SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN EDISTÄMISOHJELMA. Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN EDISTÄMISOHJELMA. Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset"

Transkriptio

1 SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN EDISTÄMISOHJELMA Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset

2 Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset Sisältö 1 KOULURUOKAILU-HANKKEIDEN TAUSTA KOULURUOKAILU-HANKKEET Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen hanke, Keski- Suomen shp Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Koulumarjahanke , Arktiset Aromit ry Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille, Savon ammatti- ja aikuisopisto EkoCentria KOULURUOKAILU JULKISUUDESSA JOHTOPÄÄTÖKSET

3 1 Kouluruokailu-hankkeiden tausta Kouluruokailu ja siihen vaikuttaminen on ollut Sre:n kantavia teemoja koko sen toiminnan ajan Ohjelma alkoi valtakunnallisella kampanjalla: Kouluruokavaaleilla, jolla haastettiin kuntavaaliehdokkaita toimimaa hyvän kouluruoan puolesta. Oman toiminnan ohessa Sre on rahoittanut viittä kouluruokailua kehittävää hanketta ja kuutta sitä tukevaa hankekokonaisuutta yhteensä eurolla. Kouluruokailuun liittyvien hankkeiden yhteenvetoja ja päätelmiä seuraavien toimien tarpeellisuudesta käytiin läpi Sre:n, lapsiasiavaltuutetun ja Suomen Lasten Parlamentin järjestämässä, kouluruokailun asiantuntijoita ja vaikuttajia koonneessa tapahtumassa Helsingissä. Kouluruokailu koskettaa lähes miljoonaa kouluruokailijaa päivittäin. Kouluruokailua kehittämällä toteutuvat myös ohjelman tavoitteet kohottaa ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta. Ohjelman tärkeimmät kohderyhmät ovat kasvavat lapset, nuoret ja nuoret perheet. Heihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa ruoan asemaan ja kouluruokailun arvostukseen tulevaisuudessa. Kouluruokailun asemaan ja merkitykseen on haluttu kiinnittää erityistä huomiota, sillä sen arvostus on vähentynyt Suomessa viimeisten vuosien aikana. Kouluruokailutottumuksiin liittyvät tutkimustulokset ovat huolestuttavia. Vain osa lapsista ja nuorista syö koulussa. Esimerkiksi Sitran Järkipalaa -hankkeessa todettiin vuonna 2008, että vain noin kaksi oppilasta sadasta otti tarjottimelleen kaikkia aterianosia lautasmallin mukaisesti, ja lisäksi oppilaiden lautasilla oli hyvin vähän ruokaa. Ruokaa korvattiin epäterveellisillä välipaloilla, joita saatettiin hakea koulun ulkopuolelta. Tuoreen (2010) THL:n kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 38 % ei syö koululounasta päivittäin (lähde: Kouluterveyskysely 2010, THL). Myös ylipaino on merkittävästi lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana erityisesti nuorten keskuudessa. Kouluruokailulla on vahvat perinteet ja sitä pidetään suomalaisena innovaationa. Maksuton kouluruokailu alkoi Suomessa 1948, ensimmäisenä maana maailmassa. Suomalainen kouluruokailu tunnetaan myös maailmalla ja se on laajentumassa kansainväliseksi oppimisen edistäjäksi. Kouluruokailun kehittäminen nähtiin ohjelmassa näistäkin syistä ajankohtaiseksi ja tärkeäksi asiaksi. Vaikuttamiskanavista tärkeimmiksi nousivat kuntavaikuttajat, koulut, opetus- ja terveydenhuollon ammattilaiset, perheet, päiväkodit, media sekä asiaa eteenpäin vienyt yhteistyökumppaneiden verkosto. 2 Kouluruokailu-hankkeet Kouluruokailu-hankkeet jakautuvat ohjelman aloituksen (2008) yhteydessä toteutettuun ensimmäiseen näkyvään Kouluruokavaalit-kampanjaan sekä kevään (2009) hankehaun yhteydessä hyväksyttyihin neljään kouluruokailun kehittämishankkeeseen. Kouluruokailun kehittämistä tukevista hankkeista hyväksyttiin samassa yhteydessä Makukoulu-konseptin levittämiseen liittyvä kolmen hankkeen kokonaisuus sekä kolme ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen kasvattamiseen liittyvää hanketta Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit 2.2. Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria 2.3. Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet 2.4. Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 2.5. Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Makukoulu-konseptin levittäminen 2.6. Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen -hanke, Keski- Suomen shp 3

4 2.7. Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto 2.8. Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen ja osaamisen kasvattaminen 2.9. Koulumarjahanke , Arktiset Aromit 2.10 Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 2.11 Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille 2.1 Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit Perusidea: Ohjelman alkaessa haluttiin luoda yhteistoimintamalleja sekä keskittyä tahoihin, jotka vaikuttavat kouluruokailun toteutumiseen kunnissa ja osallistuvat siihen liittyvään päätöksentekoon. Kouluruokavaalit-kampanjassa haastettiin vuoden 2008 kunnallisvaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä ja äänestäjiä allekirjoittamaan -sivuilla kouluruokailun kohentamiseen liittyvät vetoomus ja lupaus vaikuttaa kunnassa hyvän kouluruoan puolesta. Vetoomuksessa haastettiin kunnallisvaaliehdokkaita ja päättäjiä kiinnittämään huomiota vastuuseen: Kouluruokailuun käytettävät rahat ovat kuntien vastuulla, sekä ymmärrykseen: Ymmärretäänkö sinun kunnassasi kouluruokaan varatun määrärahan merkitys pienten kuntalaisten hyvinvoinnille?. Vetoomuksessa nostettiin esille kysymyksiä muun muassa seuraavista aiheista: kunnan kouluruokaannokseen käytetty määräraha ja hinnan nousun vaikutukset siihen, mitä mieltä ruoan tekijät ovat kouluruokailusta ja miltä kunnan kouluruokailu näyttää ehdokkaan/päättäjän oman kokemuksen perusteella. Haastekampanjan aikana kaikille mukana olleille annettiin uutiskirjeiden ja Internet-sivujen avulla mittava määrä tietoa kouluruokailun järjestämisestä, terveydestä, hankintoihin liittyvistä asioista ja ohjelmista, tutkimuksista sekä eri toimijoiden kouluruokailu -hankkeista. Kouluruokavaalit oli kampanjana kautta aikojen suurin eri tahojen yhteisponnistus kouluruokailun puolesta. Mukana oli lähes 30 toimijatahoa, yli 20 järjestöä ja organisaatiota, kolme ministeriötä ja kaksi hallituksen politiikkaohjelmaa. Organisaatiot lähtivät mukaan kampanjaan innolla ja pitivät sitä yllä eri tavoin omien verkostojensa ja kanaviensa kautta. Kampanjasta tiedotettiin laajasti puolueiden, eduskunnan, ehdokkaiden ja organisaatioiden keskuudessa. Sanoma levisi myös median välityksellä koko Suomeen. Budjetti: Tulokset: Vaalien alla -sivustolla 1490 ehdokasta yli 200 kunnasta kävi allekirjoittamassa lupauksen toimia paremman kouluruoan puolesta. Yli 1700 allekirjoittanutta myös vaati enemmän huomiota kouluruokailuun, lasten, vanhempien ja ruoan tekijöiden kuuntelua sekä lisää määrärahoja. Kampanja sitoi laajan yhteistyöverkoston toimimaan saman tavoitteen puolesta. Johtopäätökset: Kouluruokavaalit-hanke on hyvä esimerkki yhteistyön voimasta ja sitoutumisesta samaan, tärkeäksi koettuun tavoitteeseen. Haastekampanjaan osallistuminen on myös näkyvä tapa ehdokkaille osoittaa kantansa kouluruokailun edistämisen puolesta. Kouluruokailu saatiin esiin puheenaiheeksi kuntapolitiikassa ja se nousi hyvin julkisuuteen myös median välityksellä, erityisesti annoshinnan pienuuden ja kuntien käyttämien määrärahojen/annosvertailujen kautta. Asian esiin tuominen kunnallisvaalien yhteydessä korosti asian merkitystä päätöksenteon kannalta ja osoitti kuntien merkityksen ja vastuun asian edistämisessä. 4

5 2.2 Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria Perusidea: Sitran Era-ohjelmaan pohjaavassa hankkeen konkreettisena ideana oli vaikuttaa vanhempien ja lasten asenteisiin ja ohjata heidän ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan vanhempainilloissa järjestettävien ruokajuhlien avulla. Samalla haluttiin konseptoida ruokajuhlan järjestäminen ja levittää ideaa/konseptia koko maahan. Ruokajuhlat järjestettiin yhteistyössä koulujen ja niiden vanhempainyhdistysten kanssa Tampereen alueen kouluissa, joissa on 1. ja 7. luokkien oppilaita, vuosien 2009 ja 2010 aikana. Vanhempainiltojen yhteydessä toteutettiin tietoisku ruoasta ja ravitsemuksesta sekä tarjottiin vanhemmille päivän kouluruoka. Budjetti: Tulokset: Ruokajuhliin osallistui yhteensä 800 vanhempaa. Tapahtumissa käytiin avointa keskustelua siitä, miten lasten ja nuorten ruokailutottumuksia voidaan yhdessä aikuisten voimin edistää. Osallistuneista vanhemmista 98 % pitää Ruokajuhlia tarpeellisena. Vanhemmista 86,5 % ilmoittaa tietävänsä mitä lapsi syö koulussa. Vanhemmille tarjottu ruoka maistui 98 % mielestä maukkaalle. Tampereen Ateria aikoo jatkaa valistusta kouluruuan merkityksestä terveellisen ravitsemuksen toteutumisessa myös jatkossa osana omaa asiakasyhteistyötään. Johtopäätökset: Lisäämällä tietoa siitä, miten ruoka valmistetaan ja ketkä ruoan tekevät, kasvatetaan ruoan arvostusta. Ruoan tekijöiden tunteminen helpottaa yhteistyötä ja palautteen antamista sekä lisää kotien ja koulujen välistä tiedonkulkua. Hankkeen avulla voitiin osoittaa myös yhteisöllisyyden merkitys. Konseptin levittäminen yli kuntarajojen edellyttää ruokapalvelun ammattilaisten ja koulujen yhteistä sitoutumista asian eteenpäin viemiseksi. 2.3 Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet Perusidea: Neljässä suomen ruotsinkielisessä koulussa toteutettujen hankkeiden tavoitteena oli lisätä koululaisten hyvinvointia ja koulussa jaksamista lisäämällä erityisesti kasvisten syöntiä koululounaalla. Kouluissa vaikutettiin ruokalistoihin sekä toteutettiin ja tarjoiltiin kasvisnoutopöytä kouluruoan ohessa. Kasvisten osuutta ruokalautasella haluttiin nostaa, erityisesti kuidun määrää haluttiin lisätä ja sokereiden määrää vähentää. Kouluruokailun henkilöstöä koulutettiin Sapere-menetelmään ja tuettiin hankkeen aikana. Henkilöstöä ja vanhempia koulutettiin myös makuihin ja aisteihin perustuvan Sapere-menetelmän avulla. Heille järjestettiin mm. ruoanvalmistuskursseja ja Kokkisota-iltoja. Käytännössä toteutettu kasvisnoutopöytä perustui kotimaisiin, ekologisiin raaka-aineisiin tai lähiruokaan kuten juureksiin, kaaleihin, linsseihin, palkokasveihin, kotitekoisiin kastikkeisiin, dippeihin ja leipään. Raakaaineet ovat edullisia ja antavat hyvän kylläisyyden tunteen (kuituja) ja väriä (ravintoa ja vitamiineja, mineraaleja) sekä vaihtelevuutta kouluruokailuun. Hankkeen aikana kaupunkeja kehotettiin kiinnittämään huomiota kouluruokailuun ja ruoan laatuun muun muassa perustamalla ravintotiimi ja ottamalla siihen mukaan poliitikkoja, viranhaltijoita, keittiöhenkilökuntaa, opettajia, hoitajia ja oppilasedustajia. Ruokailulle kehotettiin myös asettamaan tavoitteiksi kylläiset, tyytyväiset ruokailijat ja parantunut ruoan laatu sekä tekemään päätös kasvisnoutopöydän käyttöönottamisesta julkisessa ruokailussa. 5

6 Budjetti: Tulokset: Operaatio kouluruoka -projektissa todettiin, että lapset söivät niillä viikoilla, kun kasvisnoutopöytä oli tarjolla noin 7 kertaa enemmän vihanneksia kuin normaalisti. Ravitsemussuositusten mukaiset hiilihydraatti- ja kuitusuositukset täyttyivät, kun oppilaat söivät yli 100 g vihanneksia/oppilas/ lounasateria. Oppilaat ovat tunteneet itsensä myös kylläisemmiksi ja virkeämmiksi. Normaalisti oppilaat syövät huomattavan vähän vihanneksia. Sapere-menetelmää tehtiin tutuksi kouluissa kymmenen eri kertaa ja niihin osallistui noin 300 henkilöä (yhteensä 40 oppituntia). Samanaikaisesti myös vanhempia sitoutettiin kiinnittämään huomiota ruokailuun järjestämällä heille ruoanvalmistuskursseja. Niihin osallistui yhteensä 90 henkilöä. Myös leikkimielisiä Kokkisota-iltoja järjestettiin 40 osallistujalle. Johtopäätökset: Tulokset osoittavat, että tarjoamalla kasvisnoutopöytä osana koululounasta voidaan kasvisten syöntiä lisätä merkittävästi. Kustannusten osalta "halvemman" raaka-aineen eli kasvisten osuus lisääntyy ja useimmiten kalliimman raaka-aineen osuus vähenee, jolloin kokonaiskustannukset eivät muutu. Syömällä enemmän kasviksia voidaan vaikuttaa myös ravitsemussuositusten ja kouluruokailusuositusten toteutumiseen kouluissa. Ne tuovat virkeyttä koulupäiviin ja niiden avulla jaksaa pidempään. Saperemenetelmä todettiin toimivaksi menetelmäksi opettaa ja oppia syömään enemmän kasviksia. Toimintatavan vieminen kouluihin ja kouluruokailuhenkilöstön sitoutuminen kasvisnoutopöydän tarjoiluun edellyttää neuvontaa ja koulutusta sekä kuntien halua sitoutua kouluruokailun kehittämiseen. Kasvisten käytön lisäämisen avulla voidaan myös lisätä lähiruoan käyttöä kouluissa. 2.4 Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Perusidea: Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla järjestettiin Hyvän mielen ruokailtoja alakoululaisille (1 3lk) ja heidän vanhemmilleen. Tapahtumissa aikuiset ja lapset suorittivat kasvisaiheisia ja terveelliseen syömiseen liittyviä rastitehtäviä. Viestin kärkenä oli kasvisten kulutuksen lisääminen ja vanhempien vastuu lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hankkeen aineistot tehtiin yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n, Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen Terveyttä kasviksilla -kampanjan kanssa. Suomen Vanhempainliitto ry vastasi hankkeen tiedottamisesta vanhempainyhdistyksille. Budjetti: Tulokset: Hyvän mielen ruoka-tapahtumia järjestettiin 15 maakunnallisen piirikeskuksen kanssa 136 kpl ja niillä tavoitettiin 5916 osallistujaa (aikuisia 2201 ja lapsia 3745). Hyvän mielen ruoka -illat todettiin toimivaksi konseptiksi, jonka avulla voidaan tarjota tietoa, käytännön vinkkejä, sekä järjestää mukavaa yhteistä tekemistä ja mahdollisuus keskustelulle. Osallistujat saivat konkreettista apua kasvisten tunnistamiseen ja vinkkejä miten niitä voi käyttää. Johtopäätökset: Yhteiset tilaisuudet, joissa ovat mukana kaikki osapuolet eli vanhemmat, lapset ja koulu, koettiin tarpeellisiksi ja yhteistyötä rakentaviksi keinoiksi. Vanhemmat kokivat tarpeellisena saada konkreettisia vinkkejä ja muistutusta miten terveellinen arkiruoka koostetaan. Kasvisten tunnistaminen oli yllättävän heikkoa, erityisesti tähän tarvitaan myös tietoa. Koulupäivien ulkopuolisten tapahtumien järjestämisen haasteena on kuitenkin saada vanhemmat ja lapset osallistumaan ja innostumaan aiheesta. 6

7 2.5 Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Perusidea: Hankkeen tavoitteena oli lisätä kouluruoan ja sen valmistamisen arvostusta. Ruokapalveluiden ammattilaisille tuotettiin yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa yli 70 ruokaohjetta, jotka täyttävät suositusten ja Sydänmerkki-aterian kriteerit. Reseptejä kehotettiin hyödyntämään hyvän kouluruoan viikolla, johon tuotettiin myös somistusmateriaalia, jonka kautta koululaiset saivat tietoa kouluruoan merkityksestä. Kouluruoan merkityksestä on tehty sisältöä myös verkkosivuille: Lisäksi opettajia on kannustettu käsittelemään kouluruokailua ja sen merkitystä. Sekä koululaisia että vanhempia on houkuteltu osallistumaan kouluruokaäänestykseen tai -sivuilla. Vanhemmille on tuotettu tietoa kouluruokailusta ja sen merkityksestä -sivuille. Kuntapäättäjiin vaikutettiin Kuopiossa ja Oulussa järjestämällä median edustajille ja vanhemmille tilaisuudet, joissa oli mahdollisuus maistaa kouluruokaa ja kokea kouluruokailun arki. Tavoitteena oli osoittaa, että kouluruoka on arvostuksensa ansainnut, mutta sen toteuttaminen, esim. STM:n toimenpidesuositusten mukaisesti, vaatii riittävät resurssit. Tilaisuuksissa tuotiin kodin ulkopuolisen ruokailun ravitsemuslaadun lisäksi myös esille Järkipalaa-hankkeessa hyviksi koettuja toimenpiteitä, joilla kouluruoan kysyntää voidaan kasvattaa. Budjetti: Tulokset: Sydänliiton aineistopaketteja tilattiin alkuvuonna 2800 kpl, tilaajina oli n. 200 eri tahoa. Toimintaviikkoa vietettiin esim. Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa (n. 180 kpl). Aiheet ovat olleet runsaasti esillä mediassa, erityisen kiinnostavana on koettu Paras kouluruoka -äänestys, johon on tullut touko elokuun aikana 1800 vastausta. Äänestyksen perusteella koululaisille maistuu parhaiten kotoinen arkiruoka. Johtopäätökset: Kouluruokailun edistämiseksi ja arvostuksen lisäämiseksi tarvitaan kuntapäättäjien ja ruokapalveluiden ammattilaisten huomiota jatkossakin. Tarvetta on yhteisille foorumeille, joissa kunnan luottamus- ja virkahenkilöstö sekä ruokapalveluiden ammattilaiset voivat kohdata. Kohtaamisissa on kaksi keskeistä teemaa: 1) talous ja 2) ravitsemuslaatu. Taloudellisissa satsauksissa jo muutaman sentin lisä/ruokailija auttaisi: se tuo väljyyttä ja monipuolisuutta ruokatarjonnan toteutukseen, mikä puolestaan lisää ruokailun houkuttelevuutta. Ravitsemuslaatua ei vielä osata vaatia, eikä se ole kyllin korkealla arvojärjestyksessä. Toteuttajataho on valmis ravitsemuslaatua tuottamaan, kunhan osataan vaatia eikä yksinomaan tuijoteta hintaa. Esimerkiksi monipuolinen leipä- ja kasvisvalikoima on sekä ravitsemuslaatuettä talouskysymys. Näillä ratkaisuilla on merkitystä myös alueellisen elinkeinonharjoittamisen ja ruoan lähituotannon näkökulmasta. Toinen keskeinen teema on hyvän kouluruoan merkityksen selventäminen koulun toimintakulttuurissa. Mitä on kouluruoka ja ruokatauko koululaisen, entisten koululaisten (=vanhemmat) ja opettajien silmin? 2.6 Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen hanke, Keski-Suomen shp Perusidea: Hanke käynnisti Sapere-ruokakasvatusmenetelmän valtakunnallisen levittämisen ja otti sen käyttöön hankealueilla (seitsemän kuntaa Keski-Suomessa ja Turun kaupunki) osana lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Sapere-menetelmä tuo päiväkoteihin kaikkia aisteja aktivoivan ruoka- ja ravitsemuskasvatusmenetelmän. Menetelmä antaa lapsille 7

8 mahdollisuuden iloiseen, kokeelliseen ja omaehtoiseen kokemukseen, jonka aikana lapsen oma ymmärrys, oivallus ja sanallinen ilmaisu ruokamaailmasta rikastuvat. Pyrkimyksenä on, että lapsi kasvaa rohkeaksi ja itseään ilmaisevaksi tietoiseksi kuluttajaksi. Hankkeen aikana luotiin kanava, opetussisällöt ja alueelliset toimintatavat ammattilaisten Saperemenetelmän koulutuksille ja lasten ruokakasvatukseen liittyvän tieto-taidon levittämiselle. Lisäksi tuotettiin toimintamalli lasten päivähoitoruokailun toteuttamiseen niin, että mahdollistettiin Sapere-menetelmään (jonka tavoitteena on iloisesti ja myönteisesti ruokaan suhtautuva lapsi, jonka ruokamieltymykset rikastuvat ja kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa) liittyvä lasten osallistuminen ruokatehtäviin ja aistiharjoitteisiin. Hankkeessa syntyneet ammatillisen täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmat, verkkomateriaali ja hyvien käytänteiden kuvaukset palvelevat menetelmän käyttöönottoa uusilla paikkakunnilla. Osahankkeena tuotettiin ja testattiin lapsilähtöinen pedagoginen ruokalista, jonka todettiin tukevan erinomaisesti lasten ruokakasvatuksen tavoitteita ja niiden toteutusta. Lisäksi hankkeesta on valmistunut ja valmistumassa useita opinnäytetöitä. Budjetti: Tulokset: Lasten ruokakasvatus on nousemassa hankekuntien varhaiskasvatuksessa näkyväksi toiminnaksi (836 koulutettua varhaiskasvatuksen ammattilaista ja 72 työntekijää saivat syventävän menetelmäkoulutuksen). Sapere-menetelmä on todettu ammattilaisten keskuudessa toimivaksi ruokakasvatuksen käytännöksi (menetelmän käyttäjiä 43:ssa päivähoidon yksikössä). Aihe on saanut runsaasti valtakunnallista ja paikallista myönteistä julkisuutta. Lapset ovat oppineet syömään entistä paremmin ja monipuolisemmin, etenkin kasviksia, hedelmiä, marjoja, viljaa ja kalaa. Lapsille on myös mahdollistettu ruokailon kokemus kaikin aistein itse tehden ja leikin avulla. Hanke on tuonut uusia hyviä ruokakasvatuskäytäntöjä kasvatuskumppanuuteen ja sen aikana on kehitetty, testattu ja tuotettu uusi realistinen malli lasten ruokapalveluihin. Myös päivähoidon kasvatushenkilöstön ja ruokapalvelun välinen yhteistyö on tiivistynyt positiivisella tavalla hankekunnissa. Johtopäätökset: Hankkeessa on rakennettu lasten hyvän ravitsemuksen edistämisen yhteisöllinen toimintamalli varhaiskasvatukseen: Lapsen osallisuus ja Sapere-menetelmän sovellus, tarjottu ruoka, ruokailutilanteet, kasvatuskumppanuus ja monitoimijuus sekä varhaiskasvatuksen suunnittelutyö. Malli on todettu toimivaksi, tarpeelliseksi ja ruokakasvatusta edistäväksi menetelmäksi. Se on levitettävissä laajasti Suomessa. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta STM:n terveydenedistämisen määrärahasta. (Jatkohankkeeseen on tulossa mukaan noin 100 päivähoidon yksikköä 23:sta kunnasta). Lisäksi toiminta on leviämässä varhaiskasvatuksen pilotteina Oulussa, Espoossa ja Helsingissä). 2.7 Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto Perusidea: Hanke perehdytti opettajia käyttämään Sapere-menetelmää monipuolistamaan koulun ruokakasvatusta ja elävöittämään oppituntien sisältöjä. Hankkeen projektipäällikkö organisoi koulutuksen ja koordinoi Kerhokeskuksen Makukoulu-aineiston pilotoinnin ja vaikutti Makukoulu-osion saamiseen osaksi opettajien opetussuunnitelmia ja mukaan näkyväksi osaksi Heurekan näyttelyä. Budjetti: Tulokset: Vuoden aikana järjestettiin 31 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 698 henkilöä, näistä tilaisuuksista opettajaksi opiskelevia (KO, LO, LI/TT) koulutettiin kolmessa tilaisuudessa 110 henkilöä. Aisti- /makukouluosio on mukana yliopistojen opetussuunnitelmissa (Helsinki, Savonlinna ja Vaasa). 8

9 Makukoululla oli oma osasto Educa 2010-messuilla, jossa aistiharjoitteiden osasto saavutti suuren suosion (362 palautetta). Oman makuaistin testaajia kävi 680 henkilöä. Messujen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan 77,2% vastanneista oli halukkaita kokeilemaan Makukoulua luokkansa kanssa. Makukouluissa testattujen käytänteiden pohjalta toteutetaan 2011 Bon Appétit Syödään yhdessä - näyttely, jossa pienimuotoisia, 30 minuutin aistiharjoitusta tarjotaan tiedekeskus Heurekan näyttelyvieraille. Makukoulu-koulutuksen innoittamana näyttelijä ja kokki Liisa Ruuskanen toteutti Makuasiaa-ruokateatterin 4 6-luokkalaisille (66 oppilasta) Kuopiossa ja saa innostuneen vastaanoton ansiosta jatkoa keväällä Johtopäätökset: Makukoulu koetaan myönteiseksi ja mahdolliseksi jo alaluokilla. Opetukseen ei välttämättä vaadita perinteistä kotitalouden aineluokkaa, vaan ruoka-aineisiin voidaan tutustua monipuolisesti aineenopettajan johdolla tavallisessa luokassa. Pieneen, uuteen ja varsin spesifiselle alalle tarjottuun koulutukseen suhtauduttiin varsin varauksellisesti ja koulutuksenjärjestäjien kautta hanke ei juuri päässyt eteenpäin. Kouluissa ruoka ja ruokakasvatus mielletään ensisijaisesti keittiöhenkilökunnan ja kotitalousopettajien asiaksi, ei koko koulun tehtäväksi. Uudenlainen, oppilasta kunnioittava lähestymistapa ruoka-aineisiin innostaa luonnolliseen aistien kautta tapahtuvaan tutkivaan oppimiseen. Opettajien koulutuksen avulla saadaan Sapere-menetelmä ja Kerhokeskuksen tuottama Makukoulu-aineisto hyvin käyttöön ja leviämään. Alaluokkien ruokakasvatus jäänee kuitenkin kerhotuntien ja yksittäisten innostuneiden luokanopettajien varaan, sillä kotitalouden valinnaisuus ei ole (tämän hetken tiedon mukaan) alaluokilla toteutumassa. 2.8 Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Perusidea: Hankkeen aikana Kerhokeskus toi Makukoulun ja Sapere-menetelmän osaksi koulujen kerhotoimintaa ja tuotti Sapere-menetelmään perustuvan maksuttoman kerhonohjaajan oppaan: Aistien avulla ruokamaailmaan! -opas kerhonohjaajalle sekä tehtäväohjeet oppilaille. Makukoulu on lapsille suunnattu pedagoginen tapa tutustua monipuoliseen ravitsemukseen. Se perustuu Sapere-menetelmään, jossa lapset perehtyvät ruokamaailmaan kaikkien aistiensa avulla. Lisäksi lasta kannustetaan ilmaisemaan aistimuksiaan ja tutustumaan rohkeasti uusiin ruokiin. Menetelmän avulla voidaan myös lisätä lapsen kuluttajatuntemusta. Tavoitteena on, että kerholaiset omaksuvat monipuolisen ruokavalion ja kasvavat rohkeiksi, itseään ilmaiseviksi ja tietoisiksi kuluttajiksi, joilla on terve suhtautuminen syömiseen. Materiaalit on tuotettu sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Budjetti: Tulokset: Kerhokeskus lähetti jokaiseen peruskouluun suomen- tai ruotsinkieliset materiaalit. Yhteispostitusten jälkeen 200 suomenkielistä opasta on tilattu ja toimitettu kouluihin, ruotsinkielisiä materiaaleja on tilattu 50 kpl. Painetut materiaalit ovat loppu, mutta aineistot ovat vapaasti saatavilla Kerhokeskuksen Internet-sivuilla. Johtopäätökset: Laadukkaalle kerhoaineistolle on kysyntää koulussa. Kerhon mukaanottoa osaksi koulun kerhotarjontaa on edistänyt samanaikaisesti toteutettu opettajien koulutus tähän aiheeseen. Ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen kasvattaminen 9

10 2.9 Koulumarjahanke , Arktiset Aromit ry Perusidea: Hanke nosti marjat esiin osana suomalaista ruokakulttuuria kokoamalla yhdistyksen menekinedistämishankkeessa syksyllä 2009 järjestettyjen valtakunnallisten koulumarjaviikkojen palautteet peruskouluille tehtävän kartoituksen tueksi sekä levittämällä marjatietoa ja kiinnostusta myös päättäjien, vanhempien ja nuorten keskuuteen. Hankkeen aikana ravitsemusalan ammattilaisiin vaikutettiin Välipalalla on väliä -seminaarin (160 osallistujaa) avulla. Seminaarissa korostettiin marjojen mahdollisuuksia välipalojen ja kouluruokailun kehittämisessä sekä lasten ravitsemuskasvatuksen merkitystä. Hankkeen aikana toteutettuun Välipalalla on väliä - ruokaohjekilpailuun osallistui noin sata henkilöä 145 ohjeella. Kilpailuohjeista toteutettiin myös esite (painos kpl), jota jaettiin opettajille ja nuorille kohdennetuilla messuilla, KtaO-liiton koulutuspäivillä, kotitalousneuvontajärjestöjen välityksellä ja yli 500 peruskoululle. Käyttökelpoisimmat ohjeet suurennettiin myös ammattikeittiöille sopiviksi. Peruskouluille suunnatun kartoituksen avulla selvitettiin myös marjaretkien järjestämiseen liittyviä asioita. Kartoituksen mukaan alakouluissa marjaretket ovat usein osa koulun jokavuotista toimintaa, yläkouluissa sen sijaan marjaretkiä tehdään satunnaisesti tai ei koskaan. Budjetti: Tulokset: Selvitysten perusteella luonnontuotteiden käsittelyä oppikirjoissa olisi tarpeen lisätä, koska oppilaat eivät saa nykyisistä oppikirjoista riittävästi tietoa. Seminaarin ja välipalaesitteen suosio osoitti kiinnostuksen marjoja kohtaan olevan kasvussa. Kartoitus osoitti peruskoulujen alaluokat hyvin tärkeiksi kohderyhmiksi marjaretkien toteutuksen ja käytön opetuksen kannalta. Kotitalousopetus ei näitä kuitenkaan kata. Vaikutuksia lasten ja nuorten käyttäytymismuutoksina ei näin lyhyessä hankkeessa saatu esille/kyetty tutkimaan. Kouluissa oppilaat pitävät luonnonmarjojen käyttöä tärkeänä, joten kyse on myös vanhempien ja opettajien asenteista Johtopäätökset: Kiinnostusta luonnontuotteisiin ja jokamiehenoikeuksiin voitaisiin lisätä nuorille kohdistetun viestinnän ja hankkeiden kautta, järjestämällä esimerkiksi koulumarjakuukausi. Kiinnostusta voidaan lisätä integroimalla aihe mukaan eri oppitunteihin alakoulussa, jolloin oppilaat ovat innokkaasti mukana tämäntyyppisten aiheiden käsittelyssä. Luonnontuotteiden ja jokamiehenoikeuksien saaminen selkeästi mukaan opetussuunnitelmiin parantaisi myös aiheiden käsittelyä kouluissa Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Perusidea: Hankkeen aikana Maa- ja kotitalousnaisten Keskus toteutti yhdessä 16 maakunnallisen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kanssa lasten leivontatapahtumia päiväkodeissa, alakouluissa ja iltapäiväkerhoissa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa lapset oppivat mistä leipä tulee ja miten se syntyy, he oppivat tunnistamaan viljoja ja saivat itse leipoa ja nauttia tekemisestä, tuoksuista ja mauista. Budjetti: (Sre:n osuus ), joka sisälsi hankkeen suunnittelun, koordinoinnin, raportoinnin, aineiston suunnittelun ja tuottamisen sekä tapahtumien järjestämisen eri puolilla Suomea. 10

11 Tulokset: Tapahtumat tavoittivat yli 1300 lasta 81 eri tapahtumassa. Hanke otettiin erittäin positiivisesti sekä järjestäjien että osallistujien kautta vastaan. Se sai myös paljon positiivista julkisuutta paikallisissa medioissa. Johtopäätökset: Hanke oli positiivinen, leipomaan innostava kokonaisuus. Tapahtumat saivat päiväkodeissa ja kouluissa innostuneen vastaanoton ja tapahtumia olisi toivottu lisää. Lapset olivat innolla mukana leipomassa ja jaksoivat keskittyä myös kuuntelemaan viljanäytteiden esittelyä ja viljaketjun avaamista. Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksiä innostetaan järjestämään alueensa kouluilla vastaavia leivontatapahtumia myös jatkossa Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille, Savon ammatti- ja aikuisopisto EkoCentria Perusidea: Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin ruokapalvelualan Ympäristöpassi. Sen tavoitteena on kannustaa ammattikeittiöitä kestävän kehityksen mukaisiin hankintoihin ja ympäristövastuulliseen toimintaan. Ruokapalvelujen henkilöstö (keittiö- ja palvelutyöntekijöistä ruokapalveluesimiehiin) voi suorittaa Ympäristöpassi-testin verkossa valmennusaineiston itsenäisen opiskelun jälkeen ja saada todistuksen osaamisestaan. Ympäristöpassin rekisteröity suorittaminen on mahdollista vuodesta 2011 alkaen. Tavoitteena on, että Ympäristöpassista tulee työelämässä yleisesti tunnettu ja arvostettu osaamistodistus ammattikeittiöissä työskenteleville. Se pyritään jatkossa liittämään ammattitutkintojen osaksi ja viemään ammattikeittiöiden ympäristötyön työkaluksi kytkemällä se olemassa oleviin ympäristöjärjestelmiin ja -ohjelmiin. Budjetti: , josta Sre rahoittaa Tulokset: Ympäristöpassi herättelee ruokapalveluhenkilöstöä alansa ympäristöosaajiksi ja -toimijoiksi. Kiinnostus Ympäristöpassia kohtaan osoittaa, että keittiöissä kaivataan tietoa. Ruokapalveluiden ympäristövaikutusten vähentämisessä merkittävimmäksi keinoksi aineistossa arvioitiin aterioiden kasvispainotuksen lisääminen. Kouluruokailussa kasvispainotuksen edistämisen keinona on toistaiseksi otettu käyttöön lähinnä kasvisruokapäivä. Sitä voitaisiin edistää myös tarjoamalla kasvisateria päivittäin vaihtoehtona kaikille, tuorekasvikset ja kasvislisäke linjastolla ensimmäisenä sekä riittävän monipuolinen valikoima kasviksia päivittäin, jotta lautasmallin mukaisen aterian koostaminen olisi houkuttelevaa. Ympäristöpassin valmennusaineistoa koottaessa nousi esiin myös, ettei julkisten ruokapalvelujen järjestämisen vaihtoehtoja (keskitetty/hajautettu valmistus, jakelu kuumana/kylmänä jne.) ole tutkittu kokonaisenergiatehokkuuden näkökulmasta. Johtopäätökset: Ruokapalvelujen ympäristövastuullisuuden ja ravitsemuslaadun lisäämisen keinot ovat samansuuntaisia. Kouluruokailun kasvisvalikoiman monipuolistaminen on myös keino vähentää ruokapalvelun ympäristövaikutuksia. Kasvispainotuksen edistämiseen on menetelmiä (esim. Makukoulu, kasvisnoutopöytä) ja niiden käyttöön otto on kunnille kustannustehokas tapa vähentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksiaan. Julkisten ruokapalvelujen henkilöstö on avainasemassa ja heille tulee tarjota tietoa ja välineitä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. 3 Kouluruokailu julkisuudessa Kouluruokailusta tehdyn, syksyllä 2010 valmistuneen media-analyysin mukaan kouluruokailuun liittyvät aiheet ja teemat ovat olleet vuosina runsaasti esillä julkisuudessa. Analyysi sisältää noin kaksi tuhatta aiheeseen liityvää artikkelia, ohjelmaa ja sosiaalisen median keskustelua. 11

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä

Lisätiedot

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/

Lisätiedot

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä

Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä Anneli Rantamäki Kotitalousopettajien liitto Kotitalousopettajien liitto perustettu vuonna 1918 pedagoginen opettajajärjestö eri tehtävissä toimivien

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme

Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari Mikkelissä Saara Pentikäinen, Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen 19.11.2013 2 3 Osallistumisaktiivisuus

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Hyvän mielen ruoka - Oppia ja elämyksiä alakoululaisille ja vanhemmille.

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Hyvän mielen ruoka - Oppia ja elämyksiä alakoululaisille ja vanhemmille. MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Hyvän mielen ruoka - Oppia ja elämyksiä alakoululaisille ja vanhemmille Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 1 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö...

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa Markkinointi 2016 Oma media Sydänmerkki.fi 24 000 kävijää/kk Facebook 13 250 tykkääjää Instagram yli 900 seuraajaa Uutiskirje kuluttajille 1 krt/kk, lähes 6 000 tilaajaa oma kirje horecalle, teollisuudelle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Päivitetty Rauman normaalikoulu

Päivitetty Rauman normaalikoulu Laadun kehittäminen arvioinnin perusteella: Seurannan ja arvioinnin tavoitteena on löytää kehittämiskohteet Kehittämistoimet suunnitellaan Toteuttamisen toimenpiteistä ja ajankohdasta sovitaan Kunkin osa-alueen

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/2016 1 (5) 958 Valtuutettu Laura Rissasen toivomusponsi mahdollisuudesta siirtyä kasvisruokapäivään myös päiväkodeissa Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 30.1.2014 1 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot