4 Valtuustokysely koskien terveyskeskusten jonojen purkamisen tilannetta ja kustannuksia - Juhana Suoniemi

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) Aika , klo 15:30-16:27 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 4 Valtuustokysely koskien terveyskeskusten jonojen purkamisen tilannetta ja kustannuksia - Juhana Suoniemi 5 Valtuustokysely saamelais- ja romanikulttuurien asemasta Tampereella - Noora Tapio

2 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Salmi Pekka, 1. varapuheenjohtaja Suomela Iiris, 2. varapuheenjohtaja Raevaara Aarne Dundar-Järvinen Aila Jäntti Aleksi, saapui 15:35 Kivistö Anneli Wigelius Ari, saapui 15:39 Aleksovski Atanas Axen Erkki Kanerva Esa Sasi Ilkka Sirniö Ilpo, saapui 16:13 Rokosa Inna Tulonen Irja Mustakallio Jaakko Jaakko Stenhäll, saapui 16:05 Loukaskorpi Johanna Suoniemi Juhana Kummola Kalervo Kiili Kalle, saapui 16:14 Kaivonen Kirsi Oksanen Lasse, saapui 15:58 Kaleva Lassi Lyly Lauri Rauhala Leena Aaltonen Mikko Minkkinen Minna Tapio Noora Haapa-aho Olga Löfberg Peter Rajala Petri, saapui 15:52 Siuro Petri Ollila Riitta, saapui 15:55 Puisto Sakari Torkkola Sinikka Vikman Sofia Elovaara Tiina, saapui 15:57 Alppi Ulla-Leena Vallin Veikko Hanhilahti Vilhartti Friman Väinö Schafeitel Yrjö, saapui 15:48 Porttikivi Ilkka, varajäsen Kuortti Jussi, varajäsen Järvinen Matti, varajäsen Nyyssönen Tuire, sihteeri Perämaa Juha Mäkinen Merja Poissa

3 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) Heinämäki Anna-Kaisa Liimola Anne Jussila Anne-Mari Taina Anneli Ivanoff Antti Luoto Heikki Backman Henri Markkanen Jouni Ovaska Jouni Gustafsson Jukka Hyötynen Kalle Kostiainen Leena Kajan Maija Helimo Matti Höyssä Matti Karjalainen Miisa Alatalo Mikko Hanhela Milka Parviainen Olli-Poika Tynkkynen Oras Viitanen Pia Liisa Ahonen Reeta Marin Sanna Tanus Sari Allekirjoitukset Ikonen Anna-Kaisa Puheenjohtaja Nyyssönen Tuire Sihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) 4 Valtuustokysely koskien terveyskeskusten jonojen purkamisen tilannetta ja kustannuksia - Juhana Suoniemi TRE:1282/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Torppa-Saarinen Eeva Valmistelijan yhteystiedot Ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Juhana Suoniemen valtuustokysely: Kohta on kulunut vuosi siitä, kun Tampereen terveydenhoidossa aloitettiin kaksi erillistä kokeilua jonojen purkamiseksi. Hatanpään terveysasemalla alkoi kiirevastaanotto iltaisin ja viikonloppuisin ja Tipotiellä ja Linnainmaalla kokeillaan tiimimallia, jossa potilaasta tai asiakkaasta huolehtii moniammatillinen työryhmä ja potilaan tai asiakkaan ja työryhmän välinen yhteydenpito tapahtuu pääosin sähköisesti. Hatanpään kiirevastaanotto ostetaan Attendolta ja sinne voi mennä kuka vaan tamperelainen riippumatta aiemmista hoitosuhteista tai alueista. Attendo käyttää vastaanotolla omien keikkalääkäriensä ohella lääketieteen kandidaatteja ja pääosin kaupungin palveluksessa olevia sairaanhoitajia. Kysyn, miten kiirevastaanotto on vaikuttanut alkuperäiseen tarkoitukseensa jonojen purkamiseen, kun se ei kuitenkaan tuo yhtään uutta kiireetöntä vastaanottoaikaa, joista alkuperäinen pula on ollut? Millainen kiirevastaanoton käyttöaste on ollut? Millaiset kiirevastaanoton kustannukset ovat olleet siihen verrattuna, että olisi yksinkertaisesti palkattu lisää omaa työvoimaa ja laajennettu aukioloaikoja? Tiimimallista kysyn miten Tipotien ja Linnainmaan jonotilanne on kehittynyt uuden mallin myötä ja millaisia muita vaikutuksia mallilla on ollut esimerkiksi kustannuksiin, työhyvinvointiin, hoidon koordinointiin ja potilaskokemukseen? Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Juhana Suoniemen kyselyyn: Kiirevastaanotto Kiirevastaanotto aloitti toimintansa Hatanpäällä kesäkuussa Lääkäripalvelut on tuottanut Attendo asti. Kilpailutuksen myötä palveluntuottajaksi vaihtui Pihlajalinna alkaen. Sairaanhoitajat ovat kaupungin palveluksessa.

5 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) Toiminnan tavoitteena on ollut parantaa kiireellisten aikojen saatavuutta ja tuottaa palvelua myös ilta-aikaan. Kiirevastaanoton tavoitteena ei ole ollut jonojen lyhentäminen kiireettömissä asioissa vaan paremman palvelun tarjoaminen äkillisesti sairastuneille. Myös Acutan käytön vähentäminen on tavoitteena, mutta toistaiseksi ei ole arvioitavissa mikä vaikutus tällä toiminnalla ollut Acutan käyttöön. Toiminnalla on korjattu vajetta, joka kiireellisten palvelujen saatavuudessa on Tampereen kaupungilla ollut. Ajat ovat täyttyneet odotetulla tavalla. Kiirevastaanotolla on ollut ajalla varattavia aikoja 3530 kappaletta, joista käyttämättä on jäänyt 115 kappaletta eli 3,3 %. Suunnitteluvaiheessa oli esillä, että kiirevastaanotto toteutettaisiin oman henkilökunnan toimesta myös lääkäreiden osalta. Kokonaisuutena arvioiden toiminta olisi tullut jonkin verran halvemmaksi omana tuotantona. Epävarmuustekijöitä oli palkkauksen suhteen ja työvoiman saatavuuden suhteen. Lisäksi päivystysvelvoite olisi huono asia rekrytoinnin kannalta tänä päivänä. Lääkärisopimus ei tunne laajennettuja aukioloaikoja ja lääkäreiden osalta olisi siis puhuttu päivystystyöstä. Ulkoistuksella haluttiin taata työvoiman saatavuus. Tulevat kunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset ottanevat paremmin huomioon muuttuneet olosuhteet ja tarpeet iltatyöhön. Myös maakunnan vaateet aukioloajoista tulevat huomioitaviksi lähitulevaisuudessa eikä Tampereen kaupungin tässä vaiheessa em. asioiden vuoksi ole ollut mielekästä lähteä suunnittelemaan ja järjestämään uusia välivaiheen palveluita. Uusi toimintamalli kahdella terveysasemalla Tipotien ja Linnainmaan uusi toimintamalli otettiin käyttöön elokuussa Keskeiset asiat mallissa ovat asiakkaalle nimettävä yhteyshenkilö, ammattilaisten välinen työnjako ja tiimityö sekä sähköiset palvelut. Toiminta on suunniteltu entisin resurssein ja tarkoittaa sitä että ratkaisu on kustannusneutraali. Myöhemmin vasta päästään arvioimaan mitä vaikutusta mallilla on ollut peittävyyteen, toisin sanoen onko samalla resurssilla päästy hoitamaan useamman ihmisen asioita. Tämä on tavoitteena. Mallin mukaisesti toimien hoito on koordinoidumpaa kuin aiemmin, koska jokaisella asiakkaalla on nimetty yhteyshenkilö johon ottaa yhteyttä. On selvää, että uusi toimintamalli on aiheuttanut epäselvyyksiä niin asiakkaissa kuin henkilökunnassakin. Keskeisiä ongelmia on ratkottu niiden eteen tullessa. Iso haaste on ollut yhteyden saaminen, johon on yritetty kovasti panostaa. Edelleenkin yhteydenotot tulevat pääsääntöisesti puhelimitse. Puhelinliikenteessä on ollut teknisiä ongelmia lähes koko ajan. Näiden korjaaminen on ollut haastavaa juuri tapahtuvan operaattorivaihdoksen vuoksi. Toisaalta operaattorivaihdoksen myötä palvelua on mahdollista kehittää aiempaa helpommin. Vain alle 10 % yhteydenotoista ja asioinnista

6 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) tapahtuu sähköisesti. Sähköisen asioinnin osuutta pyritään kaupungin strategian mukaisesti nostamaan merkittävästi. Muutos on ollut henkilöstölle huomattavan kuormittavaa. Uuteen malliin sopeutumisen ohella olemme olleet resurssivajeessa käytännössä koko ajan. Tesoman allianssin vuoksi tehty rekrytointikielto on tässä keskeisenä tekijänä. Kaikesta huolimatta henkilöstö on ollut itse kehittämässä mallia paremmaksi. Mielipiteet tietysti vaihtelevat, mutta yleinen näkemys on, että vanhaan toimintamalliin ei kannata palata vaan on parempi jatkaa tämän uuden mallin kehittämistä. Lääkärin vastaanotolle pääsy on nopeutunut vanhaan malliin verrattuna. Arviolta lääkäriin pääsee kiireettömissä asioissa noin 1-2 viikkoa nopeammin kuin aiemmin. Jono on tällä hetkellä noin kolme viikkoa. Asiakaspalautteissa on niin risuja kuin ruusujakin. Negatiivisten palautteiden määrä on vähentynyt alkusyksystä selvästi. Kiitosta on tullut nopeasta palvelusta yhteydenoton jälkeen, etenkin sähköisten palveluiden osalta. Puhelinyhteyden saamisen ongelmiin on tehty merkittäviä parannuksia saadun palautteen perusteella. Saatavuuden parantaminen Kiireettömän hoidon saatavuuden parantaminen vaatii kaikkien terveysasemien osalta resurssin lisäystä. Perusterveydenhuollon lisäpanostus säästäisi kustannuksia Acutassa. Resurssia lisäämällä voitaisiin luopua kesä- ja joulun ajan suluista, jotka aiheuttavat kiireettömien aikojen ruuhkautumista ennen ja jälkeen sulkujen.

7 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) 5 Valtuustokysely saamelais- ja romanikulttuurien asemasta Tampereella - Noora Tapio TRE:2052/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Salkoaho Tuukka Valmistelijan yhteystiedot Yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi, pormestarin erityisavustaja Kaisa Läärä, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Noora Tapion valtuustokysely: 6. helmikuuta vietettiin saamelaisten kansallispäivää. Päivä juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin Norjassa pidettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Tampereella liput eivät liehuneet päivän kunniaksi. Twitterissä kaupunki vastasi asiaa koskevaan kysymykseen, että Tampere liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä. En pidä vastausta kovin riittävänä. Suomalainen liputuskulttuuri on erittäin vapaa, eikä mikään estä meitä muistamasta Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa heidän kansallispäivänään. Virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien ohella kukin taho saa liputtaa silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Saamelaisalueen ulkopuolisista kunnista ainakin Oulu ja Helsinki liputtavat saamelaisten kansallispäivänä. Lisäksi syytä liputtamiseen olisi myös romanien kansallispäivänä. Romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta, joka juontaa juurensa vuonna 1971 Lontoossa järjestettyyn ensimmäiseen kansainväliseen romanikonferenssiin. Ainakin Oulu ja Helsinki liputtavat myös romanien kansallispäivänä. Kumpainenkin vähemmistö on Suomessa sorretussa asemassa, eikä näiden vähemmistöjen kulttuuri ja tavat ole lainkaan turhan tuttuja valtaväestölle. Peruskoulusta voi valmistua ongelmitta tietämättä juuri mitään näistä kansoista ja heidän kulttuurista ja historiastaan, eikä niitä tällä hetkellä opi tuntemaan perehtymättä asiaan omatoimisesti ja hyvin aktiivisesti. Liputtamalla heidän kansallispäivinään voisimme näyttää solidaarisuutta näille kansoille sekä muistuttaa valtaväestöä näiden kansojen olemassaolosta ja kulttuurista. Kysyn: Mikä taho millä perustein on tehnyt linjauksen siitä, että Tampereen kaupunki liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä?

8 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) Millaisin keinoin Tampereella aiotaan jatkossa edistää saamelaisja romanikulttuurien tunnettuutta? Millä keinoin Tampere tukee saamelais- ja romanikulttuurien elinvoimaisuutta? Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Noora Tapion kyselyyn: Mikä taho millä perustein on tehnyt linjauksen siitä, että Tampereen kaupunki liputtaa vain sisäministeriön suosittelemina liputuspäivinä? Tampereen kaupungin kiinteistöjen ja laitosten liputtamisesta on annettu konsernimääräys , TRE:7998/ /2013. Kaupungin kiinteistöt ja laitokset liputtavat virallisina liputuspäivinä, vakiintuneina eli yleisinä liputuspäivinä ja pormestarin erikseen määrääminä liputuspäivinä. Viralliset liputuspäivät on säädetty asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla /383 ja vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Pormestarin erikseen määräämät liputuspäivät konsernimääräyksen mukaan ovat Tampereen päivä ja Lapsen oikeuksien päivä Muiden merkittävien tapahtumien vuoksi kaupungin kiinteistöt ja laitokset liputtavat sisäasiainministeriön suosituksen mukaisesti. Millaisin keinoin Tampereella aiotaan jatkossa edistää saamelais- ja romanikulttuurien tunnettuutta? Tampereella on vuodesta 2012 alkaen toiminut pormestarin asettamana paikallinen romanityöryhmä. Työryhmä perustettiin alueellisen romaniasianneuvottelukunnan aloitteesta parantamaan romanien elinoloja ja jalkauttamaan Suomen romanipoliittista ohjelmaa. Aloitteen mukaisesti työryhmä on koonnut keskeisiä toimijoita eri yhteiskuntasektoreilta yhteistyöhön perustuvaan kehittämistyöhön yhteissuunnittelun toimintamallin mukaisesti. Työryhmään kuuluu viranhaltijoita kaupunkiorganisaation eri toiminta-aloilta (avopalvelut, perusopetus, varhaiskasvatus, toisen asteen koulutus, asuminen, työllisyyden hoito sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut) sekä edustajat seurakunnalta, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ltä ja romaniväestöstä. Lisäksi alueellisesta romaniasian neuvottelukunnasta on ollut nimettynä työryhmään asiantuntijajäsen. Poikkihallinnollisen romanityöryhmän tehtäväksi määriteltiin erityisesti paikallisen romanityöväestön osallistumismahdollisuuksien kehittäminen omien elinolojensa edistäjinä sekä viranomaisten ja romanien välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Työryhmässä tähän

9 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) on pyritty käsittelemällä asian kannalta keskeisiä teemoja kuten asuminen, perhetyö, perusopetus, ammatillinen koulutus ja työllisyydenhoito eri alojen asiantuntijoita kuullen. Lisäksi työryhmä on toiminut valtakunnallisen Tšetanes naal - koulutuspoluilla -hankkeen Tampereen osatoteutuksen ohjausryhmänä. Hankkeen tavoitteena on koulutuksen ja ohjauksen avulla auttaa romaneita pääsemään paremmin kiinni yhteiskuntaan ja työelämään, mm. tarjoamalla yksilöllistä tukea koulunkäyntiin. Tampereen kaupunki onkin aktiivisesti pyrkinyt hyödyntämään hankerahoituksia romanityön kehittämiseksi. Lisäksi lautakuntien toiminta-avustuksista myönnetään tukea Tampereella toimivan romanijärjestön toimintaan. Pääosin yhteistyö romanijärjestöjen kanssa on kuitenkin ollut satunnaista ja tapauskohtaista. Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa on tuokioita ja perusopetuksessa erityisesti oppiaineita, joissa tutustutaan Suomen vähemmistökulttuureihin. Varhaiskasvatuksessa ryhmissä on niin saamelaislapsia (tosin Tampereella melko vähän) kuin romaanikulttuurin lapsia. Eri kulttuureihin tutustuminen on osa varhaiskasvatus - ja esiopetussuunnitelmaa sekä perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Romaanikulttuurin edustaja on vieraillut sekä päiväkodeissa että kouluissa pyydettäessä. Tämä toiminta jatkuu. Millä keinoin Tampere tukee saamelais- ja romanikulttuurien elinvoimaisuutta? Yksi tärkeä osa oman kulttuurin elinvoimaisuutta on kieli. Tampereella on opetettu ja jatkossakin opetetaan, jos oppilaita on, niin romaanikieltä kuin Inarin saamea, pohjois-saamea ja kolttasaamea. Osa saamenkielistä järjestetään etäopetuksena. Romaanioppilailla on oma tukihenkilö (ESSR-hanke), joka tukee koulunkäynnissä ja pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ja auttaa perheitä ja oppilaita erityisesti siirryttäessä toiselle asteelle ja opiskelupaikan löytymisessä. Nuorilla oman kulttuurisen identiteetin tukeminen on tärkeää. Lisäksi on järjestetty kerhotoimintaa ja tapahtumia (romaanikulttuuri), joilla on ollut ja tulee olemaan tärkeä merkitys oman kulttuurin vahvistamisessa ja esilletuomisessa. Tukihenkilötoiminnan toivotaan jatkuvan hankeen loputtuakin vuoden 2018 joulukuussa. Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnittelun ja suunnitelman jalkauttamisen kautta tuetaan eri väestöryhmien, vähemmistöjen ja erityisryhmien yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnittelutyön avulla myös jaetaan tietoa erilaisista vähemmistöryhmistä. Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa mukana ollut romanityöryhmä toteaa asenteiden olevan suurin haaste. Naisten kohdalla romanikulttuuriin liittyvät tunnusmerkit ovat hyvin näkyvillä, mikä aiheuttaa syrjiviä asenteita esim. kaupoissa ja julkisilla paikoilla. Oikeutta oman kulttuurin ilmaisuun voidaan tukea puuttumalla aktiivisesti syrjintään, luomalla yhdenvertaisia käytäntöjä ja vaikuttamalla

10 Tampere Pöytäkirja 2/ (10) asenteisiin. Mahdollisuus romani- tai saamelaiskulttuurin ilmaisuun kaupungin tiloissa ja tapahtumissa tarjotaan yhdenvertaisuuslain perusteella samalla tavoin ja samoilla ehdoilla kuin kenelle tahansa muille kulttuuritapahtumien järjestäjille. Vaikka saamelaisten edustusta ei yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa ole ollut mukana tai saamelaisia suunnitelmassa erikseen mainita, koskevat yleiset yhdenvertaisuutta tukevat käytännöt kaikkia vähemmistöryhmiä.