1. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TAUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TAUSTA"

Transkriptio

1 1 1. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TAUSTA Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategian 2020 Osaamisen ja työvoiman saannin turvaaminen - päämäärässä todetaan mm. seuraavaa: Tulevaisuudessa alueidenkin menestymisen kriittinen menestystekijä tulee olemaan työvoiman oikea määrä ja laatu sekä korkeatasoinen osaaminen. Asian tekee entistäkin tärkeämmäksi väestön ikääntymisen aiheuttama työvoiman suuri poistuma työmarkkinoilta tulevina vuosikymmeninä. Itä-Hämeelläkin koulutustason nousu ja osaavan työvoiman riittävyys on jatkossa kohtalon kysymys. Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategiassa 2020 on asetettu tavoitteeksi: Aktiivinen työvoiman määrällinen ja laadullinen turvaaminen sekä työttömyyden vähentäminen. Tavoitteen asettamisen taustalla on tieto siitä, että Itä-Hämeen yrityksillä on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta ja ne arvioivat lähitulevaisuudessa työvoimapulan muodostuvan erääksi kasvunsa ja kehittymisensä esteeksi. Pitkällä aikavälillä työvoimapula kasvaa Suomessa teollisuudessa, rakennusalalla, raskaissa avustavissa tehtävissä, seka- ja maataloustöissä, palvelu- ja hoiva-aloilla sekä eri erikoisammattitaitoja vaativissa tehtävissä. Samalla, kun työnantajilla on vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman saamisessa, oli Heinolan työvoimatoimiston alueella vuoden 2007 syyskuun lopulla kuitenkin työttömänä 9,5 % työvoimasta. Yli vuoden työttömän olleita oli 377 henkilöä. Vaikka toisaalta on työvoimaa tarjolla, niin työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa riittävän hyvin. Samalla kun työvoiman kysyntä yhä kasvaa ja työvoiman tarjonta vähenee, osaavasta työvoimasta on tulossa yhä kovempi kilpailu työnantajien kesken. Työvoiman saatavuudesta on tulossa varmasti myös Itä-Hämeessä yksi tärkeimmistä alueen ja sen yritystoiminnan kehittämisen haasteista. Vähenevä osaavan työvoiman tarjonta ohjaa yhä enemmän yritysten sijaintipäätöksiä ja vaikuttaa myös muiden työnantajien kehittymisedellytyksiin. Uudet työllistävät yritykset syntyvät sinne, missä on tarjolla koulutettua työvoimaa. Toisaalta tarvitaan lisää uusia yrityksiä ja muita työnantajia, jotka voisivat työllistää alueen työvoimareserviä ja joihin voisi täsmäkouluttaa niitä työnhakijoita, jotka eivät ole sijoittumassa nykyisten työnantajien palvelukseen. Alueella tarvitaan monipuolisia toimia työllisyyden lisäämiseksi. Tällaisia toimia ovat mm. työvoiman saatavuuden edistäminen, yrittäjyyden edistäminen, uusien yritysten perustaminen ja aloittamisen tukeminen yritystoiminnan alkumetreillä, yritysten kasvumahdollisuuksien varmistaminen, alueen markkinointi sijaintipaikkana työpaikkoja tuovalle yritystoiminnalle, kolmannen sektorin aktivointi työllistämiseen jne. Heinolan työvoimatoimiston alueella on toiminut syksystä 2003 vuoden 2007 loppuun kestävä Yhteistyöllä työtä projekti, joka on ESR rahoitteinen Hartolan kunnan hallinnoima hanke, jossa on toteutettu yhteistyöhön perustuvaa työtapaa, joka on osoittautunut hyvin toimivaksi ja projektille on muodostunut laaja yhteistyöverkko työnantajista, työvoimaviranomaisista, kunnista ja elinkeinojen kehittämisyhtiöstä, työpajoista, järjestöistä, työnhakijoista, eri koulutusorganisaatioista ja toisista projekteista.

2 2 Projektista saatujen kokemusten perusteella on edelleen todennäköistä, että ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamisessa, työllisyyden lisäämisessä ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa tarvitaan tehostettuja toimenpiteitä, joilla tulevaisuuden haasteisiin pystyttään tehokkaasti vastaamaan. Erityisesti pienissä yrityksissä ja muilla pienillä työnantajilla on piilotyöpaikkoja, jotka on löydettävä. Lisäksi monella pk-yrityksellä työvoimatarpeita, jotka eivät ole konkretisoituneet, johtuen mm. rektytoinnin vaikeudesta. Pk-yritysbarometri 1/2007 mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on nyt pk-yrityksissä useammin kehittämisen pahin este kuin kireä kilpailutilanne. Työllistäminen ja työpaikan täyttäminen on tehtävä työnantajille niin helpoksi, jotta he uskaltavat ja haluavat lähteä työllistämään sekä kasvattamaan toimintaansa. Kokemukseen perustuen yritykset tarvitsevat neuvontaa ja konkreettista apua työllistämisessä ja muissa kehittämiseen liittyvissä asioissa. Uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseksi on välttämätöntä, että pystytään tarjoamaan kokonaisvaltainen, tapauskohtaisesti räätälöity toteuttamispaketti, jossa hyvän yritysidean, yritysten laajentamistarpeen tai perustellun muun syyn pohjalta sovitaan ja toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi tai entisen toiminnan laajentamiseksi. Yhteistyöllä työtä -projektissa on käytännössä todettu, että tarvitaan laajempaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välille. Verkostomainen, avoin ja yhteistyöhön perustuva toimintatapa eri sidosryhmien ja alueellisten yhteistyökumppaneiden välillä antaa paremman mahdollisuuden tuloksiin pääsemisessä. Projektissa on hakeuduttu vahvasti toisiaan täydentävään yhteistyöhön muiden alueella toimivien hankkeiden ja organisaatioiden kanssa. Projektin toimintamalli, jossa erityisesti Hartolan kunnan elinkeinotoimi, projekti ja Heinolan työvoimatoimisto ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä, on taattu työllistävien yrityksen riittävä työvoiman saanti ja se on osoittautunut hyväksi keinoksi vakuuttaa uutta yritystoimintaa kuntaan suunnittelevat tahot työvoimaan liittyvien yritysriskien hallinnasta ja muihin uuden yrityksen käynnistämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Toimintamallilla on edistetty myös olemassa olevien yritysten ja muiden työnantajien kasvua ja työllistämismahdollisuuksia. Yhteistyöllä työtä projektissa toteutuneen toiminnan keskeiset edellytykset ja toimintamuodot, tulokset ja johtopäätökset esim. Hartola 1. Projektissa ja sen käytettävissä oleva asiantuntemus ja muut resurssit kunnan elinkeinotoimen, yritystoiminnan ja työvoimatoimiston toimialaan liittyvissä asioissa - Projektissa mukana virkavapaalla oleva työvoimatoimiston työnantajapalveluiden asiantuntija sekä yritys- ja projektikokemuksen omaava asiantuntija - Projektin tukena kunnan elinkeinotoimen joustava päätöksenteko sekä työvoimatoimiston palvelut - Projektin muiden sidosryhmien asiantuntemus - Riittävät resurssit projektin omiin toimenpiteisiin - Aktiivinen, ennakoiva, yhteistyökumppanuutta ja kokonaisvaltaista vastuuta ja asioiden hoitoa korostava työote

3 2. Projektissa on liikuttu aktiivisesti yritys-, työnhakijakentässä, joille on tarjottu projektin omia sekä yhteistyökumppaneiden toimenpiteitä ja palveluja työvoiman rekrytointiin, työllistämiseen, uusien yritysideoiden eteenpäin vientiin ja yritysten toimintaan liittyvissä asioissa, tuomalla esiin uusia mahdollisuuksia ja keinoja ratkaista näihin asioihin liittyviä ongelmia ja kehittämistarpeita. - Tiivis yhteydenpito yrityksiin ja muihin työnantajiin sekä heidän ongelmien ratkaisuhakuinen kuuntelu ja esiinnousseiden asioiden eteenpäin vienti - Luottamuksen rakentaminen yhteistyökumppaneiden kanssa, erityisesti työvoimatoimisto, kunnan elinkeinotoimi ja työnantajat - Pyyteetön työ yhteistyökumppaneiden hyväksi ja samalla myös heidän tuki projektissa tehtävälle työlle. - Projektissa tunnetaan ja osataan juosta kokoon työvoimatoimiston ja kunnan elinkeinotoimen palvelutarjonta sekä muut kuhunkin yksittäiseen projektiin liittyvät asiat. Esim. Työvoimakoulutusasiat, joista varsinkin yritysten kanssa toteutettava yhteishankintakoulutus on tehokas työkalu yritysten työvoimansaannin turvaamisessa. 3. Projektin ja yhteistyökumppaneiden toiminnan piirissä, joissa projekti on ollut vähintäänkin osatoimija, on syntynyt tai käynnistetty vuoden 2007 syyskuun loppuun mennessä: - Yli 200 uutta työpaikkaa. - Toteutettiin 261 eri henkilöön kohdistuneena 354 työvoimapoliittista aktiivitoimenpidettä. - Työllistyi 271 eri henkilöä 288 määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. - Järjestettiin 13 työvoimakoulutusta, joista 9 yhteishankintakoulutusta yritys- ja työnantajakontaktia työnhakijakontaktia kontaktia muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. - Alueelle muuttaneita työnhakijoita, joiden kanssa projekti on ollut yhteistyössä, on yli 100 henkilöä. - Projektin tavoitteita eteenpäin vieviä erillisiä hankkeita on suunniteltu ja käynnistynyt 3 kpl. - Uusia yrityksiä syntyi 3 kpl. Tähän tilastoon on kerätty mm. tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat Yhteistyöllä työtä - projektin, Heinolan työvoimatoimiston ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyön tuloksena siirtyneet työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin tai työllistyneet. Mukana on myös kansallisella rahoituksella työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin siirtyneet henkilöt. Hyvin toimiva yhteistyö eri osapuolten välillä oli ratkaisevaa tuloksiin pääsemisessä. 3

4 4. Projektin hyödyt taustaorganisaatioille 4 Projektista on suuresti ollut hyötyä erityisesti Heinolan työvoimatoimistolle ja Hartolan kunnan elinkeinotoimelle heidän työssään. Saadut hyödyt eivät ole olleet ristiriidassa vaan tukeneet toisiaan. On synnytetty uutta yhteistyötä ja syvennetty eri organisaatioiden toimintatapojen ja -kulttuurin tuntemusta. Projektissa syntyneessä toiminnasta ja aikaansaaduista tuloksista voi ainakin Yhteistyöllä työtä projektista nähden todeta, että tällainen yhteistyömuoto, jossa on riittävä asiantuntemus, toiminnalliset resurssit ja aktiivinen työote, on erittäin perusteltua ja sillä on pystytty parantamaan kummankin taustaorganisaation perustehtävän työn tuloksellisuutta. Tämänlaisella toiminnalla, jossa on tiiviisti mukana työvoimatoimiston asiantuntemus ja palvelut, kunnan elinkeinotoimi tai seudullinen kehittämisyhtiö sekä yrityskenttä, pystytään palvelemaan yrityksiä varsinkin kasvuun ja työvoimatarpeisiin liittyvissä asioissa. Myös muutosten ennakointi ja tiedon siirtäminen yrityskentästä työhallintoon päin on helpottunut ja päinvastoin. 2. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TOTEUTUSAIKA JA TOIMINTA-ALUE Projektin kesto on 36 kuukautta ja arvioitu alkamisaika Projekti toimii pääasiassa Heinolan työvoimatoimiston alueella Heinolassa, Hartolassa ja Sysmässä. Projekti tekee yhteistyötä myös Päijät-Hämeen, Joutsan ja Mäntyharjun työvoimatoimistojen kanssa. Projekti voi järjestää yksittäisiä toimenpiteitä ja neuvotteluja kokeiluluontoisesti työperäistä maahanmuuttoa koskevissa asioissa Suomen lähialueella ja verkostokumppanina eri pilottialueilla. 3. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ Projektin kohderyhmänä ovat - yritykset ja muut työnantajat, työnhakijat - neuvonta-, työvoimapalvelu-, yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstö - kuntien elinkeinoasioista ja niiden hoitamisesta vastaavat tahot - koulutus-, ja kehittämisorganisaatiot ja verkostot - opiskelijat - maahanmuuttajat 4. PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TARVITTAVAT YHTEISTYÖKUMPPANIT Projekti toimii työhallinnon, erityisesti työvoimatoimiston ja kunnallisten/alueellisen elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden välimaastossa. Toiminnallaan projektin on tarkoitus saada aikaan uutta yhteistyötä ja käytännönläheisiä toimenpiteitä yhteistyöverkostossa työnantajakentästä lähtevien tarpeiden pohjalta. Erityisesti panostetaan työvoiman saatavuuteen liittyviin prosesseihin, työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen edistämiseen. Alueen yritystoiminnan vahvistaminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen ovat myös projektin tavoitteita. Projektissa toteutetaan innovatiivista työtapaa ja katsotaan työllistämiseen ja työpaikkojen syntymiseen liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Projektissa korostuu eri kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö, erityisesti Heinolan työvoimatoimiston, Heinolan kaupungin, Hartolan ja Sysmän kunnan, Lahden alueen kehittämisyhtiön LAKESIN, Sysmän Kehitys Oy:n, yrittäjäjärjestöjen, työnantajayhdistysten sekä, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, muiden hankkeiden, välityömarkkinoilla toimivien tahojen, eri työnantajien ja järjestöjen kanssa.

5 Tällainen toimintamalli, jossa on mukana alueen kunnat, erityisesti elinkeinotoimen sektori, työvoimatoimisto ja sen asiantuntemus, työnantajat ja muut yhteistyökumppanit antavat hyvän pohjan onnistuneelle projektityölle. Projektissa hyödynnetään Yhteistyöllä työtä projektista saadut kokemukset, syntyneet yhteistyöverkostot ja toimintatavat sekä kehitetään niitä edelleen. Projektille haetaan koko projektin ajaksi kehittämis- ja koulutuskumppani, joka toimii projektihenkilöstön sekä yhteistyöverkoston valmentajana ja kouluttajana. Kehittämiskumppani osallistuu myös uudenlaisen yhteistyömallin ja sen sisältöjen rakentamiseen. Tavoitteena on verkostomainen toiminta, jolloin yhteistyö, yhteinen vastuu ja työskentely yli organisaatio rajojen vahvistuu ja muodostuu käytännön toimintakulttuuriksi. 5. PROJEKTIN KESKEINEN TAVOITE Kehittää ja käynnistää projektin toiminta-alueella työvoima-, elinkeino-, yrityspalvelu-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden välimaastoon uusi toimintatapa/malli, jolla haettaisiin yhdessä eri kumppaneiden kanssa lisää tehokkuutta ja kokonaisvaltaista palvelua näiden toimintojen ympärille. Erityisesti kehittämisen kohteena olisi työllisyyden kasvattamiseen, työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palveluiden kehittäminen, yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvät asiat sekä yritysten kasvua ja kehittymistä tukevat asiat. Projekti toimisi ikään kuin liimana ja kontaktipintana, jossa projekti ja yhteistyöverkosto tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Kehitettävällä toimintatavalla parannetaan mm. työllistävien yritysten ja muiden työnantajien työvoiman saantia, vakuutetaan uutta yritystoimintaa alueelle suunnittelevat tahot työvoiman saatavuuteen liittyvien riskien hallinnasta ja muihin yrityksen käynnistämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Toimintatavalla edistetään myös olemassa olevien yritysten ja muiden työnantajien kasvua ja työllistämismahdollisuuksia sekä avataan uusia väyliä työnhakijoille kohti työtä. Projektin keskeiseen tavoitteeseen pyritään projektille asetettujen toiminnallisten tavoitteiden ja tehtävien toimenpiteiden kautta. Projektin toteutuksessa nähdään erittäin tärkeänä käytännön työ aidossa toimintaympäristössä ja -tilanteissa, joissa projekti ja eri toimijat verkostossa ovat aktiivisia kehittäjiä ja ratkaisevat eteen tulevia ongelmakohtia sekä osallistuvat projektissa tehtävien toimenpiteiden tekemiseen. Osallistumalla projektin käytännön työhön, luottamus ja toistensa tuntemus eri toimijoiden välillä vahvistuu. On tärkeää, että jokainen yhteistyöhön osallistuva taho saa vastiketta osallistumiselleen. Silloin on mahdollisuus saada aikaan yhteinen tahtotila uuden toimintamallin kehittämiseksi. 6. ETUKÄTEISOLETTAMUKSET - Saadaan luotua toimintamalli, jossa pystytään auttamaan yrityksiä kokonaisvaltaisesti työvoiman saatavuuteen, yritysten kehittymiseen ja kasvuun liittyvissä asioissa ja tuotetaan organisaatiorajat ylittävää, kokonaisvaltaista palvelua näihin tarpeisiin. - Uudelle projektille on tilausta Yhteistyöllä työtä -projektin kokemusten perusteella. - Syntyy tarvittava luottamus yhteistyökumppaneiden kanssa ja myös heidän välille. - Pystytään vaikuttamaan positiivisesti projektin toiminta-alueella oleviin työllistämismahdollisuuksiin ja saadaan aikaan uutta yhteistyötä ja aktiivista toimintaa työllisyyden hoidossa. - Alueen kunnat hyötyvät projektista elinkeinotoimen hoitamisessa ja ovat innolla sekä sitoutuneena mukana toteuttamassa projektia. - Työ- ja elinkeinohallinto saavat käytännönläheistä ja kokemuspohjaista tietoa oman toimintansa suunnitteluun ja toteutukseen sekä ovat valmiita tiiviiseen verkostokumppanuuteen. 5

6 6 - Yritykset saadaan mukaan olemalla aidosti käytännönläheisiä heidän palvelutarpeeseen vastaavia toimijoita. - Alueella pystytään tarjoamaan kiinnostava ympäristö asumiseen, työntekoon ja yrittämisen. - Koulutusorganisaatiot haluavat olla mukana luomassa lisää ammatillista osaamista alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. 7. PROSESSI Projektityössä näkyy työvoimatoimiston, kunnallisen elinkeinojen kehittämistoiminnan, yritysten ja muiden työnantajien sekä työnhakijoiden kanssa tehtävä työ, jossa on useitakin eri prosesseja. Kun katsotaan projektia kokonaisuutena, silloin korostuu kokonaisvaltainen työote, jossa projekti yhdessä kumppaneidensa kanssa ottaa vastuun sillä hetkellä kyseessä olevan asian, ongelman tai pitemmän aikavälin kehitystavoitteen vaatimien erillisten asioiden kokoon juoksemisesta. Projekti toimii myös eri yhteistyötahojen yhteen liittäjänä, koska aina ei tarvita kolmatta pyörää rattaisiin, jos/kun asia lähtee etenemään yhteistyökumppaneiden välillä. Projektin kehittämiskumppani osallistuu yhdessä projektihenkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa uudenlaisen yhteistyömallin ja sen sisältöjen rakentamiseen, joka on merkittävä osa projektin prosesseista. Kun projektille tulee toimeksiantoja, tehtäviä, impulsseja, yhteistyökumppaneilta, asiakkailta tai projekti lähtee toteuttamaan omasta aloitteesta jotain projektisuunnitelmaan sisältyvää kehittämistehtävää, niin ensimmäiseksi tehdään tilannekartoitus. Siinä käydään läpi tarve ja tavoite sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Sitten katsotaan millaisia yhteistyökumppaneita asian toteuttamiseksi tarvitaan. Sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävänjaosta, aikataulusta ja lähdetään toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Jotta työssä onnistutaan, tarvitaan hyvää tuntemusta toimintaympäristöstä, luottamusta toimijoiden välillä ja että kaikilla kumppaneilla on riittävät resurssit ja halu viedä prosessi loppuun. 8. TOIMIJAT Käytännössä keskeinen toimija on projekti. Projektin osaaminen, jota toiminnassa tarvitaan, koostuu yritystoiminnan, työhallinnon ja kuntien elinkeinotoiminnan vahvasta tuntemuksesta ja käytännön työssä saadusta kokemuksesta. Projektin kannalta hyvin keskeistä kolmea sidosryhmätoimijaa: Yrityksiä ja muita työnantajia, työhallintoa ja kuntien elinkeinotoimintaa yhdistää työ, työpaikat, uuden työn syntyminen, työnteon osaamisen kasvattaminen, työntekijät ja työnhakijat. Projektissa tämä yhdistävä kenttä on tunnettava hyvin ja huomioitava myös jokaisen keskeisen toimijan näkökulmat ja tavoitteet yhteistyössä. Käytännön toiminta edellyttää, projekti toteuttaa yhteistyöhön perustuvaa työtapaa ja pystyy luomaan tiiviit ja luottamukselliset verkostosuhteet toiminnan kannalta kaikkiin tärkeisiin sidosryhmiin, joita ovat edellisten lisäksi mm. kuntien eri osastot ja yksiköt, muut hankkeet, koulutusorganisaatiot, eri rahoittajatahot, yrittäjäyhdistykset, muut yhdistykset ja eri toimijat, joilla on rajapintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia projektissa tehtävään työhön tai niillä on omia samansuuntaisia tavoitteita kuin projektilla. Projekti tarvitsee myös yhteistyökumppaniksi palveluntuottajia, joilta projekti voi tilata mm. asiantuntijapalveluita. Tarkoitus on, että eri toimijat sitoutetaan verkostomaiseen yhteistyöhön, jossa jokainen tuntee vastuunsa ja on valmis viemään kohdalleen tulevaa asiaa verkostossa eteenpäin.

7 9. PROJEKTIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Palvella kokonaisvaltaisesti alueen työnantajia henkilöstön rekrytointiin ja kaikkiin työllistämistoimiin liittyvissä asioissa 9.2. Etsiä työnantajille koulutettua tai koulutettavaa työvoimaa omalta alueelta, muualta Suomesta, muista maista (esim. Baltian maat, Pietarin ja Karjalan alue) sekä olla mukana verkostoissa, joissa edistetään työperäistä maahanmuuttoa Organisoida työvoima- ja muuta koulutusta yhdessä Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE -keskuksen työvoimaosaston ja muiden toimijoiden kanssa työnantajien työvoimatarpeisiin ja työnhakijoiden osaamistason nostamiseksi Alueen työhakijoiden saaminen aktiivisten toimenpiteiden piiriin Etsiä esiin alueella olevat potentiaaliset työmahdollisuudet, jotka eivät ole vielä konkretisoituneet varsinaisiksi työpaikoiksi. Esimerkiksi yritystoimintaa valmistelevat ja yrittäjiksi aikovat sekä ensimmäistä työntekijän palkkaamista harkitsevat pienyritykset Edistää työllisyyden kehittymistä alueella mahdollisimman korkealle ja turvata omalta osaltaan asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys Saada aikaan aktiivista mielenkiintoa aluetta, alueen yrityksiä ja niissä olevia työpaikkoja kohtaan Uusien työllisyyttä, yritysten perustamista ja kehitystä eteenpäin vievien ideoiden esiin saaminen ja toteuttaminen yhdessä eri toimijoiden kanssa. Työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä yritysten kehittymistä eteenpäin vievien täsmähankkeiden käynnistäminen Työttömien työnhakijoiden ja muiden yrityksen perustamista alueelle suunnittelevien tahojen auttaminen yritysten perustamisasioissa, tukemalla, ohjaamalla, verkottamalla ja käytännön asioiden eteenpäinviemisellä yritystoiminnan alkumetreillä Alueen opiskelijoiden kiinnostuksen herättäminen alueen yrityksiä kohtaan tulevaisuuden työpaikkoina Toteuttaa lisäksi keskeisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia yhteistyön vahvistamiseksi ja uuden toimintamallin kehittämiseksi tarvittavia muita toimenpiteitä Levittää projektissa kehitettyä ja toteutettavaa toimintamallia. 10. PROJEKTISSA TEHTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ V Luodaan toimivat ja yhteistyötä eteenpäin vievät sidosryhmäyhteydet henkilökohtaisilla tapaamisilla, joissa keskustellaan alkaneesta projektista pyrkien löytämään konkreettisia yhteistyömuotoja itse kunkin sidosryhmän kanssa, tähdäten rakentavaan ja täydentävään yhteistyöhön. Toteutetaan avointa ja yhteistyöhaluista toimintapolitiikkaa kaikkien tahojen kanssa projektin tavoitteiden toteuttamiseksi. Palvellaan ja autetaan työnantajia työllistämiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa.

8 Tehdään yrityksille kyselyjä, jota täydennetään puhelinyhteydenotoilla ja henkilökohtaisilla vierailuilla yrityksissä. Kyselyt toteutetaan esim. ostamalla palveluita osaavilta contact center yrityksiltä tai muilta mahdollisilta yhteistyökumppaneilta yhteistyössä kehitetyn mallin pohjalta. Kyselyn avulla selvitetään mm. yritysten lisätyövoiman tarve sillä hetkellä ja tulevaisuudessa, kiinnostus oppisopimuskoulutukseen, työvoima ja muun koulutuksen tarve yrityksissä uusille ja vanhoille työntekijöille, mille aloille ja millaista koulutusta alueella pitäisi järjestää tulevaisuutta ajatellen. Kyselyssä tuodaan esille myös työhallinnon työvoimapoliittisia tukimahdollisuuksia ja toimenpiteitä, joilla työnhakijoita voitaisiin sijoittaa työnantajien palvelukseen. Kyselyllä selvitetään myös yritysten yhteistyömahdollisuuksiin, kasvuun ja toimitiloihin liittyviä kehittämistarpeita sekä muita mahdollisia ajankohtaan sopivia aiheita Etsitään sopivaa työvoimaa toimeksiantoja antaneille yrityksille ja muille työnantajille yhdessä eri toimijoiden kanssa alueelta, muualta Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Valmennetaan ja konsultoidaan työhakijoita työelämän tulevaisuuden haasteisiin. Kokeillaan uusia ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden edistämisessä ja alueen työnantajien kiinnostavuuden lisäämiseksi. - Uuden henkilöstön haku yhteistyössä työvoimatoimiston ja työnantajien kanssa - Internetin hyödyntäminen työntekijöiden etsinnässä - Hyödynnetään oppisopimuskoulutusta työvoiman saamiseksi ja kouluttamiseksi itähämäläisille työnantajille. Ollaan mukana organisoimassa työvoima- ja muuta koulutusta yhdessä Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE-keskuksen ja eri koulutusorganisaatioiden kanssa työnantajien työvoimatarpeen tyydyttämiseksi ja työnhakijoiden osaamistason kohottamiseksi. - Yhteistyö ammattiin valmistavien oppilaitosten kanssa työntekijöiden saamiseksi - Markkinoidaan yrityksiä ja niissä olevien työ- ja harjoittelupaikkoja työnhakijoille. Edistetään työvoiman liikkuvuutta esim. tutustumismatkojen järjestäminen, ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden alueelle juurruttaminen eri toimenpitein yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tehdään yhteistyötä maallemuutto hankkeiden kanssa Edistetään uusien yritysten syntymistä erityisesti naisvaltaisille aloille sekä olemassa olevia työpaikkoja säilyttäviä ja uusia työpaikkoja synnyttäviä yrityshankkeita. - Yritysten toimintaedellytyksiä edistetään neuvonnalla, tekemällä esiselvityksiä sekä ohjaamalla yrityksiä asiantuntijapalveluiden piiriin ja toteuttamalla eri toimenpiteitä yhdessä yritysten kanssa. - Etsitään muuttohalukkaita yrityksiä ja siirretään työtä alueelle. - Ollaan mukana hanketyössä ja hankkeistetaan työpaikkoja, osaamista ja uusia yrityksiä tuovia hankeideoita Uusien ideoiden etsintä työllisyyden parantamiseksi, uusien yritysten perustamiseksi ja positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi sekä olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi alueella. - Hyvien toteuttamiskelpoisten yritysideoiden hakeminen, selvittäminen ja käytäntöön vieminen. - Työllisyyteen, osaamiseen, uusien yritysten synnyttämiseen ja positiivisen kehityksen aikaansaamiseen ja vahvistamiseen liittyvien kehittämisseminaarien järjestäminen yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. - Osallistuminen aktiivisena toimijana verkostoyhteistyöhön muiden yhteistyötahojen kanssa. - Työllisyyttä edistävien ideoiden / toteutettujen mallien etsintä alueen ulkopuolelta ja tekemällä esiselvityksiä niistä.

9 Ollaan yhtenä toimijana yhteistyössä muiden kanssa järjestämässä koululaisille, opiskelijoille ja alueen nuorille tilaisuuksia, joissa tehdään tunnetuksi alueen työelämä- ja elinkeinokenttää sekä tuodaan esille työpaikkoja ja opintojen vaatimia harjoittelupaikkoja. Kerrotaan opiskelijoille itähämäläisten yritysten tarpeista tulevaisuuden työntekijöistä. - Yhteistyössä alueen yrittäjäjärjestöjen, työnantajien ja oppilaitosten kanssa. - Oman uran rakentaminen opiskelun aikana ja sen jälkeen alueen työmahdollisuuksista lähtien, opinnäytetyöt alueen työnantajilta Tiedotetaan työnantajille ja työnhakijoille työvoimatoimiston ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamista palveluista, edistetään avointen työpaikkojen julistamista auki työvoimatoimistossa sekä nopeaa työllistymistä edistävää yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa. Palvellaan työnantajia ja työnhakijoita projektin toimialaan kuuluvissa asioissa. - Tarjotaan työnhakijoille työvoimatoimiston järjestämiä aktiivitoimenpiteitä. - Ollaan aktiivisesti mukana kumppanina alueen välityömarkkinoiden toiminnassa, kehitetään rekrytointimahdollisuuksia välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille. - Järjestetään koulutusta ja tiedotusta työvoimatoimiston palveluista projektissa työskenteleville ja yhteistyökumppaneille. - Etsitään ja kokeillaan uusia yhteistyömuotoja Heinolan työvoimatoimiston kanssa. - Ohjataan projektiin yhteyttä ottavia työnhakijoita eri toimenpiteisiin ja palvelujen piiriin Muut työvoiman saatavuutta, työllisyyttä edistävät ja työttömyyttä vähentävät toimenpiteet. - Ollaan mukana markkinoimassa aluetta yrityksille ja työnhakijoille, hyvänä paikkana tehdä työtä, yrittää ja asua, yksinään tai yhdessä muiden alueen markkinointityötä tekevien kanssa. - Kehitetään työllisyyttä edistävää tiivistä sidosryhmäyhteistyötä eri toimijoiden kanssa paikallisesti ja seudullisesti mm. yhteiset koulutustilaisuudet. - Tarjotaan asiantuntijapalveluita, järjestetään aktivointi- ja infotilaisuuksia Käynnistetään tarvittavat prosessit ja tehtävät toimenpiteet keskeisenä tavoitteena olevan toimintamallin kehittämiseksi ja levittämiseksi. - Yhteistyötä vahvistavien tilaisuuksien, koulutusten ja konsultoinnin järjestäminen. - Projektin hyvien käytäntöjen dokumentointi. - Projektin eri prosessien kuvaaminen. - Konkreettisen levityssuunnitelman rakentaminen. - Toimintamallista kiinnostuneiden tahojen hakeminen. - Käytännön levitystyön käynnistäminen Järjestetään projektin tiedottaminen. - Järjestetään tiedotustilaisuuksia. - Tehdään lehdistötiedotteita, projektiesitteitä, omat kotisivut. - Internetin hyödyntäminen projektin markkinoinnissa ja tiedottamisessa. - Ollaan mukana yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. - Noudatetaan avointa ja yhteistyöhakuista tiedottamista. - Kerrotaan projektista henkilökohtaisissa tapaamisissa.

10 PROJEKTIN ARVIOIDUT HYÖDYT, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Projektista on hyötyä erityisesti Heinolan työvoimatoimistolle ja kuntien elinkeinotoimelle heidän työssään. Saadut hyödyt eivät ole ristiriidassa vaan tukevat toisiaan. Synnytetään uutta yhteistyötä ja syvennetään eri organisaatioiden toimintatapojen ja -kulttuurin tuntemusta. Tällainen yhteistyömuoto, jossa on riittävä asiantuntemus, toiminnalliset resurssit ja aktiivinen työote, on erittäin perusteltua ja sillä pystytään parantamaan eri taustaorganisaatioiden perustehtävän työn tuloksellisuutta. Tämänlaisella toiminnalla, jossa on tiiviisti mukana työvoimatoimiston asiantuntemus ja palvelut, kuntien elinkeinotoimi, seudulliset kehittämisorganisaatiot, projektin toimintaan liittyvät muut yhteistyökumppanit sekä yrityskenttä, pystytään paremmin palvelemaan varsinkin yritysten kasvuun, työvoimatarpeisiin ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa. Toiminnalla parannetaan työllisyyttä ja työttömät työnhakijat saavat uusia väyliä kohti työmarkkinoita. Muutosten ennakointi ja tiedon siirtäminen yrityskentästä työhallintoon päin helpottuu. Projektityön tuloksena alueelle on syntynyt uusi yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Organisaatiorajat ylittävällä verkostotyöllä annetaan palvelua, kehitetään ja ratkaistaan työllisyyteen, osaamiseen, elinkeinojen, yritysten ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. On käynnistetty aktiivinen, kehittävä ja uusia näkökulmia tuova vuoropuhelu sekä käytännönläheinen toiminta alueen eri toimijoiden kesken. Saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia kehittämisalueen olemassa oleviin sekä tulevaisuuden haasteisiin. Erityisesti haasteena on: - Yritysten ja muiden työnantajien osaavan tai koulutettavan työvoimansaatavuus - Ammatillisen osaamisen ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuksien kehittäminen - Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen - Yritysten toimintaympäristön kehittäminen - Työllisyyden kasvu - Asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys - Alueen tunnettavuuden kasvaminen hyvänä paikkana tehdä työtä ja yrittää - Alueen aktiivisen yhteistyön vahvistaminen Projektin toiminnallisten tavoitteiden ja tehtyjen toimenpiteiden kautta syntyneet tulokset ja arvioidut vaikutukset Työnantajien palvelukseen on saatu työllistettyä yhteistyökumppaneiden kanssa eri toimenpitein työnhakijaa palvelemalla työnantajia työllistämistoimissa Yhdessä projektin, Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE-keskuksen työvoimaosaston ja eri koulutusorganisaatioiden kanssa on organisoitu vähintään 10 työvoima- tai muuta koulutusta. Koulutuksessa olleista 60 % on sijoittunut koulutuksen jälkeen työhön tai jatkokoulutukseen Projekti ja Heinolan työvoimatoimisto yhteistyökumppaneineen ovat saaneet alueen työvoimareservistä henkilöä osallistumaan työvoimapoliittisiin aktiivitoimenpiteisiin, kuten työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus jne Työnantajat ovat aktivoituneet työllistämään ja ilmoittamaan avoimet työpaikat työvoimatoimistoon. Erityisesti pienyrityksissä ja muilla työnantajilla olevat piilotyöpaikat ja työllistämismahdollisuudet on saatu esiin.

11 11.5. Projekti on tehnyt yhteistyötä 150 yrityksen kanssa projektin toimintaan liittyvissä asioissa Uusia yrityksiä on projektissa tehtyjen toimenpiteiden tuloksena syntynyt alueelle 5 8 kpl Työllisyyttä, yrittäjyyttä, yritysten perustamista ja yritysten kehittymistä eteenpäin vieviä uusia hankkeita on käynnistetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vähintään 3 kpl Alueen opiskelijoiden kiinnostus alueen tarjoamia työpaikkoja kohtaan on kasvanut Alueen tunnettavuus hyvänä paikkana tehdä työtä ja yrittää on kasvanut Työllisyyden kasvu, asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys Alueen aktiivisen yhteistyön vahvistuminen PROJEKTIN KUSTANNUKSET TOTEUTTAJAN MENOT Euroa Euroa Aineet ja tarvikkeet, tstokulut - Toimistotarvikkeet, -laitteet, -kalusteet ohjelmat, puhelimet, posti- ja telepalvelut, internet, kopiot, lehdet, kirjallisuus yms Palkkauskustannukset - Palkkamenot (lomaraha + vuosilomakorvaukset mukana). - projektipäällikkö 36 kk projektityöntekijä 36 kk projektityöntekijä 35 kk projektisihteeri 35 kk Kaikki yhteensä Matkakulut Km-korvaukset, matkustus- ja kuljetuspalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut projektihenkilöstölle ja toimintaan osallistuville yhteistyökumppaneille Vuokrat + puhtaanapitokulut(toimitilat) Hartolan kunta, Heinola Palvelujen ostot - Asiantuntija- ja koulutuspalvelut, muut palvelut Ostopalveluina yrityksiltä, muilta org Tiedotus- ja markkinointi - Painatukset, ilmoitukset, internetsivut, muu markkinointi ja tiedottaminen Sisäiset kulut - Taloushallintopalvelut, hallinnoija org Atk-tukipalvelut, hallinnoija org Yhteensä

12 Muut kulut - Mm. ohjausryhmän kokous- ja eri tilaisuuksien järjestelykulut Projektin toteuttajan kustannukset yhteensä Kohtien kustannuksiin liittyvä rahoittajilta perittävä alv Projektin toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset sis. alv PROJEKTIN RAHOITUS Projektille haetaan rahoitusta Manner-Suomen ESR -ohjelmasta , Etelä-Suomen alueellisesta osiosta Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Toimintalinjan Päijät-Hämeen alueosion painopiste: Työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palvelujen kehittäminen. ESR -ohjelman mukaisesta julkisesta rahoituksesta pitää osan olla kuntarahaa. Projektisuunnitelman mukainen rahoitus perustuu 20 % kuntarahaosuuteen julkisesta rahoituksesta. Projektin toiminnan kannalta olisi parempi, jos yksityistä rahoitusta ei tarvittaisi ollenkaan, koska sen kerääminen on aikaisempien kokemusten perusteella hyvin työlästä ja vie resursseja varsinaisesta kehittämistyöstä. Yksityisen rahoituksen saamiseksi projektin pitää pystyä antamaan yritysten toimintaan lisäarvoa. Jos yksityistä rahoitusta tarvitaan, niin projektissa olisi oltava yritysten kanssa yhteistoimintaa esim. yhteisiä tilaisuuksia, markkinointitoimenpiteitä, muuta toimintaa, jossa yritykset olisivat omalla panoksellaan mukana. Projektin ja Heinolan työvoimatoimiston yhdessä käynnistämät työvoimapoliittiset toimet olisivat normaalin kansallisen rahoituksen piirissä(työvoimatoimiston vuosittaiset määrärahat). Projektin toteuttajan(hallinnoijan) kustannusten jakaantuminen: Projektin kokonaiskustannukset(36 kk), julkista rahaa yhteensä josta ESR ja kansallinen julkinen rahoitus yhteensä ja kuntarahaa yhteensä(20 %) euroa euroa euroa Ehdotus kuntien rahoitusosuuden jakaantumiseksi(36 kk) yht euroa - Hartola euroa - Heinola euroa - Sysmä euroa Kuntien rahoitusosuuden jakoperusteena on käytetty projektin arvioitua työmäärää kunkin kunnan alueella sekä kuntien alueella olevien yritysten määrää. Rahoitusosuudet ovat suhteessa myös viime vuosina Heinolan työvoimatoimiston alueella olleiden avointen työpaikkojen määrään.

13 13 PROJEKTIN TOTEUTTAJAN MENOT Euroa Euroa Aineet ja tarvikkeet, tstokulut - Toimistotarvikkeet,- laitteet,- kalusteet, ohjelmat, puhelimet, posti- ja telepalvelut, internet, kopiot, lehdet, kirjallisuus yms Palkkauskustannukset - Palkkamenot - projektipäällikkö 9 kk projektityöntekijä 9 kk projektityöntekijä 8 kk projektisihteeri 8 kk Kaikki yhteensä Matkakulut Km-korvaukset, matkustus- ja kuljetuspalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut projektihenkilöstölle ja toimintaan osallistuville yhteistyökumppaneille Vuokrat + puhtaanapitokulut (toimitilat) Hartola kunta, Heinola Palvelujen ostot - Asiantuntija- ja koulutuspalvelut, muut palvelut Ostopalveluina yrityksiltä, muilta org Tiedotus- ja markkinointi - Painatukset, ilmoitukset, internet, muut markkinointikulut Sisäiset kulut - Taloushallinto, hallinnoija org Atk-tukipalvelut, hallinnoija org Yhteensä Muut kulut - Mm. ohjausryhmän kokous- ja eri tilaisuuksien järjestelykulut Projektin toteuttajan kustannukset yhteensä Kustannuksiin liittyvä rahoittajilta perittävä alv Projektin toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset sis. alv Projektin toteuttajan(hallinnoijan) kustannusten jakaantuminen vuonna 2008

14 Projektin kokonaiskustannukset(9 kk), julkista rahaa yhteensä josta ESR ja kansallinen julkinen rahoitus yhteensä ja kuntarahaa yhteensä(20 %) euroa euroa euroa 14 Ehdotus kuntien rahoitusosuuden jakaantumiseksi v. 2008(9 kk) yht euroa - Hartola euroa - Heinola euroa - Sysmä euroa 14. PROJEKTIN HALLINNOINTI JA HAKIJA ESR haku uusille projekteille käynnistyi Hämeen TE-keskuksen työvoimaosastolla marraskuussa Projektin hakijana on Hartolan kunta 15. PROJEKTIN RAKENNE, OHJAUS, TYÖTAPA, HANKINNAT JA PROJEKTIHENKILÖSTÖ Käytännön toiminnan kannalta on välttämätöntä, että projektissa on riittävä henkilöstö. Projektissa henkilöstö muodostuu projektipäälliköstä, kahdesta projektityöntekijästä ja projektisihteeristä, jotka pystyvät hoitamaan Heinolan työvoimatoimiston alueella tehtävät keskeiset toimenpiteet yhteistyö-kumppaneidensa kanssa. Projektihenkilöstön tulisi olla hyvin yritystoiminnan haasteet tuntevia henkilöitä, joilla ainakin osalla olisi oltava vielä pitkä kokemus työvoimatoimiston tehtäväkentästä. Projektille haetaan myös kehittämiskumppani, joka on tiiviisti mukana koko projektin ajan valmentamassa, kehittämässä, luomassa sisältöä ja dokumentoimassa tuotoksia, jotka ovat tarpeen projektin keskeisen tavoitteen saavuttamiseksi ja mallintamiseksi. Projektilla on oltava myös riittävät omat taloudelliset resurssit ja on myös välttämätöntä, että keskeisillä yhteistyökumppaneilla, kuten kunnilla ja Heinolan työvoimatoimistolla on riittävät resurssit ja tahtotila toteuttaa yhteneviä tavoitteita. Projektin kannalta on erittäin tärkeää, että myös muilta yhteistyökumppaneilta löytyy halua lähteä mukaan yhteiseen toimintaan. Projektin toimintatapaa voisi kuvailla sanoilla: Aktiivinen, innostunut, uusia toimintamahdollisuuksia etsivä, kokonaisuuden näkijä, vastuuta ottava, toimintakentän tunteva, reagointiherkkä, yhdessä tekemistä korostava, toimintaan sitouttava ja luottamusta rakentava. Projektin on toiminnallaan pystyttävä luomaan lisäarvoa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen, jotta he ovat aidosti mukana yhteistyössä. - Projektille muodostetaan ohjausryhmä, johon kutsutaan edustajia Hämeen TEkeskuksen työvoimaosastolta, Heinolan työvoimatoimistosta, Heinolan kaupungin ja Hartolan kunnan johdosta ja elinkeinotoimesta, Lakesista, Sysmän kunnan johdosta, Sysmän Kehitys Oy:sta, koulutusorganisaatioista, yrittäjäjärjestöistä, työttömien yhdistyksistä ja mahdollisista muista sidosryhmistä.

15 - Projektin ohjausryhmä ohjaa ja valvoo projektin toteuttamista sekä käsittelee ohjausryhmän kokouksissa projektin toimintaa, seuraa projektin taloutta ja tavoitteiden toteutumista. Ohjausryhmä valitsee tarvittaessa projektille tiiviimmin kokoontuvan projektiryhmän. - Projektissa toteutetaan yhteistyöhön perustuvaa työtapaa. - Projektihenkilöstö luo tiiviit sidosryhmäsuhteet alueen eri toimijoihin yhteistyön käynnistämiseksi. - Projektille vuokrataan toimitilat Heinolasta ja Hartola Sysmä alueelta. - Projektihenkilöstöstä toimii pääsääntöisesti Heinolassa, 2-3 henkilön voimin, Hartolassa ja Sysmässä 1-2 henkilön voimin, mutta tarpeen vaatiessa koko henkilöstö voidaan lyhytaikaisissa toimenpiteissä kohdistaa yhdenkin kunnan tai kaupungin alueelle. - Projektityössä on neljä henkilöä. Projektipäällikön vastuualueena on koko projektin johtaminen, sidosryhmäyhteydet, työnantajayhteydet, projektin toimintamallin levittäminen, yhteistyöverkoston kehittäminen, projektin toimintaan liittyvä hankkeistaminen, muu suunnittelu ja kenttätyö. - Projektityöntekijöiden vastuualueina ovat sidosryhmäyhteydet, työnantajayhteydet, projektin tiedottaminen, koulutusasiat, asiantuntijatilaisuudet, projektin toimintamallin levittäminen, yhteistyöverkoston kehittäminen ja kenttätyö. Vanhemman projektityöntekijän vastuualueena on myös projektipäällikön varahenkilönä toimiminen. - Projektisihteeri vastuualueena on projektin ja sen ohjausryhmän sihteerinä toimiminen, seuranta/raportointitietojen keruu ja taltiointi, raporttien valmistelu, projektin maksuliikenteen hoito, maksatushakemusten valmistelu, muut toimistorutiinit, koulutusasiat, yhteistyöverkoston kehittäminen ja kenttätyö. - Projektissa toimivat muodostavat toisiaan täydentävän tiimin, joka toimii siellä, missä kulloinkin eniten on tarvetta ja mitkä erillistehtävät parhaiten sopivat tiimin jäsenille. - Projektin hankinnat, kuten esim. projektin ostamat tietokoneet, tulostimet, puhelimet, tietokoneohjelmat, toimistokalusteet jäävät projektin jälkeen rahoittajakunnille maksuosuuksien suhteessa. 16. ASIAKKAIDEN / KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Yhteistyöllä työtä -projektista saatujen kokemusten perusteella todettiin, että ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamisessa ja työllisyyden lisäämisessä tarvitaan tehostettuja toimenpiteitä, joilla tulevaisuuden haasteisiin pystyttään alueella tehokkaammin vastaamaan. Myös alueen yrityksillä oli paljon erilaisia kehittämis- ja investointitarpeita sekä kasvuhalukkuutta, jotka nousivat esiin Yhteistyöllä työtä projektin, Heinolan työvoimatoimiston, Sysmän Kehitys Oy:n ja Hartolan elinkeinotoimen kevään 2007 Hartola Sysmä alueen yrityskyselyssä, jonka jälkihoitoa oli tekemässä myös Sypve -hanke. Projektin toteutuksen aikana vahvistui näkemys, että tarvitaan vieläkin laajempaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välille. Verkostomainen, luottamuksellinen, avoin ja yhteistyöhaluinen toimintatapa eri sidosryhmien ja alueellisten yhteistyökumppaneiden välillä mahdollistaa hyviin tuloksiin pääsemisen. Projektin työtapa osoittautui hyvin toimivaksi ja projektille muodostui toiminnan kannalta yhteistyöverkko työnantajista, työvoimaviranomaisista, kunnan eri hallintokuntien edustajista, työpajoista, järjestöistä, työnhakijoista, eri koulutusorganisaatioista ja toisista projekteista. Projektin aikana saatiin aikaan erityisesti Hartolassa yhteistyötä, jossa yhteinen vastuu ja työskentely yli organisaatio rajojen vahvistui ja muodostui käytännön toimintakulttuuriksi. Nyt on haasteena vastaavan aikaan saaminen koko Heinolan työvoimatoimiston alueella, Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä. 15

16 Alueen kuntien, Heinolan työvoimatoimiston, yritysten ja muiden työnantajien sekä yhteistyökumppaneiden näkemykset projektitoiminnan jatkamisesta ja kehittämisestä on otettu huomioon, samoin kaikki Yhteistyöllä työtä -projektin kokemukset ja hyväksi havaitut keinot, kun lähdettiin suunnittelemaan uutta Verkostosta Voimaa -projektia. Projektin toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät toimenpiteet on suunniteltu tarkoituksella hyvin laajoiksi, jotta projektissa olisi suurempi vapaus suunnitella kehittämistä ja toteuttaa monipuolisia ja myös uusia projektin sisälle sopivia toimenpiteitä keskeisen tavoitteen toteuttamiseksi. 16 Hartolassa Raija Peltonen Markku Niskala Raimo Lappalainen Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Projektipäällikkö Verkostosta Voimaa -projekti Hartolan kunta Hartolan kunta Hartolan kunta

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

ESR-PROJEKTISUUNNITELMA

ESR-PROJEKTISUUNNITELMA ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 12.01.2011 Diaarinumero 16/05.02.07/2011 Käsittelijä Antti Jokivirta

Lisätiedot

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN MENESTYKSEN AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ 1 HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11582 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 28.01.2015 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2014 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2014... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot