MATKARAPORTTI / NORJA

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI / NORJA On the Go Towards Multicultural Nursing Teams VETPRO Koordinaattori: Hyria Osallistujat: Liisa Nuutinen / Hyria liisa.nuutinen(at)hyria.fi Heli Pispala-Tapio / Amiedu heli.pispala-tapio(at)amiedu.fi Anja Tarhala / Amiedu anja.tarhala(at)amiedu.fi Maarit Eriksson / Seniorisäätiö maarit.eriksson(at)seniorisaatio.fi Sari Huhtinen / Attendo sari.huhtinen(at)attendo.fi Sini Liimatta / Sahamäen palvelukeskus sini.liimatta(at)hyvinkaa.fi Marja-Liisa Suontausta / Riihikoti marja-liisa.suontausta(at)riihimaki.fi Marika Ruissalo / Virekoti Sinivuokko marika.ruissalo(at)mainiovire.fi Matkan tarkoitus: On the Go VETPRO liikkuvuushankkeessa on tarkoituksena toisaalta tarkastella kansainvälisyyttä yhtenä oppimisympäristönä, toisaalta luoda konkreettisia yhteistyömalleja, joiden avulla voidaan edistää työpaikkojen hyviä monimuotoisuuskäytäntöjä. Matkan tutustumiskohteiksi valitsimme oppilaitosten ja työpaikkojen lisäksi sekä järjestöettä tutkimustoimintaa, jotta osallistujat saisivat mahdollisimman kattavan kuvan kansainvälistymisen eduista ja haasteista. Osallistujien oli mahdollista bench markata Norjassa luotuja sekä hyväksi koettuja että haastavaksi havaittuja ratkaisuja työvoiman

2 saatavuuteen ja työssäviihtymisen / työtyytyväisyyden edistämiseksi, ennen kaikkea monimuotoisissa työyhteisöissä. Matkan tarkoituksena oli myös tutustua mahdollisuuksiin uusien yhteistyökumppaneiden löytämiseksi liikkuvuushankkeisiin. Tähän asti Norjassa Amiedun kumppanina on ollut Attendo Caren hoivakoti Paulus, ja toivottavaa olisi että Amiedun opiskelijoilla olisi tarjolla Norjassa useampia työssäoppimispaikkoja. Norjan hoitokulttuuri on antoisa oppimisympäristö opiskelijoillemme, ja jos vaihtoon lähtijöitä on useita, sijoittuminen helpottuu opiskelijoiden jakaantuessa eri hoivakoteihin tai sairaaloihin. Viikon ohjelmaan on myös aikataulutettu tilaisuuksia sekä kouluttajien ja työelämän osapuolten toisiinsa tutustumiseen että teeman mukaisiin keskusteluihin ammattiasioista. Nähdyn, kuullun ja toisilta opittujen seikkojen perusteella voidaan vahvistaa kehittämiskumppanuuksia ja luoda koulutusmalleja, jotka parhaiten palvelevat työnantajia ja siten edistää ja kehittää työelämän monimuotoisuutta koulutuksen keinoin.

3 Maanantai klo10.00 klo klo Kokoontuminen lentokentällä. Lähtö: Helsinki-Vantaa lentokentältä Finnairin lennolla. Saapuminen Osloon, Gardermoen:in lentokentälle. Majoittuminen Thon Hotel Munch Munchs gate Oslo

4 ma klo FINNO- suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Wergelandsveien 23 B NO-0167 Oslo, info(at)finno.no Tuottaja Freja Enholm ja Korkeakouluharjoittelija Erika Lauri Johtaja: Åsa Julin (aloittaa tammikuussa 2014) Käynnin tavoitteena oli saada kuvaa norjalaisesta yhteiskunnasta, Oslosta ja suomalaisista Norjassa. Meidät otti vastaan instituutin tuottaja Freja Enholm ja korkeakouluharjoittelija Erika Lauri. He olivat valmistelleet erittäin nopealla aikataululla meille kattavan esityksen Norjan yhteiskunnan nykytilasta ja Oslon kaupungissa vallitsevista ajankohtaisista kysymyksistä. Oslossa asuu n suomalaista tällä hetkellä. Lisäksi maassa asuu vanhoja suomalaisryhmiä: Savosta aikanaan maahan muutetut metsäsuomalaiset ja kväänit. Nykynuorilla suomalaisilla on omat facebook-sivut, mikä on vaihtoon lähtijöiden hyvä tietää. Heillä on mahdollisuus tehdä tuttavuutta ja luoda kontakteja jo ennen matkaan lähtöä kaupungissa asuvien suomalaisten kanssa ja saada siten käsitystä siitä, mihin he ovat lähdössä.

5 Maahanmuuttajia Norjassa on yli puoli miljoonaa, maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapsia yli Norjaan on vuosia myös rekrytoitu työperustaisen maahanmuuton kautta työvoimaa. Ruotsalaisia nuoria on runsaasti eri palveluammateissa ja Suomestakin muuttaa jatkuvasti etenkin hoitoalan koulutettua henkilöstöä maahan, lähinnä huomattavasti paremman palkan takia. Myös hoitotyön henkilökuntamitoitukset ovat Suomea suuremmat, mikä vaikuttaa työviihtyvyyteen. Oslossa maahanmuuttajien osuus on nykyisin n. 25 % asukkaista, mutta luku vaihtelee ja enimmillään maahanmuuttajia on ollut 33 %. Joissakin kouluissa maahanmuuttajien osuus voi olla jopa 97%. Käynnin konkreettinen anti: - Saimme matkan alkuun suomen kielellä hyvän kuvan maasta ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Ryhmän mielestä tämä oli erittäin hyvä tapa päästä sisään tulevan viikon ohjelmaan. - Kulttuuri-instituutin työntekijät lupasivat olla liikkuvuushankkeissa Osloon tulevien opiskelijoidemme käytettävissä, jos he tarvitsevat tietoa Oslosta ja vapaa-ajan mahdollisuuksista kaupungissa. Muita Suomi-paikkoja on mm. Suomi-seura, Suomen suurlähetystö ja suomalainen seurakunta, joista opiskelijamme voivat saada tarvittaessa infoa ja apua. - Päätimme laatia opiskelijoitamme varten Oslo-oppaan, jossa on kootusti tietoa sekä kaupungin tarjoamista kulttuurimahdollisuuksista että hyödyllistä osoitteistoa. - Oslossa toimii suomalaisen seurakunnan lapsikerho ja lauantaisin Suomikoulu sekä päiväkoti että esikoulu. Nämä voisivat tulevaisuudessa olla sopivia työssäoppimispaikkoja hoito- ja kasvatusalan opiskelijoillemme. ma klo Yhteinen päivällinen Kokoonnuimme läheiseen ravintolaan illalliselle, jotta voisimme tutustua toisiimme lähemmin ja keskustella matkan tavoitteista ja odotuksista. Norja oli monelle uusi tuttavuus, vain kouluttajat olivat vierailleet maassa aikaisemmin. Heli kertoi omia kokemuksiaan aikaisemmilta Norjan vierailuiltaan ja Amiedun opiskelijoiden vaihdossa havaitsemista kulttuuriin ja hoitokulttuuriin liittyvistä asioista. Pohdimme Norjan ja Suomen eroja, esim. yhteiskunnallisen varallisuuden suhteen. Kaikki olivat kuitenkin väsyneitä matkustuspäivästä, joten siirryimme suhteellisen nopeasti hotellillemme nukkumaan ja keräämään voimia seuraavaa päivää varten.

6 Tiistai ti klo Kahvilassa palaveri työvoiman tarpeesta hoivakodeissa ja miten kouluttajat ja työpaikat voisivat parhaiten toteuttaa kehittämiskumppanuuksiaan. Todettiin että ratkaisuun tarvitaan molempien osapuolten ammattitaitoa ja tiivistä yhteistyötä. Todettiin myös, että työvoiman saatavuuden ongelmaan vaikuttaa hoiva-alan vähäinen vetovoima erityisesti nuoremman kantaväestön parissa molemmissa maissa. ti klo Attendo Care Hovseterhjemmet Landinigsveien Oslo Geir Hansen geir.hansen(at)attendo.no Daglig leder Mette Jacobsen mette.jacobsen(at)attendo.no Kvalitetsshjef, Paulus Sykehjem

7 Hovseterhjemmet hoivakodin johtaja Geir Hansen sekä laatupäällikkö Mette Jacobsen Paulus Sykehjemistä ottivat meidät ystävällisesti vastaan. Geir Hansen esitteli Attendo Norjan eettistä ideologiaa ja hoitotyön arvoja. Laatupäällikkö Mette Jacobsen kertoi työyhteisön toiminnasta ja sen vaikutuksesta asukkaisiin, omaisiin ja lähipiiriin. Attendossa arvostetaan hoivatyöhön aidosti ja sydämellään paneutuneita työntekijöitä. Perehdytysohjelmaan kuuluu erityisesti arvojen ja ideologian tunteminen ja sisäistäminen, sekä toisiaan tasavertaisesti arvostavan monikulttuurisen tiimityön merkityksen omaksuminen. Hovseterhjemmet ja Paulus sykehjem ovat Attendon Oslossa toimivia hoivakoteja, joiden arvomaailma on hyvin yhtenevä. Tähän on vaikuttanut merkittävästi Geir Hansenin panostus hänen toimiessaan molempien hoivakotien johtajana. Nykyisin hän toimii johtajana ainoastaan Hovseterhjemmet hoivakodissa. Molemmat hoivakodit painottavat kulttuurielämysten ja aistielämysten tarjoamista asukkaille. Myös asukkaiden tietoisuuden ylläpitämistä yhteiskunnallisista asioista ja kiinnittymistä edelleen ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteisöön pidetään tärkeänä. Hoivakodeissa toimii kokoaikainen kulttuurityöntekijä, jonka tehtävänä on organisoida kulttuuritapahtumia, taidetapahtumia, retkiä hoivakodin ulkopuolelle sekä monipuolisesti toteutettuja aisti- ja muisti-elämyksiä. Hän toteuttaa aktiivisesti työtään yhteistyössä henkilökunnan, omaisten, eri alojen ammattilaisten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

8 Saimme tutustua video-esitykseen 50-luvun juhlien toteutuksesta Attendo Paulus Sykehjemissä pari vuotta sitten. Sekä asukkaat, omaiset, ystävät ja henkilökunta olivat pukeutuneet ajanmukaisesti kampauksia ja ehostusta myöten. Hyväkuntoisimmat asukkaat osallistuivat ohjelmaan ja tansseihin. Video löytyy Attendon face-bookista ja You Tubesta &type=1&theater Keskustelimme myös valokuvanäyttelystä Paulus sykehjemissä, jonka avajaispäivä oli juuri vierailupäivämme. Se on toteutettu kansainvälisten ammattivalokuvaajien vapaaehtoistyöllä. Kuvasarjoissa on koskettavasti aistittavissa asukkaan elämäntarina, joka välittyy kahden rinnakkaisen kuvan välillä. Ensimmäiseen kuvaan asukkaat ovat valinneet vanhan valokuvan jostain merkittävästä lapsuuden tai nuoruuden tapahtumasta. Vieressä on toinen valokuva, jossa asukas on kuvattu hoivakodissa. Tutustuimme myöhemmin iltapäivällä Pauluksessa kyseiseen näyttelyyn Hoitoalan opiskelijoita ja työntekijöitä on vaikea saada alalle myös Norjassa. Tämän vuoksi hoitoalalla työskentelee paljon maahanmuuttajia lukuisista eri maista. Maahanmuuttajatyöntekijöiden kuuluminen työyhteisöön ja tiimiin on norjalaisille normaalia arkipäivää. Heillä on pitkät perinteet sekä monikulttuuristen työpaikkojen tukemisessa että maahanmuuttajien kouluttamisesta yksilölliset erityistarpeet huomioiden. Maarit Eriksson Seniorisäätiöltä esitteli Seniorisäätiön kotisivuja, hoitokulttuuria ja ideologiaa sekä asukkaiden face-book-profiileja Hovseterhjemmetissä. Antinkodin ja Mariankodin toiminnassa vapaaehtoistyön ohjaajan toiminta kulttuuri- ja aistielämysten mahdollistajana koetaan myös erittäin merkittäväksi. Maarit esitteli mm. Amiedun hyvinvointitoimialan ja vapaaehtoistyönohjaajan yhdessä toteuttaman aistihuoneen toteutusta diakuvien kera.

9 Koknkreettinen anti vierailusta Hovseterhjemmet sekä Paulus sykehjem hoivakodeissa: -Myös Hovseterhjemmet alkaa toimia Pauluksen ohella Amiedun opiskelijoiden työssäoppimispaikkana. -Norjan Attendosta vastavierailu Amieduun ja tutustuminen suomalaiseen hoitokulttuuriin agendalle. -Hyviä käytäntöjä monikulttuurisen työyhteisön/tiimin työviihtyvyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. -Innostavaa, innovatiivista ja nykyteknologiaa hyödyntävää toimintaa kytkettynä ympäröivään yhteiskuntaan hoivakodin asukkaiden hyväksi - lisää kiinnostusta ja mielenkiintoa hoivatyötä kohtaan. -Verkostoitumista Suomen Attendon, Seniorisäätiön, Mainiovireen, Riihikodin sekä Hyvinkään Sahamäen palvelukodin kanssa vastavierailun jäädessä vireille.

10 ti klo Attendo Care Paulus Sykehjem Sannergata 1 / Mette Jacobsen Oslo Siirryimme iltapäiväksi Paulus Sykehjemiin Oslon kaupungin läpi. Laatupäällikkö Mette Jacobsen otti meidät vastaan ja hän esitteli hoivakotia meille. Ilmassa oli juhlan tuntua kynttilöineen ja kuohuviineineen, koska illalla klo oli alkamassa valokuvanäyttelyn avajaiset. Saimme ensimmäisinä vieraina tutustua mieleenpainuvaan ja ajatuksia herättävään näyttelyyn, joka oli pystytetty hoivakodin ensimmäiseen kerrokseen aulaan ja oleskelutiloihin. Keskustelimme vielä näyttelyn merkityksestä vanhuksen ja hoitohenkilökunnan suhteisiin, kun henkilökunta saa tutustua vanhukseen kuvan keinoin tämän elämänkokemusten kautta. Tutustuimme myös yhteen Pauluksen hoivaosastoon ja sen henkilökuntaan ja asukkaisiin. Tapasimme opiskelijoidemme työssäoppimisen ohjaajia ja vaihdoimme terveiset ja kuulumiset. Mette Jacobsen esitteli meille myös hoivakodin kahvilatoimintaa. Sen tarkoituksena on saada lähialueen ihmiset vierailemaan hoivakodissa. Tämä edistää ajatusta siitä, että hoivakoti on osa ympäröivää yhteiskuntaa, eikä vanhuksia eristetä irti yhteisöstä.

11 40-luvun henkinen olohuone, retrotyylinen kahvila ja alla 50-luvun teema- juhlat

12 ti klo Yhteinen päivällinen Käynnit hoivakodeissa herättivät paljon keskustelua. Kulttuurin merkitys ja asiakkaiden vireyden ylläpitämisesi tehtävä työ koetaan Norjassa ensisijaisen arvokkaaksi osaksi päivittäistä hoitamisen kulttuuria. Suomessa mm. Seniorisäätiöllä, kuten Maarit Eriksson

13 meille esitteli, tehdään myös vastaavanlaista työtä, mm. Amiedun opiskelijoiden avustamat ja järjestämät virkistystilaisuudet ja teemat. Norjassa toiminta on vielä organisoidumpaa, säännöllisempää ja pysyvämpää. Norjalaisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus tuntui erityisen mukavalta ja kaikki olimme otettuja saamastamme vastaanotosta. Päivä oli onnistunut ja antoisa. Keskiviikko ke klo Fagförbundet Keysersgate Oslo Kristi Johnsrud, secretary kristi.johnsrud(at)fagforbundet.no

14 Fagförbundet on etujärjestö, joka huolehtii mm. hoitoalan työntekijöiden, hjelpepleier = lähihoitajien eduista. Käynti oli erittäin antoisa. Meidät vastaanotti Kristi Johnsrud Fagförbundetista. Saimme ensin käydä ammattiliiton talon kattoterassilla ihailemassa maisemaa Oslon keskusta, kuninkaanlinna ja Oslon vuono näyttäytyivät allamme upeassa syyssäässä. Meille oli valmisteltu erinomainen esitys ammattiyhdistyksen mahdollisuuksista tukea maahanmuuttajien (ja tietysti muidenkin) koulutusta ja integraatiota työelämään. Ammattiliitolle tärkeää hoitohenkilökunnan rekrytoinnissa on eettisten periaatteiden noudattaminen. Norjan ei halua rekrytoida niistä maista, joissa muutenkin on iso vaje ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta. Ammattijärjestö pyrkii saamaan kaikkiin sopimuksiin myös kohdan, joka koskee erityisesti maahanmuuttajia. Oslon kaupunki on laatinut suunnitelman hoito- ja hoivapalveluihin vaadittavasta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kompetenssista alaa ajatellen. Pohdimme, että tutkintojen ja opintosuoritusten Euroopan laajuinen yhtenäistäminen, ECVET, tarjoaa paljon työkaluja myös tähän kyseiseen kehittämiseen.

15 ke klo Oslo universitetssykehus Ullevåls sykehus Kirkeveien Oslo Tove Strand Viseadministrerende director tove.strand(at)oslo-universitetssykehus.no Oslon yliopistollisen sairaalan hallinnossa on seitsemän eri osastoa. Meidät otti vastaan Intergation and International Collaboration osaston johtaja Tove Strand. Hän esitteli meille laajasti Norjan terveydenhoitoa ja maahanmuuttajien tuomia haasteita. Työvoimapula hoitoalalla on kova, ja sairaalatkin joutuvat palkkaamaan henkilöitä, joiden kielitaito ei ole riittävä. Lisäksi sekä potilaana että hoivakotien asiakkaana alkaa olla yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia. Oslon yliopistosairaala on hallinnollisesti aika uusi kokonaisuus vasta 3 vuotta. Tällä hetkellä sairaala toimii 40:ssä eri osoitteessa. Sairaalan toimialueella asuu 52% väestöstä ja sairaalassa työskentelee työntekijää. Tavoitteena on päästä saman katon alle vähitellen.

16 Yliopistosairaalassa on meneillään ohjelma, jonka avulla pyritään vahvistamaan hoidon tasoa, niin että hoito on tasavertaista kaikille Oslon maahanmuuttajaryhmille. Suurimmat kieliryhmät alueella ovat somalia, arabia, urdu, puola, turkki, vietnam, farsi, venäjä, tamili ja sorani. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Pakistanista, Ruotsista, Puolasta ja Somaliasta. Euroopan alueelta tulva muuttovirta on pysähtynyt ja nyt eniten muuttajia tulee Aasiasta ja Afrikasta. Hoidollinen tasa-arvo ei tarkoita heillä sitä, että kaikki saavat samanlaista hoitoa, vaan että kaikki saavat tarvitsemaansa hoitoa. Hoidon laatu, saatavuus ja tulokset ovat siinä keskeiset tekijät. Sairaala lähettää henkilökuntaansa esim. Eritreaan, jotta norjalasille syntyisi kuva hoidon tasosta Eritreassa ja maan terveys- ja sairauskäsityksistä. Täten heillä on hyvä käsitys millainen osaamisen taso maasta muuttavilla hoitoalan henkilöillä on verrattuna norjalaiseen, samoin kuin siitä, miten eritrealaiseen potilaaseen tulee suhtautua. Sairaalassa on oma tutkimusosasto NAKMI, joka keskittyy maahanmuuttajaterveyteen. Koska sairaalan henkilökunta on erittäin monimuotoista, siellä on tutkittu mitkä seikat haittaavat työssäviihtymistä ja työyhteisön toimivuutta. Tällaisia seikkoja ovat mm. puutteet kulttuuritietoisuudessa, kommunikaatio, tutkimuksissa unohdetaan vähemmistöt ja useimmat tutkimukset tehdään vain norjan kielellä. Työelämän sujuvuuden takaamiseksi on henkilökunnan keskuudesta koulutettu kulttuurineuvojia ja

17 sairaalan johtajatasoa on koulutettu monimuotoisuudessa. Ennaltaehkäisevää valistusta terveyteen liittyvissä asioissa annetaan maahanmuutajille mm. radion välityksellä ja neuvoloissa. Vanhemmille jaetaan tietoa siitä, millaisia onnettomuuksia kotona voi sattua (esim. lasten palovammat) ja informaatio on vähentänyt selvästi esim. maahanmuuttajalasten sairaalakäyntejä. Tulkkeja pyritään kouluttamaan lisääntyviä tarpeita vastaamaan. Vuonna 2011 tarvittiin 85 erikielistä tulkkia, joista 23 tulkkasi isoja tai keskisuuria kieliryhmiä, 62 kielistä oli pieniä ryhmiä. Lisäksi terveysinfoa pyritään jakamaan erikielisillä esitteillä. Sairaala pyrkii järjestämään kaikille sitä haluaville potilaille oman uskonnon edustajan vierailun ja muslimitaustaisille työntekijöille on suunniteltu sairaalan oma hijab-työasu. Maahanmuuttajataustaisille työntekijöille esim. muistisairaus voi olla tuntematon, koska kotimaassa ihmisten keski-ikä jää niin lyhyeksi, ettei muistisairauksia ehdi esiintyä. Siksi maahanmuuttajataustaisia koulutetaan kielen lisäksi erilaisten sairauksien tietämyksessä ja niiden hoidossa. Konkreettinen anti vierailusta: - Henkilöstöliikkuvuuden avulla lisätään henkilökunnan osaamista vieraista kulttuureista tulevien työntekijöiden sekä asiakkaiden kohtaamisessa, perehdytyksessä ja tiimityössä - Sairaalan sisäinen koulutus monimuotoisuuden ymmärtämiseksi ke klo Yhteinen päivällinen Kävimme läpi päivän runsasta ja monipuolista antia ja selvittelimme niitä kohtia, jotka olivat syystä tai toisesta jääneet hieman epäselviksi. Kaikki olivat kuitenkin erittäin tyytyväisiä päivään ja yhtä häkeltyneitä yliopistosairaalan historiallisista kokoustiloista. Saimme istua pari sataa vuotta vanhassa apteekissa, jossa oli upeat seinämaalaukset ja hiotut ikkunalasit! Torstai Kulttuuripäivä to klo Kuben aikuiskoulutuskeskus, Kristin Skare, International Coordinator Kuben on Oslossa toimiva aikuiskoulutuskeskus, joka tarjoaa eri alojen ammatillista koulutusta. Kuben järjestää Norjassa uudenlaista hoitajakoulutusta, joka on sisällöllisesti ja laajuudeltaan hyvin lähellä lähihoitajakoulutustamme. Lisäksi Kuben järjestää hoivaavustajakoulutusta. Meidät oli kutsuttu vierailulle Kubeniin torstaina klo alkaen, mutta valitettavasti käynti peruuntui Kristin Skåren jouduttua polkupyöräonnettomuuden ja rannemurtuman vuoksi sairaalahoitoon. Saimme tiedon peruuntumisesta viime tipassa, joten uuden mahdollisen käyntikohteen järjestäminen tämänpäiväisen tilalle olisi ollut ajallisesti mahdotonta.

18 Saimme kuitenkin mahdollisuuden puhua puhelimitse Kristin Skåren kanssa torstaipäivänä. Hän kertoi 3-vuotisesta lähihoitajakoulutuksesta aikuiskoulutuskeskus Kubenissa. Vastaanottajamme pahoitteli kovasti vierailumme peruuntumista. Hän haluaa mielellään tehdä yhteistyötä kanssamme jatkossa mm. opiskelijaliikkuvuudessa. Sovimme, että seuraavaa liikkuvuushankehakemusta laatiessamme saamme heidät oppilaitoskumppaniksemme Oslosta. Jatkoimme päivää kulttuuripitoisella ohjelmalla tutustumalla pienryhmissä Vigeland - puistoon, kuninkaanlinnan ympäristöön, oopperataloon, Akerbruggen satama-alueeseen, Holmenkolleniin, museoihin, kulttuurikeskuksiin ja Oslon kaupunkiin. Samalla tutustuimme toisiimme ja vaihdoimme vapaasti matkan herättämiä ajatuksia ja ideoita.

19

20

21

22

23

24 Perjantai pe klo Skullerud voksenoppläring Olaf Helsets vei Oslo Veronica Öyre veronica.oyre(at)ude.oslo.kommune.no Koordinator for Bedriftsintern Oppläring Skullerudin aikuiskoulutuskeskuksessa on maahanmuuttajille tarjolla norjan kielen koulutusta, kuten Amiedukin tarjoaa koulutusta suomen kielessä. Me kävimme tutustumassa yrityskoulutusyksikköön. Valitettavasti kansainvälisyyskoordinaattori Veronica Öyre oli sairastunut, mutta hänen sijaansa meidät ottivat vastaan kolme yrityskoulutuksesta vastaavaa herraa markkinoinnin, myynnin ja kielen opetuksesta vastaavat. Yrityskoulutus myy ja järjestää yrityksille mm. ammatillista kielikoulutusta. Esim. eräs yksityinen hoivakoti ostaa henkilökunnalleen koulutusta monimuotoisten työyhteisöjen toiminnasta ja esim. muistisairauksista samansisältöisenä kolmen viikon jaksoissa. Näin yritys mahdollistaa koulutuksen kaikille työyhteisön jäsenille työvuoroista riippumatta.

25 Kielikoulutus tapahtuu työnantajan tiloissa 1-2 kertaa viikossa. Useimmiten kurssi on 60 tunnin mittainen. Joskus työnantaja on saattanut ostaa 120 tuntiakin koulutusta, minkä katsottiin olevan lähempänä tarvetta. Opiskelijat opiskelevat 2 tuntia kerrallaan, toinen tunneista voi olla maksetulla työajalla, toinen taas opiskelijan omalla ajalla. Joskus yksittäiselle opiskelijalle on ostettu yksityisopetuksena koulutusta kielenopettaja kulkee käytännön työtehtävissä mukana ja kielentää tehtäviä työvaiheita. Haasteellisinta työssä on käytännön koulutusjärjestelyt tilojen ja kopiointimahdollisuuksien suhteen. Lisäksi norjankielistä henkilökuntaa on vaikea saada mukaan yhteisiin kielitalkoisiin, eli koulutuksen välipäivinä auttaa kielenoppijaa tämän oppimistehtävissä puhumalla niistä aiheista, joita kielitunneilla on käsitelty. Näin maahanmuuttajan on vaikea saada tarvitsemaansa harjoitusta. Kielenopettajan mukaan tuloksellisinta koulutusta olisi ollut oppitunnit kahdesti viikossa, mutta tämä ei ollut useinkaan mahdollista. klo Nydalen videregåendeskole Nydalsveien 30 C 0484 Oslo Eva Heggernes, Leader of social and Health care Department, Eva.Heggernes@ude.oslo.kommune.no Hoitotyön koulutusjohtaja Eva Heggernes otti meidät ystävällisesti vastaan perjantaiiltapäivällä oppilaitokseen. Meitä odottivat huolellisesti tuloomme valmistautuneet

26 hoitotyön opiskelijat ja heidän opettajansa, joita oli suuri joukko paikalla meitä tapaamassa. Aloitimme vierailun hoitotyön luokkahuoneesta, jossa saimme seurata käytännön hoitotyön opetusta, potilassiirtoja ja vuodepotilaan avustamista. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat esittelivät meille sujuvalla englanninkielellä ja erittäin perusteellisesti opiskelunsa tavoitteita ja käytäntöjä luokkahuoneessa. Suuri osa koulun opiskelijoista on maahanmuuttajia. Seuraavaksi siirryimme yhteiseen tilaan, jossa useat opettajat sekä maahanmuuttajataustaiset opiskelijat esittelivät meille hjelpeleier- (lähihoitaja/apuhoitaja) -koulutuksen rakennetta, käytäntöjä ja henkilökohtaisia kokemuksiaan koulutuksesta ja projekteista. Erityisesti meitä kosketti opiskelijoiden ja opettajien iloinen ja luottavainen vuorovaikutussuhde. Opiskelijat kiittivät opettajiaan opetuksesta ja tuesta ja puhuivat opettajien ja opiskelijoiden välisestä yhteistyöstä todella lämpimästi. Tunnelma oli avoin ja innostuneen iloinen. Opiskelijat näkivät tulevaisuuden työnsaantimahdollisuutensa hyvin positiivisina. Oppilaitos on nuorisopainotteinen, mutta heillä on meneillään myös aikuiskoulutuskokeilu. Kuulimme myös yhden n. 30 vuotiaan maahanmuuttajataustaisen aikuisen naisopiskelijan esityksen omasta opintopolustaan hoitajaksi. 4-vuotinen koulutus jakautuu 2-vuotiseen teorian ja käytännön yhdistelmäopetukseen, minkä jälkeen se jatkuu oppisopimuskoulutuksena. 2-vuotinen teoria/käytäntö-opiskelu toteutuu viikottain seuraavasti: 4pv teoriaa oppilaitoksessa ja 1 pv käytännön työssäoppimista työpaikoilla teoria-aiheen mukaisesti. Oppisopimuspaikat järjestyvät vaivatta kaikille opiskelijoille. Keskustelimme innokkaasti koulutusjärjestelmistämme ja vertailimme hoitajakoulutuksemme rakennetta ja käytäntöjä. Liisa Nuutinen Hyriasta esitteli suomalaisen nuorisoasteen lähihoitajakoulutusrakenteen. Keskustelussa selvitimme myös aikuiskoulutuksen näyttötutkintojärjestelmän luonteen Suomessa. Nydalen Videregåendeskole on hyvin myönteinen yhteistyöhön kanssamme mm. opiskelijaliikkuvuuden suhteen. Myös vastavuoroinen vierailukutsu Suomeen esitettiin, ja he ottivat sen ilolla vastaan.

27 pe klo Yhteinen illallinen Perjantaina kokoonnuimme antoisan päivän päätteeksi ensin tutuksi tulleeseen kahvilaan keskustelemaan päällimmäiset ajatuksia herättäneet kokemuksemme auki toisillemme. Illalla kokoonnuimme Akerbruggen kauniilla satama-alueella yhteiselle ravintolaillalliselle. Sovimme seuraavasta tapaamisesta palautteen merkeissä ja suunnittelimme yhteisiä kehittämisyhteistyömahdollisuuksia kaiken kokemamme pohjalta. Yhteistyömme jatkuu entistä syvempänä lähemmän tutustumisen ja yhteisten tavoitteiden innoittamana. Konkreettinen anti oppilaitoskäynneistä: -Uusia kumppanuuksia syntyi opiskelijaliikkuvuuteen - Verkostoitumista, vastavierailuja - Innovatiivisia koulutusmalleja hoitotyön koulutuksiin - Työelämän tarpeisiin käytännön koulutusmalleja monimuotoisen työyhteisön kouluttamiseen - Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden koulutusmalleja työpaikalla toteutettaviksi koulutuksen sekä työelämän osaajien kanssa yhteistyössä

28 Lauantai Paluu Helsinkiin klo klo Lähtö Suomeen Helsingissä Lauantaina, paluupäivänä, oli vielä hetki aikaa tutustua Osloon ja keskustella yhdessä matkan saldosta. Vaihdoimme ajatuksia vielä hotellin aulassa, lentokentällä koneen lähtöä odotellessa ja koneessa. Illalla myöhään saavuimme takaisin Helsinkiin ja sieltä kaikki matkasivat edelleen kotiseuduille. Jokainen sai taatusti matkalta kokemuksia ja ajatuksia, jotka tulevat edelleen voimavaraksi ja innostaviksi kehittämisajatuksiksi työyhteisöihin. Matkan loppuarviointia: opettajien ja matkaseuran kommentteja - Osallistujat oppivat uutta oman kokemuksensa kautta. - Anja ja Heli oppivat myös tosiltaan, mahdollisuus kehittää uusia koulutusideoita yli yksikkörajojen kun saa tarkempaa tuntumaa toisen vahvoista osaamisalueista ja siitä millaista työtä kollega tekee. - Työelämän edustajat saivat keskustella runsaasti keskenään työelämän haasteista ja käytänteistä.

29 - Kouluttajat ja työelämän edustajat keskustelivat teeman mukaisessa ympäristössä keskenään ja toivat oman kompetenssinsa mukaan keskusteluun pohdittaessa nähtyjen toiminta/koulutus-mallien mahdollisuuksista suomalaisessa työelämässä. - Työelämän edustajat ja kouluttajat pohtivat koulutuksen mahdollisuuksista vastata muuttuvan työelämän haasteisiin. Keskusteltiin, miten olisi Norjan mallien innoittamana mahdollista yhdessä suunnitella koulutusta, maahanmuuttajille nopeamman ja tehokkaamman väylän luomiseksi hoitoalan työelämään. - Saimme Amiedulle useita uusia yhteistyökumppaneita, sekä kouluja että työssäoppimispaikkoja, tulevaa liikkuvuustoimintaa ja kehittämistoimintaa ajatellen. Iloisin ja innovatiivisin liikkuvuusterveisin Heli Pispala-Tapio Anja Tarhala Ami-Säätiö, Amiedu