Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämisessä"

Transkriptio

1 Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI x/2012 JULKAISEMATON VERSIO Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämisessä MONA hankkeen tuloksia Verma, Ira (toim.) Aalto, Leena Aro, Päivi Harmo, Panu Hätönen, Johanna Ikävalko, Sara Maila, Reetta Rämänen, Jussi Sannemann, Christian Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos, Sotera 1

2 Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE+ MUOTOILU + ARKKITEHTUURI x/2012 ISBN xxx xxx xx xxxx x (pdf) ISSN (pdf) Unigrafia Oy Helsinki

3 Author(s): Verma, I (ed.) Aalto, L.; Aro, P.; Harmo, P.; Hätönen, J.; Ikävalko, S.; Maila, R.; Rämänen, J. & Sannemann, C. Name of the publication: Publisher: Aalto University, Department of Architecture Unit: Department of Architecture, Sotera Institut Series: Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE+MUOTOILU+ARKKITEHTUURI x/2012 Abstract The target is to promote sustainable development of the city where elderly people can age in their homes or home like settings and participate in the society. The quality of housing and immediate surroundings is therefore important for the frail elderly who spend most of their time at home or in the immediate surroundings. The decline of functioning capacities can reduce living area and social relations of the elderly. The nature and the immediate surroundings have an important role in the maintenance of their functioning capacities. The objective of the research project MONA Multisensory living experience was study semi-private common used spaces in housing environment for the elderly. This study is focusing on the development of the versatility of the semi-public and public spaces. The stimulating semi-private spaces inside and outside the building invite people and encourage to social contacts with other residents. In a multidisciplinary study coordinated by the Sotera Institute in the Department of Architecture, Aalto University, several user oriented research methods were applied to learn more about the use of semi-private common spaces in the housing areas for elderly. Several use-driven research methods were used for the study. The walk-through method was used to have a holistic view and to catch the problems of the common used areas. Methods used in art therapy were applied to achieve in-depth knowledge concerning the hopes and dreams of the elderly in their living environment. Small scale pilots were realized in the sheltered houses for the elderly in Helsinki. As a result, knowledge about the use of light, as well as the visual elements and sound in the perception of the space was achieved. The outdoor spaces and stimulating common use places play an important role in supporting social contacts for the elderly. The possibility to participate in the design of the living environment in the sheltered house empowered the residents and made them more active. Key words: Elderly, user-oriented, semi-private spaces, stimulation of senses 3

4 Tekijä(t): Verma, I. (toim.) Aalto, L.; Aro, P.; Harmo, P.; Hätönen, J.; Ikävalko, S.; Maila, R.; Rämänen, J. & Sannemann, C. Julkaisun nimi: Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämisessä MONA hankkeen tuloksia Julkaisija: Aalto yliopisto, Arkkitehtuurin laitos Yksikkö: Sotera Instituutti Sarja: Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE+MUOTOILU+ARKKITEHTUURI x/2012 Tutkimusala: Arkkitehtuuri Tiivistelmä Sosiaalisesti kestävä kaupunkirakenteen tavoitteena on tukea ikääntyneiden osallisuutta ja mahdollisuutta asua omissa kodeissaan tai palveluasunnoissa mahdollisimman pitkään. Ikääntymisen myötä ja toimintakyvyn laskiessa asuinrakennusten ja lähiympäristön laadun merkitys kasvaa, asukkaiden viettäessä suuren osa ajastaan kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Heikentynyt toimintakyky pienentää asukkaan elämänpiiriä ja voi heikentää hänen sosiaalisia suhteitaan. Luonnolla ja lähiympäristön yhteisillä puolijulkisilla tiloilla on tärkeä tehtävä asukkaan fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäjänä. Moniaistinen asuinympäristökokemus MONA-hankkeen tavoitteena oli tutkia ikääntyneiden asuinratkaisujen puolijulkisia yhteistiloja. Tutkimuksen painopisteenä oli yhteistilojen monikäyttöisyys ja orientoitavuus. Virikkeelliset puolijulkiset sisä- ja ulkotilat lisäävät ympäristön viihtyisyyttä ja houkuttavuutta ja edistävät näin asukkaiden kanssakäymistä. Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitoksen Sotera-instituutin koordinoimassa monitieteellisessä tutkimuksessa tutkittiin asuinympäristöjen puolijulkisten tilojen käyttöä. Tutkimuksessa käytettiin useita käyttäjälähtöisen tutkimuksen menetelmiä. Käytettävyyskävelyiden kautta kartoitettiin asukkaiden käyttökokemuksia yhteistiloista ja niiden ongelmia. Taideterapian keinoja soveltaen kerättiin asukkaiden haaveita ja toiveita oman asuinympäristön suhteen. Hankkeessa toteutettiin pienimuotoista koerakentamista valituissa pilottikohteissa. Tuloksena syntyi tietoa valaistuksen, visuaalisten elementtien ja äänimaailman vaikutuksesta tilan hahmottamiseen. Piha-alueet ja puolijulkiset tilat edistävät ikääntyneiden asukkaiden sosiaalisten kontakteja ylläpitoa. Mahdollisuus vaikuttaa omaan asuinympäristöön voimaannutti ja aktivoi palvelutalon asukkaita hankkeen aikana. Avainsanat: Ikääntyneet, käyttäjälähtöisyys, puolijulkiset tilat, moniaistisuus 4

5 Sisällys 1. Johdanto Väestön ikääntyminen Asuinympäristön virikkeellisyys Sosiaalinen ympäristö Käytettävyystutkimus Käytettävyyden määritelmä Käytettävyystutkimuksen menetelmät Pilottikohteet Moniaistinen käyttäjätutkimusmetodi Työvaiheet ja visuaaliset metodit Ideariihi Ideointitiimi ja moniaistinen työskentely Itsedokumentointipaketti Tulokset ja johtopäätökset Käytettävyyskävelyt Menetelmät Koehenkilöt Omatoimisuuteen liittyvät tekijät Yksilöön liittyvät tekijät Ympäristöön liittyvät tekijät Tulokset Suosituksia Valaistuspilotti Pilotti Vuorensyrjän palvelutalossa Testiryhmä Testipaikat Tulokset Johtopäätökset Pilotti Maunulan Helander kodissa Aineiston keruu Tulokset

6 6. Mittaukset Maunulan Helander koti Vuorensyrjän palvelutalo Yhteenveto Koerakentaminen Istuinryhmä Pilottitilan valinta ja sijainti palvelutalossa Suunnitteluvaihe Suunnitelmien esittely asukkaille Suunnitelmien viimeistely ja tilan toteutus Tilan käyttö suunnitelmien jälkeen Kuvataidetta porraskäytäviin ARVI tietokannan käytettävyystutkimus Tutkimuksen tavoite Aineistonkeruu Tulokset Tutkimusta seuraavat jatkotoimet Yhteenveto Lähiympäristö Pihatilat Sisäänkäynti Porrashuoneet ja käytävät Ruokailutila Oleskelutilat Sauna Lähteet Liite 1. Johtoryhmän ja tutkimusryhmän kokoonpano Liite 2. Maunulan palvelutalo, Asukaskysely

7 1. Johdanto Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin Moniaistinen asuinympäristökokemus -projektin (MONA) tavoitteena oli tutkia monitoimialaisen tutkimusryhmän avulla käyttäjäkeskeisiä, moniaistisia sekä sosiaalista ja fyysistä esteettömyyttä edistäviä asuinympäristöjä. Tutkimuksen painopiste oli ikääntyneiden tarpeisiin suunnattujen asuinympäristöjen puolijulkisissa sisä- ja ulkotiloissa. Niitä kehittämällä voidaan tukea sosiaalisesti kestävää ympäristöä ja erityisesti ikääntyvän väestön, aistivammaisten ja liikuntaesteisten omatoimista selviytymistä sekä samalla kaikkien asukkaiden viihtyvyyttä. Asuinympäristön virikkeellisyys, omaleimaisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuus omaan asuinympäristöönsä lisäävät asukkaiden osallisuutta sekä sitoutumista alueeseen. Gehl 1 esittää, että ympäristön yhteistä tilaa käytetään kolmella eri tavalla, ja että julkisen tilan laadulla ja sen käytöllä on selkeä yhteys. Nämä kolme tapaa ovat julkisen tai puolijulkisen tilan laadusta riippumaton (välttämätön), tilan laadusta riippuva (vapaaehtoinen) sekä sosiaalinen tilan käyttö. Asuinympäristön yhteiset julkiset tilat ovat välttämättömiä päivittäisten toimien suorittamiseen, kuten kaupassa käyntiin tai julkisen liikenteen pysäkille kulkemiseen. Niissä tapahtuu myös asukkaan omasta valinnasta riippuvaa oleskelua tai toimintaa kuten esimerkiksi auringossa istuskelua ja muuta virkistyskäyttöä. Hyvä ympäristö edistää Gehlin mukaan asukkaan omavalintaista oleskelua julkisessa tai puolijulkisessa tilassa, mikä lisää tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hänen oletuksenaan on, että asuinympäristön yhteistilojen sosiaalinen käyttö ja kanssakäyminen lisääntyvät sitä enemmän, mitä useammin asukkaat poistuvat asunnoistaan ja näkevät muita ihmisiä. Sen sijaan huonon asuinympäristön yhteisissä tiloissa asukas oleskelee mahdollisimman vähän, mikä vähentää kontaktien todennäköisyyttä. Kaupunkirakenteessa asuinrakennuksen puolijulkiset yhteistilat toimivat suojavyöhykkeinä julkisen ja yksityisen tilan välissä. Ne luovat oman kodin ja muun ympäristön välille turvallisen vyöhykkeen, jossa voidaan aktiivisesti tai tarkkailijana osallistua lähiympäristön tapahtumiin. Koti voi laajentua käsittämään oman asunnon lisäksi koko rakennuksen, pihatilan tai esimerkiksi korttelin, mikäli ympäristö koetaan mielekkäänä ja turvallisena. Ikääntyneet asuvat usein pienissä asunnoissa, joissa aika voi käydä pitkäksi ja päivä yksitoikkoiseksi. Moni ikääntynyt kärsii yksinäisyyden tunteesta. Mahdollisuus oleskeluun lähiympäristön puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa lisää heidän osallisuuttaan kun alueen eri-ikäiset ihmiset ja heidän toimiensa seuraaminen tuo virikkeitä ja vaihtelua asukkaan arkeen. Rakennusprojekteihin kohdistuneiden kustannuspaineiden sekä tiukkojen aikataulujen alla rakennetun ympäristön suunnittelu ja toteutuksen laatu usein kärsivät, ja asuinrakennusten pohjaratkaisut sekä rakenneja materiaalivalinnat samankaltaistuvat. Rakennushankkeissa puolijulkiset tilat jäävät usein mitoitukseltaan minimiin, koska niiden katsotaan vähentävän rakennustehokkuutta. Piha-alueiden ja yhteistilojen kehittämiseen ei rakentamisbudjetissa yleensä panosteta. Kerrostalojen porraskäytävien suunnittelua ohjaavat esimerkiksi tarkat palo- ja turvallisuusvaatimukset. Porraskäytävissä käytetään vakiomateriaaleja, - kaiteita ja -porrasaskelmia, minkä johdosta sisäänkäynnit ovat samannäköisiä, yhteneväisiä. Kotiin 1 Gehl, J Life between buildings. 7

8 tulemisen hetki, saavuttaessa arjesta, työstä, koulusta sekä julkisesta kaupunkitilasta kotiin, omille juurille, omaan identiteettiin, on tärkeä. Koska sisäänkäynnit toimivat rakennusten käyntikortteina ja kertovat asukkaistaan, tulee niiden olla yksilöllisiä, kiinnostavia ja mieleenpainuvia. Samankaltaistuvan ympäristön orientoivuus kärsii, ja sen kulttuuriset sekä historialliset kerrostumat häviävät. Asuinympäristön omaleimaisuus, kulttuurin ja historian tuominen näkyväksi lisää asukkaiden sitoutumista asuinalueeseen ja lisää asukastyytyväisyyttä. Ympäristön hyvä orientoivuus lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja omatoimisuutta. Ympäristön suunnittelussa painottuu usein visuaalinen lähtökohta, vaikka ympäristö koetaan myös kaikilla muilla aisteilla. Hankkeen pilottikohteina oli kolme eri palvelutaloa Helsingistä. Kahdessa palvelutalossa suunniteltiin peruskorjausta, kolmas oli peruskorjauksen alla. Tutkimuksessa tarkasteltiin monialaisesti pilottikohteina toimivien kolmen palvelutalon asuinympäristöjen elämyksellisyyttä, yksilöllisyyttä ja turvallisuutta. Aineistoa analysoitiin ja käsiteltiin poikkitieteellisissä workshopeissa, jotta aineistoa kyettiin tarkastelemaan mahdollisimman useasta eri näkökulmasta. Hankkeessa tehtiin kolme opinnäytetyötä ja asuinympäristöjä tarkasteltiin arkkitehtuurin, kognitio- ja käytettävyystutkimuksen sekä tila-, ääni-, kaupunki- ja maisemasuunnittelun näkökulmasta. Asukkaiden osallistumista oman asuinympäristön kehittämiseen ja ideointiin pyrittiin rohkaisemaan asukaspaneelien avulla. Visuaalisia ja vuorovaikutteisia käytettävyystutkimusmenetelmiä kehitettiin moniaistisen työskentelyn kautta. Projektiin valituissa palvelutaloissa haastateltiin ja havainnointiin asukkaita. Näkövammaisten asukkaiden liikkumista sekä muistin ja aistien merkitystä paikantamisessa selvitettiin haastatteluiden ja käytettävyyskävelyiden avulla. Projektissa tutkittiin, mitkä tekijät pilottikohteiden tiloissa ja lähiympäristössä vaikuttavat asukkaiden orientaatioon ja ympäristön muistamiseen ja miten erilaisten erityisryhmien, kuten ikääntyneiden, aisti- ja liikuntarajoitteisten liikkumista, suunnistamista ja avaruudellista hahmottamista voidaan tukea rakennetun ympäristön keinoin. Tutkimuksessa analysoitiin ja kokeiltiin rakennetun ympäristön elementtejä: materiaaleja, rytmiä, valaistusta, akustiikkaa, värejä sekä luontoelementtejä. Projektissa tehtiin pienimuotoista koerakentamista valituissa pilottikohteissa. Hankkeen päärahoittajina olivat Tekes ja Helsingin kaupungin Innovatiivinen kaupunki ohjelma. Lista hankkeeseen osallistuneiden tahojen edustajista löytyy raportin lopusta (Liite 1). Hankkeeseen osallistuvat yritykset pääsivät testaamaan tuotteitaan koerakentamiskohteissa ja saivat niistä käyttäjäpalautetta sekä uusia käyttökokemuksia ja kehitysideoita. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin asukastyytyväisyyttä sekä kehitettiin uusia välineitä sisäympäristön olosuhdemittauksia varten. Näin saatiin sekä koettua että mitattua tietoa hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä rakennetussa ympäristössä. 1.1 Väestön ikääntyminen Väestön ikääntyminen ja hyvin iäkkäiden yli 85-vuotiaiden osuuden kasvu asettaa haasteita asuinympäristöjen kehittämiselle. Vuonna 2040 Suomen väestöstä on arvioitu yli 65-vuotiaita olevan jo noin 26 prosenttia ja yli 85-vuotiaiden lukumäärän on arvioitu nousevan noin henkilöstä (v. 2012) yli 8

9 kolminkertaiseksi henkilöön (v. 2040) 2. Keskimääräisen eliniänodotteen ja hyvin iäkkäiden osuuden kasvaessa myös muistioireisten ja erilaisista dementoivista sairauksista kärsivien henkilöiden määrä kasvaa. Hoivahenkilökunta ikääntyy muun väestön ikääntymisen myötä ja työvoiman saatavuus alalle vaikeutuu. Tulevaisuudessa yhä useampi ikäihminen asuu omassa kodissaan omaishoidon, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon turvin. Asukkaita halutaan kannustaa itsehoitoisuuteen ja etähoito lisääntyy. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen 3 tavoitteeksi on asetettu ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen. Tavoitteena on, että prosenttia yli 75-vuotiaista asuu omissa kodeissaan tai palveluasunnoissa. Tavoite ei toteudu ainoastaan lisäämällä hoivapalveluita ja kehittämällä palvelujärjestelmää, vaan päämääränä tulee olla monipuolisesti ikäystävällinen ja kaikille sopiva yhteiskunta. Toimivat asumis- ja hoivaympäristöt edistävät osallisuutta ja vähentävät eristyneisyyttä sekä antavat asukkaille kokemuksen täysivaltaisuudesta silloinkin, kun toimintakyky alkaa asettaa esteitä. Nykyiset asuinympäristöt eivät usein tue itsenäistä asumista, sillä suurin osa rakennetusta ympäristöstä on toteutettu ennen esteettömyystiedon ja -lainsäädännön kehittymistä. Vanhojen asuinrakennusten sisäänkäynnit ovat usein esteellisiä ja kerrostaloista puuttuvat hissit. Esteettömien asuntojen tarve on tiedostettu ja lainsäädäntö on kehittynyt. Ympäristöministeriö on laatinut esityksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä asuinympäristöjen kehittämiseksi ja korjausrakentamisen tueksi, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Peruskorjausten yhteydessä asuinrakennusten esteettömyyttä on usein mahdollista parantaa vähäisin lisäkustannuksin. Esteettömyyslainsäädännön ja hyvien käytäntöjen kautta uusien asuinkerrostalojen kulkuaukot ja tasoerot pyritään suunnittelemaan pyörätuolinkäyttäjälle soveltuviksi 5. Hyvä käytettävyys on kuitenkin myös muuta kuin fyysisten esteiden poistamista. Tasoerojen lisäksi myös ympäristön hahmottamiseen ja orientoivuuteen voidaan vaikuttaa laadukkaan suunnittelun avulla. Näkö- ja kuuloympäristön kehittäminen sekä muun muassa erilaisten pintamateriaalien käyttö tuo virikkeitä asuinympäristöön ja edesauttaa erityisesti ikääntyvän väestön itsenäistä pärjäämistä. Indikaattorit Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat) olevien osuus Kaavio 1. Lähde: Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, STM, Tavoite (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) prosenttia asuu kotona prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 2 Tilastokeskus. 3 STM. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus YM Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille YMra16/ Verma, I. Hätönen, J. & Kilpelä, N

10 Asukkaan elinpiiri pienenee ikääntymisen myötä, liikkumisen ja aistitoimintojen heikentyessä. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset viettävät suuren osan ajastaan sisätiloissa omassa kodissaan, palveluasunnoissa tai hoivalaitoksissa. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääosin asuntojen esteettömyyteen ja asunnon sisällä tapahtuvien päivittäisten toimintojen vaatimiin tilatarpeisiin. THL:n hallinnoiman RAI-tietokannan perusteella on havaittu etenkin asunnosta ulos pääsemisen sekä eristyneisyyden ja yksinäisyyden lisääntyneen viime aikoina. Vuosien aikana säännöllisen kotihoidon asiakkaista kolmannes oli seuranta-ajan alussa koko ajan yksin ja seuranta-ajan lopussa osuus oli kohonnut jo 42 prosenttiin. Myös niiden osuus, jotka eivät olleet viimeisen kolmen kuukauden aikana lainkaan päässeet ulos asunnostaan, oli lisääntynyt hieman eli 28 prosentista 31 prosenttiin. Tavallisen palveluasumisen asiakkailla koko ajan yksin oleminen oli vähäisempää, mutta heilläkin oli omasta asunnosta ulospääseminen vähentynyt seurantaajalla 6. Asuinympäristön turvattomuus ja muun muassa kaatumisen pelko sekä erilaiset aistivajeet lisäävät eristäytyneisyyttä. Nämä vähentävät liikkumista lähiympäristössä ja vaikuttavat näin merkittävästi ikäihmisten elämänlaatuun. Yksinäisyys voi osaltaan aiheuttaa elämänlaadun heikkenemistä ja masennusta, mikä vaikuttaa asukkaan toimintakykyyn 7. Fyysinen ympäristö voi tukea omatoimista selviytymistä, mutta pahimmassa tapauksessa se myös estää sen. Asuinympäristöjen parantamiseksi tulee kehittää kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa asunnon lisäksi myös rakennuksen lähiympäristö ja palvelut tukevat ikääntyvän itsenäistä asumista toimintakyvyn heiketessä. Lähiympäristön saavutettavuus auttaa päivittäisten toimien suorittamisessa ja tukee osallisuutta. Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun avulla voidaan tukea heikosti liikkuvien, aistivammaisten ja lievästi muistioireisten ikääntyneiden kotona selviytymistä. Asuinympäristön sosiaalisella ja fyysisellä laadulla on myös suuri merkitys omaishoitajien jaksamiseen. Omaishoitajien määrän odotetaan kasvavan väestön ikääntymisen myötä. Rakennetunympäristön ja nykyisten palvelumallien käytettävyydessä on usein ongelmia, koska niitä ei ole suunniteltu erilaisia käyttäjäryhmiä huomioiden. Erityisryhmät voivat toimia rakennetun ympäristön innovoinnissa edelläkävijäkäyttäjinä (lead user), joita varten kehitetyt ratkaisumallit, niin rakennetussa ympäristössä kuin sinne sijoittuvissa palveluissa, ovat eduksi myös kaikille muille asukkaille. Vanhukset, kuten myös lapset ovat asuinympäristönsä suurkuluttajia. Kerrostalojen pihoille järjestetään pienten lasten leikkipaikat hiekkalaatikkoineen, sen sijaan nuorten ja ennen kaikkea vanhusten tarvetta oleskella ulkosalla, kotipiirissä, ei kuitenkaan juuri huomioida. Huonolaatuinen ympäristö ei houkuttele tai ei mahdollista liikkumista kodin ulkopuolella. Visuaalisen laadun lisäksi tulee huomioida myös muihin aisteihin vaikuttavat suunnitteluratkaisut. Helsingin kaupungin tekemässä kohderyhmäselvityksessä 8 seniori-ikäisten kaupunkilaisten haastatteluissa nousivat esiin toiveina lähiympäristön ja etenkin pihojen kehittäminen monipuolisemmiksi sekä ajanviettomahdollisuuksien lisääminen omalla asuinalueella. Esteettömät, helppokulkuiset, valaistut reitit virkistysalueille ja lähipalveluihin sekä hyvät liikenneyhteydet koettiin myös tärkeiksi. 6 Valtiovarainministeriön julkaisuja 12/ Laatikainen HKI Kaupunkisuunnitteluvirasto

11 1.2 Asuinympäristön virikkeellisyys Ihminen kokee ympäristönsä eri aistien kautta. Monet ympäristön tuottamat elämykset ja muistot liittyvät esimerkiksi tuoksuihin ja ääniin. Lämpötila, materiaalit ja ilmanlaatu vaikuttavat myös syntyneeseen kokemukseen. Jukka Jokiniemi on väitöskirjassaan 9 tarkastellut tilojen moniaistista kokemista ja aistivammaisten ongelmia jokapäiväisessä arjessa. Hänen tutkimuksensa mukaan eri aistien kokemuksilla on kumuloiva yhteisvaikutus siihen, kuinka miellyttävänä tai luotaantyöntävänä tila koetaan. Aisteja stimuloimalla voidaan lisätä myönteistä tilakokemusta ja toisaalta voimakkaasti negatiivinen aistikokemus voi vahvistaa kielteistä tilakokemusta. Jokiniemen mukaan henkilön toimintakyky voi säilyä jonkun aistitoiminnan heikentyessä hyvänä, mikäli ympäristössä on muille aisteille riittävästi kiinnekohtia, niin sanottuja aistitarjoumia, joihin tukeutua. Tilojen elvyttävää vaikutusta (Healing environment) on selvitetty ja muun muassa viherympäristön vaikutusta potilaan stressitasoon ja kivunlievityksessä käytettyjen lääkkeiden määrään on tutkittu. Ulrichin 10 tutkimusten mukaan muun muassa viheralueet, kasvit ja vesielementti vähentävät stressiä ja alentavat verenpainetta. Viherkasvit ja puutarhamaiset elementit ympäristössä saavat myös aikaan mukavuuden ja rauhallisuuden tunteita sekä vähentävät negatiivisten tunteiden, kuten pelon, vihan ja surun kokemista. Elvyttäväksi ympäristöksi määritellään ympäristö, joka on käyttäjälleen sopiva, selkeä ja looginen ja johon käyttäjä voi tuntea kuuluvansa. Elvyttävä ympäristö toimii vapauttavana tekijänä ja auttaa irti arjen elämästä. Korpelan 11 mukaan elvyttävää ympäristöä voidaan kehittää. Tila-, valaistus- ja sisustussuunnittelun avulla, väri- ja materiaalivalinnoilla sekä taide- ja luontoelementeillä voidaan tuottaa myönteistä tilakokemusta ja tukea ihmisten hyvinvointia. Viihtyisyyttä ja kotiutumista voidaan Lehtimäen 12 mukaan rakentaa arkkitehtuurilla, kun se tarjoaa käyttäjälle merkityksellisiä kokemuksia. Kullakin materiaalilla on ominaislaatunsa; tapansa johtaa lämpöä, toimia akustisesti, tuntua, heijastaa valoa ja vanhentua. Rakennusmateriaalit voivat hänen mukaansa myös liittää rakennuksen lähiympäristöönsä ja siten vahvistaa tuntoa paikkaan kuulumisesta, tai pyrkiä erottautumisella luomaan uudenlaisen tulkinnan paikasta. Ympäristökokemusta tutkineet Stenros ja Aura 13 toteavat, että pelkän visuaalisuuden ohella tilan materiaalit voidaan kokea myös kosketusaistin välityksellä. Iho lukee tekstuureja, painoa, tiheyttä ja lämpötiloja. Käsillään ihminen kokee ja tunnistaa muodot, ulottuvuudet, mittasuhteet, kaltevuudet, reunat, mutkat, pullistumat, tekstuurin, sileyden, muovailtavuuden, koostumuksen, värähtelyt, esineen vastuksen, liukkauden, lämmönsäätelyn ja erilaisia kipuja, kuten hyttysenpuremat. Käden välittämät elämykset saavat aikaan tunneilmaisuja ja tunteita 14. Myös kulkuväylien erilaiset pintamateriaalit synnyttävät käveltäessä erilaisia kuulo- ja tuntoaistimuksia. 9 Jokiniemi, J Kaupunki kaikille aisteille. 10 Ulrich, R Effects of Gardens on Health Outcomes. 11 Korpela. K Ympäristön elvyttävyyden mittari. 12 Lehtimäki. M Stenroos, H.& Aura, S Arkkitehtuurin muoto ja sisältö. 14 Stenroos & Aura

12 Kuva 1. Asuinrakennuksen piha, Göteborg. Kuva 2. Arabian matto, Elina Aalto. Arabianranta. Esimerkiksi Helsingin Arabianrannan alueella on vahvasti läsnä suomalainen muotoilu; sen historia, menestystarinat ja tekijät. Arabian tehtaan taiteilijoilla oli 1950 luvulla periaatteenaan suunnitella tavalliset käyttöastiat ja esineet niin, etteivät ne olleet ainoastaan käytännöllisiä, vaan tuottivat myös iloa käyttäjän silmälle. Arabianrannan taidehankkeet ovat jatkaneet perinnettä tuomalla taiteen kautta erilaisuutta ja virikkeitä arkiseen asuinympäristöön. Arabianrannan asuinrakennusten taideteokset on toteutettu 1% - periaatteella, millä tarkoitetaan, että uudis- tai korjauskohteen rakentamiskustannuksista varataan prosentti taidetta varten. Taide on tehnyt Arabianrannan alueella näkyväksi muotoilun lisäksi paikan ja lähiympäristön muita kerrostumia kuten luontoa, historiaa ja yhteisöllisyyttä. Nämä elämykset yhdistyvät asukkaiden arkeen ja tarjoavat siihen juhlavia hetkiä. Arabianrannan alueelle rakennettavan näkövammaisten lasten päiväkodin yhteyteen suunnitellun yhteispihan elementit herättelevät kaikkia aisteja. 15. Kuva 3. Gländtan, Annika Bergvik-Forsander, Käpytikka ry:n sisäänkäynti Kuva 4. Arjen palasia. Anne Siirtola. Taide ja paikan historia ovat esillä Arabianrannan asuinympäristössä. 1.3 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä on suuri vaikutus ikääntyneiden asukkaiden pärjäämiseen. Puolison kuollessa tai sairastuessa ja ystäväpiirin pienentyessä sosiaalisten kontaktien puuttuminen voi heikentää elämän laatua. Säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 12 prosenttia yli 75-vuotiaista (2010). Heistä lähes puolet on melkein 15 Isohanni, T ja

13 koko ajan yksin kotihoidon käyntiä lukuun ottamatta. Osuus on noussut viime vuosina 16. Tuttu ja turvallinen ympäristö tukee tällöin omatoimista pärjäämistä. Tavoitteena tulee olla, että asukkaat voivat jatkaa asumistaan samalla tutulla alueella myös toimintakyvyn laskiessa. Asuinrakennuksen elinkaarimallin rinnalle on tullut ajatus alueiden elinkaaresta. Termit Aging in Place ja Life Time Neighborhoods kuvaavat asuinympäristöä, korttelia tai kaupunginosaa, jonka sisällä ikääntynyt voi löytää toimintakyvylleen sopivan asunnon joutumatta muuttamaan kokonaan uuteen ympäristöön. Lähipalveluiden, virkistysalueiden ja julkisen liikenteen saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä ikääntyneen itsenäisessä pärjäämisessä. Ikärakenteeltaan monipuolinen asuinympäristö luo myönteisen sosiaalisen kontrollin asuinalueelle ja tukee päivittäisten palvelujen säilymistä. Tutkimushankkeen aikana tutustuttiin Itävallassa ja Saksassa ikääntyneiden palveluasumiseen sekä korttelikeskuksiin, Kaikkien sukupolvien taloihin (Mehrgenerationenhaus), joissa muun muassa ikääntyneen väestön ja maahanmuuttajien osallistumista tuetaan aktiivisesti. Keskukset toimivat korttelien yhteisinä olohuoneina ja luovat mahdollisuuden eri sukupolvien ja eri kulttuurien kohtaamisen. Keskukset toimivat tiedon ja avun jakelupaikkoina sekä oleskelun ja harrastustoiminnan tiloina. Kahvila- tai ravintolapalvelut ja harrastetilat ovat avoinna kaikille alueen asukkaille. Ajatuksena on, että kunta tarjoaa tilat, joita palveluntuottajat sekä voittoa tavoittelemattomat ja vapaaehtoisjärjestöt voivat käyttää toimintansa järjestämiseen. Koululaisten iltapäivätoimintaa ja maahanmuuttajien kieltenopetusta järjestetään vapaaehtoisvoimin, yhteistyössä kaupunginosan ikääntyneiden asukkaiden kanssa. Tärkeää on, että ikääntyneet voivat halutessaan osallistua myös palveluiden tuottamiseen ja saavat tuntea itsensä tarpeellisiksi. Osa keskuksista tarjoaa asuntoja lyhyt- ja pitkäaikaiseen käyttöön. Münchenissä on kehitetty kunnan Wohnen im Viertel konsepti, jossa asuinalueen asukkaille tarjotaan heidän tarvitsemiaan palveluita. Tyypillisimpiin apupalveluihin kuuluvat kotitöissä ja kaupassakäynnissä avustaminen, lastenhoitopalvelut, apu erilaisten lomakkeiden ja hakemusten täyttämisessä sekä hoiva- ja lääkäripalvelut, jotka järjestetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa 17. Kuva 5. ja kuva 6. Unter den arcaden, München 16 Valtiovarainministeriö Hätönen, J

14 Yhteisöllisten asumismuotojen tarpeellisuus on viime aikoina noussut esiin. Yksinasuvien ikääntyneiden ryhmä kasvaa ja erityisesti iäkkäiden yksin elävien naisten osuus kasvaa. Miehet asuvat naisia useammin parisuhteessa, johtuen osittain siitä, että naisten eliniänodote on korkeampi. Seniori-ikäiset ovat itse perustaneet asuinyhteisöjä, joissa luotetaan naapuriapuun. Pohjoismaissa on yksittäisiä esimerkkejä aktiivisten seniori-ikäisten perustamista asuinyhteisöistä. Asukkailla on kullakin yhteisössä oma itsenäinen asuntonsa, minkä lisäksi rakennuksissa on yhteistiloja kuten ruokailutilat sekä harraste- ja oleskelutilat. Asukkaat voivat vaikuttaa yhteisöjen toimintaan ja palveluntarjontaan. Tällaiset ratkaisut mahdollistavat asukkaiden itsenäisen elämän ja antavat toisaalta turvallisuuden tunteen. Toteutetuissa yhteisöllisissä asuinyhteisöissä odotetaan kaikkien asukkaiden jonkin asteista osallistumista toimintaan. Asumisyhteisö voi olla myös järjestäytynyt yhdistykseksi, joka vastaa yhteisön toiminnasta. Olemassa olevat esimerkit, kuten Arabianrannan Loppukiri ja Wienin Sargfabrik, ovat aktiivisten asukkaiden itse toteuttamia projekteja, jotka ovat vaatineet pitkää sitoutumista. Näille asuinyksiköille on ominaista panostaminen rakentamisen laatuun sekä yhteistilojen määrään ja viihtyisyyteen. Kuva 7. ja kuva 8. Sargfabrik, Wien. Talon rakentamisesta ja asuinyhteisön pyörittämisestä vastaa VIL (Verein für Integrative Lebensgestaltung) -yhdistys, joka vastaa myös asuntojen ja muiden tilojen vuokraamisesta. Olemassa olevien yhteisöasumisen esimerkkien kautta voidaan löytää uusia asumismalleja ikääntyneille, itsenäisen asumisen rinnalle, torjumaan yksinäisyyttä. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että tiivis yhteisöllinen asumistapa vaatii asukkaan sopeutumista eikä se sovi kaikille. Sukupuolijakauma voi myös olla vääristynyt ikääntyneiden asukkaiden kohdalla ja asuinyhteisöstä tulee naisvaltaisia. Tanskassa Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelman järjestämän tutustumismatkan 18 kohteena olleessa senioriasumisyhteisössä Herfra til Evigheden (Roskilde) kuitenkin erityisesti yhteisön miesporukka, joka alun perin oli epäileväinen yhteisasumisen suhteen, kertoi olevansa tyytyväinen saadessaan miesseuraa harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon. 18 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma, Hyvis matka Tanskaan

15 2. Käytettävyystutkimus Käytettävyystutkimuksen tavoitteena tässä hankkeessa oli asukkaiden kohtaamisten ja vuorovaikutuksen edistäminen, heidän osallistumismahdollisuuksiensa lisääminen sekä tilojen muuntojoustavuuden ja viihtyisyyden kehittäminen. Hankkeessa asiantuntijana ja käyttäjänä kuultiin pääasiassa asukkaita. Hankkeen onnistuminen edellytti kuitenkin henkilökunnan sitoutumista, työpanosta ja osaamista. Palvelutalojen henkilökuntaa ja johtoa kuultiin ja heiltä saatiin paljon arvokasta taustatietoa. Henkilökunnan kanssa myös keskusteltiin asukkaiden esille tuomista teemoista ja he olivat tiiviisti mukana hankkeen käytännön järjestelyissä. Hankkeeseen valikoitui kolme palvelutaloa Helsingin alueelta. Henkilökunnan esittämiä tarpeita työympäristön ja tilojen suhteen ei tässä raportissa käsitellä. 2.1 Käytettävyyden määritelmä Käytettävyydellä tarkoitetaan esimerkiksi palvelun tai ympäristön helppokäyttöisyyttä siten, että se vastaa käyttäjän tarpeisiin ja tuottaa hänelle mielihyvää. ISO standardi 19 määrittelee käytettävyyden seuraavasti: se vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä. Vaikuttavuus ilmaisee, miten tarkoin ja täydellisesti käyttäjä saavuttaa toivomansa tavoitteen ja tehokkuus, miten käytetyt voimavarat ja aika vastaavat saavutettuun lopputulokseen. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän kokemaa tyytyväisyyttä ja vuorovaikutuksen sujuvuutta. Tässä tutkimuksessa käytettävyystutkimuksen kohteena olivat palvelutalot ja käyttäjänä sen asukkaat. Alexanderin 20 mukaan toiminnallisuuden lisääntyminen rakennuksessa ei välttämättä tarkoita käytettävyyden lisääntymistä. Esimerkiksi rakennuksen hyvin toimiva pohjaratkaisu ei takaa välttämättä rakennuksen käytettävyyttä. Toisaalta hyvä rakennus voi olla käyttäjäystävällinen ja saavutettava, vaikka itse rakennus ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Rakennuksen käytettävyys syntyy siitä, että ihmisen päivittäinen toimiminen ja käyttäytyminen rakennuksessa on luontevaa eikä aiheuta hankaluutta. Käyttäjän kokemuksiin perustuva tutkimus pyrkii löytämään ratkaisuja, jotka linkittävät käytettävyyden ja yksilön tunnetilan. Tämä käsittää käyttäjän asenteet ja havainnot, minkä voi pukea sanoiksi tyytyväisyys ja säädeltävyys 21. Halbwachsin 22 mukaan käytettävyyttä ei voida arvioida ilman kysymyksiä kenelle, mihin tarkoitukseen ja mihin toimintaan hyötyä haetaan. Käytettävyystutkimusta ja käyttäjäkävelyitä sovellettiin tässä tutkimuksessa erityisesti palvelutalossa asuvien näkövammaisten ikääntyneiden itsenäisen liikkumisen tutkimiseen. 2.2 Käytettävyystutkimuksen menetelmät Yhtenä käyttäjälähtöisen tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä olivat fokusryhmäkeskustelut, jotka nimettiin tämän tutkimuksen puitteissa Ideariihiksi. Ryhmäkeskusteluun valittiin pilottikohteessa asuvan asukasryhmän ja kohteen palveluita käyttävän asiakasryhmän vapaaehtoisia edustajia. 19 ISO Alexander Fenker Halbwachs

16 Fokusryhmäkeskusteluiden avulla haluttiin korostaa tutkittaville heidän asiantuntija-asemaansa. Fokusryhmäkeskusteluissa pyrittiin tietoisesti luomaan normaali keskustelutilanne, jossa on vapautunut tunnelma 23. Keskusteluissa käytettiin teemoja, jotka nousivat esiin asuinympäristöjen havainnoinnin sekä haastattelujen pohjalta. Valkilan et al. 24 mukaan esikuva fokusryhmäkeskustelulle löytyy Rossin 25 et al. tekemästä brittiläisestä tutkimuksesta, jossa kuvataan tutkimushankkeen rinnalle kehitettyä consumer panel -kuluttajapaneelia. Kuluttajapaneelin käytöllä saavutetaan kahdensuuntaisen tiedonvälityksen etuja. Usein osallistujat ovat edustamissaan organisaatioissa aktiivisia vaikuttajia (esimerkiksi potilaiden etujärjestöt) ja tuovat niiden ihmisten ääntä kuuluviin, jotka muuten eivät ehkä ole aktiivisia. Toisaalta kuluttajapaneeleissa toimivat vievät uutta tietoa organisaatioihinsa ja edistävät esimerkiksi uusien toimintatapojen omaksumista 26. Seymor et al. 27 korostavat ryhmän pientä kokoa ja kiireettömyyttä välttämättöminä tekijöinä erityisesti silloin, kun tutkitaan ikääntyvien ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä asioista, jotka ovat heille herkkiä. Ryhmän vuorovaikutuksen avulla saadaan selville myös sellaista tietoa, jota ei ilman sitä saataisi esiin 28. Sim 29 selventää ryhmän vuorovaikutuksen voivan auttaa ihmisiä tutkimaan ja selkeyttämään ajatuksiaan. Käytettävyyskävely oli toinen käytettävyystutkimusmenetelmä, jota sovellettiin tutkimuksessa. Blakstadin 30 et al. mukaan käytettävyyskävely (walk-through) ei ole vain yksi metodi vaan yleisnimitys useille eri tekniikoille, joiden avulla haetaan tietoa matkalla rakennuksessa, arvioiden samalla erilaisia laatutekijöitä ja epäkohtia eri osissa rakennusta. Käytettävyyden arvioinnissa käytettävien metodien avulla voidaan myös analysoida ja arvioida olemassa olevia rakennuksia; käyttäjän suhdetta rakennukseen kuin myös apuvälineenä uuden kohteen suunnittelussa ja kehitystyössä (Blakstad et al. 2007). Tässä tutkimuksessa toteutetut käytettävyyskävelyt pohjautuvat pohjoismaiseen Gåtur menetelmään 31, joka on rakennetun ympäristön käytettävyyden tutkimiseen ja arvioimiseen kehitetty väline. Menetelmä on johdettu rakennusten käyttöönoton jälkeiseen arviointiin tarkoitetusta Post-occupancy evaluation POE menetelmästä. Menetelmän tarkoituksena on selvittää valitun kohderyhmän arviot tietyssä ympäristössä määrättyyn aihepiiriin tai tavoitteisiin liittyen. Ohjatun kävelykierroksen reitti ja pysähdyspaikat suunnitellaan etukäteen ja merkitään karttaan tai rakennuksen pohjapiirrokseen. Kävelykierros on vuorovaikutteinen ja osallistujien arvioita voidaan tarkentaa pysähdyspaikoissa lisäkysymyksillä. keskustelut kirjataan sillä tarkkuudella kuin on tarpeen. Paras tapa tallentaa keskustelut on nauhoittaa tai videoida ne. Kierroksen loppuun on hyvä varata aikaa lisäkommenteille ja lyhyelle yhteenvedolle. Lopuksi kaikki kirjatut kommentit sekä nauhoitettu aineisto puretaan, litteroidaan ja analysoidaan. 23 KitzingerJ ; Krueger R. A Valkila, N.; Litja, H.: Aalto, L. & Saari, A Ross, F.; Donovan, S.; Brearly, S. & al Ross, F.; Donovan, S.; Brearly, S. & al Seymor, J.; Bellamy, G.; Gott, M.; Ahmedzai, S. & Clark, D KitzingerJ ; Krueger R. A Morgan, D Sim, J Blakstad, S.H.; Hansen G.K. & Knudsen, W Hurtig, E.; Paulson, J.; Sundberg, S. & de Laval, S

17 2.3 Pilottikohteet Käytettävyystutkimukseen valikoitui kolme palvelutaloa, jotka valittiin yhdessä hankkeen johtoryhmän kanssa. Pilottikohteeksi valitut palvelutalot sijaitsivat kaikki Helsingin keskustan ulkopuolella: Vuorensyrjän palvelutalo Jakomäessä, Ilmari Helanderin vanhustensäätiön kohde Maunulassa ja Helsingin Diakonissalaitos Hoiva Oy:n kohde Pitäjänmäessä. Kuva 9. Pilottikohteeksi valitut palvelutalot sijaitsivat Helsingin keskustan ulkopuolella. Helsingin Loppukiri toimi hankkeessa vertailukohteena. Vuorensyrjän palvelutalo Jakomäessä sijaitsee kerrostalovaltaisella alueella, joka on pääosin rakennettu 1970-luvulla. Alueen asuntokannasta yli 60% on vuokra-asuntoja 32. Alueella on alkanut laaja kiinteistöjen ja ympäristön korjaus- ja parannusohjelma. Peruskorjausten yhteydessä useaan kerrostaloon on rakennettu hissit, mikä parantaa alueen esteettömyyttä. Palvelutalon vieressä sijaitsevia vuokra-asuntoja voidaan tarjota muille ikääntyneille. Palvelutalo sijaitsee mäen juurella terveyskeskuksen vieressä, lähellä ostoskeskusta. Lähiympäristöstä löytyy muita palveluita kuten kirjasto, päiväkoti ja kirkko. Jouko kutsulinjan pysäkki sijaitsee terveyskeskuksen vieressä. Palvelutalo voi tulevaisuudessa tarjota muun muassa ruokapalveluita alueen ikääntyneille. 32 Helsingin kaupungin Tietokeskus

18 Kuva 10. Vuorensyrjän palvelutalon koostuu useasta rakennuksesta, joiden väliin jää viheraluetta. Asukkaiden kannalta suuri ongelma on liikkuminen ulkokautta asunnoista päärakennuksen (keskellä), jossa yhteiset ruokailu-, liikunta-, toiminta- ja saunatilat sijaitsevat. Kuva 11. ja kuva 12. Ruokailutila on pääsisäänkäynnin yhteydessä. Pääsisäänkäynti ei erotu rakennuksen julkisivusta. Aulan on odottelutilana aivan liian pieni ja myös kaikuisa, vetoisa ja epäviihtyisä. Ilmari Helanderin vanhustensäätiön Maunulan Helader-koti sijaitsee kerrostalovaltaisella alueella, lähellä Maunulan terveysasemaa ja Suursuon sairaalaa. Maunulan väestöstä 21,5% 33 on yli 65-vuotiaita ja Helanderin-kodin läheisyyteen on rakenteilla useampi senioritalo. Palvelutalo pyrkii tulevaisuudessa avaamaan palvelunsa mahdollisuuksien mukaan myös palvelutalon ulkopuolisille ikääntyneille. Kaupunki toteutti 2003 palvelutalon läheisyyteen kuntopolun, joka soveltuu ikääntyneille rollaattorin ja pyörätuolin käyttäjille. Kirjasto sijaitsee noin neljän sadan metrin päässä palvelutalosta ja lähin bussipysäkki noin 500 metrin päässä, mutta alueella toimii Jouko kutsulinja. 33 Helsingin kaupungin Tietokeskus

19 Rakennuksen peruskorjaus alkoi keväällä 2012 ja se etenee kerros kerrokselta. Hankkeen tarkoitus oli selvittää, miten näiden tilojen käyttöä voisi kehittää. Hankkeessa syntynyttä tietoa on pystytty suoraan hyödyntämään rakennuksen peruskorjauksen toteutuksessa. Kuva 13. Maunulan Helander-kodin sisäänkäynti erottuu kadulta. Kuva 14. Helander-kodissa on runsaasti yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja, mutta ne eivät ole säännöllisesti aktiivisessa käytössä. Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n Kotikallion Hoivakoti sijaitsee Pitäjänmäellä pientalovaltaisen alueen keskellä. Aluetta on rakennettu 1990-luvun vaihteessa ja hoivakoti aloitti toimintansa Hoivakodissa on tehostetun palveluasumisen ja hoivan yksiköitä muistisairaille ikääntyneille. Sisääntulokerroksessa on palveluita tarjolla myös palvelutalon ulkopuolella asuville ikääntyneille. Bussipysäkki sijaitsee noin 500 metrin päässä Turuntien varressa ja palvelut ovat etäällä hoivakodista, mutta asukkaat eivät pysty omatoimisesti liikkumaan lähiympäristössä. Jouko kaupunginosalinja liikennöi alueella, mikä helpottaa omaisten ja palvelutalon ulkopuolisten asiakkaiden asiointia hoivakodissa. Hoivakodin ulkotilojen haasteena muistisairaiden asukkaiden hoivan kannalta ovat suuret korkeuserot sekä yleinen jalankulkuyhteys ulkoilupihan läpi. Hoivakodin tilat olivat hankkeen aikana peruskorjauksen alla. Peruskorjattavien tilojen väritys- ja valaistussuunnittelua käytiin läpi hankkeen vastaavan suunnittelijan kanssa. Kuva 15. Jouko kaupunginosalinjan pysäkki on Kotikallio Hoivakodin pääsisäänkäynnin yhteydessä. Kuva 16. Kahvio ja palvelupiste rakennuksen alakerrassa ovat avoimia myös palelutalon ulkopuolisille. Kotikallion Hoivakoti. 19

20 3. Moniaistinen käyttäjätutkimusmetodi Sara Ikävalko Hankkeeseen tehtiin Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun, strategisen ja teollisen muotoilun osaston opinnäytetyö Erityisryhmille suunnatut visuaaliset ja vuorovaikutteiset käyttäjätutkimusmetodit (työnimi), jossa kehitettiin visuaalista ja vuorovaikutteista käyttäjätutkimusmetodia. Menetelmän työskentelyssä yhdistettiin ekspressiivisen taideterapian ilmaisullisia keinoja käyttäjätutkimuksen ja muotoilun tutkimuksen metodeihin. Visuaalinen ja vuorovaikutteinen käyttäjätutkimusmetodi on etenkin erityisryhmien tutkimiseen suunnattu menetelmä, jonka avulla voidaan saada vaitonaisen kohderyhmän edustajien ääni kuuluviin. Erityisryhmillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan ikääntyneitä. Ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen voi vaikuttaa myös ihmisten verbaaliseen ilmaisuun. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hiljaisten asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä ei olisi syytä kuulla. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda verbaalisen kommunikoinnin rinnalle tällaiseen käyttäjätutkimustilanteeseen visuaalinen ja vuorovaikutteinen kerronta, joka toimii vaihtoehtoisena itseilmaisumuotona. Hankkeen tiimoilta kehitetyn tutkimusmenetelmän erityisenä tarkoituksena on huomioida ikääntyneen väestön erityispiirteet. Visuaalinen ja vuorovaikutteinen käyttäjätutkimus toteutettiin Helsingin Jakomäessä sijaitsevassa Vuorensyrjän palvelutalossa. Palvelutalon toiminnassa painottuu etenkin alkoholiongelmaisten sekä mielenterveyspotilaiden hoito. Heikentyneet aistit, muistiongelmat, liikkumis- ja toimintarajoitteet sekä muut fokusryhmän jäsenten henkilökohtaiseen historiaan liittyvät tekijät asettivat haasteita tutkimukselle. Fokusryhmän taustat huomioiden, moniaistisuuden merkitys ja mahdollisuudet ilmaisussa sekä muistojen ja unelmien esilletuomisessa nousivat merkittävään asemaan. Visuaalinen työskentelytapa toimi hankkeessa käyttäjätutkimusmetodina, jolla kartoitettiin palvelutaloympäristössä asuvien vanhusten elämänpiiriä. Käyttäjätutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä heterogeenisen asukasryhmän monenkirjaviin kokemuksiin palvelutalossa asumisesta ja saada kuuluviin ikäihmisten ajatuksia heidän elinympäristönsä yhteisistä sosiaalisista tiloista. Työskentelyn yhteydessä kartoitettiin kohderyhmän käyttämiä palveluita sekä niiden käytettävyyden edellytyksiä. Tästä lähtökohdasta nouseva tavoite oli kehittää erityisryhmille suunnattu luova ja toiminnallinen käyttäjätutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan nostaa erityisryhmien näkemyksiä suunnittelun ohjenuoriksi. Tarkoituksena oli tuottaa arvokasta tietoa ja materiaalia arkkitehtuurin ja muotoilun prosessien tueksi sekä tuoda esiin, kuinka menetelmän visuaalista aineistoa ja prosessia voidaan käyttää innovatiivisen suunnittelutyön työvälineenä. Visuaalisen käyttäjätutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää niin rakennetun ympäristön, tuotteiden kuin palveluidenkin suunnitteluprosesseissa. 20

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

MONA Moniaistinen asuinympäristö 2010-2012

MONA Moniaistinen asuinympäristö 2010-2012 MONA Moniaistinen asuinympäristö 2010-2012 MONA Ohjelma 13.00-13.10 Tervetuloa, professori Hannu Huttunen 13.10-13.30 Ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma, asuntoneuvos Raija Hynynen, ympäristöministeriö

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta

Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta Annukka Jyrämä KTT, dosentti, Kehittämispäällikkö innovatiivinenkaupunki.aalto.fi 29.11.12 Annukka Jyrämä Innovative city Innovatiivinen kaupunki -ohjelma

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

MONA. Moniaistinen asuinympäristökokemus 2010 2012 AALTO-YLIOPISTO / SOTERA-INSTITUUTTI WWW.SOTERA.FI

MONA. Moniaistinen asuinympäristökokemus 2010 2012 AALTO-YLIOPISTO / SOTERA-INSTITUUTTI WWW.SOTERA.FI MONA Moniaistinen asuinympäristökokemus 2010 2012 AALTO-YLIOPISTO / SOTERA-INSTITUUTTI WWW.SOTERA.FI MONA Aalto yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera Projektipäällikkö: Ira Verma Tutkijat: Leena Aalto,

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 1 Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 15.12.2010 Tila-ohjelman brunssi, Tekes DI(väit.) Tanja Tyvimaa 2 Väitöstutkimus Tutkimuksen aineisto kerätty asukaskyselyllä ja asukashaastatteluilla

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari 9/2011-2/2014 (Etelä-Suomen EAKR) Asko Kilpeläinen, Saimaan amk 19.11.2013 1 Seminaariohjelma 12.00-12.20 Tervetulosanat ja HEA-hankkeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Sisältö Tausta SESC-hanke Osallistuva suunnittelu Ikäihmisten rooli suunnitteluprosessissa

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TOIMEKSIANTAJA Työmme toimeksiantajana on Elementit-E Oy. Yrityksen yhteyshenkilönä toimi yrityksen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen.

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Me olemme. Kansainvälinen suunnittelukonsultointi yritys, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Lähestymistapamme Tutkimus

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot