LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU

Transkriptio

1 LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU Työryhmä: Hilpi Linjama EPSHP, Päivi Lehtimäki EPSHP, Tiina Leikas JIKKy, Raija Laitila Kaksineuvoinen, Soili Alanne EPSHP, Virpi Lammi JIKKy, Susanna Heikkilä JIKKy, Timo Talvitie Seinäjoen tk, Pirjo Leijala EPSHP, Reetta Hakala JIKKy, Marja- Leena Rauhala Järvi-Pohjanmaa, Kaija Nissinen EPSHP, Satu Sorila EPSHP, Anne-Maarit Suomi EPSHP, Taina Mustila EPSHP, Arja Alanko EPSHP, Riikka Västi EPSHP

2 TERVEYDENHUOLLON TUKI Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Saavutettavat hyödyt terveydenhuollolle

3 PERUSTERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHOITAJA Terveystarkastus Kartoittaa elintavat Kartoittaa muutosvalmiuden LÄÄKÄRI Koska lääkäriin? Lääkärin tutkimus Muiden asiantuntijoiden tarve Lähete erikoissairaanhoitoon

4 TERVEYSTARKASTUS Mitataan lapsen/nuoren paino ja pituus Ratkaisukeskeinen lähestymistapa keskustelulle - Mitä mieltä lapsi/nuori on painon kehityksestä? - katsotaan kasvukäyrä yhdessä lapsen/nuoren kanssa - sovitaan vanhempien informoinnista ja kutsumisesta lapsen/ nuoren kanssa yhteiselle vastaanotolle (jos pituuspaino on +40%) - antaa aineistoa ja nettilinkkejä Verrataan lapsen/nuoren painon nousua kehityksen mukaiseen painon nousuun. Tavoite voidaan määritellä yksilöllisesti painon nousun nopeuden ja ylipainon asteen mukaan. 1. Jos pituuspaino alle 40%: - painon nousun hidastuminen, jolloin pituuskasvu korjaa ylipainoa muutaman vuoden kuluessa 2. Jos pituuspaino 40% tai enemmän: - paino pysyy samana pituuskasvun jatkuessa, jolloin lapsi hoikistuu muutaman vuoden kuluessa 3. Jos pituuspaino 60% tai enemmän: - paino pysyy samana tai laskee hitaasti esim. muutama kilo vuodessa, jolloin lapsi hoikistuu muutaman vuoden kuluessa Onko lapsella/nuorella jo merkkejä lihavuuden terveyshaitoista? tutkimukset: - verenpaine, tilanne sokeri - kilpirauhasarvot: TSH, T4V (pituuskasvu hidastuu vasta, kun hypotyreoosi ollut jo vähintään kuukausia) Harkitse sukurasituksen vahvuutta ja arvioi laboratoriotutkimusten tarve: - ylipaino 20-39%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, jos sukurasitusta - ylipaino 40-60%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, HbA1c ja sokerirasitus jos HbA1c 5,5% - ylipaino yli 60%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, HbA1c ja sokerirasitus jos HbA1c 5,5%, ALAT Perheelle lähetetään saatekirje tapaamisen sopimiseksi, kasvukäyrätiedot sekä Neuvokas perhe -kortti, joka kartoittaa elämäntapoja ja toimii ohjauksen ja muutosten tarpeen konkretisoinnin välineenä.

5 KARTOITTAA ELINTAVAT Alle 12 -vuotiaan lapsen ohjaus ensisijaisesti vanhempien ohjausta huomioiden koko perheen elämäntilanne. - elämäntapojen ja suvun riskitekijöiden kartoitus > lomakkeet työkalupakissa Käsiteltäviä asioita: - mikä toimii, mitä muutoksia jo tehty? - lapsen/nuoren ja perheen arjen kulku - ateriarytmi - vanhempien toiminta lapsen nälän ja kylläisyyden tunnistamisen tukena esim. säännölliset ruoka-ajat, aterioiden välillä tulee nälkä, ei jatkuvaa "naahimista"/välipaloja/makeita juomia, ruoka-annos nälän tunteen mukainen - ruuan laatu ja määrä - rasvaisten ja makeiden herkkujen käyttö - taskurahan/viikkorahan käyttö - liikkuminen - ruuan käyttö lohdutuksena, palkintona sekä tekemisen puutteeseen - ahmimistyyppinen syöminen - ruutuaika - harrastukset - vanhempien tilanne mm. diabetesriski Työkalut: TYKS malli: Elämäntapakartoituslomake Neuvokas perhe -kortti

6 1. KANNUSTAA MUUTOKSESSA A. Itsearviointiin kannustaminen " Millaisia onnistumisia? " " Millä on ollut suurin vaikutus? " " Millaista tukea? " " Mikä on vaikeuttanut? " " Mitkä asiat kannustavat? " " Millainen tilanne on arviosi mukaan puolen vuoden kuluttua? " B. Myönteinen palaute " Oot onnistunut hienosti " " Voit olla tyytyväinen itseesi " " Vaikka kiirettä, oot pystynyt " " Hyvin toimittu " C. Muutosvauhdin hidastaminen " Ei tarvitse toteuttaa kerralla" " Pienin askelin, jatka samaan malliin" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto Ohjaus ja sopiminen: - kannustetaan jatkamaan toimivia käytäntöjä - kartoituksesta saatujen tietojen perusteella keskustellaan konkreettista pienistä muutoksista elämäntavoissa - ohjaa tiedonhankintaan elintapamuutosten toteuttamiseksi - ohjaa sopivien ryhmätoimintojen löytämiseen 2. TUKEE MUUTOKSEN ALOITTAMISTA 3. HERÄTTELEE MOTIVAATIOTA, ANTAA TIETOA JA SOPII MILLOIN ASIAAN PALATAAN

7 2. TUKEE MUUTOKSEN ALOITTAMISTA A. Myönteinen palaute, todella tärkeää! "Hienoa, että otit esiin..." "Sulla on valtavasti voimia..." "Voit olla tyytyväinen..." "Älä turhaan lannistu... tärkeämpää on..." "Tuntui varmasti hyvälle..." B. Puhumaan houkuttelevat lausumat "Miksi aattelet että pitäisi muuttaa ruokarytmiä?" "Mikä liikuntatottumuksissa huolestuttaa?" "Mitkä asiat auttaisivat ateriarytmin muuttamisessa?" "Mitä hyötyä / haittaa on ruokarytmin muuttamisesta?" C. Yhteenvedon tekeminen "Kerroit että voisit ruveta miettimään, että yrittäisit lisätä kasvisten syöntiä" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto. Keskustelun sisältö: - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - mitä tarvitaan, jotta muutos voi tapahtua? - tarjoaa apua ja esittelee palveluja - tarjoa kirjallista materiaalia - sovitaan muutoksen käynnistymisen ajankohta ja tavoitteet sekä kirjataan potilastietojärjestelmään

8 3. HERÄTTELEE MOTIVAATIOTA, ANTAA TIETOA JA SOPII MILLOIN ASIAAN PALATAAN A. Vaihtoehtojen neutraali esitteleminen " Mistä haluaisit jutella?" " Tiedätkö miten ruoan kuitu vaikuttaa terveyteen?" B. Neutraalin tiedon antaminen muutoksen tärkeydestä " Vanhemmat ovat esimerkkinä lapsille omilla ruokatottumuksillaan" C. Reflektiivinen kuuntelu " Mietit siis, että kun on kiireinen työ, on vaikea pitää säännöllisiä ruoka-aikoja" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto Keskustelun sisältö: - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - tarjoaa apua - päätös jää perheelle - tarjoa kirjallista materiaalia - sovitaan asiaan palaamisen ajankohta ja kirjataan potilastietojärjestelmään

9 SAAVUTETTAVAT HYÖDYT TERVEYDENHUOLLOLLE Ylipainoisten lasten pieni määrä ennakoi hoikempaa aikuisväestöä - Sairauksien riski pienenee (metabolinen oireyhtymä, uniapnea, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, heikentynyt sokerinsieto tai tyypin 2 diabetes, munasarjojen monirakkulatauti, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, aikuisiän sydän- ja verisuonisairastavuus sekä syöpäsairaudet) -Lapsuuden ylipaino ennustaa valtimotaudin riskejä ja valtimomuutoksia aikuisena. Vaikutus ei ole pysyvä, mikäli lapsi hoikistuu aikuisikään mennessä - Terveydenhuoltoa kuormittavia sairauksia on vähemmän, jolloin ennaltaehkäisyyn on enemmän mahdollisuuksia - Hoitokustannukset vähenevät - Varhainen tunnistaminen ja tuki auttaa erityisesti riskiperheiden arjessa selviytymistä, elämänhallintaa sekä lisää yleistä aktiivisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia - Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen iänmukaista nopeampaan painonnousuun on huomattavasti helpompaa, vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa kuin lihavuuden hoitaminen - Koko perheen elämäntapoihin vaikuttaminen on kauaskantoista lihavuuden aiheuttamien ssairauksien ja niiden kustannusten syntymistä ehkäisevää toimintaa - Asukkaiden hyvä elämänlaatu, työkykyisyys ja pidempi elinikä - Myös kunnan eri sektorien yhteistyö ja yhteisöllinen elinympäristöön vaikuttaminen ovat välttämättömiä ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa

10 LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE PERUSTERVEYDENHUOLTOON KUN 1. Suhteellisen painon muutos toistuvissa mittauksissa, pituuspainon tai BMI:n nousu on voimakasta 2. Suurentunut terveysriski tai niistä on jo merkkejä: - kohonnut verenpaine (kolme peräkkäistä mittausta) yli 115/75 mmhg alle kouluikäisellä yli 125/85 mmhg ala-asteikäisellä yli 140/90 mmhg murrosikäisellä - Kolesteroliarvot (Lääkärin vo: KOL yli 5,5, LDL yli 4, Trigly yli 2) - Aterianjälkeinen verensokeri pikanäytteenä (n. 2 h ruokailusta) yli 7,8mmol/l, HbA1c - ALAT 3. Herää epäily sairaudesta - hidastunut pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosikää (epäily endokriinisesta lihavuudesta) - Acanthosis nigricans (insuliiniresistenssi) - varhain alkava lihavuus - unenaikaiset hengityshäiriöt - poikkeavia kehon tai kasvojen piirteitä - henkisen kehityksen viive - epäily masennuksesta - kuukautishäiriöt, viivästynyt puberteetti - hirsutismi - epäily ahmimishäiriöstä - merkittävät tuki- ja liikuntaelinten oireet

11 LÄÄKÄRIN TUTKIMUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Arvioi lapsen / nuoren terveydentilaa ja herättelee motivaatiota Laajennetuissa terveystarkastuksissa tai ajanvarauksella - terveydenhoitajalta saadut esitiedot käytössä - status - kasvukäyrät ja tulkinta - epäily sairaudesta Painon hallintaan motivointi/ keskustelun sisältö Lähetekriteerit ravitsemusterapiayksikköön Lähetekriteerit lastentautien pkl:lle 1. Reflektiivinen kuuntelu Jos ymmärsin sinua oikein sinusta siis tuntuu siltä, että... Mitähän asialle voisi tehdä? Oletko jo miettinyt jotain ratkaisua tai kokeillut uutta toimintatapaa? 2. Myönteinen palaute "Voit olla tyytyväinen..." "Älä turhaan lannistu... tärkeämpää on..." 3. Puhumaan houkuttelevat lausumat "Mitkä asiat kannustavat? " "Mitkä keinot voisivat auttaa sinua eteenpäin?" "Mitä ajattelet arjen rytmistä (ruoka, liikunta, lepo)?" " Millainen tilanne on arviosi mukaan puolen vuoden kuluttua? Ja miten voit päästä tähän tavoitteeseen?" - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - mitä tarvitaan, jotta muutos voi tapahtua?

12 LÄHETEKRITEERIT ERIKOISSAIRAANHOITOON Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta erikoissairaanhoidossa Pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35 Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kiireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut

13 LÄHETEKRITEERIT LASTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE 1. Herää epäily sairaudesta painon nousun syynä - hidastunut pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosikää: epäily hypotyreoosista tai Cushingin oireyhtymästä - varhain alkava lihavuus - unenaikaiset hengityshäiriöt - poikkeavia kehon tai kasvojen piirteitä - henkisen kehityksen viive - epäily masennuksesta - kuukautishäiriöt, viivästynyt puberteetti - hirsutismi - epäily ahmimishäiriöstä - merkittävät tuki- ja liikuntaelinten oireet 2. Pituus-paino yli +60% tai suurentunut terveysriski tai erityistyöntekijöiden konsultaation tarvetta - kohonnut verenpaine (kolme peräkkäistä mittausta) yli 115/75 mmhg alle kouluikäisellä yli 125/85 mmhg ala-asteikäisellä yli 140/90 mmhg murrosikäisellä - Kolesteroliarvot (Lääkärin vo: KOL yli 5,5, LDL yli 4, Trigly yli 2) - Aterianjälkeinen verensokeri pikanäytteenä (n. 2 h ruokailusta) yli 7,8mmol/l LÄHETTEEN SISÄLTÖ

14 LÄHETEKRITEERIT RAVITSEMUSTERAPIAYKSIKKÖÖN (ei tarvetta lastentautien poliklinikalle): - leikki-ikäiset: pituuspaino yli 20% tai nopea painonnousu ja perheellä halua saada tukea ravitsemusterapeutilta - kouluikäiset: pituuspaino yli 40% tai nopea painonnousu ja perheellä halua saada tukea ravitsemusterapeutilta - lapsella/nuorella todetaan ylipainoon liittyen terveysriskejä esim. kohonneet rasva-arvot, kohonnut verenpaine, viitteitä sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä - ylipainoon liittyy sairaus tai erityisruokavalio, esim. keliakia, tyypin 1 diabetes, astma, ruoka-allergia, neurologinen sairaus tai kehitysvamma (Down, Prader-Willi) - lapsi/nuori ja/tai vanhemmat toivovat ravitsemussuunnittelijan vastaanottoa

15 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta (pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35) Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kiireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut Tekee pyynnöt: Laboratoriotutkimuksiin, tilanteen mukaan Ravitsemussuunnittelijalle kaikki, jos käyntiä ei ole perusterveydenhuollosta järjestetty. Tarvittaessa muiden erityistyöntek.kons. ANAMNEESI: syömisanamneesi, liikunta, päivittäinen TV:n ja/tai tietokoneen äärellä vietetty aika, muut harrastukset, kaverisuhteet, perhetilanne, mahd. sosiaaliset tai muut ongelmat lapsella tai perheessä, suvun anamneesi lihavuuden, DM II:n, koronaaritaudin, verenpainetaudin ja nivelrikon suhteen, lapsen ja perheen motivaatio lihavuuteen puuttumiseen, murrosikäisillä tytöillä kuukautisanamneesi STATUS: paino, pituus (myös vanhempien mahd. mukaan), vyötärönympärys, BMI, RR, iho: acanthosis nigricans ja striat, auskultaatiot, vatsan palpaatio, puberteettiaste, kilpirauhasen palpaatio, nivelten status alaraajoissa (virheasentoja?) KASVUKÄYRÄN tulkitseminen perheelle (Muutokset! Ylipainon/lihavuuden/vaikean lihavuuden rajat) MOTIVOINTI: mitä hyötyä lihavuuden hoidosta lyhyellä aikavälillä ja mitä hyötyä pitkällä tähtäimellä (myöhäisvaikutukset); minkälaisia metabolisia muutoksia lihavuus aiheuttaa elimistössä

16 MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN TARVE Ravitsemusterapeutti Fysioterapeutti Psykologi Perusterveydenhuoltoon Erikoissairaanhoitoon

17 RAVITSEMUSTERAPEUTTI Ravitsemusterapeutti tukee hyviä ruokavalintoja - kartoittaa lapsen/nuoren ja perheen ruokatottumukset - etsii yhdessä perheen kanssa toteuttamiskelpoiset painonhallinnan kannalta oleelliset muutokset ruokailutottumuksiin - antaa tarvittavaa lisätietoa elintarvikevalinnoista ja ruuan valmistuksesta - huomioi syömiskäyttäytymiseen liittyvät asiat sekä mahdolliset erityisruokavaliot ohjauksessa - seurantakäyntejä järjestetään tarvittaessa ravitsemusterapeutin arvion mukaan - sanelee palautteen lähettämiseksi tarkan osoitteen: esim. asiakkaan oma neuvolan/kouluterveydenhuollon

18 FYSIOTERAPEUTTI tukee liikunnallista elämäntapaa Lasten ensisijainen fysioterapeutin tapaaminen tulisi tapahtua omassa terveyskeskuksessa: - kartoittaa perheen/lapsen/nuoren arkipäivän liikuntatottumukset/harrastukset/kaverit, motivaation/muutosvalmiuden - pohtii terveysliikunnan vaikutuksia ja asettaa liikuntatavoitteita yhdessä perheen/lapsen/nuoren kanssa - arviointi lapsen/nuoren liikunnallisen kehitystason sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, huomioi kehonhahmotuksen, kehohallinnan ja mieliala ongelmat - motivoi ja ohjaa arkiaktiivisuuden, omatoimisen liikunnan ja liikuntaharrastuksen lisäämiseksi siten, että liikunnan ilo on mahdollista löytää - huomioi liikunnan merkityksen oppimisvaikeuksissa ja keskittymisessä - yhteistyö eri ammattiryhmien välillä: terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri, opettaja (liikunnanopettaja) lastentarhanopettaja, erityisliikunnan ohjaaja, iltapäiväkerhon ohjaaja - erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi yhteistyössä terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa Keskussairaalan fysioterapeutille ohjautuvat: 1. Fysioterapeutti on tutkimuksissaan todennut tarvittavan laajempaa arviota - lapsella/ nuorella on hankalia tule -oireita ja mukana on kipua, joka rajoittaa liikkumista halutaan lisäselvityksiä kivun syyn selvittämiseksi - fysioterapeutin arviossa on tullut esiin merkittävää kömpelyyttä tai lihasvoiman puutetta - terveyskeskuksen fysioterapeutti haluaa tukea omaan tekemiseensä ja toivoo uutta näkökulmaa ohjaukseen/terapiaan esim. psykofyysinen fysioterapia 2. Keskussairaalan lääkäri todennut omissa tutkimuksissaan, jotain sellaista ongelmaa, jota omassa terveyskeskuksessa ei ole huomioitu ja toivoisi fysioterapeutin arviota keskussairaalassa

19 PSYKOLOGI tukee elämänhallintaa ja psykososiaalista hyvinvointia sekä arvioi lapsen/nuoren yksilöllisen kokonaistilanteen ja tarvittavat tutkimukset Käynnistä hyötyy lapsi tai nuori, joka: - syö liikaa, ahmien, pakonomaisesti tai muuhun tarpeeseen kuin nälkään esim. lohdutuksen toiveeseen (epäily syömishäiriöistä) - on yksinäinen tai eristäytynyt - tulee herkästi kiusatuksi - kärsii itsetunnon ja kehonkuvan vaikeuksista - lapsen tai nuoren mieliala on muuttunut alavireiseksi tai hänellä on muita masennukseen viittaavia tai psyykisiä oireita - perhetilanne on psyykkisesti kuormittava Perheneuvola/perhekeskus/koulupsykologi/psykologi: - tuetaan lapsen/nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä - tuetaan perheen vuorovaikutusta ja vanhemmuutta - tuetaan perheen arjen hallintaa - psykologi arvioi jatkotutkimuksen tarpeen erikoissairaanhoitoon (lasten- ja nuorisopsykiatria) - tarvittaessa psykologiset tutkimukset (kognitio ja tunne-elämä)

20 LÄHETTEEN SISÄLTÖ Relevantti kuvaus suvun sairaushistoriasta myös vanhempien ja sisarusten painonkehityksestä - Perhetilanne/historia - Lapsen / nuoren ja perheen motivaation kuvaus - Lapsen kasvu (käyrät mittatietoineen) - Kuvaus painonkehityksestä ja toimenpiteistä - Kliiniset mittaukset: RR, P-TSH, T4V, Lipidit, P-ALAT, HbA1c, fp-gluk - Lyhyt kuvaus lapsen / nuoren ruoka- ja liikuntatottumuksista (esim. Neuvokas perhe -kortin tavoitteet), nukkuminen, koulunkäynti, kaverit, psyykkinen vointi - Palautteen jakelun tarkka määrittely: ammatti, nimi ja toimijataho esim. terveydenhoitaja ja lääkäri lastenneuvolassa Mikäli erikoissairaanhoidosta halutaan VAIN ravitsemussuunnittelijan konsultaatio, lähetteen sisältö ravitsemussuunnittelijalle: - Pituus ja paino - Kasvukäyrä - Mahdolliset painoon vaikuttavat tekijät ja mitä perusterveydenhuollossa on sovittu - Ylipainoon liittyvät terveyspulmat tai sairaudet - Lyhyt kuvaus lapsen / nuoren ruoka- ja liikuntatottumuksista, jos tiedossa (esim. Neuvokas perhe - kortin tavoitteet) - Palautteen jakelun tarkka määrittely: ammatti, nimi ja toimijataho esim. terveydenhoitaja ja lääkäri lastenneuvolassa

21 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Hoitajan tehtävät Lääkärin tehtävät Muiden asiantuntijoiden käyttö Konsultoi psykiatristen ja syömishäiriöiden hoidossa Yhdessä sovittavat tavoitteet ja keinot

22 HOITAJA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Täydentää esitiedot, antaa ohjausta ja neuvontaa Esitietolomakkeen pohjalta perheen arjesta ja huolista keskustelu - Mittaa painon ja pituuden - Motivointi painonhallintaan - Muutoshalukkuuden selvittely ja tukeminen - Käytännön ohjeita - Yksilöohjausta perhekeskeisesti (alle murrosikäisten kohdalla vanhempien saaminen mukaan oleellista) Seuranta

23 SEURANTA HOITAJAN TOIMESTA Arvioi tavoitteiden toteutumista tukien lasta/nuorta ja perhettä arjessa - Mittaa pituuden ja painon - Perheen arjesta ja huolesta keskustelu - Motivointi painonhallinnan jatkamiseen - Elämänmuutoksessa tukeminen - Yhteistyössä perheen kanssa painonhallinnan keinojen ja voimavarojen kartoittaminen ja löytäminen - Yksilöohjausta perhekeskeisesti - Käytännön ohjeita - Tarvittaessa lääkärin/työryhmän/erityistyöntekijöiden konsultaatiot

24 LÄÄKÄRI ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Arvioi kiireellisyyden ja tekee alustavan tutkimussuunnitelman Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta (pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35) Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut Tekee pyynnöt: Laboratoriotutkimuksiin, tilanteen mukaan Ravitsemussuunnittelijalle kaikki, jos käyntiä ei ole perusterveydenhuollosta järjestetty. Tarvittaessa muiden erityistyöntekijöiden konsultaatio Tutkii lapsen/nuoren ja arvioi lisätutkimusten tarpeen ANAMNEESI: syömisanamneesi, liikunta, päivittäinen TV:n ja/tai tietokoneen äärellä vietetty aika, muut harrastukset, kaverisuhteet, perhetilanne, mahd. sosiaaliset tai muut ongelmat lapsella tai perheessä, suvun anamneesi lihavuuden, DM II:n, koronaaritaudin, verenpainetaudin ja nivelrikon suhteen, lapsen ja perheen motivaatio lihavuuteen puuttumiseen, murrosikäisillä tytöillä kuukautisanamneesi STATUS: paino, pituus (myös vanhempien mahd. mukaan), vyötärönympärys, BMI, RR, iho: acanthosis nigricans ja striat, auskultaatiot, vatsan palpaatio, puberteettiaste, kilpirauhasen palpaatio, nivelten status alaraajoissa (virheasentoja?) KASVUKÄYRÄN tulkitseminen perheelle (Muutokset! Ylipainon/lihavuuden/vaikean lihavuuden rajat) MOTIVOINTI: mitä hyötyä lihavuuden hoidosta lyhyellä aikavälillä ja mitä hyötyä pitkällä tähtäimellä (myöhäisvaikutukset); minkälaisia metabolisia muutoksia lihavuus aiheuttaa elimistössä Seuranta

25 SEURANTA LÄÄKÄRIN TOIMESTA Tarkistaa hoitosuunnitelman ja tekee loppuarvion Pääperiaatteena se, että hoidon alussa seurantakäynnit tiheämmin ja jatkossa motivaation saavuttamisen jälkeen voidaan kontrollivälejä pidentää. Kontrollit siirretään VIIMEISTÄÄN VUODEN KULUTTUA PERUSTERVEYDENHUOLTOON, jos esh:ssa seurattavia metabolisia ongelmia ei ole. Seurantaa perusterveydenhuollossa on tärkeä jatkaa riittävän pitkään, kunnes painonhallinnan kannalta edulliset elämäntavat ovat vakiintuneet. Pitempiaikainen seuranta tapahtuu yleensä perusterveydenhuollossa, jonne ohjeistus jatkoseurannasta ja hoidosta lähetetään pkl-tekstin muodossa (myös erityistyöntekijöiden konsultaatiovastaukset). Sanelee Epal -palautteen. Kun hoitovastuu siirtyy perusterveydenhuoltoon -Lääkäri laittaa poliklinikan käyntitekstiin suosituksen/pyynnön asiaan puuttumisesta neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon, jos tilanne ei ole sellainen että tarvitaan suoraan lähete lasten endokrinologian poliklinikalle

26 YHDESSÄ Yhdessä lapsen/nuoren sekä perheen kanssa asetetaan tavoitteet ja laaditaan suunnitelma Kaikki ylipainon vuoksi tulevat saavat ravitsemusterapeutin arvion ja ohjauksen joko perusterveydenhuollon ohjelmoimana tai erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnillä ohjattuna. KEINOT: tärkeintä pienet pysyvät muutokset ruokavaliossa kevyempään suuntaan; säännöllinen mielekäs liikunta, millä myös itsenäinen painosta riippumaton edullinen vaikutus aineenvaihduntaan ja sitä kautta terveyteen ja mielialaan. Auttaminen mahd. muissa ongelmissa. TAVOITTEET: Alle murrosikäisellä lapsella tavoitteena on painonnousun pysäyttäminen, jolloin pituuteen suhteutettu paino laskee. Murrosikäisellä nuorella ensimmäinen tavoite on niinikään painonnousun pysäyttäminen ja sekundaarinen tavoite on 5 10 %:n pituuspainon lasku (BMI 2-3 yks), jolla on jo merkittäviä edullisia terveysvaikutuksia. Normaalipainoa ei kannata ottaa tavoitteeksi ainakaan hoidon alkuvaiheessa.

27 KONSULTOI PSYKIATRISTEN JA SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOIDOSSA

28

29