LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU
|
|
- Lotta Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU Lapselle ja nuorelle terveysriskien vähentämistä ja hyvinvointia Yhdenvertaisuutta ja apua sovituilla yhtenäisillä käytännöillä ja yhteistyöllä Ammattilaisille liikapainon ehkäisyn ja hoidon osaamista Painonhallintaa ja hyvinvointia edistävä arkiympäristö Terveydenhuollon tuki Perheen mahdollisuudet sopivan painon löytämiseen ja ylläpitämiseen Hyöty itselle Vanhemmille positiivista tukea painonhallintaan vaikuttavien arjen valintojen ja lapsen tai nuoren kokonaisvaltaisen kehityksen edistämiseen Lapselle tai nuorelle hyvinvointia liikapainon aktiivisesta ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja hoidosta
2 PERHEEN MAHDOLLISUUDET SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEKSI JA YLLÄPITÄMISEKSI Lapsi/nuori osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja riittävän levon ja unen saaminen Huoltajat/ lähiaikuiset osaavat tehdä terveyttä edistäviä valintoja ja ovat mallina lapselle riittävän levon ja unen mahdollistaminen liikkuminen osana arkea liikkumisen lisääminen hyvien ruokavalintojen tekeminen sopimuksista kiinnipitäminen säännölliset ruoka-ajat ja terveelliset ruokahankinnat sopimuksen tekeminen yhdessä lasten kanssa painonhallintaa edistävien palvelujen käyttö Lisätietoa AINEISTOA PERHEELLE SUOSITUKSET KIRJALLISUUTTA JA ARTIKKELEITA TOIMINTAMALLEJA
3 TERVEET TOTTUMUKSET OVAT TAITOJA JA TAPOJA, JOITA VOIDAAN OPPIA Esimerkkejä taitojen oppimisesta: - Uuteen ruokaan tottuu maistamalla sitä useasti - Lautasmalli on hyvä apu sopivan ruoka-annoksen kokoamisessa - Kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä - joka aterialle jotakin - Kuljetaan kouluun ja harrastuksiin kävellen tai pyörällä aina kun mahdollista - Kokeillaan uusia mielenkiintoisia liikuntalajeja, joista voi löytyä pitkäaikainen harrastus
4 KOULUIKÄISEN UNEN TARVE ON 9-10 TUNTIA Nukkumaanmenoajasta on hyvä pitää kiinni - Kiireetön yhdessäolo, rentoutuminen ja rauhoittuminen on myös tärkeää levon ja virkistymisen kannalta - Liikkuminen syventää unen laatua ja nukkumista - Unettomuuteen kannattaa hakea tukea terveydenhuollosta
5 LASTEN/NUORTEN LIIKUNTASUOSITUS ON IÄSTÄ RIIPPUEN AINAKIN 1-2 TUNTIA PÄIVÄSSÄ - Arkiliikkumista lisätään, esim. koulumatkat, harrastuksiin tai kauppaan meno pyörällä tai kävellen (pyöräkypärä ja turvallisuus huomioiden) - Etsitään mieluisia liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksia - Kokeillaan erilaisia liikkumisen tapoja, jolloin niistä voi löytyä elinikäinen harrastus - Mukavia liikuntamahdollisuuksia voivat olla esim. pyöräily, uinti, kävely, sähly, geokätköily, frisbeegolf, ratsastus, hiihto - Autolla kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin vain poikkeustapauksessa tai kun se on välttämätöntä - Ruutuaika (tv, tietokone, pleikkarit) rajataan esim. tuntiin päivässä, jolloin aikaa jää liikkumiseen - Ulkoillaan ja liikutaan yhdessä. Liikkuminen voi olla esim. pihatöitä, retkeilyä, pyöräilyä tai muuta hyötyliikuntaa - Tehokkaita liikuttajia voivat olla myös liikunnalliset pelit (wii-pelit ja vastaavat)
6 HYVIEN RUOKAVALINTOJEN TEKEMINEN Esimerkkejä: - Syöminen hitaasti lisää kylläisyyden tunnetta (kylläisyyshormonien erittyminen) - Ruoka-annos lautasmallin mukaan - Kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä - joka aterialle jotakin - Yksi annos ruokaa riittää, salaattia ja kasviksia voi ottaa lisää kylläisyyden saavuttamiseksi - Maitoa tai piimää yksi lasillinen, lisäksi vettä janoon - Energiajuomissa on paljon sokeria, joten niillä ei voi korvata ravitsevia välipaloja tai aterioita.
7 ESIMERKKEJÄ SOPIMUKSISTA - Nukkumaan mennään arkena viimeistään klo 22 (yöunta tarvitaan 9-10 tuntia) - Ruutuaikaa tunti päivässä (tv, tietokone, pleikkarit) - Karkkia ostetaan kerran viikossa, rahankäytöstä sopimus - Perhe syö yhdessä ainakin kerran päivässä, ruoka-aikaan ollaan kotona - Kotiin ostetaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja, syödään jotakin joka aterialla - Kouluun ja harrastuksiin kuljetetaan autolla vain poikkeustilanteissa tai jos se on välttämätöntä (hyötyliikunta) - Ruokailuhetket ovat mukavia ja rauhallisia, pöydässä ei moitita
8 VANHEMMAT VAIKUTTAVAT VOIMAKKAASTI OMILLA TOTTUMUKSILLAAN LAPSEN TOTTUMUKSIEN SYNTYMISEEN, JOTEN KAIKKIEN PERHEENJÄSENTEN HYVÄT RUOKA JA LIIKUNTATOTTUMUKSET AUTTAVAT LASTA Lapsella on luontainen nälän ja kylläisyyden säätely, vanhemman tehtävänä on tukea lasta säilyttämään tämä. Tässä auttavat säännölliset ruoka-ajat, läheisyyden saaminen muutoinkin kuin ruuan/tuttipullon välityksellä, lapsi kuulostelee hänelle sopivan ruoka-annoksen suuruuden (pieni vai iso nälkä?). Syömisen määrä vaihtelee luontaisesti kasvupyrähdysten mukaan, joten on tärkeää, että ajoittaisesta niukasta syömisestä huolimatta ruoka-ajoista pidetään kiinni. Ruokailuhetken muodostuminen miellyttäväksi yhdessäolon hetkeksi on vanhempien vastuulla, vinkkejä esim. Täysimetys 4-6 kuukautta edistää lapsen normaalia painonkehitystä, kuuden kuukauden jälkeen aloitetaan perheen säännölliseen atriarytmiin totuttaminen. Kasvukäyrällä havaittavaan painon nousuun kannattaa tarttua jo ylipainon rajoilla, koska se on helpointa, kun varsinaista ongelmaa ei vielä ole. Pienet muutokset ruokailussa ja liikkumisessa näkyvät nopeasti lapsen/nuoren painossa. Terveet tottumukset ovat taitoja ja tapoja, joita voidaan oppia. Vanhemmat ja lapsen lähiaikuiset ovat avainasemassa terveiden elintapojen, kuten ruoka- ja liikuntatottumusten opettamisessa. Esimerkkejä toimivista käytännöistä terveiden tottumusten opettamisessa: - Lasta kannustetaan maistamaan. Uuteen makuun tottuu maistamiskerralla - Vanhemmat maistavat itsekin uutta ruokaa ja näyttävät mallia monipuolisessa ruokailussa - Ruokapöydässä on mukava tunnelma. Lasta ei moitita ruokailuun liittyvissä asioissa - Ruokaa ei käytetä palkkiona tai uhkailun välineenä - Lapsi saa osallistua ruoanvalmistukseen - Ruokakaupasta hankitaan terveellisiä ruokia ja vertaillaan kuitu-, energia- ja rasvamääriä niissä elintarvikkeissa, joita syödään usein - Perhe ulkoilee ja liikkuu yhdessä - Sovitaan rahankäytöstä makeisten ym. ostamisessa
9 KOULUIKÄISEN UNEN TARVE ON 9-10 TUNTIA - Nukkumaanmenoajasta on hyvä sopia - Kiireetön yhdessäolo, rentoutuminen ja rauhoittuminen on myös tärkeää levon ja virkistymisen kannalta - Liikkuminen syventää unen laatua ja nukkumista - Unettomuuteen kannattaa hakea tukea terveydenhuollosta
10 LASTEN/NUORTEN LIIKUNTASUOSITUS ON IÄSTÄ RIIPPUEN AINAKIN 1-2 TUNTIA PÄIVÄSSÄ - Arkiliikkumiseen kannustetaan, esim. koulumatkat, harrastuksiin tai kauppaan meno pyörällä tai kävellen (pyöräkypärä ja turvallisuus huomioiden) - Etsitään lapselle/nuorelle mieluisia liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksia Liikuntatoimen ryhmistä saa tietoa kunnan nettisivuilta. Fysioterapeutin kanssa voidaan pohtia sopivia vaihtoehtoja - Kokeillaan erilaisia liikkumisen tapoja, jolloin niistä voi löytyä elinikäinen harrastus - Autolla kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin vain poikkeustapauksessa tai kun se on välttämätöntä - Ruutuaika (tv, tietokone, pleikkarit) rajataan esim. tuntiin päivässä, jolloin aikaa jää liikkumiseen - Mukavia liikuntamahdollisuuksia voivat olla esim. pyöräily, uinti, kävelysähly, geokätköily, frisbeegolf, ratsastus, hiihto, musiikkiliikunta ja tanssi - Ulkoillaan ja liikutaan yhdessä. Liikkuminen voi olla esim. pihatöitä, retkeilyä, pyöräilyä tai muuta hyötyliikuntaa - Tehokkaita liikuttajia voivat olla myös liikunnalliset pelit (wii-pelit ja vastaavat)
11 AIKUISTEN VASTUULLA OVAT ESIMERKIKSI - Arjen rytmi ja ajankäyttö (ateriat, välipalat, ulkoilu, nukkuminen, liikkuminen, ruutuaika) - Huolehtia säännöllisistä ruoka-ajoista, jotka luovat huolehdituksi tulemisen, turvallisuuden, ennustettavuuden ja jatkuvuuden tunnetta lapselle ja nuorelle. Sovitut yhteiset ateriat lisäävät perheenjäsenten vuorovaikutusta ja hyvinvointia sekä auttavat painonhallinnassa - Opettaa kuulostelemaan nälän tunnetta, ja erottaa se mieliteosta. Esim. ruokaa ei tyrkytetä, lautasta ei ole pakko syödä tyhjäksi, herkkuja ostetaan suunnitellusti eikä hetkelliseen mielitekoon - Tehdä ruokaostokset, jolloin kotona on tarjolla terveellisiä ja monipuolisia vaihtoehtoja esim. kasviksia, hedelmiä, runsaskuituista leipää, vähärasvaisia maitovalmisteita - Valmistaa aamupalaa, lämmintä ruokaa ja välipaloja säännöllisesti - Sopia makeisten ja muiden herkkujen käytöstä - Kannustaa lasta maistamaan ja syömään monipuolisesti - Antaa mallia hyvistä ruokavalinnoista, myös puheilla - Ottaa lapsi mukaan tekemään ruokaa ja välipaloja SOVITAAN 1-3 PIENTÄ KÄYTÄNNÖN PÄÄTÖSTÄ KERRALLAAN YHDESSÄ MUUTETTAVAKSI.
12 ESIMERKKEJÄ SOPIMUKSISTA - Nukkumaan mennään arkena viimeistään klo 22 (yöunta tarvitaan 9-10 tuntia) - Ruutuaikaa tunti päivässä (tv, tietokone, pleikkarit) - Karkkia ostetaan kerran viikossa, rahankäytöstä sopimus - Perhe syö yhdessä ainakin kerran päivässä, ruoka-aikaan ollaan kotona - Kotiin ostetaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja, syödään jotakin joka aterialla - Kouluun ja harrastuksiin kuljetetaan autolla vain poikkeustilanteissa tai jos se on välttämätöntä (hyötyliikunta) - Kannustetaan lasta / nuorta liikkumaan - Ruokailuhetket ovat mukavia ja rauhallisia, pöydässä ei moitita SOVITAAN 1-3 PIENTÄ KÄYTÄNNÖN PÄÄTÖSTÄ KERRALLAAN YHDESSÄ MUUTETTAVAKSI.
13 Terveydenhuollon terveystarkastuksissa tai muilla käynneillä otetaan huolen / tuen tarve puheeksi Esimerkkejä palvelumahdollisuuksista: - Henkilökohtaiseen elämäntapojen arviointiin ja painonhallintaan saa tukea ja ohjausta esim. terveydenhoitajalta, fysioterapeutilta ja ravitsemussuunnittelijalta - Ns. laajoissa terveystarkastuksissa voidaan tarkastella koko perheen ruoka- ja liikuntatottumuksia - Psykologin / perheneuvolan käynnistä on hyötyä esim. perhetilanteen tai syömisen pulmissa - Liikuntatoimen palvelutarjontaan kannattaa tutustua oman kunnan internet -sivuilla tai liikuntakalenterissa - Vähän liikkuville lapsille voi olla juuri heille suunniteltua toimintaa - Kerhotoiminta, esim. liikuntakerhot - Järjestöt, esim. MLL
14 AINEISTOA PERHEELLE Kirja: Janson, Danielsson. Painonsa arvoiset: lasten ylipainosta vanhemmille ja ammattilaisille.
15 Suomalaiset ravitsemussuositukset
16 PAINONHALLINTAA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ ARKIYMPÄRISTÖ Päivähoito/ varhaiskasvatus/ koulu Muut kunnan toimialat Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Tietojärjestelmät Paikalliset palveluntarjoajat Saavutettavat hyödyt menestyvälle kunnalle Lisätietoa
17 PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATUS/KOULU Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatussuunnitelma hyvien elämäntapojen edistäjänä Liikkumiseen kannustaminen Hyviin ruokavalintoihin kannustaminen Riittävän varhainen tuki asiantuntijoilta
18 KASVATUSKUMPPANUUS Vuorovaikutuksellinen ja yhteisvastuullinen vanhempien ja ammattilaisten toiminta lasten/nuorten hyvien elämäntapojen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Riittävän varhainen tarttuminen ja tuki, kun havaitaan painopulma. Kunnan perhetyö voidaan kytkeä osaksi varhaiskasvatuksen ja kodin kasvatuskumppanuutta (esim. hankkeet).
19 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HYVIEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄJÄNÄ Varhaiskasvatuksella ja koululla on elämäntapojen ja sopivan painon kehityksen suhteen merkittävä rooli. Tiedostetaan, että terveet elämäntavat ovat taitoja, joiden oppimiseen on varattava riittävästi aikaa ja toistoja. Esimerkkejä toiminnasta: - Kasvatukseen ja opetukseen sisällytetään terveiden elämäntapojen edistäminen läpileikkausperiaatteella - Sovitaan ja kirjataan elämäntapakasvatuksen konkreettiset tavoitteet ja menetelmät (esim. Sapere) - Ruokailutilanteet hyödynnetään terveyskasvatuksellisesti, myös sosiaalinen ja virkistävä vaikutus huomioidaan - Aamu- ja iltapäivätoiminnassa edistetään liikunnallisuutta ja terveellisen välipalan syöntiä - Kerhotoiminta tukee hyvien ruoka- ja liikuntatottumusten oppimista - Sovitaan aikuisten roolista hyvien elämäntapojen edistämisessä "koko kylä kasvattaa"- periaatteella - Tiivistetään yhteistyötä luokanopettajien ja aineenopettajien kesken (esim. liikunta, terveystieto, kotitalous) - Tiedotetaan vanhempia Kouluterveyskyselyn, kouluruokailun käyttöasteen ja kuntotestauksen luokka- ja koulukohtaisista tuloksista - Hyödynnetään vanhempainiltoja ja -keskusteluja elämäntapoihin liittyvässä kasvatuskumppanuudessa
20 LIIKKUMISEEN KANNUSTAMINEN Esimerkkejä: - Kannustetaan käyttämään polkupyöriä tai kävelemään kouluun tai päivähoitoon turvallisuus ja suositukset huomioiden - Arkiympäristön mahdollisuudet hyödynnetään aktiivisuuden lisäämiseen, esim. piha-alueiden leikkija liikuntavälineet, sadepäivien liikuntamahdollisuuksien aktiivinen suunnittelu ja järjestäminen - Liikuntaan aktivoivien konsolipelien mahdollisuudet huomioidaan - Liikuntatunnit ja kerhotoiminta - Liikkuminen on päivittäin osa aamupäivä- ja iltapäiväkerhotoimintaa - Välituntiliikunta Esimerkkejä menetelmistä: - Hyödynnetään askelmittaria (tavoite askelta päivässä) tai aktiivisuusmittaria liikunnallisuuteen kannustamisessa - Liikuntavalmentaja ja välituntiliikunnan ohjaaja -mallit - Vauhtivarpaat ja liikuntaseikkailu -kampanjat, - Vilimii -viikkoliikuntamittari,
21 HYVIIN RUOKAVALINTOIHIN KANNUSTAMINEN Esimerkkejä: - Päivähoidon ja koulun ruokailutilanteet ovat tärkeä osa kasvatusta, johon aikuiset osallistuvat ja toimivat käytöksellään mallina - Ruoka-ajat toteutetaan niin, että ne tukevat säännöllistä ja tasaista energiansaantia ja ylläpitävät kylläisyyttä (3-4 tunnin välein) - Ruokailutilanteesta luodaan rauhallinen ja miellyttävä hetki, johon varataan riittävästi aikaa - Maistamiseen kannustetaan (esim. maistamissopimus, Sapere menetelmä) - Lautasmallia käytetään välineenä kasvatuksessa ja opetuksessa - Viljavalmisteet ovat runsaskuituisia kylläisyysvaikutuksen vuoksi - Kannustetaan terveellisten välipalojen valintaan ja järjestetään saatavuus - Limsa- tai makeisautomaatit poistetaan arki- ja harrastusympäristöistä - Janojuomana on vettä helposti saatavilla ja sen käyttöön kannustetaan - Ei kerätä rahaa karkkien tai leivonnaisten myynnillä - Karkiton koulu/päiväkoti (esim. syntymäpäiviä juhlitaan muilla tavoin kuin herkuin) - Ruoanvalmistuskerhot, kotitalousopetuksen hyödyntäminen (esim. alakoululaiset valmistavat terveellistä välipalaa yhdessä yläkoululaisten kanssa) - Päivähoidossa ja koululla toteutetaan ravitsemuskasvatuskampanjoita Menetelmiä: - Sapere -ruokakasvatusmenetelmä, - Karkiton koulu, - Kaappaa kasvis -kampanja,
22 RIITTÄVÄN VARHAINEN TUKI ASIANTUNTIJOILTA Päivähoito ja koulutoimi konsultoi aloitteellisesti asiantuntijoita seuraavissa tilanteissa: - Lapsen ruokamäärissä tai syömisessä on ongelmia tai muutoksia, lapsen havaitaan oireilevan syömisen kautta - Lapsi on motorisesti kömpelö - Perheen sosiaalisessa hyvinvoinnissa puutteita, jotka vaikuttavat painohallintaan - Yleisesti huolta esim. lasten / nuorten painon kehityksestä, ruoka- ja liikuntatottumuksista tai terveyskäyttäytymisestä Asiantuntijat: - Terveydenhuolto: lastenneuvolan terveydenhoitaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, fysioterapeutti, psykologi, ravitsemussuunnittelija - Koulukuraattori, oppilashuoltoryhmä - Perheneuvola, perhetyöntekijät - Vanhempainillassa elämäntapaan liittyvät teemat
23 MUUT KUNNAN TOIMIALAT Jakaa tietoa terveyttä edistävistä elämäntavoista Liikennereitit suunnitellaan arkiliikuntaa kannustaviksi ja turvallisiksi Tarjolla on monipuolista liikunta- ja harrastustoimintaa Sosiaalipalveluissa tarjotaan tukea arjen hallintaan Joukkoruokailussa tarjotaan houkuttelevia ja suositukset toteuttavia aterioita
24 JAKAA TIETOA TERVEYTTÄ EDISTÄVISTÄ ELÄMÄNTAVOISTA Tietoa palveluiden käyttöön helposti saatavissa esim. kirjastoissa, kunnan nettisivuilla. Median hyödyntäminen hyvien elämäntapojen edistämisessä.
25 LIIKENNEREITIT SUUNNITELLAAN ARKILIIKUNTAA KANNUSTAVIKSI JA TURVALLISIKSI Kaavoituksessa ja vihersuunnittelussa huomioidaan jalankulkijat ja pyöräilijät sekä aktiivisuuteen kannustava ympäristö (esim. luontoreitit, lähiliikuntapaikat, parkkialueet pyörille, turvalliset koulureitit). Tekninen toimi ja liikuntatoimi tekevät yhteistyötä liikenne- ja kaavoitussuunnittelussa. Kunnan internet-sivuilla / karttapalvelussa on asukkaiden saatavilla tietoa luontoreitistöistä, pyöräreiteistä, koulureiteistä. Koulumatkat jalan ja pyörällä lisäävät arkiaktiivisuutta, joten kyydityksen tarvetta arvioidaan tästäkin näkökulmasta.
26 TARJOLLA ON MONIPUOLISTA LIIKUNTA- JA HARRASTUSTOIMINTAA Vastuutahoja: - Liikuntatoimi huolehtii asukkaiden monipuolisten liikuntamahdollisuuksien ja olosuhteiden järjestämisestä (mm. liikuntapaikat, -reitistöt ja -palvelut) - Urheiluseurat ja järjestöt toteuttavat lasten ja nuorten harrastusliikuntaa sekä kerhotoimintaa - Kansalaisopiston mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ryhmämuotoisen liikunnan järjestämisessä - Terveydenhuollon kanssa arvioidaan asukkaiden terveysnäkökulmasta, millaisia liikuntapalveluja tarvitaan kunnassa. Tarjontaa tulisi olla erityisesti riskiryhmille - Eri toimijatahojen yhteistyötä voidaan tehdä mm. perheliikuntatapahtumien järjestämisessä - Kunnassa on pelivälinelainaamo, avoimia liikuntatiloja (esim. pallopelit) tai muita omatoimiseen liikkumiseen kannustavia ympäristöjä (esim. frisbeegolf, skeitti- ja parkour -puistot) - Liikuntapalveluista tiedotetaan aktiivisesti, esim. kirjasto ja internet Esimerkkejä liikunnan edistämisestä: - Monipuolisia leikki- ja liikkumispaikkoja on kaikenikäisille lapsille/nuorille. - Lähiliikuntapaikkoja on tarjolla eri kaupungin/kunnan osissa ja niitä voidaan hyödyntää aktiivisesti (koulujen pihat, jääalueet, puistot). - Koulujen kerhotoiminnassa on liikkumismahdollisuuksia. - Liikunnanopettajien asiantuntemusta hyödynnetään lasten ja nuorten liikunnallisuuden edistämisessä. - Kunnassa järjestetään perheliikuntatapahtumia. - Uimaopetusta ja uimakouluja on tarjolla. - Järjestetään vanhempi-lapsi -liikuntaryhmiä (esim. kävelysähly). - Toteutetaan liikuntatapahtumia, joissa vanhemmat saavat mallin lapsen liikunnan ohjaamisesta (esim. vesipeuhula: 1-4 -vuotiaat, 5-6 -vuotiaat) - Puistotoiminnassa hyödynnetään liikunnanohjaajaa. - Tarjolla on monipuolisesti liikuntaan tutustuttavia harrastusryhmiä (ei vain yhteen lajiin). - Huolehditaan ns. matalan kynnyksen ryhmiä vähän liikkuville ja ylipainoisille. - Liikuntaan aktivoivat videopelien mahdollisuudet huomioidaan. Menetelmät: Liikuntavalmentaja -malli
27 SOSIAALIPALVELUISSA TARJOTAAN TUKEA ARJEN HALLINTAAN - Perheneuvola, perhetyöntekijät - Lastensuojelu
28 JOUKKORUOKAILUSSA TARJOTAAN HOUKUTTELEVIA JA SUOSITUKSET TOTEUTTAVIA ATERIOITA Esimerkkejä varhaiskasvatukseen ja kouluruokailuun: - Ruoka-ajat tukevat säännöllistä syömistä ja kylläisyyttä (3-4- tunnin välein) - Elintarvikkeiden hankintakriteerit ja reseptiikka ovat suosituksen mukaisia - Ruokailuhetkissä huomioidaan terveyskasvatuksen mahdollisuus sekä ruokailun sosiaalinen ja virkistävä vaikutus - Tarjoilujärjestys linjastossa: ensin tarjolle ruoat joiden menekkiä halutaan lisätä (esim. kasvikset, rasvaton maito) - Terveellisiä välipalakäytäntöjä kehitetään (esim. koulussa tarjolla välipala, jos tunnit jatkuvat yli 3 tuntia lounaasta) - Välipalat ovat runsaskuituisia ja monipuolisia (esim. kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, maitovalmisteita) - Runsaskuituisia leipävaihtoehtoja on tarjolla - Mehua ei tarjota juomana kuin juhlatilanteissa, maidon ja piimän juontiin kannustetaan - Vesipisteistä saa helposti vettä janojuomaksi - Lautasmallin mukainen malliateria on esillä, opetetaan annostelemaan ruoka sen mukaisesti - Kasvisten tarjonnan riittävyys/monipuolisuus (tuoreet ja lämpimät kasvikset) - Ruokapalvelu-, kasvatus- ja opetushenkilöstö osallistuu ruokailutilanteeseen (mallivaikutus, ravitsemuskasvatusmahdollisuus) - Ruokailuun on varattu riittävästi aikaa viihtyisässä ja rauhallisessa ympäristössä - Kouluruuan houkuttelevuuden lisäämiseksi kerätään asiakaspalautetta ja kehitetään ruokailua ruokatyöryhmässä - Monipuoliseen maistamiseen rohkaistaan (esim. Sapere menetelmä) Lähteet: Kouluruokasuositus Sydänliitto - terveellinen ruokavalio
29 PERUSTERVEYDENHUOLTO Seurataan alueellisesti terveystottumusten kehittymistä ja vaikutuksia hyvinvointiin ja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa Antaa tietoa ja asiantuntijatukea terveyttä edistävistä elämäntavoista Perheiden käytännönläheinen ja pitkäjänteinen ohjaus Riskiperheen/lapsen/ nuoren tunnistaminen
30 SEURATAAN ALUEELLISESTI TERVEYSTOTTUMUSTEN KEHITTYMISTÄ JA VAIKUTUKSIA HYVINVOINTIIN JA HYÖDYNNETÄÄN TOIMINNAN SUUNNITTELUSSA Terveyskertomuksista saatavien tilastojen arviointi esim. lasten painotilasto, imetyksen kesto - Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen ja tuloksista viestittäminen - Yhteistyö kunnan hyvinvointityöryhmässä ja hyvinvointikertomuksen laatimisessa - Yhteistyöasiantuntijuus
31 ANTAA TIETOA JA ASIANTUNTIJATUKEA TERVEYTTÄ EDISTÄVISTÄ ELÄMÄNTAVOISTA Tavoitteena on mahdollisimman varhainen painon nousun havaitseminen: "ei hätää, tarkistus on nyt paikallaan". Varhainen painonnousun estäminen on tuloksellisempaa kuin lihavuuden hoitaminen. Elintapojen kartoitus ja -ohjaus sisältyy kaikkiin asetuksen (338/2011) mukaisiin terveystarkastuksiin, jotka tavoittavat kattavasti lapset/nuoret/perheet - imetyksen edistäminen, suositus: täysimetys 4-6 kk - kasvukäyrien tarkastelu yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa - asiakaslähtöinen ravitsemus- ja liikuntaohjaus (esim. Neuvokas perhe -ohjausmenetelmä) - vanhemmuuden ja arjen tukeminen Kunnassa toimiville palveluiden järjestäjille yhteistyön ja asiantuntijatuen tarjoaminen sekä aktiivinen vaikuttaminen painonhallintaa edistävien käytänteiden kehittämisessä.
32 RISKIPERHEEN/LAPSEN/NUOREN TUNNISTAMINEN Esimerkiksi: - Suosituksen mukainen painonnousu raskauden aikana (äitiysneuvola) - Raskausdiabeteksen hyvä hoito ja ohjaus, raskauden jälkeen tuki ja ohjaus tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi (painonhallinta, kuitu, rasvan laatu, liikunta) - Täysimetyksen tukeminen 4-6 kuukautta. Imetys tukee vauvan sopivaa painonnousua alle vuoden iässä, mikä tukee myös lapsen myöhempää normaalia painonkehitystä (nopea painonnousu tuossa iässä lisää myöh. lihomisriskiä) - Ruoka- ja liikuntatottumusten kartoitus ja puheeksiottaminen systemaattisesti - Riittävän varhainen tarttuminen painon kehitykseen, kun suhteellinen painonnousutrendi nouseva (jo ylipainon rajalla), asia kannattaa jo ottaa puheeksi vanhempien kanssa, etenkin jos perheessä on ylipainoisia. Ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa kuin lihavuuden hoito, myös lapsilla. Painoon on helpointa vaikuttaa, kun mitään varsinaista ongelmaa ei vielä ole - Koko perheen tilanteen ja tottumusten huomiointi laajennetuissa terveystarkastuksissa - Perheet, joiden vanhemmilla paino on nousemassa - Nuoret joiden pituuskasvu on päättynyt ja on ylipainoa, esim. kutsuntatarkastuksissa - Sairaudet, joiden hoitoon painonhallinta liittyy oleellisesti, esim. astma, diabetes
33 PERHEIDEN KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN JA PITKÄJÄNTEINEN OHJAUS Esimerkiksi: - yksilöohjauksen keinot terveystarkastuksissa ja suunnitellusti - perhevalmennuksen sisältämä ravitsemuksen ja liikunnan neuvonta - elämäntapaohjaus äideille, joilla on ollut raskauden aikainen verensokerihäiriö esim. Ikihyvä -ryhmä, painonhallintaryhmä
34 ERIKOISSAIRAANHOITO Seurataan alueellisesti terveystottumusten kehittymistä ja vaikutuksia hyvinvointiin ja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa Antaa tietoa ja asiantuntijatukea terveyttä edistävistä elämäntavoista Riskiperheen/lapsen/ nuoren tunnistaminen
35 SEURATAAN ALUEELLISESTI TERVEYSTOTTUMUSTEN KEHITTYMISTÄ JA VAIKUTUKSIA HYVINVOINTIIN JA HYÖDYNNETÄÄN TOIMINNAN SUUNNITTELUSSA Alueellisen lasten ja nuorten terveyden tilan muutoksen arviointi esim. kouluterveyskysely, käyntitilastointien arviointi ennaltaehkäisyn näkökulmasta (Aksila, kehittämisyksikkö, lastentautien yksikkö) - Tiedon tuottaminen kunnan hyvinvointikertomukseen ja hyvinvointityöryhmän käyttöön
36 ANTAA TIETOA JA ASIANTUNTIJATUKEA TERVEYTTÄ EDISTÄVISTÄ ELÄMÄNTAVOISTA Elämäntapojen kartoitus ja -ohjaus ja painon kehityksen arviointi sisältyy kaikkiin kiireettömän hoidon käynteihin lasten/nuorten/perheiden kohtaamisessa - imetyksen edistäminen, suositus: täysimetys 4-6 kk - kasvukäyrien tarkastelu yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa - asiakaslähtöinen ravitsemus- ja liikuntaohjaus
37 RISKIPERHEEN/LAPSEN/NUOREN TUNNISTAMINEN Esimerkiksi: - Suosituksen mukainen painonnousu raskauden aikana (äitiysneuvola) - Raskausdiabeteksen hyvä hoito ja ohjaus, raskauden jälkeen tuki ja ohjaus tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi (painonhallinta, kuitu, rasvan laatu, liikunta) - Täysimetyksen tukeminen 4-6 kuukautta. Imetys tukee vauvan sopivaa painonnousua alle vuoden iässä, mikä tukee myös lapsen myöhempää normaalia painonkehitystä (nopea painonnousu tuossa iässä lisää myöh. lihomisriskiä). - Ruoka- ja liikuntatottumusten kartoitus ja puheeksiottaminen systemaattisesti - Riittävän varhainen tarttuminen painon kehitykseen, kun suhteellinen painonnousutrendi nouseva (jo ylipainon rajalla), asia kannattaa jo ottaa puheeksi vanhempien kanssa, etenkin jos perheessä on ylipainoisia. Ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa kuin lihavuuden hoito, myös lapsilla. Painoon on helpointa vaikuttaa, kun mitään varsinaista ongelmaa ei vielä ole. - Koko perheen tilanteen ja tottumusten huomiointi laajennetuissa terveystarkastuksissa - Perheet, joiden vanhemmilla paino on nousemassa - Nuoret joiden pituuskasvu on päättynyt ja on ylipainoa, esim. kutsuntatarkastuksissa - Sairaudet, joiden hoitoon painonhallinta liittyy oleellisesti, esim. astma, diabetes
38 PAIKALLISET PALVELUNTARJOAJAT Jakaa tietoa terveyttä edistävistä elämäntavoista Tarjoaa liikkumisen mahdollisuuksia Edistää terveellisiä ruokailutottumuksia Tarjoaa mahdollisuuksia vertaistukeen
39 JAKAA TIETOA TERVEYTTÄ EDISTÄVISTÄ ELÄMÄNTAVOISTA Tietoa palveluiden käyttöön helposti saatavissa esim. kirjastoissa, kunnan nettisivuilla. Median hyödyntäminen hyvien elämäntapojen edistämisessä.
40 TARJOAA LIIKKUMISEN MAHDOLLISUUKSIA Esimerkkejä: - Liikuntaharrastusryhmätoiminta - Aamu- ja iltapäiväkerhoissa liikunnallisuus huomioidaan.
41 EDISTÄÄ TERVEELLISIÄ RUOKAILUTOTTUMUKSIA Esimerkkejä: - Liikuntapaikoissa on saatavilla juomavettä automaateista sekä terveellisiä välipaloja - Kahviloiden ja ravintoloiden valikoimassa suositaan terveellisiä vaihtoehtoja (esim. ruisleipä, hedelmät ja marjat, kasvikset) - Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnassa huomioidaan terveellisen välipalan periaatteet (Sydänliitto, ravitsemussuositukset) - Kokkikerhoissa valmistetaan suosituksen mukaisia välipaloja ja ruokia (esim. 4H, Maa- ja kotitalousnaiset)
42 TARJOAA MAHDOLLISUUKSIA VERTAISTUKEEN Järjestöiltä löytyy tukea ja toimintaa paikallisesti ja valtakunnallisesti esim. MLL, 4H -kerhot, koulujen kerhotoiminta, urheiluseurat, kahvilatoiminta, kansalaisopistot.
43 TIETOJÄRJESTELMÄT Kunnan kotisivuilla tietoa palveluista ja palautemahdollisuus Sähköinen hyvinvointikertomus kunnan hyvinvointityöryhmän suunnittelun työvälineenä Kouluterveyskysely Terveydenhuollon tietojärjestelmistä saatava tieto
44 TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMISTÄ SAATAVA TIETO Painotilastot/ Effica Imetyksen kesto Esimerkkinä lasten yleisen terveydentilan kohentumisesta on pidetty suun terveyttä. Suun terveydenhoidon mittarit:d+ D - indeksi (maitohampaiden ja pysyvien hampaiden karioitumista kuvaava indeksi) ja DMF -indeksi (vaurioituneiden, myös paikattujen sekä reikiintymisen tai onnettomuuden vuoksi poistettujen, hampaiden lukumäärää, 12 ja 15 -vuotiailla).
45 LISÄTIETOA Aineistoa perheelle Toimintamallit Kirjallisuutta ja artikkeleita Suositukset
46 AINEISTOA PERHEELLE Arkiruuan tuunausopas Elamysliikunta-portaali Kasvikset ry -ideoita ja reseptejä Kasvukäyrät Kersanet-verkkopohjainen perhekeskus Lapsen ja perheen terveet ruokatottumukset Käypä hoito - lapsen ja nuoren lihavuus Lasten ja nuorten liikuntasuositukset Liikuntavinkkejä lapselle ja perheelle Terveellisten elintarvikevalintojen opaskortti Leipätiedotus - välipaloilla on väliä Sydänliitto - vertaile ja valitse -kuvat Sydänliitto - voi hyvin
47 TOIMINTAMALLIT Aapo - alakouluikäisten painonhallintaohjelma Iloa ruokakasvatukseen - Sapere-menetelmä Järkipalaa - käsikirja kouluruokailun kehittämiseen Kaappaa kasvis - kampanja alakouluille THL Karkiton koulu Koululiikuntavinkit ja kampanjat Lasten painonhallintaryhmämalli Like to move Neuvokas perhe-ohjausmenetelmä Painokas-projekti 4-6-vuotiaiden terveen kasvun tukemiseen ja ylipainon ennaltaehkäisyyn Liikuntavinkit ja kampanjat päivähoitoon Vilimit-viikkoliikuntamittari
48 SAAVUTETTAVAT HYÖDYT MENESTYVÄLLE KUNNALLE Asukkaiden hyvä elämänlaatu, työkykyisyys ja pidempi elinikä - Asukkaiden arjessa selviytyminen, hyvä elämänhallinta, yleinen aktiivisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi - Ylipainoisten lasten pieni määrä ennakoi hoikempaa aikuisväestöä - Sairauksien riski pienempi (metabolinen oireyhtymä, uniapnea, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, heikentynyt sokerinsieto tai tyypin 2 diabetes, munasarjojen monirakkulatauti, tukija liikuntaelinsairaudet, aikuisiän sydän- ja verisuonisairastavuus sekä syöpäsairaudet) - Kustannussäästöt: merkittävä osa terveydenhuollon kustannuksista ja työkyvyttömyydestä aiheutuu lihavuuteen kytkeytyvistä sairauksista. Lihavuudesta arvioidaan aiheutuvan yhteiskunnalle vuosittain vähintään runsaan 260 miljoonan euron kokonaismenot (Pekurinen 2005). - Terveitä edistävä elinympäristö, hyvät ruokavalinnat ja liikunnallisuus lisäävät asukkaiden yleistä hyvinvointia ja terveyttä - Painonhallintaa edistävät toimet ja palvelut hyödyttävät kaikkia asukkaita, ei vain ylipainoisia - Lihavuuden ennaltaehkäisy ja hoito ovat kustannustehokkaita yhteiskunnallisia panostuksia
49 TERVEYDENHUOLLON TUKI Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Saavutettavat hyödyt terveydenhuollolle
50 PERUSTERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHOITAJA Terveystarkastus Kartoittaa elintavat Kartoittaa muutosvalmiuden LÄÄKÄRI Koska lääkäriin? Lääkärin tutkimus Muiden asiantuntijoiden tarve Lähete erikoissairaanhoitoon
51 Terveystarkastus Mitataan lapsen/nuoren paino ja pituus Ratkaisukeskeinen lähestymistapa keskustelulle - Mitä mieltä lapsi/nuori on painon kehityksestä? - katsotaan kasvukäyrä yhdessä lapsen/nuoren kanssa - sovitaan vanhempien informoinnista ja kutsumisesta lapsen/ nuoren kanssa yhteiselle vastaanotolle (jos pituuspaino on +40%) - antaa aineistoa ja nettilinkkejä Verrataan lapsen/nuoren painon nousua kehityksen mukaiseen painon nousuun. Tavoite voidaan määritellä yksilöllisesti painon nousun nopeuden ja ylipainon asteen mukaan. 1. Jos pituuspaino alle 40%: - painon nousun hidastuminen, jolloin pituuskasvu korjaa ylipainoa muutaman vuoden kuluessa 2. Jos pituuspaino 40% tai enemmän: - paino pysyy samana pituuskasvun jatkuessa, jolloin lapsi hoikistuu muutaman vuoden kuluessa 3. Jos pituuspaino 60% tai enemmän: - paino pysyy samana tai laskee hitaasti esim. muutama kilo vuodessa, jolloin lapsi hoikistuu muutaman vuoden kuluessa Onko lapsella/nuorella jo merkkejä lihavuuden terveyshaitoista? tutkimukset: - verenpaine, tilanne sokeri - kilpirauhasarvot: TSH, T4V (pituuskasvu hidastuu vasta, kun hypotyreoosi ollut jo vähintään kuukausia) Harkitse sukurasituksen vahvuutta ja arvioi laboratoriotutkimusten tarve: - ylipaino 20-39%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, jos sukurasitusta - ylipaino 40-60%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, HbA1c ja sokerirasitus jos HbA1c 5,5% - ylipaino yli 60%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, HbA1c ja sokerirasitus jos HbA1c 5,5%, ALAT Perheelle lähetetään saatekirje tapaamisen sopimiseksi, kasvukäyrätiedot sekä Neuvokas perhe -kortti, joka kartoittaa elämäntapoja ja toimii ohjauksen ja muutosten tarpeen konkretisoinnin välineenä.
52 KARTOITTAA ELINTAVAT Alle 12 -vuotiaan lapsen ohjaus ensisijaisesti vanhempien ohjausta huomioiden koko perheen elämäntilanne. - elämäntapojen ja suvun riskitekijöiden kartoitus > lomakkeet työkalupakissa Käsiteltäviä asioita: - mikä toimii, mitä muutoksia jo tehty? - lapsen/nuoren ja perheen arjen kulku - ateriarytmi - vanhempien toiminta lapsen nälän ja kylläisyyden tunnistamisen tukena esim. säännölliset ruoka-ajat, aterioiden välillä tulee nälkä, ei jatkuvaa "naahimista"/välipaloja/makeita juomia, ruoka-annos nälän tunteen mukainen - ruuan laatu ja määrä - rasvaisten ja makeiden herkkujen käyttö - taskurahan/viikkorahan käyttö - liikkuminen - ruuan käyttö lohdutuksena, palkintona sekä tekemisen puutteeseen - ahmimistyyppinen syöminen - ruutuaika - harrastukset - vanhempien tilanne mm. diabetesriski Työkalut: TYKS malli: Elämäntapakartoituslomake Neuvokas perhe -kortti
53 1. KANNUSTAA MUUTOKSESSA A. Itsearviointiin kannustaminen " Millaisia onnistumisia? " " Millä on ollut suurin vaikutus? " " Millaista tukea? " " Mikä on vaikeuttanut? " " Mitkä asiat kannustavat? " " Millainen tilanne on arviosi mukaan puolen vuoden kuluttua? " B. Myönteinen palaute " Oot onnistunut hienosti " " Voit olla tyytyväinen itseesi " " Vaikka kiirettä, oot pystynyt " " Hyvin toimittu " C. Muutosvauhdin hidastaminen " Ei tarvitse toteuttaa kerralla" " Pienin askelin, jatka samaan malliin" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto Ohjaus ja sopiminen: - kannustetaan jatkamaan toimivia käytäntöjä - kartoituksesta saatujen tietojen perusteella keskustellaan konkreettista pienistä muutoksista elämäntavoissa - ohjaa tiedonhankintaan elintapamuutosten toteuttamiseksi - ohjaa sopivien ryhmätoimintojen löytämiseen 2. TUKEE MUUTOKSEN ALOITTAMISTA 3. HERÄTTELEE MOTIVAATIOTA, ANTAA TIETOA JA SOPII MILLOIN ASIAAN PALATAAN
54 2. TUKEE MUUTOKSEN ALOITTAMISTA A. Myönteinen palaute, todella tärkeää! "Hienoa, että otit esiin..." "Sulla on valtavasti voimia..." "Voit olla tyytyväinen..." "Älä turhaan lannistu... tärkeämpää on..." "Tuntui varmasti hyvälle..." B. Puhumaan houkuttelevat lausumat "Miksi aattelet että pitäisi muuttaa ruokarytmiä?" "Mikä liikuntatottumuksissa huolestuttaa?" "Mitkä asiat auttaisivat ateriarytmin muuttamisessa?" "Mitä hyötyä / haittaa on ruokarytmin muuttamisesta?" C. Yhteenvedon tekeminen "Kerroit että voisit ruveta miettimään, että yrittäisit lisätä kasvisten syöntiä" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto. Keskustelun sisältö: - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - mitä tarvitaan, jotta muutos voi tapahtua? - tarjoaa apua ja esittelee palveluja - tarjoa kirjallista materiaalia - sovitaan muutoksen käynnistymisen ajankohta ja tavoitteet sekä kirjataan potilastietojärjestelmään
55 3. HERÄTTELEE MOTIVAATIOTA, ANTAA TIETOA JA SOPII MILLOIN ASIAAN PALATAAN A. Vaihtoehtojen neutraali esitteleminen " Mistä haluaisit jutella?" " Tiedätkö miten ruoan kuitu vaikuttaa terveyteen?" B. Neutraalin tiedon antaminen muutoksen tärkeydestä " Vanhemmat ovat esimerkkinä lapsille omilla ruokatottumuksillaan" C. Reflektiivinen kuuntelu " Mietit siis, että kun on kiireinen työ, on vaikea pitää säännöllisiä ruoka-aikoja" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto Keskustelun sisältö: - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - tarjoaa apua - päätös jää perheelle - tarjoa kirjallista materiaalia - sovitaan asiaan palaamisen ajankohta ja kirjataan potilastietojärjestelmään
56 SAAVUTETTAVAT HYÖDYT TERVEYDENHUOLLOLLE Ylipainoisten lasten pieni määrä ennakoi hoikempaa aikuisväestöä - Sairauksien riski pienenee (metabolinen oireyhtymä, uniapnea, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, heikentynyt sokerinsieto tai tyypin 2 diabetes, munasarjojen monirakkulatauti, tukija liikuntaelinsairaudet, aikuisiän sydän- ja verisuonisairastavuus sekä syöpäsairaudet) -Lapsuuden ylipaino ennustaa valtimotaudin riskejä ja valtimomuutoksia aikuisena. Vaikutus ei ole pysyvä, mikäli lapsi hoikistuu aikuisikään mennessä - Terveydenhuoltoa kuormittavia sairauksia on vähemmän, jolloin ennaltaehkäisyyn on enemmän mahdollisuuksia - Hoitokustannukset vähenevät - Varhainen tunnistaminen ja tuki auttaa erityisesti riskiperheiden arjessa selviytymistä, elämänhallintaa sekä lisää yleistä aktiivisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia - Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen iänmukaista nopeampaan painonnousuun on huomattavasti helpompaa, vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa kuin lihavuuden hoitaminen - Koko perheen elämäntapoihin vaikuttaminen on kauaskantoista lihavuuden aiheuttamien ssairauksien ja niiden kustannusten syntymistä ehkäisevää toimintaa - Asukkaiden hyvä elämänlaatu, työkykyisyys ja pidempi elinikä - Myös kunnan eri sektorien yhteistyö ja yhteisöllinen elinympäristöön vaikuttaminen ovat välttämättömiä ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa
57 LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE PERUSTERVEYDENHUOLTOON KUN 1. Suhteellisen painon muutos toistuvissa mittauksissa, pituuspainon tai BMI:n nousu on voimakasta 2. Suurentunut terveysriski tai niistä on jo merkkejä: - kohonnut verenpaine (kolme peräkkäistä mittausta) yli 115/75 mmhg alle kouluikäisellä yli 125/85 mmhg ala-asteikäisellä yli 140/90 mmhg murrosikäisellä - Kolesteroliarvot (Lääkärin vo: KOL yli 5,5, LDL yli 4, Trigly yli 2) - Aterianjälkeinen verensokeri pikanäytteenä (n. 2 h ruokailusta) yli 7,8mmol/l, HbA1c - ALAT 3. Herää epäily sairaudesta - hidastunut pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosikää (epäily endokriinisesta lihavuudesta) - Acanthosis nigricans (insuliiniresistenssi) - varhain alkava lihavuus - unenaikaiset hengityshäiriöt - poikkeavia kehon tai kasvojen piirteitä - henkisen kehityksen viive - epäily masennuksesta - kuukautishäiriöt, viivästynyt puberteetti - hirsutismi - epäily ahmimishäiriöstä - merkittävät tuki- ja liikuntaelinten oireet
58 LÄÄKÄRIN TUTKIMUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Arvioi lapsen / nuoren terveydentilaa ja herättelee motivaatiota Laajennetuissa terveystarkastuksissa tai ajanvarauksella - terveydenhoitajalta saadut esitiedot käytössä - status - kasvukäyrät ja tulkinta - epäily sairaudesta Painon hallintaan motivointi/ keskustelun sisältö 1. Reflektiivinen kuuntelu Jos ymmärsin sinua oikein sinusta siis tuntuu siltä, että... Mitähän asialle voisi tehdä? Oletko jo miettinyt jotain ratkaisua tai kokeillut uutta toimintatapaa? 2. Myönteinen palaute "Voit olla tyytyväinen..." "Älä turhaan lannistu... tärkeämpää on..." 3. Puhumaan houkuttelevat lausumat "Mitkä asiat kannustavat? " "Mitkä keinot voisivat auttaa sinua eteenpäin?" "Mitä ajattelet arjen rytmistä (ruoka, liikunta, lepo)?" " Millainen tilanne on arviosi mukaan puolen vuoden kuluttua? Ja miten voit päästä tähän tavoitteeseen?" - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - mitä tarvitaan, jotta muutos voi tapahtua? Lähetekriteerit lastentautien pkl:lle Lähetekriteerit ravitsemusterapiayksikköön
59 LÄHETEKRITEERIT ERIKOISSAIRAANHOITOON Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta erikoissairaanhoidossa Pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35 Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kiireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut
60 LÄHETEKRITEERIT LASTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE 1. Herää epäily sairaudesta painon nousun syynä - hidastunut pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosikää: epäily hypotyreoosista tai Cushingin oireyhtymästä - varhain alkava lihavuus - unenaikaiset hengityshäiriöt - poikkeavia kehon tai kasvojen piirteitä - henkisen kehityksen viive - epäily masennuksesta - kuukautishäiriöt, viivästynyt puberteetti - hirsutismi - epäily ahmimishäiriöstä - merkittävät tuki- ja liikuntaelinten oireet 2. Pituus-paino yli +60% tai suurentunut terveysriski tai erityistyöntekijöiden konsultaation tarvetta - kohonnut verenpaine (kolme peräkkäistä mittausta) yli 115/75 mmhg alle kouluikäisellä yli 125/85 mmhg ala-asteikäisellä yli 140/90 mmhg murrosikäisellä - Kolesteroliarvot (Lääkärin vo: KOL yli 5,5, LDL yli 4, Trigly yli 2) - Aterianjälkeinen verensokeri pikanäytteenä (n. 2 h ruokailusta) yli 7,8mmol/l LÄHETTEEN SISÄLTÖ
61 LÄHETEKRITEERIT RAVITSEMUSTERAPIAYKSIKKÖÖN (ei tarvetta lastentautien poliklinikalle): - leikki-ikäiset: pituuspaino yli 20% tai nopea painonnousu ja perheellä halua saada tukea ravitsemusterapeutilta - kouluikäiset: pituuspaino yli 40% tai nopea painonnousu ja perheellä halua saada tukea ravitsemusterapeutilta - lapsella/nuorella todetaan ylipainoon liittyen terveysriskejä esim. kohonneet rasva-arvot, kohonnut verenpaine, viitteitä sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä - ylipainoon liittyy sairaus tai erityisruokavalio, esim. keliakia, tyypin 1 diabetes, astma, ruoka-allergia, neurologinen sairaus tai kehitysvamma (Down, Prader-Willi) - lapsi/nuori ja/tai vanhemmat toivovat ravitsemussuunnittelijan vastaanottoa
62 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta (pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35) Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kiireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut Tekee pyynnöt: Laboratoriotutkimuksiin, tilanteen mukaan Ravitsemussuunnittelijalle kaikki, jos käyntiä ei ole perusterveydenhuollosta järjestetty. Tarvittaessa muiden erityistyöntek.kons. ANAMNEESI: syömisanamneesi, liikunta, päivittäinen TV:n ja/tai tietokoneen äärellä vietetty aika, muut harrastukset, kaverisuhteet, perhetilanne, mahd. sosiaaliset tai muut ongelmat lapsella tai perheessä, suvun anamneesi lihavuuden, DM II:n, koronaaritaudin, verenpainetaudin ja nivelrikon suhteen, lapsen ja perheen motivaatio lihavuuteen puuttumiseen, murrosikäisillä tytöillä kuukautisanamneesi STATUS: paino, pituus (myös vanhempien mahd. mukaan), vyötärönympärys, BMI, RR, iho: acanthosis nigricans ja striat, auskultaatiot, vatsan palpaatio, puberteettiaste, kilpirauhasen palpaatio, nivelten status alaraajoissa (virheasentoja?) KASVUKÄYRÄN tulkitseminen perheelle (Muutokset! Ylipainon/lihavuuden/vaikean lihavuuden rajat) MOTIVOINTI: mitä hyötyä lihavuuden hoidosta lyhyellä aikavälillä ja mitä hyötyä pitkällä tähtäimellä (myöhäisvaikutukset); minkälaisia metabolisia muutoksia lihavuus aiheuttaa elimistössä
63 MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN TARVE Ravitsemusasiantuntija Fysioterapeutti Psykologi Perusterveydenhuoltoon Erikoissairaanhoitoon
64 RAVITSEMUSTERAPEUTTI Ravitsemusterapeutti tukee hyviä ruokavalintoja - kartoittaa lapsen/nuoren ja perheen ruokatottumukset - etsii yhdessä perheen kanssa toteuttamiskelpoiset painonhallinnan kannalta oleelliset muutokset ruokailutottumuksiin - antaa tarvittavaa lisätietoa elintarvikevalinnoista ja ruuan valmistuksesta - huomioi syömiskäyttäytymiseen liittyvät asiat sekä mahdolliset erityisruokavaliot ohjauksessa - seurantakäyntejä järjestetään tarvittaessa ravitsemusterapeutin arvion mukaan - sanelee palautteen lähettämiseksi tarkan osoitteen: esim. asiakkaan oma neuvolan/kouluterveydenhuollon
65 FYSIOTERAPEUTTI tukee liikunnallista elämäntapaa Lasten ensisijainen fysioterapeutin tapaaminen tulisi tapahtua omassa terveyskeskuksessa: - kartoittaa perheen/lapsen/nuoren arkipäivän liikuntatottumukset/harrastukset/kaverit, motivaation/muutosvalmiuden - pohtii terveysliikunnan vaikutuksia ja asettaa liikuntatavoitteita yhdessä perheen/lapsen/nuoren kanssa - arviointi lapsen/nuoren liikunnallisen kehitystason sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, huomioi kehonhahmotuksen, kehohallinnan ja mieliala ongelmat - motivoi ja ohjaa arkiaktiivisuuden, omatoimisen liikunnan ja liikuntaharrastuksen lisäämiseksi siten, että liikunnan ilo on mahdollista löytää - huomioi liikunnan merkityksen oppimisvaikeuksissa ja keskittymisessä - yhteistyö eri ammattiryhmien välillä: terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri, opettaja (liikunnanopettaja) lastentarhanopettaja, erityisliikunnan ohjaaja, iltapäiväkerhon ohjaaja - erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi yhteistyössä terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa Keskussairaalan fysioterapeutille ohjautuvat: 1. Fysioterapeutti on tutkimuksissaan todennut tarvittavan laajempaa arviota - lapsella/ nuorella on hankalia tule -oireita ja mukana on kipua, joka rajoittaa liikkumista halutaan lisäselvityksiä kivun syyn selvittämiseksi - fysioterapeutin arviossa on tullut esiin merkittävää kömpelyyttä tai lihasvoiman puutetta - terveyskeskuksen fysioterapeutti haluaa tukea omaan tekemiseensä ja toivoo uutta näkökulmaa ohjaukseen/terapiaan esim. psykofyysinen fysioterapia 2. Keskussairaalan lääkäri todennut omissa tutkimuksissaan, jotain sellaista ongelmaa, jota omassa terveyskeskuksessa ei ole huomioitu ja toivoisi fysioterapeutin arviota keskussairaalassa
66 PSYKOLOGI tukee elämänhallintaa ja psykososiaalista hyvinvointia sekä arvioi lapsen/nuoren yksilöllisen kokonaistilanteen ja tarvittavat tutkimukset Käynnistä hyötyy lapsi tai nuori, joka: - syö liikaa, ahmien, pakonomaisesti tai muuhun tarpeeseen kuin nälkään esim. lohdutuksen toiveeseen (epäily syömishäiriöistä) - on yksinäinen tai eristäytynyt - tulee herkästi kiusatuksi - kärsii itsetunnon ja kehonkuvan vaikeuksista - lapsen tai nuoren mieliala on muuttunut alavireiseksi tai hänellä on muita masennukseen viittaavia tai psyykisiä oireita - perhetilanne on psyykkisesti kuormittava Perheneuvola/perhekeskus/koulupsykologi/psykologi: - tuetaan lapsen/nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä - tuetaan perheen vuorovaikutusta ja vanhemmuutta - tuetaan perheen arjen hallintaa - psykologi arvioi jatkotutkimuksen tarpeen erikoissairaanhoitoon (lasten- ja nuorisopsykiatria) - tarvittaessa psykologiset tutkimukset (kognitio ja tunne-elämä)
67 LÄHETTEEN SISÄLTÖ Relevantti kuvaus suvun sairaushistoriasta myös vanhempien ja sisarusten painonkehityksestä - Perhetilanne/historia - Lapsen / nuoren ja perheen motivaation kuvaus - Lapsen kasvu (käyrät mittatietoineen) - Kuvaus painonkehityksestä ja toimenpiteistä - Kliiniset mittaukset: RR, P-TSH, T4V, Lipidit, P-ALAT, HbA1c, fp-gluk - Lyhyt kuvaus lapsen / nuoren ruoka- ja liikuntatottumuksista (esim. Neuvokas perhe - kortin tavoitteet), nukkuminen, koulunkäynti, kaverit, psyykkinen vointi - Palautteen jakelun tarkka määrittely: ammatti, nimi ja toimijataho esim. terveydenhoitaja ja lääkäri lastenneuvolassa Mikäli erikoissairaanhoidosta halutaan VAIN ravitsemussuunnittelijan konsultaatio, lähetteen sisältö ravitsemussuunnittelijalle: - Pituus ja paino - Kasvukäyrä - Mahdolliset painoon vaikuttavat tekijät ja mitä perusterveydenhuollossa on sovittu - Ylipainoon liittyvät terveyspulmat tai sairaudet - Lyhyt kuvaus lapsen / nuoren ruoka- ja liikuntatottumuksista, jos tiedossa (esim. Neuvokas perhe -kortin tavoitteet) - Palautteen jakelun tarkka määrittely: ammatti, nimi ja toimijataho esim. terveydenhoitaja ja lääkäri lastenneuvolassa
68 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Hoitajan tehtävät Lääkärin tehtävät Muiden asiantuntijoiden käyttö Konsultoi psykiatristen ja syömishäiriöiden hoidossa Yhdessä sovittavat tavoitteet ja keinot
69 HOITAJA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Täydentää esitiedot, antaa ohjausta ja neuvontaa Esitietolomakkeen pohjalta perheen arjesta ja huolista keskustelu - Mittaa painon ja pituuden - Motivointi painonhallintaan - Muutoshalukkuuden selvittely ja tukeminen - Käytännön ohjeita - Yksilöohjausta perhekeskeisesti (alle murrosikäisten kohdalla vanhempien saaminen mukaan oleellista) Seuranta
70 SEURANTA HOITAJAN TOIMESTA Arvioi tavoitteiden toteutumista tukien lasta/nuorta ja perhettä arjessa - Mittaa pituuden ja painon - Perheen arjesta ja huolesta keskustelu - Motivointi painonhallinnan jatkamiseen - Elämänmuutoksessa tukeminen - Yhteistyössä perheen kanssa painonhallinnan keinojen ja voimavarojen kartoittaminen ja löytäminen - Yksilöohjausta perhekeskeisesti - Käytännön ohjeita - Tarvittaessa lääkärin/työryhmän/erityistyöntekijöiden konsultaatiot
71 LÄÄKÄRI ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Arvioi kiireellisyyden ja tekee alustavan tutkimussuunnitelman Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta (pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35) Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut Tekee pyynnöt: Laboratoriotutkimuksiin, tilanteen mukaan Ravitsemussuunnittelijalle kaikki, jos käyntiä ei ole perusterveydenhuollosta järjestetty. Tarvittaessa muiden erityistyöntekijöiden konsultaatio Tutkii lapsen/nuoren ja arvioi lisätutkimusten tarpeen ANAMNEESI: syömisanamneesi, liikunta, päivittäinen TV:n ja/tai tietokoneen äärellä vietetty aika, muut harrastukset, kaverisuhteet, perhetilanne, mahd. sosiaaliset tai muut ongelmat lapsella tai perheessä, suvun anamneesi lihavuuden, DM II:n, koronaaritaudin, verenpainetaudin ja nivelrikon suhteen, lapsen ja perheen motivaatio lihavuuteen puuttumiseen, murrosikäisillä tytöillä kuukautisanamneesi STATUS: paino, pituus (myös vanhempien mahd. mukaan), vyötärönympärys, BMI, RR, iho: acanthosis nigricans ja striat, auskultaatiot, vatsan palpaatio, puberteettiaste, kilpirauhasen palpaatio, nivelten status alaraajoissa (virheasentoja?) KASVUKÄYRÄN tulkitseminen perheelle (Muutokset! Ylipainon/lihavuuden/vaikean lihavuuden rajat) MOTIVOINTI: mitä hyötyä lihavuuden hoidosta lyhyellä aikavälillä ja mitä hyötyä pitkällä tähtäimellä (myöhäisvaikutukset); minkälaisia metabolisia muutoksia lihavuus aiheuttaa elimistössä Seuranta
72 SEURANTA LÄÄKÄRIN TOIMESTA Tarkistaa hoitosuunnitelman ja tekee loppuarvion Pääperiaatteena se, että hoidon alussa seurantakäynnit tiheämmin ja jatkossa motivaation saavuttamisen jälkeen voidaan kontrollivälejä pidentää. Kontrollit siirretään VIIMEISTÄÄN VUODEN KULUTTUA PERUSTERVEYDENHUOLTOON, jos esh:ssa seurattavia metabolisia ongelmia ei ole. Seurantaa perusterveydenhuollossa on tärkeä jatkaa riittävän pitkään, kunnes painonhallinnan kannalta edulliset elämäntavat ovat vakiintuneet. Pitempiaikainen seuranta tapahtuu yleensä perusterveydenhuollossa, jonne ohjeistus jatkoseurannasta ja hoidosta lähetetään pkl-tekstin muodossa (myös erityistyöntekijöiden konsultaatiovastaukset). Sanelee Epal -palautteen. Kun hoitovastuu siirtyy perusterveydenhuoltoon -Lääkäri laittaa poliklinikan käyntitekstiin suosituksen/pyynnön asiaan puuttumisesta neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon, jos tilanne ei ole sellainen että tarvitaan suoraan lähete lasten endokrinologian poliklinikalle
73 YHDESSÄ Yhdessä lapsen/nuoren sekä perheen kanssa asetetaan tavoitteet ja laaditaan suunnitelma Kaikki ylipainon vuoksi tulevat saavat ravitsemusterapeutin arvion ja ohjauksen joko perusterveydenhuollon ohjelmoimana tai erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnillä ohjattuna. KEINOT: tärkeintä pienet pysyvät muutokset ruokavaliossa kevyempään suuntaan; säännöllinen mielekäs liikunta, millä myös itsenäinen painosta riippumaton edullinen vaikutus aineenvaihduntaan ja sitä kautta terveyteen ja mielialaan. Auttaminen mahd. muissa ongelmissa. TAVOITTEET: Alle murrosikäisellä lapsella tavoitteena on painonnousun pysäyttäminen, jolloin pituuteen suhteutettu paino laskee. Murrosikäisellä nuorella ensimmäinen tavoite on niinikään painonnousun pysäyttäminen ja sekundaarinen tavoite on 5 10 %:n pituuspainon lasku (BMI 2-3 yks), jolla on jo merkittäviä edullisia terveysvaikutuksia. Normaalipainoa ei kannata ottaa tavoitteeksi ainakaan hoidon alkuvaiheessa.
LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU
LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU Työryhmä: Hilpi Linjama EPSHP, Päivi Lehtimäki EPSHP, Tiina Leikas JIKKy, Raija Laitila Kaksineuvoinen, Soili Alanne EPSHP, Virpi Lammi JIKKy, Susanna Heikkilä JIKKy, Timo Talvitie
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU Toimii klikkaamalla
LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU Toimii klikkaamalla Tästä hoitokarttaan Päivitykset pyydetään osoitteeseen aksila@epshp.fi TERVEYDENHUOLLON TUKI Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ohje: Hoitokartta toimii
LisätiedotLAPSEN PAINOPOLKU KONSTEJA SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEEN
LAPSEN PAINOPOLKU KONSTEJA SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEEN PÄIVÄHOIDOSSA KOULUSSA LINKKEJÄ KOTONA VAPAA-AIKANA RUOKAOSTOKSILLA TERVEYDENHUOLLOSSA KOTONA 1 Lasta kannustetaan maistamaan näyttämällä omaa esimerkkiä,
LisätiedotLAPSEN PAINOPOLKU KONSTEJA SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEEN
LAPSEN PAINOPOLKU KONSTEJA SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEEN PÄIVÄHOIDOSSA KOULUSSA LINKKEJÄ KOTONA VAPAA-AIKANA RUOKAOSTOKSILLA TERVEYDENHUOLLOSSA KOTONA 1 Lasta kannustetaan maistamaan näyttämällä omaa esimerkkiä,
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotSosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki
Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotPinnalla Nuoren uimarin ravitsemus
Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotTerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.
TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen
LisätiedotLasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotVanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM
Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki
LisätiedotTerveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen
Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotMuutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna
Muutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna Maare Kauppinen, TtM ravitsemusterapeutti, kognitiivinen lyhytterapeutti 1 Miksi? Miten? Muutos ruokatottumuksissa ja elintavoissa omasta vain jonkun
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotVÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009
VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
Lisätiedot14.4. 2015 Mai-Brit Salo
14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotRavitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotL i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020
1 L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 2 Sisällys 1 Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteet... 3 2 Ohjelman taustaa... 3 3 Toteutus... 4 4 Seinäjoen kaupungin lihavuusohjelman keskeiset teemat...
LisätiedotKuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin
Kuntien hyvinvointiseminaari 22.5.2018 Näkökulmia hyvinvoinnin edistämiseen Kuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin Arja Lyytikäinen,
LisätiedotTHASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma
THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2
LisätiedotKohti liikunnan saumatonta palveluketjua
Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin
LisätiedotAikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).
Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotPatrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus
Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotHOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?
Raskausdiabetes Mitä raskausdiabetes on? Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka puhkeaa raskauden aikana, koska äidin insuliinintuotanto ei riitä kattamaan raskaudenajan lisääntynyttä tarvetta.
LisätiedotNeuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika
Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotLappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.
ESITYS LASTEN JA NUORTEN BMI-KORTISTA Liikuntatoimi nyt Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille 18-64 vuotiaille. Lappeenrannan
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotKuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus
Kuva: Harri Oksanen Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus Onnistunut kouluruokailu Teksti ja kuva: Virpi Kulomaa Onnistunut kouluruokailu Kouluruokailu on luonteva osa toimintakulttuuriamme
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotLastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Perusprosessit Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Syntymä Yhteydenotto lastenneuvolaan Ensikäynti:
LisätiedotLasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä
Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014
LisätiedotMiten voimme tukea perheen voimavaroja
Miten voimme tukea perheen voimavaroja Perhe rakentaa yhdessä terveyttä ja hyvinvointia tukevan syömisen perustan Marjaana Lahti-Koski FT, ETM, dosentti Terveysjohtaja Suomen Sydänliitto ry Pieni ottaa
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotSAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä
SAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Jyväskylä Arja Lyytikäinen Ravitsemussuunnittelija, hankejohtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotSYÖMISEN HALLINTA. Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala. 23.10 Anni Martikainen
SYÖMISEN HALLINTA Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala SYÖMISEN HALLINTA Tavoitteena syödä sopiva määrä oikeanlaista ruokaa painonhallinta Vaatii itsesäätelyä ja tahdonvoimaa
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotFIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ
FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ 10.5.2019 Erikoistutkija Katja Wikström, Kansanterveyden edistäminen yksikkö, THL 1 FEEL4DIABETES eli FIILIS
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotKokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas
Lisätiedot1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus
1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia
LisätiedotRavitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit
LisätiedotPerheiden liikuntaneuvonta/ liikuntaan aktivointi Salon Liikuntapalvelut, Varhaiskasvatus, Neuvola ja Kouluterveydenhuolto.
Perheiden liikuntaneuvonta/ liikuntaan aktivointi Salon Liikuntapalvelut, Varhaiskasvatus, Neuvola ja Kouluterveydenhuolto 1.10.2018 Liikuntapalvelut Tavoitteena saada huonokuntoiset, ylipainoiset, riittämättömästi
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotLihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön
Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä
LisätiedotLiikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi
LisätiedotLaajennettu perhevalmennus Kaarinassa
Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotTerveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun
Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotOppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.
Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun
Lisätiedot