K2 AAKKOSET. K KREIKKA, (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi)

Transkriptio

1 K2 AAKKOSET K KREIKKA, (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K2 YLEISTÄ, K2 Aakkoset, SISÄLLYSLUETTELO 1. Kreikan 24 kirjainta 2. Huomioita 3. Isot ja pienet kirjaimet 4. Gamma k-äänteiden edellä 5. Lyhyet ja pitkät vokaalit 6. Aspiroituneet äänteet 7. Loppusigma 8. Joota vokaalin edellä lainasanojen alussa 1

2 1. KOINEE-KREIKAN 24 KIRJAINTA latina heprea 1 Α α α λφα alfa a / aa A א 2 Β β βη τα beeta b B ב 3 Γ γ γα μμα gamma g / ŋ C, G ג 4 Δ δ δε λτα delta d D ד 5 Ε ε ε ψιλο ν epsiilon e E ה [6 Ϝ ϝ δι γαμμα digamma w] F ו 7 Ζ ζ ζη τα dzeeta dz Z ז 8 Η η η τα eeta ee H ח 9 Θ θ θη τα theeta th - ט 10 Ι ι ι ω τα joota i / ii / j I, J י 20 Κ κ κα ππα kappa k K כ 30 Λ λ λα μβδα lambda l L ל 40 Μ μ μυ myy m M מ 50 Ν ν νυ nyy n N נ 60 Ξ ξ ξι ksii ks X ס 70 Ο ο ο μικρο ν omiikron o / u O ע 80 Π π πι pii p P פ [90 Ϙ ϙ κο ππα koppa k] Q ק (100) 100 Ρ ρ ρ ω roo r R ר (200) 200 Σ σ σι γμα sigma s S ש (300) 300 Τ τ ταυ tau t T ת (400) 400 Υ υ υ ψιλο ν (h)ypsiilon y / yy / u U, V, W, Y 500 Φ φ φι fii f Χ χ χι khii kh Ψ ψ ψι psii ps Ω ω ω με γα oomega oo - 2

3 2. HUOMIOITA Epsiilon-, (h)ypsiilon- ja omiikron-kirjainten nimissä on pitkä i-vokaali. Digamma- ja koppa-kirjaimet eivät olleet enää koinee-kreikassa käytössä. Lukuina (6 ja 90) niitä on saatettu myöhemminkin käyttää. Dzeeta ääntyy "ohuena" d- ja soinnillisena s-äänteenä (dz). Pikkutheetalla (minuskelitheeta) on kaksi muotoa: θ / ϑ. Sigmalla on kaksi rinnakkaista muotoa: σι γμα tai σι γμα. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa käytetään lyhytvokaalista sigma-muotoa. Kaikki UT:n (h)ypsiilon-alkuiset sanat ääntyvät aspiroituneina eli hy-alkuisina. Myös kirjaimen nimi on oikeastaan "hypsiilon". Yleensä kuitenkin käytetään vakiintunutta yksinkertaistettua ypsilon-nimeä. Nykykreikassa osalla kirjaimista on erilainen äännearvo. Latinaisen kirjaimiston osittain erilainen aakkosjärjestys johtuu siitä, että aluksi kaikkia kreikan kirjaimia ei otettu käyttöön latinaa kirjoitettaessa. Myöhemmin aakkostoon lisätyt kirjaimet (x, y, z) lisättiin aakkoston loppuun. 3. ISOT JA PIENET KIRJAIMET Keskiajan alkuun asti (noin 500 jkr.) käytössä olivat vain isot kirjaimet. Isoja kirjaimia kutsutaan joko nimellä majuskeli tai unsiaali. Teksti kirjoitettiin antiikin ajan loppuun asti "yhteen pötköön" (lectio continua, jatkuva lukeminen) eli sanat kirjoitettiin toisiinsa kiinni ilman sanavälejä; vain kappaleet oli erotettu toisistaan. Keskiajalla alettiin käyttää pieniä kirjaimia eli minuskeleja. Tekstiin lisättiin myös sanavälit, välimerkit, korko-, henkäys- ja muut lukumerkit sekä jaejako. Isot kirjaimet jäivät vain lukukappaleiden alkukirjaimiin, suorien lainausten alkuun sekä erisnimiin ja niistä johdettuihin adjektiiveihin (erisnimiadjektiivi, erisn.adj.). Huomaa, että jotkut meidän yleisnimiksi mieltämät sanat voivat kreikassa olla myös isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä (erisnimisubstantiivi, erisn.subst.). 3

4 Ναζαρα Nadzaraa erisn. paik. fem. (2x) Nasaret Ναζαρηνο ς Nadzareenos erisn.adj. (6x) nasaretilainen Και σαρ Kaisar erisn.subst. mask. (29x) keisari 4. GAMMA K-ÄÄNTEIDEN EDELLÄ Gamma äännetään k-äänteiden edellä äng-äänteenä (ŋ velaarinen nasaali). Kreikan k-äänteet: γ γα μμα κ κα ππα ξ ξι χ χι soinnillinen g soinniton k ks aspiroitunut eli henkäyksellinen kh α γγελος ο aŋgelos mask. (176x) enkeli α γκυρα η aŋkyyra fem. (4x) ankkuri Σφι γξ η Sfiŋks erisn.subst. fem. sfinksi (ihmispäinen leijona- tai hirviöpatsas, huomaa suku, ei esiinny UT:ssa) ε λε γχω eleŋkhoo (17x) saada vakuuttuneeksi, osoittaa syylliseksi, rangaista 5. LYHYET JA PITKÄT VOKAALIT E- ja o-äänteillä on oma kirjaimensa lyhyelle ja pitkälle vokaalille. A-, i- ja y-äänteillä on vain yksi merkki, jota käytetään sekä lyhyiden että pitkien vokaalien merkkinä. Usein näiden vokaalien oikean pituuden saa selville vain laajemmista sanakirjoista. lyhyt a Α α pitkä aa Α α (α = aa) lyhyt e Ε ε 4

5 pitkä ee Η η lyhyt i pitkä ii Ι ι Ι ι (ι = ii) lyhyt o Ο ο pitkä oo Ω ω lyhyt y Υ υ pitkä yy Υ υ (υ = yy) Oppi- ja sanakirjoissa vokaalin pituus voidaan merkitä diakriittisellä merkillä eli tarkkeella. Pitkän vokaalin merkki on makron-yläviiva: α = aa ι = ii υ = yy Vokaalin lyhyys voidaan taas merkitä breve-yläkaarella: α = a ι = i υ = y 6. ASPIROITUNEET ÄÄNTEET κ π τ χ φ θ aspiroitumattomat kirjaimet eli ei h-äännettä aspiroituneet kirjaimet eli h-äänne (henkäys) mukana Sanan eri taivutusmuodoissa voi vaihdella kirjaimen aspiroitumaton ja aspiroitunut muoto. 7. LOPPUSIGMA 5

6 Loppusigmaa käytetään silloin, kun se on sanan viimeisenä kirjaimena: ς σεισμο ς ο seismos mask. (14x) maanjäristys, myrsky 8. JOOTA VOKAALIN EDELLÄ LAINASANOJEN ALUSSA Seemiläisten nimien ja seemiläisistä kielistä lainattujen sanojen alussa joota lausutaan vokaalin edellä konsonanttisena j-äänteenä. Ιησου ς ο Jeesuus erisn. henk. (916x, Matt. 1:1) Jeesus (1x, Ap. t. 7:45) Joosua יש ו ע Jehoshua, יה ו ש ע hepr. Jeshua, "Jahve on pelastus, Jahve on tuottanut kertakaikkisen ja täydellisen pelastuksen" Ιωα ννης ο Jooannees erisn. henk. (135x) Johannes י ו ח נן Jehochanan, יה ו ח נן hepr. armosta, Jahve on armahtanut" ι ω τα το joota (1x, Matt. 5:18) joota {ioota} hepr. י וד jod, "käsi (sormista olkapäähän)" Jochanan, "Jahve on suonut Konsonantin edellä joota lausutaan kuitenkin vokaalina: Ισραη λ ο Israeel erisn. henk., paik. (68x) Israel י ש ר אל hepr. Israel [Jisrael], "hän taistelee Jumalaa vastaan, hän taistelee Jumalan kanssa, Jumala taistelee" 6