POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Hankkeen nimi: Vetovoimainen ja Terveyttä Edistävä Terveydenhuolto (VeTe) Osahanke: Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen (VeTePO) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN LOPPURAPORTTI Virpi Kemppainen 1

2 1. Johdanto Potilasohjauksen systemaattinen kehittämistyö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä aloiteltiin elokuussa 2008 ja tuolloin kehittämislinjoiksi valittiin: (1) kolme potilasryhmää: masennus-, rintasyöpä- ja sydämen vajaatoimintapotilaat, (2) syksyllä 2008 aloitettiin pilottikoulutusryhmä Uusia innovaatioita potilasohjauksen kehittämiseen KYSissä ja alueella koulutus sosiaalija terveydenhuollon henkilöstölle sekä (3) uusien web-perusteisten potilasohjausmenetelmien kehittäminen. Nämä kehittämislinjat jatkuivat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä myös Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen kehittäminen (VeTePO) osahankkeessa (). Potilasohjauksen kehittämisen päätavoitteiden lisäksi PSSHP:n alueelle perustettiin Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE), joka päätavoitteina on potilas ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen potilasohjauksessa sekä potilasohjauksen vaikuttavuuden ja kehittämisen seuraaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Potilasohjauksen kehittämistyö (PSSHPn) alueella () keskittyi siis pääasiassa kolmeen potilasryhmään: masennus-, rintasyöpä- ja sydämenvajaatoimintapotilaisiin. Näihin kolmeen potilasryhmään nimettiin vuonna 2008 moniammatilliset pilottitiimit, joiden puheenjohtajina toimivat ylihoitajat ja pilottitiimien jäsenet olivat hoitohenkilöstön lisäksi lääkäreitä, fysioterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä niin erikoissairaanhoidosta kuin perusterveydenhuollosta. Moniammatillisten pilottitiimien tehtävänä oli tunnistaa keskeiset potilasohjauksen kehittämisalueet ko. potilasryhmässä ja lisäksi heidän tehtävänä oli pilotoida asiantuntijaryhmässä luotua ja hoitotyön prosessin mukaisesti etenevää yhtenäistä potilasohjausmallia. Pilottitiimit jatkuivat VeTePO hankkeessakin moniammatillisina ja jäsenet olivat sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä koko potilasohjauksen kehittämistyön tukena toimi ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata VeTePO projektia kokonaisuudessaan PSSHP:n alueella, tehdä päätökset ohjausryhmälle esitetyistä asioista. Ohjausryhmä arvioi projektin etenemistä, projektille asetettujen tavoitteiden, aikataulun ja tulosten saavuttamista. Ohjausryhmään kuuluivat Miettinen Merja KYS, hallintoylihoitaja (puheenjohtaja), Haatainen Kaisa KYS, Palvelualueen ylihoitaja, Kemppainen Virpi VeTePO projektikoordinaattori (sihteeri), Johtajaylilääkäri Penttinen Jorma, Savolainen Jorma Lapinlahden terveyskeskuslääkäri, Tyynelä-Korhonen Kristiina KYS erikoislääkäri, Vehviläinen-Julkunen Katri, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, professori, Wuorisalo Jyri Cel Amanzi, toimitusjohtaja, Saarinen Jari VeTe hanke hankejohtaja, Virkkunen Merja Lapinlahden terveyskeskus, johtava hoitaja, Turunen Hannele, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, professori ja laitoksen johtaja. Tässä loppuraportissa kuvataan potilasohjauksen kehittämistyötä ja saatuja tuloksia kolmen potilasryhmän sydämen vajaatoiminta, rintasyöpä ja masennuspotilaiden ohjaus kautta. 2

3 2. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyön kuvaus Masennus on keskeinen kansanterveysongelma ja siitä kärsii noin 5% suomalaisista (Masennuksen Käypähoito 2004). Masennuspotilaiden ohjauksessa on tärkeää huomioida, että masennus vaikuttaa usein potilaan kognitiivisiin taitoihin eli kykyyn vastaanottaa tietoa ja oppia uutta. Jotta masennuspotilaiden ohjaus on vaikuttavaa, sen tulee Koivusen ym. (2008) mukaan olla yksilön henkilökohtaisia voimavaroja tukevaa, yksilöllistä, havainnollista ja keskeisenä sisältönä tulee olla sairauden kanssa arkielämässä selviytyminen. Lisäksi erityisesti nuorille aikuisille masennuspotilaille sosiaalinen ryhmätuki on Richardsonin ym. (2009) mukaan tärkeä toipumista edistävä tekijä. Masennuspotilaan läheisten huomioiminen ohjauksessa on tärkeää potilaan toipumisen kannalta. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimin tavoitteena oli arvioida miten yleinen potilasohjauksen malli soveltuu moniammatillisen potilasohjauksen malliksi masennuspotilaiden hoidossa. Kehittämistiimin tavoitteena oli myös jäsentää ja kuvata masennuspotilaan ohjauksen sisältö yleisen mallin mukaisesti sähköiseksi Process Quide ohjausmalliksi. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimi työskenteli siten, että ohjausmallin sisällön tuottamisesta jaettiin tehtäviä kehittämistiimin jäsenten kesken. Tuotokset käytiin kokouksissa yhdessä läpi ja hyväksymisen jälkeen projektikoordinaattori vastasi dokumenttien viemisestä sähköiseen Process Quide versioon. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyön eteneminen ja aikataulu on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyön aikataulu ja eteneminen Masennuspotilaan ohjaus hoitoon osallistuvien ammattiryhmien näkökulmasta. Pohdittu, onko tällä hetkellä päällekkäisyyttä tai puuttuuko jokin osa-alue Masennuspotilaan ohjauksen osa-alueet; Masennuksesta selviytymisopas ja moniammatillinen työnjako Masennuspotilaan ohjausmallin rakenteen työstämisen aloittamien Masennuspotilaan ohjausmallin rakenteen työstäminen Masennuspotilaan ohjausmalli rakenteen työstäminen Masennuspotilaan ohjausmalli sisällön työstämisen aloittaminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen loppuun ja ohjausmallin pilotoinnin suunnittelu Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyötä tehtiin moniammatillisesti eri KYSin psykiatrian yksikköjen ja Kuopion kaupungin perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä. Työryhmätyöskentelyn alkuvaiheessa kuvattiin masennuspotilaan hoidon sisältöä erityisesti sairaalahoidon aikana. Kuvauksen perustana käytettiin toimintakäsikirjaan laadittuja masennuspotilaan hoidon tuotekuvauksia. 3

4 Potilastyöhön potilasohjaksen tueksi oli laadittu ennen VeTePO hanketta Masennuksesta selviytymisopas. Oppaan olivat työstäneet Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijat yhteistyössä KYSin asiantuntijoiden kanssa. Oppaassa kuvataan kuntoutumissuunnitelma, arjen selviytymissuunnitelma, masennuksen varomerkkejä, hätäsuunnitelma voinnin huononemisen varalle, kerrotaan lääkehoidon tärkeydestä ja kuvataan jakohoidon suunnitelman merkitystä. Opas on apuväline työntekijän ja potilaan yhteistyöhön. Potilas kirjaa työskentelyn edetessä omat suunnitelmansa oppaaseen. Masennuksesta Selviytymisopas on sairaalahoitopainotteinen ja niinpä se vaatii jatkotyöstämistä, jotta se toimisi tiedon siirron välineenä erikoissairaanhoidosta avo- ja jatkohoitoon. 2.1 Tehtävän organisaatio Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimin puheenjohtajana toimi koko kehittämistyön ajan ylihoitaja Pasi Kuosmanen. Pasi Kuosmanen (yh, KYS, kehittämistiimin pj) Eija Mäkipelto Tarja Saharinen Marja-Leena Kotikumpu Petri Vasilijev Riitta Sulku Anja Törrönen 2.2 Tulokset Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyössä saavutettiin seuraavat tulokset: 1) Mielenterveyden edistämisen alueellinen yhteistyöverkosto (MIDAS) otti tehtäväkseen masennuspotilaiden vertaistuen ja vertaisohjaajakoulutuksen kehittämisen. 2) Masennuspotilaan ohjaamisen tueksi on tehty sähköinen ohjausmalli Process Quide ohjelmalla. 3) Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimi kokosi jatkohoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista tietopaketin masennuspotilaan ohjausmalliin. 4) Uusi opas masennuspotilaan omahoidon tueksi on tekeillä. Uudessa omahoito-oppaassa on huomioitu sekä sairaala- että jatkohoito. 2.3 Arviointi Masennuspotilaan ohjauksen toteutumisesta PSSHP:n alueella saatiin palautetta Potilasohjauksen alueellisen yhteistyöverkoston (PAVE) kokouksessa , jonka masennuksen kokemuskouluttaja oli koonnut PSSHPn alueella toimista vertaistukiryhmistä. Palautteessa keskeisiksi puutteiksi seuraavat asiat: Potilaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti Tieto saatavilla olevista tuki- ja kuntoutusmuodoista sekä sosiaalietuuksista Mielenterveysongelmiin suhtautuminen/ei oteta vakavasti Yksilöllinen hoidon suunnittelu sairauden eri vaiheissa Omaisten ja tukiverkoston huomioiminen hoidon eri vaiheissa Vertaistuen ja vertaistukiryhmien puutteellinen saatavuus Mielenterveyspalvelujen puutteellinen koordinointi Hyvät ja toimivat ohjauskäytännöt sattumanvaraisia Vertaistukiryhmistä tuli seuraavat kehittämisehdotukset: Vaikuttamien lainsäädäntöön (Esim. kuntoutusterapia lakisääteiseksi) 4

5 Kuntoutuspalvelujen eri muotojen toimintamuotojen kehittäminen ja saatavuuden helpottaminen Kuntoutussuunnitelmien laatimisen tehostaminen Hoidon ja kuntoutuksen saumattomuuden parantaminen Moniammatillisuuden lisääminen potilaan hoitoprosessissa (Esim. yhteistyö mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kesken) Kolmannen sektorin rooli ja rahoituspohja palvelujen tuottajana Masennuksen nykyistä parempi tunnistaminen somaattisten sairauksien yhteydessä Ajallisesti masennuspotilaan ohjausmallin tekeminen oli jaksotettu noin puolelletoista vuodelle ja se oli riittävä aika mallin työstämiseen. Kehittämistyötä haittasi kehittämistiimin jäsenistön suuri vaihtuvuus ja osittainen sitoutumattomuus ohjausmallin tekemiseen. Masennuspotilaan ohjausmallin käyttöönotto vaatisi seuraavaksi henkilöstön koulutuksen mallin käyttöön, mutta sitä kehittämistiimi ei VeTePO hankkeen aikana suunnitellut tai tehnyt. Masennuspotilaan kehittämistyössä tehtiin yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. 2.4 Pohdinta Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimi sai aikaiseksi masennuspotilaan sähköisen ohjausmallin, jota voidaan käyttää sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa potilasohjauksen tukena. Jatkossa yksi merkittävä kehittämisen kohde tulee olemaan masennuksen tunnistaminen somaattisten sairauksien yhteydessä ja hoitoon ohjaus. Toisaalta kehittämiskohteena tulee olemaan vertaisohjaajakoulutuksen kehittäminen yhdessä PSSHP:n alueella toimivien mielenterveysyhdistysten ja seurojen kanssa. Liitteet: Liite 1 Masennuspotilaan ohjausmalli Lähteet: Depression käypä hoito Viitattu Rintasyöpäpotilaan potilasohjauksen kehittämistyön kuvaus Rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 4000 naista vuosittain. Rintasyöpä yleistyy koko ajan väestön ikääntymisen myötä (Rintasyövän Käypähoito 2007). Syöpään sairastuminen merkitsee yleensä pysyviä muutoksia ihmisen elämäntilanteessa ja vaatii sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen. Rintasyöpäpotilailla on todettu olevan suuri tiedon ja ohjauksen tarve heti rintasyövän diagnosoinnin jälkeen ja esimerkiksi O Brien ym. (2008) tutkimuksessa keskeisenä tutkimustuloksena oli, että terveydenhuollonhenkilöstöltä saadun tiedon ja ohjauksen lisäksi rintasyöpäpotilaat etsivät myös itsenäisesti aktiivisesti tietoa sairaudestaan ja hoidostaan. Rintasyöpäpotilaiden ohjauksessa korostuu psykososiaalinen tuki ja potilasohjauksella on sopeutumisen kannalta keskeinen merkitys. Tutkimusten mukaan rintasyöpäpotilaat hyötyvät sekä yksilö- että ryhmäohjauksesta (Calzone ym. 2005). Potilasohjauksella voidaan helpottaa sairauden oireita, parantaa potilaan elämänlaatua, auttaa potilasta tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä ja vähentämään sairaalahoidon tarvetta (Clyman ym. 2008). 5

6 Kehittämistiimi selvitti syksyllä 2008 rintasyövän potilasohjeet KYSin ohjerekisteristä, joita löytyi 52 kappaletta. Eri yksiköiden potilasohjeet olivat osin päällekkäisiä. Niinpä kehittämistiimin ensimmäinen tehtävä oli yhtenäistää ja päivittää ohjeet sekä karsia pois päällekkäiset ohjeet. Tämän työn jälkeen ohjerekisteriin jäi 24 rintasyöpäpotilaan potilasohjetta. Potilasohjauksen toteutumisesta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella kerättiin potilaiden kokemuksia Potilasohjauksen alueellisen yhteistyöverkoston (PAVE) toiminnan käynnistyttyä alkuvuonna Kokemuskouluttaja Leena Huuskonen kokosi rintasyöpäpotilaiden potilasohjauskokemuksia Siilinjärven ja Nilsiän vertaistukiryhmistä kirjeitse ja haastattelemalla. Vastauksia oli tullut hieman yli 20 kirjettä ja 3 haastattelua. Lisäksi Siilinjärven vertaistukiryhmäläiset olivat antaneet palautetta KYSin käyttöön ottamasta rintasyöpäpotilaan omahoitokansiosta. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyön tavoitteena oli tukea potilasta selviytymään sairaudesta niin, että hän pystyy jatkamaan elämäänsä hoitojen jälkeen mahdollisimman täysipainoisesti. Lisäksi tavoitteena oli henkilökunnan osaamisen lisääminen rintasyöpäpotilaiden ohjauksessa. Potilaan ja omaisten tarpeista lähtevä ohjaus oli keskeinen lähtökohta rintasyöpäpotilaan kehittämisessä. Ajan antamista potilaan kuunteluun ja tukemiseen pyrittiin lisäämään. Ensimmäisenä kehittämistehtävä oli moniammatillisen potilasohjauksen hahmottaminen rintasyöpäpotilaan hoitoketjussa eli missä kaikissa hoidon vaiheissa potilas saa ohjausta. Tämän jälkeen kuvattiin KYSin kirurgian poliklinikalla ja vuodeosastolla sekä syöpätautien poliklinikalla, vuodeosastolla ja sädehoidossa eri ammattiryhmien potilasohjauksen sisältö. Tässä huomattiin paljon päällekkäisyyttä, ja melkein kaikissa kokouksissa aina loppumetreille saakka käsiteltiin korjailtuja työnkuvauksia. Moniammatillisen potilasohjauksen työnkuvausten lisäksi kartoitettiin potilaalle hoidon eri vaiheissa annettavat kirjalliset potilasohjeet. Ohjeiden uudelleen tarkastelussa tuli esille potilasohjekansion tarpeellisuus. Potilaalle päätettiin antaa kirurgian poliklinikalla kansio, johon laitetaan sen hetkisen hoidon kannalta tärkeimmät kirjalliset ohjeet. Hoidon eri vaiheissa lisätään kansioon ohjeita ja lisäksi potilaalla on mahdollisuus käyttää kansiota henkilökohtaisena päiväkirjana rintasyövästä toipuessa. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistöitä jaettiin kehittämistiimin jäsenten kesken ja kokouksissa käytiin tuotokset yhdessä läpi sekä sovittiin yhdessä työskentelyn eteneminen. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyön eteneminen on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2: Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyön aikataulu ja eteneminen Päivämäärä Työsken Asiat ja eteneminen telytapa Käyty läpi eri ammattiryhmien hoidon eri vaiheissa antamaa potilasohjausta ja sen sisältöjä Potilasohjauksen kirjaamista rintasyöpäpotilas-casen avulla Eri ammattiryhmien potilasohjaukseen tarkennuksia Kirjallisten potilasohjeiden tarkastelun aloittaminen Potilaan ohjekansio Alustavan potilasohjausmallin tarkastelu Eri ammattiryhmien työnjaon selkeyttäminen ohjausmalliin Rintasyöpäpotilaille annettavat potilasohjeet listattu Koeversio potilaalle annettavasta potilaskansiosta, johon hän voi kerätä potilas- ja hoito-ohjeita koko hoidon ajan Rintasyöpäpotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella tehtynä valmis. 6

7 Suunniteltu kehittämistyön etenemistä vuonna Jatkossa tehdään tiiviimpää yhteistyötä Syöpäyhdistyksen ja alueellisen syöpähoitajaverkoston kanssa, esimerkiksi yhteisen alueellisen koulutuksen järjestäminen ja web-perusteisen ohjauksen kehittäminen yhteistyössä Syöpäyhdistyksen kanssa Opiskelijoiden opinnäytetyö idea. Kaksi Savonia AMK röntgenhoitaja opiskelijaa tekee opinnäytetyönään verkko-ohjausmateriaalin rintasyöpäpotilaan sädehoito vaiheeseen Yhteistyö palaveri Syöpäyhdistyksellä (sähköinen tukihenkilöportaali) Kehittämistiimille uusi puheenjohtaja edellisen jäädessä eläkkeelle Uuden puheenjohtajan perehdytys kehittämistyöhön ja puheenjohtajan tehtäviin Alueellisen koulutuspäivän suunnittelupalaveri Kevään 2011 kehittämistehtävien suunnittelu Yhteistyöpalaveri Pohjois-Savon syöpäyhdistyksellä(sähköinen tukihenkilöportaali) PAVEn palaute rintasyöpäpotilaiden ohjauskokemuksista käyty läpi syöpätautien poliklinikan ja syöpätautien osaston osastonhoitajien kanssa. He vievät potilaiden ohjauspalautteen yksikköjensä kehittämispäiviin Sähköisen tukihenkilöportaalin esittely, Kaija Karhusen kehittämistyön esittely (Potilaskeskeinen rintasyöpäpotilaan solusalpaajahoidon ohjaus) Koulutus Alueellinen rintasyövän hoidon ja ohjauksen koulutuspäivä. Osallistujia oli noin Seuraavan alueellisen koulutuksen suunnittelu ( ) Koulutus Syöpäyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksellä. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittäminen Syöpä 2020 potilaan polku Tapahtumakiertueella esitys Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämisestä KYSissä Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyötä tehtiin moniammatillisesti KYSin sisällä, mutta useita yrityksistä huolimatta kehittämistiimiin ei saatu mukaan perusterveydenhuollon edustusta. Sen sijaan rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kanssa. Tämän yhteistyön tärkeänä tavoitteena oli psyykkisen- ja vertaistuen lisääminen rintasyöpäpotilaan hoitopolulla. 3.1 Tehtävän kehittämistiimi Rintasyöpäpotilaan kehittämistiimi muodosti seuraavat henkilöt: Ritva Herve (pj/konservatiivinen, KYS) asti, joka jälkeen kehittämistiimin puheenjohtajana toimi Annmari Kainulainen (yh, KYS) Virva Asikainen (oh/3651, KYS) Päivi Huuskonen (aoh/4251, KYS), Piia Kajasviita-Haataja (erik.lääk./4251, KYS) Anita Lillvis (ft/4961, KYS) Leena Leppälä (sos.tt./2801, KYS) Päivi Virkki (oh/2211, KYS) Tiina Föhr (sh/2215, KYS) Sarianna Joukainen (erik.lääk./2211, KYS) Marjut Heiskanen (kl.opett., KYS) 7

8 3.2 Tulokset Rintasyöpäpotilaan kehittämistiimissä tehtiin useita toimenpiteitä rintasyöpäpotilaiden ohjauksen parantamiseksi: 1. Moniammatillisen yhteistyön selkeyttäminen potilasohjauksessa (Kirurgia, syöpätaudit, sädehoito: osasto ja PKL) 2. Potilaan hoidon kulun kuvaus KYS:issä Process Quidella. 3. Kirjallisten potilasohjeiden päivittäminen ja päällekkäisten ohjeiden karsiminen (potilasohjeet 52 -> n. 20 kpl). 4. Potilaille jaettavan potilasohjauskansion käyttöönotto. 5. Vertaiskouluttaminen (eri yksiköt kirurgia, syöpätaudit, sädehoito ja fysioterapeutti ovat käyneet kouluttamassa puolin ja toisin rintasyöpäpotilaan hoidosta ja ohjauksesta omassa yksikössä) 6. Sähköisen tukihenkilöporatalin kehittäminen yhdessä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen ja Cel Amanzin kanssa. 7. Syöpäyhdistyksen toiminnan tunnetuksi tekeminen KYSin syöpätautien osastolla. (Syöpäyhdistyksen pitämät tietoiskut syöpätautien osastolla kerran kuukaudessa) 8. Alueellinen koulutuspäivä vuosittain ajankohtaisesta rintasyöpäpotilaan hoitoon ja ohjaukseen liittyvästä teemasta. Ensimmäinen järjestettiin ja osallistujia oli n 60. Seuraava järjestetään Arviointi Potilasohjauksen toteutumisesta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella kerättiin potilaiden kokemuksia Potilasohjauksen alueellisen yhteistyöverkoston (PAVE) toiminnan käynnistyttyä alkuvuonna Kokemuskouluttaja Leena Huuskonen kokosi rintasyöpäpotilaiden potilasohjauskokemuksia Siilinjärven ja Nilsiän vertaistukiryhmistä kirjeitse ja haastattelemalla. Vastauksia oli tullut hieman yli 20 kirjettä ja 3 haastattelua. Lisäksi Siilinjärven vertaistukiryhmäläiset olivat antaneet palautetta KYSin käyttöön ottamasta rintasyöpäpotilaan omahoitokansiosta. Positiivinen palaute Henkilökunnan asenne: (Henkilökunta rauhallista, asiallista ja ystävällistä syöpäosastolla, syöpäpoliklinikalla sekä sädehoidossa ja röntgenhoidossa. Osastoilla tärkeää, että saa jakaa kokemuksia muiden sairastuneiden kanssa) Käytetty ammattislangi: (Lääkäri, jolla oli opiskelijoita mukana, selitti potilaan tilanteen ymmärrettävästi) Yhteydenoton mahdollisuus: (Tärkeää, että hoitavaan yksikköön voi ottaa yhteyttä virka-ajan ulkopuolella) Negatiivinen palaute Tiedonkulun ongelmat KYS terveyskeskus Syöpäyhdistys: (Kadonneet ja sekaisin olleet potilastiedot, erityisesti seuranta-aikana tiedonpuutetta kuka korvaa mammografiat) Kimppakyyti: jota joutuu odottamaan jopa 4h hoitojen jälkeen Parkkimaksut: (kalliita, jos tulee omalla autolla. Tietoa ilmaisista parkkipaikoista) Kiire: (Potilas ei viitsi kysyä mieltä askarruttavista asioista) Hoitavan henkilöstön vaihtuminen aiheuttaa potilaalle epävarmuutta Magneettikuvaukseen pääsy: hidasta ja magneettikoneen äänestä / melusta pitäisi informoida etukäteen Estrogeenihoidon sivuvaikutuksista tieto riittämätöntä Toiveet ja kehittämisehdotukset KYSille enemmän ryhmämuotoista potilasohjausta (Esim. Syöpäyhdistyksen toiminnan kertominen) Henkistä ja psyykkistä tukea tarvitaan enemmän (pitäisi olla mahdollisuus keskustella psykiatrisen hoitajan kanssa) 8

9 Leikkauksen jälkeiseen kuntoutusneuvontaan enemmän aikaa Ammattislangin välttäminen potilasohjauksessa Tiedonkulun parantaminen (KYS terveyskeskus - Syöpäyhdistys) Syöpäyhdistyksen toiminnasta tiedottamista parannettava Enemmän ohjausta Kelan korvausten hakemisesta Sytostaatti hoitohuone koetaan ahdistavan pieneksi Kylmähattu päässä istuvien on hankalaa istua matalaselkäisissä tuoleissa. Voisiko saada korkeaselkäisiä ja mukavampia tuoleja. Kylmähattu koetaan raskaaksi. Lääkärisuhteen pysyvyys hoitoprosessin ajan: (Potilailla tunne, ettei kukaan vastaa heidän hoidostaan kokonaisvaltaisesti, potilaan oireita ei saa väheksyä). Syöpädiagnoosia ei saa koskaan ilmoittaa potilaalle puhelimessa Hoitoprosessin alussa hoitohenkilöstöllä on riittävästi aikaa potilaan, mutta sairaalavaiheen jälkeen potilas jää helposti yksin. Potilaslähtöisyys: (Hoidon suunnittelu pitäisi tapahtua yhdessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa). Terveyskeskuksiin syövän hoitoon ja ohjaukseen osaamista hankkineita omahoitajija, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä Syöpäyhdistyksen kanssa. Saadun palautteen perusteella rintasyöpäpotilaiden ohjauksen kehittämistyössä tiivistettiin yhteistyötä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kanssa (tehtiin sähköinen tukihenkilöportaali ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen säännölliset käynnit syöpätautien osastolla) PAVEn rintasyöpäpotilaiden palaute on esitetty eri rintasyöpäpotilaita hoitavissa yksiköissä ja yksiköt ovat miettineet kehittämistoimenpiteitä yksiköissään. Rintasyöpäpotilaan sädehoitoon on tehty uusi potilasohjausmateriaali kahden Savonia AMK röntgenhoitajan opinnäytetyönä. Ensimmäinen alueellinen koulutus rintasyöpäpotilaan hoidosta ja ohjauksesta järjestettiin ja alueellinen koulutus tullaan järjestämään vuosittain. 3.4 Pohdinta Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyössä merkittävää oli moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen rintasyöpäpotilaan hoidossa ja ohjauksessa. Moniammatillista yhteistyötä tukee jatkossa alueellinen ja vuosittain toistuva koulutuspäivä. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen potilasohjausmateriaali saatettiin ajan tasalle, päällekkäistä materiaalia poistettiin ja esimerkiksi sädehoitovaiheeseen, josta ohjausmateriaali puuttui täysin, tuotettiin materiaalia ohjauksen tueksi. Suurena haasteena tulevaisuudessa on ohjausmallin pitäminen ajan tasalla ja päivitettynä sekä yhteistyön ylläpitäminen Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kanssa. Liitteet: Liite 2 Rintasyöpäpotilaan hoidon ja ohjausrungon kuvaus Pilotin koulutukset 2011: Alueellinen rintasyövän hoidon ja ohjauksen koulutuspäivä Syöpäyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksellä. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittäminen Syöpä 2020 potilaan polku Tapahtumakiertueella esitys Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämisestä KYSissä Lähteet: Calzone K.A., Prindiville S.A., Jourkiv O., Jenkins J., DeCarvalho M., Wallerstedt D.B., Lieweerh D.J., Steinberg S.M., Soballe P.W., Lipkowitz S., Klein P. & Kirsch I.R. (2005) Randomized comparison of group versus individual genetic education and counselling for familial breast and/or ovarian cancer. Journal of Clinical Oncology. 23 (15),

10 Clyman M.L., Boberg E.W. & Makoul G. (2008) The use of patient and provider perspectives to develop a patient-oriented website for women diagnosed with breast cancer. Patient Education and Counseling 72, O Brien A.M., Whelan J.T., Charles C., Ellis P.M., Gafni A., Lovrics P., Hasler A. & Dimitry S. (2008) Women s perceptions of their treatment decision-making about breast cancer treatment. Patient Education and Counseling. 73, Rintasyövän hoito ja seuranta Käypä hoito (2007) Viitattu Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön kuvaus Sydämen vajaatoiminta on yksi yleisimmistä kansansairauksista Suomessa. Kansaneläkelaitoksen vuoden 2009 sairasvakuutustilastojen mukaan Suomessa oli sydämen vajaatoimintalääkityksestä erityiskorvausta saavaa henkilöä (Kelan sairasvakuutustilasto 2009). Sydämen vajaatoiminnan tavallisimmat aiheuttajat ovat sepelvaltimotauti, verenpainetauti, sydämen läppäviat ja sydänlihassairaudet (ESC Guidelines 2008.) Sydämen vajaatoiminta on moninainen oireyhtymä, joka on yleensä seurausta jostakin verenkiertoelimistön sairaudesta tai sydämen rakenteellisista tai synnynnäisistä vioista. Sydämen vajaatoimintaan viittaavia oireita ovat väsyminen, hengenahdistus (levossa tai rasituksen yhteydessä) ja nesteen kertymisen merkit elimistössä (keuhkojen ja nilkkojen turvotus sekä nopea painon nousu). Oireet johtuvat vajaatoimintaisen sydämen riittämättömästä kyvystä vastata elimistön verenkierron tarpeisiin sekä ylimääräisen nesteen kertymisestä kehon ääreisosiin ja keuhkoihin. (ESC Guidelines 2008). Väestön ikääntyminen lisää väistämättä sydämen vajaatoimintaa sairastavien määrää ja hoidon tarvetta niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavia on 8-10 % yli 75-vuotiaista ja yli lähes puolet yli 80-vuotiaista. Sydämen vajaatoiminnan hoidossa keskeinen hoitotyön interventio on omahoidon ohjaus, jonka päätavoitteena tulee olla sairauden hallinta ja siten myös sekä kuolleisuuden sekä hoidosta aiheutuvien kustannusten väheneminen (Yu ym. 2006, Boren 2009, Jungers ym. 2009). Sydämen vajaatoimintapotilaat kokevat omahoidon ohjauksen puutteelliseksi erityisesti sairauden diagnosointivaiheessa ja heillä voi olla vaikeuksia ymmärtää sairaudestaan saamaansa tietoa (Barnes ym. 2006; Welstand ym. 2009). Esimerkiksi lääkehoitoon liittyvästä ohjauksesta jopa 40 % potilaista ymmärtää ohjauksen puutteellisesti tai ei ymmärrä lääkehoitoon liittyvää tietoa lainkaan, mikä johtaa lääkehoidon virheelliseen toteuttamiseen (Dickson & Riegel 2009). Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on lisäksi samanikäisiä terveitä henkilöitä enemmän ongelmia oppimisessa, mikä tarkoittaa esimerkiksi muistin, mieleen palauttamisen ja havaintokyvyn heikentymistä. Tämän on arveltu johtuvan sairaudesta johtuvasta heikentyneestä verenkierrosta aivojen alueella sekä masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta ja uupumuksesta. (Wolfe ym. 2006, Vogels ym. 2007). Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjauksessa korostuukin potilaan aktiivinen mukaanotto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sairautensa omahoitoon ja sen opetteluun (Wolfe ym. 2006). Sydämen vajaatoimintapotilaat kokevat tarvitsevansa tietoa sydämen vajaatoiminnan merkeistä ja oireista, lääkehoidosta ja sen toteutuksesta, ravitsemuksesta, aktiviteeteista ja sydämen vajaatoiminnan vaikutuksista psyykkiseen terveyteen (Clark & Lan 2004). Lisäksi he kaipaavat tukea ja ohjausta arjessa selviämiseen sekä selkeyttä terveydenhuollon ammattilaisten rooliin siirryttäessä sairaalasta avohoitoon (Welstand ym. 2009). 10

11 Hoitohenkilöstö toteuttaa tutkimusten mukaan sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjausta rutiininomaisesti ja hoitajien tieto- ja ohjaamistaitoperusta sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjauksesta on varsin heikko (Albert ym. 2002; Washburn & Hornberger 2008). Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyössä päätavoitteena oli sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun kuvaaminen moniammatillisesti ja sen käyttöönotto Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä. Lisäksi sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämisen tavoitteena oli yhtenäistää tämän potilasryhmän ohjausta sekä lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoja ja ohjausosaamista. Moniammatillisen sydämen vajaatoimintatiimin esikartoituksessa selvisi, että viidellä sairaanhoitopiirillä oli olemassa sydämen vajaatoimintaa sairastavan hoitoketju ja kolmessa yliopistosairaalassa työskenteli vajaatoimintahoitaja. Pohjois-Savon osalta esiselvityksessä kävi ilmi, että sairaanhoitopiiristä puuttuu yhteiset hoitokäytännöt ja verkosto tämän potilasryhmän hoidon koordinoimiseksi. Tiedonkulussa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä oli ongelmia, esimerkiksi epikriisit kulkivat hitaasti hoitopaikasta toiseen ja hoitopalautteet ohjautuivat hoidon järjestämisen näkökulmasta väärille henkilöille. Sydämen vajaatoiminnan potilasohjaus oli erittäin vähäistä ja siihen liittyvä potilasohjausmateriaali puuttui useasta paikasta lähes kokonaan. Lisäksi hoitavalla henkilökunnalla oli omasta mielestään huomattavia tiedollisia puutteita, ja perusterveydenhuollossa väestövastuun määrittelemä laaja työkenttä vähensi resursseja yhteen sairauteen kohdistuvaan syvälliseen perehtymiseen. Sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju: Hoitoketju tarkoittaa alueellista potilaan hoidosta tehtyä valtakunnallisiin hoitosuosituksiin perustuvaa suunnitelmaa, missä määritellään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaosta tietyn diagnoosiryhmän kohdalla. (Nuutinen 2000, Nuutinen ym. 2004). Sydämen vajaatoimintaa sairastavan hoidon kannalta ketjuajattelu on olennaisen tärkeää, koska sairauden kulun hallinta perustuu potilaan intensiiviselle ja pitkäaikaiselle itsehoidon tukemiselle sekä sairauden tilan seurannalle. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun tavoitteena on: 1. Kuvata sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidonporrastus Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin alueella 2. Saattaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien hoito vallitsevien Eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaiseksi. 3. Ehkäistä sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen määrän kasvua. 4. Kehittää sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilasohjausta, selkeyttää työnjakoa (erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) sekä parantaa henkilöstön potilasohjaustaitoja sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksessa. Hoitoketjua työstettiin moniammatillisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä sekä yhteisissä kokouksissa että kirjoitusryhmissä taulukossa 3 esitetyn aikataulun mukaisesti. 11

12 Taulukko 3. Hoitoketjun aikataulu: Päivämäärä Työmuoto Sisältö (2h) - Johdatus sydämen vajaatoiminnan hoitoketjuun - Koulutuspaketin suunnittelu lääkäreille ja sydänpotilaita hoitaville hoitajille. - Pohdittu nettipohjaista työvälinettä potilasohjaukseen, tavoitteena mahdollisimman henkilökohtaisesti potilasta koskettava lähestyminen. Tämä jäi vielä ajatuksen asteelle. - Ensimmäisen hoitoketjuversion työstäminen sydämen (2h) (2h) vajaatoimintapotilaan hoitoketjusta mukaillen Tampereen mallia. - Kirjoitustiimien työskentelyn edistymisen esittely - Terveyskeskusten koulutuskierrokset oli aloitettu. - Yhteistyökeskusteluja käyty Pohjois-Savon Sydänpiirin ja Jyri Wuorisalon kanssa nettipohjaisista sovelluksista terveysneuvontamateriaalien tuottamisessa. Neuvotteluja jatketaan. - Vajaatoimintahoitajan poliklinikka aloittaa syyskuun alussa, mutta suunnitelmat vielä kesken. - Kirjaaminen ja lähetekäytäntö: KYS:ssä menossa sähköisen hoitotyön lähetteen pilotointi, joka laajenee syksyllä. Lisäksi os pilotoidaan sähköistä jatkohoitolähetettä. - Taija Hujasen opinnäytetyön (sydämen vajaatoimintapotilaiden itsehoito ja elämänlaatu) aineistonkeruu oli alkanut. - Hoitoketjun yhteyshenkilöt eivät vielä Kuopion sekä muiden terveyskeskusten osalta selvillä. - Hoitoketjun mittarien selvittäminen vielä työn alla - Hoitoketjun tämän hetkinen versio käytiin kohdittain läpi. Korjattu versio hyväksyttiin lausuntokierroksille - Yhteistyö OYS:in kanssa: KYS on mukana Vete-hankkeessa, jonka yksi painopistealue on potilasohjauksen kehittäminen. Pohjois- Pohjanmaan shp hallinnoi hankkeen potilasohjausosiota. Yhdeksi painopistealueeksi on valittu sydämen vajaatoiminnan potilasohjauksen kehittäminen. - Hoitoketjun julkaisu: Selvitetty alustavasti missä sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju julkaistaan. - Tk-koulutuskierroksilla on ollut yhteensä 237 kuulijaa (lääkäreitä, eriasteisia hoitajia, fysioterapeutteja) tähän mennessä ja koulutuksia pidetty yhteensä 6 kappaletta (Kaavi-Juankoski, Sisä-Savo/Suonenjoki x2, Pielavesi-Keitele, Siilinjärvi-Maaninka sekä kardiologinen yksikkö). Sovittuna on Iisalmen alue ja Nilsiä sekä Kuopion alue. Jäljellä Varkaus, Kiuruvesi, Lapinlahti-Varpaisjärvi, Rautavaara ja Sonkajärvi. - Vastaanotto koulutukselle ja hoitoketjuajattelulle on vaihdellut positiivisesta hieman nihkeään. - Suurimpina ongelmina ovat nousseet tiedonkulku ja aluehoitaja-lääkäri malli, mikä on haasteellinen hoitoketjun perusajatuksille Alueellinen Sydämen vajaatoimintapotilaan hoito ja ohjaus PSSHP alueellinen (6h) koulutus koulutuspäivä ja sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun julkaisu Sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun julkaisu Terveysportissa Toukokuu 2011 Syksy 2011 Webropol kysely Sähköinen kysely PSSHP:n alueelle sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun päivittämiseksi Sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun päivittäminen Hoitoketju palautui lausuntokierrokselta , minkä jälkeen vajaatoimintatiimi päätti sen lopullisen julkaisutavan ja aikataulun. Lausunnon antajiksi valittiin keskeiset henkilöt KYSin ja sisätautien klinikan johdosta sekä sydänyksiköiden osastonlääkärit ja hoitajat. 12

13 Lisäksi lausuntoja pyydettiin niiden aluesairaaloiden sekä terveyskeskusten johtavilta lääkäreiltä ja johtavilta hoitajilta, joissa terveyskeskuskoulutuskiertue oli jo ehtinyt käydä kouluttamassa henkilökuntaa. Hoitoketju julkaistiin elokuussa 2010 Terveysportissa ja lisäksi se on saatavilla PSSHP:n intra-, extra- ja internetissä sekä paperiversiona KYSin monistamosta. Hoitoketjun päivittämiseksi on lähetetty webropol kysely PSSHP terveyskeskuksiin ja hoitoketju on tarkoitus päivittää vuoden 2011 aikana. Jotta hoitoketju saatiin käyttöön koko PSSHPn alueella, järjestettiin PSSHP:n terveyskeskuksiin koulutuskierros (Liite 1), jonka toteuttivat moniammatillisena tiiminä kardiologi, vajaatoimintahoitaja ja fysioterapeutti. Kansallinen hoitotyön suositus: Terveydenhuollon vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen ajantasaiseen tietoon. Hoitokäytännöt terveydenhuollossa kuitenkin vaihtelevat paljon eivätkä käytetyt hoito- ja ohjausmenetelmät aina vastaa niitä käytäntöjä, jotka tutkimusten mukaan ovat parhaita. Yksi väline käytäntöjen yhdenmukaistamiseen ovat kansalliset hoitotyön suositukset, joita Suomessa hallinnoi Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus). Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri yhdessä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa vastasi sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaukseen tehdystä kansallisesta hoitotyön suosituksesta: Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä. Hoitotyön suosituksen tarkoituksena on kuvata sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan omahoidon keskeisiä sisältöjä. Suositus on tarkoitettu kaikille sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjausta antaville hoitotyöntekijöille. Kansallisen hoitotyön suosituksen teon eteneminen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kansallisen hoitotyön suosituksen aikataulu ja eteneminen Päivämäärä Työmuoto Asiat/ tehtävät ja eteneminen kesä-elokuu (2009) Hoitotyön suosituksen valmistelu ja suunnittelutyö Hoitotyön tutkimussäätiön johtoryhmän kokous loka-joulukuu 2009 Tammimaaliskuu 2010 Hoitotyön suositussuunnitelman tarkentaminen Systemaattisten tiedonhakujen suunnittelu Hakemuksen ja suunnitelman teko hoitotyön suosituksen tekemiseksi sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjauksesta. Alustavia tiedonhakuja aiheesta. Hotuksen johtoryhmälle esitetty ehdotus hoitotyön suositukseksi aiheesta: Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidonohjaus. Hotuksen johtoryhmä hyväksyi aiheen. Hoitotyön suosituksen suunnitelmaa tarkennettiin ja siihen koottiin pj Tarja Kvist UEF (hoitotieteen laitos) johdolla työryhmä, jonka johon kuului vajaatoimintahoitajat: KYS, HUS, TAYS, KSSHP, OYS, kardiologi KYS, fysioterapeutti KSSHP sekä VeTePO projektikoordinaattori KYSistä. Yhteistyö Terveystieteiden keskuskirjasto (Terkko) informaatikon kanssa. Koetiedonhakuja Ensimmäinen Hakutulos 2240 viitettä tiedonhaku Koulutus Helsingissä Comprehensive JBI Systematic Review Training Programme kesä-lokakuu 2010 Ensimmäisen tiedonhaun viitteiden läpikäyntiä. Hoitotyön suosituksen aiheen rajaamista Tutkimusten arviointia marras-joulukuu 2010 Tutkimusten arviointia Hoitotyön suosituksen kirjoitusprosessin aloittaminen Uusintatiedonhaku Hakutulos 1805 viitettä 13

14 tammimaaliskuu 2010 Tutkimusten arviointia Hoitotyön suosituksen kirjoitusprosessi käynnissä Rajattu tiedonhaku Hakutulos 131 viitettä maalis-huhtikuu 2011 Tutkimusten arviointia Alustavien suosituslausekkeiden teko toukokuu 2011 Hoitotyön suosituksen lähettäminen lausuntokierrokselle. syys-lokakuu 2011 Hoitotyön suosituksen julkaisu Hoitotyön tutkimussäätiön protokollan mukaisesti Sähköinen sydämen vajaatoiminnan potilasohjausmalli: Koska esikartoituksessa kävi ilmi, että terveydenhuollon henkilöstöllä oli huomattavia tiedollisia ja taidollisia puutteita sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjauksessa, ohjauksen tueksi tehtiin sähköinen ohjausmalli Process Quide ohjelmalla. Sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjausmalli on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ammattilaiselle potilasohjauksen tueksi. Ohjausmalli oli pilotoitavana Iisalmen, Pielavesi-Keiteleen ja Lapinlahden terveyskeskuksiin ja palautteessa ohjausmalliin ei tullut mitään korjausehdotuksia vaan ohjausmalli sai pelkkää positiivista palautetta. Ohjausmalli sisältää ohjausmateriaalia ja siihen on kuvattu mm tietoa sydämen vajaatoiminnasta sairautena, sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen sisällöt, potilaan omahoidon osaamiskriteerit ja moniammatillinen työnjako ohjauksessa. Taulukossa 5 on esitetty sähköisen ohjausmallin tekemisen aikataulu ja eteneminen (2,5h) (2,5h) (2,5h) Taulukko 5. Sähköinen sydämen vajaatoiminnan ohjausmallin aikataulu ja eteneminen Päivämäärä Työmuoto Asiat/ Tehtävät ja eteneminen (2h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella (2h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella (2h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella (2h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella (3,5h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmallin työstäminen eteenpäin (Ohjausmallin sisällön tuottaminen) Toukokesäkuu 2010 Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmallin viimeistely ja pilotoinnin suunnittelu Sähköisen ohjausmallin esittely ja käyttökoulutus Sähköisen ohjausmallin esittely ja käyttökoulutus Sähköisen ohjausmallin esittely ja käyttökoulutus Sähköisen ohjausmallin pilotointi Pilotoinnin Webropol kysely Iisalmen terveyskeskuksen kanssa sovittu sydämen vajaatoimintapotilaan sähköisen potilasohjausmallin pilotoinnista Pielaveden terveyskeskuksen kanssa sovittu sydämen vajaatoimintapotilaan sähköisen potilasohjausmallin pilotoinnista Lapinlahden terveyskeskuksen kanssa sovittu sydämen vajaatoimintapotilaan sähköisen potilasohjausmallin pilotoinnista Sähköisen potilasohjausmallin pilotointi Iisalmen-, Pielavedenja Lapinlahden terveyskeskuksissa. Sähköistä sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmallia testasi omassa käytännön potilastyössään 31 terveydenhuollon 14

15 ammattilaista sekä vuodeosastoilla että vastaanottotyössä. Kehitetty ohjausmalli koettiin toimivaksi ja käyttökelpoiseksi sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksessa eikä siihen tullut parannusehdotuksia. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyötä tehtiin moniammatillisesti yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken koko PSSHPn alueella. Lisäksi kansallisessa hoitotyön suosituksessa tehtiin yhteistyötä valtakunnallisen vajaatoimintahoitaja verkoston kanssa. 4.1 Tehtävän organisaatio Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyöhän osallistuivat seuraavat jäsenet: Raija Hassinen, KYS Riitta Heikkinen, Kuopion kaupunki /Harjulan sairaala Eini Kajasmaa, KYS Virpi Kemppainen, KYS Mari Kiema, KYS Rauno Lappalainen, Lapinlahden tk Raakel Laukkanen, Keiteleen tk Pertti Lipponen, Kuopion kaupunki Leena Meinilä, KYS Heikki Miettinen, KYS Sari Moilanen, Kuopion kaupunki, tk Tiina Mäkeläinen, KYS Katri Ruotsalainen, KYS Juhani Sneck, VAS, KYS Hannele Turunen, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos 4.2 Tulokset Sydämen vajaatoimintapotilaan kehittämistiimissä saavutettiin useita hyviä käytänteitä ja malleja ohjauksen parantamiseksi. Näitä olivat: 1)Sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle 2) Kansallinen hoitotyön suositus: Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä 3)Sähköinen sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmalli. Malli löytyy Internet osoitteesta: 4) Sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tueksi tehtiin omahoitokirja, joka on otettu käyttöön Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa 5) Luotiin vajaatoimintahoitajan (asiantuntija sairaanhoitaja) toimenkuva KYSiin. Vajaatoimintahoitajan tehtävänkuvassa keskeistä on potilasohjaus ja sen kehittäminen 4.3 Arviointi Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen toteutumisesta PSSHP:n alueella saatiin palautetta Potilasohjauksen alueellisen yhteistyöverkoston (PAVE) kokouksessa Sydämen vajaatoiminnan kokemuskouluttajat olivat keränneet palautetta vertaistukiryhmistä. Palautteesta kävi ilmi, että sydämen vajaatoimintapotilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Palautteessa tuli esille seuraavia asioita: Positiivinen palaute Henkilökunnalla positiivinen asenne KYS - terveyskeskus tiedonkulussa ei ollut koettu olevan ongelmia Jälkihoitoon kotona tai terveyskeskuksessa oltiin yleensä tyytyväisiä 15

16 Hoitosuunnitelmaan, tehtyjen toimenpiteiden tulosten tiedottamiseen oltiin tyytyväisiä Hoitohenkilökunnan riittävyyteen oltiin pääosin tyytyväisiä Negatiivinen palaute Kelan avustusten ja korvausten ohjauksessa suuria puutteita (lääkekorvaukset, B- todistus) Henkisen ja psyykkisen tuen puute Kuntoutuksen eri muodot, sopeutumisvalmennus ja kurssit, yhdistysten toiminnasta tiedottaminen puutteellista PAVEssa saadun palautteen perusteella kehittämistiimi on panostanut erityisesti potilasohjauksen parantamiseen ja potilaiden tiedonsaannin lisääntymiseen sosiaaliturvan osalta. Lisäksi kehittämistiimi on aloittanut yhteistyön hammasklinikan kanssa tavoitteena parantaa sydämen vajaatoimintapotilaiden hammas- ja suun terveyttä. 4.4 Pohdinta Sydämen vajaatoimintapotilaan kehittämistiimi sai paljon aikaiseksi sekä henkilökuntaan että vajaatoimintapotilaisiin kohdistuvia potilasohjauksen kehittämistoimenpiteitä, joilla parannettiin potilasohjausta. Kehittämistiimi on erittäin motivoitunut jatkamaan potilasohjauksen kehittämistyötä VeTePO hankkeen jälkeenkin ja he ovat esimerkiksi päivittämässä sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjua syksyllä Lisäksi he itse tunnistavat jatkuvasti hoitotyön käytännössä sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaukseen liittyviä kehittämistarpeita ja vastaavat itsenäisesti parantamistoimenpiteistä. Liitteet: Liite 3 Sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Liite 4 Kansallinen hoitotyön suositus: Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä Liite 5 Sähköinen sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmalli. Malli löytyy Internet osoitteesta: Liite 6 Sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tueksi tehtiin omahoitokirja, joka on otettu käyttöön Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa Liite 7 Luotiin vajaatoimintahoitajan (asiantuntija sairaanhoitaja) toimenkuva KYSiin Liite 8 Sydämen vajaatoiminnan koulutukset Liite 9 Hoitotieteellisen konferenssin (2010) posteri Liite 10 ESC Europen Heart Failure (2011) konferenssi posteri Lähteet: Albert N.M., Collier S., Sumodi V., Wilkinson S., Hammel J.P., Vopat L., Willis C. & Bittel B. (2002) Nurses knowledge of heart failure education principles. Heart & Lung 31(2), American Heart Association State of science: Promoting self-care in patient with heart failure. Circulation 120, Barnes S., Gott M., Payne S., Seamark D., Parker C., Gariballa S. & Small N. (2006) Communication in heart failure: perspectives from older people and primary care professionals. Health and Social Care in the Community 14(6), Boyde M., Tuckett A., Peters R., Thompson D.R., Turnet C. & Stewart S. (2009) Learning style and learning needs of heart failure patients (The Need2Know-HF patient study). European Journal of Cardiovascular Nursing 8, Clark J.C. & Lan V.M. (2004) Heart failure patient learning needs after hospital discharge. Applied Nursing Research 17(4), Dickson V.V. & Riegel B. (2009) Are we teaching what patients need to know? Building skills in heart failure self-care. Heart Lung 38(83),

17 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure European Heart Journal 10, 1093 pp Frederics, S., Beanlands, H., Spalding K. & Da Silva M. (2010) Effects of the characteristics of teaching on the outcomes of heart failure patient education interventions : A systematic review. European Journal of Cardiovascular Nursing 9, Jungers C.Y., Hoke L., Byrnes J. & Riegel B. (2009) Why do elders delay responding to heart failure symptoms? Nursing Research 58(4), Washburn S.C., Hornberger C.A (2008) Nurse educator guidelines for the management of heart failure. The Journal of Continuing Education in Nursing 39(6), Washburn S.C., Hornberger C.A., Klutman A. & Skinner L. (2005) Nurses knowledge of heart failure education topics as reported in a small Midwestern community hospital. Journal of Cardiovascular Nursing 20(3), Wehby D. Brenner P. (1999) Perceived learning needs of patients with heart failure. Heart & Lung 28(1), Welstand J., Carson A. & Rutherford P. (2009) Living with heart failure: An integrative review. International Journal of Nursing Studies 46, Wolfe R., Worrall-Carter L., Foister K., Kekes N. & Howe V. (2006) Assessment of cognitive function in heart failure patients. European Journal of Cardiovascular Nursing 5, Yu D.S.F., Thompson D.R. & Lee D.T.F. (2006) Disease management programmes for older people with heart failure: crucial characteristics which improve post-discharge outcomes. European Heart Journal 27(5),

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Anne Ryhänen TtM, röntgenhoitaja, TtT-opiskelija Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi HOITOPOLKU Suomenkielisessä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

KYS:n potilasturvallisuus työryhmä

KYS:n potilasturvallisuus työryhmä Kuinka potilasturvallisuus huomioidaan uudessa organisaatiossa ja hoitoprosesseissa? Jari Saarinen, L, tm, hankejohtaja ee-hanke arja ervo-heikkinen, t, projektipäällikkö ee hanke Merja Miettinen, dosentti,

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi ABSTRAKTI Hoitotyön yhteenveto on yksi laadun kehittämisen väline hoitotyön laadun lisäämiseen ja potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot