Hallituksen esitys HE 80/2015 vp

Transkriptio

1 1 (7) Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys HE 80/2015 vp JHL:n lausunnon keskeinen sisältö / HE varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta JHL esittää, että varhaiskasvatuslain 5 ja 5 a yhdistetään ja säädetään yhdessä pykälässä lapsiryhmien koko sekä henkilöstömitoitus niin päiväkotien kuin perhepäiväkotien osalta. Näiltä osin lasten päivähoidosta annetun asetuksen pykälät kumottaisiin. JHL esittää, että varhaiskasvatuslakiin esitettyjä muutoksia koskien 11a ja 11 b ei hyväksytä. Vuonna 2015 voimaan astunut varhaiskasvatuslaki korostaa varhaiskasvatusta lapsen oikeutena. Hallituksen suunnitelmat ovat uuden lain hengen, perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien komitean suositusten vastaisia, koska ne asettavat lapset eriarvoiseen asemaan heidän vanhempiensa elämäntilanteesta riippuen. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella saadaan aikaan vain varsin vaatimattomia ja lyhytaikaisia säästöjä. Kehitys voi olla päinvastainen. Varhaiskasvatuspalveluilla on suuri merkitys lasten vertaissuhteiden ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Laadukas palvelu voi merkittävällä tavalla suojata lasta monilta kasvuympäristön riskitekijöiltä ja varhaisessa vaiheessa varhaiskasvatus toimii lastensuojelun ennaltaehkäisevänä palveluna sekä tasaa sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Subjektiivisen oikeuden rajaamiseen ja esiopetuksen jälkeisen varhaiskasvatuksen järjestämisen toteuttamiseen vaikuttavia kaikkia tekijöitä ei ole tiedossa, joten taloudellisia vaikutuksia ei voi kattavasti arvioida. Vaikutusarvioinnissa on käytettävä ajantasaista tilastotietoa. Hallituksen esitys tulee lisäämään hallinnollista työtä ja muutoksenhakuja. Hallinnolliselle työn kustannukset on arvioitava lakiesityksen perusteluissa totuudenmukaisesti. Päiväkotien henkilöstön tehtäviin ei kuulu perheiden tai lasten huoltajien työllisyys- ja tulotietojen seuranta. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta, mitoituksen muuttamisesta sekä esiopetuksen jälkeisen varhaiskasvatustoiminnan korvaamisesta kerhotoiminnalla saattaa olla merkittävät henkilöstövaikutukset naisvaltaiselle alalle:

2 2 (7) Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys HE 80/2015 vp HE varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Varhaiskasvatuslain 5 ehdotettu muoto: JHL esittää, että varhaiskasvatuslain 5 ja 5 a yhdistetään ja säädetään yhdessä pykälässä lapsiryhmien koko sekä henkilöstömitoitus niin päiväkotien kuin perhepäiväkotien osalta. Näiltä osin lasten päivähoidosta annetun asetuksen pykälät kumottaisiin. Varhaiskasvatuksen ryhmä tulee muodostaa sekä tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoitoja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia, alle kolmevuotiaiden ryhmissä korkeintaan 12 ja kolme vuotta täyttäneiden ryhmissä korkeintaan 21 lasta. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005), sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 tai 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Kunta voi poiketa 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisessa hoidossa enempää kuin ryhmäkohtainen kokonaissuhdeluku edellyttää. Kokonaissuhdelukua ei voi ylittää suunnitellusti. Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. ( /329) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua lasta. ( /329) Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta.

3 3 (7) Kun perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti useampaa lasta kuin 2 momentissa säädetään, tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. ( /1282) Perustelumme ovat: Muutokset takaavat toteutuessaan sen, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoot pysyvät maltillisina. Näin lasten oikeus varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaiseen hoivaan, kasvatukseen ja opetukseen on mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti. Ryhmässä yhtäaikaisesti läsnä olevien lasten maksimimäärän lisääminen lakiin asettaa aiempaa selkeämmät ja helpommin tulkittavat rajat varhaiskasvatuksen lapsiryhmien suunnittelun pohjaksi. Tilapäiset ja lyhytaikaiset suhdeluvun ylitykset, jotka asetus aiemmin on mahdollistanut, tulevat vähenemään merkittävästi. Osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten korkeamman suhdeluvun poistaminen parantaa osa-aikaisten lasten asemaa ja vähentää eriarvoisuutta varhaiskasvatuspalveluissa. Yhdessä nämä ehdotukset takaavat koulutetuille varhaiskasvatuksen ammattilaisille mahdollisuuden antaa laadukasta ja yksilöllistä opetusta, kasvatusta ja hoivaa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusoikeus on lapsen oikeus (11a ja 11 b ) Vuonna 2015 voimaan astunut varhaiskasvatuslaki korostaa varhaiskasvatusta lapsen oikeutena. Hallituksen suunnitelmat ovat uuden lain hengen, perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien komitean suositusten vastaisia, koska ne asettavat lapset eriarvoiseen asemaan heidän vanhempiensa tai huoltajiensa elämäntilanteesta riippuen. Varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. JHL:n mielestä subjektiivisen oikeuden rajaamisella saadaan aikaan vain varsin vaatimattomia ja lyhytaikaisia säästöjä. Perustelumme ovat: Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia. Laadukas palvelu voi merkittävällä tavalla myös suojata lasta monilta kasvuympäristön riskitekijöiltä ja jo varhaisessa vaiheessa varhaiskasvatus toimii lastensuojelun ennaltaehkäisevänä palveluna. Varhaiskasvatukseen osallistuminen tasaa pohjoismaisten tutkimusten mukaan sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa, oppimisvalmiuksien luomisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä varhaiskasvatuspalveluilla on erittäin tärkeä tehtävä. Tämä tehtävä korostuu lähivuosina entisestään. Esimerkiksi vuoden 2014 lopussa Kuutoskuntien päivähoitoikäisistä lapsista 13,8 % ( lasta) oli vieraskielisiä lapsia. Vieraskielisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen edellyttää kunnissa resurssien suuntaamista esimerkiksi lasten kielen oppimisen tukemiseen, kulttuuriin integroimiseen ja koko perheen kanssa käytävän yhteistyön mahdollistamiseen (mm. tulkkauspalvelut, neuvonta, ohjaus jne.)

4 4 (7) Suomessa ei ole varaa jättää näiden lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen harkinnanvaraiseksi. Perheiden kotouttaminen on kokonaisuus, jossa iso rooli on myös lapsen kouluvalmiuksien luomisessa. Vieraskielisten päivähoitoikäisten lasten lukumäärä kuutoskaupungeissa vuoden lopussa (Lähde: Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 5/2015, Lasten päivähoito.) Yhdenvertaisuus Suomen perustuslain 6 :ssä säädetään kansalaisten oikeudesta yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen lapsilta, joiden vanhemmat ovat perhevapailla, kodinhoidontuella tai työttömänä, on syrjintää. Lapsella ei ole enää aitoa subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen, jos hänen oikeutensa laajuus riippuu vanhempien asemasta. Hallituksen on toimittava sen pohjalta, että perusoikeudet koskevat kaikkia lapsia. Lakiesityksen perusteluissa lapselle tarjottavaa vähimmäistasoa varhaiskasvatuksessa pidetään perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävänä. JHL:n mielestä linjaus on lasten oikeuksia ja lasten yhdenvertaista asemaa aliarvioivaa politiikkaa. Laki varhaiskasvatuksesta astui voimaan Laissa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Voimassa oleva laki ei erottele enää varhaiskasvatusta ja päivähoitoa toisistaan, joten lakimuutoksenkaan ei pidä johtaa tulkinnassaan harhaan. Lakimuutos romuttaa uuden lain tarkoituspykälän.

5 5 (7) Varhaiskasvatuslakiin esitetty 11 b lupaa esiopetukseen osallistuvalle lapselle osa-aikaisen oikeuden varhaiskasvatukseen, mikäli 11 a :n 1 momentissa säädetty laajempi oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu. Kuitenkin hallitus aikoo mahdollistaa kunnille sen, että esiopetuksessa olevan lapsen varhaiskasvatus voidaan toteuttaa maksullisena kerhotoimintana. Varhaiskasvatusoikeus ja vaikutusarvioinnit Esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on käytetty vuoden 2004 tilastoja kymmenen vuotta vanhaa aineistoa. Kattavaa tilastointia ei ole olemassa. Samoin esiopetuksen jälkeisen varhaiskasvatuksen järjestämisen toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ei ole vielä tiedossa, joten taloudellisia vaikutuksiakaan kokonaisuudesta ei voi kattavasti arvioida. Vaikutukset viranomaistoimintaan Tasa-arvovaikutukset Hallituksen esityksessä vaikutukset viranomaistoimintaan on käytännön toiminnan näkökulmasta epärealistisia. Ensinnäkin varhaiskasvatuksen järjestäjä eli kunta ei varaa päiväkotien / perhepäiväkotien henkilöstöä tai suunnittele heille työvuoroja. Tehtävä (tarvittavan henkilöstön varaaminen/työsvuorosuunnittelu) kuuluu esimiehelle, tosin useissa päiväkodeissa tehtävä on siirtynyt henkilöstölle itselleen. Toiseksi, yksityiskohtaisissa perusteluissa viranomaistoiminnan kuvaavat toiminnot mm. päätöksenteko, muutostenhaku, selvittämisvelvollisuudet, mahdolliset määräajat, toiminnan järjestäjän velvollisuus selvittää jne. edellyttävät hallinnollista työtä. Tämäkään työ ei JHL:n mielestä kuulu varsinaisen varhaiskasvatustoiminnan piiriin. Perheiden olosuhteissa tapahtuu nopeita ja useita muutoksia toimintavuoden aikana. Työelämän pirstaleisuus asettaa haasteita, joihin lain yksityiskohtaisissa perusteluissa ei ole kattavasti kyetty vastaamaan. Monesti perheen tilanteen arviointi edellyttää myös laajaa ja tiivistä viranomaistyötä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ei ole välineitä seurata perheiden tilanteiden muutoksia. Lakiesityksestä puuttuvat selkeät ohjeet, siitä ketkä ja millä perusteella yli 20 viikkotuntia laajemmasta varhaiskasvatusoikeudesta päätetään ja miten huomioidaan perheiden olosuhteet. Kunta tai jopa päiväkotikohtainen arviointi johtaa pahimmillaan eriarvoisiin käytäntöihin, joissa lapsen etu ei olisikaan ensisijainen. Hallituksen esitys em. seikkoihin vedoten tulee lisäämään hallinnollista työtä ja muutoksenhakuja. Mikä on hallinnollisen työn talousvaikutukset? Varhaiskasvatuksen tehtävissä työskentelevistä suurin osa on naisia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kunnallisessa päivähoidossa työskenteli henkilöä lokakuussa Päivähoitohenkilöstön keski-ikä on 44,6 vuotta. Alle 30-vuotiaita on 15 prosenttia ja yli 50-vuotiaita yli kolmannes. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta syntyvät laskennalliset säästöt kohdistuvat pääsääntöisesti henkilöstökulujen vähenemiseen. Kuntien käytännöistä riippuen esityksellä on vaikutusta tulevaisuudessa myös alalle syntyvien osaaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen. Muutos vaikuttaa myös perhepäivähoitokotien henkilöstöön sekä päiväkodeissa työskenteleviin avustavaan henkilös-

6 6 (7) Talousvaikutukset töön, mahdollisesti myös kuntien varhaiskasvatus- tai sivistysvirastojen henkilöstöön. Kaikki edellä mainitut ammattiryhmät ovat naisvaltaisia ja pieni- ja keskituloisia ammatteja. Naisvaltaisten alojen ansiotason pienentyminen vaikuttaa tulevaisuudessa moniin muihin julkisen talouden menoihin mm. työllisyys- ja toimeentulomenoihin jne. Muutosten taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida täsmällisesti, koska kaikkia toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ei ole tarkkaan tiedossa. Tila tai materiaalikustannuksiin esityksellä tuskin on välitöntä vaikutusta, koska: Lapset ovat päivittäin paikalla noin klo 8-12, jolloin he saavat myös aamupalan ja lounaan Kustannukset riippuvat voimakkaasti siitä, saadaanko samoihin tiloihin ja samalle henkilökunnalle myös nk. iltapäiväryhmä Iltapäiväryhmää ei voida käytännössä muodostaa kuin 5-vuotiaista, nuoremmat nukkuvat päiväunet Jos iltapäiväryhmää ei saada ja jos henkilöstö tekee 6-8 tunnin työpäivää, ovat taloushyödyt pienet varhaiskasvatuslain 6 asettaa varhaiskasvatusympäristölle omat kriteerinsä, tilojen tehokkaampi käyttöä ei voi asettaa ympäristön terveyden ja turvallisuuden edelle Vaikutukset kunnallisiin omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin Varhaiskasvatusoikeuden rajaus saattaa asettaa kunnalliset omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat taloudellisesti heikkoon asemaan. Perhepäivähoitajan palkkaus koostuu perusosasta (muodostuu perhepäivähoitajalle hoitovarauksista maksettavista korvauksista) ja tietyistä palkanlisistä. Toukokuun 2013 tarkastelujakson mukaisten palkkaerien avulla kuukausitasolle suhteutettu laskennallinen kokonaisansio oli euroa kuukaudessa. (KT, 2013.) Perhepäivähoitajat maksavat mm. työttömyysvakuutusmaksuja palkastaan, mutta työttömyysturvaoikeus jää usein syntymättä työsuhteen aikana. Hinnoittelu / KVTES Hoitopäivä yli 5 tuntia/pv Lapsikohtainen hinnoittelu/kk Hoitopäivä enintään 5 tuntia/päivä Lapsikohtainen hinnoittelu/kk Hoitopaikkavaraukset 4,5 lasta (päivähoitoasetus 8 ) / kk Ammattitutkinto 400, , ,03 Ei ammattitutkintoa 381,83 190, ,24 Työaika ei perhepäivähoitajalla alene, vaikka varattujen hoitopaikkojen määrä vähenee varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen myötä. Näissä tilanteissa hoitajan ansiot putoavat dramaattisesti. Tämän seurauksena hoitaja saattaa joutua

7 7 (7) turvautumaan toimeentulotukeen tai hoitajan on lopetettava perhepäivähoitajana työskentely kokonaan, koska hänellä ei ole varaa jatkaa niin pienellä palkalla hoitajana. Hoitopaikkavähennys Maksettava korvaus / kk 0,5 lasta 1 602,65 / lasta (2x0,5) 1 402,36/1 333,09 3 x 0,5 lasta 1 202,03/1 142,16 Perhepäivähoitajien pääseminen sovitellun päivärahan piiriin on tarkoituksenmukaista, koska he eivät käytännössä voi siirtyä tekemään perhepäivähoitajan työn rinnalla osa-aikatyötä täydentääkseen toimeentuloaan. JHL:n esitykset lyhyesti: JHL esittää, että varhaiskasvatuslain 5 ja 5 a yhdistetään esittämässämme muodossa. Näiltä osin asetus lasten päivähoidosta tulee kumota. JHL esittää, että varhaiskasvatuslakiin esitettyjä muutoksia koskien 11a ja 11 b ei hyväksytä. Jos lakimuutokset tulevat voimaan , JHL esittää, että vaikutuksia arvioidaan lakiesityksen perusteluissa esitettyjen asioiden lisäksi seuraavista näkökulmista: - hallinnollinen työ, sen järjestäminen ja kustannukset - lakimuutoksen vaikutukset kunnallisiin omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin - ryhmäkoon ja henkilöstömitoituksen noudattaminen kunnissa - lapsivaikutukset, ml. lasten osallisuus ja kuuleminen - perheiden ja muiden huoltajien osallisuus - kuntien käytännöt ja perusteet yli 20 viikkotuntia laajemmasta varhaiskasvatusoikeudesta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Jarkko Eloranta puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toimialajohtaja Lisätietoja: erityisasiantuntija Marjo Katajisto, marjo.katajisto@jhl.fi, (vaihde)