VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta AIKA Keskiviikko klo PAIKKA Teknisen toimiston kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko 42 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 43 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN 44 ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 45 LAUSUNTO PIRKANMAAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYKSESTÄ 46 AVUSTUKSEN MAKSATUSTA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUS 47 MUUT ASIAT

2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tapanainen Harri puheenjohtaja Eskola Virpi jäsen Lounasranta Marko jäsen Pispala Kristiina jäsen Viitanen Sami jäsen Ylä-Jarkko Juha jäsen POISSA Haliseva Anja jäsen MUUT OSALLISTUJAT Sassi Sari ympäristötarkastaja ALLEKIRJOITUKSET Tapanainen Harri Puheenjohtaja Tapio Kauppila Pöytäkirjanpitäjä Virpi Eskola Puheenjohtaja 45 KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kristiina Pispala Sami Viitanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Tapio Kauppila

3 Tekninen lautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS TEKLA Kokouskutsu oli lähetetty teknisen lautakunnan jäsenille Laillisuutta oli toteamassa kuusi teknisen lautakunnan jäsentä. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Tekninen lautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN TEKLA Teknisen lautakunnan tulee valita keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa (tarkastusvuorossa ovat Kristiina Pispala ja Sami Viitanen). 1) Tekninen lautakunta valitsee pöytäkirjantarkastajiksi tarkastusvuorossa olevat pöytäkirjantarkastajat. 2) Päätetään, että pöytäkirja tarkastetaan ) Päätetään, että tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä teknisessä toimistossa ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asia Alueellinen jätehuoltoviranomainen (Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto) on tehnyt kokouksessaan (18 ) päätöksen sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmät Uusi jätelaki edellyttää, että vanhan jätelain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli mennessä. Jätelain 36 :n mukainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vain kunta tai jätteenkuljettaja, joka toimii kunnan lukuun, saa ottaa jätteen kuljetettavakseen. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, mikäli jätelain 37 1 momentin vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan jätelain 37.1 :n mukaisesti valita, jos: 1.tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (viittaus jätelain 35.2 :ssä säädettyihin edellytyksiin koskien molempia kuljetusjärjestelmiä); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltoviranomaisen päätös Alueellinen jätehuoltoviranomainen päättänyt kokouksessaan (18 ), että asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus toteutetaan alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lisäksi päätettiin, että tämä päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Kunnan on tehtävä hakemus kunnalliselle jätehuoltojaostolle mennessä. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset. koskee sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen järjestämistä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisten Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnissa.

6 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Hakemuksen sisältövaatimukset Jätehuoltojaoston kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen liitteenä on yksittäisen jäsenkunnan hakemuksen sisältövaatimukset: 1.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, että tarjolla olevat kuljetuspalvelut kattavat kaikki kunnan alueet. Lisäksi pyydetään selvittämään tarjolla olevien kuljetuspalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta eri alueilla, mahdollisia hintaeroja ja hintaerojen perusteita. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään alueella toimivien kuljetusyritysten laskutuksen järjestämisen, jotta voidaan varmistua siitä, että laskutus täyttää jätelain 85 :ssä asetetut edellytykset. 2.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, ja miten se tukee kuntien alueellista yhteistyötä jätehuollossa. Miten jätehuollon alueellista yhteistyötä aiotaan kunnassa tehdä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Ympäristö- ja terveyshaittoja koskevan edellytyksen täyttymisen selvittämistä varten kuntaa pyydetään varmistamaan, että kunnan alueella kaikki sako- ja umpikaivon omistavat kiinteistöt kuuluvat järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja lainsäädännössä annettuja tyhjennysvälejä noudatetaan. Lisäksi kuntaa pyydetään varmistamaan, ettei lietettä ole päätynyt muualle kuin jätevedenpuhdistamoille, ja ettei kaivojen omatoimisia tyhjennyksiä tapahdu alueella. Ympäristövaikutuksia koskien on tarpeen selvittää lisäksi kaivojen tyhjennysten optimointia, jotta myös kuljetusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella. 3.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kunta arvioi päätöksen vaikutukset kokonaisuutena myönteisiksi mm. kotitalouksien aseman kannalta, verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Kotitalouksien kannalta olennaista on palvelun saatavuus, laatu ja hintataso. Lisäksi kotitalouksien asemaan vaikuttaa niiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. Yritysten toimintaa tarkastellessa kuntaa pyydetään selvittämään, miten päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen huomioon nykyisten yrittäjien ja uusien yrittäjien aseman. Viranomaisten toimintamahdollisuuksia arvioitaessa kuntaa pyydetään erityisesti selvittämään, mitkä ovat kunnan valvontaviranomaisen mahdollisuudet valvoa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään, miten kunta varmistaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, että kunnassa toimivilta lietteenkuljetusyrittäjiltä saadaan vuosittaiset

7 raportointitiedot ajallaan ja lainsäädännön edellyttämässä muodossa. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle määrätyn kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan seurantavelvollisuuden kannalta on oleellista myös se, miten kunta varmistuu siitä, että kuljetusyrittäjiltä saadaan mm. seurannan kannalta oleelliset hintatiedot ja hinnoitteluperusteet. Lisäksi kuntaa pyydetään myös selvittämään sitä, miten kunta aikoo järjestää mm. jätelain 34 :n edellyttämän jätetiedotuksen ja neuvonnan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa? Valvonnan edellytyksiä tarkasteltaessa on jätelakia koskevan hallituksen esityksen mukaan arvioitava mm. vaikutuksia eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Tekninen lautakunta käy asiasta keskustelua ja päättää keskustelun pohjalta, lähteekö Vesilahden kunta laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä oman kuntansa alueella. Tekninen lautakunta päätti, että Vesilahden kunnassa lähdetään laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä kunnan alueella. Tekninen lautakunta Keskustellaan lautakunnassa asiasta ja päätetään jatkotoimenpiteistä hakemuksen suhteen. Päätettiin, että viranhaltijatyönä tehdään asiaa koskeva hakemus. Tekninen lautakunta Vesilahden kunta on selvittänyt jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymistä kunnan alueella ja hakee alueelliselta jätehuoltojaostolta lupaa jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmää kunnan alueella liitteenä olevan hakemuksen mukaisesti. Liitteet Hakemus Hakemuksen vaatimukset

8 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Vesilahden kunta hakee liitteenä olevalla hakemuksella alueelliselta jätehuoltojaostolta lupaa jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmää. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - khall

9 Tekninen lautakunta LAUSUNTO PIRKANMAAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYKSESTÄ Pirkanmaan ELY -keskus on yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa päivittänyt vuonna 2006 valmistuneen Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman. Suunnittelijana on toiminut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Suunnittelutyötä on ohjannut ELY -keskuksen, Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, kuntien ja vesihuoltolaitosten edustajista koostuva ohjausryhmä. Kehittämissuunnitelma koostuu yleissuunnitelmaluonnoksesta (OSA 1 Nykytila, ennusteet ja tavoitteet, OSA 2 Suunnitteluvaihtoehdot ja niiden vertailu) sekä ympäristöselostuksesta (Osa 3). Suunnittelu ja tarkastelut liittyvät Pirkanmaan liiton valmistelemaan 2. kokonaismaakuntakaavaan. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämiseen liittyvän suunnittelutyön yhteydessä on pyritty löytämään vesihuollon ongelmakohdat ja laadittu alueellisen vesihuollon kehittämiselle strategiset tavoitteet. Keskeisimmiksi vesihuollon kehittämistavoitteiksi asetettiin: - Vedenhankinnan turvaaminen - Ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa - Verkostojen ja laitosten saneeraus - Purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen - Pohjavesien suojelu - Seudulliset / keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut - Puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman luonnoksessa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja siitä, miten vedenhankinta, jätevesien käsittely ja johtaminen sekä muut yllä esitetyt kehittämistavoitteet voitaisiin Pirkanmaalla tulevaisuudessa järjestää ja mitä maakuntakaavan tausta-aineistoksi sekä kuntien vesihuollon tulevaa kehittämistä varten on tuotettu. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on määritellä vesihuollon eri osaalueille tarkoituksenmukaisimmat ratkaisumallit, joiden mukaan vesihuoltoa tullaan toteuttamaan vuoteen 2040 mennessä (välitavoitevuosi on 2025). Yleisenä periaatteena suunnitteluvaihtoehtojen käsittelyssä ja tarkastelussa on keskitytty ylikunnallisiin ja maakunnallisesti merkittäviin kehittämisvaihtoehtoihin. Yksittäisen kunnan vesihuollon kehittämiseen liittyvät toimenpiteet on esitetty kuntien omissa vesihuollon kehittämissuunnitelmissa. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta kuulemisen jälkeen vesihuollon kehittämissuunnitelma viimeistellään ja mm. saadut lausunnot ja mielipiteet huomioidaan sekä laaditaan toimenpideohjelma. Tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että liitteenä oleva lausunto lähetetään Pirkanmaan ELY -keskukseen kunnan lausuntona.

10 Tekninen lautakunta LAUSUNTO PIRKANMAAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYKSESTÄ - khall ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja ei ollut paikalla asian käsittelyn aikana (intressijäävi). Puhetta johti teknisen lautakunnan päätöksellä Virpi Eskola.

11 Tekninen lautakunta AVUSTUKSEN MAKSATUSTA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUS Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta on tullut päätös koskien asunnon korjausavustusta koskevaa valitusta. Asiaa on käsitelty teknisessä lautakunnassa ( 31). Heimo ja Liisa Sirento ovat hakeneet ARA:lta avustusta pesutilojen ja saunan sekä esteettömän kulun rakentamiseen asunnolleen vuonna Hankkeeseen on haettu rakennuslupaa Vesilahden kunnasta ja aloituskokous on pidetty Työvaihetodistuksen mukaan on rakennustyöt aloitettu siten, että perustukset ovat olleet valmiit Aralta on tullut päivätty ilmoitus, että saunan rakentamista ei hyväksytä rakentamiskustannuksiin ja siten hyväksyttäviä rakennuskustannuksia vähennetään 15%. Heimo ja Liisa Sirento ovat Vesilahden kunnanhallitukselle osoittamassaan kirjelmässä vaatineet, että asunnon korjauksesta aiheutuneet kustannukset on tehdyn korjausavustuspäätöksen myöntämisen mukaisesti hyväksyttävä maksettavaksi kokonaisuudessaan. Päätöksessään hallinto-oikeus siirtää valituskirjelmän Vesilahden tekniselle lautakunnalle avustuksen maksatusta koskevana oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. Perusteluissa sanotaan seuraavaa: Asunnon korjausrakennukseen sovelletaan kuitenkin valtionapulain muutoksenhakusäännöksiä. Koska annettu muutoksenhakuohje on sekava ja virheellinen ja valitus on voitu tästä syystä panna vireille väärässä viranomaisessa, hallinto-oikeus siirtää valituskirjelmän lautakunnalle valtionavustuslain 34 :n 1 momentin tarkoittamana avustuksen maksatusta koskevana oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. Tekninen lautakunta toteaa, että hakemuksen liitteenä oleva kustannusarvio on laadittu virheellisesti, kun siinä on mukana saunan rakentamiskustannukset. Tällä perusteella avustussumman muuttaminen on ollut oikeutettua. Avustuspäätöksessäkin on seuraava ehto: Avustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa kunnalle virheellisesti liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa avustus tai sen osa. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Heimo Sirento - Liisa Sirento

12 Tekninen lautakunta MUUT ASIAT - Teknisen lautakunnan jäsen Marko Lounasranta otti esille terveyskeskuksen vuodeosaston vapautuneet tilat, jonne on sijoitettu remontissa olevan palvelutalon asukkaita. Hänen mukaansa tiloissa toteutetaan Pirkkalan päätöksellä kodinomaista siivousta, joka aiheuttaa sen, että tilojen pinnat nopeasti vaurioituvat aiheuttaen turhia lisäkustannuksia. Asiaa päätettiin selvitellä perusteellisesti, jotta mahdolliset vauriot saataisiin minimoitua. - Maantie 301 valaistus Toutosentieltä Mantereentien liittymän ohi on valmistunut. Alkuperäinen kustannusarvio oli noin , mutta se alittui ELY:n kustannukset hankkeesta oli 50% ja lopun osuuden Lempäälä ja Vesilahti jakavat siten, että Lempäälän osuus on 32% ( ) ja Vesilahti 18% (8 085 ). Hoitokulut hoitaa ELYkeskus. - Todettiin, että tämä on viimeinen teknisen lautakunnan kokous ja ensi vuoden alusta kunnan hallituksen alainen tekninen jaos käsittelee näitä asioita.