ERITYISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYSKASSA ERKO

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 218 1(2) ERITYISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYSKASSA ERKO Toimintakertomus 218 Tilinpäätös toiminta- ja tilikaudelta

2 TOIMINTAKERTOMUS 218 2(2) SISÄLLYS 1 TOIMINTA Yleistä etuuksien maksatuksesta JÄSENET JÄSENMAKSUT KASSAN KOKOUS HALLITUS JA TYÖRYHMÄT TILINTARKASTAJAT KASSAN TOIMISTO JA HENKILÖKUNTA MAKSETUT ETUUDET Työttömyyspäivärahat... 7 Päivärahan suuruus... 8 Lapsikorotukset... 1 Omavastuuaika... 1 Tilastoja Koulutusajan päivärahat Vuorottelukorvaus PÄÄTÖKSET KÄSITTELYAJAT VALITUKSET KASSASTA EROTTAMISET JA MUUT HALLINTOTOIMET ETUUKSIEN JA HALLINNON RAHOITUS Ansioturvan etuusmenojen rahoitus Kassan hallintokulujen rahoitus KASSAN TALOUS KASSAN SISÄINEN TARKASTUS VIRANOMAISVALVONTA TIEDOTTAMINEN YHTEISTYÖ TOIMINNAN KESKEISET KEHITYSSUUNNAT SELVITYS TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN LAAJUUDESTA ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ ARVIO TULEVASTA... 2

3 TOIMINTAKERTOMUS 218 3(2) 1 TOIMINTA 1.1 Yleistä etuuksien maksatuksesta 2 JÄSENET Vuosi 218 oli Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon 37. toimintavuosi. Ansiopäivärahoja, liikkuvuusavustuksia ja vuorottelukorvauksia maksettiin yhteensä euroa, kun määrä edellisenä vuonna oli euroa. Laskua edelliseen vuoteen oli noin 19 prosenttia. Erko maksoi vuonna 218 ansiopäivärahaa euroa päivältä henkilölle, josta alennettua päivärahaa euroa päivältä 2 85 henkilölle. Lakimuutoksen johdosta joka neljäs hakija sai osan vuotta 4,65 prosentilla alennettua päivärahaa. Keskimääräinen päiväraha oli 64,21 euroa ja keskimääräinen päivärahakauden kesto oli 17 päivää. Ansiopäiväraha sisältää koulutusajan päivärahoja euroa, lomautusajan päivärahoja euroa ja kulukorvauksia euroa. Vuonna 217 maksatus oli euroa. Ansiopäivärahan maksatus laski edellisestä vuodesta noin 19 prosenttia. Koulutusajan päivärahaa maksettiin 986 henkilölle yhteensä euroa, euroa 818 naiselle ja euroa 168 miehelle. Koulutusajan päivärahat sisältävät alkaen maksetut ansiopäivärahan koulutusajat ja koulutuspäivärahat sekä kulukorvaukset. Keskimääräinen koulutusajan päiväraha oli 76,54 euroa. Lomautusajan päivärahaa maksettiin euroa 339 henkilölle. Lomautusajan päivärahaa sai 198 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyskassat ovat maksaneet alkaen liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on kannustaa työtöntä ottamaan vastaan työtä pitkänkin työmatkan päästä. Erko maksoi vuonna 218 liikkuvuusavustusta euroa yhteensä 171 henkilölle, euroa 134 naiselle ja euroa 37 miehelle. Vuorottelukorvauksia maksettiin euroa yhteensä 356 henkilölle, euroa 283 naiselle ja euroa 73 miehelle. Vuorottelukorvauksen määrä oli keskimäärin 58,71 euroa. Vuonna 217 vuorottelukorvauksia maksettiin euroa ja laskua oli noin 27 prosenttia. Vuorotteluvapaan keskimääräinen kesto oli 84 päivää. Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkossa jäseninä olivat Agronomiliiton, Akavan Erityisalojen, Akavan sairaanhoitajat ja Tajan, Diakoniatyöntekijöiden Liiton, Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT:n, Kirkon akateemiset AKI:n, Kirkon Hallintovirkamiesten, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden

4 TOIMINTAKERTOMUS 218 4(2) liitto Loimun, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian, Suomen Farmasialiiton, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen, Suomen Puheterapeuttiliiton, Suomen Työterveyshoitajaliiton, Upseeriliiton ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen palkansaajajäsenet sekä Suomen Toimintaterapeuttiliiton jäseniä ja yksilöjäseniä. Kassan jäsenmäärä oli vuoden 218 alussa , josta naisia ja miehiä Toimintavuoden lopussa kassan jäsenmäärä oli , josta naisia ja miehiä Jäsenmäärä nousi 1 37 jäsenellä eli noin 1 prosentilla. Jäsenmäärä naiset miehet yhteensä Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan sairaanhoitajat ja Taja Kirkon akateemiset Aki ry Diakoniatyöntekijöiden Liitto Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Farmasialiitto Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys Suomen Puheterapeuttiliitto Suomen Toimintaterapeuttiliitto Suomen Työterveyshoitajaliitto Upseeriliitto Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Yksilöjäsenet Yhteensä

5 TOIMINTAKERTOMUS 218 5(2) 1 Jäsenmäärä Miehet Naiset Yhteensä 3 JÄSENMAKSUT 4 KASSAN KOKOUS Erkon jäsenmaksu vuonna 218 oli 81, euroa. Jäsenmaksun vahvisti Finanssivalvonta kassan hallituksen esityksestä. Jäsenmaksu laski edellisestä vuodesta 11,5 euroa. Järjestöt keräsivät ja tilittivät jäsenmaksut kassalle. Jäsenet eivät ole saaneet kassan jäsenmaksusta vapautusta millään perusteella. Kassan varsinainen kokous pidettiin Erkon toimistossa, osoitteessa Asemamiehenkatu 2, Helsinki. Kokoukseen osallistui 9 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Petri Toiviainen. Kokouksessa käsiteltiin hallituksen kertomus kassan toiminnasta vuonna 217 ja tilintarkastuskertomus, vahvistettiin tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille, valittiin tilintarkastajat ja varatilintarkastaja toimikaudeksi sekä puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle toimikaudeksi

6 TOIMINTAKERTOMUS 218 6(2) 5 HALLITUS JA TYÖRYHMÄT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon hallituksen jäseniä olivat vuonna 218: Puheenjohtaja Salla Luomanmäki jäsenet Marja Alanne Jussi Junni Arto Keränen Sanna Passi Marina Paulaharju Nuutti Pursiainen Tero Ristimäki Anita Tuohino Janne Seppälä Jyrki Wallin varajäsen Jaakko Korpisaari Arja Lusa Jukka Sippola Kirsi Kvarnström Mari Lankinen Simo Pöyhönen Anne Rytilahti Mika Pietilä Riina Karjalainen Heidi Hännikäinen Hallituksen 1. varapuheenjohtajana toimi Tero Ristimäki ja 2. varapuheenjohtajana Jyrki Wallin. He muodostivat puheenjohtajan kanssa työvaliokunnan. Hallituksen ja työvaliokunnan sihteerinä toimi Eero T. Anttila. Erkon hallitus kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Kokouksissaan hallitus sääntömääräisten asioiden lisäksi seurasi päivärahojen maksatusta, käsitteli jäsenasioita sekä valvoi kassan talouden hoitoa ja hallintoa. Toimintavuoden painopistealueita olivat erilaisiin järjestelmäuudistuksiin varautumiset. Toimintavuoden aikana kokoontui Erko-JAMI -palkkaustyöryhmä. Taloustyöryhmä ei kokoontunut. Taloustyöryhmään kuuluivat Salla Luomanmäki, Marina Paulaharju ja Jyrki Wallin hallituksesta sekä Eero T. Anttila ja Marja Heinonen Erkon toimistosta. Työryhmä valmistelee Erkon sijoitusasioita. Erko-JAMI -TES- ja palkkaustyöryhmään kuuluivat Salla Luomanmäki, Tero Ristimäki, Jyrki Wallin ja Eero T. Anttila työnantajan edustajina sekä Otto Hannikainen, Tarja Sanaksenaho, Anne Sarvi ja Sari Visuri Järjestöammattilaiset JAMI ry:n ja henkilöstön edustajina. Työryhmä neuvotteli Erkon ja JAMI:n välisestä työehtosopimuksesta ajalle , palkkaohjelmasta sekä sen uudistamistarpeista. TES allekirjoitettiin TILINTARKASTAJAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassan tilintarkastajina toimivat vuonna 218 Pasi Hirvonen, KHT, varalla Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö sekä Johanna Winqvist-Ilkka, KHT, varalla Anne Vuorio, KHT.

7 TOIMINTAKERTOMUS 218 7(2) 7 KASSAN TOIMISTO JA HENKILÖKUNTA 8 MAKSETUT ETUUDET 8.1 Työttömyyspäivärahat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon toimisto sijaitsee kassan omistuksessa olevissa toimitiloissa osoitteessa Asemamiehenkatu 2, Helsinki. Toimisto käsittää yhteensä 589 m 2. Lisäksi Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilta on vuokralla saman talon yhdeksännestä kerroksesta 216 m2. Tilassa on työpisteet ja taukotilat 1 henkilölle. Erkon henkilökunta vuonna 218 Eero T. Anttila, johtaja, lakimies, hallituksen ja työvaliokunnan sihteeri Marja Heinonen, talouspäällikkö, kassan johtajan 1. sijainen Jarno Välke, palvelupäällikkö, kassan johtajan 2. sijainen saakka Emma Jaala, palvelupäällikkö alkaen Yrjö Katajaroutio, tiimiesimies Heidi Kivimäki, tiimiesimies, perhevapaalla Muu henkilökunta Erkon palveluksessa oli vuonna 218 edellisten lisäksi vakituisia työntekijöitä 2, etuuskäsittelijöitä heistä 16. Etuuskäsittelijöistä kolme on käsitellyt muutoksenhakuasioita ja kolme takaisinperintä- ja väärinkäytöstapauksia, neljä on vuorollaan Digian Tytti -maksatusjärjestelmän pääkäyttäjänä. Määräaikaisina ja vuosilomasijaisina työskenteli vuoden mittaan 11 henkilöä. Henkilötyövuosina henkilöstömäärä on 29,2 kun se vuonna 217 oli 3,3. Erko maksoi vuonna 218 päivärahoja euroa yhteensä henkilölle, euroa naiselle ja euroa miehelle. Nämä luvut eivät sisällä koulutusajan lukuja. Päivärahojen lisäksi kassa maksoi vuonna 218 yhteensä euroa verottomia kulukorvauksia.

8 TOIMINTAKERTOMUS 218 8(2) Päivärahat Miehet Naiset Yhteensä 1 Päivärahan saajat Miehet Naiset Yhteensä Päivärahan suuruus Keskimääräinen päiväraha oli 64,21 euroa. Tässä keskiarvossa ovat mukana huoltajille maksetut lapsikorotukset, jotka nostavat keskiarvoa sekä keskiarvoa pienentävänä tekijänä muuta tuloa saaneiden pienempi soviteltu/vähennetty päiväraha.

9 TOIMINTAKERTOMUS 218 9(2) Päivärahan perusteena ollut kuukausipalkka oli päivärahan saajalla (76 prosenttia) 1 1 euron ja 3 euron välillä. Alle 1 euron kuukausipalkasta päiväraha määrättiin 35 henkilölle (1 prosentti) ja yli 3 euron palkasta henkilölle (24 prosenttia). Näissä luvuissa on mukana lomautusajan päivärahaa saaneet jäsenet. Ansiopäivärahaa maksettiin ilman lomautusajan päivärahaa euroa 8 42 henkilölle, joka oli noin 19 prosenttia vähemmän kuin vuonna 217. Keskimääräinen päivärahakauden kesto oli 13 päivää ilman lomautusajan päivärahoja. Kesto lyheni keskimäärin 7 päivää edellisvuoteen verrattuna. Lomautusajan päivärahaa maksettiin euroa 342 henkilölle. Päivärahaa sai 195 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päivärahan määrä oli keskimäärin 68,16 euroa ja keskimääräinen lomautusajan päivärahakauden kesto 25 päivää. Päivärahan saajien myönteisessä muutoksessa näkyy pitkäaikaisen taloustaantuman kääntyminen talouden ennakoitua suurempaan kasvuun. 2 5 Maksetut lomautusajan päivärahat Miehet Naiset Yhteensä

10 TOIMINTAKERTOMUS 218 1(2) Ansio-osan perusteena olevan palkan jakauma alle yli 5 Miehet Naiset Lapsikorotukset Vuonna 218 kassa maksoi lapsikorotuksia huoltajalle yhdestä lapsesta, huoltajalle kahdesta lapsesta ja 566 huoltajalle kolmesta tai useammasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus oli yhdestä lapsesta 5,23 euroa, kahdesta lapsesta 7,68 euroa sekä kolmesta tai useammasta lapsesta 9,9 euroa päivässä. Omavastuuaika Omavastuuaika määrättiin kertaa. Omavastuuaika oli viittä täyttä työpäivää vastaava aika ja se määrättiin aina uuden työttömyyspäivärahan enimmäisajan (5/4/3 päivää) alkaessa mutta kuitenkin vain kerran vuodessa. Tilastoja Kassa maksoi vuonna 218 päivärahaa päivältä. Keskimääräinen päivärahakausi oli 17 päivää. Naisilla, joille työttömyyspäivärahapäiviä kertyi yhteensä , se oli 14 päivää ja miesten päivästä keskimääräinen päivärahakausi oli 121 päivää. Nämä luvut sisältävät myös koulutusajan luvut.

11 TOIMINTAKERTOMUS (2) 18 Päivärahan saajat ikäryhmittäin Miehet Naiset 8.2 Koulutusajan päivärahat Työttömyyden kesto oli alle 55-vuotiailla keskimäärin 12 päivää edellisenä vuonna 16 päivää) ja yli 55-vuotiailla 153 päivää (152 päivää). Päivärahan saajista 39 prosenttia oli vuotiaita. Erko maksoi vuonna 218 koulutusajan päivärahaa 986 henkilölle yhteensä euroa, euroa 818 naiselle ja euroa 168 miehelle. Keskimääräinen koulutusajan päiväraha oli 76,54 euroa. Koulutusajan päivärahan lisäksi kassa maksoi verottomia kulukorvauksia yhteensä euroa. Pitkäaikaisissa tilastoissa koulutusajan päivärahan kasvua selittää lakimuutos. Vuoden 21 alusta lukien koulutuksen ajalta on maksettu koulutustuen ja koulutuspäivärahan sijaan ns. aktiivipäivärahaa, jota voidaan maksaa korotettuna enintään 2 päivältä. Päivärahan lisäksi maksetaan 9 tai 18 euron suuruista kulukorvausta. Koulutuksen ajalta maksettavat päivärahapäivät lasketaan mukaan 3/4/5 päivän enimmäisaikaan.

12 TOIMINTAKERTOMUS (2) 12 Koulutustuet 23-29/koulutusajan päivärahat / ei sisällä ylläpito- ja kulukorvauksia Miehet Naiset Yhteensä 14 Koulutustuen saajat /koulutusajan päivärahan saajat Miehet Naiset Yhteensä

13 TOIMINTAKERTOMUS (2) 8.3 Vuorottelukorvaus Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko maksoi vuonna 218 vuorottelukorvauksia euroa. Vuonna 217 vuorottelukorvausta maksettiin euroa. Laskua oli 27 %. Väheneminen selittyy kiristyneellä 2 vuoden työhistoriaedellytyksellä. Vuorottelukorvausta maksettiin yhteensä 356 henkilölle, euroa 283 naiselle ja euroa 73 miehelle. Vuorottelukorvausta maksettiin yhteensä päivältä. Vuorottelukorvaukset Miehet Naiset

14 TOIMINTAKERTOMUS (2) Vuorottelukorvauksen saajat Miehet Naiset Keskimääräinen vuorottelukorvaus oli 58,71 euroa, naisilla 57,5 euroa ja miehillä 63,86 euroa. Vuorottelukorvauksen taso laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuorotteluvapaan keskimääräinen kesto oli vuoden 218 aikana noin 84 päivää (edellisenä vuonna 78 päivää), mikä vastaa noin neljän kuukauden pituista vuorotteluvapaa-aikaa. 9 PÄÄTÖKSET Etuuksien maksamisesta ja suuruudesta kassa teki vuonna 218 päätöksen kertaa, päätöstä enemmän kuin edellisenä vuonna. Täyttä päivärahaa koskevia päätöksiä annettiin ja soviteltua päivärahaa koskevia Soviteltua etuutta koskevia päätöksiä annettiin enemmän kuin vuonna 217. Erkossa annettiin kielteisiä päätöksiä kappaletta, kun niitä edellisvuonna annettiin kappaletta. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 385 kappaletta. Päivärahan enimmäisaika täyttyi 441 henkilöllä. Näillä henkilöillä on oikeus ansiopäivärahaan uudelleen sen jälkeen, kun he 28 kuukauden aikana ovat olleet työssäoloehdon täyttävässä työssä 26 viikkoa. Takaisinperintätapauksia oli 42 kappaletta, kun niitä edellisvuonna oli 431.

15 TOIMINTAKERTOMUS (2) 1 KÄSITTELYAJAT Hakemukset tulee käsitellä 3 päivän sisällä saapumisesta tai samassa ajassa on pyydettävä täydennystä puutteelliseen hakemukseen. Päätökset etuushakemuksiin Erkossa on tehty seuraavasti: myönteinen, täysi päiväraha myönteinen, soviteltu päiväraha kielteinen 9,5 päivää 13,7 päivää 18, päivää Ansiopäivärahassa keskimääräinen käsittelyaika lyheni yli kaksi päivää ja sovitellun päivärahan päätöksissä kasvoi yhden päivän edelliseen vuoteen verrattuna. Kielteisten päätösten käsittelyaika oli ennallaan. Hakemukset käsiteltiin kassoissa keskimäärin 11,5 päivässä. 11 VALITUKSET Erkon päätöksistä valitettiin 26 kertaa vuonna 218. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan toimitettiin 167 valitusta, itseoikaistiin 85 ja kahdeksan jäsentä peruutti valituksensa. Merkittävin osa valituksista kohdistui työvoimapoliittisiin lausuntoihin ja ns. aktiivimalliin liittyviin ratkaisuihin. Seuraavaksi eniten valitettiin sovitellun päivärahan määrästä. Aikaisempien vuosien tilastojen perusteella valitusasteessa muuttuu noin 15 prosenttia sinne toimitetuista valitusasioista. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksistä valitettiin vakuutusoikeuteen kahdeksassa tapauksessa. Valitusmäärät vähenivät jonkin verran edellisestä vuodesta. 12 KASSASTA EROTTAMISET JA MUUT HALLINTOTOIMET 13 ETUUKSIEN JA HALLINNON RAHOITUS 13.1 Ansioturvan etuusmenojen rahoitus Jäsenmaksun laiminlyönnin vuoksi kassa erotti 359 jäsentä. Vuonna 218 Erkon hallitus päätti antaa vilpilliseksi katsotun menettelyn johdosta kahdeksan huomautusta ja kuusi varoitusta sekä tehdä neljä tutkintapyyntöä poliisille. Valtio maksaa palkansaajakassan maksamista ansioturvamenoista (ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta) peruspäivärahaa vastaavan määrän ja työttömyyskassa 5,5 %. Loput ansioturvamenoista maksaa Työttömyysvakuutusrahasto. Lisäpäiviltä ja lomautusajalta maksettavista etuuksista työttömyyskassa maksaa 5,5 % ja Työttömyysvakuutusrahasto 94,5 %. Valtio maksaa 1 % kulukorvauksista ja liikkuvuusavustuksista.

16 TOIMINTAKERTOMUS (2) Valton rahoitusosuus katetaan verotuloilla. Työttömyysvakuutusrahaston osuus katetaan pääasiassa työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksutuotoilla ja työttömyyskassan osuus jäsenmaksutuloilla ja sijoitustuotoilla. Työttömyyspäivärahat perusosa ansio-osa ja lapsikorotus korotettu ansio-osa kulukorvaukset Valtion osuus 1 % 1 % Kassa Rahasto 5,5 % valtion osuuden ja kassan osuuden erotus 1 % Liikkuvuusavustukset 1 % Lisäpäivien päivärahat perusosa ansio-osa ja lapsikorotus korotettu ansio-osa Lomautusajan päivärahat perusosa ansio-osa ja lapsikorotus korotettu ansio-osa 5,5 % 5,5 % 5,5 % 5,5 % 94,5 % 94,5 % 1 % 94,5 % 94,5 % 1 % Vuorottelukorvaukset (7 % työttömyyspäivärahasta) perusosa ansio-osa, ei lapsikorotusta 1 % 5,5 % valtion osuuden ja kassan osuuden erotus 13.2 Kassan hallintokulujen rahoitus Työttömyyskassat saavat hallintokuluihinsa valtionosuutta ja Työttömyysvakuutusrahaston osuutta. Valtionosuus ja Työttömyysvakuutusrahaston tukimaksu kassan hallintokuluihin on kummaltakin,35 prosenttia maksetuista ansiopäivärahoista ja vuorottelukorvauksista sekä peruspäivärahan suuruinen määrä jokaiselta alkavalta sadalta jäseneltä. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa lisäksi tukimaksua kaksi euroa jokaista kassan antamaa ansiopäivärahapäätöstä kohti.

17 % TOIMINTAKERTOMUS (2) 14 KASSAN TALOUS Vuoden 218 tilinpäätös osoittaa ,6 euron ylijäämää, jonka hallitus esittää siirrettäväksi tasoitusrahastoon. Erkon tasoitusrahaston määrä oli ylijäämä huomioon ottaen vuoden 218 lopussa ,34 euroa. Kassan varoja on ollut sijoitettuna mm. kiinteistöosakkeissa, rahastosijoituksissa ja joukkovelkakirjalainoissa. Erkolla on OP Varainhoidon kanssa solmittu sopimus pitkäaikaisen sijoitussalkun täyden valtakirjan varainhoidosta ja rahamarkkinainstrumenttien konsultatiivisesta varainhoidosta. Lisäksi Erkolla on konsultatiivisen varainhoidon sopimus UB Pankkiiriliike Oy:n kanssa. Pitkäaikaisia sijoituksia on noin 7,1 miljoonaa euroa, joista osakerahastoissa noin 1,1 Me, koroissa noin 3,8 Me ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa noin 2,2 Me. Kassanhallinnan varat ovat käteisenä ja lyhyissä koroissa. Kassan oman pääoman osuutta omalla vastuulla olevista korvaus- ja hallintokuluista kuvaava rahoitusaste vuoden 218 lopussa oli 186 prosenttia. Tasoitusrahasto ylittää lakisääteisen vähintään 1 prosentin rahastoasteen. Rahoitusaste KASSAN SISÄINEN TARKASTUS Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon laskut ovat hyväksyneet kassan johtaja ja lähiesimiehet. Erkon hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat tarkastaneet tilitapahtumat ja tositteet vuorotellen kolmannesvuosittain.

18 TOIMINTAKERTOMUS (2) 16 VIRANOMAISVALVONTA 17 TIEDOTTAMINEN 18 YHTEISTYÖ Etuuksien saajat on jaettu sukunimen alkukirjaimen mukaan 3-4 hengen ryhmille puoleksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen ryhmää on vaihdettu. Sisäisessä tarkastuksessa on tarkastettu kvartaaleittain käsittelijöiden antamia myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. Lisäksi on tarkastettu puolivuosittain hakijoiden jäsenyyden kestoa, suurimpia bruttokorvauksia ja kuukausipalkkoja, pitkiä käsittelyaikoja, suurimpia yksittäisiä maksuja ja jäsenyyden kestoa. Työttömyyskassoja valvova viranomainen on Finanssivalvonta. Ohjeet työttömyysturvalain soveltamisesta antaa sosiaali- ja terveysministeriö, koulutusaikaisten etuuksien ja vuorotteluvapaan osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Erko tiedotti järjestöille lakimuutoksista, jäsenille maksetuista päivärahoista ja muista kassan toimintaan liittyvistä asioista. Jäsenkunta sai tiedot kassan toiminnasta järjestölehdistä, kassan lähettämästä tiedotusmateriaalista sekä kassan ja järjestöjen kotisivuilta. Työttömyysturvaa esitellään laajasti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi myös Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kotisivuilla. TYJ myös julkaisi yleisesitteet suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja viroksi. Materiaalia on käytetty Erkon ja järjestöjen tiedottamisen tukena. Kassa osallistuu TYJ:n toiminnan rahoittamiseen. Tiedottamisesta vastasivat tiedottaja Eija Puusa, palvelupäällikkö Jarno Välke sekä Erkon johtaja Eero T. Anttila. Erko on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ:n) ja Työttömyyskassojen tukikassan jäsen. TYJ järjesti useita koulutustilaisuuksia kassoille. Koulutukset ovat pääosin ns. kouluttajakoulutuksia, joissa on kassakohtaiset osallistujakiintiöt. Erkon kiintiö on viisi osallistujaa. Osallistujat edelleen kouluttavat asiat tarpeellisessa laajuudessa Erkon toimistolle. Erkon johtaja Eero T. Anttila on valittu TYJ:n hallituksen jäseneksi kaudelle ja sekä myös työvaliokunnan ja koulutustyöryhmän jäseneksi. Hän on myös osallistunut akavalaisten kassojen kuukausitapaamisiin ja akavalaisten lakimiesten Akalex-verkoston toimintaan, edustanut kassaa CGI:n (Affecton) ohjausryhmässä sekä Digian ohjausryhmässä. Digian kehitysryhmissä kassaa edustuivat Mikaela Jürgens ja Jarno Välke sekä Affecton/CGI:n kehitysryhmässä Hannele Björkenheim ja Jarno Välke.

19 TOIMINTAKERTOMUS (2) 19 TOIMINNAN KESKEISET KEHITYSSUUNNAT Käsittelyajat paranivat edellisestä vuodesta noin kaksi päivää. Erkossa oli toimintavuoden aikana ansiopäivärahan saajia 8 532, noin 9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jäsenmäärän lisäys huomioon ottaen saajien vähennys on noin 1 prosenttia, kun se akavalaisilla aloilla ja oli noin 13 prosenttia. Vuorottelukorvauksen saajien määrä väheni lakimuutosten myötä 5 saajasta 356 saajaan, vähennys oli noin 29 prosenttia. Tasoitusrahaston rahastoaste nousi 186 prosenttiin. Saajien määrän ja maksatuksen arvioidaan edelleen vähentyvän vuonna 219, mutta jatkohakemusten ja sovitellun hakemusten käsittelymäärien ja päätöksenannon kasvavan suhteellisesti ns. aktiivimallin toimeenpanon myötä. Kokonaistyömäärä etuuskäsittelyssä ja neuvonnassa on edelleen kasvusuunnassa, kun kassoille sälytetään aikaisemmin työ- ja elinkeinotoimistoille kuuluneita tehtäviä. Hallituksen tiedossa ei ole sellaisia uusia seikkoja, jotka vaikuttaisivat kassan toimintaan tai talouteen vuonna SELVITYS TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN LAAJUUDESTA 21 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkolla ei ole merkittävää tutkimus- tai kehitystoimintaa. Vuoden 219 toimintaan ei arvioida kohdistuvan merkittäviä riskejä. Työttömyys näyttää edelleen jonkin verran vähenevän. Suurin riski työttömyyskassoissa lienee kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvien järjestelmien ja työtapojen kehittäminen. Tulorekisteristä pyritään saamaan sillä tavoitellut hyödyt irti menetelmiä kehittämällä. Vuoden 22 osalta riskien arviointi on vaikeampaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan TE-toimistojen tehtävien siirtoa maakunnille, Kelalle ja työttömyyskassoille. Lainsäädäntötyö on edelleen kesken. Jos tehtävien siirto toteutuu, aiheuttaa se työttömyyskassoille, myös Erkolle, henkilöstö-, tila-, koulutus- ja osaamistarpeita, joiden vaikutuksia kassan toimintaan ja talouteen vuosina 22 ja jatkuvammin vuodesta 221 alkaen ei vielä voida arvioida. Arvio tarkentuu, kun lainvalmistelu etenee. Maakunta- ja kasvupalvelulakien pitäisi olla eduskunnan käsittelyssä syksyllä 219. Erkon sijoitussuunnitelma on maltillinen eikä merkittäviä riskejä ole nähtävissä.

20 TOIMINTAKERTOMUS 218 2(2) 22 ARVIO TULEVASTA Vuosina Suomen talous oli taantumassa. Vuodesta 215 talouskasvu on lähtenyt hiljalleen käyntiin ja vuonna 218 BKT kasvoi noin 2,5 prosenttia. Talouskasvu on ollut vahvaa muutaman viime vuoden. Sen arvioidaan hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 219 ja 1,3 prosenttiin vuonna 22. Maailmankaupan arvioidaan hidastuvan kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Erityisesti rakennusinvestointien arvioidaan kääntyvän laskuun. Akavassa arvioidaan, että akateeminen työttömyys vähenee edelleen vuonna 219 ja että väheneminen hidastuu. Erkon jäsenistön työttömyyskehitys näyttäisi seuraavaan akavalaista kehitystä, tosin pienellä viiveellä. Erkon työttömien jäsenten määrä kasvoi kesästä 212 alkaen kesään 216 saakka noin 65 prosenttia, jonka jälkeen saajien määrä on vähentynyt noin 2 prosenttia. Toimintavuonna 218 ensihakemusten ja sovitellun hakemusten määrät kasvoivat noin 1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka saajien määrä väheni. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysjaksot ovat lyhentyneet. Vuoden 219 toiminnan kehittämisen painopistealueita Erkossa ovat riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvä projekti, Digian maksatusjärjestelmän kokonaisuudistukseen liittyvät projektit sekä tulorekisterin käyttöönottoon liittyvät projektit.