lietteenkuljetusjärjestelmän jat kami sek si lähtien. Tuomo Mäkelä ja Katariina Korhonen kannattivat Kyykosken tekemää esitys tä. Julistettuaan keskustelun asiasta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, et tä koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hy väk syt tiin yksimielisesti: Ne, jotka ovat esittelijän tekemän esityksen hy väk sy mi sen kannalla äänestävät jaa ja ne jotka ovat Kyykosken te ke män esityksen hyväksymisen kannalla äänestävät ei. Äänestys toi mi te taan nimenhuutoäänestyksenä. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa ääntä (Lehikoinen) ja 9 ei ääntä (Kiviaho, Korhonen, Kurki, Lindstedt, Mansikka, Mäkelä, Kyy kos ki, Viitanen ja Mikkola). Poissa 1 jäsen (Matintupa). Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että Kyykosken esitys on tullut teknisen lautakunnan päätökseksi, eli tekninen lautakunta esittää lausun to naan kunnanhallitukselle, että Lempäälän kunta täydentää ha ke mustaan kiinteistöittäisen lietteenkuljetusjärjestelmän jatkamiseksi lähtien. TEKN /EH/eh Merkittiin, että ympäristötarkastaja Sari Sassi poistui kokouksesta tä män pykälän käsittelyn jälkeen klo KHAL 144 KUNNANHALLITUS päättää, että Lempäälän kunta ei täydennä ha ke mustaan kiinteistöittäisen lietteenkuljetusjärjestelmän jatkamiseksi lähtien, vaan siirtyy myös lietteiden osalta kunnan jär jes tä mään jätteenkuljetusjärjestelmään.

15 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Lempäälän kunnalla ei ole riittäviä resursseja selvittää kaikkia täydennyspyynnössä esitettyjä tietoja mennessä. Vaadittujen tietojen selvittäminen ja kaikkien jätelain vaatimusten varmistaminen tulisi viemään aikaa käytännössä vähintään muutamia vuosia ja työhön olisi osoitettava uusia henkilöresursseja. Täytäntöönpano: ote Alueellinen jätehuoltojaosto TEKN Merkittiin, että esittelijä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, ei esteellisenä osallistunut otsikkoasian käsittelyyn (syy: yhteisöjäävi, Pirkanmaan jätehuolto Oy:n hallituksen jäsen). Merkittiin, että esittelijänä toimi otsikkoasian ajan kunnanjohtajan sijainen talousjohtaja Kari Auvinen. Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Mikko Kärki esitti kunnanhallituksen jäsen Veijo Niemi kannattamana, että KUNNANHALLITUS päättää, että Lempäälän kunta täydentää hakemustaan kiinteistöittäisen lietteenkuljetusjärjestelmän jatkamiseksi lähtien ja pyrkii pitämään voimassa kiinteistökohtaisen jätteenkuljetusjärjestelmän. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotukseen on tehty kannatettu muutosehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti: Ne, jotka ovat esittelijän päätösehdotuksen hyväksymisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Kärjen tekemän esityksen hyväksymisen kannalla äänestävät EI. Äänestys toimitetaan kädennostoäänestyksenä. Puheenjohtajan esittämä äänestysjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 4 JAA -ääntä (Petäkoski-Hult, Virtanen, Jokila ja Kanarva) ja 6 EI -ääntä (Hämäläinen-Ylikahri, Kärki, Seppä, Söderström, Hakala ja Niemi) ja yksi äänesti tyhjää (Oikarinen). Puheenjohtaja totesi, että Kärjen esitys on tullut kunnanhallituksen päätökseksi. KUNNANHALLITUS päätti, että Lempäälän kunta täydentää hakemustaan kiinteistöittäisen lietteenkuljetusjärjestelmän jatkamiseksi lähtien ja pyrkii pitämään voimassa kiinteistökohtaisen jätteenkuljetusjärjestelmän.

16 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Merkittiin, että ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa ja ympäristötarkastaja Sari Sassi poistuivat kokouksesta otsikkoasian käsittelyn jälkeen klo HALL /TT/tt Liitteet JÄTEHUOLTOJAOSTON PÄÄTÖS YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOJAOSTO , 8 / MENNESSÄ SAAPUNEET KUNTIEN HAKEMUKSET ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LÄHTIEN (TÄYDENNYSPYYNTÖ), LIITE

17 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus JATKOAIKAHAKEMUS RAKENTAMISVELVOITTEEN TÄYTTÄMISELLE, KIINTEISTÖ OY LEMPÄÄLÄN PERÄSALO, / /2015 KHAL Kiinteistö Oy Lempäälän Peräsalo hakee rakentamisvelvoitteen täyttämiselle jatkoaikaa tilalla Lempäälän Peräsalo Tila käsittää Ideaparkin naapurissa sijaitsevan 2,458 ha:n suuruisen teollisuustontin (TY-14), jonka Lempäälän kunta on myynyt Kiinteistö Oy Ideapark Ab:lle vuonna Nykyinen rakentamisaika umpeutuu Kiinteistö Oy Lempäälän Peräsalo hakee rakentamiselle jatkoaikaa asti. Alkuperäisten kauppakirjojen mukaisesti ostaja on sitoutunut rakentamaan tontille yhteensä 9900 k-m2 asemakaavan mukaista myymälä-, toimisto-, tuotanto- ja varastotilaa. Hakemuksessaan Kiinteistö Oy Lempäälän Peräsalo ilmoittaa rakentavansa tontille 6624 k-m2:n suuruisen liike- ja toimitilarakennuksen vuosien aikana. Liitteessä suunnitellun rakennuksen julkisivu- ja asemapiirros. KUNNANHALLITUS päättää myöntää tilalle Lempäälän Peräsalo rakentamisvelvoitteelle jatkoaikaa asti, johon mennessä Kiinteistö Oy Lempäälän Peräsalo velvoitetaan rakentamaan tontille liike- ja toimitilaa yhteensä 6624 k-m2. Täytäntöönpano: HAL ote Harri Järvenpää, Lempäälän Kehitys / Kari Löytty, Hannele Lehikoinen, Mari Suominen TEKN /HJ /hj KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. HALL /TT/tt Liitteet JULKISIVU- JA ASEMAPIIRROS, KIINTEISTÖ OY LEMPÄÄLÄN PERÄSALO,

18 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus RAKENNUSKIELLON JATKAMINEN OSALLA KESKUSTAN ALUETTA 385/ /2013 KHAL Kunnanhallitus Kunnanhallitus on , päättänyt jatkaa rakennuskieltoa Halkolan ja Lempon alueilla. Alu eet ovat olleet rakennuskiellossa kaksi vuotta ker rallaan vuodesta 1989 lähtien. Nykyinen rakennuskielto päättyy Rakennuskiellon jatkaminen on edelleen tarpeen osalla Halkolan ja Lempon alueita. Näillä alueilla on asemakaavassa teollisuusmerkintä, kun yleis kaavassa käyttötarkoitus on asuminen. Käynnissä oleva yleiskaavan muu tostyö saattaa vielä muuttaa ajatuksia alueiden käyttötarkoituksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 :n mukaan rakennuskielto on voimassa kaksi vuotta ja sitä voidaan pidentää kaksi vuotta kerrallaan. Enimmäisaikaa kiellolle ei ole. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvarai sia siten, kuin MRL 128 :ssä säädetään (toimenpiderajoitus). ehdotus: Kunnanhallitus päättää pidentää kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa liite karttaan rajatuilla alueilla. Tällä päätöksellä alu eet ovat rakennuskiellossa saakka MRL 53 :n perusteella. Tä mä päätös määrätään MRL 202 :n nojalla tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Kunnanhallitus Nykyinen rakennus kielto päättyy Lempäälän keskustan alu een kaavoitus on yhä kesken sekä keskustan osayleiskaavan että ase ma kaavan muut tamisen osalta, joten rakennuskiellon jatkaminen on tar peen. Liitteenä oleva kartta rakennuskieltoalueista on päivitetty ajantasaiselle pohjakartalle. ehdotus: Kunnanhallitus päättää pidentää asemakaavan muuttamiseksi asetettua rakennuskieltoa lii te kart taan ra ja tuilla alueilla kahdella vuodel la MRL:n 53 :n perusteella. Rakennuskieltopäätös mää rätään tu le maan voimaan MRL 202 :n perusteella , ennen kuin päätös on saa nut lainvoiman. Näin ollen rakennuskielto on voimassa asti. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

19 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Rakennuskiellon jatkaminen Nykyinen rakennuskielto päättyy Lempäälän keskustan alueen asemakaavan muuttaminen on parhaillaan käynnistymässä Lempon katuun ja Puistokatuun rajoittuvalla korttelialueella. Rakennuskieltoa on kuitenkin edelleen tarpeen jatkaa osalla keskustan aluetta. Näillä alueilla on edelleen asemakaavasssa teollisuusmerkintä lainvoimaiseksi tulleessa Lempäälän keskustan osayleiskaavassa Lempon alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C-merkintä) ja Halkolan alue kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK-1). Alueiden sijainti on esitetty liitekartassa 1. Lisätietoja asiasta antaa kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus, puh KUNNANHALLITUS päättää jatkaa kahdella vuodella asemakaavan muuttamiseksi asetettua rakennuskieltoa liitekarttaan 1 rajatuilla alueilla MRL 53 :n perusteella. Rakennuskieltopäätös määrätään tulemaan voimaan MRL 202 :n perusteella , ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Näin ollen rakennuskielto on voimassa asti. Liite Kartta 1 Täytäntöönpano: HALL ote Satu Suuronen TEKN KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että otsikkoasia käsiteltiin kokouksessa kiuudentan asiakohtana. Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus esitteli otsikkoasiaa kokouksessa. Merkittiin, että Rasimus poistui kokouksesta otsikkoasian käsittelyn jälkeen klo HALL KHAL Nykyinen rakennuskielto alueella päättyy Rakennuskieltoa on tarpeen jatkaa edelleen, koska Lempäälän keskusta-alueen asemakaavojen uudistamistyö on parhaillaan käynnissä. Rakennuskieltoalueet sijoittuvat eri asemakaava-alueille (Ryynikän ja Halkolan asemakaava-alueet). Tässä pykälässä käsitellään rakennuskiellon jatkamista Halkolan asemakaava-alueen korttelissa nro 109. Rakennuskieltoalue on esitetty liitekartalla. Samassa kokouksessa on käsiteltävänä myös rakennuskiellon jatkaminen ja määräminen Ryynikän asemakaava-alueella.

20 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS päättää MRL 53 :n nojalla jatkaa rakennuskieltoa kahden vuoden ajan osalla Halkolan asemakaava-alueen korttelia nro 109, tarkemmin liitekarttaan 1 rajatulla alueella. Tällä päätöksellä alue on rakennuskiellossa saakka. Tämä päätös määrätään MRL 202 :n nojalla tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta heti kokouksessa. TEKN /IR KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että pöytäkirja tarkastettiin otsikkoasian osalta kokouksessa. HALL /TT/tt Liitteet RAKENNUSKIELLON JATKAMINEN OSALLA KESKUSTAN ALUETTA

21 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus RAKENNUSKIELLON MÄÄRÄÄMINEN RYYNIKÄN ASEMAKAAVA-ALUEELLA, LEMPÄÄLÄN KESKUSTASSA 385/ /2013 KHAL Lempäälän keskusta-alueen asemakaavojen uudistamistyö on parhaillaan käynnissä. Ryynikän asemakaavan muuttaminen Lempontien, Puistokadun, Valkeakoskentien ja rautatien välisellä alueella on kuulutettu vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksen yhteydessä (Piiponpellon asemakaavan muutos). Alueella on osalla korttelia nro 106 voimassa päättyvä rakennuskielto, jonka jatkaminen on edelleen tarpeen. Lisäksi on käynyt tarpeelliseksi määrätä rakennuskielto osalle korttelia nro 107 S-marketin siirryttyä pois korttelissa sijaitsevalta kiinteistöltä. KUNNANHALLITUS päättä asemakaavan muuttamisen ajaksi jatkaa rakennuskieltoa Ryynikän asemakaava-alueen korttelissa nro 106, tarkemmin liitekartassa 1 esitetyllä alueella A sekä määrätä rakennuskiellon Ryynikän asemakaava-alueen korttelissa nro 107 sijaitsevalle, tarkemmin liitekartassa 1 esitetylle alueelle B. Tällä päätöksellä alueet ovat MRL 53 :n mukaisesti rakennuskiellossa saakka. Tämä päätös määrätään MRL 202 :n nojalla tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta heti kokouksessa. TEKN /IR KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että pöytäkirja tarkastettiin otsikkoasian osalta kokouksessa. HALL /TT/tt

22 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus TERVEYSKESKUSSAIRAALAN PAIKKAMÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖRESURSSIT 1926/ /2015 SOSTE Lempäälän terveyskeskussairaalassa on saneerauksen ja laajennuksen jäl keen 51 potilaspaikkaa. Saneerauksen alkaessa loppukeväällä 2013 paik ko ja jouduttiin sulkemaan ja pitkäaikaishoidon potilaat siirrettiin Himmin ko toon, jolloin käyttöön jäi 29 paikkaa. Paine eri kois sai raan hoi dos ta siirtyvien potilaiden jatkohoitoon on kasvanut, niin että käytössä on tällä hetkellä 34 paikkaa. Sairaalaan palkattiin syksyllä 2014 li sä hen ki lö kun taa neljän hoitajan verran, sekä yksi laitoshuoltaja. Hoi to hen ki lös tö mi toi tus (nykytilanne) kahdella sijaisella on 0,73 hoitotyöntekijää asia kas ta kohden (ilman sijaisia 0,67). Henkilöstömitoitus on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja hoidettavien asiakkaiden välinen laskennallinen suhdeluku. Val ta kun nal linen suositus ympärivuorokautisen hoidon ammatillisen henkilöstön vä himmäis mää räk si on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuo ro kau dessa. Vähimmäismitoitusta korkeampi vaihtoehto on suo si tel ta vis sa esimerkiksi silloin, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia käy tös häi riöi tä tai hoitoympäristön rakenteelliset puitteet edellyttävät li sä hen ki lö kun taa. Mikäli terveyskeskuksen vuodeosastolla on lääketieteellistä hoi toa vaativia potilaita, hoitohenkilöstön vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 hoi to työn te ki jää asiakasta kohden. Hyvä mitoitus on 0,8. Terveyskeskussairaalan potilaiden hoidon vaativuus on kasvanut viime vuo si na niin paljon, että sama henkilökunta määrä ei pysty hoitamaan samaa potilasmäärää kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että eri kois sai raanhoi dos ta siirtyy jatkohoitoon yhä nopeammin akuuttia hoitoa vaa ti via potilaita, joiden sairaanhoidollinen hoidon tarve on vaativampaa kuin pit käai kais hoi to. Normaalin akuutin hoidon lisäksi sairaala hoitaa myös saat tohoi dos sa olevia potilaita. Lisäksi uutena toimintana on yh teis työs sä psykiatrian yksikön kanssa alkanut Safe House -toiminta, jossa tar jo taan psykiatrisia palveluita terveyskeskuksen sairaalaan. Tämä toiminta vä hentää erikoissairaanhoidon palvelujen ostoja sairaanhoitopiirin yk si köis tä, mutta edellyttää resursseja psykiatristen potilaiden hoitoon myös ter veyskes kus sai raa lan henkilökunnalta. Sairaalassa hoidetaan aika ajoin myös eristyspotilaita, joiden hoito vie tartuntojen ehkäisyn vuoksi nor maa lia enemmän sekä hoitohenkilökunnan että laitoshuoltajien työ ai kaa. Niin ikään hoidossa saattaa olla myös potilaita, jotka vaativat yh den hoitajan jatkuvan läsnäolon huoneessa ympäri vuorokauden. Ruokahuollon uudistuksen myötä sairaalassa siirryttiin keskitettyyn ruo anja ke luun. Keittiötyö vie yhden laitoshuoltajan työpanoksen aa mu vuo ros sa. Aiemmassa käytännössä osastolle tuotiin valmis ruoka kolme ker taa päivässä ja astiahuolto tapahtui Himminkeittiön toimesta. Uu des sa mallissa henkilökunta lämmittää jakeluvaunussa tulevan ruoan, an nos te lee sen potilaille ja laitoshuoltajat hoitavat astiahuollon osastolla. Lai tos huol tajien työmäärä on lisääntynyt myös uusien tilojen myötä, kun ai em man yhden ison kylpyhuoneen ja wc:n sijaan jokaisessa po ti las huo nees sa on nyt oma wc ja suihku.

23 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus Vuoden 2014 syksy ja alkuvuosi 2015 on osoittanut, että ter veys kes kuksen 29 paikkaa eivät riitä hoidon tarpeeseen vastaamiseen. Jotta eri koissai raan hoi dos ta jatkohoitoon tarjottavat potilaat voidaan ottaa omaan terveyskeskussairaalaan jatkohoitoon, paikkamäärän tulee olla vä hin tään 34. Tämä edellyttää neljän sijaisen lisäpalkkausta vuodelle Kus tannus vai ku tus tälle vuodelle on n Lisäksi ate rioi den ja lääk kei den osuus kasvaa kustannusvaikutuksen ollessa n Vii den lisäpaikan käyttöönotto tuo maksutuloja n , jolloin kus tan nuk set kasvavat nettomääräisesti n Koska terveyskeskussairaalassa on tyhjiä huoneita, Lempäälässä olisi mah dol lis ta aloittaa vuodeosastopankki-toiminta, jossa on muutama paikka myytävänä Tampereen kehyskuntien ja Etelä-Pirkanmaan kun tien jatkohoitoa tarvitseville potilaille, joita oma kunta ei pysty ottamaan vastaan. Yhden vuorokauden hinta olisi esimerkiksi 450 (Acuta las kut taa noin /vrk ns. jatkohoitopaikan odottajista). Esimerkiksi kah den paikan myymisellä ulkopuoliselle saataisiin maksutuloja arviolta , kun huomioidaan palvelun tuottamisesta aiheutuvat kulut. Edellä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen tarkoittaa sitä, että ter veyskes kus sai raa las sa on jatkossa 36 paikkaa, joista 2 on ulkopuolisille myy täviä paikkoja. Mikäli sairaalaan palkataan neljä henkilöä lisää, hen ki lös tö mitoi tus on 36 paikan mukaan laskettuna n. 0,7 hoitotyöntekijää asia kas ta kohden. Oheismateriaalina on sairaansijat ja hoitajamitoitus sekä sairaalan hoi topäi vä ti las to. Lisätiedot: hoitotyön johtaja Sari Tommola puh , sari.tommola(at)lempaala.fi ja ylilääkäri Tarja Marjamäki, puh , tarja.k.marjamaki(at)lempaala.fi. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA päättää 1) esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle, että se myöntää sosiaalija terveystoimelle :n lisämäärärahan käytettäväksi ter veyskes kus sai raa lan henkilöstö- ja muihin kuluihin 2) että terveyskeskussairaalan paikkamäärän on alkaen 34 (36) sillä edellytyksellä, että valtuusto myöntää tähän li sä mää rä rahan 3) vuoden 2016 talousarviota laadittaessa, terveyskeskussairaalan paik ka tar ve ja toimintaan tarvittava määräraha arvioidaan uudelleen 4) aloittaa kokeiluluonteisesti vuodeosastopankki-toiminnan niin, että ter veys kes kuk ses sa on 2 ulkopuolisille myytävää hoitopaikkaa. Täytäntöönpano: ote Kunnanhallitus SOSTE SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA hyväksyi ehdotuksen yk si mie lises ti.

24 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin heti kokouksessa. SOSTE /AP/ap KHAL sosiaali- ja terveysjohtaja Vesa Helin: Terveydenhuollon johtajat viranhaltijat ovat kartoittaneet mah dol li suuk sia löytää terveyskeskussairaalaan tarvittavia lisäresursseja muun ter vey denhuol lon henkilöstön tehtäväkuvia muuttamalla tai suuntaamalla hei dän työpanostaan myös terveyskeskussairaalaan. Perusterveydenhuollon päivystysaikojen muututtua päivystystyöhön osallis tu vien lähi- ja sairaanhoitajien työpanosta vapautui muihin teh tä viin. Vapautuvaa työpanosta onkin kyetty jossain määrin hyödyntämään terveys kes kus sai raa las sa (esim. sijaistuksissa). Päivystyksen aukiolon ly hene mi nen on kuitenkin lisännyt painetta päivystyksen sairaanhoitajan vastaan otol le. Useampi potilas tulee ensin hoitajan vastaanotolle ennen mahdol lis ta lääkärikäyntiä. Päivystyksestä vapautunutta resurssia tar vi taan myös hoitotarvikejakelussa, joka siirrettiin kotisairaanhoidosta avo sai raanhoi toon. Päivystyksen ajanvarauksen ja hoidontarpeen arvioinnin puheluiden ja kautu mi nen lyhyemmälle ajalle, hoitajavastaanoton lisääntyminen ja hoi to tar vike ja ke lun siirtyminen avosairaanhoidon hoidettavaksi kattaa ko ko naan päivystyksen muuttuneen aukiolon vuoksi vapautuneen hoi ta ja re surs sin, joten terveyskeskussairaalaan ei ole pystytty siirtämään avo sai raan hoi dosta vakituista hoitajaresurssia. Aika ajoin terveyskeskussairaalassa on potilaita, jotka odottavat paik kaa vanhainkodille tai tehostettuun palveluasumiseen. Haasteena on, ett ei vanhustenhuollon palveluissa ole tällä hetkellä riittävästi asu mis pal ve lupaik ko ja. Kuluvan vuoden aikana tehdään suunnitelma Sääks jär vel lä sijaitsevan Toimelakodin laajentamisesta 6-8 paikalla vuoden 2016 alusta lukien. Mikäli tämä suunnitelma toteutuu, hoidon por ras tus/po ti las kier to paranee, ja se vaikuttaa myös terveyskeskussairaalan mah dol li suuk siin ottaa erikoissairaanhoidosta akuuttia jatkohoitoa vaa ti via potilaita hoidettavakseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri käyttää tänäkin vuonna ns. sakkomaksua, joka tarkoittaa sitä, että ilman hoidon tarvetta erikoissairaanhoidon hoi to paikal la olevasta jatkohoitopaikkaa odottavasta potilasta peritään nor maa lin laskutuksen lisäksi ylimääräinen hoitopäivähinta. Lisäksi sai raan hoi to pii ri laskuttaa osaa hoidoista ns. Drg-hinnoittelulla, ja hoi to päi vien väheneminen Drg-luokissa mahdollistaa tulevaisuudessa näiden hin to jen määrittämistä edullisimmaksi. Edellä olevat seikat puoltavat vah vas ti sitä, että kuntien terveyskeskussairaaloiden resurssien ja ka pa si tee tin tulee olla riittäviä. Kun potilaat voidaan siirtää eri kois sai raan hoi dos ta nopeasti jatkohoitoon terveyskeskussairaaloihin, riski yli mää räi sis tä ja tarpeettomista kustannuksista vähenee.