SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN EDISTÄMISOHJELMA. Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset
|
|
- Kristiina Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN EDISTÄMISOHJELMA Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset
2 Kouluruokailu osana Sre:n toimintaa Yhteenveto ja johtopäätökset Sisältö 1 KOULURUOKAILU-HANKKEIDEN TAUSTA KOULURUOKAILU-HANKKEET Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen hanke, Keski- Suomen shp Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Koulumarjahanke , Arktiset Aromit ry Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille, Savon ammatti- ja aikuisopisto EkoCentria KOULURUOKAILU JULKISUUDESSA JOHTOPÄÄTÖKSET
3 1 Kouluruokailu-hankkeiden tausta Kouluruokailu ja siihen vaikuttaminen on ollut Sre:n kantavia teemoja koko sen toiminnan ajan Ohjelma alkoi valtakunnallisella kampanjalla: Kouluruokavaaleilla, jolla haastettiin kuntavaaliehdokkaita toimimaa hyvän kouluruoan puolesta. Oman toiminnan ohessa Sre on rahoittanut viittä kouluruokailua kehittävää hanketta ja kuutta sitä tukevaa hankekokonaisuutta yhteensä eurolla. Kouluruokailuun liittyvien hankkeiden yhteenvetoja ja päätelmiä seuraavien toimien tarpeellisuudesta käytiin läpi Sre:n, lapsiasiavaltuutetun ja Suomen Lasten Parlamentin järjestämässä, kouluruokailun asiantuntijoita ja vaikuttajia koonneessa tapahtumassa Helsingissä. Kouluruokailu koskettaa lähes miljoonaa kouluruokailijaa päivittäin. Kouluruokailua kehittämällä toteutuvat myös ohjelman tavoitteet kohottaa ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta. Ohjelman tärkeimmät kohderyhmät ovat kasvavat lapset, nuoret ja nuoret perheet. Heihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa ruoan asemaan ja kouluruokailun arvostukseen tulevaisuudessa. Kouluruokailun asemaan ja merkitykseen on haluttu kiinnittää erityistä huomiota, sillä sen arvostus on vähentynyt Suomessa viimeisten vuosien aikana. Kouluruokailutottumuksiin liittyvät tutkimustulokset ovat huolestuttavia. Vain osa lapsista ja nuorista syö koulussa. Esimerkiksi Sitran Järkipalaa -hankkeessa todettiin vuonna 2008, että vain noin kaksi oppilasta sadasta otti tarjottimelleen kaikkia aterianosia lautasmallin mukaisesti, ja lisäksi oppilaiden lautasilla oli hyvin vähän ruokaa. Ruokaa korvattiin epäterveellisillä välipaloilla, joita saatettiin hakea koulun ulkopuolelta. Tuoreen (2010) THL:n kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 38 % ei syö koululounasta päivittäin (lähde: Kouluterveyskysely 2010, THL). Myös ylipaino on merkittävästi lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana erityisesti nuorten keskuudessa. Kouluruokailulla on vahvat perinteet ja sitä pidetään suomalaisena innovaationa. Maksuton kouluruokailu alkoi Suomessa 1948, ensimmäisenä maana maailmassa. Suomalainen kouluruokailu tunnetaan myös maailmalla ja se on laajentumassa kansainväliseksi oppimisen edistäjäksi. Kouluruokailun kehittäminen nähtiin ohjelmassa näistäkin syistä ajankohtaiseksi ja tärkeäksi asiaksi. Vaikuttamiskanavista tärkeimmiksi nousivat kuntavaikuttajat, koulut, opetus- ja terveydenhuollon ammattilaiset, perheet, päiväkodit, media sekä asiaa eteenpäin vienyt yhteistyökumppaneiden verkosto. 2 Kouluruokailu-hankkeet Kouluruokailu-hankkeet jakautuvat ohjelman aloituksen (2008) yhteydessä toteutettuun ensimmäiseen näkyvään Kouluruokavaalit-kampanjaan sekä kevään (2009) hankehaun yhteydessä hyväksyttyihin neljään kouluruokailun kehittämishankkeeseen. Kouluruokailun kehittämistä tukevista hankkeista hyväksyttiin samassa yhteydessä Makukoulu-konseptin levittämiseen liittyvä kolmen hankkeen kokonaisuus sekä kolme ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen kasvattamiseen liittyvää hanketta Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit 2.2. Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria 2.3. Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet 2.4. Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 2.5. Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Makukoulu-konseptin levittäminen 2.6. Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen -hanke, Keski- Suomen shp 3
4 2.7. Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto 2.8. Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen ja osaamisen kasvattaminen 2.9. Koulumarjahanke , Arktiset Aromit 2.10 Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 2.11 Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille 2.1 Kouluruokavaalit-kampanja, Sre ja yhteistyökumppanit Perusidea: Ohjelman alkaessa haluttiin luoda yhteistoimintamalleja sekä keskittyä tahoihin, jotka vaikuttavat kouluruokailun toteutumiseen kunnissa ja osallistuvat siihen liittyvään päätöksentekoon. Kouluruokavaalit-kampanjassa haastettiin vuoden 2008 kunnallisvaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä ja äänestäjiä allekirjoittamaan -sivuilla kouluruokailun kohentamiseen liittyvät vetoomus ja lupaus vaikuttaa kunnassa hyvän kouluruoan puolesta. Vetoomuksessa haastettiin kunnallisvaaliehdokkaita ja päättäjiä kiinnittämään huomiota vastuuseen: Kouluruokailuun käytettävät rahat ovat kuntien vastuulla, sekä ymmärrykseen: Ymmärretäänkö sinun kunnassasi kouluruokaan varatun määrärahan merkitys pienten kuntalaisten hyvinvoinnille?. Vetoomuksessa nostettiin esille kysymyksiä muun muassa seuraavista aiheista: kunnan kouluruokaannokseen käytetty määräraha ja hinnan nousun vaikutukset siihen, mitä mieltä ruoan tekijät ovat kouluruokailusta ja miltä kunnan kouluruokailu näyttää ehdokkaan/päättäjän oman kokemuksen perusteella. Haastekampanjan aikana kaikille mukana olleille annettiin uutiskirjeiden ja Internet-sivujen avulla mittava määrä tietoa kouluruokailun järjestämisestä, terveydestä, hankintoihin liittyvistä asioista ja ohjelmista, tutkimuksista sekä eri toimijoiden kouluruokailu -hankkeista. Kouluruokavaalit oli kampanjana kautta aikojen suurin eri tahojen yhteisponnistus kouluruokailun puolesta. Mukana oli lähes 30 toimijatahoa, yli 20 järjestöä ja organisaatiota, kolme ministeriötä ja kaksi hallituksen politiikkaohjelmaa. Organisaatiot lähtivät mukaan kampanjaan innolla ja pitivät sitä yllä eri tavoin omien verkostojensa ja kanaviensa kautta. Kampanjasta tiedotettiin laajasti puolueiden, eduskunnan, ehdokkaiden ja organisaatioiden keskuudessa. Sanoma levisi myös median välityksellä koko Suomeen. Budjetti: Tulokset: Vaalien alla -sivustolla 1490 ehdokasta yli 200 kunnasta kävi allekirjoittamassa lupauksen toimia paremman kouluruoan puolesta. Yli 1700 allekirjoittanutta myös vaati enemmän huomiota kouluruokailuun, lasten, vanhempien ja ruoan tekijöiden kuuntelua sekä lisää määrärahoja. Kampanja sitoi laajan yhteistyöverkoston toimimaan saman tavoitteen puolesta. Johtopäätökset: Kouluruokavaalit-hanke on hyvä esimerkki yhteistyön voimasta ja sitoutumisesta samaan, tärkeäksi koettuun tavoitteeseen. Haastekampanjaan osallistuminen on myös näkyvä tapa ehdokkaille osoittaa kantansa kouluruokailun edistämisen puolesta. Kouluruokailu saatiin esiin puheenaiheeksi kuntapolitiikassa ja se nousi hyvin julkisuuteen myös median välityksellä, erityisesti annoshinnan pienuuden ja kuntien käyttämien määrärahojen/annosvertailujen kautta. Asian esiin tuominen kunnallisvaalien yhteydessä korosti asian merkitystä päätöksenteon kannalta ja osoitti kuntien merkityksen ja vastuun asian edistämisessä. 4
5 2.2 Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria Perusidea: Sitran Era-ohjelmaan pohjaavassa hankkeen konkreettisena ideana oli vaikuttaa vanhempien ja lasten asenteisiin ja ohjata heidän ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan vanhempainilloissa järjestettävien ruokajuhlien avulla. Samalla haluttiin konseptoida ruokajuhlan järjestäminen ja levittää ideaa/konseptia koko maahan. Ruokajuhlat järjestettiin yhteistyössä koulujen ja niiden vanhempainyhdistysten kanssa Tampereen alueen kouluissa, joissa on 1. ja 7. luokkien oppilaita, vuosien 2009 ja 2010 aikana. Vanhempainiltojen yhteydessä toteutettiin tietoisku ruoasta ja ravitsemuksesta sekä tarjottiin vanhemmille päivän kouluruoka. Budjetti: Tulokset: Ruokajuhliin osallistui yhteensä 800 vanhempaa. Tapahtumissa käytiin avointa keskustelua siitä, miten lasten ja nuorten ruokailutottumuksia voidaan yhdessä aikuisten voimin edistää. Osallistuneista vanhemmista 98 % pitää Ruokajuhlia tarpeellisena. Vanhemmista 86,5 % ilmoittaa tietävänsä mitä lapsi syö koulussa. Vanhemmille tarjottu ruoka maistui 98 % mielestä maukkaalle. Tampereen Ateria aikoo jatkaa valistusta kouluruuan merkityksestä terveellisen ravitsemuksen toteutumisessa myös jatkossa osana omaa asiakasyhteistyötään. Johtopäätökset: Lisäämällä tietoa siitä, miten ruoka valmistetaan ja ketkä ruoan tekevät, kasvatetaan ruoan arvostusta. Ruoan tekijöiden tunteminen helpottaa yhteistyötä ja palautteen antamista sekä lisää kotien ja koulujen välistä tiedonkulkua. Hankkeen avulla voitiin osoittaa myös yhteisöllisyyden merkitys. Konseptin levittäminen yli kuntarajojen edellyttää ruokapalvelun ammattilaisten ja koulujen yhteistä sitoutumista asian eteenpäin viemiseksi. 2.3 Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet Perusidea: Neljässä suomen ruotsinkielisessä koulussa toteutettujen hankkeiden tavoitteena oli lisätä koululaisten hyvinvointia ja koulussa jaksamista lisäämällä erityisesti kasvisten syöntiä koululounaalla. Kouluissa vaikutettiin ruokalistoihin sekä toteutettiin ja tarjoiltiin kasvisnoutopöytä kouluruoan ohessa. Kasvisten osuutta ruokalautasella haluttiin nostaa, erityisesti kuidun määrää haluttiin lisätä ja sokereiden määrää vähentää. Kouluruokailun henkilöstöä koulutettiin Sapere-menetelmään ja tuettiin hankkeen aikana. Henkilöstöä ja vanhempia koulutettiin myös makuihin ja aisteihin perustuvan Sapere-menetelmän avulla. Heille järjestettiin mm. ruoanvalmistuskursseja ja Kokkisota-iltoja. Käytännössä toteutettu kasvisnoutopöytä perustui kotimaisiin, ekologisiin raaka-aineisiin tai lähiruokaan kuten juureksiin, kaaleihin, linsseihin, palkokasveihin, kotitekoisiin kastikkeisiin, dippeihin ja leipään. Raakaaineet ovat edullisia ja antavat hyvän kylläisyyden tunteen (kuituja) ja väriä (ravintoa ja vitamiineja, mineraaleja) sekä vaihtelevuutta kouluruokailuun. Hankkeen aikana kaupunkeja kehotettiin kiinnittämään huomiota kouluruokailuun ja ruoan laatuun muun muassa perustamalla ravintotiimi ja ottamalla siihen mukaan poliitikkoja, viranhaltijoita, keittiöhenkilökuntaa, opettajia, hoitajia ja oppilasedustajia. Ruokailulle kehotettiin myös asettamaan tavoitteiksi kylläiset, tyytyväiset ruokailijat ja parantunut ruoan laatu sekä tekemään päätös kasvisnoutopöydän käyttöönottamisesta julkisessa ruokailussa. 5
6 Budjetti: Tulokset: Operaatio kouluruoka -projektissa todettiin, että lapset söivät niillä viikoilla, kun kasvisnoutopöytä oli tarjolla noin 7 kertaa enemmän vihanneksia kuin normaalisti. Ravitsemussuositusten mukaiset hiilihydraatti- ja kuitusuositukset täyttyivät, kun oppilaat söivät yli 100 g vihanneksia/oppilas/ lounasateria. Oppilaat ovat tunteneet itsensä myös kylläisemmiksi ja virkeämmiksi. Normaalisti oppilaat syövät huomattavan vähän vihanneksia. Sapere-menetelmää tehtiin tutuksi kouluissa kymmenen eri kertaa ja niihin osallistui noin 300 henkilöä (yhteensä 40 oppituntia). Samanaikaisesti myös vanhempia sitoutettiin kiinnittämään huomiota ruokailuun järjestämällä heille ruoanvalmistuskursseja. Niihin osallistui yhteensä 90 henkilöä. Myös leikkimielisiä Kokkisota-iltoja järjestettiin 40 osallistujalle. Johtopäätökset: Tulokset osoittavat, että tarjoamalla kasvisnoutopöytä osana koululounasta voidaan kasvisten syöntiä lisätä merkittävästi. Kustannusten osalta "halvemman" raaka-aineen eli kasvisten osuus lisääntyy ja useimmiten kalliimman raaka-aineen osuus vähenee, jolloin kokonaiskustannukset eivät muutu. Syömällä enemmän kasviksia voidaan vaikuttaa myös ravitsemussuositusten ja kouluruokailusuositusten toteutumiseen kouluissa. Ne tuovat virkeyttä koulupäiviin ja niiden avulla jaksaa pidempään. Saperemenetelmä todettiin toimivaksi menetelmäksi opettaa ja oppia syömään enemmän kasviksia. Toimintatavan vieminen kouluihin ja kouluruokailuhenkilöstön sitoutuminen kasvisnoutopöydän tarjoiluun edellyttää neuvontaa ja koulutusta sekä kuntien halua sitoutua kouluruokailun kehittämiseen. Kasvisten käytön lisäämisen avulla voidaan myös lisätä lähiruoan käyttöä kouluissa. 2.4 Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Perusidea: Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla järjestettiin Hyvän mielen ruokailtoja alakoululaisille (1 3lk) ja heidän vanhemmilleen. Tapahtumissa aikuiset ja lapset suorittivat kasvisaiheisia ja terveelliseen syömiseen liittyviä rastitehtäviä. Viestin kärkenä oli kasvisten kulutuksen lisääminen ja vanhempien vastuu lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hankkeen aineistot tehtiin yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n, Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen Terveyttä kasviksilla -kampanjan kanssa. Suomen Vanhempainliitto ry vastasi hankkeen tiedottamisesta vanhempainyhdistyksille. Budjetti: Tulokset: Hyvän mielen ruoka-tapahtumia järjestettiin 15 maakunnallisen piirikeskuksen kanssa 136 kpl ja niillä tavoitettiin 5916 osallistujaa (aikuisia 2201 ja lapsia 3745). Hyvän mielen ruoka -illat todettiin toimivaksi konseptiksi, jonka avulla voidaan tarjota tietoa, käytännön vinkkejä, sekä järjestää mukavaa yhteistä tekemistä ja mahdollisuus keskustelulle. Osallistujat saivat konkreettista apua kasvisten tunnistamiseen ja vinkkejä miten niitä voi käyttää. Johtopäätökset: Yhteiset tilaisuudet, joissa ovat mukana kaikki osapuolet eli vanhemmat, lapset ja koulu, koettiin tarpeellisiksi ja yhteistyötä rakentaviksi keinoiksi. Vanhemmat kokivat tarpeellisena saada konkreettisia vinkkejä ja muistutusta miten terveellinen arkiruoka koostetaan. Kasvisten tunnistaminen oli yllättävän heikkoa, erityisesti tähän tarvitaan myös tietoa. Koulupäivien ulkopuolisten tapahtumien järjestämisen haasteena on kuitenkin saada vanhemmat ja lapset osallistumaan ja innostumaan aiheesta. 6
7 2.5 Maistuvaa ja terveellistä ruokaa koululaisille, Sydänliitto Perusidea: Hankkeen tavoitteena oli lisätä kouluruoan ja sen valmistamisen arvostusta. Ruokapalveluiden ammattilaisille tuotettiin yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa yli 70 ruokaohjetta, jotka täyttävät suositusten ja Sydänmerkki-aterian kriteerit. Reseptejä kehotettiin hyödyntämään hyvän kouluruoan viikolla, johon tuotettiin myös somistusmateriaalia, jonka kautta koululaiset saivat tietoa kouluruoan merkityksestä. Kouluruoan merkityksestä on tehty sisältöä myös verkkosivuille: Lisäksi opettajia on kannustettu käsittelemään kouluruokailua ja sen merkitystä. Sekä koululaisia että vanhempia on houkuteltu osallistumaan kouluruokaäänestykseen tai -sivuilla. Vanhemmille on tuotettu tietoa kouluruokailusta ja sen merkityksestä -sivuille. Kuntapäättäjiin vaikutettiin Kuopiossa ja Oulussa järjestämällä median edustajille ja vanhemmille tilaisuudet, joissa oli mahdollisuus maistaa kouluruokaa ja kokea kouluruokailun arki. Tavoitteena oli osoittaa, että kouluruoka on arvostuksensa ansainnut, mutta sen toteuttaminen, esim. STM:n toimenpidesuositusten mukaisesti, vaatii riittävät resurssit. Tilaisuuksissa tuotiin kodin ulkopuolisen ruokailun ravitsemuslaadun lisäksi myös esille Järkipalaa-hankkeessa hyviksi koettuja toimenpiteitä, joilla kouluruoan kysyntää voidaan kasvattaa. Budjetti: Tulokset: Sydänliiton aineistopaketteja tilattiin alkuvuonna 2800 kpl, tilaajina oli n. 200 eri tahoa. Toimintaviikkoa vietettiin esim. Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa (n. 180 kpl). Aiheet ovat olleet runsaasti esillä mediassa, erityisen kiinnostavana on koettu Paras kouluruoka -äänestys, johon on tullut touko elokuun aikana 1800 vastausta. Äänestyksen perusteella koululaisille maistuu parhaiten kotoinen arkiruoka. Johtopäätökset: Kouluruokailun edistämiseksi ja arvostuksen lisäämiseksi tarvitaan kuntapäättäjien ja ruokapalveluiden ammattilaisten huomiota jatkossakin. Tarvetta on yhteisille foorumeille, joissa kunnan luottamus- ja virkahenkilöstö sekä ruokapalveluiden ammattilaiset voivat kohdata. Kohtaamisissa on kaksi keskeistä teemaa: 1) talous ja 2) ravitsemuslaatu. Taloudellisissa satsauksissa jo muutaman sentin lisä/ruokailija auttaisi: se tuo väljyyttä ja monipuolisuutta ruokatarjonnan toteutukseen, mikä puolestaan lisää ruokailun houkuttelevuutta. Ravitsemuslaatua ei vielä osata vaatia, eikä se ole kyllin korkealla arvojärjestyksessä. Toteuttajataho on valmis ravitsemuslaatua tuottamaan, kunhan osataan vaatia eikä yksinomaan tuijoteta hintaa. Esimerkiksi monipuolinen leipä- ja kasvisvalikoima on sekä ravitsemuslaatuettä talouskysymys. Näillä ratkaisuilla on merkitystä myös alueellisen elinkeinonharjoittamisen ja ruoan lähituotannon näkökulmasta. Toinen keskeinen teema on hyvän kouluruoan merkityksen selventäminen koulun toimintakulttuurissa. Mitä on kouluruoka ja ruokatauko koululaisen, entisten koululaisten (=vanhemmat) ja opettajien silmin? 2.6 Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmän levittäminen varhaiskasvatukseen hanke, Keski-Suomen shp Perusidea: Hanke käynnisti Sapere-ruokakasvatusmenetelmän valtakunnallisen levittämisen ja otti sen käyttöön hankealueilla (seitsemän kuntaa Keski-Suomessa ja Turun kaupunki) osana lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Sapere-menetelmä tuo päiväkoteihin kaikkia aisteja aktivoivan ruoka- ja ravitsemuskasvatusmenetelmän. Menetelmä antaa lapsille 7
8 mahdollisuuden iloiseen, kokeelliseen ja omaehtoiseen kokemukseen, jonka aikana lapsen oma ymmärrys, oivallus ja sanallinen ilmaisu ruokamaailmasta rikastuvat. Pyrkimyksenä on, että lapsi kasvaa rohkeaksi ja itseään ilmaisevaksi tietoiseksi kuluttajaksi. Hankkeen aikana luotiin kanava, opetussisällöt ja alueelliset toimintatavat ammattilaisten Saperemenetelmän koulutuksille ja lasten ruokakasvatukseen liittyvän tieto-taidon levittämiselle. Lisäksi tuotettiin toimintamalli lasten päivähoitoruokailun toteuttamiseen niin, että mahdollistettiin Sapere-menetelmään (jonka tavoitteena on iloisesti ja myönteisesti ruokaan suhtautuva lapsi, jonka ruokamieltymykset rikastuvat ja kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa) liittyvä lasten osallistuminen ruokatehtäviin ja aistiharjoitteisiin. Hankkeessa syntyneet ammatillisen täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmat, verkkomateriaali ja hyvien käytänteiden kuvaukset palvelevat menetelmän käyttöönottoa uusilla paikkakunnilla. Osahankkeena tuotettiin ja testattiin lapsilähtöinen pedagoginen ruokalista, jonka todettiin tukevan erinomaisesti lasten ruokakasvatuksen tavoitteita ja niiden toteutusta. Lisäksi hankkeesta on valmistunut ja valmistumassa useita opinnäytetöitä. Budjetti: Tulokset: Lasten ruokakasvatus on nousemassa hankekuntien varhaiskasvatuksessa näkyväksi toiminnaksi (836 koulutettua varhaiskasvatuksen ammattilaista ja 72 työntekijää saivat syventävän menetelmäkoulutuksen). Sapere-menetelmä on todettu ammattilaisten keskuudessa toimivaksi ruokakasvatuksen käytännöksi (menetelmän käyttäjiä 43:ssa päivähoidon yksikössä). Aihe on saanut runsaasti valtakunnallista ja paikallista myönteistä julkisuutta. Lapset ovat oppineet syömään entistä paremmin ja monipuolisemmin, etenkin kasviksia, hedelmiä, marjoja, viljaa ja kalaa. Lapsille on myös mahdollistettu ruokailon kokemus kaikin aistein itse tehden ja leikin avulla. Hanke on tuonut uusia hyviä ruokakasvatuskäytäntöjä kasvatuskumppanuuteen ja sen aikana on kehitetty, testattu ja tuotettu uusi realistinen malli lasten ruokapalveluihin. Myös päivähoidon kasvatushenkilöstön ja ruokapalvelun välinen yhteistyö on tiivistynyt positiivisella tavalla hankekunnissa. Johtopäätökset: Hankkeessa on rakennettu lasten hyvän ravitsemuksen edistämisen yhteisöllinen toimintamalli varhaiskasvatukseen: Lapsen osallisuus ja Sapere-menetelmän sovellus, tarjottu ruoka, ruokailutilanteet, kasvatuskumppanuus ja monitoimijuus sekä varhaiskasvatuksen suunnittelutyö. Malli on todettu toimivaksi, tarpeelliseksi ja ruokakasvatusta edistäväksi menetelmäksi. Se on levitettävissä laajasti Suomessa. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta STM:n terveydenedistämisen määrärahasta. (Jatkohankkeeseen on tulossa mukaan noin 100 päivähoidon yksikköä 23:sta kunnasta). Lisäksi toiminta on leviämässä varhaiskasvatuksen pilotteina Oulussa, Espoossa ja Helsingissä). 2.7 Makukoulu ABC alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto Perusidea: Hanke perehdytti opettajia käyttämään Sapere-menetelmää monipuolistamaan koulun ruokakasvatusta ja elävöittämään oppituntien sisältöjä. Hankkeen projektipäällikkö organisoi koulutuksen ja koordinoi Kerhokeskuksen Makukoulu-aineiston pilotoinnin ja vaikutti Makukoulu-osion saamiseen osaksi opettajien opetussuunnitelmia ja mukaan näkyväksi osaksi Heurekan näyttelyä. Budjetti: Tulokset: Vuoden aikana järjestettiin 31 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 698 henkilöä, näistä tilaisuuksista opettajaksi opiskelevia (KO, LO, LI/TT) koulutettiin kolmessa tilaisuudessa 110 henkilöä. Aisti- /makukouluosio on mukana yliopistojen opetussuunnitelmissa (Helsinki, Savonlinna ja Vaasa). 8
9 Makukoululla oli oma osasto Educa 2010-messuilla, jossa aistiharjoitteiden osasto saavutti suuren suosion (362 palautetta). Oman makuaistin testaajia kävi 680 henkilöä. Messujen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan 77,2% vastanneista oli halukkaita kokeilemaan Makukoulua luokkansa kanssa. Makukouluissa testattujen käytänteiden pohjalta toteutetaan 2011 Bon Appétit Syödään yhdessä - näyttely, jossa pienimuotoisia, 30 minuutin aistiharjoitusta tarjotaan tiedekeskus Heurekan näyttelyvieraille. Makukoulu-koulutuksen innoittamana näyttelijä ja kokki Liisa Ruuskanen toteutti Makuasiaa-ruokateatterin 4 6-luokkalaisille (66 oppilasta) Kuopiossa ja saa innostuneen vastaanoton ansiosta jatkoa keväällä Johtopäätökset: Makukoulu koetaan myönteiseksi ja mahdolliseksi jo alaluokilla. Opetukseen ei välttämättä vaadita perinteistä kotitalouden aineluokkaa, vaan ruoka-aineisiin voidaan tutustua monipuolisesti aineenopettajan johdolla tavallisessa luokassa. Pieneen, uuteen ja varsin spesifiselle alalle tarjottuun koulutukseen suhtauduttiin varsin varauksellisesti ja koulutuksenjärjestäjien kautta hanke ei juuri päässyt eteenpäin. Kouluissa ruoka ja ruokakasvatus mielletään ensisijaisesti keittiöhenkilökunnan ja kotitalousopettajien asiaksi, ei koko koulun tehtäväksi. Uudenlainen, oppilasta kunnioittava lähestymistapa ruoka-aineisiin innostaa luonnolliseen aistien kautta tapahtuvaan tutkivaan oppimiseen. Opettajien koulutuksen avulla saadaan Sapere-menetelmä ja Kerhokeskuksen tuottama Makukoulu-aineisto hyvin käyttöön ja leviämään. Alaluokkien ruokakasvatus jäänee kuitenkin kerhotuntien ja yksittäisten innostuneiden luokanopettajien varaan, sillä kotitalouden valinnaisuus ei ole (tämän hetken tiedon mukaan) alaluokilla toteutumassa. 2.8 Makukoulu ABC kerhoihin, Kerhokeskus Perusidea: Hankkeen aikana Kerhokeskus toi Makukoulun ja Sapere-menetelmän osaksi koulujen kerhotoimintaa ja tuotti Sapere-menetelmään perustuvan maksuttoman kerhonohjaajan oppaan: Aistien avulla ruokamaailmaan! -opas kerhonohjaajalle sekä tehtäväohjeet oppilaille. Makukoulu on lapsille suunnattu pedagoginen tapa tutustua monipuoliseen ravitsemukseen. Se perustuu Sapere-menetelmään, jossa lapset perehtyvät ruokamaailmaan kaikkien aistiensa avulla. Lisäksi lasta kannustetaan ilmaisemaan aistimuksiaan ja tutustumaan rohkeasti uusiin ruokiin. Menetelmän avulla voidaan myös lisätä lapsen kuluttajatuntemusta. Tavoitteena on, että kerholaiset omaksuvat monipuolisen ruokavalion ja kasvavat rohkeiksi, itseään ilmaiseviksi ja tietoisiksi kuluttajiksi, joilla on terve suhtautuminen syömiseen. Materiaalit on tuotettu sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Budjetti: Tulokset: Kerhokeskus lähetti jokaiseen peruskouluun suomen- tai ruotsinkieliset materiaalit. Yhteispostitusten jälkeen 200 suomenkielistä opasta on tilattu ja toimitettu kouluihin, ruotsinkielisiä materiaaleja on tilattu 50 kpl. Painetut materiaalit ovat loppu, mutta aineistot ovat vapaasti saatavilla Kerhokeskuksen Internet-sivuilla. Johtopäätökset: Laadukkaalle kerhoaineistolle on kysyntää koulussa. Kerhon mukaanottoa osaksi koulun kerhotarjontaa on edistänyt samanaikaisesti toteutettu opettajien koulutus tähän aiheeseen. Ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen kasvattaminen 9
10 2.9 Koulumarjahanke , Arktiset Aromit ry Perusidea: Hanke nosti marjat esiin osana suomalaista ruokakulttuuria kokoamalla yhdistyksen menekinedistämishankkeessa syksyllä 2009 järjestettyjen valtakunnallisten koulumarjaviikkojen palautteet peruskouluille tehtävän kartoituksen tueksi sekä levittämällä marjatietoa ja kiinnostusta myös päättäjien, vanhempien ja nuorten keskuuteen. Hankkeen aikana ravitsemusalan ammattilaisiin vaikutettiin Välipalalla on väliä -seminaarin (160 osallistujaa) avulla. Seminaarissa korostettiin marjojen mahdollisuuksia välipalojen ja kouluruokailun kehittämisessä sekä lasten ravitsemuskasvatuksen merkitystä. Hankkeen aikana toteutettuun Välipalalla on väliä - ruokaohjekilpailuun osallistui noin sata henkilöä 145 ohjeella. Kilpailuohjeista toteutettiin myös esite (painos kpl), jota jaettiin opettajille ja nuorille kohdennetuilla messuilla, KtaO-liiton koulutuspäivillä, kotitalousneuvontajärjestöjen välityksellä ja yli 500 peruskoululle. Käyttökelpoisimmat ohjeet suurennettiin myös ammattikeittiöille sopiviksi. Peruskouluille suunnatun kartoituksen avulla selvitettiin myös marjaretkien järjestämiseen liittyviä asioita. Kartoituksen mukaan alakouluissa marjaretket ovat usein osa koulun jokavuotista toimintaa, yläkouluissa sen sijaan marjaretkiä tehdään satunnaisesti tai ei koskaan. Budjetti: Tulokset: Selvitysten perusteella luonnontuotteiden käsittelyä oppikirjoissa olisi tarpeen lisätä, koska oppilaat eivät saa nykyisistä oppikirjoista riittävästi tietoa. Seminaarin ja välipalaesitteen suosio osoitti kiinnostuksen marjoja kohtaan olevan kasvussa. Kartoitus osoitti peruskoulujen alaluokat hyvin tärkeiksi kohderyhmiksi marjaretkien toteutuksen ja käytön opetuksen kannalta. Kotitalousopetus ei näitä kuitenkaan kata. Vaikutuksia lasten ja nuorten käyttäytymismuutoksina ei näin lyhyessä hankkeessa saatu esille/kyetty tutkimaan. Kouluissa oppilaat pitävät luonnonmarjojen käyttöä tärkeänä, joten kyse on myös vanhempien ja opettajien asenteista Johtopäätökset: Kiinnostusta luonnontuotteisiin ja jokamiehenoikeuksiin voitaisiin lisätä nuorille kohdistetun viestinnän ja hankkeiden kautta, järjestämällä esimerkiksi koulumarjakuukausi. Kiinnostusta voidaan lisätä integroimalla aihe mukaan eri oppitunteihin alakoulussa, jolloin oppilaat ovat innokkaasti mukana tämäntyyppisten aiheiden käsittelyssä. Luonnontuotteiden ja jokamiehenoikeuksien saaminen selkeästi mukaan opetussuunnitelmiin parantaisi myös aiheiden käsittelyä kouluissa Sämpyläsäpinät viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Perusidea: Hankkeen aikana Maa- ja kotitalousnaisten Keskus toteutti yhdessä 16 maakunnallisen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kanssa lasten leivontatapahtumia päiväkodeissa, alakouluissa ja iltapäiväkerhoissa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa lapset oppivat mistä leipä tulee ja miten se syntyy, he oppivat tunnistamaan viljoja ja saivat itse leipoa ja nauttia tekemisestä, tuoksuista ja mauista. Budjetti: (Sre:n osuus ), joka sisälsi hankkeen suunnittelun, koordinoinnin, raportoinnin, aineiston suunnittelun ja tuottamisen sekä tapahtumien järjestämisen eri puolilla Suomea. 10
11 Tulokset: Tapahtumat tavoittivat yli 1300 lasta 81 eri tapahtumassa. Hanke otettiin erittäin positiivisesti sekä järjestäjien että osallistujien kautta vastaan. Se sai myös paljon positiivista julkisuutta paikallisissa medioissa. Johtopäätökset: Hanke oli positiivinen, leipomaan innostava kokonaisuus. Tapahtumat saivat päiväkodeissa ja kouluissa innostuneen vastaanoton ja tapahtumia olisi toivottu lisää. Lapset olivat innolla mukana leipomassa ja jaksoivat keskittyä myös kuuntelemaan viljanäytteiden esittelyä ja viljaketjun avaamista. Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksiä innostetaan järjestämään alueensa kouluilla vastaavia leivontatapahtumia myös jatkossa Ympäristöpassi keittiöalan ammattilaisille, Savon ammatti- ja aikuisopisto EkoCentria Perusidea: Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin ruokapalvelualan Ympäristöpassi. Sen tavoitteena on kannustaa ammattikeittiöitä kestävän kehityksen mukaisiin hankintoihin ja ympäristövastuulliseen toimintaan. Ruokapalvelujen henkilöstö (keittiö- ja palvelutyöntekijöistä ruokapalveluesimiehiin) voi suorittaa Ympäristöpassi-testin verkossa valmennusaineiston itsenäisen opiskelun jälkeen ja saada todistuksen osaamisestaan. Ympäristöpassin rekisteröity suorittaminen on mahdollista vuodesta 2011 alkaen. Tavoitteena on, että Ympäristöpassista tulee työelämässä yleisesti tunnettu ja arvostettu osaamistodistus ammattikeittiöissä työskenteleville. Se pyritään jatkossa liittämään ammattitutkintojen osaksi ja viemään ammattikeittiöiden ympäristötyön työkaluksi kytkemällä se olemassa oleviin ympäristöjärjestelmiin ja -ohjelmiin. Budjetti: , josta Sre rahoittaa Tulokset: Ympäristöpassi herättelee ruokapalveluhenkilöstöä alansa ympäristöosaajiksi ja -toimijoiksi. Kiinnostus Ympäristöpassia kohtaan osoittaa, että keittiöissä kaivataan tietoa. Ruokapalveluiden ympäristövaikutusten vähentämisessä merkittävimmäksi keinoksi aineistossa arvioitiin aterioiden kasvispainotuksen lisääminen. Kouluruokailussa kasvispainotuksen edistämisen keinona on toistaiseksi otettu käyttöön lähinnä kasvisruokapäivä. Sitä voitaisiin edistää myös tarjoamalla kasvisateria päivittäin vaihtoehtona kaikille, tuorekasvikset ja kasvislisäke linjastolla ensimmäisenä sekä riittävän monipuolinen valikoima kasviksia päivittäin, jotta lautasmallin mukaisen aterian koostaminen olisi houkuttelevaa. Ympäristöpassin valmennusaineistoa koottaessa nousi esiin myös, ettei julkisten ruokapalvelujen järjestämisen vaihtoehtoja (keskitetty/hajautettu valmistus, jakelu kuumana/kylmänä jne.) ole tutkittu kokonaisenergiatehokkuuden näkökulmasta. Johtopäätökset: Ruokapalvelujen ympäristövastuullisuuden ja ravitsemuslaadun lisäämisen keinot ovat samansuuntaisia. Kouluruokailun kasvisvalikoiman monipuolistaminen on myös keino vähentää ruokapalvelun ympäristövaikutuksia. Kasvispainotuksen edistämiseen on menetelmiä (esim. Makukoulu, kasvisnoutopöytä) ja niiden käyttöön otto on kunnille kustannustehokas tapa vähentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksiaan. Julkisten ruokapalvelujen henkilöstö on avainasemassa ja heille tulee tarjota tietoa ja välineitä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. 3 Kouluruokailu julkisuudessa Kouluruokailusta tehdyn, syksyllä 2010 valmistuneen media-analyysin mukaan kouluruokailuun liittyvät aiheet ja teemat ovat olleet vuosina runsaasti esillä julkisuudessa. Analyysi sisältää noin kaksi tuhatta aiheeseen liityvää artikkelia, ohjelmaa ja sosiaalisen median keskustelua. 11
Median mausteet kouluruokailun keitoksissa
Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä
LisätiedotKOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti
KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja
LisätiedotMakukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa
Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta
LisätiedotMakukoulu ABC makukoulu alakouluihin!
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Loppuraportti Sisältö: 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 3 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti
LisätiedotMedian mausteet kouluruokailun keitoksissa
Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotRuoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna
Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotVÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009
VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta
LisätiedotSAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä
SAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Jyväskylä Arja Lyytikäinen Ravitsemussuunnittelija, hankejohtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö
LisätiedotMiten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija
Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotSapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?
Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke
LisätiedotRaportti Kysely ruokakasvatusmateriaalista luokan- ja aineenopettajille, rehtoreille ja koulun henkilökunnalle
Raportti Kysely ruokakasvatusmateriaalista luokan- ja aineenopettajille, rehtoreille ja koulun henkilökunnalle 27.6.2017 Taustaa Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on Ruoka2030 -ruokapoliittisen
LisätiedotNuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun
Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari 19.11.2013 Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen, Mikkelin amk Saara Pentikäinen,
LisätiedotOlemmeko ruokakasvatuksen taitekohdassa?
Olemmeko ruokakasvatuksen taitekohdassa? Ruukku ry/ruokakasvatuksen seminaari Kuvat: Ksshp/Sapere-hankkeet, Viestintävalkea ja VRN Arja Lyytikäinen, pääsihteeri 20.3.2019 Helsinki Sapere-ruokakasvatus
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille
Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI
Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA
ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista
LisätiedotMakuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun
Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.
LisätiedotNaantalin kaupungin Ateriapalvelu
Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon
LisätiedotUusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta
Uusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta Vastuullisuus ruokapalveluhankinnoissa, Ateria 2017 7.11.2017 klo 10:10 10:30 Sebastian Hielm, elintarviketurvallisuusjohtaja maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?
Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI
LisätiedotSelvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017
Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017 Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien sekä valtakunnan tason päättäjien parissa selvityksen tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämisestä
LisätiedotKotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä
Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä Anneli Rantamäki Kotitalousopettajien liitto Kotitalousopettajien liitto perustettu vuonna 1918 pedagoginen opettajajärjestö eri tehtävissä toimivien
LisätiedotKuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus
Kuva: Harri Oksanen Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus Onnistunut kouluruokailu Teksti ja kuva: Virpi Kulomaa Onnistunut kouluruokailu Kouluruokailu on luonteva osa toimintakulttuuriamme
LisätiedotHollolan kunta. koulujen ja varhaiskasvatuksen. ruokapalvelun asiakaskysely marraskuussa 2018
Hollolan kunta koulujen ja varhaiskasvatuksen ruokapalvelun asiakaskysely marraskuussa 2018 Koulujen ja varhaiskasvatuksen ruokapalvelun asiakaskyselyn toteutus ja tavoite Kyselyjen tavoitteena on osallistaa
LisätiedotSaperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1
Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen
LisätiedotLintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala
Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana
LisätiedotTukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija
Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö
LisätiedotKuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin
Kuntien hyvinvointiseminaari 22.5.2018 Näkökulmia hyvinvoinnin edistämiseen Kuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin Arja Lyytikäinen,
LisätiedotRavitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit
LisätiedotTuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme
Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari Mikkelissä Saara Pentikäinen, Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen 19.11.2013 2 3 Osallistumisaktiivisuus
LisätiedotKokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kouluverkkovalmistelussa, Päivi Raukko
Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kouluverkkovalmistelussa, Päivi Raukko Case: Hämeenlinnan palveluverkkoselvitys Kaikkia palveluja ja koko kaupunkia koskeva Erityinen mielenkiinto koulu- ja päiväkotiverkossa
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2018 1 (5) 706 V 28.11.2018, Valtuutettu Leo Straniuksen aloite terveellisen ruuan ja Sydänmerkki-aterioiden edistämisestä Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
LisätiedotLuomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?
Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat
LisätiedotRuokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:
LisätiedotPalveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen -
Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen - Terve Kunta seminaari 12.4.2018 Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki Lähtötilanne Taustalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) 465 V 7.5.2014, Sj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite koulujen kasvisruokapäivästä luopumisesta HEL 2013-014515 T 00 00 03 Päätös esitti kaupunginvaltuustolle
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotSuomesta lasten ruokamaa!
Marjaana Manninen Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen KM, KtaO; opetusneuvos Opetushallitus Kasvaako porkkana puussa? Lasten ruokakulttuuriviikko 3.-9.9.2012 4.9.2012 Keski-Suomen museon auditorio,
LisätiedotSesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa
www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 1 Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa Kirsti Mylläri www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 2 Mustasaari Mustasaari sijaitsee pohjanmaalla
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
Lisätiedotavuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1
avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 1 Terveelliset ateriat edistävät kansanterveyttä Yli 2,3 miljoonaa ateriaa/pv Monelle päivän ainoa lämmin ateria Ikä paikka aika ateriat/pv Pv/vuosi yhteensä
LisätiedotMitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?
itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?
LisätiedotKokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotElintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Makukoulun levittäminen varhaiskasvatukseen päiväkoteihin ja alakoulujen perusopetukseen
Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Makukoulun levittäminen varhaiskasvatukseen päiväkoteihin ja alakoulujen perusopetukseen Selvitys 20.03.2009 Elina Antila ja Seija Kurunmäki Kuule Oy Sisältö 1. Selvitys
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotMAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla. Sisällys
MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 2 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö... 2 3. Hankkeen
LisätiedotOpiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotKartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin
Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin
LisätiedotTähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!
Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! KOULURUOKA-AGENTIT: OPPILAAT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KOULURUOKAILUA 3.11.2015 ATERIA 2015 MINTTU VIRKKI, RUOKATIETO YHDISTYS RY. MENUSSAMME
LisätiedotYhteenveto Lahden alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta
Yhteenveto Lahden alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 9.11.2018 Osallistujat: Pirjo Häggqvist, Mona Moilanen, Kaisa Tynkkynen, Hanna Talvisalmi, Anna Rintala, Tuija Lindfors, Ulla Ylä-Mononen, Maarit
LisätiedotNuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina
Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotMAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Hyvän mielen ruoka - Oppia ja elämyksiä alakoululaisille ja vanhemmille.
MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Hyvän mielen ruoka - Oppia ja elämyksiä alakoululaisille ja vanhemmille Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 1 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö...
LisätiedotPäivitetty Rauman normaalikoulu
Laadun kehittäminen arvioinnin perusteella: Seurannan ja arvioinnin tavoitteena on löytää kehittämiskohteet Kehittämistoimet suunnitellaan Toteuttamisen toimenpiteistä ja ajankohdasta sovitaan Kunkin osa-alueen
LisätiedotLuomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli
Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotFazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015
1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi
LisätiedotVanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa
Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotLiikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti
Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotNuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä
Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa
LisätiedotPROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA
PROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA 1. TULOKSET YHTEISÖLLISELLE OPISKELUHUOLTORYHMÄLLE Rehtori/koulutuspäällikkö tuo koulunsa Kouluterveyskyselyn
LisätiedotLUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä
LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan
LisätiedotAAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:
AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
Lisätiedot1. Koulusi Vastaajien määrä: 33
Asiakastyytyväisyys alakoulut, Kaulanperän koulu 1. Koulusi Vastaajien määrä: 33 Auvaisten koulu 0 0% Heikinsuon koulu 0 0% Karinaisten koulu 0 0% Kaulanperän koulu 32 96,97% Mustanojan koulu 1 3,03% 1/8
LisätiedotAjankohtaista Opetushallituksesta
Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
Lisätiedotvarhaiskasvatukseen ja kouluihin
Pikaopas Vaikuttavuutta verkkokoulutuksella varhaiskasvatukseen ja kouluihin Määrittele Opiskele Sovella Juurruta Vaikuta Vuorovaikutteinen verkkokurssi työyhteisön yhteiseen opiskeluun Tämä opas tarjoaa
Lisätiedot