1. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TAUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TAUSTA"

Transkriptio

1 1 1. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TAUSTA Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategian 2020 Osaamisen ja työvoiman saannin turvaaminen - päämäärässä todetaan mm. seuraavaa: Tulevaisuudessa alueidenkin menestymisen kriittinen menestystekijä tulee olemaan työvoiman oikea määrä ja laatu sekä korkeatasoinen osaaminen. Asian tekee entistäkin tärkeämmäksi väestön ikääntymisen aiheuttama työvoiman suuri poistuma työmarkkinoilta tulevina vuosikymmeninä. Itä-Hämeelläkin koulutustason nousu ja osaavan työvoiman riittävyys on jatkossa kohtalon kysymys. Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategiassa 2020 on asetettu tavoitteeksi: Aktiivinen työvoiman määrällinen ja laadullinen turvaaminen sekä työttömyyden vähentäminen. Tavoitteen asettamisen taustalla on tieto siitä, että Itä-Hämeen yrityksillä on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta ja ne arvioivat lähitulevaisuudessa työvoimapulan muodostuvan erääksi kasvunsa ja kehittymisensä esteeksi. Pitkällä aikavälillä työvoimapula kasvaa Suomessa teollisuudessa, rakennusalalla, raskaissa avustavissa tehtävissä, seka- ja maataloustöissä, palvelu- ja hoiva-aloilla sekä eri erikoisammattitaitoja vaativissa tehtävissä. Samalla, kun työnantajilla on vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman saamisessa, oli Heinolan työvoimatoimiston alueella vuoden 2007 syyskuun lopulla kuitenkin työttömänä 9,5 % työvoimasta. Yli vuoden työttömän olleita oli 377 henkilöä. Vaikka toisaalta on työvoimaa tarjolla, niin työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa riittävän hyvin. Samalla kun työvoiman kysyntä yhä kasvaa ja työvoiman tarjonta vähenee, osaavasta työvoimasta on tulossa yhä kovempi kilpailu työnantajien kesken. Työvoiman saatavuudesta on tulossa varmasti myös Itä-Hämeessä yksi tärkeimmistä alueen ja sen yritystoiminnan kehittämisen haasteista. Vähenevä osaavan työvoiman tarjonta ohjaa yhä enemmän yritysten sijaintipäätöksiä ja vaikuttaa myös muiden työnantajien kehittymisedellytyksiin. Uudet työllistävät yritykset syntyvät sinne, missä on tarjolla koulutettua työvoimaa. Toisaalta tarvitaan lisää uusia yrityksiä ja muita työnantajia, jotka voisivat työllistää alueen työvoimareserviä ja joihin voisi täsmäkouluttaa niitä työnhakijoita, jotka eivät ole sijoittumassa nykyisten työnantajien palvelukseen. Alueella tarvitaan monipuolisia toimia työllisyyden lisäämiseksi. Tällaisia toimia ovat mm. työvoiman saatavuuden edistäminen, yrittäjyyden edistäminen, uusien yritysten perustaminen ja aloittamisen tukeminen yritystoiminnan alkumetreillä, yritysten kasvumahdollisuuksien varmistaminen, alueen markkinointi sijaintipaikkana työpaikkoja tuovalle yritystoiminnalle, kolmannen sektorin aktivointi työllistämiseen jne. Heinolan työvoimatoimiston alueella on toiminut syksystä 2003 vuoden 2007 loppuun kestävä Yhteistyöllä työtä projekti, joka on ESR rahoitteinen Hartolan kunnan hallinnoima hanke, jossa on toteutettu yhteistyöhön perustuvaa työtapaa, joka on osoittautunut hyvin toimivaksi ja projektille on muodostunut laaja yhteistyöverkko työnantajista, työvoimaviranomaisista, kunnista ja elinkeinojen kehittämisyhtiöstä, työpajoista, järjestöistä, työnhakijoista, eri koulutusorganisaatioista ja toisista projekteista.

2 2 Projektista saatujen kokemusten perusteella on edelleen todennäköistä, että ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamisessa, työllisyyden lisäämisessä ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa tarvitaan tehostettuja toimenpiteitä, joilla tulevaisuuden haasteisiin pystyttään tehokkaasti vastaamaan. Erityisesti pienissä yrityksissä ja muilla pienillä työnantajilla on piilotyöpaikkoja, jotka on löydettävä. Lisäksi monella pk-yrityksellä työvoimatarpeita, jotka eivät ole konkretisoituneet, johtuen mm. rektytoinnin vaikeudesta. Pk-yritysbarometri 1/2007 mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on nyt pk-yrityksissä useammin kehittämisen pahin este kuin kireä kilpailutilanne. Työllistäminen ja työpaikan täyttäminen on tehtävä työnantajille niin helpoksi, jotta he uskaltavat ja haluavat lähteä työllistämään sekä kasvattamaan toimintaansa. Kokemukseen perustuen yritykset tarvitsevat neuvontaa ja konkreettista apua työllistämisessä ja muissa kehittämiseen liittyvissä asioissa. Uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseksi on välttämätöntä, että pystytään tarjoamaan kokonaisvaltainen, tapauskohtaisesti räätälöity toteuttamispaketti, jossa hyvän yritysidean, yritysten laajentamistarpeen tai perustellun muun syyn pohjalta sovitaan ja toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi tai entisen toiminnan laajentamiseksi. Yhteistyöllä työtä -projektissa on käytännössä todettu, että tarvitaan laajempaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välille. Verkostomainen, avoin ja yhteistyöhön perustuva toimintatapa eri sidosryhmien ja alueellisten yhteistyökumppaneiden välillä antaa paremman mahdollisuuden tuloksiin pääsemisessä. Projektissa on hakeuduttu vahvasti toisiaan täydentävään yhteistyöhön muiden alueella toimivien hankkeiden ja organisaatioiden kanssa. Projektin toimintamalli, jossa erityisesti Hartolan kunnan elinkeinotoimi, projekti ja Heinolan työvoimatoimisto ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä, on taattu työllistävien yrityksen riittävä työvoiman saanti ja se on osoittautunut hyväksi keinoksi vakuuttaa uutta yritystoimintaa kuntaan suunnittelevat tahot työvoimaan liittyvien yritysriskien hallinnasta ja muihin uuden yrityksen käynnistämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Toimintamallilla on edistetty myös olemassa olevien yritysten ja muiden työnantajien kasvua ja työllistämismahdollisuuksia. Yhteistyöllä työtä projektissa toteutuneen toiminnan keskeiset edellytykset ja toimintamuodot, tulokset ja johtopäätökset esim. Hartola 1. Projektissa ja sen käytettävissä oleva asiantuntemus ja muut resurssit kunnan elinkeinotoimen, yritystoiminnan ja työvoimatoimiston toimialaan liittyvissä asioissa - Projektissa mukana virkavapaalla oleva työvoimatoimiston työnantajapalveluiden asiantuntija sekä yritys- ja projektikokemuksen omaava asiantuntija - Projektin tukena kunnan elinkeinotoimen joustava päätöksenteko sekä työvoimatoimiston palvelut - Projektin muiden sidosryhmien asiantuntemus - Riittävät resurssit projektin omiin toimenpiteisiin - Aktiivinen, ennakoiva, yhteistyökumppanuutta ja kokonaisvaltaista vastuuta ja asioiden hoitoa korostava työote

3 2. Projektissa on liikuttu aktiivisesti yritys-, työnhakijakentässä, joille on tarjottu projektin omia sekä yhteistyökumppaneiden toimenpiteitä ja palveluja työvoiman rekrytointiin, työllistämiseen, uusien yritysideoiden eteenpäin vientiin ja yritysten toimintaan liittyvissä asioissa, tuomalla esiin uusia mahdollisuuksia ja keinoja ratkaista näihin asioihin liittyviä ongelmia ja kehittämistarpeita. - Tiivis yhteydenpito yrityksiin ja muihin työnantajiin sekä heidän ongelmien ratkaisuhakuinen kuuntelu ja esiinnousseiden asioiden eteenpäin vienti - Luottamuksen rakentaminen yhteistyökumppaneiden kanssa, erityisesti työvoimatoimisto, kunnan elinkeinotoimi ja työnantajat - Pyyteetön työ yhteistyökumppaneiden hyväksi ja samalla myös heidän tuki projektissa tehtävälle työlle. - Projektissa tunnetaan ja osataan juosta kokoon työvoimatoimiston ja kunnan elinkeinotoimen palvelutarjonta sekä muut kuhunkin yksittäiseen projektiin liittyvät asiat. Esim. Työvoimakoulutusasiat, joista varsinkin yritysten kanssa toteutettava yhteishankintakoulutus on tehokas työkalu yritysten työvoimansaannin turvaamisessa. 3. Projektin ja yhteistyökumppaneiden toiminnan piirissä, joissa projekti on ollut vähintäänkin osatoimija, on syntynyt tai käynnistetty vuoden 2007 syyskuun loppuun mennessä: - Yli 200 uutta työpaikkaa. - Toteutettiin 261 eri henkilöön kohdistuneena 354 työvoimapoliittista aktiivitoimenpidettä. - Työllistyi 271 eri henkilöä 288 määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. - Järjestettiin 13 työvoimakoulutusta, joista 9 yhteishankintakoulutusta yritys- ja työnantajakontaktia työnhakijakontaktia kontaktia muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. - Alueelle muuttaneita työnhakijoita, joiden kanssa projekti on ollut yhteistyössä, on yli 100 henkilöä. - Projektin tavoitteita eteenpäin vieviä erillisiä hankkeita on suunniteltu ja käynnistynyt 3 kpl. - Uusia yrityksiä syntyi 3 kpl. Tähän tilastoon on kerätty mm. tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat Yhteistyöllä työtä - projektin, Heinolan työvoimatoimiston ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyön tuloksena siirtyneet työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin tai työllistyneet. Mukana on myös kansallisella rahoituksella työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin siirtyneet henkilöt. Hyvin toimiva yhteistyö eri osapuolten välillä oli ratkaisevaa tuloksiin pääsemisessä. 3

4 4. Projektin hyödyt taustaorganisaatioille 4 Projektista on suuresti ollut hyötyä erityisesti Heinolan työvoimatoimistolle ja Hartolan kunnan elinkeinotoimelle heidän työssään. Saadut hyödyt eivät ole olleet ristiriidassa vaan tukeneet toisiaan. On synnytetty uutta yhteistyötä ja syvennetty eri organisaatioiden toimintatapojen ja -kulttuurin tuntemusta. Projektissa syntyneessä toiminnasta ja aikaansaaduista tuloksista voi ainakin Yhteistyöllä työtä projektista nähden todeta, että tällainen yhteistyömuoto, jossa on riittävä asiantuntemus, toiminnalliset resurssit ja aktiivinen työote, on erittäin perusteltua ja sillä on pystytty parantamaan kummankin taustaorganisaation perustehtävän työn tuloksellisuutta. Tämänlaisella toiminnalla, jossa on tiiviisti mukana työvoimatoimiston asiantuntemus ja palvelut, kunnan elinkeinotoimi tai seudullinen kehittämisyhtiö sekä yrityskenttä, pystytään palvelemaan yrityksiä varsinkin kasvuun ja työvoimatarpeisiin liittyvissä asioissa. Myös muutosten ennakointi ja tiedon siirtäminen yrityskentästä työhallintoon päin on helpottunut ja päinvastoin. 2. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TOTEUTUSAIKA JA TOIMINTA-ALUE Projektin kesto on 36 kuukautta ja arvioitu alkamisaika Projekti toimii pääasiassa Heinolan työvoimatoimiston alueella Heinolassa, Hartolassa ja Sysmässä. Projekti tekee yhteistyötä myös Päijät-Hämeen, Joutsan ja Mäntyharjun työvoimatoimistojen kanssa. Projekti voi järjestää yksittäisiä toimenpiteitä ja neuvotteluja kokeiluluontoisesti työperäistä maahanmuuttoa koskevissa asioissa Suomen lähialueella ja verkostokumppanina eri pilottialueilla. 3. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ Projektin kohderyhmänä ovat - yritykset ja muut työnantajat, työnhakijat - neuvonta-, työvoimapalvelu-, yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstö - kuntien elinkeinoasioista ja niiden hoitamisesta vastaavat tahot - koulutus-, ja kehittämisorganisaatiot ja verkostot - opiskelijat - maahanmuuttajat 4. PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TARVITTAVAT YHTEISTYÖKUMPPANIT Projekti toimii työhallinnon, erityisesti työvoimatoimiston ja kunnallisten/alueellisen elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden välimaastossa. Toiminnallaan projektin on tarkoitus saada aikaan uutta yhteistyötä ja käytännönläheisiä toimenpiteitä yhteistyöverkostossa työnantajakentästä lähtevien tarpeiden pohjalta. Erityisesti panostetaan työvoiman saatavuuteen liittyviin prosesseihin, työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen edistämiseen. Alueen yritystoiminnan vahvistaminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen ovat myös projektin tavoitteita. Projektissa toteutetaan innovatiivista työtapaa ja katsotaan työllistämiseen ja työpaikkojen syntymiseen liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Projektissa korostuu eri kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö, erityisesti Heinolan työvoimatoimiston, Heinolan kaupungin, Hartolan ja Sysmän kunnan, Lahden alueen kehittämisyhtiön LAKESIN, Sysmän Kehitys Oy:n, yrittäjäjärjestöjen, työnantajayhdistysten sekä, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, muiden hankkeiden, välityömarkkinoilla toimivien tahojen, eri työnantajien ja järjestöjen kanssa.

5 Tällainen toimintamalli, jossa on mukana alueen kunnat, erityisesti elinkeinotoimen sektori, työvoimatoimisto ja sen asiantuntemus, työnantajat ja muut yhteistyökumppanit antavat hyvän pohjan onnistuneelle projektityölle. Projektissa hyödynnetään Yhteistyöllä työtä projektista saadut kokemukset, syntyneet yhteistyöverkostot ja toimintatavat sekä kehitetään niitä edelleen. Projektille haetaan koko projektin ajaksi kehittämis- ja koulutuskumppani, joka toimii projektihenkilöstön sekä yhteistyöverkoston valmentajana ja kouluttajana. Kehittämiskumppani osallistuu myös uudenlaisen yhteistyömallin ja sen sisältöjen rakentamiseen. Tavoitteena on verkostomainen toiminta, jolloin yhteistyö, yhteinen vastuu ja työskentely yli organisaatio rajojen vahvistuu ja muodostuu käytännön toimintakulttuuriksi. 5. PROJEKTIN KESKEINEN TAVOITE Kehittää ja käynnistää projektin toiminta-alueella työvoima-, elinkeino-, yrityspalvelu-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden välimaastoon uusi toimintatapa/malli, jolla haettaisiin yhdessä eri kumppaneiden kanssa lisää tehokkuutta ja kokonaisvaltaista palvelua näiden toimintojen ympärille. Erityisesti kehittämisen kohteena olisi työllisyyden kasvattamiseen, työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palveluiden kehittäminen, yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvät asiat sekä yritysten kasvua ja kehittymistä tukevat asiat. Projekti toimisi ikään kuin liimana ja kontaktipintana, jossa projekti ja yhteistyöverkosto tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Kehitettävällä toimintatavalla parannetaan mm. työllistävien yritysten ja muiden työnantajien työvoiman saantia, vakuutetaan uutta yritystoimintaa alueelle suunnittelevat tahot työvoiman saatavuuteen liittyvien riskien hallinnasta ja muihin yrityksen käynnistämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Toimintatavalla edistetään myös olemassa olevien yritysten ja muiden työnantajien kasvua ja työllistämismahdollisuuksia sekä avataan uusia väyliä työnhakijoille kohti työtä. Projektin keskeiseen tavoitteeseen pyritään projektille asetettujen toiminnallisten tavoitteiden ja tehtävien toimenpiteiden kautta. Projektin toteutuksessa nähdään erittäin tärkeänä käytännön työ aidossa toimintaympäristössä ja -tilanteissa, joissa projekti ja eri toimijat verkostossa ovat aktiivisia kehittäjiä ja ratkaisevat eteen tulevia ongelmakohtia sekä osallistuvat projektissa tehtävien toimenpiteiden tekemiseen. Osallistumalla projektin käytännön työhön, luottamus ja toistensa tuntemus eri toimijoiden välillä vahvistuu. On tärkeää, että jokainen yhteistyöhön osallistuva taho saa vastiketta osallistumiselleen. Silloin on mahdollisuus saada aikaan yhteinen tahtotila uuden toimintamallin kehittämiseksi. 6. ETUKÄTEISOLETTAMUKSET - Saadaan luotua toimintamalli, jossa pystytään auttamaan yrityksiä kokonaisvaltaisesti työvoiman saatavuuteen, yritysten kehittymiseen ja kasvuun liittyvissä asioissa ja tuotetaan organisaatiorajat ylittävää, kokonaisvaltaista palvelua näihin tarpeisiin. - Uudelle projektille on tilausta Yhteistyöllä työtä -projektin kokemusten perusteella. - Syntyy tarvittava luottamus yhteistyökumppaneiden kanssa ja myös heidän välille. - Pystytään vaikuttamaan positiivisesti projektin toiminta-alueella oleviin työllistämismahdollisuuksiin ja saadaan aikaan uutta yhteistyötä ja aktiivista toimintaa työllisyyden hoidossa. - Alueen kunnat hyötyvät projektista elinkeinotoimen hoitamisessa ja ovat innolla sekä sitoutuneena mukana toteuttamassa projektia. - Työ- ja elinkeinohallinto saavat käytännönläheistä ja kokemuspohjaista tietoa oman toimintansa suunnitteluun ja toteutukseen sekä ovat valmiita tiiviiseen verkostokumppanuuteen. 5

6 6 - Yritykset saadaan mukaan olemalla aidosti käytännönläheisiä heidän palvelutarpeeseen vastaavia toimijoita. - Alueella pystytään tarjoamaan kiinnostava ympäristö asumiseen, työntekoon ja yrittämisen. - Koulutusorganisaatiot haluavat olla mukana luomassa lisää ammatillista osaamista alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. 7. PROSESSI Projektityössä näkyy työvoimatoimiston, kunnallisen elinkeinojen kehittämistoiminnan, yritysten ja muiden työnantajien sekä työnhakijoiden kanssa tehtävä työ, jossa on useitakin eri prosesseja. Kun katsotaan projektia kokonaisuutena, silloin korostuu kokonaisvaltainen työote, jossa projekti yhdessä kumppaneidensa kanssa ottaa vastuun sillä hetkellä kyseessä olevan asian, ongelman tai pitemmän aikavälin kehitystavoitteen vaatimien erillisten asioiden kokoon juoksemisesta. Projekti toimii myös eri yhteistyötahojen yhteen liittäjänä, koska aina ei tarvita kolmatta pyörää rattaisiin, jos/kun asia lähtee etenemään yhteistyökumppaneiden välillä. Projektin kehittämiskumppani osallistuu yhdessä projektihenkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa uudenlaisen yhteistyömallin ja sen sisältöjen rakentamiseen, joka on merkittävä osa projektin prosesseista. Kun projektille tulee toimeksiantoja, tehtäviä, impulsseja, yhteistyökumppaneilta, asiakkailta tai projekti lähtee toteuttamaan omasta aloitteesta jotain projektisuunnitelmaan sisältyvää kehittämistehtävää, niin ensimmäiseksi tehdään tilannekartoitus. Siinä käydään läpi tarve ja tavoite sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Sitten katsotaan millaisia yhteistyökumppaneita asian toteuttamiseksi tarvitaan. Sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävänjaosta, aikataulusta ja lähdetään toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Jotta työssä onnistutaan, tarvitaan hyvää tuntemusta toimintaympäristöstä, luottamusta toimijoiden välillä ja että kaikilla kumppaneilla on riittävät resurssit ja halu viedä prosessi loppuun. 8. TOIMIJAT Käytännössä keskeinen toimija on projekti. Projektin osaaminen, jota toiminnassa tarvitaan, koostuu yritystoiminnan, työhallinnon ja kuntien elinkeinotoiminnan vahvasta tuntemuksesta ja käytännön työssä saadusta kokemuksesta. Projektin kannalta hyvin keskeistä kolmea sidosryhmätoimijaa: Yrityksiä ja muita työnantajia, työhallintoa ja kuntien elinkeinotoimintaa yhdistää työ, työpaikat, uuden työn syntyminen, työnteon osaamisen kasvattaminen, työntekijät ja työnhakijat. Projektissa tämä yhdistävä kenttä on tunnettava hyvin ja huomioitava myös jokaisen keskeisen toimijan näkökulmat ja tavoitteet yhteistyössä. Käytännön toiminta edellyttää, projekti toteuttaa yhteistyöhön perustuvaa työtapaa ja pystyy luomaan tiiviit ja luottamukselliset verkostosuhteet toiminnan kannalta kaikkiin tärkeisiin sidosryhmiin, joita ovat edellisten lisäksi mm. kuntien eri osastot ja yksiköt, muut hankkeet, koulutusorganisaatiot, eri rahoittajatahot, yrittäjäyhdistykset, muut yhdistykset ja eri toimijat, joilla on rajapintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia projektissa tehtävään työhön tai niillä on omia samansuuntaisia tavoitteita kuin projektilla. Projekti tarvitsee myös yhteistyökumppaniksi palveluntuottajia, joilta projekti voi tilata mm. asiantuntijapalveluita. Tarkoitus on, että eri toimijat sitoutetaan verkostomaiseen yhteistyöhön, jossa jokainen tuntee vastuunsa ja on valmis viemään kohdalleen tulevaa asiaa verkostossa eteenpäin.

7 9. PROJEKTIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Palvella kokonaisvaltaisesti alueen työnantajia henkilöstön rekrytointiin ja kaikkiin työllistämistoimiin liittyvissä asioissa 9.2. Etsiä työnantajille koulutettua tai koulutettavaa työvoimaa omalta alueelta, muualta Suomesta, muista maista (esim. Baltian maat, Pietarin ja Karjalan alue) sekä olla mukana verkostoissa, joissa edistetään työperäistä maahanmuuttoa Organisoida työvoima- ja muuta koulutusta yhdessä Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE -keskuksen työvoimaosaston ja muiden toimijoiden kanssa työnantajien työvoimatarpeisiin ja työnhakijoiden osaamistason nostamiseksi Alueen työhakijoiden saaminen aktiivisten toimenpiteiden piiriin Etsiä esiin alueella olevat potentiaaliset työmahdollisuudet, jotka eivät ole vielä konkretisoituneet varsinaisiksi työpaikoiksi. Esimerkiksi yritystoimintaa valmistelevat ja yrittäjiksi aikovat sekä ensimmäistä työntekijän palkkaamista harkitsevat pienyritykset Edistää työllisyyden kehittymistä alueella mahdollisimman korkealle ja turvata omalta osaltaan asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys Saada aikaan aktiivista mielenkiintoa aluetta, alueen yrityksiä ja niissä olevia työpaikkoja kohtaan Uusien työllisyyttä, yritysten perustamista ja kehitystä eteenpäin vievien ideoiden esiin saaminen ja toteuttaminen yhdessä eri toimijoiden kanssa. Työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä yritysten kehittymistä eteenpäin vievien täsmähankkeiden käynnistäminen Työttömien työnhakijoiden ja muiden yrityksen perustamista alueelle suunnittelevien tahojen auttaminen yritysten perustamisasioissa, tukemalla, ohjaamalla, verkottamalla ja käytännön asioiden eteenpäinviemisellä yritystoiminnan alkumetreillä Alueen opiskelijoiden kiinnostuksen herättäminen alueen yrityksiä kohtaan tulevaisuuden työpaikkoina Toteuttaa lisäksi keskeisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia yhteistyön vahvistamiseksi ja uuden toimintamallin kehittämiseksi tarvittavia muita toimenpiteitä Levittää projektissa kehitettyä ja toteutettavaa toimintamallia. 10. PROJEKTISSA TEHTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ V Luodaan toimivat ja yhteistyötä eteenpäin vievät sidosryhmäyhteydet henkilökohtaisilla tapaamisilla, joissa keskustellaan alkaneesta projektista pyrkien löytämään konkreettisia yhteistyömuotoja itse kunkin sidosryhmän kanssa, tähdäten rakentavaan ja täydentävään yhteistyöhön. Toteutetaan avointa ja yhteistyöhaluista toimintapolitiikkaa kaikkien tahojen kanssa projektin tavoitteiden toteuttamiseksi. Palvellaan ja autetaan työnantajia työllistämiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa.

8 Tehdään yrityksille kyselyjä, jota täydennetään puhelinyhteydenotoilla ja henkilökohtaisilla vierailuilla yrityksissä. Kyselyt toteutetaan esim. ostamalla palveluita osaavilta contact center yrityksiltä tai muilta mahdollisilta yhteistyökumppaneilta yhteistyössä kehitetyn mallin pohjalta. Kyselyn avulla selvitetään mm. yritysten lisätyövoiman tarve sillä hetkellä ja tulevaisuudessa, kiinnostus oppisopimuskoulutukseen, työvoima ja muun koulutuksen tarve yrityksissä uusille ja vanhoille työntekijöille, mille aloille ja millaista koulutusta alueella pitäisi järjestää tulevaisuutta ajatellen. Kyselyssä tuodaan esille myös työhallinnon työvoimapoliittisia tukimahdollisuuksia ja toimenpiteitä, joilla työnhakijoita voitaisiin sijoittaa työnantajien palvelukseen. Kyselyllä selvitetään myös yritysten yhteistyömahdollisuuksiin, kasvuun ja toimitiloihin liittyviä kehittämistarpeita sekä muita mahdollisia ajankohtaan sopivia aiheita Etsitään sopivaa työvoimaa toimeksiantoja antaneille yrityksille ja muille työnantajille yhdessä eri toimijoiden kanssa alueelta, muualta Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Valmennetaan ja konsultoidaan työhakijoita työelämän tulevaisuuden haasteisiin. Kokeillaan uusia ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden edistämisessä ja alueen työnantajien kiinnostavuuden lisäämiseksi. - Uuden henkilöstön haku yhteistyössä työvoimatoimiston ja työnantajien kanssa - Internetin hyödyntäminen työntekijöiden etsinnässä - Hyödynnetään oppisopimuskoulutusta työvoiman saamiseksi ja kouluttamiseksi itähämäläisille työnantajille. Ollaan mukana organisoimassa työvoima- ja muuta koulutusta yhdessä Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE-keskuksen ja eri koulutusorganisaatioiden kanssa työnantajien työvoimatarpeen tyydyttämiseksi ja työnhakijoiden osaamistason kohottamiseksi. - Yhteistyö ammattiin valmistavien oppilaitosten kanssa työntekijöiden saamiseksi - Markkinoidaan yrityksiä ja niissä olevien työ- ja harjoittelupaikkoja työnhakijoille. Edistetään työvoiman liikkuvuutta esim. tutustumismatkojen järjestäminen, ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden alueelle juurruttaminen eri toimenpitein yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tehdään yhteistyötä maallemuutto hankkeiden kanssa Edistetään uusien yritysten syntymistä erityisesti naisvaltaisille aloille sekä olemassa olevia työpaikkoja säilyttäviä ja uusia työpaikkoja synnyttäviä yrityshankkeita. - Yritysten toimintaedellytyksiä edistetään neuvonnalla, tekemällä esiselvityksiä sekä ohjaamalla yrityksiä asiantuntijapalveluiden piiriin ja toteuttamalla eri toimenpiteitä yhdessä yritysten kanssa. - Etsitään muuttohalukkaita yrityksiä ja siirretään työtä alueelle. - Ollaan mukana hanketyössä ja hankkeistetaan työpaikkoja, osaamista ja uusia yrityksiä tuovia hankeideoita Uusien ideoiden etsintä työllisyyden parantamiseksi, uusien yritysten perustamiseksi ja positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi sekä olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi alueella. - Hyvien toteuttamiskelpoisten yritysideoiden hakeminen, selvittäminen ja käytäntöön vieminen. - Työllisyyteen, osaamiseen, uusien yritysten synnyttämiseen ja positiivisen kehityksen aikaansaamiseen ja vahvistamiseen liittyvien kehittämisseminaarien järjestäminen yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. - Osallistuminen aktiivisena toimijana verkostoyhteistyöhön muiden yhteistyötahojen kanssa. - Työllisyyttä edistävien ideoiden / toteutettujen mallien etsintä alueen ulkopuolelta ja tekemällä esiselvityksiä niistä.

9 Ollaan yhtenä toimijana yhteistyössä muiden kanssa järjestämässä koululaisille, opiskelijoille ja alueen nuorille tilaisuuksia, joissa tehdään tunnetuksi alueen työelämä- ja elinkeinokenttää sekä tuodaan esille työpaikkoja ja opintojen vaatimia harjoittelupaikkoja. Kerrotaan opiskelijoille itähämäläisten yritysten tarpeista tulevaisuuden työntekijöistä. - Yhteistyössä alueen yrittäjäjärjestöjen, työnantajien ja oppilaitosten kanssa. - Oman uran rakentaminen opiskelun aikana ja sen jälkeen alueen työmahdollisuuksista lähtien, opinnäytetyöt alueen työnantajilta Tiedotetaan työnantajille ja työnhakijoille työvoimatoimiston ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamista palveluista, edistetään avointen työpaikkojen julistamista auki työvoimatoimistossa sekä nopeaa työllistymistä edistävää yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa. Palvellaan työnantajia ja työnhakijoita projektin toimialaan kuuluvissa asioissa. - Tarjotaan työnhakijoille työvoimatoimiston järjestämiä aktiivitoimenpiteitä. - Ollaan aktiivisesti mukana kumppanina alueen välityömarkkinoiden toiminnassa, kehitetään rekrytointimahdollisuuksia välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille. - Järjestetään koulutusta ja tiedotusta työvoimatoimiston palveluista projektissa työskenteleville ja yhteistyökumppaneille. - Etsitään ja kokeillaan uusia yhteistyömuotoja Heinolan työvoimatoimiston kanssa. - Ohjataan projektiin yhteyttä ottavia työnhakijoita eri toimenpiteisiin ja palvelujen piiriin Muut työvoiman saatavuutta, työllisyyttä edistävät ja työttömyyttä vähentävät toimenpiteet. - Ollaan mukana markkinoimassa aluetta yrityksille ja työnhakijoille, hyvänä paikkana tehdä työtä, yrittää ja asua, yksinään tai yhdessä muiden alueen markkinointityötä tekevien kanssa. - Kehitetään työllisyyttä edistävää tiivistä sidosryhmäyhteistyötä eri toimijoiden kanssa paikallisesti ja seudullisesti mm. yhteiset koulutustilaisuudet. - Tarjotaan asiantuntijapalveluita, järjestetään aktivointi- ja infotilaisuuksia Käynnistetään tarvittavat prosessit ja tehtävät toimenpiteet keskeisenä tavoitteena olevan toimintamallin kehittämiseksi ja levittämiseksi. - Yhteistyötä vahvistavien tilaisuuksien, koulutusten ja konsultoinnin järjestäminen. - Projektin hyvien käytäntöjen dokumentointi. - Projektin eri prosessien kuvaaminen. - Konkreettisen levityssuunnitelman rakentaminen. - Toimintamallista kiinnostuneiden tahojen hakeminen. - Käytännön levitystyön käynnistäminen Järjestetään projektin tiedottaminen. - Järjestetään tiedotustilaisuuksia. - Tehdään lehdistötiedotteita, projektiesitteitä, omat kotisivut. - Internetin hyödyntäminen projektin markkinoinnissa ja tiedottamisessa. - Ollaan mukana yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. - Noudatetaan avointa ja yhteistyöhakuista tiedottamista. - Kerrotaan projektista henkilökohtaisissa tapaamisissa.

10 PROJEKTIN ARVIOIDUT HYÖDYT, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Projektista on hyötyä erityisesti Heinolan työvoimatoimistolle ja kuntien elinkeinotoimelle heidän työssään. Saadut hyödyt eivät ole ristiriidassa vaan tukevat toisiaan. Synnytetään uutta yhteistyötä ja syvennetään eri organisaatioiden toimintatapojen ja -kulttuurin tuntemusta. Tällainen yhteistyömuoto, jossa on riittävä asiantuntemus, toiminnalliset resurssit ja aktiivinen työote, on erittäin perusteltua ja sillä pystytään parantamaan eri taustaorganisaatioiden perustehtävän työn tuloksellisuutta. Tämänlaisella toiminnalla, jossa on tiiviisti mukana työvoimatoimiston asiantuntemus ja palvelut, kuntien elinkeinotoimi, seudulliset kehittämisorganisaatiot, projektin toimintaan liittyvät muut yhteistyökumppanit sekä yrityskenttä, pystytään paremmin palvelemaan varsinkin yritysten kasvuun, työvoimatarpeisiin ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa. Toiminnalla parannetaan työllisyyttä ja työttömät työnhakijat saavat uusia väyliä kohti työmarkkinoita. Muutosten ennakointi ja tiedon siirtäminen yrityskentästä työhallintoon päin helpottuu. Projektityön tuloksena alueelle on syntynyt uusi yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Organisaatiorajat ylittävällä verkostotyöllä annetaan palvelua, kehitetään ja ratkaistaan työllisyyteen, osaamiseen, elinkeinojen, yritysten ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. On käynnistetty aktiivinen, kehittävä ja uusia näkökulmia tuova vuoropuhelu sekä käytännönläheinen toiminta alueen eri toimijoiden kesken. Saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia kehittämisalueen olemassa oleviin sekä tulevaisuuden haasteisiin. Erityisesti haasteena on: - Yritysten ja muiden työnantajien osaavan tai koulutettavan työvoimansaatavuus - Ammatillisen osaamisen ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuksien kehittäminen - Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen - Yritysten toimintaympäristön kehittäminen - Työllisyyden kasvu - Asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys - Alueen tunnettavuuden kasvaminen hyvänä paikkana tehdä työtä ja yrittää - Alueen aktiivisen yhteistyön vahvistaminen Projektin toiminnallisten tavoitteiden ja tehtyjen toimenpiteiden kautta syntyneet tulokset ja arvioidut vaikutukset Työnantajien palvelukseen on saatu työllistettyä yhteistyökumppaneiden kanssa eri toimenpitein työnhakijaa palvelemalla työnantajia työllistämistoimissa Yhdessä projektin, Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE-keskuksen työvoimaosaston ja eri koulutusorganisaatioiden kanssa on organisoitu vähintään 10 työvoima- tai muuta koulutusta. Koulutuksessa olleista 60 % on sijoittunut koulutuksen jälkeen työhön tai jatkokoulutukseen Projekti ja Heinolan työvoimatoimisto yhteistyökumppaneineen ovat saaneet alueen työvoimareservistä henkilöä osallistumaan työvoimapoliittisiin aktiivitoimenpiteisiin, kuten työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus jne Työnantajat ovat aktivoituneet työllistämään ja ilmoittamaan avoimet työpaikat työvoimatoimistoon. Erityisesti pienyrityksissä ja muilla työnantajilla olevat piilotyöpaikat ja työllistämismahdollisuudet on saatu esiin.

11 11.5. Projekti on tehnyt yhteistyötä 150 yrityksen kanssa projektin toimintaan liittyvissä asioissa Uusia yrityksiä on projektissa tehtyjen toimenpiteiden tuloksena syntynyt alueelle 5 8 kpl Työllisyyttä, yrittäjyyttä, yritysten perustamista ja yritysten kehittymistä eteenpäin vieviä uusia hankkeita on käynnistetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vähintään 3 kpl Alueen opiskelijoiden kiinnostus alueen tarjoamia työpaikkoja kohtaan on kasvanut Alueen tunnettavuus hyvänä paikkana tehdä työtä ja yrittää on kasvanut Työllisyyden kasvu, asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys Alueen aktiivisen yhteistyön vahvistuminen PROJEKTIN KUSTANNUKSET TOTEUTTAJAN MENOT Euroa Euroa Aineet ja tarvikkeet, tstokulut - Toimistotarvikkeet, -laitteet, -kalusteet ohjelmat, puhelimet, posti- ja telepalvelut, internet, kopiot, lehdet, kirjallisuus yms Palkkauskustannukset - Palkkamenot (lomaraha + vuosilomakorvaukset mukana). - projektipäällikkö 36 kk projektityöntekijä 36 kk projektityöntekijä 35 kk projektisihteeri 35 kk Kaikki yhteensä Matkakulut Km-korvaukset, matkustus- ja kuljetuspalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut projektihenkilöstölle ja toimintaan osallistuville yhteistyökumppaneille Vuokrat + puhtaanapitokulut(toimitilat) Hartolan kunta, Heinola Palvelujen ostot - Asiantuntija- ja koulutuspalvelut, muut palvelut Ostopalveluina yrityksiltä, muilta org Tiedotus- ja markkinointi - Painatukset, ilmoitukset, internetsivut, muu markkinointi ja tiedottaminen Sisäiset kulut - Taloushallintopalvelut, hallinnoija org Atk-tukipalvelut, hallinnoija org Yhteensä

12 Muut kulut - Mm. ohjausryhmän kokous- ja eri tilaisuuksien järjestelykulut Projektin toteuttajan kustannukset yhteensä Kohtien kustannuksiin liittyvä rahoittajilta perittävä alv Projektin toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset sis. alv PROJEKTIN RAHOITUS Projektille haetaan rahoitusta Manner-Suomen ESR -ohjelmasta , Etelä-Suomen alueellisesta osiosta Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Toimintalinjan Päijät-Hämeen alueosion painopiste: Työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palvelujen kehittäminen. ESR -ohjelman mukaisesta julkisesta rahoituksesta pitää osan olla kuntarahaa. Projektisuunnitelman mukainen rahoitus perustuu 20 % kuntarahaosuuteen julkisesta rahoituksesta. Projektin toiminnan kannalta olisi parempi, jos yksityistä rahoitusta ei tarvittaisi ollenkaan, koska sen kerääminen on aikaisempien kokemusten perusteella hyvin työlästä ja vie resursseja varsinaisesta kehittämistyöstä. Yksityisen rahoituksen saamiseksi projektin pitää pystyä antamaan yritysten toimintaan lisäarvoa. Jos yksityistä rahoitusta tarvitaan, niin projektissa olisi oltava yritysten kanssa yhteistoimintaa esim. yhteisiä tilaisuuksia, markkinointitoimenpiteitä, muuta toimintaa, jossa yritykset olisivat omalla panoksellaan mukana. Projektin ja Heinolan työvoimatoimiston yhdessä käynnistämät työvoimapoliittiset toimet olisivat normaalin kansallisen rahoituksen piirissä(työvoimatoimiston vuosittaiset määrärahat). Projektin toteuttajan(hallinnoijan) kustannusten jakaantuminen: Projektin kokonaiskustannukset(36 kk), julkista rahaa yhteensä josta ESR ja kansallinen julkinen rahoitus yhteensä ja kuntarahaa yhteensä(20 %) euroa euroa euroa Ehdotus kuntien rahoitusosuuden jakaantumiseksi(36 kk) yht euroa - Hartola euroa - Heinola euroa - Sysmä euroa Kuntien rahoitusosuuden jakoperusteena on käytetty projektin arvioitua työmäärää kunkin kunnan alueella sekä kuntien alueella olevien yritysten määrää. Rahoitusosuudet ovat suhteessa myös viime vuosina Heinolan työvoimatoimiston alueella olleiden avointen työpaikkojen määrään.

13 13 PROJEKTIN TOTEUTTAJAN MENOT Euroa Euroa Aineet ja tarvikkeet, tstokulut - Toimistotarvikkeet,- laitteet,- kalusteet, ohjelmat, puhelimet, posti- ja telepalvelut, internet, kopiot, lehdet, kirjallisuus yms Palkkauskustannukset - Palkkamenot - projektipäällikkö 9 kk projektityöntekijä 9 kk projektityöntekijä 8 kk projektisihteeri 8 kk Kaikki yhteensä Matkakulut Km-korvaukset, matkustus- ja kuljetuspalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut projektihenkilöstölle ja toimintaan osallistuville yhteistyökumppaneille Vuokrat + puhtaanapitokulut (toimitilat) Hartola kunta, Heinola Palvelujen ostot - Asiantuntija- ja koulutuspalvelut, muut palvelut Ostopalveluina yrityksiltä, muilta org Tiedotus- ja markkinointi - Painatukset, ilmoitukset, internet, muut markkinointikulut Sisäiset kulut - Taloushallinto, hallinnoija org Atk-tukipalvelut, hallinnoija org Yhteensä Muut kulut - Mm. ohjausryhmän kokous- ja eri tilaisuuksien järjestelykulut Projektin toteuttajan kustannukset yhteensä Kustannuksiin liittyvä rahoittajilta perittävä alv Projektin toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset sis. alv Projektin toteuttajan(hallinnoijan) kustannusten jakaantuminen vuonna 2008

14 Projektin kokonaiskustannukset(9 kk), julkista rahaa yhteensä josta ESR ja kansallinen julkinen rahoitus yhteensä ja kuntarahaa yhteensä(20 %) euroa euroa euroa 14 Ehdotus kuntien rahoitusosuuden jakaantumiseksi v. 2008(9 kk) yht euroa - Hartola euroa - Heinola euroa - Sysmä euroa 14. PROJEKTIN HALLINNOINTI JA HAKIJA ESR haku uusille projekteille käynnistyi Hämeen TE-keskuksen työvoimaosastolla marraskuussa Projektin hakijana on Hartolan kunta 15. PROJEKTIN RAKENNE, OHJAUS, TYÖTAPA, HANKINNAT JA PROJEKTIHENKILÖSTÖ Käytännön toiminnan kannalta on välttämätöntä, että projektissa on riittävä henkilöstö. Projektissa henkilöstö muodostuu projektipäälliköstä, kahdesta projektityöntekijästä ja projektisihteeristä, jotka pystyvät hoitamaan Heinolan työvoimatoimiston alueella tehtävät keskeiset toimenpiteet yhteistyö-kumppaneidensa kanssa. Projektihenkilöstön tulisi olla hyvin yritystoiminnan haasteet tuntevia henkilöitä, joilla ainakin osalla olisi oltava vielä pitkä kokemus työvoimatoimiston tehtäväkentästä. Projektille haetaan myös kehittämiskumppani, joka on tiiviisti mukana koko projektin ajan valmentamassa, kehittämässä, luomassa sisältöä ja dokumentoimassa tuotoksia, jotka ovat tarpeen projektin keskeisen tavoitteen saavuttamiseksi ja mallintamiseksi. Projektilla on oltava myös riittävät omat taloudelliset resurssit ja on myös välttämätöntä, että keskeisillä yhteistyökumppaneilla, kuten kunnilla ja Heinolan työvoimatoimistolla on riittävät resurssit ja tahtotila toteuttaa yhteneviä tavoitteita. Projektin kannalta on erittäin tärkeää, että myös muilta yhteistyökumppaneilta löytyy halua lähteä mukaan yhteiseen toimintaan. Projektin toimintatapaa voisi kuvailla sanoilla: Aktiivinen, innostunut, uusia toimintamahdollisuuksia etsivä, kokonaisuuden näkijä, vastuuta ottava, toimintakentän tunteva, reagointiherkkä, yhdessä tekemistä korostava, toimintaan sitouttava ja luottamusta rakentava. Projektin on toiminnallaan pystyttävä luomaan lisäarvoa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen, jotta he ovat aidosti mukana yhteistyössä. - Projektille muodostetaan ohjausryhmä, johon kutsutaan edustajia Hämeen TEkeskuksen työvoimaosastolta, Heinolan työvoimatoimistosta, Heinolan kaupungin ja Hartolan kunnan johdosta ja elinkeinotoimesta, Lakesista, Sysmän kunnan johdosta, Sysmän Kehitys Oy:sta, koulutusorganisaatioista, yrittäjäjärjestöistä, työttömien yhdistyksistä ja mahdollisista muista sidosryhmistä.

15 - Projektin ohjausryhmä ohjaa ja valvoo projektin toteuttamista sekä käsittelee ohjausryhmän kokouksissa projektin toimintaa, seuraa projektin taloutta ja tavoitteiden toteutumista. Ohjausryhmä valitsee tarvittaessa projektille tiiviimmin kokoontuvan projektiryhmän. - Projektissa toteutetaan yhteistyöhön perustuvaa työtapaa. - Projektihenkilöstö luo tiiviit sidosryhmäsuhteet alueen eri toimijoihin yhteistyön käynnistämiseksi. - Projektille vuokrataan toimitilat Heinolasta ja Hartola Sysmä alueelta. - Projektihenkilöstöstä toimii pääsääntöisesti Heinolassa, 2-3 henkilön voimin, Hartolassa ja Sysmässä 1-2 henkilön voimin, mutta tarpeen vaatiessa koko henkilöstö voidaan lyhytaikaisissa toimenpiteissä kohdistaa yhdenkin kunnan tai kaupungin alueelle. - Projektityössä on neljä henkilöä. Projektipäällikön vastuualueena on koko projektin johtaminen, sidosryhmäyhteydet, työnantajayhteydet, projektin toimintamallin levittäminen, yhteistyöverkoston kehittäminen, projektin toimintaan liittyvä hankkeistaminen, muu suunnittelu ja kenttätyö. - Projektityöntekijöiden vastuualueina ovat sidosryhmäyhteydet, työnantajayhteydet, projektin tiedottaminen, koulutusasiat, asiantuntijatilaisuudet, projektin toimintamallin levittäminen, yhteistyöverkoston kehittäminen ja kenttätyö. Vanhemman projektityöntekijän vastuualueena on myös projektipäällikön varahenkilönä toimiminen. - Projektisihteeri vastuualueena on projektin ja sen ohjausryhmän sihteerinä toimiminen, seuranta/raportointitietojen keruu ja taltiointi, raporttien valmistelu, projektin maksuliikenteen hoito, maksatushakemusten valmistelu, muut toimistorutiinit, koulutusasiat, yhteistyöverkoston kehittäminen ja kenttätyö. - Projektissa toimivat muodostavat toisiaan täydentävän tiimin, joka toimii siellä, missä kulloinkin eniten on tarvetta ja mitkä erillistehtävät parhaiten sopivat tiimin jäsenille. - Projektin hankinnat, kuten esim. projektin ostamat tietokoneet, tulostimet, puhelimet, tietokoneohjelmat, toimistokalusteet jäävät projektin jälkeen rahoittajakunnille maksuosuuksien suhteessa. 16. ASIAKKAIDEN / KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Yhteistyöllä työtä -projektista saatujen kokemusten perusteella todettiin, että ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamisessa ja työllisyyden lisäämisessä tarvitaan tehostettuja toimenpiteitä, joilla tulevaisuuden haasteisiin pystyttään alueella tehokkaammin vastaamaan. Myös alueen yrityksillä oli paljon erilaisia kehittämis- ja investointitarpeita sekä kasvuhalukkuutta, jotka nousivat esiin Yhteistyöllä työtä projektin, Heinolan työvoimatoimiston, Sysmän Kehitys Oy:n ja Hartolan elinkeinotoimen kevään 2007 Hartola Sysmä alueen yrityskyselyssä, jonka jälkihoitoa oli tekemässä myös Sypve -hanke. Projektin toteutuksen aikana vahvistui näkemys, että tarvitaan vieläkin laajempaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välille. Verkostomainen, luottamuksellinen, avoin ja yhteistyöhaluinen toimintatapa eri sidosryhmien ja alueellisten yhteistyökumppaneiden välillä mahdollistaa hyviin tuloksiin pääsemisen. Projektin työtapa osoittautui hyvin toimivaksi ja projektille muodostui toiminnan kannalta yhteistyöverkko työnantajista, työvoimaviranomaisista, kunnan eri hallintokuntien edustajista, työpajoista, järjestöistä, työnhakijoista, eri koulutusorganisaatioista ja toisista projekteista. Projektin aikana saatiin aikaan erityisesti Hartolassa yhteistyötä, jossa yhteinen vastuu ja työskentely yli organisaatio rajojen vahvistui ja muodostui käytännön toimintakulttuuriksi. Nyt on haasteena vastaavan aikaan saaminen koko Heinolan työvoimatoimiston alueella, Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä. 15

16 Alueen kuntien, Heinolan työvoimatoimiston, yritysten ja muiden työnantajien sekä yhteistyökumppaneiden näkemykset projektitoiminnan jatkamisesta ja kehittämisestä on otettu huomioon, samoin kaikki Yhteistyöllä työtä -projektin kokemukset ja hyväksi havaitut keinot, kun lähdettiin suunnittelemaan uutta Verkostosta Voimaa -projektia. Projektin toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät toimenpiteet on suunniteltu tarkoituksella hyvin laajoiksi, jotta projektissa olisi suurempi vapaus suunnitella kehittämistä ja toteuttaa monipuolisia ja myös uusia projektin sisälle sopivia toimenpiteitä keskeisen tavoitteen toteuttamiseksi. 16 Hartolassa Raija Peltonen Markku Niskala Raimo Lappalainen Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Projektipäällikkö Verkostosta Voimaa -projekti Hartolan kunta Hartolan kunta Hartolan kunta

ESITYS VERKOSTOSTA VOIMAA RAKENNEMUUTOSHANKKEEN JATKAMISEKSI 2014

ESITYS VERKOSTOSTA VOIMAA RAKENNEMUUTOSHANKKEEN JATKAMISEKSI 2014 ESITYS VERKOSTOSTA VOIMAA RAKENNEMUUTOSHANKKEEN JATKAMISEKSI 2014 PERUSTELUJA HANKKEEN TOIMINNAN JATKAMISEKSI VUODEN 2014 LOPPUUN Heinolan seutua vuodesta 2008 lähtien kohdannut äkillinen rakennemuutos

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit

Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 19.12.2007 Diaarinumero 159/3562/07 Käsittelijä Veijalainen Petri

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Esityksessä on määritelty ja perusteltu Humanpolis Oy:n toiminta toiminta-alueittain, niihin käytettävä työaika sekä niitä koskevat resurssit.

Esityksessä on määritelty ja perusteltu Humanpolis Oy:n toiminta toiminta-alueittain, niihin käytettävä työaika sekä niitä koskevat resurssit. Humanpolis Oy Toiminta ja resurssit 2016-2017 Ritva Okkonen Humanpolis Oy hallitus/ 24.5.2016 Humanpolis Oy:n omistajakunnat Muhos, Utajärvi ja Vaala myönsivät keväällä 2016 yhtiölle pääomalainaa yhteensä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES Mestari Kisälli -malli Marina Steffansson Marjo Pulliainen Sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus/ Diak MESTARI-KISÄLLI MALLI 11.6.2013 MESTARI-KISÄLLI

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Hankekahvit Kajaanissa

Hankekahvit Kajaanissa Hankekahvit Kajaanissa 7.9.2016 TYPO koordinaatio hankkeen kuulumisia lyhyesti Kainuussa on nimetty yhteyshenkilöt työllisyyshankkeille TE-toimistoon, tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Toimintatapaa

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot