POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Hankkeen nimi: Vetovoimainen ja Terveyttä Edistävä Terveydenhuolto (VeTe) Osahanke: Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen (VeTePO) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN LOPPURAPORTTI Virpi Kemppainen 1

2 1. Johdanto Potilasohjauksen systemaattinen kehittämistyö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä aloiteltiin elokuussa 2008 ja tuolloin kehittämislinjoiksi valittiin: (1) kolme potilasryhmää: masennus-, rintasyöpä- ja sydämen vajaatoimintapotilaat, (2) syksyllä 2008 aloitettiin pilottikoulutusryhmä Uusia innovaatioita potilasohjauksen kehittämiseen KYSissä ja alueella koulutus sosiaalija terveydenhuollon henkilöstölle sekä (3) uusien web-perusteisten potilasohjausmenetelmien kehittäminen. Nämä kehittämislinjat jatkuivat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä myös Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen kehittäminen (VeTePO) osahankkeessa (). Potilasohjauksen kehittämisen päätavoitteiden lisäksi PSSHP:n alueelle perustettiin Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE), joka päätavoitteina on potilas ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen potilasohjauksessa sekä potilasohjauksen vaikuttavuuden ja kehittämisen seuraaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Potilasohjauksen kehittämistyö (PSSHPn) alueella () keskittyi siis pääasiassa kolmeen potilasryhmään: masennus-, rintasyöpä- ja sydämenvajaatoimintapotilaisiin. Näihin kolmeen potilasryhmään nimettiin vuonna 2008 moniammatilliset pilottitiimit, joiden puheenjohtajina toimivat ylihoitajat ja pilottitiimien jäsenet olivat hoitohenkilöstön lisäksi lääkäreitä, fysioterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä niin erikoissairaanhoidosta kuin perusterveydenhuollosta. Moniammatillisten pilottitiimien tehtävänä oli tunnistaa keskeiset potilasohjauksen kehittämisalueet ko. potilasryhmässä ja lisäksi heidän tehtävänä oli pilotoida asiantuntijaryhmässä luotua ja hoitotyön prosessin mukaisesti etenevää yhtenäistä potilasohjausmallia. Pilottitiimit jatkuivat VeTePO hankkeessakin moniammatillisina ja jäsenet olivat sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä koko potilasohjauksen kehittämistyön tukena toimi ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata VeTePO projektia kokonaisuudessaan PSSHP:n alueella, tehdä päätökset ohjausryhmälle esitetyistä asioista. Ohjausryhmä arvioi projektin etenemistä, projektille asetettujen tavoitteiden, aikataulun ja tulosten saavuttamista. Ohjausryhmään kuuluivat Miettinen Merja KYS, hallintoylihoitaja (puheenjohtaja), Haatainen Kaisa KYS, Palvelualueen ylihoitaja, Kemppainen Virpi VeTePO projektikoordinaattori (sihteeri), Johtajaylilääkäri Penttinen Jorma, Savolainen Jorma Lapinlahden terveyskeskuslääkäri, Tyynelä-Korhonen Kristiina KYS erikoislääkäri, Vehviläinen-Julkunen Katri, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, professori, Wuorisalo Jyri Cel Amanzi, toimitusjohtaja, Saarinen Jari VeTe hanke hankejohtaja, Virkkunen Merja Lapinlahden terveyskeskus, johtava hoitaja, Turunen Hannele, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, professori ja laitoksen johtaja. Tässä loppuraportissa kuvataan potilasohjauksen kehittämistyötä ja saatuja tuloksia kolmen potilasryhmän sydämen vajaatoiminta, rintasyöpä ja masennuspotilaiden ohjaus kautta. 2

3 2. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyön kuvaus Masennus on keskeinen kansanterveysongelma ja siitä kärsii noin 5% suomalaisista (Masennuksen Käypähoito 2004). Masennuspotilaiden ohjauksessa on tärkeää huomioida, että masennus vaikuttaa usein potilaan kognitiivisiin taitoihin eli kykyyn vastaanottaa tietoa ja oppia uutta. Jotta masennuspotilaiden ohjaus on vaikuttavaa, sen tulee Koivusen ym. (2008) mukaan olla yksilön henkilökohtaisia voimavaroja tukevaa, yksilöllistä, havainnollista ja keskeisenä sisältönä tulee olla sairauden kanssa arkielämässä selviytyminen. Lisäksi erityisesti nuorille aikuisille masennuspotilaille sosiaalinen ryhmätuki on Richardsonin ym. (2009) mukaan tärkeä toipumista edistävä tekijä. Masennuspotilaan läheisten huomioiminen ohjauksessa on tärkeää potilaan toipumisen kannalta. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimin tavoitteena oli arvioida miten yleinen potilasohjauksen malli soveltuu moniammatillisen potilasohjauksen malliksi masennuspotilaiden hoidossa. Kehittämistiimin tavoitteena oli myös jäsentää ja kuvata masennuspotilaan ohjauksen sisältö yleisen mallin mukaisesti sähköiseksi Process Quide ohjausmalliksi. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimi työskenteli siten, että ohjausmallin sisällön tuottamisesta jaettiin tehtäviä kehittämistiimin jäsenten kesken. Tuotokset käytiin kokouksissa yhdessä läpi ja hyväksymisen jälkeen projektikoordinaattori vastasi dokumenttien viemisestä sähköiseen Process Quide versioon. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyön eteneminen ja aikataulu on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyön aikataulu ja eteneminen Masennuspotilaan ohjaus hoitoon osallistuvien ammattiryhmien näkökulmasta. Pohdittu, onko tällä hetkellä päällekkäisyyttä tai puuttuuko jokin osa-alue Masennuspotilaan ohjauksen osa-alueet; Masennuksesta selviytymisopas ja moniammatillinen työnjako Masennuspotilaan ohjausmallin rakenteen työstämisen aloittamien Masennuspotilaan ohjausmallin rakenteen työstäminen Masennuspotilaan ohjausmalli rakenteen työstäminen Masennuspotilaan ohjausmalli sisällön työstämisen aloittaminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen Masennuspotilaan ohjausmallin sisällön työstäminen loppuun ja ohjausmallin pilotoinnin suunnittelu Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyötä tehtiin moniammatillisesti eri KYSin psykiatrian yksikköjen ja Kuopion kaupungin perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä. Työryhmätyöskentelyn alkuvaiheessa kuvattiin masennuspotilaan hoidon sisältöä erityisesti sairaalahoidon aikana. Kuvauksen perustana käytettiin toimintakäsikirjaan laadittuja masennuspotilaan hoidon tuotekuvauksia. 3

4 Potilastyöhön potilasohjaksen tueksi oli laadittu ennen VeTePO hanketta Masennuksesta selviytymisopas. Oppaan olivat työstäneet Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijat yhteistyössä KYSin asiantuntijoiden kanssa. Oppaassa kuvataan kuntoutumissuunnitelma, arjen selviytymissuunnitelma, masennuksen varomerkkejä, hätäsuunnitelma voinnin huononemisen varalle, kerrotaan lääkehoidon tärkeydestä ja kuvataan jakohoidon suunnitelman merkitystä. Opas on apuväline työntekijän ja potilaan yhteistyöhön. Potilas kirjaa työskentelyn edetessä omat suunnitelmansa oppaaseen. Masennuksesta Selviytymisopas on sairaalahoitopainotteinen ja niinpä se vaatii jatkotyöstämistä, jotta se toimisi tiedon siirron välineenä erikoissairaanhoidosta avo- ja jatkohoitoon. 2.1 Tehtävän organisaatio Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimin puheenjohtajana toimi koko kehittämistyön ajan ylihoitaja Pasi Kuosmanen. Pasi Kuosmanen (yh, KYS, kehittämistiimin pj) Eija Mäkipelto Tarja Saharinen Marja-Leena Kotikumpu Petri Vasilijev Riitta Sulku Anja Törrönen 2.2 Tulokset Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistyössä saavutettiin seuraavat tulokset: 1) Mielenterveyden edistämisen alueellinen yhteistyöverkosto (MIDAS) otti tehtäväkseen masennuspotilaiden vertaistuen ja vertaisohjaajakoulutuksen kehittämisen. 2) Masennuspotilaan ohjaamisen tueksi on tehty sähköinen ohjausmalli Process Quide ohjelmalla. 3) Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimi kokosi jatkohoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista tietopaketin masennuspotilaan ohjausmalliin. 4) Uusi opas masennuspotilaan omahoidon tueksi on tekeillä. Uudessa omahoito-oppaassa on huomioitu sekä sairaala- että jatkohoito. 2.3 Arviointi Masennuspotilaan ohjauksen toteutumisesta PSSHP:n alueella saatiin palautetta Potilasohjauksen alueellisen yhteistyöverkoston (PAVE) kokouksessa , jonka masennuksen kokemuskouluttaja oli koonnut PSSHPn alueella toimista vertaistukiryhmistä. Palautteessa keskeisiksi puutteiksi seuraavat asiat: Potilaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti Tieto saatavilla olevista tuki- ja kuntoutusmuodoista sekä sosiaalietuuksista Mielenterveysongelmiin suhtautuminen/ei oteta vakavasti Yksilöllinen hoidon suunnittelu sairauden eri vaiheissa Omaisten ja tukiverkoston huomioiminen hoidon eri vaiheissa Vertaistuen ja vertaistukiryhmien puutteellinen saatavuus Mielenterveyspalvelujen puutteellinen koordinointi Hyvät ja toimivat ohjauskäytännöt sattumanvaraisia Vertaistukiryhmistä tuli seuraavat kehittämisehdotukset: Vaikuttamien lainsäädäntöön (Esim. kuntoutusterapia lakisääteiseksi) 4

5 Kuntoutuspalvelujen eri muotojen toimintamuotojen kehittäminen ja saatavuuden helpottaminen Kuntoutussuunnitelmien laatimisen tehostaminen Hoidon ja kuntoutuksen saumattomuuden parantaminen Moniammatillisuuden lisääminen potilaan hoitoprosessissa (Esim. yhteistyö mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kesken) Kolmannen sektorin rooli ja rahoituspohja palvelujen tuottajana Masennuksen nykyistä parempi tunnistaminen somaattisten sairauksien yhteydessä Ajallisesti masennuspotilaan ohjausmallin tekeminen oli jaksotettu noin puolelletoista vuodelle ja se oli riittävä aika mallin työstämiseen. Kehittämistyötä haittasi kehittämistiimin jäsenistön suuri vaihtuvuus ja osittainen sitoutumattomuus ohjausmallin tekemiseen. Masennuspotilaan ohjausmallin käyttöönotto vaatisi seuraavaksi henkilöstön koulutuksen mallin käyttöön, mutta sitä kehittämistiimi ei VeTePO hankkeen aikana suunnitellut tai tehnyt. Masennuspotilaan kehittämistyössä tehtiin yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. 2.4 Pohdinta Masennuspotilaan ohjauksen kehittämistiimi sai aikaiseksi masennuspotilaan sähköisen ohjausmallin, jota voidaan käyttää sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa potilasohjauksen tukena. Jatkossa yksi merkittävä kehittämisen kohde tulee olemaan masennuksen tunnistaminen somaattisten sairauksien yhteydessä ja hoitoon ohjaus. Toisaalta kehittämiskohteena tulee olemaan vertaisohjaajakoulutuksen kehittäminen yhdessä PSSHP:n alueella toimivien mielenterveysyhdistysten ja seurojen kanssa. Liitteet: Liite 1 Masennuspotilaan ohjausmalli Lähteet: Depression käypä hoito Viitattu Rintasyöpäpotilaan potilasohjauksen kehittämistyön kuvaus Rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 4000 naista vuosittain. Rintasyöpä yleistyy koko ajan väestön ikääntymisen myötä (Rintasyövän Käypähoito 2007). Syöpään sairastuminen merkitsee yleensä pysyviä muutoksia ihmisen elämäntilanteessa ja vaatii sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen. Rintasyöpäpotilailla on todettu olevan suuri tiedon ja ohjauksen tarve heti rintasyövän diagnosoinnin jälkeen ja esimerkiksi O Brien ym. (2008) tutkimuksessa keskeisenä tutkimustuloksena oli, että terveydenhuollonhenkilöstöltä saadun tiedon ja ohjauksen lisäksi rintasyöpäpotilaat etsivät myös itsenäisesti aktiivisesti tietoa sairaudestaan ja hoidostaan. Rintasyöpäpotilaiden ohjauksessa korostuu psykososiaalinen tuki ja potilasohjauksella on sopeutumisen kannalta keskeinen merkitys. Tutkimusten mukaan rintasyöpäpotilaat hyötyvät sekä yksilö- että ryhmäohjauksesta (Calzone ym. 2005). Potilasohjauksella voidaan helpottaa sairauden oireita, parantaa potilaan elämänlaatua, auttaa potilasta tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä ja vähentämään sairaalahoidon tarvetta (Clyman ym. 2008). 5

6 Kehittämistiimi selvitti syksyllä 2008 rintasyövän potilasohjeet KYSin ohjerekisteristä, joita löytyi 52 kappaletta. Eri yksiköiden potilasohjeet olivat osin päällekkäisiä. Niinpä kehittämistiimin ensimmäinen tehtävä oli yhtenäistää ja päivittää ohjeet sekä karsia pois päällekkäiset ohjeet. Tämän työn jälkeen ohjerekisteriin jäi 24 rintasyöpäpotilaan potilasohjetta. Potilasohjauksen toteutumisesta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella kerättiin potilaiden kokemuksia Potilasohjauksen alueellisen yhteistyöverkoston (PAVE) toiminnan käynnistyttyä alkuvuonna Kokemuskouluttaja Leena Huuskonen kokosi rintasyöpäpotilaiden potilasohjauskokemuksia Siilinjärven ja Nilsiän vertaistukiryhmistä kirjeitse ja haastattelemalla. Vastauksia oli tullut hieman yli 20 kirjettä ja 3 haastattelua. Lisäksi Siilinjärven vertaistukiryhmäläiset olivat antaneet palautetta KYSin käyttöön ottamasta rintasyöpäpotilaan omahoitokansiosta. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyön tavoitteena oli tukea potilasta selviytymään sairaudesta niin, että hän pystyy jatkamaan elämäänsä hoitojen jälkeen mahdollisimman täysipainoisesti. Lisäksi tavoitteena oli henkilökunnan osaamisen lisääminen rintasyöpäpotilaiden ohjauksessa. Potilaan ja omaisten tarpeista lähtevä ohjaus oli keskeinen lähtökohta rintasyöpäpotilaan kehittämisessä. Ajan antamista potilaan kuunteluun ja tukemiseen pyrittiin lisäämään. Ensimmäisenä kehittämistehtävä oli moniammatillisen potilasohjauksen hahmottaminen rintasyöpäpotilaan hoitoketjussa eli missä kaikissa hoidon vaiheissa potilas saa ohjausta. Tämän jälkeen kuvattiin KYSin kirurgian poliklinikalla ja vuodeosastolla sekä syöpätautien poliklinikalla, vuodeosastolla ja sädehoidossa eri ammattiryhmien potilasohjauksen sisältö. Tässä huomattiin paljon päällekkäisyyttä, ja melkein kaikissa kokouksissa aina loppumetreille saakka käsiteltiin korjailtuja työnkuvauksia. Moniammatillisen potilasohjauksen työnkuvausten lisäksi kartoitettiin potilaalle hoidon eri vaiheissa annettavat kirjalliset potilasohjeet. Ohjeiden uudelleen tarkastelussa tuli esille potilasohjekansion tarpeellisuus. Potilaalle päätettiin antaa kirurgian poliklinikalla kansio, johon laitetaan sen hetkisen hoidon kannalta tärkeimmät kirjalliset ohjeet. Hoidon eri vaiheissa lisätään kansioon ohjeita ja lisäksi potilaalla on mahdollisuus käyttää kansiota henkilökohtaisena päiväkirjana rintasyövästä toipuessa. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistöitä jaettiin kehittämistiimin jäsenten kesken ja kokouksissa käytiin tuotokset yhdessä läpi sekä sovittiin yhdessä työskentelyn eteneminen. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyön eteneminen on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2: Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyön aikataulu ja eteneminen Päivämäärä Työsken Asiat ja eteneminen telytapa Käyty läpi eri ammattiryhmien hoidon eri vaiheissa antamaa potilasohjausta ja sen sisältöjä Potilasohjauksen kirjaamista rintasyöpäpotilas-casen avulla Eri ammattiryhmien potilasohjaukseen tarkennuksia Kirjallisten potilasohjeiden tarkastelun aloittaminen Potilaan ohjekansio Alustavan potilasohjausmallin tarkastelu Eri ammattiryhmien työnjaon selkeyttäminen ohjausmalliin Rintasyöpäpotilaille annettavat potilasohjeet listattu Koeversio potilaalle annettavasta potilaskansiosta, johon hän voi kerätä potilas- ja hoito-ohjeita koko hoidon ajan Rintasyöpäpotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella tehtynä valmis. 6

7 Suunniteltu kehittämistyön etenemistä vuonna Jatkossa tehdään tiiviimpää yhteistyötä Syöpäyhdistyksen ja alueellisen syöpähoitajaverkoston kanssa, esimerkiksi yhteisen alueellisen koulutuksen järjestäminen ja web-perusteisen ohjauksen kehittäminen yhteistyössä Syöpäyhdistyksen kanssa Opiskelijoiden opinnäytetyö idea. Kaksi Savonia AMK röntgenhoitaja opiskelijaa tekee opinnäytetyönään verkko-ohjausmateriaalin rintasyöpäpotilaan sädehoito vaiheeseen Yhteistyö palaveri Syöpäyhdistyksellä (sähköinen tukihenkilöportaali) Kehittämistiimille uusi puheenjohtaja edellisen jäädessä eläkkeelle Uuden puheenjohtajan perehdytys kehittämistyöhön ja puheenjohtajan tehtäviin Alueellisen koulutuspäivän suunnittelupalaveri Kevään 2011 kehittämistehtävien suunnittelu Yhteistyöpalaveri Pohjois-Savon syöpäyhdistyksellä(sähköinen tukihenkilöportaali) PAVEn palaute rintasyöpäpotilaiden ohjauskokemuksista käyty läpi syöpätautien poliklinikan ja syöpätautien osaston osastonhoitajien kanssa. He vievät potilaiden ohjauspalautteen yksikköjensä kehittämispäiviin Sähköisen tukihenkilöportaalin esittely, Kaija Karhusen kehittämistyön esittely (Potilaskeskeinen rintasyöpäpotilaan solusalpaajahoidon ohjaus) Koulutus Alueellinen rintasyövän hoidon ja ohjauksen koulutuspäivä. Osallistujia oli noin Seuraavan alueellisen koulutuksen suunnittelu ( ) Koulutus Syöpäyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksellä. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittäminen Syöpä 2020 potilaan polku Tapahtumakiertueella esitys Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämisestä KYSissä Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyötä tehtiin moniammatillisesti KYSin sisällä, mutta useita yrityksistä huolimatta kehittämistiimiin ei saatu mukaan perusterveydenhuollon edustusta. Sen sijaan rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kanssa. Tämän yhteistyön tärkeänä tavoitteena oli psyykkisen- ja vertaistuen lisääminen rintasyöpäpotilaan hoitopolulla. 3.1 Tehtävän kehittämistiimi Rintasyöpäpotilaan kehittämistiimi muodosti seuraavat henkilöt: Ritva Herve (pj/konservatiivinen, KYS) asti, joka jälkeen kehittämistiimin puheenjohtajana toimi Annmari Kainulainen (yh, KYS) Virva Asikainen (oh/3651, KYS) Päivi Huuskonen (aoh/4251, KYS), Piia Kajasviita-Haataja (erik.lääk./4251, KYS) Anita Lillvis (ft/4961, KYS) Leena Leppälä (sos.tt./2801, KYS) Päivi Virkki (oh/2211, KYS) Tiina Föhr (sh/2215, KYS) Sarianna Joukainen (erik.lääk./2211, KYS) Marjut Heiskanen (kl.opett., KYS) 7

8 3.2 Tulokset Rintasyöpäpotilaan kehittämistiimissä tehtiin useita toimenpiteitä rintasyöpäpotilaiden ohjauksen parantamiseksi: 1. Moniammatillisen yhteistyön selkeyttäminen potilasohjauksessa (Kirurgia, syöpätaudit, sädehoito: osasto ja PKL) 2. Potilaan hoidon kulun kuvaus KYS:issä Process Quidella. 3. Kirjallisten potilasohjeiden päivittäminen ja päällekkäisten ohjeiden karsiminen (potilasohjeet 52 -> n. 20 kpl). 4. Potilaille jaettavan potilasohjauskansion käyttöönotto. 5. Vertaiskouluttaminen (eri yksiköt kirurgia, syöpätaudit, sädehoito ja fysioterapeutti ovat käyneet kouluttamassa puolin ja toisin rintasyöpäpotilaan hoidosta ja ohjauksesta omassa yksikössä) 6. Sähköisen tukihenkilöporatalin kehittäminen yhdessä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen ja Cel Amanzin kanssa. 7. Syöpäyhdistyksen toiminnan tunnetuksi tekeminen KYSin syöpätautien osastolla. (Syöpäyhdistyksen pitämät tietoiskut syöpätautien osastolla kerran kuukaudessa) 8. Alueellinen koulutuspäivä vuosittain ajankohtaisesta rintasyöpäpotilaan hoitoon ja ohjaukseen liittyvästä teemasta. Ensimmäinen järjestettiin ja osallistujia oli n 60. Seuraava järjestetään Arviointi Potilasohjauksen toteutumisesta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella kerättiin potilaiden kokemuksia Potilasohjauksen alueellisen yhteistyöverkoston (PAVE) toiminnan käynnistyttyä alkuvuonna Kokemuskouluttaja Leena Huuskonen kokosi rintasyöpäpotilaiden potilasohjauskokemuksia Siilinjärven ja Nilsiän vertaistukiryhmistä kirjeitse ja haastattelemalla. Vastauksia oli tullut hieman yli 20 kirjettä ja 3 haastattelua. Lisäksi Siilinjärven vertaistukiryhmäläiset olivat antaneet palautetta KYSin käyttöön ottamasta rintasyöpäpotilaan omahoitokansiosta. Positiivinen palaute Henkilökunnan asenne: (Henkilökunta rauhallista, asiallista ja ystävällistä syöpäosastolla, syöpäpoliklinikalla sekä sädehoidossa ja röntgenhoidossa. Osastoilla tärkeää, että saa jakaa kokemuksia muiden sairastuneiden kanssa) Käytetty ammattislangi: (Lääkäri, jolla oli opiskelijoita mukana, selitti potilaan tilanteen ymmärrettävästi) Yhteydenoton mahdollisuus: (Tärkeää, että hoitavaan yksikköön voi ottaa yhteyttä virka-ajan ulkopuolella) Negatiivinen palaute Tiedonkulun ongelmat KYS terveyskeskus Syöpäyhdistys: (Kadonneet ja sekaisin olleet potilastiedot, erityisesti seuranta-aikana tiedonpuutetta kuka korvaa mammografiat) Kimppakyyti: jota joutuu odottamaan jopa 4h hoitojen jälkeen Parkkimaksut: (kalliita, jos tulee omalla autolla. Tietoa ilmaisista parkkipaikoista) Kiire: (Potilas ei viitsi kysyä mieltä askarruttavista asioista) Hoitavan henkilöstön vaihtuminen aiheuttaa potilaalle epävarmuutta Magneettikuvaukseen pääsy: hidasta ja magneettikoneen äänestä / melusta pitäisi informoida etukäteen Estrogeenihoidon sivuvaikutuksista tieto riittämätöntä Toiveet ja kehittämisehdotukset KYSille enemmän ryhmämuotoista potilasohjausta (Esim. Syöpäyhdistyksen toiminnan kertominen) Henkistä ja psyykkistä tukea tarvitaan enemmän (pitäisi olla mahdollisuus keskustella psykiatrisen hoitajan kanssa) 8

9 Leikkauksen jälkeiseen kuntoutusneuvontaan enemmän aikaa Ammattislangin välttäminen potilasohjauksessa Tiedonkulun parantaminen (KYS terveyskeskus - Syöpäyhdistys) Syöpäyhdistyksen toiminnasta tiedottamista parannettava Enemmän ohjausta Kelan korvausten hakemisesta Sytostaatti hoitohuone koetaan ahdistavan pieneksi Kylmähattu päässä istuvien on hankalaa istua matalaselkäisissä tuoleissa. Voisiko saada korkeaselkäisiä ja mukavampia tuoleja. Kylmähattu koetaan raskaaksi. Lääkärisuhteen pysyvyys hoitoprosessin ajan: (Potilailla tunne, ettei kukaan vastaa heidän hoidostaan kokonaisvaltaisesti, potilaan oireita ei saa väheksyä). Syöpädiagnoosia ei saa koskaan ilmoittaa potilaalle puhelimessa Hoitoprosessin alussa hoitohenkilöstöllä on riittävästi aikaa potilaan, mutta sairaalavaiheen jälkeen potilas jää helposti yksin. Potilaslähtöisyys: (Hoidon suunnittelu pitäisi tapahtua yhdessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa). Terveyskeskuksiin syövän hoitoon ja ohjaukseen osaamista hankkineita omahoitajija, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä Syöpäyhdistyksen kanssa. Saadun palautteen perusteella rintasyöpäpotilaiden ohjauksen kehittämistyössä tiivistettiin yhteistyötä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kanssa (tehtiin sähköinen tukihenkilöportaali ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen säännölliset käynnit syöpätautien osastolla) PAVEn rintasyöpäpotilaiden palaute on esitetty eri rintasyöpäpotilaita hoitavissa yksiköissä ja yksiköt ovat miettineet kehittämistoimenpiteitä yksiköissään. Rintasyöpäpotilaan sädehoitoon on tehty uusi potilasohjausmateriaali kahden Savonia AMK röntgenhoitajan opinnäytetyönä. Ensimmäinen alueellinen koulutus rintasyöpäpotilaan hoidosta ja ohjauksesta järjestettiin ja alueellinen koulutus tullaan järjestämään vuosittain. 3.4 Pohdinta Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämistyössä merkittävää oli moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen rintasyöpäpotilaan hoidossa ja ohjauksessa. Moniammatillista yhteistyötä tukee jatkossa alueellinen ja vuosittain toistuva koulutuspäivä. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen potilasohjausmateriaali saatettiin ajan tasalle, päällekkäistä materiaalia poistettiin ja esimerkiksi sädehoitovaiheeseen, josta ohjausmateriaali puuttui täysin, tuotettiin materiaalia ohjauksen tueksi. Suurena haasteena tulevaisuudessa on ohjausmallin pitäminen ajan tasalla ja päivitettynä sekä yhteistyön ylläpitäminen Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kanssa. Liitteet: Liite 2 Rintasyöpäpotilaan hoidon ja ohjausrungon kuvaus Pilotin koulutukset 2011: Alueellinen rintasyövän hoidon ja ohjauksen koulutuspäivä Syöpäyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksellä. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittäminen Syöpä 2020 potilaan polku Tapahtumakiertueella esitys Rintasyöpäpotilaan ohjauksen kehittämisestä KYSissä Lähteet: Calzone K.A., Prindiville S.A., Jourkiv O., Jenkins J., DeCarvalho M., Wallerstedt D.B., Lieweerh D.J., Steinberg S.M., Soballe P.W., Lipkowitz S., Klein P. & Kirsch I.R. (2005) Randomized comparison of group versus individual genetic education and counselling for familial breast and/or ovarian cancer. Journal of Clinical Oncology. 23 (15),

10 Clyman M.L., Boberg E.W. & Makoul G. (2008) The use of patient and provider perspectives to develop a patient-oriented website for women diagnosed with breast cancer. Patient Education and Counseling 72, O Brien A.M., Whelan J.T., Charles C., Ellis P.M., Gafni A., Lovrics P., Hasler A. & Dimitry S. (2008) Women s perceptions of their treatment decision-making about breast cancer treatment. Patient Education and Counseling. 73, Rintasyövän hoito ja seuranta Käypä hoito (2007) Viitattu Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön kuvaus Sydämen vajaatoiminta on yksi yleisimmistä kansansairauksista Suomessa. Kansaneläkelaitoksen vuoden 2009 sairasvakuutustilastojen mukaan Suomessa oli sydämen vajaatoimintalääkityksestä erityiskorvausta saavaa henkilöä (Kelan sairasvakuutustilasto 2009). Sydämen vajaatoiminnan tavallisimmat aiheuttajat ovat sepelvaltimotauti, verenpainetauti, sydämen läppäviat ja sydänlihassairaudet (ESC Guidelines 2008.) Sydämen vajaatoiminta on moninainen oireyhtymä, joka on yleensä seurausta jostakin verenkiertoelimistön sairaudesta tai sydämen rakenteellisista tai synnynnäisistä vioista. Sydämen vajaatoimintaan viittaavia oireita ovat väsyminen, hengenahdistus (levossa tai rasituksen yhteydessä) ja nesteen kertymisen merkit elimistössä (keuhkojen ja nilkkojen turvotus sekä nopea painon nousu). Oireet johtuvat vajaatoimintaisen sydämen riittämättömästä kyvystä vastata elimistön verenkierron tarpeisiin sekä ylimääräisen nesteen kertymisestä kehon ääreisosiin ja keuhkoihin. (ESC Guidelines 2008). Väestön ikääntyminen lisää väistämättä sydämen vajaatoimintaa sairastavien määrää ja hoidon tarvetta niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavia on 8-10 % yli 75-vuotiaista ja yli lähes puolet yli 80-vuotiaista. Sydämen vajaatoiminnan hoidossa keskeinen hoitotyön interventio on omahoidon ohjaus, jonka päätavoitteena tulee olla sairauden hallinta ja siten myös sekä kuolleisuuden sekä hoidosta aiheutuvien kustannusten väheneminen (Yu ym. 2006, Boren 2009, Jungers ym. 2009). Sydämen vajaatoimintapotilaat kokevat omahoidon ohjauksen puutteelliseksi erityisesti sairauden diagnosointivaiheessa ja heillä voi olla vaikeuksia ymmärtää sairaudestaan saamaansa tietoa (Barnes ym. 2006; Welstand ym. 2009). Esimerkiksi lääkehoitoon liittyvästä ohjauksesta jopa 40 % potilaista ymmärtää ohjauksen puutteellisesti tai ei ymmärrä lääkehoitoon liittyvää tietoa lainkaan, mikä johtaa lääkehoidon virheelliseen toteuttamiseen (Dickson & Riegel 2009). Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on lisäksi samanikäisiä terveitä henkilöitä enemmän ongelmia oppimisessa, mikä tarkoittaa esimerkiksi muistin, mieleen palauttamisen ja havaintokyvyn heikentymistä. Tämän on arveltu johtuvan sairaudesta johtuvasta heikentyneestä verenkierrosta aivojen alueella sekä masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta ja uupumuksesta. (Wolfe ym. 2006, Vogels ym. 2007). Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjauksessa korostuukin potilaan aktiivinen mukaanotto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sairautensa omahoitoon ja sen opetteluun (Wolfe ym. 2006). Sydämen vajaatoimintapotilaat kokevat tarvitsevansa tietoa sydämen vajaatoiminnan merkeistä ja oireista, lääkehoidosta ja sen toteutuksesta, ravitsemuksesta, aktiviteeteista ja sydämen vajaatoiminnan vaikutuksista psyykkiseen terveyteen (Clark & Lan 2004). Lisäksi he kaipaavat tukea ja ohjausta arjessa selviämiseen sekä selkeyttä terveydenhuollon ammattilaisten rooliin siirryttäessä sairaalasta avohoitoon (Welstand ym. 2009). 10

11 Hoitohenkilöstö toteuttaa tutkimusten mukaan sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjausta rutiininomaisesti ja hoitajien tieto- ja ohjaamistaitoperusta sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjauksesta on varsin heikko (Albert ym. 2002; Washburn & Hornberger 2008). Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyössä päätavoitteena oli sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun kuvaaminen moniammatillisesti ja sen käyttöönotto Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä. Lisäksi sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämisen tavoitteena oli yhtenäistää tämän potilasryhmän ohjausta sekä lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoja ja ohjausosaamista. Moniammatillisen sydämen vajaatoimintatiimin esikartoituksessa selvisi, että viidellä sairaanhoitopiirillä oli olemassa sydämen vajaatoimintaa sairastavan hoitoketju ja kolmessa yliopistosairaalassa työskenteli vajaatoimintahoitaja. Pohjois-Savon osalta esiselvityksessä kävi ilmi, että sairaanhoitopiiristä puuttuu yhteiset hoitokäytännöt ja verkosto tämän potilasryhmän hoidon koordinoimiseksi. Tiedonkulussa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä oli ongelmia, esimerkiksi epikriisit kulkivat hitaasti hoitopaikasta toiseen ja hoitopalautteet ohjautuivat hoidon järjestämisen näkökulmasta väärille henkilöille. Sydämen vajaatoiminnan potilasohjaus oli erittäin vähäistä ja siihen liittyvä potilasohjausmateriaali puuttui useasta paikasta lähes kokonaan. Lisäksi hoitavalla henkilökunnalla oli omasta mielestään huomattavia tiedollisia puutteita, ja perusterveydenhuollossa väestövastuun määrittelemä laaja työkenttä vähensi resursseja yhteen sairauteen kohdistuvaan syvälliseen perehtymiseen. Sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju: Hoitoketju tarkoittaa alueellista potilaan hoidosta tehtyä valtakunnallisiin hoitosuosituksiin perustuvaa suunnitelmaa, missä määritellään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaosta tietyn diagnoosiryhmän kohdalla. (Nuutinen 2000, Nuutinen ym. 2004). Sydämen vajaatoimintaa sairastavan hoidon kannalta ketjuajattelu on olennaisen tärkeää, koska sairauden kulun hallinta perustuu potilaan intensiiviselle ja pitkäaikaiselle itsehoidon tukemiselle sekä sairauden tilan seurannalle. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun tavoitteena on: 1. Kuvata sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidonporrastus Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin alueella 2. Saattaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien hoito vallitsevien Eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaiseksi. 3. Ehkäistä sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen määrän kasvua. 4. Kehittää sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilasohjausta, selkeyttää työnjakoa (erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) sekä parantaa henkilöstön potilasohjaustaitoja sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksessa. Hoitoketjua työstettiin moniammatillisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä sekä yhteisissä kokouksissa että kirjoitusryhmissä taulukossa 3 esitetyn aikataulun mukaisesti. 11

12 Taulukko 3. Hoitoketjun aikataulu: Päivämäärä Työmuoto Sisältö (2h) - Johdatus sydämen vajaatoiminnan hoitoketjuun - Koulutuspaketin suunnittelu lääkäreille ja sydänpotilaita hoitaville hoitajille. - Pohdittu nettipohjaista työvälinettä potilasohjaukseen, tavoitteena mahdollisimman henkilökohtaisesti potilasta koskettava lähestyminen. Tämä jäi vielä ajatuksen asteelle. - Ensimmäisen hoitoketjuversion työstäminen sydämen (2h) (2h) vajaatoimintapotilaan hoitoketjusta mukaillen Tampereen mallia. - Kirjoitustiimien työskentelyn edistymisen esittely - Terveyskeskusten koulutuskierrokset oli aloitettu. - Yhteistyökeskusteluja käyty Pohjois-Savon Sydänpiirin ja Jyri Wuorisalon kanssa nettipohjaisista sovelluksista terveysneuvontamateriaalien tuottamisessa. Neuvotteluja jatketaan. - Vajaatoimintahoitajan poliklinikka aloittaa syyskuun alussa, mutta suunnitelmat vielä kesken. - Kirjaaminen ja lähetekäytäntö: KYS:ssä menossa sähköisen hoitotyön lähetteen pilotointi, joka laajenee syksyllä. Lisäksi os pilotoidaan sähköistä jatkohoitolähetettä. - Taija Hujasen opinnäytetyön (sydämen vajaatoimintapotilaiden itsehoito ja elämänlaatu) aineistonkeruu oli alkanut. - Hoitoketjun yhteyshenkilöt eivät vielä Kuopion sekä muiden terveyskeskusten osalta selvillä. - Hoitoketjun mittarien selvittäminen vielä työn alla - Hoitoketjun tämän hetkinen versio käytiin kohdittain läpi. Korjattu versio hyväksyttiin lausuntokierroksille - Yhteistyö OYS:in kanssa: KYS on mukana Vete-hankkeessa, jonka yksi painopistealue on potilasohjauksen kehittäminen. Pohjois- Pohjanmaan shp hallinnoi hankkeen potilasohjausosiota. Yhdeksi painopistealueeksi on valittu sydämen vajaatoiminnan potilasohjauksen kehittäminen. - Hoitoketjun julkaisu: Selvitetty alustavasti missä sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju julkaistaan. - Tk-koulutuskierroksilla on ollut yhteensä 237 kuulijaa (lääkäreitä, eriasteisia hoitajia, fysioterapeutteja) tähän mennessä ja koulutuksia pidetty yhteensä 6 kappaletta (Kaavi-Juankoski, Sisä-Savo/Suonenjoki x2, Pielavesi-Keitele, Siilinjärvi-Maaninka sekä kardiologinen yksikkö). Sovittuna on Iisalmen alue ja Nilsiä sekä Kuopion alue. Jäljellä Varkaus, Kiuruvesi, Lapinlahti-Varpaisjärvi, Rautavaara ja Sonkajärvi. - Vastaanotto koulutukselle ja hoitoketjuajattelulle on vaihdellut positiivisesta hieman nihkeään. - Suurimpina ongelmina ovat nousseet tiedonkulku ja aluehoitaja-lääkäri malli, mikä on haasteellinen hoitoketjun perusajatuksille Alueellinen Sydämen vajaatoimintapotilaan hoito ja ohjaus PSSHP alueellinen (6h) koulutus koulutuspäivä ja sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun julkaisu Sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun julkaisu Terveysportissa Toukokuu 2011 Syksy 2011 Webropol kysely Sähköinen kysely PSSHP:n alueelle sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun päivittämiseksi Sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun päivittäminen Hoitoketju palautui lausuntokierrokselta , minkä jälkeen vajaatoimintatiimi päätti sen lopullisen julkaisutavan ja aikataulun. Lausunnon antajiksi valittiin keskeiset henkilöt KYSin ja sisätautien klinikan johdosta sekä sydänyksiköiden osastonlääkärit ja hoitajat. 12

13 Lisäksi lausuntoja pyydettiin niiden aluesairaaloiden sekä terveyskeskusten johtavilta lääkäreiltä ja johtavilta hoitajilta, joissa terveyskeskuskoulutuskiertue oli jo ehtinyt käydä kouluttamassa henkilökuntaa. Hoitoketju julkaistiin elokuussa 2010 Terveysportissa ja lisäksi se on saatavilla PSSHP:n intra-, extra- ja internetissä sekä paperiversiona KYSin monistamosta. Hoitoketjun päivittämiseksi on lähetetty webropol kysely PSSHP terveyskeskuksiin ja hoitoketju on tarkoitus päivittää vuoden 2011 aikana. Jotta hoitoketju saatiin käyttöön koko PSSHPn alueella, järjestettiin PSSHP:n terveyskeskuksiin koulutuskierros (Liite 1), jonka toteuttivat moniammatillisena tiiminä kardiologi, vajaatoimintahoitaja ja fysioterapeutti. Kansallinen hoitotyön suositus: Terveydenhuollon vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen ajantasaiseen tietoon. Hoitokäytännöt terveydenhuollossa kuitenkin vaihtelevat paljon eivätkä käytetyt hoito- ja ohjausmenetelmät aina vastaa niitä käytäntöjä, jotka tutkimusten mukaan ovat parhaita. Yksi väline käytäntöjen yhdenmukaistamiseen ovat kansalliset hoitotyön suositukset, joita Suomessa hallinnoi Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus). Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri yhdessä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa vastasi sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaukseen tehdystä kansallisesta hoitotyön suosituksesta: Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä. Hoitotyön suosituksen tarkoituksena on kuvata sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan omahoidon keskeisiä sisältöjä. Suositus on tarkoitettu kaikille sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjausta antaville hoitotyöntekijöille. Kansallisen hoitotyön suosituksen teon eteneminen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kansallisen hoitotyön suosituksen aikataulu ja eteneminen Päivämäärä Työmuoto Asiat/ tehtävät ja eteneminen kesä-elokuu (2009) Hoitotyön suosituksen valmistelu ja suunnittelutyö Hoitotyön tutkimussäätiön johtoryhmän kokous loka-joulukuu 2009 Tammimaaliskuu 2010 Hoitotyön suositussuunnitelman tarkentaminen Systemaattisten tiedonhakujen suunnittelu Hakemuksen ja suunnitelman teko hoitotyön suosituksen tekemiseksi sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjauksesta. Alustavia tiedonhakuja aiheesta. Hotuksen johtoryhmälle esitetty ehdotus hoitotyön suositukseksi aiheesta: Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidonohjaus. Hotuksen johtoryhmä hyväksyi aiheen. Hoitotyön suosituksen suunnitelmaa tarkennettiin ja siihen koottiin pj Tarja Kvist UEF (hoitotieteen laitos) johdolla työryhmä, jonka johon kuului vajaatoimintahoitajat: KYS, HUS, TAYS, KSSHP, OYS, kardiologi KYS, fysioterapeutti KSSHP sekä VeTePO projektikoordinaattori KYSistä. Yhteistyö Terveystieteiden keskuskirjasto (Terkko) informaatikon kanssa. Koetiedonhakuja Ensimmäinen Hakutulos 2240 viitettä tiedonhaku Koulutus Helsingissä Comprehensive JBI Systematic Review Training Programme kesä-lokakuu 2010 Ensimmäisen tiedonhaun viitteiden läpikäyntiä. Hoitotyön suosituksen aiheen rajaamista Tutkimusten arviointia marras-joulukuu 2010 Tutkimusten arviointia Hoitotyön suosituksen kirjoitusprosessin aloittaminen Uusintatiedonhaku Hakutulos 1805 viitettä 13

14 tammimaaliskuu 2010 Tutkimusten arviointia Hoitotyön suosituksen kirjoitusprosessi käynnissä Rajattu tiedonhaku Hakutulos 131 viitettä maalis-huhtikuu 2011 Tutkimusten arviointia Alustavien suosituslausekkeiden teko toukokuu 2011 Hoitotyön suosituksen lähettäminen lausuntokierrokselle. syys-lokakuu 2011 Hoitotyön suosituksen julkaisu Hoitotyön tutkimussäätiön protokollan mukaisesti Sähköinen sydämen vajaatoiminnan potilasohjausmalli: Koska esikartoituksessa kävi ilmi, että terveydenhuollon henkilöstöllä oli huomattavia tiedollisia ja taidollisia puutteita sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjauksessa, ohjauksen tueksi tehtiin sähköinen ohjausmalli Process Quide ohjelmalla. Sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjausmalli on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ammattilaiselle potilasohjauksen tueksi. Ohjausmalli oli pilotoitavana Iisalmen, Pielavesi-Keiteleen ja Lapinlahden terveyskeskuksiin ja palautteessa ohjausmalliin ei tullut mitään korjausehdotuksia vaan ohjausmalli sai pelkkää positiivista palautetta. Ohjausmalli sisältää ohjausmateriaalia ja siihen on kuvattu mm tietoa sydämen vajaatoiminnasta sairautena, sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen sisällöt, potilaan omahoidon osaamiskriteerit ja moniammatillinen työnjako ohjauksessa. Taulukossa 5 on esitetty sähköisen ohjausmallin tekemisen aikataulu ja eteneminen (2,5h) (2,5h) (2,5h) Taulukko 5. Sähköinen sydämen vajaatoiminnan ohjausmallin aikataulu ja eteneminen Päivämäärä Työmuoto Asiat/ Tehtävät ja eteneminen (2h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella (2h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella (2h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella (2h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen mallinnus Process Quidella (3,5h) Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmallin työstäminen eteenpäin (Ohjausmallin sisällön tuottaminen) Toukokesäkuu 2010 Palaveri Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmallin viimeistely ja pilotoinnin suunnittelu Sähköisen ohjausmallin esittely ja käyttökoulutus Sähköisen ohjausmallin esittely ja käyttökoulutus Sähköisen ohjausmallin esittely ja käyttökoulutus Sähköisen ohjausmallin pilotointi Pilotoinnin Webropol kysely Iisalmen terveyskeskuksen kanssa sovittu sydämen vajaatoimintapotilaan sähköisen potilasohjausmallin pilotoinnista Pielaveden terveyskeskuksen kanssa sovittu sydämen vajaatoimintapotilaan sähköisen potilasohjausmallin pilotoinnista Lapinlahden terveyskeskuksen kanssa sovittu sydämen vajaatoimintapotilaan sähköisen potilasohjausmallin pilotoinnista Sähköisen potilasohjausmallin pilotointi Iisalmen-, Pielavedenja Lapinlahden terveyskeskuksissa. Sähköistä sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmallia testasi omassa käytännön potilastyössään 31 terveydenhuollon 14

15 ammattilaista sekä vuodeosastoilla että vastaanottotyössä. Kehitetty ohjausmalli koettiin toimivaksi ja käyttökelpoiseksi sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksessa eikä siihen tullut parannusehdotuksia. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyötä tehtiin moniammatillisesti yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken koko PSSHPn alueella. Lisäksi kansallisessa hoitotyön suosituksessa tehtiin yhteistyötä valtakunnallisen vajaatoimintahoitaja verkoston kanssa. 4.1 Tehtävän organisaatio Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyöhän osallistuivat seuraavat jäsenet: Raija Hassinen, KYS Riitta Heikkinen, Kuopion kaupunki /Harjulan sairaala Eini Kajasmaa, KYS Virpi Kemppainen, KYS Mari Kiema, KYS Rauno Lappalainen, Lapinlahden tk Raakel Laukkanen, Keiteleen tk Pertti Lipponen, Kuopion kaupunki Leena Meinilä, KYS Heikki Miettinen, KYS Sari Moilanen, Kuopion kaupunki, tk Tiina Mäkeläinen, KYS Katri Ruotsalainen, KYS Juhani Sneck, VAS, KYS Hannele Turunen, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos 4.2 Tulokset Sydämen vajaatoimintapotilaan kehittämistiimissä saavutettiin useita hyviä käytänteitä ja malleja ohjauksen parantamiseksi. Näitä olivat: 1)Sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle 2) Kansallinen hoitotyön suositus: Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä 3)Sähköinen sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmalli. Malli löytyy Internet osoitteesta: 4) Sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tueksi tehtiin omahoitokirja, joka on otettu käyttöön Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa 5) Luotiin vajaatoimintahoitajan (asiantuntija sairaanhoitaja) toimenkuva KYSiin. Vajaatoimintahoitajan tehtävänkuvassa keskeistä on potilasohjaus ja sen kehittäminen 4.3 Arviointi Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen toteutumisesta PSSHP:n alueella saatiin palautetta Potilasohjauksen alueellisen yhteistyöverkoston (PAVE) kokouksessa Sydämen vajaatoiminnan kokemuskouluttajat olivat keränneet palautetta vertaistukiryhmistä. Palautteesta kävi ilmi, että sydämen vajaatoimintapotilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Palautteessa tuli esille seuraavia asioita: Positiivinen palaute Henkilökunnalla positiivinen asenne KYS - terveyskeskus tiedonkulussa ei ollut koettu olevan ongelmia Jälkihoitoon kotona tai terveyskeskuksessa oltiin yleensä tyytyväisiä 15

16 Hoitosuunnitelmaan, tehtyjen toimenpiteiden tulosten tiedottamiseen oltiin tyytyväisiä Hoitohenkilökunnan riittävyyteen oltiin pääosin tyytyväisiä Negatiivinen palaute Kelan avustusten ja korvausten ohjauksessa suuria puutteita (lääkekorvaukset, B- todistus) Henkisen ja psyykkisen tuen puute Kuntoutuksen eri muodot, sopeutumisvalmennus ja kurssit, yhdistysten toiminnasta tiedottaminen puutteellista PAVEssa saadun palautteen perusteella kehittämistiimi on panostanut erityisesti potilasohjauksen parantamiseen ja potilaiden tiedonsaannin lisääntymiseen sosiaaliturvan osalta. Lisäksi kehittämistiimi on aloittanut yhteistyön hammasklinikan kanssa tavoitteena parantaa sydämen vajaatoimintapotilaiden hammas- ja suun terveyttä. 4.4 Pohdinta Sydämen vajaatoimintapotilaan kehittämistiimi sai paljon aikaiseksi sekä henkilökuntaan että vajaatoimintapotilaisiin kohdistuvia potilasohjauksen kehittämistoimenpiteitä, joilla parannettiin potilasohjausta. Kehittämistiimi on erittäin motivoitunut jatkamaan potilasohjauksen kehittämistyötä VeTePO hankkeen jälkeenkin ja he ovat esimerkiksi päivittämässä sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjua syksyllä Lisäksi he itse tunnistavat jatkuvasti hoitotyön käytännössä sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaukseen liittyviä kehittämistarpeita ja vastaavat itsenäisesti parantamistoimenpiteistä. Liitteet: Liite 3 Sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Liite 4 Kansallinen hoitotyön suositus: Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä Liite 5 Sähköinen sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmalli. Malli löytyy Internet osoitteesta: Liite 6 Sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tueksi tehtiin omahoitokirja, joka on otettu käyttöön Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa Liite 7 Luotiin vajaatoimintahoitajan (asiantuntija sairaanhoitaja) toimenkuva KYSiin Liite 8 Sydämen vajaatoiminnan koulutukset Liite 9 Hoitotieteellisen konferenssin (2010) posteri Liite 10 ESC Europen Heart Failure (2011) konferenssi posteri Lähteet: Albert N.M., Collier S., Sumodi V., Wilkinson S., Hammel J.P., Vopat L., Willis C. & Bittel B. (2002) Nurses knowledge of heart failure education principles. Heart & Lung 31(2), American Heart Association State of science: Promoting self-care in patient with heart failure. Circulation 120, Barnes S., Gott M., Payne S., Seamark D., Parker C., Gariballa S. & Small N. (2006) Communication in heart failure: perspectives from older people and primary care professionals. Health and Social Care in the Community 14(6), Boyde M., Tuckett A., Peters R., Thompson D.R., Turnet C. & Stewart S. (2009) Learning style and learning needs of heart failure patients (The Need2Know-HF patient study). European Journal of Cardiovascular Nursing 8, Clark J.C. & Lan V.M. (2004) Heart failure patient learning needs after hospital discharge. Applied Nursing Research 17(4), Dickson V.V. & Riegel B. (2009) Are we teaching what patients need to know? Building skills in heart failure self-care. Heart Lung 38(83),

17 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure European Heart Journal 10, 1093 pp Frederics, S., Beanlands, H., Spalding K. & Da Silva M. (2010) Effects of the characteristics of teaching on the outcomes of heart failure patient education interventions : A systematic review. European Journal of Cardiovascular Nursing 9, Jungers C.Y., Hoke L., Byrnes J. & Riegel B. (2009) Why do elders delay responding to heart failure symptoms? Nursing Research 58(4), Washburn S.C., Hornberger C.A (2008) Nurse educator guidelines for the management of heart failure. The Journal of Continuing Education in Nursing 39(6), Washburn S.C., Hornberger C.A., Klutman A. & Skinner L. (2005) Nurses knowledge of heart failure education topics as reported in a small Midwestern community hospital. Journal of Cardiovascular Nursing 20(3), Wehby D. Brenner P. (1999) Perceived learning needs of patients with heart failure. Heart & Lung 28(1), Welstand J., Carson A. & Rutherford P. (2009) Living with heart failure: An integrative review. International Journal of Nursing Studies 46, Wolfe R., Worrall-Carter L., Foister K., Kekes N. & Howe V. (2006) Assessment of cognitive function in heart failure patients. European Journal of Cardiovascular Nursing 5, Yu D.S.F., Thompson D.R. & Lee D.T.F. (2006) Disease management programmes for older people with heart failure: crucial characteristics which improve post-discharge outcomes. European Heart Journal 27(5),

Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE)

Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) 29.6.2011 Virpi Kemppainen, TtM, sh AMK, Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) Taustaa: hanke, asiakaslähtöisyyden vahvistaminen potilasohjauksessa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen POTILAAN PARHAAKSI VALTAKUNNALLISESTI Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahankkeen loppuseminaari Oulu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, VeTePO -hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit

Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, VeTePO -hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 1(13) Näyttöön perustuvan vahvistaminen, VeTePO -hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit Taulukko 1a. Julkiset esitelmät, luennot, koulutustilaisuudet.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke Nilsiän ja Rautavaaran laitos- ja avohoitopalveluiden asiakkaiden ravitsemuksen ja toimintakyvyn parantamisen hanke Projektisihteeri Marjo Haataja 6.6.2008, 6 Lappeenranta IkäEnergia Miksi tämä hanke?

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus sh Tuula Ala-Aho, Neurologian pkl, OYS ELÄMÄ HALLUSSA EPILEPSIAN KANSSA - epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen alueellinen koulutus 24.9.2014 Taustaa 1.1-31.8.2014

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Terveydenhuollon atk-päivät 27.-28.5.2002 Anneli Ensio Projektipäällikkö Kuopion yliopistollinen sairaala Käytännön tieto tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke. (VeTePO) Yhteenvetoraportti

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke. (VeTePO) Yhteenvetoraportti 1(21) Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke (VeTePO) Yhteenvetoraportti (Raportti_R0) Kaija Lipponen 1 2(21) Tiivistelmä... 1

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot