SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN EDISTÄMISOHJELMA. Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN EDISTÄMISOHJELMA. Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset"

Transkriptio

1 SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN EDISTÄMISOHJELMA Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset

2 Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset Sisältö 1 KOULURUOKAILU-HANKKEIDEN TAUSTA KOULURUOKAILU-HANKKEET Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen hanke, Keski- Suomen shp Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Koulumarjahanke , Arktiset Aromit ry Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille, Savon ammatti- ja aikuisopisto EkoCentria KOULURUOKAILU JULKISUUDESSA JOHTOPÄÄTÖKSET

3 1 Kouluruokailu-hankkeiden tausta Kouluruokailu ja siihen vaikuttaminen on ollut Sre:n kantavia teemoja koko sen toiminnan ajan Ohjelma alkoi valtakunnallisella kampanjalla: Kouluruokavaaleilla, jolla haastettiin kuntavaaliehdokkaita toimimaa hyvän kouluruoan puolesta. Oman toiminnan ohessa Sre on rahoittanut viittä kouluruokailua kehittävää hanketta ja kuutta sitä tukevaa hankekokonaisuutta yhteensä eurolla. Kouluruokailuun liittyvien hankkeiden yhteenvetoja ja päätelmiä seuraavien toimien tarpeellisuudesta käytiin läpi Sre:n, lapsiasiavaltuutetun ja Suomen Lasten Parlamentin järjestämässä, kouluruokailun asiantuntijoita ja vaikuttajia koonneessa tapahtumassa Helsingissä. Kouluruokailu koskettaa lähes miljoonaa kouluruokailijaa päivittäin. Kouluruokailua kehittämällä toteutuvat myös ohjelman tavoitteet kohottaa ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta. Ohjelman tärkeimmät kohderyhmät ovat kasvavat lapset, nuoret ja nuoret perheet. Heihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa ruoan asemaan ja kouluruokailun arvostukseen tulevaisuudessa. Kouluruokailun asemaan ja merkitykseen on haluttu kiinnittää erityistä huomiota, sillä sen arvostus on vähentynyt Suomessa viimeisten vuosien aikana. Kouluruokailutottumuksiin liittyvät tutkimustulokset ovat huolestuttavia. Vain osa lapsista ja nuorista syö koulussa. Esimerkiksi Sitran Järkipalaa -hankkeessa todettiin vuonna 2008, että vain noin kaksi oppilasta sadasta otti tarjottimelleen kaikkia aterianosia lautasmallin mukaisesti, ja lisäksi oppilaiden lautasilla oli hyvin vähän ruokaa. Ruokaa korvattiin epäterveellisillä välipaloilla, joita saatettiin hakea koulun ulkopuolelta. Tuoreen (2010) THL:n kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 38 % ei syö koululounasta päivittäin (lähde: Kouluterveyskysely 2010, THL). Myös ylipaino on merkittävästi lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana erityisesti nuorten keskuudessa. Kouluruokailulla on vahvat perinteet ja sitä pidetään suomalaisena innovaationa. Maksuton kouluruokailu alkoi Suomessa 1948, ensimmäisenä maana maailmassa. Suomalainen kouluruokailu tunnetaan myös maailmalla ja se on laajentumassa kansainväliseksi oppimisen edistäjäksi. Kouluruokailun kehittäminen nähtiin ohjelmassa näistäkin syistä ajankohtaiseksi ja tärkeäksi asiaksi. Vaikuttamiskanavista tärkeimmiksi nousivat kuntavaikuttajat, koulut, opetus- ja terveydenhuollon ammattilaiset, perheet, päiväkodit, media sekä asiaa eteenpäin vienyt yhteistyökumppaneiden verkosto. 2 Kouluruokailu-hankkeet Kouluruokailu-hankkeet jakautuvat ohjelman aloituksen (2008) yhteydessä toteutettuun ensimmäiseen näkyvään Kouluruokavaalit-kampanjaan sekä kevään (2009) hankehaun yhteydessä hyväksyttyihin neljään kouluruokailun kehittämishankkeeseen. Kouluruokailun kehittämistä tukevista hankkeista hyväksyttiin samassa yhteydessä Makukoulu-konseptin levittämiseen liittyvä kolmen hankkeen kokonaisuus sekä kolme ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen kasvattamiseen liittyvää hanketta Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit 2.2. Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria 2.3. Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet 2.4. Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 2.5. Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Makukoulu-konseptin levittäminen 2.6. Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen -hanke, Keski- Suomen shp 3

4 2.7. Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto 2.8. Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen ja osaamisen kasvattaminen 2.9. Koulumarjahanke , Arktiset Aromit 2.10 Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 2.11 Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille 2.1 Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit Perusidea: Ohjelman alkaessa haluttiin luoda yhteistoimintamalleja sekä keskittyä tahoihin, jotka vaikuttavat kouluruokailun toteutumiseen kunnissa ja osallistuvat siihen liittyvään päätöksentekoon. Kouluruokavaalit-kampanjassa haastettiin vuoden 2008 kunnallisvaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä ja äänestäjiä allekirjoittamaan -sivuilla kouluruokailun kohentamiseen liittyvät vetoomus ja lupaus vaikuttaa kunnassa hyvän kouluruoan puolesta. Vetoomuksessa haastettiin kunnallisvaaliehdokkaita ja päättäjiä kiinnittämään huomiota vastuuseen: Kouluruokailuun käytettävät rahat ovat kuntien vastuulla, sekä ymmärrykseen: Ymmärretäänkö sinun kunnassasi kouluruokaan varatun määrärahan merkitys pienten kuntalaisten hyvinvoinnille?. Vetoomuksessa nostettiin esille kysymyksiä muun muassa seuraavista aiheista: kunnan kouluruokaannokseen käytetty määräraha ja hinnan nousun vaikutukset siihen, mitä mieltä ruoan tekijät ovat kouluruokailusta ja miltä kunnan kouluruokailu näyttää ehdokkaan/päättäjän oman kokemuksen perusteella. Haastekampanjan aikana kaikille mukana olleille annettiin uutiskirjeiden ja Internet-sivujen avulla mittava määrä tietoa kouluruokailun järjestämisestä, terveydestä, hankintoihin liittyvistä asioista ja ohjelmista, tutkimuksista sekä eri toimijoiden kouluruokailu -hankkeista. Kouluruokavaalit oli kampanjana kautta aikojen suurin eri tahojen yhteisponnistus kouluruokailun puolesta. Mukana oli lähes 30 toimijatahoa, yli 20 järjestöä ja organisaatiota, kolme ministeriötä ja kaksi hallituksen politiikkaohjelmaa. Organisaatiot lähtivät mukaan kampanjaan innolla ja pitivät sitä yllä eri tavoin omien verkostojensa ja kanaviensa kautta. Kampanjasta tiedotettiin laajasti puolueiden, eduskunnan, ehdokkaiden ja organisaatioiden keskuudessa. Sanoma levisi myös median välityksellä koko Suomeen. Budjetti: Tulokset: Vaalien alla -sivustolla 1490 ehdokasta yli 200 kunnasta kävi allekirjoittamassa lupauksen toimia paremman kouluruoan puolesta. Yli 1700 allekirjoittanutta myös vaati enemmän huomiota kouluruokailuun, lasten, vanhempien ja ruoan tekijöiden kuuntelua sekä lisää määrärahoja. Kampanja sitoi laajan yhteistyöverkoston toimimaan saman tavoitteen puolesta. Johtopäätökset: Kouluruokavaalit-hanke on hyvä esimerkki yhteistyön voimasta ja sitoutumisesta samaan, tärkeäksi koettuun tavoitteeseen. Haastekampanjaan osallistuminen on myös näkyvä tapa ehdokkaille osoittaa kantansa kouluruokailun edistämisen puolesta. Kouluruokailu saatiin esiin puheenaiheeksi kuntapolitiikassa ja se nousi hyvin julkisuuteen myös median välityksellä, erityisesti annoshinnan pienuuden ja kuntien käyttämien määrärahojen/annosvertailujen kautta. Asian esiin tuominen kunnallisvaalien yhteydessä korosti asian merkitystä päätöksenteon kannalta ja osoitti kuntien merkityksen ja vastuun asian edistämisessä. 4

5 2.2 Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria Perusidea: Sitran Era-ohjelmaan pohjaavassa hankkeen konkreettisena ideana oli vaikuttaa vanhempien ja lasten asenteisiin ja ohjata heidän ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan vanhempainilloissa järjestettävien ruokajuhlien avulla. Samalla haluttiin konseptoida ruokajuhlan järjestäminen ja levittää ideaa/konseptia koko maahan. Ruokajuhlat järjestettiin yhteistyössä koulujen ja niiden vanhempainyhdistysten kanssa Tampereen alueen kouluissa, joissa on 1. ja 7. luokkien oppilaita, vuosien 2009 ja 2010 aikana. Vanhempainiltojen yhteydessä toteutettiin tietoisku ruoasta ja ravitsemuksesta sekä tarjottiin vanhemmille päivän kouluruoka. Budjetti: Tulokset: Ruokajuhliin osallistui yhteensä 800 vanhempaa. Tapahtumissa käytiin avointa keskustelua siitä, miten lasten ja nuorten ruokailutottumuksia voidaan yhdessä aikuisten voimin edistää. Osallistuneista vanhemmista 98 % pitää Ruokajuhlia tarpeellisena. Vanhemmista 86,5 % ilmoittaa tietävänsä mitä lapsi syö koulussa. Vanhemmille tarjottu ruoka maistui 98 % mielestä maukkaalle. Tampereen Ateria aikoo jatkaa valistusta kouluruuan merkityksestä terveellisen ravitsemuksen toteutumisessa myös jatkossa osana omaa asiakasyhteistyötään. Johtopäätökset: Lisäämällä tietoa siitä, miten ruoka valmistetaan ja ketkä ruoan tekevät, kasvatetaan ruoan arvostusta. Ruoan tekijöiden tunteminen helpottaa yhteistyötä ja palautteen antamista sekä lisää kotien ja koulujen välistä tiedonkulkua. Hankkeen avulla voitiin osoittaa myös yhteisöllisyyden merkitys. Konseptin levittäminen yli kuntarajojen edellyttää ruokapalvelun ammattilaisten ja koulujen yhteistä sitoutumista asian eteenpäin viemiseksi. 2.3 Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet Perusidea: Neljässä suomen ruotsinkielisessä koulussa toteutettujen hankkeiden tavoitteena oli lisätä koululaisten hyvinvointia ja koulussa jaksamista lisäämällä erityisesti kasvisten syöntiä koululounaalla. Kouluissa vaikutettiin ruokalistoihin sekä toteutettiin ja tarjoiltiin kasvisnoutopöytä kouluruoan ohessa. Kasvisten osuutta ruokalautasella haluttiin nostaa, erityisesti kuidun määrää haluttiin lisätä ja sokereiden määrää vähentää. Kouluruokailun henkilöstöä koulutettiin Sapere-menetelmään ja tuettiin hankkeen aikana. Henkilöstöä ja vanhempia koulutettiin myös makuihin ja aisteihin perustuvan Sapere-menetelmän avulla. Heille järjestettiin mm. ruoanvalmistuskursseja ja Kokkisota-iltoja. Käytännössä toteutettu kasvisnoutopöytä perustui kotimaisiin, ekologisiin raaka-aineisiin tai lähiruokaan kuten juureksiin, kaaleihin, linsseihin, palkokasveihin, kotitekoisiin kastikkeisiin, dippeihin ja leipään. Raakaaineet ovat edullisia ja antavat hyvän kylläisyyden tunteen (kuituja) ja väriä (ravintoa ja vitamiineja, mineraaleja) sekä vaihtelevuutta kouluruokailuun. Hankkeen aikana kaupunkeja kehotettiin kiinnittämään huomiota kouluruokailuun ja ruoan laatuun muun muassa perustamalla ravintotiimi ja ottamalla siihen mukaan poliitikkoja, viranhaltijoita, keittiöhenkilökuntaa, opettajia, hoitajia ja oppilasedustajia. Ruokailulle kehotettiin myös asettamaan tavoitteiksi kylläiset, tyytyväiset ruokailijat ja parantunut ruoan laatu sekä tekemään päätös kasvisnoutopöydän käyttöönottamisesta julkisessa ruokailussa. 5

6 Budjetti: Tulokset: Operaatio kouluruoka -projektissa todettiin, että lapset söivät niillä viikoilla, kun kasvisnoutopöytä oli tarjolla noin 7 kertaa enemmän vihanneksia kuin normaalisti. Ravitsemussuositusten mukaiset hiilihydraatti- ja kuitusuositukset täyttyivät, kun oppilaat söivät yli 100 g vihanneksia/oppilas/ lounasateria. Oppilaat ovat tunteneet itsensä myös kylläisemmiksi ja virkeämmiksi. Normaalisti oppilaat syövät huomattavan vähän vihanneksia. Sapere-menetelmää tehtiin tutuksi kouluissa kymmenen eri kertaa ja niihin osallistui noin 300 henkilöä (yhteensä 40 oppituntia). Samanaikaisesti myös vanhempia sitoutettiin kiinnittämään huomiota ruokailuun järjestämällä heille ruoanvalmistuskursseja. Niihin osallistui yhteensä 90 henkilöä. Myös leikkimielisiä Kokkisota-iltoja järjestettiin 40 osallistujalle. Johtopäätökset: Tulokset osoittavat, että tarjoamalla kasvisnoutopöytä osana koululounasta voidaan kasvisten syöntiä lisätä merkittävästi. Kustannusten osalta "halvemman" raaka-aineen eli kasvisten osuus lisääntyy ja useimmiten kalliimman raaka-aineen osuus vähenee, jolloin kokonaiskustannukset eivät muutu. Syömällä enemmän kasviksia voidaan vaikuttaa myös ravitsemussuositusten ja kouluruokailusuositusten toteutumiseen kouluissa. Ne tuovat virkeyttä koulupäiviin ja niiden avulla jaksaa pidempään. Saperemenetelmä todettiin toimivaksi menetelmäksi opettaa ja oppia syömään enemmän kasviksia. Toimintatavan vieminen kouluihin ja kouluruokailuhenkilöstön sitoutuminen kasvisnoutopöydän tarjoiluun edellyttää neuvontaa ja koulutusta sekä kuntien halua sitoutua kouluruokailun kehittämiseen. Kasvisten käytön lisäämisen avulla voidaan myös lisätä lähiruoan käyttöä kouluissa. 2.4 Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Perusidea: Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla järjestettiin Hyvän mielen ruokailtoja alakoululaisille (1 3lk) ja heidän vanhemmilleen. Tapahtumissa aikuiset ja lapset suorittivat kasvisaiheisia ja terveelliseen syömiseen liittyviä rastitehtäviä. Viestin kärkenä oli kasvisten kulutuksen lisääminen ja vanhempien vastuu lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hankkeen aineistot tehtiin yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n, Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen Terveyttä kasviksilla -kampanjan kanssa. Suomen Vanhempainliitto ry vastasi hankkeen tiedottamisesta vanhempainyhdistyksille. Budjetti: Tulokset: Hyvän mielen ruoka-tapahtumia järjestettiin 15 maakunnallisen piirikeskuksen kanssa 136 kpl ja niillä tavoitettiin 5916 osallistujaa (aikuisia 2201 ja lapsia 3745). Hyvän mielen ruoka -illat todettiin toimivaksi konseptiksi, jonka avulla voidaan tarjota tietoa, käytännön vinkkejä, sekä järjestää mukavaa yhteistä tekemistä ja mahdollisuus keskustelulle. Osallistujat saivat konkreettista apua kasvisten tunnistamiseen ja vinkkejä miten niitä voi käyttää. Johtopäätökset: Yhteiset tilaisuudet, joissa ovat mukana kaikki osapuolet eli vanhemmat, lapset ja koulu, koettiin tarpeellisiksi ja yhteistyötä rakentaviksi keinoiksi. Vanhemmat kokivat tarpeellisena saada konkreettisia vinkkejä ja muistutusta miten terveellinen arkiruoka koostetaan. Kasvisten tunnistaminen oli yllättävän heikkoa, erityisesti tähän tarvitaan myös tietoa. Koulupäivien ulkopuolisten tapahtumien järjestämisen haasteena on kuitenkin saada vanhemmat ja lapset osallistumaan ja innostumaan aiheesta. 6

7 2.5 Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Perusidea: Hankkeen tavoitteena oli lisätä kouluruoan ja sen valmistamisen arvostusta. Ruokapalveluiden ammattilaisille tuotettiin yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa yli 70 ruokaohjetta, jotka täyttävät suositusten ja Sydänmerkki-aterian kriteerit. Reseptejä kehotettiin hyödyntämään hyvän kouluruoan viikolla, johon tuotettiin myös somistusmateriaalia, jonka kautta koululaiset saivat tietoa kouluruoan merkityksestä. Kouluruoan merkityksestä on tehty sisältöä myös verkkosivuille: Lisäksi opettajia on kannustettu käsittelemään kouluruokailua ja sen merkitystä. Sekä koululaisia että vanhempia on houkuteltu osallistumaan kouluruokaäänestykseen tai -sivuilla. Vanhemmille on tuotettu tietoa kouluruokailusta ja sen merkityksestä -sivuille. Kuntapäättäjiin vaikutettiin Kuopiossa ja Oulussa järjestämällä median edustajille ja vanhemmille tilaisuudet, joissa oli mahdollisuus maistaa kouluruokaa ja kokea kouluruokailun arki. Tavoitteena oli osoittaa, että kouluruoka on arvostuksensa ansainnut, mutta sen toteuttaminen, esim. STM:n toimenpidesuositusten mukaisesti, vaatii riittävät resurssit. Tilaisuuksissa tuotiin kodin ulkopuolisen ruokailun ravitsemuslaadun lisäksi myös esille Järkipalaa-hankkeessa hyviksi koettuja toimenpiteitä, joilla kouluruoan kysyntää voidaan kasvattaa. Budjetti: Tulokset: Sydänliiton aineistopaketteja tilattiin alkuvuonna 2800 kpl, tilaajina oli n. 200 eri tahoa. Toimintaviikkoa vietettiin esim. Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa (n. 180 kpl). Aiheet ovat olleet runsaasti esillä mediassa, erityisen kiinnostavana on koettu Paras kouluruoka -äänestys, johon on tullut touko elokuun aikana 1800 vastausta. Äänestyksen perusteella koululaisille maistuu parhaiten kotoinen arkiruoka. Johtopäätökset: Kouluruokailun edistämiseksi ja arvostuksen lisäämiseksi tarvitaan kuntapäättäjien ja ruokapalveluiden ammattilaisten huomiota jatkossakin. Tarvetta on yhteisille foorumeille, joissa kunnan luottamus- ja virkahenkilöstö sekä ruokapalveluiden ammattilaiset voivat kohdata. Kohtaamisissa on kaksi keskeistä teemaa: 1) talous ja 2) ravitsemuslaatu. Taloudellisissa satsauksissa jo muutaman sentin lisä/ruokailija auttaisi: se tuo väljyyttä ja monipuolisuutta ruokatarjonnan toteutukseen, mikä puolestaan lisää ruokailun houkuttelevuutta. Ravitsemuslaatua ei vielä osata vaatia, eikä se ole kyllin korkealla arvojärjestyksessä. Toteuttajataho on valmis ravitsemuslaatua tuottamaan, kunhan osataan vaatia eikä yksinomaan tuijoteta hintaa. Esimerkiksi monipuolinen leipä- ja kasvisvalikoima on sekä ravitsemuslaatuettä talouskysymys. Näillä ratkaisuilla on merkitystä myös alueellisen elinkeinonharjoittamisen ja ruoan lähituotannon näkökulmasta. Toinen keskeinen teema on hyvän kouluruoan merkityksen selventäminen koulun toimintakulttuurissa. Mitä on kouluruoka ja ruokatauko koululaisen, entisten koululaisten (=vanhemmat) ja opettajien silmin? 2.6 Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen hanke, Keski-Suomen shp Perusidea: Hanke käynnisti Sapere-ruokakasvatusmenetelmän valtakunnallisen levittämisen ja otti sen käyttöön hankealueilla (seitsemän kuntaa Keski-Suomessa ja Turun kaupunki) osana lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Sapere-menetelmä tuo päiväkoteihin kaikkia aisteja aktivoivan ruoka- ja ravitsemuskasvatusmenetelmän. Menetelmä antaa lapsille 7

8 mahdollisuuden iloiseen, kokeelliseen ja omaehtoiseen kokemukseen, jonka aikana lapsen oma ymmärrys, oivallus ja sanallinen ilmaisu ruokamaailmasta rikastuvat. Pyrkimyksenä on, että lapsi kasvaa rohkeaksi ja itseään ilmaisevaksi tietoiseksi kuluttajaksi. Hankkeen aikana luotiin kanava, opetussisällöt ja alueelliset toimintatavat ammattilaisten Saperemenetelmän koulutuksille ja lasten ruokakasvatukseen liittyvän tieto-taidon levittämiselle. Lisäksi tuotettiin toimintamalli lasten päivähoitoruokailun toteuttamiseen niin, että mahdollistettiin Sapere-menetelmään (jonka tavoitteena on iloisesti ja myönteisesti ruokaan suhtautuva lapsi, jonka ruokamieltymykset rikastuvat ja kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa) liittyvä lasten osallistuminen ruokatehtäviin ja aistiharjoitteisiin. Hankkeessa syntyneet ammatillisen täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmat, verkkomateriaali ja hyvien käytänteiden kuvaukset palvelevat menetelmän käyttöönottoa uusilla paikkakunnilla. Osahankkeena tuotettiin ja testattiin lapsilähtöinen pedagoginen ruokalista, jonka todettiin tukevan erinomaisesti lasten ruokakasvatuksen tavoitteita ja niiden toteutusta. Lisäksi hankkeesta on valmistunut ja valmistumassa useita opinnäytetöitä. Budjetti: Tulokset: Lasten ruokakasvatus on nousemassa hankekuntien varhaiskasvatuksessa näkyväksi toiminnaksi (836 koulutettua varhaiskasvatuksen ammattilaista ja 72 työntekijää saivat syventävän menetelmäkoulutuksen). Sapere-menetelmä on todettu ammattilaisten keskuudessa toimivaksi ruokakasvatuksen käytännöksi (menetelmän käyttäjiä 43:ssa päivähoidon yksikössä). Aihe on saanut runsaasti valtakunnallista ja paikallista myönteistä julkisuutta. Lapset ovat oppineet syömään entistä paremmin ja monipuolisemmin, etenkin kasviksia, hedelmiä, marjoja, viljaa ja kalaa. Lapsille on myös mahdollistettu ruokailon kokemus kaikin aistein itse tehden ja leikin avulla. Hanke on tuonut uusia hyviä ruokakasvatuskäytäntöjä kasvatuskumppanuuteen ja sen aikana on kehitetty, testattu ja tuotettu uusi realistinen malli lasten ruokapalveluihin. Myös päivähoidon kasvatushenkilöstön ja ruokapalvelun välinen yhteistyö on tiivistynyt positiivisella tavalla hankekunnissa. Johtopäätökset: Hankkeessa on rakennettu lasten hyvän ravitsemuksen edistämisen yhteisöllinen toimintamalli varhaiskasvatukseen: Lapsen osallisuus ja Sapere-menetelmän sovellus, tarjottu ruoka, ruokailutilanteet, kasvatuskumppanuus ja monitoimijuus sekä varhaiskasvatuksen suunnittelutyö. Malli on todettu toimivaksi, tarpeelliseksi ja ruokakasvatusta edistäväksi menetelmäksi. Se on levitettävissä laajasti Suomessa. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta STM:n terveydenedistämisen määrärahasta. (Jatkohankkeeseen on tulossa mukaan noin 100 päivähoidon yksikköä 23:sta kunnasta). Lisäksi toiminta on leviämässä varhaiskasvatuksen pilotteina Oulussa, Espoossa ja Helsingissä). 2.7 Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto Perusidea: Hanke perehdytti opettajia käyttämään Sapere-menetelmää monipuolistamaan koulun ruokakasvatusta ja elävöittämään oppituntien sisältöjä. Hankkeen projektipäällikkö organisoi koulutuksen ja koordinoi Kerhokeskuksen Makukoulu-aineiston pilotoinnin ja vaikutti Makukoulu-osion saamiseen osaksi opettajien opetussuunnitelmia ja mukaan näkyväksi osaksi Heurekan näyttelyä. Budjetti: Tulokset: Vuoden aikana järjestettiin 31 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 698 henkilöä, näistä tilaisuuksista opettajaksi opiskelevia (KO, LO, LI/TT) koulutettiin kolmessa tilaisuudessa 110 henkilöä. Aisti- /makukouluosio on mukana yliopistojen opetussuunnitelmissa (Helsinki, Savonlinna ja Vaasa). 8

9 Makukoululla oli oma osasto Educa 2010-messuilla, jossa aistiharjoitteiden osasto saavutti suuren suosion (362 palautetta). Oman makuaistin testaajia kävi 680 henkilöä. Messujen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan 77,2% vastanneista oli halukkaita kokeilemaan Makukoulua luokkansa kanssa. Makukouluissa testattujen käytänteiden pohjalta toteutetaan 2011 Bon Appétit Syödään yhdessä - näyttely, jossa pienimuotoisia, 30 minuutin aistiharjoitusta tarjotaan tiedekeskus Heurekan näyttelyvieraille. Makukoulu-koulutuksen innoittamana näyttelijä ja kokki Liisa Ruuskanen toteutti Makuasiaa-ruokateatterin 4 6-luokkalaisille (66 oppilasta) Kuopiossa ja saa innostuneen vastaanoton ansiosta jatkoa keväällä Johtopäätökset: Makukoulu koetaan myönteiseksi ja mahdolliseksi jo alaluokilla. Opetukseen ei välttämättä vaadita perinteistä kotitalouden aineluokkaa, vaan ruoka-aineisiin voidaan tutustua monipuolisesti aineenopettajan johdolla tavallisessa luokassa. Pieneen, uuteen ja varsin spesifiselle alalle tarjottuun koulutukseen suhtauduttiin varsin varauksellisesti ja koulutuksenjärjestäjien kautta hanke ei juuri päässyt eteenpäin. Kouluissa ruoka ja ruokakasvatus mielletään ensisijaisesti keittiöhenkilökunnan ja kotitalousopettajien asiaksi, ei koko koulun tehtäväksi. Uudenlainen, oppilasta kunnioittava lähestymistapa ruoka-aineisiin innostaa luonnolliseen aistien kautta tapahtuvaan tutkivaan oppimiseen. Opettajien koulutuksen avulla saadaan Sapere-menetelmä ja Kerhokeskuksen tuottama Makukoulu-aineisto hyvin käyttöön ja leviämään. Alaluokkien ruokakasvatus jäänee kuitenkin kerhotuntien ja yksittäisten innostuneiden luokanopettajien varaan, sillä kotitalouden valinnaisuus ei ole (tämän hetken tiedon mukaan) alaluokilla toteutumassa. 2.8 Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Perusidea: Hankkeen aikana Kerhokeskus toi Makukoulun ja Sapere-menetelmän osaksi koulujen kerhotoimintaa ja tuotti Sapere-menetelmään perustuvan maksuttoman kerhonohjaajan oppaan: Aistien avulla ruokamaailmaan! -opas kerhonohjaajalle sekä tehtäväohjeet oppilaille. Makukoulu on lapsille suunnattu pedagoginen tapa tutustua monipuoliseen ravitsemukseen. Se perustuu Sapere-menetelmään, jossa lapset perehtyvät ruokamaailmaan kaikkien aistiensa avulla. Lisäksi lasta kannustetaan ilmaisemaan aistimuksiaan ja tutustumaan rohkeasti uusiin ruokiin. Menetelmän avulla voidaan myös lisätä lapsen kuluttajatuntemusta. Tavoitteena on, että kerholaiset omaksuvat monipuolisen ruokavalion ja kasvavat rohkeiksi, itseään ilmaiseviksi ja tietoisiksi kuluttajiksi, joilla on terve suhtautuminen syömiseen. Materiaalit on tuotettu sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Budjetti: Tulokset: Kerhokeskus lähetti jokaiseen peruskouluun suomen- tai ruotsinkieliset materiaalit. Yhteispostitusten jälkeen 200 suomenkielistä opasta on tilattu ja toimitettu kouluihin, ruotsinkielisiä materiaaleja on tilattu 50 kpl. Painetut materiaalit ovat loppu, mutta aineistot ovat vapaasti saatavilla Kerhokeskuksen Internet-sivuilla. Johtopäätökset: Laadukkaalle kerhoaineistolle on kysyntää koulussa. Kerhon mukaanottoa osaksi koulun kerhotarjontaa on edistänyt samanaikaisesti toteutettu opettajien koulutus tähän aiheeseen. Ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen kasvattaminen 9

10 2.9 Koulumarjahanke , Arktiset Aromit ry Perusidea: Hanke nosti marjat esiin osana suomalaista ruokakulttuuria kokoamalla yhdistyksen menekinedistämishankkeessa syksyllä 2009 järjestettyjen valtakunnallisten koulumarjaviikkojen palautteet peruskouluille tehtävän kartoituksen tueksi sekä levittämällä marjatietoa ja kiinnostusta myös päättäjien, vanhempien ja nuorten keskuuteen. Hankkeen aikana ravitsemusalan ammattilaisiin vaikutettiin Välipalalla on väliä -seminaarin (160 osallistujaa) avulla. Seminaarissa korostettiin marjojen mahdollisuuksia välipalojen ja kouluruokailun kehittämisessä sekä lasten ravitsemuskasvatuksen merkitystä. Hankkeen aikana toteutettuun Välipalalla on väliä - ruokaohjekilpailuun osallistui noin sata henkilöä 145 ohjeella. Kilpailuohjeista toteutettiin myös esite (painos kpl), jota jaettiin opettajille ja nuorille kohdennetuilla messuilla, KtaO-liiton koulutuspäivillä, kotitalousneuvontajärjestöjen välityksellä ja yli 500 peruskoululle. Käyttökelpoisimmat ohjeet suurennettiin myös ammattikeittiöille sopiviksi. Peruskouluille suunnatun kartoituksen avulla selvitettiin myös marjaretkien järjestämiseen liittyviä asioita. Kartoituksen mukaan alakouluissa marjaretket ovat usein osa koulun jokavuotista toimintaa, yläkouluissa sen sijaan marjaretkiä tehdään satunnaisesti tai ei koskaan. Budjetti: Tulokset: Selvitysten perusteella luonnontuotteiden käsittelyä oppikirjoissa olisi tarpeen lisätä, koska oppilaat eivät saa nykyisistä oppikirjoista riittävästi tietoa. Seminaarin ja välipalaesitteen suosio osoitti kiinnostuksen marjoja kohtaan olevan kasvussa. Kartoitus osoitti peruskoulujen alaluokat hyvin tärkeiksi kohderyhmiksi marjaretkien toteutuksen ja käytön opetuksen kannalta. Kotitalousopetus ei näitä kuitenkaan kata. Vaikutuksia lasten ja nuorten käyttäytymismuutoksina ei näin lyhyessä hankkeessa saatu esille/kyetty tutkimaan. Kouluissa oppilaat pitävät luonnonmarjojen käyttöä tärkeänä, joten kyse on myös vanhempien ja opettajien asenteista Johtopäätökset: Kiinnostusta luonnontuotteisiin ja jokamiehenoikeuksiin voitaisiin lisätä nuorille kohdistetun viestinnän ja hankkeiden kautta, järjestämällä esimerkiksi koulumarjakuukausi. Kiinnostusta voidaan lisätä integroimalla aihe mukaan eri oppitunteihin alakoulussa, jolloin oppilaat ovat innokkaasti mukana tämäntyyppisten aiheiden käsittelyssä. Luonnontuotteiden ja jokamiehenoikeuksien saaminen selkeästi mukaan opetussuunnitelmiin parantaisi myös aiheiden käsittelyä kouluissa Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Perusidea: Hankkeen aikana Maa- ja kotitalousnaisten Keskus toteutti yhdessä 16 maakunnallisen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kanssa lasten leivontatapahtumia päiväkodeissa, alakouluissa ja iltapäiväkerhoissa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa lapset oppivat mistä leipä tulee ja miten se syntyy, he oppivat tunnistamaan viljoja ja saivat itse leipoa ja nauttia tekemisestä, tuoksuista ja mauista. Budjetti: (Sre:n osuus ), joka sisälsi hankkeen suunnittelun, koordinoinnin, raportoinnin, aineiston suunnittelun ja tuottamisen sekä tapahtumien järjestämisen eri puolilla Suomea. 10

11 Tulokset: Tapahtumat tavoittivat yli 1300 lasta 81 eri tapahtumassa. Hanke otettiin erittäin positiivisesti sekä järjestäjien että osallistujien kautta vastaan. Se sai myös paljon positiivista julkisuutta paikallisissa medioissa. Johtopäätökset: Hanke oli positiivinen, leipomaan innostava kokonaisuus. Tapahtumat saivat päiväkodeissa ja kouluissa innostuneen vastaanoton ja tapahtumia olisi toivottu lisää. Lapset olivat innolla mukana leipomassa ja jaksoivat keskittyä myös kuuntelemaan viljanäytteiden esittelyä ja viljaketjun avaamista. Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksiä innostetaan järjestämään alueensa kouluilla vastaavia leivontatapahtumia myös jatkossa Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille, Savon ammatti- ja aikuisopisto EkoCentria Perusidea: Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin ruokapalvelualan Ympäristöpassi. Sen tavoitteena on kannustaa ammattikeittiöitä kestävän kehityksen mukaisiin hankintoihin ja ympäristövastuulliseen toimintaan. Ruokapalvelujen henkilöstö (keittiö- ja palvelutyöntekijöistä ruokapalveluesimiehiin) voi suorittaa Ympäristöpassi-testin verkossa valmennusaineiston itsenäisen opiskelun jälkeen ja saada todistuksen osaamisestaan. Ympäristöpassin rekisteröity suorittaminen on mahdollista vuodesta 2011 alkaen. Tavoitteena on, että Ympäristöpassista tulee työelämässä yleisesti tunnettu ja arvostettu osaamistodistus ammattikeittiöissä työskenteleville. Se pyritään jatkossa liittämään ammattitutkintojen osaksi ja viemään ammattikeittiöiden ympäristötyön työkaluksi kytkemällä se olemassa oleviin ympäristöjärjestelmiin ja -ohjelmiin. Budjetti: , josta Sre rahoittaa Tulokset: Ympäristöpassi herättelee ruokapalveluhenkilöstöä alansa ympäristöosaajiksi ja -toimijoiksi. Kiinnostus Ympäristöpassia kohtaan osoittaa, että keittiöissä kaivataan tietoa. Ruokapalveluiden ympäristövaikutusten vähentämisessä merkittävimmäksi keinoksi aineistossa arvioitiin aterioiden kasvispainotuksen lisääminen. Kouluruokailussa kasvispainotuksen edistämisen keinona on toistaiseksi otettu käyttöön lähinnä kasvisruokapäivä. Sitä voitaisiin edistää myös tarjoamalla kasvisateria päivittäin vaihtoehtona kaikille, tuorekasvikset ja kasvislisäke linjastolla ensimmäisenä sekä riittävän monipuolinen valikoima kasviksia päivittäin, jotta lautasmallin mukaisen aterian koostaminen olisi houkuttelevaa. Ympäristöpassin valmennusaineistoa koottaessa nousi esiin myös, ettei julkisten ruokapalvelujen järjestämisen vaihtoehtoja (keskitetty/hajautettu valmistus, jakelu kuumana/kylmänä jne.) ole tutkittu kokonaisenergiatehokkuuden näkökulmasta. Johtopäätökset: Ruokapalvelujen ympäristövastuullisuuden ja ravitsemuslaadun lisäämisen keinot ovat samansuuntaisia. Kouluruokailun kasvisvalikoiman monipuolistaminen on myös keino vähentää ruokapalvelun ympäristövaikutuksia. Kasvispainotuksen edistämiseen on menetelmiä (esim. Makukoulu, kasvisnoutopöytä) ja niiden käyttöön otto on kunnille kustannustehokas tapa vähentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksiaan. Julkisten ruokapalvelujen henkilöstö on avainasemassa ja heille tulee tarjota tietoa ja välineitä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. 3 Kouluruokailu julkisuudessa Kouluruokailusta tehdyn, syksyllä 2010 valmistuneen media-analyysin mukaan kouluruokailuun liittyvät aiheet ja teemat ovat olleet vuosina runsaasti esillä julkisuudessa. Analyysi sisältää noin kaksi tuhatta aiheeseen liityvää artikkelia, ohjelmaa ja sosiaalisen median keskustelua. 11

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin!

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Loppuraportti Sisältö: 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 3 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti

Lisätiedot

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/

Lisätiedot

SAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä

SAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä SAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Jyväskylä Arja Lyytikäinen Ravitsemussuunnittelija, hankejohtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari 19.11.2013 Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen, Mikkelin amk Saara Pentikäinen,

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 1 Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa Kirsti Mylläri www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 2 Mustasaari Mustasaari sijaitsee pohjanmaalla

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1 avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 1 Terveelliset ateriat edistävät kansanterveyttä Yli 2,3 miljoonaa ateriaa/pv Monelle päivän ainoa lämmin ateria Ikä paikka aika ateriat/pv Pv/vuosi yhteensä

Lisätiedot

Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Makukoulun levittäminen varhaiskasvatukseen päiväkoteihin ja alakoulujen perusopetukseen

Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Makukoulun levittäminen varhaiskasvatukseen päiväkoteihin ja alakoulujen perusopetukseen Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Makukoulun levittäminen varhaiskasvatukseen päiväkoteihin ja alakoulujen perusopetukseen Selvitys 20.03.2009 Elina Antila ja Seija Kurunmäki Kuule Oy Sisältö 1. Selvitys

Lisätiedot

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla. Sisällys

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla. Sisällys MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 2 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö... 2 3. Hankkeen

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Suomesta lasten ruokamaa!

Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen KM, KtaO; opetusneuvos Opetushallitus Kasvaako porkkana puussa? Lasten ruokakulttuuriviikko 3.-9.9.2012 4.9.2012 Keski-Suomen museon auditorio,

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Hyvän mielen ruoka - Oppia ja elämyksiä alakoululaisille ja vanhemmille.

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Hyvän mielen ruoka - Oppia ja elämyksiä alakoululaisille ja vanhemmille. MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Hyvän mielen ruoka - Oppia ja elämyksiä alakoululaisille ja vanhemmille Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 1 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö...

Lisätiedot

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ateria 13 5.11.2013 Seija Lintukangas Filosofian tohtori Edutaru Oy www.edutaru.fi Kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokailla. - Brillat-Savarin

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! KOULURUOKA-AGENTIT: OPPILAAT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KOULURUOKAILUA 3.11.2015 ATERIA 2015 MINTTU VIRKKI, RUOKATIETO YHDISTYS RY. MENUSSAMME

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Jokaisen vastaajaryhmän kysely oli erilainen, vaikka niistä löytyi myös yhteisiä kysymyksiä tai teemoja.

Jokaisen vastaajaryhmän kysely oli erilainen, vaikka niistä löytyi myös yhteisiä kysymyksiä tai teemoja. Seinäjoen kaupungin opetustoimi Perusopetuksen arviointi / Arviointikysely kevät 2014 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ JA KOULUTYYTYVÄISYYS 1. Tietoja kyselystä Kysely toteutettiin talviloman 2014 jälkeen. Erityistä

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Ateria 2013. Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla?

Ateria 2013. Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla? Ateria 2013 Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Nuorten ylipainoisuus ja obesiteetti

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö!

Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö! Marjaana Manninen Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö! Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus ATERIA12 JULKINEN RUOKAPALVELU v. 2020 Sali D 6.11.2012 klo 15.00 15.20 Kumppanuudella kohti laatua ja arvostusta

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Ammattikeittiöosaajat ry

Ammattikeittiöosaajat ry Ammattikeittiöosaajat ry Tietoa Kouluruokadiplomista Kouluruokadiplomi on koululle annettava tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä. Diplomin

Lisätiedot

Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa. Ma 6.5.2013 Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy

Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa. Ma 6.5.2013 Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa Ma 6.5.2013 Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy Motiva Oy tarjoaa yrityksille, julkishallinnolle ja kuluttajille tietoa ja ratkaisuja,

Lisätiedot

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 30.1.2014 1 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot