LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU"

Transkriptio

1 LAPSEN JA NUOREN PAINOPOLKU Lapselle ja nuorelle terveysriskien vähentämistä ja hyvinvointia Yhdenvertaisuutta ja apua sovituilla yhtenäisillä käytännöillä ja yhteistyöllä Ammattilaisille liikapainon ehkäisyn ja hoidon osaamista Painonhallintaa ja hyvinvointia edistävä arkiympäristö Terveydenhuollon tuki Perheen mahdollisuudet sopivan painon löytämiseen ja ylläpitämiseen Hyöty itselle Vanhemmille positiivista tukea painonhallintaan vaikuttavien arjen valintojen ja lapsen tai nuoren kokonaisvaltaisen kehityksen edistämiseen Lapselle tai nuorelle hyvinvointia liikapainon aktiivisesta ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja hoidosta

2 PERHEEN MAHDOLLISUUDET SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEKSI JA YLLÄPITÄMISEKSI Lapsi/nuori osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja riittävän levon ja unen saaminen Huoltajat/ lähiaikuiset osaavat tehdä terveyttä edistäviä valintoja ja ovat mallina lapselle riittävän levon ja unen mahdollistaminen liikkuminen osana arkea liikkumisen lisääminen hyvien ruokavalintojen tekeminen sopimuksista kiinnipitäminen säännölliset ruoka-ajat ja terveelliset ruokahankinnat sopimuksen tekeminen yhdessä lasten kanssa painonhallintaa edistävien palvelujen käyttö Lisätietoa AINEISTOA PERHEELLE SUOSITUKSET KIRJALLISUUTTA JA ARTIKKELEITA TOIMINTAMALLEJA

3 TERVEET TOTTUMUKSET OVAT TAITOJA JA TAPOJA, JOITA VOIDAAN OPPIA Esimerkkejä taitojen oppimisesta: - Uuteen ruokaan tottuu maistamalla sitä useasti - Lautasmalli on hyvä apu sopivan ruoka-annoksen kokoamisessa - Kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä - joka aterialle jotakin - Kuljetaan kouluun ja harrastuksiin kävellen tai pyörällä aina kun mahdollista - Kokeillaan uusia mielenkiintoisia liikuntalajeja, joista voi löytyä pitkäaikainen harrastus

4 KOULUIKÄISEN UNEN TARVE ON 9-10 TUNTIA Nukkumaanmenoajasta on hyvä pitää kiinni - Kiireetön yhdessäolo, rentoutuminen ja rauhoittuminen on myös tärkeää levon ja virkistymisen kannalta - Liikkuminen syventää unen laatua ja nukkumista - Unettomuuteen kannattaa hakea tukea terveydenhuollosta

5 LASTEN/NUORTEN LIIKUNTASUOSITUS ON IÄSTÄ RIIPPUEN AINAKIN 1-2 TUNTIA PÄIVÄSSÄ - Arkiliikkumista lisätään, esim. koulumatkat, harrastuksiin tai kauppaan meno pyörällä tai kävellen (pyöräkypärä ja turvallisuus huomioiden) - Etsitään mieluisia liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksia - Kokeillaan erilaisia liikkumisen tapoja, jolloin niistä voi löytyä elinikäinen harrastus - Mukavia liikuntamahdollisuuksia voivat olla esim. pyöräily, uinti, kävely, sähly, geokätköily, frisbeegolf, ratsastus, hiihto - Autolla kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin vain poikkeustapauksessa tai kun se on välttämätöntä - Ruutuaika (tv, tietokone, pleikkarit) rajataan esim. tuntiin päivässä, jolloin aikaa jää liikkumiseen - Ulkoillaan ja liikutaan yhdessä. Liikkuminen voi olla esim. pihatöitä, retkeilyä, pyöräilyä tai muuta hyötyliikuntaa - Tehokkaita liikuttajia voivat olla myös liikunnalliset pelit (wii-pelit ja vastaavat)

6 HYVIEN RUOKAVALINTOJEN TEKEMINEN Esimerkkejä: - Syöminen hitaasti lisää kylläisyyden tunnetta (kylläisyyshormonien erittyminen) - Ruoka-annos lautasmallin mukaan - Kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä - joka aterialle jotakin - Yksi annos ruokaa riittää, salaattia ja kasviksia voi ottaa lisää kylläisyyden saavuttamiseksi - Maitoa tai piimää yksi lasillinen, lisäksi vettä janoon - Energiajuomissa on paljon sokeria, joten niillä ei voi korvata ravitsevia välipaloja tai aterioita.

7 ESIMERKKEJÄ SOPIMUKSISTA - Nukkumaan mennään arkena viimeistään klo 22 (yöunta tarvitaan 9-10 tuntia) - Ruutuaikaa tunti päivässä (tv, tietokone, pleikkarit) - Karkkia ostetaan kerran viikossa, rahankäytöstä sopimus - Perhe syö yhdessä ainakin kerran päivässä, ruoka-aikaan ollaan kotona - Kotiin ostetaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja, syödään jotakin joka aterialla - Kouluun ja harrastuksiin kuljetetaan autolla vain poikkeustilanteissa tai jos se on välttämätöntä (hyötyliikunta) - Ruokailuhetket ovat mukavia ja rauhallisia, pöydässä ei moitita

8 VANHEMMAT VAIKUTTAVAT VOIMAKKAASTI OMILLA TOTTUMUKSILLAAN LAPSEN TOTTUMUKSIEN SYNTYMISEEN, JOTEN KAIKKIEN PERHEENJÄSENTEN HYVÄT RUOKA JA LIIKUNTATOTTUMUKSET AUTTAVAT LASTA Lapsella on luontainen nälän ja kylläisyyden säätely, vanhemman tehtävänä on tukea lasta säilyttämään tämä. Tässä auttavat säännölliset ruoka-ajat, läheisyyden saaminen muutoinkin kuin ruuan/tuttipullon välityksellä, lapsi kuulostelee hänelle sopivan ruoka-annoksen suuruuden (pieni vai iso nälkä?). Syömisen määrä vaihtelee luontaisesti kasvupyrähdysten mukaan, joten on tärkeää, että ajoittaisesta niukasta syömisestä huolimatta ruoka-ajoista pidetään kiinni. Ruokailuhetken muodostuminen miellyttäväksi yhdessäolon hetkeksi on vanhempien vastuulla, vinkkejä esim. Täysimetys 4-6 kuukautta edistää lapsen normaalia painonkehitystä, kuuden kuukauden jälkeen aloitetaan perheen säännölliseen atriarytmiin totuttaminen. Kasvukäyrällä havaittavaan painon nousuun kannattaa tarttua jo ylipainon rajoilla, koska se on helpointa, kun varsinaista ongelmaa ei vielä ole. Pienet muutokset ruokailussa ja liikkumisessa näkyvät nopeasti lapsen/nuoren painossa. Terveet tottumukset ovat taitoja ja tapoja, joita voidaan oppia. Vanhemmat ja lapsen lähiaikuiset ovat avainasemassa terveiden elintapojen, kuten ruoka- ja liikuntatottumusten opettamisessa. Esimerkkejä toimivista käytännöistä terveiden tottumusten opettamisessa: - Lasta kannustetaan maistamaan. Uuteen makuun tottuu maistamiskerralla - Vanhemmat maistavat itsekin uutta ruokaa ja näyttävät mallia monipuolisessa ruokailussa - Ruokapöydässä on mukava tunnelma. Lasta ei moitita ruokailuun liittyvissä asioissa - Ruokaa ei käytetä palkkiona tai uhkailun välineenä - Lapsi saa osallistua ruoanvalmistukseen - Ruokakaupasta hankitaan terveellisiä ruokia ja vertaillaan kuitu-, energia- ja rasvamääriä niissä elintarvikkeissa, joita syödään usein - Perhe ulkoilee ja liikkuu yhdessä - Sovitaan rahankäytöstä makeisten ym. ostamisessa

9 KOULUIKÄISEN UNEN TARVE ON 9-10 TUNTIA - Nukkumaanmenoajasta on hyvä sopia - Kiireetön yhdessäolo, rentoutuminen ja rauhoittuminen on myös tärkeää levon ja virkistymisen kannalta - Liikkuminen syventää unen laatua ja nukkumista - Unettomuuteen kannattaa hakea tukea terveydenhuollosta

10 LASTEN/NUORTEN LIIKUNTASUOSITUS ON IÄSTÄ RIIPPUEN AINAKIN 1-2 TUNTIA PÄIVÄSSÄ - Arkiliikkumiseen kannustetaan, esim. koulumatkat, harrastuksiin tai kauppaan meno pyörällä tai kävellen (pyöräkypärä ja turvallisuus huomioiden) - Etsitään lapselle/nuorelle mieluisia liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksia Liikuntatoimen ryhmistä saa tietoa kunnan nettisivuilta. Fysioterapeutin kanssa voidaan pohtia sopivia vaihtoehtoja - Kokeillaan erilaisia liikkumisen tapoja, jolloin niistä voi löytyä elinikäinen harrastus - Autolla kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin vain poikkeustapauksessa tai kun se on välttämätöntä - Ruutuaika (tv, tietokone, pleikkarit) rajataan esim. tuntiin päivässä, jolloin aikaa jää liikkumiseen - Mukavia liikuntamahdollisuuksia voivat olla esim. pyöräily, uinti, kävelysähly, geokätköily, frisbeegolf, ratsastus, hiihto, musiikkiliikunta ja tanssi - Ulkoillaan ja liikutaan yhdessä. Liikkuminen voi olla esim. pihatöitä, retkeilyä, pyöräilyä tai muuta hyötyliikuntaa - Tehokkaita liikuttajia voivat olla myös liikunnalliset pelit (wii-pelit ja vastaavat)

11 AIKUISTEN VASTUULLA OVAT ESIMERKIKSI - Arjen rytmi ja ajankäyttö (ateriat, välipalat, ulkoilu, nukkuminen, liikkuminen, ruutuaika) - Huolehtia säännöllisistä ruoka-ajoista, jotka luovat huolehdituksi tulemisen, turvallisuuden, ennustettavuuden ja jatkuvuuden tunnetta lapselle ja nuorelle. Sovitut yhteiset ateriat lisäävät perheenjäsenten vuorovaikutusta ja hyvinvointia sekä auttavat painonhallinnassa - Opettaa kuulostelemaan nälän tunnetta, ja erottaa se mieliteosta. Esim. ruokaa ei tyrkytetä, lautasta ei ole pakko syödä tyhjäksi, herkkuja ostetaan suunnitellusti eikä hetkelliseen mielitekoon - Tehdä ruokaostokset, jolloin kotona on tarjolla terveellisiä ja monipuolisia vaihtoehtoja esim. kasviksia, hedelmiä, runsaskuituista leipää, vähärasvaisia maitovalmisteita - Valmistaa aamupalaa, lämmintä ruokaa ja välipaloja säännöllisesti - Sopia makeisten ja muiden herkkujen käytöstä - Kannustaa lasta maistamaan ja syömään monipuolisesti - Antaa mallia hyvistä ruokavalinnoista, myös puheilla - Ottaa lapsi mukaan tekemään ruokaa ja välipaloja SOVITAAN 1-3 PIENTÄ KÄYTÄNNÖN PÄÄTÖSTÄ KERRALLAAN YHDESSÄ MUUTETTAVAKSI.

12 ESIMERKKEJÄ SOPIMUKSISTA - Nukkumaan mennään arkena viimeistään klo 22 (yöunta tarvitaan 9-10 tuntia) - Ruutuaikaa tunti päivässä (tv, tietokone, pleikkarit) - Karkkia ostetaan kerran viikossa, rahankäytöstä sopimus - Perhe syö yhdessä ainakin kerran päivässä, ruoka-aikaan ollaan kotona - Kotiin ostetaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja, syödään jotakin joka aterialla - Kouluun ja harrastuksiin kuljetetaan autolla vain poikkeustilanteissa tai jos se on välttämätöntä (hyötyliikunta) - Kannustetaan lasta / nuorta liikkumaan - Ruokailuhetket ovat mukavia ja rauhallisia, pöydässä ei moitita SOVITAAN 1-3 PIENTÄ KÄYTÄNNÖN PÄÄTÖSTÄ KERRALLAAN YHDESSÄ MUUTETTAVAKSI.

13 Terveydenhuollon terveystarkastuksissa tai muilla käynneillä otetaan huolen / tuen tarve puheeksi Esimerkkejä palvelumahdollisuuksista: - Henkilökohtaiseen elämäntapojen arviointiin ja painonhallintaan saa tukea ja ohjausta esim. terveydenhoitajalta, fysioterapeutilta ja ravitsemussuunnittelijalta - Ns. laajoissa terveystarkastuksissa voidaan tarkastella koko perheen ruoka- ja liikuntatottumuksia - Psykologin / perheneuvolan käynnistä on hyötyä esim. perhetilanteen tai syömisen pulmissa - Liikuntatoimen palvelutarjontaan kannattaa tutustua oman kunnan internet -sivuilla tai liikuntakalenterissa - Vähän liikkuville lapsille voi olla juuri heille suunniteltua toimintaa - Kerhotoiminta, esim. liikuntakerhot - Järjestöt, esim. MLL

14 AINEISTOA PERHEELLE Kirja: Janson, Danielsson. Painonsa arvoiset: lasten ylipainosta vanhemmille ja ammattilaisille.

15 Suomalaiset ravitsemussuositukset

16 PAINONHALLINTAA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ ARKIYMPÄRISTÖ Päivähoito/ varhaiskasvatus/ koulu Muut kunnan toimialat Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Tietojärjestelmät Paikalliset palveluntarjoajat Saavutettavat hyödyt menestyvälle kunnalle Lisätietoa

17 PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATUS/KOULU Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatussuunnitelma hyvien elämäntapojen edistäjänä Liikkumiseen kannustaminen Hyviin ruokavalintoihin kannustaminen Riittävän varhainen tuki asiantuntijoilta

18 KASVATUSKUMPPANUUS Vuorovaikutuksellinen ja yhteisvastuullinen vanhempien ja ammattilaisten toiminta lasten/nuorten hyvien elämäntapojen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Riittävän varhainen tarttuminen ja tuki, kun havaitaan painopulma. Kunnan perhetyö voidaan kytkeä osaksi varhaiskasvatuksen ja kodin kasvatuskumppanuutta (esim. hankkeet).

19 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HYVIEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄJÄNÄ Varhaiskasvatuksella ja koululla on elämäntapojen ja sopivan painon kehityksen suhteen merkittävä rooli. Tiedostetaan, että terveet elämäntavat ovat taitoja, joiden oppimiseen on varattava riittävästi aikaa ja toistoja. Esimerkkejä toiminnasta: - Kasvatukseen ja opetukseen sisällytetään terveiden elämäntapojen edistäminen läpileikkausperiaatteella - Sovitaan ja kirjataan elämäntapakasvatuksen konkreettiset tavoitteet ja menetelmät (esim. Sapere) - Ruokailutilanteet hyödynnetään terveyskasvatuksellisesti, myös sosiaalinen ja virkistävä vaikutus huomioidaan - Aamu- ja iltapäivätoiminnassa edistetään liikunnallisuutta ja terveellisen välipalan syöntiä - Kerhotoiminta tukee hyvien ruoka- ja liikuntatottumusten oppimista - Sovitaan aikuisten roolista hyvien elämäntapojen edistämisessä "koko kylä kasvattaa"- periaatteella - Tiivistetään yhteistyötä luokanopettajien ja aineenopettajien kesken (esim. liikunta, terveystieto, kotitalous) - Tiedotetaan vanhempia Kouluterveyskyselyn, kouluruokailun käyttöasteen ja kuntotestauksen luokka- ja koulukohtaisista tuloksista - Hyödynnetään vanhempainiltoja ja -keskusteluja elämäntapoihin liittyvässä kasvatuskumppanuudessa

20 LIIKKUMISEEN KANNUSTAMINEN Esimerkkejä: - Kannustetaan käyttämään polkupyöriä tai kävelemään kouluun tai päivähoitoon turvallisuus ja suositukset huomioiden - Arkiympäristön mahdollisuudet hyödynnetään aktiivisuuden lisäämiseen, esim. piha-alueiden leikkija liikuntavälineet, sadepäivien liikuntamahdollisuuksien aktiivinen suunnittelu ja järjestäminen - Liikuntaan aktivoivien konsolipelien mahdollisuudet huomioidaan - Liikuntatunnit ja kerhotoiminta - Liikkuminen on päivittäin osa aamupäivä- ja iltapäiväkerhotoimintaa - Välituntiliikunta Esimerkkejä menetelmistä: - Hyödynnetään askelmittaria (tavoite askelta päivässä) tai aktiivisuusmittaria liikunnallisuuteen kannustamisessa - Liikuntavalmentaja ja välituntiliikunnan ohjaaja -mallit - Vauhtivarpaat ja liikuntaseikkailu -kampanjat, - Vilimii -viikkoliikuntamittari,

21 HYVIIN RUOKAVALINTOIHIN KANNUSTAMINEN Esimerkkejä: - Päivähoidon ja koulun ruokailutilanteet ovat tärkeä osa kasvatusta, johon aikuiset osallistuvat ja toimivat käytöksellään mallina - Ruoka-ajat toteutetaan niin, että ne tukevat säännöllistä ja tasaista energiansaantia ja ylläpitävät kylläisyyttä (3-4 tunnin välein) - Ruokailutilanteesta luodaan rauhallinen ja miellyttävä hetki, johon varataan riittävästi aikaa - Maistamiseen kannustetaan (esim. maistamissopimus, Sapere menetelmä) - Lautasmallia käytetään välineenä kasvatuksessa ja opetuksessa - Viljavalmisteet ovat runsaskuituisia kylläisyysvaikutuksen vuoksi - Kannustetaan terveellisten välipalojen valintaan ja järjestetään saatavuus - Limsa- tai makeisautomaatit poistetaan arki- ja harrastusympäristöistä - Janojuomana on vettä helposti saatavilla ja sen käyttöön kannustetaan - Ei kerätä rahaa karkkien tai leivonnaisten myynnillä - Karkiton koulu/päiväkoti (esim. syntymäpäiviä juhlitaan muilla tavoin kuin herkuin) - Ruoanvalmistuskerhot, kotitalousopetuksen hyödyntäminen (esim. alakoululaiset valmistavat terveellistä välipalaa yhdessä yläkoululaisten kanssa) - Päivähoidossa ja koululla toteutetaan ravitsemuskasvatuskampanjoita Menetelmiä: - Sapere -ruokakasvatusmenetelmä, - Karkiton koulu, - Kaappaa kasvis -kampanja,

22 RIITTÄVÄN VARHAINEN TUKI ASIANTUNTIJOILTA Päivähoito ja koulutoimi konsultoi aloitteellisesti asiantuntijoita seuraavissa tilanteissa: - Lapsen ruokamäärissä tai syömisessä on ongelmia tai muutoksia, lapsen havaitaan oireilevan syömisen kautta - Lapsi on motorisesti kömpelö - Perheen sosiaalisessa hyvinvoinnissa puutteita, jotka vaikuttavat painohallintaan - Yleisesti huolta esim. lasten / nuorten painon kehityksestä, ruoka- ja liikuntatottumuksista tai terveyskäyttäytymisestä Asiantuntijat: - Terveydenhuolto: lastenneuvolan terveydenhoitaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, fysioterapeutti, psykologi, ravitsemussuunnittelija - Koulukuraattori, oppilashuoltoryhmä - Perheneuvola, perhetyöntekijät - Vanhempainillassa elämäntapaan liittyvät teemat

23 MUUT KUNNAN TOIMIALAT Jakaa tietoa terveyttä edistävistä elämäntavoista Liikennereitit suunnitellaan arkiliikuntaa kannustaviksi ja turvallisiksi Tarjolla on monipuolista liikunta- ja harrastustoimintaa Sosiaalipalveluissa tarjotaan tukea arjen hallintaan Joukkoruokailussa tarjotaan houkuttelevia ja suositukset toteuttavia aterioita

24 JAKAA TIETOA TERVEYTTÄ EDISTÄVISTÄ ELÄMÄNTAVOISTA Tietoa palveluiden käyttöön helposti saatavissa esim. kirjastoissa, kunnan nettisivuilla. Median hyödyntäminen hyvien elämäntapojen edistämisessä.

25 LIIKENNEREITIT SUUNNITELLAAN ARKILIIKUNTAA KANNUSTAVIKSI JA TURVALLISIKSI Kaavoituksessa ja vihersuunnittelussa huomioidaan jalankulkijat ja pyöräilijät sekä aktiivisuuteen kannustava ympäristö (esim. luontoreitit, lähiliikuntapaikat, parkkialueet pyörille, turvalliset koulureitit). Tekninen toimi ja liikuntatoimi tekevät yhteistyötä liikenne- ja kaavoitussuunnittelussa. Kunnan internet-sivuilla / karttapalvelussa on asukkaiden saatavilla tietoa luontoreitistöistä, pyöräreiteistä, koulureiteistä. Koulumatkat jalan ja pyörällä lisäävät arkiaktiivisuutta, joten kyydityksen tarvetta arvioidaan tästäkin näkökulmasta.

26 TARJOLLA ON MONIPUOLISTA LIIKUNTA- JA HARRASTUSTOIMINTAA Vastuutahoja: - Liikuntatoimi huolehtii asukkaiden monipuolisten liikuntamahdollisuuksien ja olosuhteiden järjestämisestä (mm. liikuntapaikat, -reitistöt ja -palvelut) - Urheiluseurat ja järjestöt toteuttavat lasten ja nuorten harrastusliikuntaa sekä kerhotoimintaa - Kansalaisopiston mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ryhmämuotoisen liikunnan järjestämisessä - Terveydenhuollon kanssa arvioidaan asukkaiden terveysnäkökulmasta, millaisia liikuntapalveluja tarvitaan kunnassa. Tarjontaa tulisi olla erityisesti riskiryhmille - Eri toimijatahojen yhteistyötä voidaan tehdä mm. perheliikuntatapahtumien järjestämisessä - Kunnassa on pelivälinelainaamo, avoimia liikuntatiloja (esim. pallopelit) tai muita omatoimiseen liikkumiseen kannustavia ympäristöjä (esim. frisbeegolf, skeitti- ja parkour -puistot) - Liikuntapalveluista tiedotetaan aktiivisesti, esim. kirjasto ja internet Esimerkkejä liikunnan edistämisestä: - Monipuolisia leikki- ja liikkumispaikkoja on kaikenikäisille lapsille/nuorille. - Lähiliikuntapaikkoja on tarjolla eri kaupungin/kunnan osissa ja niitä voidaan hyödyntää aktiivisesti (koulujen pihat, jääalueet, puistot). - Koulujen kerhotoiminnassa on liikkumismahdollisuuksia. - Liikunnanopettajien asiantuntemusta hyödynnetään lasten ja nuorten liikunnallisuuden edistämisessä. - Kunnassa järjestetään perheliikuntatapahtumia. - Uimaopetusta ja uimakouluja on tarjolla. - Järjestetään vanhempi-lapsi -liikuntaryhmiä (esim. kävelysähly). - Toteutetaan liikuntatapahtumia, joissa vanhemmat saavat mallin lapsen liikunnan ohjaamisesta (esim. vesipeuhula: 1-4 -vuotiaat, 5-6 -vuotiaat) - Puistotoiminnassa hyödynnetään liikunnanohjaajaa. - Tarjolla on monipuolisesti liikuntaan tutustuttavia harrastusryhmiä (ei vain yhteen lajiin). - Huolehditaan ns. matalan kynnyksen ryhmiä vähän liikkuville ja ylipainoisille. - Liikuntaan aktivoivat videopelien mahdollisuudet huomioidaan. Menetelmät: Liikuntavalmentaja -malli

27 SOSIAALIPALVELUISSA TARJOTAAN TUKEA ARJEN HALLINTAAN - Perheneuvola, perhetyöntekijät - Lastensuojelu

28 JOUKKORUOKAILUSSA TARJOTAAN HOUKUTTELEVIA JA SUOSITUKSET TOTEUTTAVIA ATERIOITA Esimerkkejä varhaiskasvatukseen ja kouluruokailuun: - Ruoka-ajat tukevat säännöllistä syömistä ja kylläisyyttä (3-4- tunnin välein) - Elintarvikkeiden hankintakriteerit ja reseptiikka ovat suosituksen mukaisia - Ruokailuhetkissä huomioidaan terveyskasvatuksen mahdollisuus sekä ruokailun sosiaalinen ja virkistävä vaikutus - Tarjoilujärjestys linjastossa: ensin tarjolle ruoat joiden menekkiä halutaan lisätä (esim. kasvikset, rasvaton maito) - Terveellisiä välipalakäytäntöjä kehitetään (esim. koulussa tarjolla välipala, jos tunnit jatkuvat yli 3 tuntia lounaasta) - Välipalat ovat runsaskuituisia ja monipuolisia (esim. kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, maitovalmisteita) - Runsaskuituisia leipävaihtoehtoja on tarjolla - Mehua ei tarjota juomana kuin juhlatilanteissa, maidon ja piimän juontiin kannustetaan - Vesipisteistä saa helposti vettä janojuomaksi - Lautasmallin mukainen malliateria on esillä, opetetaan annostelemaan ruoka sen mukaisesti - Kasvisten tarjonnan riittävyys/monipuolisuus (tuoreet ja lämpimät kasvikset) - Ruokapalvelu-, kasvatus- ja opetushenkilöstö osallistuu ruokailutilanteeseen (mallivaikutus, ravitsemuskasvatusmahdollisuus) - Ruokailuun on varattu riittävästi aikaa viihtyisässä ja rauhallisessa ympäristössä - Kouluruuan houkuttelevuuden lisäämiseksi kerätään asiakaspalautetta ja kehitetään ruokailua ruokatyöryhmässä - Monipuoliseen maistamiseen rohkaistaan (esim. Sapere menetelmä) Lähteet: Kouluruokasuositus Sydänliitto - terveellinen ruokavalio

29 PERUSTERVEYDENHUOLTO Seurataan alueellisesti terveystottumusten kehittymistä ja vaikutuksia hyvinvointiin ja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa Antaa tietoa ja asiantuntijatukea terveyttä edistävistä elämäntavoista Perheiden käytännönläheinen ja pitkäjänteinen ohjaus Riskiperheen/lapsen/ nuoren tunnistaminen

30 SEURATAAN ALUEELLISESTI TERVEYSTOTTUMUSTEN KEHITTYMISTÄ JA VAIKUTUKSIA HYVINVOINTIIN JA HYÖDYNNETÄÄN TOIMINNAN SUUNNITTELUSSA Terveyskertomuksista saatavien tilastojen arviointi esim. lasten painotilasto, imetyksen kesto - Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen ja tuloksista viestittäminen - Yhteistyö kunnan hyvinvointityöryhmässä ja hyvinvointikertomuksen laatimisessa - Yhteistyöasiantuntijuus

31 ANTAA TIETOA JA ASIANTUNTIJATUKEA TERVEYTTÄ EDISTÄVISTÄ ELÄMÄNTAVOISTA Tavoitteena on mahdollisimman varhainen painon nousun havaitseminen: "ei hätää, tarkistus on nyt paikallaan". Varhainen painonnousun estäminen on tuloksellisempaa kuin lihavuuden hoitaminen. Elintapojen kartoitus ja -ohjaus sisältyy kaikkiin asetuksen (338/2011) mukaisiin terveystarkastuksiin, jotka tavoittavat kattavasti lapset/nuoret/perheet - imetyksen edistäminen, suositus: täysimetys 4-6 kk - kasvukäyrien tarkastelu yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa - asiakaslähtöinen ravitsemus- ja liikuntaohjaus (esim. Neuvokas perhe -ohjausmenetelmä) - vanhemmuuden ja arjen tukeminen Kunnassa toimiville palveluiden järjestäjille yhteistyön ja asiantuntijatuen tarjoaminen sekä aktiivinen vaikuttaminen painonhallintaa edistävien käytänteiden kehittämisessä.

32 RISKIPERHEEN/LAPSEN/NUOREN TUNNISTAMINEN Esimerkiksi: - Suosituksen mukainen painonnousu raskauden aikana (äitiysneuvola) - Raskausdiabeteksen hyvä hoito ja ohjaus, raskauden jälkeen tuki ja ohjaus tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi (painonhallinta, kuitu, rasvan laatu, liikunta) - Täysimetyksen tukeminen 4-6 kuukautta. Imetys tukee vauvan sopivaa painonnousua alle vuoden iässä, mikä tukee myös lapsen myöhempää normaalia painonkehitystä (nopea painonnousu tuossa iässä lisää myöh. lihomisriskiä) - Ruoka- ja liikuntatottumusten kartoitus ja puheeksiottaminen systemaattisesti - Riittävän varhainen tarttuminen painon kehitykseen, kun suhteellinen painonnousutrendi nouseva (jo ylipainon rajalla), asia kannattaa jo ottaa puheeksi vanhempien kanssa, etenkin jos perheessä on ylipainoisia. Ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa kuin lihavuuden hoito, myös lapsilla. Painoon on helpointa vaikuttaa, kun mitään varsinaista ongelmaa ei vielä ole - Koko perheen tilanteen ja tottumusten huomiointi laajennetuissa terveystarkastuksissa - Perheet, joiden vanhemmilla paino on nousemassa - Nuoret joiden pituuskasvu on päättynyt ja on ylipainoa, esim. kutsuntatarkastuksissa - Sairaudet, joiden hoitoon painonhallinta liittyy oleellisesti, esim. astma, diabetes

33 PERHEIDEN KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN JA PITKÄJÄNTEINEN OHJAUS Esimerkiksi: - yksilöohjauksen keinot terveystarkastuksissa ja suunnitellusti - perhevalmennuksen sisältämä ravitsemuksen ja liikunnan neuvonta - elämäntapaohjaus äideille, joilla on ollut raskauden aikainen verensokerihäiriö esim. Ikihyvä -ryhmä, painonhallintaryhmä

34 ERIKOISSAIRAANHOITO Seurataan alueellisesti terveystottumusten kehittymistä ja vaikutuksia hyvinvointiin ja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa Antaa tietoa ja asiantuntijatukea terveyttä edistävistä elämäntavoista Riskiperheen/lapsen/ nuoren tunnistaminen

35 SEURATAAN ALUEELLISESTI TERVEYSTOTTUMUSTEN KEHITTYMISTÄ JA VAIKUTUKSIA HYVINVOINTIIN JA HYÖDYNNETÄÄN TOIMINNAN SUUNNITTELUSSA Alueellisen lasten ja nuorten terveyden tilan muutoksen arviointi esim. kouluterveyskysely, käyntitilastointien arviointi ennaltaehkäisyn näkökulmasta (Aksila, kehittämisyksikkö, lastentautien yksikkö) - Tiedon tuottaminen kunnan hyvinvointikertomukseen ja hyvinvointityöryhmän käyttöön

36 ANTAA TIETOA JA ASIANTUNTIJATUKEA TERVEYTTÄ EDISTÄVISTÄ ELÄMÄNTAVOISTA Elämäntapojen kartoitus ja -ohjaus ja painon kehityksen arviointi sisältyy kaikkiin kiireettömän hoidon käynteihin lasten/nuorten/perheiden kohtaamisessa - imetyksen edistäminen, suositus: täysimetys 4-6 kk - kasvukäyrien tarkastelu yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa - asiakaslähtöinen ravitsemus- ja liikuntaohjaus

37 RISKIPERHEEN/LAPSEN/NUOREN TUNNISTAMINEN Esimerkiksi: - Suosituksen mukainen painonnousu raskauden aikana (äitiysneuvola) - Raskausdiabeteksen hyvä hoito ja ohjaus, raskauden jälkeen tuki ja ohjaus tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi (painonhallinta, kuitu, rasvan laatu, liikunta) - Täysimetyksen tukeminen 4-6 kuukautta. Imetys tukee vauvan sopivaa painonnousua alle vuoden iässä, mikä tukee myös lapsen myöhempää normaalia painonkehitystä (nopea painonnousu tuossa iässä lisää myöh. lihomisriskiä). - Ruoka- ja liikuntatottumusten kartoitus ja puheeksiottaminen systemaattisesti - Riittävän varhainen tarttuminen painon kehitykseen, kun suhteellinen painonnousutrendi nouseva (jo ylipainon rajalla), asia kannattaa jo ottaa puheeksi vanhempien kanssa, etenkin jos perheessä on ylipainoisia. Ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa kuin lihavuuden hoito, myös lapsilla. Painoon on helpointa vaikuttaa, kun mitään varsinaista ongelmaa ei vielä ole. - Koko perheen tilanteen ja tottumusten huomiointi laajennetuissa terveystarkastuksissa - Perheet, joiden vanhemmilla paino on nousemassa - Nuoret joiden pituuskasvu on päättynyt ja on ylipainoa, esim. kutsuntatarkastuksissa - Sairaudet, joiden hoitoon painonhallinta liittyy oleellisesti, esim. astma, diabetes

38 PAIKALLISET PALVELUNTARJOAJAT Jakaa tietoa terveyttä edistävistä elämäntavoista Tarjoaa liikkumisen mahdollisuuksia Edistää terveellisiä ruokailutottumuksia Tarjoaa mahdollisuuksia vertaistukeen

39 JAKAA TIETOA TERVEYTTÄ EDISTÄVISTÄ ELÄMÄNTAVOISTA Tietoa palveluiden käyttöön helposti saatavissa esim. kirjastoissa, kunnan nettisivuilla. Median hyödyntäminen hyvien elämäntapojen edistämisessä.

40 TARJOAA LIIKKUMISEN MAHDOLLISUUKSIA Esimerkkejä: - Liikuntaharrastusryhmätoiminta - Aamu- ja iltapäiväkerhoissa liikunnallisuus huomioidaan.

41 EDISTÄÄ TERVEELLISIÄ RUOKAILUTOTTUMUKSIA Esimerkkejä: - Liikuntapaikoissa on saatavilla juomavettä automaateista sekä terveellisiä välipaloja - Kahviloiden ja ravintoloiden valikoimassa suositaan terveellisiä vaihtoehtoja (esim. ruisleipä, hedelmät ja marjat, kasvikset) - Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnassa huomioidaan terveellisen välipalan periaatteet (Sydänliitto, ravitsemussuositukset) - Kokkikerhoissa valmistetaan suosituksen mukaisia välipaloja ja ruokia (esim. 4H, Maa- ja kotitalousnaiset)

42 TARJOAA MAHDOLLISUUKSIA VERTAISTUKEEN Järjestöiltä löytyy tukea ja toimintaa paikallisesti ja valtakunnallisesti esim. MLL, 4H -kerhot, koulujen kerhotoiminta, urheiluseurat, kahvilatoiminta, kansalaisopistot.

43 TIETOJÄRJESTELMÄT Kunnan kotisivuilla tietoa palveluista ja palautemahdollisuus Sähköinen hyvinvointikertomus kunnan hyvinvointityöryhmän suunnittelun työvälineenä Kouluterveyskysely Terveydenhuollon tietojärjestelmistä saatava tieto

44 TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMISTÄ SAATAVA TIETO Painotilastot/ Effica Imetyksen kesto Esimerkkinä lasten yleisen terveydentilan kohentumisesta on pidetty suun terveyttä. Suun terveydenhoidon mittarit:d+ D - indeksi (maitohampaiden ja pysyvien hampaiden karioitumista kuvaava indeksi) ja DMF -indeksi (vaurioituneiden, myös paikattujen sekä reikiintymisen tai onnettomuuden vuoksi poistettujen, hampaiden lukumäärää, 12 ja 15 -vuotiailla).

45 LISÄTIETOA Aineistoa perheelle Toimintamallit Kirjallisuutta ja artikkeleita Suositukset

46 AINEISTOA PERHEELLE Arkiruuan tuunausopas Elamysliikunta-portaali Kasvikset ry -ideoita ja reseptejä Kasvukäyrät Kersanet-verkkopohjainen perhekeskus Lapsen ja perheen terveet ruokatottumukset Käypä hoito - lapsen ja nuoren lihavuus Lasten ja nuorten liikuntasuositukset Liikuntavinkkejä lapselle ja perheelle Terveellisten elintarvikevalintojen opaskortti Leipätiedotus - välipaloilla on väliä Sydänliitto - vertaile ja valitse -kuvat Sydänliitto - voi hyvin

47 TOIMINTAMALLIT Aapo - alakouluikäisten painonhallintaohjelma Iloa ruokakasvatukseen - Sapere-menetelmä Järkipalaa - käsikirja kouluruokailun kehittämiseen Kaappaa kasvis - kampanja alakouluille THL Karkiton koulu Koululiikuntavinkit ja kampanjat Lasten painonhallintaryhmämalli Like to move Neuvokas perhe-ohjausmenetelmä Painokas-projekti 4-6-vuotiaiden terveen kasvun tukemiseen ja ylipainon ennaltaehkäisyyn Liikuntavinkit ja kampanjat päivähoitoon Vilimit-viikkoliikuntamittari

48 SAAVUTETTAVAT HYÖDYT MENESTYVÄLLE KUNNALLE Asukkaiden hyvä elämänlaatu, työkykyisyys ja pidempi elinikä - Asukkaiden arjessa selviytyminen, hyvä elämänhallinta, yleinen aktiivisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi - Ylipainoisten lasten pieni määrä ennakoi hoikempaa aikuisväestöä - Sairauksien riski pienempi (metabolinen oireyhtymä, uniapnea, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, heikentynyt sokerinsieto tai tyypin 2 diabetes, munasarjojen monirakkulatauti, tukija liikuntaelinsairaudet, aikuisiän sydän- ja verisuonisairastavuus sekä syöpäsairaudet) - Kustannussäästöt: merkittävä osa terveydenhuollon kustannuksista ja työkyvyttömyydestä aiheutuu lihavuuteen kytkeytyvistä sairauksista. Lihavuudesta arvioidaan aiheutuvan yhteiskunnalle vuosittain vähintään runsaan 260 miljoonan euron kokonaismenot (Pekurinen 2005). - Terveitä edistävä elinympäristö, hyvät ruokavalinnat ja liikunnallisuus lisäävät asukkaiden yleistä hyvinvointia ja terveyttä - Painonhallintaa edistävät toimet ja palvelut hyödyttävät kaikkia asukkaita, ei vain ylipainoisia - Lihavuuden ennaltaehkäisy ja hoito ovat kustannustehokkaita yhteiskunnallisia panostuksia

49 TERVEYDENHUOLLON TUKI Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Saavutettavat hyödyt terveydenhuollolle

50 PERUSTERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHOITAJA Terveystarkastus Kartoittaa elintavat Kartoittaa muutosvalmiuden LÄÄKÄRI Koska lääkäriin? Lääkärin tutkimus Muiden asiantuntijoiden tarve Lähete erikoissairaanhoitoon

51 Terveystarkastus Mitataan lapsen/nuoren paino ja pituus Ratkaisukeskeinen lähestymistapa keskustelulle - Mitä mieltä lapsi/nuori on painon kehityksestä? - katsotaan kasvukäyrä yhdessä lapsen/nuoren kanssa - sovitaan vanhempien informoinnista ja kutsumisesta lapsen/ nuoren kanssa yhteiselle vastaanotolle (jos pituuspaino on +40%) - antaa aineistoa ja nettilinkkejä Verrataan lapsen/nuoren painon nousua kehityksen mukaiseen painon nousuun. Tavoite voidaan määritellä yksilöllisesti painon nousun nopeuden ja ylipainon asteen mukaan. 1. Jos pituuspaino alle 40%: - painon nousun hidastuminen, jolloin pituuskasvu korjaa ylipainoa muutaman vuoden kuluessa 2. Jos pituuspaino 40% tai enemmän: - paino pysyy samana pituuskasvun jatkuessa, jolloin lapsi hoikistuu muutaman vuoden kuluessa 3. Jos pituuspaino 60% tai enemmän: - paino pysyy samana tai laskee hitaasti esim. muutama kilo vuodessa, jolloin lapsi hoikistuu muutaman vuoden kuluessa Onko lapsella/nuorella jo merkkejä lihavuuden terveyshaitoista? tutkimukset: - verenpaine, tilanne sokeri - kilpirauhasarvot: TSH, T4V (pituuskasvu hidastuu vasta, kun hypotyreoosi ollut jo vähintään kuukausia) Harkitse sukurasituksen vahvuutta ja arvioi laboratoriotutkimusten tarve: - ylipaino 20-39%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, jos sukurasitusta - ylipaino 40-60%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, HbA1c ja sokerirasitus jos HbA1c 5,5% - ylipaino yli 60%: s-kol, LDL, HDL, s-tg, HbA1c ja sokerirasitus jos HbA1c 5,5%, ALAT Perheelle lähetetään saatekirje tapaamisen sopimiseksi, kasvukäyrätiedot sekä Neuvokas perhe -kortti, joka kartoittaa elämäntapoja ja toimii ohjauksen ja muutosten tarpeen konkretisoinnin välineenä.

52 KARTOITTAA ELINTAVAT Alle 12 -vuotiaan lapsen ohjaus ensisijaisesti vanhempien ohjausta huomioiden koko perheen elämäntilanne. - elämäntapojen ja suvun riskitekijöiden kartoitus > lomakkeet työkalupakissa Käsiteltäviä asioita: - mikä toimii, mitä muutoksia jo tehty? - lapsen/nuoren ja perheen arjen kulku - ateriarytmi - vanhempien toiminta lapsen nälän ja kylläisyyden tunnistamisen tukena esim. säännölliset ruoka-ajat, aterioiden välillä tulee nälkä, ei jatkuvaa "naahimista"/välipaloja/makeita juomia, ruoka-annos nälän tunteen mukainen - ruuan laatu ja määrä - rasvaisten ja makeiden herkkujen käyttö - taskurahan/viikkorahan käyttö - liikkuminen - ruuan käyttö lohdutuksena, palkintona sekä tekemisen puutteeseen - ahmimistyyppinen syöminen - ruutuaika - harrastukset - vanhempien tilanne mm. diabetesriski Työkalut: TYKS malli: Elämäntapakartoituslomake Neuvokas perhe -kortti

53 1. KANNUSTAA MUUTOKSESSA A. Itsearviointiin kannustaminen " Millaisia onnistumisia? " " Millä on ollut suurin vaikutus? " " Millaista tukea? " " Mikä on vaikeuttanut? " " Mitkä asiat kannustavat? " " Millainen tilanne on arviosi mukaan puolen vuoden kuluttua? " B. Myönteinen palaute " Oot onnistunut hienosti " " Voit olla tyytyväinen itseesi " " Vaikka kiirettä, oot pystynyt " " Hyvin toimittu " C. Muutosvauhdin hidastaminen " Ei tarvitse toteuttaa kerralla" " Pienin askelin, jatka samaan malliin" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto Ohjaus ja sopiminen: - kannustetaan jatkamaan toimivia käytäntöjä - kartoituksesta saatujen tietojen perusteella keskustellaan konkreettista pienistä muutoksista elämäntavoissa - ohjaa tiedonhankintaan elintapamuutosten toteuttamiseksi - ohjaa sopivien ryhmätoimintojen löytämiseen 2. TUKEE MUUTOKSEN ALOITTAMISTA 3. HERÄTTELEE MOTIVAATIOTA, ANTAA TIETOA JA SOPII MILLOIN ASIAAN PALATAAN

54 2. TUKEE MUUTOKSEN ALOITTAMISTA A. Myönteinen palaute, todella tärkeää! "Hienoa, että otit esiin..." "Sulla on valtavasti voimia..." "Voit olla tyytyväinen..." "Älä turhaan lannistu... tärkeämpää on..." "Tuntui varmasti hyvälle..." B. Puhumaan houkuttelevat lausumat "Miksi aattelet että pitäisi muuttaa ruokarytmiä?" "Mikä liikuntatottumuksissa huolestuttaa?" "Mitkä asiat auttaisivat ateriarytmin muuttamisessa?" "Mitä hyötyä / haittaa on ruokarytmin muuttamisesta?" C. Yhteenvedon tekeminen "Kerroit että voisit ruveta miettimään, että yrittäisit lisätä kasvisten syöntiä" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto. Keskustelun sisältö: - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - mitä tarvitaan, jotta muutos voi tapahtua? - tarjoaa apua ja esittelee palveluja - tarjoa kirjallista materiaalia - sovitaan muutoksen käynnistymisen ajankohta ja tavoitteet sekä kirjataan potilastietojärjestelmään

55 3. HERÄTTELEE MOTIVAATIOTA, ANTAA TIETOA JA SOPII MILLOIN ASIAAN PALATAAN A. Vaihtoehtojen neutraali esitteleminen " Mistä haluaisit jutella?" " Tiedätkö miten ruoan kuitu vaikuttaa terveyteen?" B. Neutraalin tiedon antaminen muutoksen tärkeydestä " Vanhemmat ovat esimerkkinä lapsille omilla ruokatottumuksillaan" C. Reflektiivinen kuuntelu " Mietit siis, että kun on kiireinen työ, on vaikea pitää säännöllisiä ruoka-aikoja" Lähde: Neuvokas perhe -aineisto, Suomen Sydänliitto Keskustelun sisältö: - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - tarjoaa apua - päätös jää perheelle - tarjoa kirjallista materiaalia - sovitaan asiaan palaamisen ajankohta ja kirjataan potilastietojärjestelmään

56 SAAVUTETTAVAT HYÖDYT TERVEYDENHUOLLOLLE Ylipainoisten lasten pieni määrä ennakoi hoikempaa aikuisväestöä - Sairauksien riski pienenee (metabolinen oireyhtymä, uniapnea, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, heikentynyt sokerinsieto tai tyypin 2 diabetes, munasarjojen monirakkulatauti, tukija liikuntaelinsairaudet, aikuisiän sydän- ja verisuonisairastavuus sekä syöpäsairaudet) -Lapsuuden ylipaino ennustaa valtimotaudin riskejä ja valtimomuutoksia aikuisena. Vaikutus ei ole pysyvä, mikäli lapsi hoikistuu aikuisikään mennessä - Terveydenhuoltoa kuormittavia sairauksia on vähemmän, jolloin ennaltaehkäisyyn on enemmän mahdollisuuksia - Hoitokustannukset vähenevät - Varhainen tunnistaminen ja tuki auttaa erityisesti riskiperheiden arjessa selviytymistä, elämänhallintaa sekä lisää yleistä aktiivisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia - Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen iänmukaista nopeampaan painonnousuun on huomattavasti helpompaa, vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa kuin lihavuuden hoitaminen - Koko perheen elämäntapoihin vaikuttaminen on kauaskantoista lihavuuden aiheuttamien ssairauksien ja niiden kustannusten syntymistä ehkäisevää toimintaa - Asukkaiden hyvä elämänlaatu, työkykyisyys ja pidempi elinikä - Myös kunnan eri sektorien yhteistyö ja yhteisöllinen elinympäristöön vaikuttaminen ovat välttämättömiä ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa

57 LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE PERUSTERVEYDENHUOLTOON KUN 1. Suhteellisen painon muutos toistuvissa mittauksissa, pituuspainon tai BMI:n nousu on voimakasta 2. Suurentunut terveysriski tai niistä on jo merkkejä: - kohonnut verenpaine (kolme peräkkäistä mittausta) yli 115/75 mmhg alle kouluikäisellä yli 125/85 mmhg ala-asteikäisellä yli 140/90 mmhg murrosikäisellä - Kolesteroliarvot (Lääkärin vo: KOL yli 5,5, LDL yli 4, Trigly yli 2) - Aterianjälkeinen verensokeri pikanäytteenä (n. 2 h ruokailusta) yli 7,8mmol/l, HbA1c - ALAT 3. Herää epäily sairaudesta - hidastunut pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosikää (epäily endokriinisesta lihavuudesta) - Acanthosis nigricans (insuliiniresistenssi) - varhain alkava lihavuus - unenaikaiset hengityshäiriöt - poikkeavia kehon tai kasvojen piirteitä - henkisen kehityksen viive - epäily masennuksesta - kuukautishäiriöt, viivästynyt puberteetti - hirsutismi - epäily ahmimishäiriöstä - merkittävät tuki- ja liikuntaelinten oireet

58 LÄÄKÄRIN TUTKIMUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Arvioi lapsen / nuoren terveydentilaa ja herättelee motivaatiota Laajennetuissa terveystarkastuksissa tai ajanvarauksella - terveydenhoitajalta saadut esitiedot käytössä - status - kasvukäyrät ja tulkinta - epäily sairaudesta Painon hallintaan motivointi/ keskustelun sisältö 1. Reflektiivinen kuuntelu Jos ymmärsin sinua oikein sinusta siis tuntuu siltä, että... Mitähän asialle voisi tehdä? Oletko jo miettinyt jotain ratkaisua tai kokeillut uutta toimintatapaa? 2. Myönteinen palaute "Voit olla tyytyväinen..." "Älä turhaan lannistu... tärkeämpää on..." 3. Puhumaan houkuttelevat lausumat "Mitkä asiat kannustavat? " "Mitkä keinot voisivat auttaa sinua eteenpäin?" "Mitä ajattelet arjen rytmistä (ruoka, liikunta, lepo)?" " Millainen tilanne on arviosi mukaan puolen vuoden kuluttua? Ja miten voit päästä tähän tavoitteeseen?" - painonhallinnan ja hyvien elintapojen hyödyt - ylipainon terveyshaitat mikäli elintapoja ei muuteta - mitä tarvitaan, jotta muutos voi tapahtua? Lähetekriteerit lastentautien pkl:lle Lähetekriteerit ravitsemusterapiayksikköön

59 LÄHETEKRITEERIT ERIKOISSAIRAANHOITOON Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta erikoissairaanhoidossa Pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35 Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kiireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut

60 LÄHETEKRITEERIT LASTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE 1. Herää epäily sairaudesta painon nousun syynä - hidastunut pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosikää: epäily hypotyreoosista tai Cushingin oireyhtymästä - varhain alkava lihavuus - unenaikaiset hengityshäiriöt - poikkeavia kehon tai kasvojen piirteitä - henkisen kehityksen viive - epäily masennuksesta - kuukautishäiriöt, viivästynyt puberteetti - hirsutismi - epäily ahmimishäiriöstä - merkittävät tuki- ja liikuntaelinten oireet 2. Pituus-paino yli +60% tai suurentunut terveysriski tai erityistyöntekijöiden konsultaation tarvetta - kohonnut verenpaine (kolme peräkkäistä mittausta) yli 115/75 mmhg alle kouluikäisellä yli 125/85 mmhg ala-asteikäisellä yli 140/90 mmhg murrosikäisellä - Kolesteroliarvot (Lääkärin vo: KOL yli 5,5, LDL yli 4, Trigly yli 2) - Aterianjälkeinen verensokeri pikanäytteenä (n. 2 h ruokailusta) yli 7,8mmol/l LÄHETTEEN SISÄLTÖ

61 LÄHETEKRITEERIT RAVITSEMUSTERAPIAYKSIKKÖÖN (ei tarvetta lastentautien poliklinikalle): - leikki-ikäiset: pituuspaino yli 20% tai nopea painonnousu ja perheellä halua saada tukea ravitsemusterapeutilta - kouluikäiset: pituuspaino yli 40% tai nopea painonnousu ja perheellä halua saada tukea ravitsemusterapeutilta - lapsella/nuorella todetaan ylipainoon liittyen terveysriskejä esim. kohonneet rasva-arvot, kohonnut verenpaine, viitteitä sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä - ylipainoon liittyy sairaus tai erityisruokavalio, esim. keliakia, tyypin 1 diabetes, astma, ruoka-allergia, neurologinen sairaus tai kehitysvamma (Down, Prader-Willi) - lapsi/nuori ja/tai vanhemmat toivovat ravitsemussuunnittelijan vastaanottoa

62 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta (pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35) Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kiireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut Tekee pyynnöt: Laboratoriotutkimuksiin, tilanteen mukaan Ravitsemussuunnittelijalle kaikki, jos käyntiä ei ole perusterveydenhuollosta järjestetty. Tarvittaessa muiden erityistyöntek.kons. ANAMNEESI: syömisanamneesi, liikunta, päivittäinen TV:n ja/tai tietokoneen äärellä vietetty aika, muut harrastukset, kaverisuhteet, perhetilanne, mahd. sosiaaliset tai muut ongelmat lapsella tai perheessä, suvun anamneesi lihavuuden, DM II:n, koronaaritaudin, verenpainetaudin ja nivelrikon suhteen, lapsen ja perheen motivaatio lihavuuteen puuttumiseen, murrosikäisillä tytöillä kuukautisanamneesi STATUS: paino, pituus (myös vanhempien mahd. mukaan), vyötärönympärys, BMI, RR, iho: acanthosis nigricans ja striat, auskultaatiot, vatsan palpaatio, puberteettiaste, kilpirauhasen palpaatio, nivelten status alaraajoissa (virheasentoja?) KASVUKÄYRÄN tulkitseminen perheelle (Muutokset! Ylipainon/lihavuuden/vaikean lihavuuden rajat) MOTIVOINTI: mitä hyötyä lihavuuden hoidosta lyhyellä aikavälillä ja mitä hyötyä pitkällä tähtäimellä (myöhäisvaikutukset); minkälaisia metabolisia muutoksia lihavuus aiheuttaa elimistössä

63 MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN TARVE Ravitsemusasiantuntija Fysioterapeutti Psykologi Perusterveydenhuoltoon Erikoissairaanhoitoon

64 RAVITSEMUSTERAPEUTTI Ravitsemusterapeutti tukee hyviä ruokavalintoja - kartoittaa lapsen/nuoren ja perheen ruokatottumukset - etsii yhdessä perheen kanssa toteuttamiskelpoiset painonhallinnan kannalta oleelliset muutokset ruokailutottumuksiin - antaa tarvittavaa lisätietoa elintarvikevalinnoista ja ruuan valmistuksesta - huomioi syömiskäyttäytymiseen liittyvät asiat sekä mahdolliset erityisruokavaliot ohjauksessa - seurantakäyntejä järjestetään tarvittaessa ravitsemusterapeutin arvion mukaan - sanelee palautteen lähettämiseksi tarkan osoitteen: esim. asiakkaan oma neuvolan/kouluterveydenhuollon

65 FYSIOTERAPEUTTI tukee liikunnallista elämäntapaa Lasten ensisijainen fysioterapeutin tapaaminen tulisi tapahtua omassa terveyskeskuksessa: - kartoittaa perheen/lapsen/nuoren arkipäivän liikuntatottumukset/harrastukset/kaverit, motivaation/muutosvalmiuden - pohtii terveysliikunnan vaikutuksia ja asettaa liikuntatavoitteita yhdessä perheen/lapsen/nuoren kanssa - arviointi lapsen/nuoren liikunnallisen kehitystason sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, huomioi kehonhahmotuksen, kehohallinnan ja mieliala ongelmat - motivoi ja ohjaa arkiaktiivisuuden, omatoimisen liikunnan ja liikuntaharrastuksen lisäämiseksi siten, että liikunnan ilo on mahdollista löytää - huomioi liikunnan merkityksen oppimisvaikeuksissa ja keskittymisessä - yhteistyö eri ammattiryhmien välillä: terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri, opettaja (liikunnanopettaja) lastentarhanopettaja, erityisliikunnan ohjaaja, iltapäiväkerhon ohjaaja - erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi yhteistyössä terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa Keskussairaalan fysioterapeutille ohjautuvat: 1. Fysioterapeutti on tutkimuksissaan todennut tarvittavan laajempaa arviota - lapsella/ nuorella on hankalia tule -oireita ja mukana on kipua, joka rajoittaa liikkumista halutaan lisäselvityksiä kivun syyn selvittämiseksi - fysioterapeutin arviossa on tullut esiin merkittävää kömpelyyttä tai lihasvoiman puutetta - terveyskeskuksen fysioterapeutti haluaa tukea omaan tekemiseensä ja toivoo uutta näkökulmaa ohjaukseen/terapiaan esim. psykofyysinen fysioterapia 2. Keskussairaalan lääkäri todennut omissa tutkimuksissaan, jotain sellaista ongelmaa, jota omassa terveyskeskuksessa ei ole huomioitu ja toivoisi fysioterapeutin arviota keskussairaalassa

66 PSYKOLOGI tukee elämänhallintaa ja psykososiaalista hyvinvointia sekä arvioi lapsen/nuoren yksilöllisen kokonaistilanteen ja tarvittavat tutkimukset Käynnistä hyötyy lapsi tai nuori, joka: - syö liikaa, ahmien, pakonomaisesti tai muuhun tarpeeseen kuin nälkään esim. lohdutuksen toiveeseen (epäily syömishäiriöistä) - on yksinäinen tai eristäytynyt - tulee herkästi kiusatuksi - kärsii itsetunnon ja kehonkuvan vaikeuksista - lapsen tai nuoren mieliala on muuttunut alavireiseksi tai hänellä on muita masennukseen viittaavia tai psyykisiä oireita - perhetilanne on psyykkisesti kuormittava Perheneuvola/perhekeskus/koulupsykologi/psykologi: - tuetaan lapsen/nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä - tuetaan perheen vuorovaikutusta ja vanhemmuutta - tuetaan perheen arjen hallintaa - psykologi arvioi jatkotutkimuksen tarpeen erikoissairaanhoitoon (lasten- ja nuorisopsykiatria) - tarvittaessa psykologiset tutkimukset (kognitio ja tunne-elämä)

67 LÄHETTEEN SISÄLTÖ Relevantti kuvaus suvun sairaushistoriasta myös vanhempien ja sisarusten painonkehityksestä - Perhetilanne/historia - Lapsen / nuoren ja perheen motivaation kuvaus - Lapsen kasvu (käyrät mittatietoineen) - Kuvaus painonkehityksestä ja toimenpiteistä - Kliiniset mittaukset: RR, P-TSH, T4V, Lipidit, P-ALAT, HbA1c, fp-gluk - Lyhyt kuvaus lapsen / nuoren ruoka- ja liikuntatottumuksista (esim. Neuvokas perhe - kortin tavoitteet), nukkuminen, koulunkäynti, kaverit, psyykkinen vointi - Palautteen jakelun tarkka määrittely: ammatti, nimi ja toimijataho esim. terveydenhoitaja ja lääkäri lastenneuvolassa Mikäli erikoissairaanhoidosta halutaan VAIN ravitsemussuunnittelijan konsultaatio, lähetteen sisältö ravitsemussuunnittelijalle: - Pituus ja paino - Kasvukäyrä - Mahdolliset painoon vaikuttavat tekijät ja mitä perusterveydenhuollossa on sovittu - Ylipainoon liittyvät terveyspulmat tai sairaudet - Lyhyt kuvaus lapsen / nuoren ruoka- ja liikuntatottumuksista, jos tiedossa (esim. Neuvokas perhe -kortin tavoitteet) - Palautteen jakelun tarkka määrittely: ammatti, nimi ja toimijataho esim. terveydenhoitaja ja lääkäri lastenneuvolassa

68 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Hoitajan tehtävät Lääkärin tehtävät Muiden asiantuntijoiden käyttö Konsultoi psykiatristen ja syömishäiriöiden hoidossa Yhdessä sovittavat tavoitteet ja keinot

69 HOITAJA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Täydentää esitiedot, antaa ohjausta ja neuvontaa Esitietolomakkeen pohjalta perheen arjesta ja huolista keskustelu - Mittaa painon ja pituuden - Motivointi painonhallintaan - Muutoshalukkuuden selvittely ja tukeminen - Käytännön ohjeita - Yksilöohjausta perhekeskeisesti (alle murrosikäisten kohdalla vanhempien saaminen mukaan oleellista) Seuranta

70 SEURANTA HOITAJAN TOIMESTA Arvioi tavoitteiden toteutumista tukien lasta/nuorta ja perhettä arjessa - Mittaa pituuden ja painon - Perheen arjesta ja huolesta keskustelu - Motivointi painonhallinnan jatkamiseen - Elämänmuutoksessa tukeminen - Yhteistyössä perheen kanssa painonhallinnan keinojen ja voimavarojen kartoittaminen ja löytäminen - Yksilöohjausta perhekeskeisesti - Käytännön ohjeita - Tarvittaessa lääkärin/työryhmän/erityistyöntekijöiden konsultaatiot

71 LÄÄKÄRI ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Arvioi kiireellisyyden ja tekee alustavan tutkimussuunnitelman Lasten vaikean obesiteetin hoito ja seuranta (pituuspaino väh. 60 % tai ISO-BMI 35) Kiireellisenä kuukauden sisällä: - Jos pituuskasvu hidastuu tai muita poikkeavia kireellisesti arviota vaativia löydöksiä tai oireita lähetteen perusteella. 1-3 kuukauden kuluessa: - Muut kuin yllä mainitut Tekee pyynnöt: Laboratoriotutkimuksiin, tilanteen mukaan Ravitsemussuunnittelijalle kaikki, jos käyntiä ei ole perusterveydenhuollosta järjestetty. Tarvittaessa muiden erityistyöntekijöiden konsultaatio Tutkii lapsen/nuoren ja arvioi lisätutkimusten tarpeen ANAMNEESI: syömisanamneesi, liikunta, päivittäinen TV:n ja/tai tietokoneen äärellä vietetty aika, muut harrastukset, kaverisuhteet, perhetilanne, mahd. sosiaaliset tai muut ongelmat lapsella tai perheessä, suvun anamneesi lihavuuden, DM II:n, koronaaritaudin, verenpainetaudin ja nivelrikon suhteen, lapsen ja perheen motivaatio lihavuuteen puuttumiseen, murrosikäisillä tytöillä kuukautisanamneesi STATUS: paino, pituus (myös vanhempien mahd. mukaan), vyötärönympärys, BMI, RR, iho: acanthosis nigricans ja striat, auskultaatiot, vatsan palpaatio, puberteettiaste, kilpirauhasen palpaatio, nivelten status alaraajoissa (virheasentoja?) KASVUKÄYRÄN tulkitseminen perheelle (Muutokset! Ylipainon/lihavuuden/vaikean lihavuuden rajat) MOTIVOINTI: mitä hyötyä lihavuuden hoidosta lyhyellä aikavälillä ja mitä hyötyä pitkällä tähtäimellä (myöhäisvaikutukset); minkälaisia metabolisia muutoksia lihavuus aiheuttaa elimistössä Seuranta

72 SEURANTA LÄÄKÄRIN TOIMESTA Tarkistaa hoitosuunnitelman ja tekee loppuarvion Pääperiaatteena se, että hoidon alussa seurantakäynnit tiheämmin ja jatkossa motivaation saavuttamisen jälkeen voidaan kontrollivälejä pidentää. Kontrollit siirretään VIIMEISTÄÄN VUODEN KULUTTUA PERUSTERVEYDENHUOLTOON, jos esh:ssa seurattavia metabolisia ongelmia ei ole. Seurantaa perusterveydenhuollossa on tärkeä jatkaa riittävän pitkään, kunnes painonhallinnan kannalta edulliset elämäntavat ovat vakiintuneet. Pitempiaikainen seuranta tapahtuu yleensä perusterveydenhuollossa, jonne ohjeistus jatkoseurannasta ja hoidosta lähetetään pkl-tekstin muodossa (myös erityistyöntekijöiden konsultaatiovastaukset). Sanelee Epal -palautteen. Kun hoitovastuu siirtyy perusterveydenhuoltoon -Lääkäri laittaa poliklinikan käyntitekstiin suosituksen/pyynnön asiaan puuttumisesta neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon, jos tilanne ei ole sellainen että tarvitaan suoraan lähete lasten endokrinologian poliklinikalle

73 YHDESSÄ Yhdessä lapsen/nuoren sekä perheen kanssa asetetaan tavoitteet ja laaditaan suunnitelma Kaikki ylipainon vuoksi tulevat saavat ravitsemusterapeutin arvion ja ohjauksen joko perusterveydenhuollon ohjelmoimana tai erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnillä ohjattuna. KEINOT: tärkeintä pienet pysyvät muutokset ruokavaliossa kevyempään suuntaan; säännöllinen mielekäs liikunta, millä myös itsenäinen painosta riippumaton edullinen vaikutus aineenvaihduntaan ja sitä kautta terveyteen ja mielialaan. Auttaminen mahd. muissa ongelmissa. TAVOITTEET: Alle murrosikäisellä lapsella tavoitteena on painonnousun pysäyttäminen, jolloin pituuteen suhteutettu paino laskee. Murrosikäisellä nuorella ensimmäinen tavoite on niinikään painonnousun pysäyttäminen ja sekundaarinen tavoite on 5 10 %:n pituuspainon lasku (BMI 2-3 yks), jolla on jo merkittäviä edullisia terveysvaikutuksia. Normaalipainoa ei kannata ottaa tavoitteeksi ainakaan hoidon alkuvaiheessa.

LAPSEN PAINOPOLKU KONSTEJA SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEEN

LAPSEN PAINOPOLKU KONSTEJA SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEEN LAPSEN PAINOPOLKU KONSTEJA SOPIVAN PAINON LÖYTÄMISEEN PÄIVÄHOIDOSSA KOULUSSA LINKKEJÄ KOTONA VAPAA-AIKANA RUOKAOSTOKSILLA TERVEYDENHUOLLOSSA KOTONA 1 Lasta kannustetaan maistamaan näyttämällä omaa esimerkkiä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020

L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 1 L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 2 Sisällys 1 Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteet... 3 2 Ohjelman taustaa... 3 3 Toteutus... 4 4 Seinäjoen kaupungin lihavuusohjelman keskeiset teemat...

Lisätiedot

Miten voimme tukea perheen voimavaroja

Miten voimme tukea perheen voimavaroja Miten voimme tukea perheen voimavaroja Perhe rakentaa yhdessä terveyttä ja hyvinvointia tukevan syömisen perustan Marjaana Lahti-Koski FT, ETM, dosentti Terveysjohtaja Suomen Sydänliitto ry Pieni ottaa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2 1977 1979

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti Tiedote Perhepäivähoitoon 2009-2010 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ Elämäntaidot Kari Seppänen Muokattu Sami Kalajan esityksestä Urheilijan hyvä päivä Minkälainen on Sinun hyvä päiväsi? q Uni / lepo q Herätys q Aamupala q Koulumatka q Liikuntatunnit

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot