Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämisessä"

Transkriptio

1 Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI x/2012 JULKAISEMATON VERSIO Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämisessä MONA hankkeen tuloksia Verma, Ira (toim.) Aalto, Leena Aro, Päivi Harmo, Panu Hätönen, Johanna Ikävalko, Sara Maila, Reetta Rämänen, Jussi Sannemann, Christian Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos, Sotera 1

2 Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE+ MUOTOILU + ARKKITEHTUURI x/2012 ISBN xxx xxx xx xxxx x (pdf) ISSN (pdf) Unigrafia Oy Helsinki

3 Author(s): Verma, I (ed.) Aalto, L.; Aro, P.; Harmo, P.; Hätönen, J.; Ikävalko, S.; Maila, R.; Rämänen, J. & Sannemann, C. Name of the publication: Publisher: Aalto University, Department of Architecture Unit: Department of Architecture, Sotera Institut Series: Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE+MUOTOILU+ARKKITEHTUURI x/2012 Abstract The target is to promote sustainable development of the city where elderly people can age in their homes or home like settings and participate in the society. The quality of housing and immediate surroundings is therefore important for the frail elderly who spend most of their time at home or in the immediate surroundings. The decline of functioning capacities can reduce living area and social relations of the elderly. The nature and the immediate surroundings have an important role in the maintenance of their functioning capacities. The objective of the research project MONA Multisensory living experience was study semi-private common used spaces in housing environment for the elderly. This study is focusing on the development of the versatility of the semi-public and public spaces. The stimulating semi-private spaces inside and outside the building invite people and encourage to social contacts with other residents. In a multidisciplinary study coordinated by the Sotera Institute in the Department of Architecture, Aalto University, several user oriented research methods were applied to learn more about the use of semi-private common spaces in the housing areas for elderly. Several use-driven research methods were used for the study. The walk-through method was used to have a holistic view and to catch the problems of the common used areas. Methods used in art therapy were applied to achieve in-depth knowledge concerning the hopes and dreams of the elderly in their living environment. Small scale pilots were realized in the sheltered houses for the elderly in Helsinki. As a result, knowledge about the use of light, as well as the visual elements and sound in the perception of the space was achieved. The outdoor spaces and stimulating common use places play an important role in supporting social contacts for the elderly. The possibility to participate in the design of the living environment in the sheltered house empowered the residents and made them more active. Key words: Elderly, user-oriented, semi-private spaces, stimulation of senses 3

4 Tekijä(t): Verma, I. (toim.) Aalto, L.; Aro, P.; Harmo, P.; Hätönen, J.; Ikävalko, S.; Maila, R.; Rämänen, J. & Sannemann, C. Julkaisun nimi: Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämisessä MONA hankkeen tuloksia Julkaisija: Aalto yliopisto, Arkkitehtuurin laitos Yksikkö: Sotera Instituutti Sarja: Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE+MUOTOILU+ARKKITEHTUURI x/2012 Tutkimusala: Arkkitehtuuri Tiivistelmä Sosiaalisesti kestävä kaupunkirakenteen tavoitteena on tukea ikääntyneiden osallisuutta ja mahdollisuutta asua omissa kodeissaan tai palveluasunnoissa mahdollisimman pitkään. Ikääntymisen myötä ja toimintakyvyn laskiessa asuinrakennusten ja lähiympäristön laadun merkitys kasvaa, asukkaiden viettäessä suuren osa ajastaan kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Heikentynyt toimintakyky pienentää asukkaan elämänpiiriä ja voi heikentää hänen sosiaalisia suhteitaan. Luonnolla ja lähiympäristön yhteisillä puolijulkisilla tiloilla on tärkeä tehtävä asukkaan fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäjänä. Moniaistinen asuinympäristökokemus MONA-hankkeen tavoitteena oli tutkia ikääntyneiden asuinratkaisujen puolijulkisia yhteistiloja. Tutkimuksen painopisteenä oli yhteistilojen monikäyttöisyys ja orientoitavuus. Virikkeelliset puolijulkiset sisä- ja ulkotilat lisäävät ympäristön viihtyisyyttä ja houkuttavuutta ja edistävät näin asukkaiden kanssakäymistä. Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitoksen Sotera-instituutin koordinoimassa monitieteellisessä tutkimuksessa tutkittiin asuinympäristöjen puolijulkisten tilojen käyttöä. Tutkimuksessa käytettiin useita käyttäjälähtöisen tutkimuksen menetelmiä. Käytettävyyskävelyiden kautta kartoitettiin asukkaiden käyttökokemuksia yhteistiloista ja niiden ongelmia. Taideterapian keinoja soveltaen kerättiin asukkaiden haaveita ja toiveita oman asuinympäristön suhteen. Hankkeessa toteutettiin pienimuotoista koerakentamista valituissa pilottikohteissa. Tuloksena syntyi tietoa valaistuksen, visuaalisten elementtien ja äänimaailman vaikutuksesta tilan hahmottamiseen. Piha-alueet ja puolijulkiset tilat edistävät ikääntyneiden asukkaiden sosiaalisten kontakteja ylläpitoa. Mahdollisuus vaikuttaa omaan asuinympäristöön voimaannutti ja aktivoi palvelutalon asukkaita hankkeen aikana. Avainsanat: Ikääntyneet, käyttäjälähtöisyys, puolijulkiset tilat, moniaistisuus 4

5 Sisällys 1. Johdanto Väestön ikääntyminen Asuinympäristön virikkeellisyys Sosiaalinen ympäristö Käytettävyystutkimus Käytettävyyden määritelmä Käytettävyystutkimuksen menetelmät Pilottikohteet Moniaistinen käyttäjätutkimusmetodi Työvaiheet ja visuaaliset metodit Ideariihi Ideointitiimi ja moniaistinen työskentely Itsedokumentointipaketti Tulokset ja johtopäätökset Käytettävyyskävelyt Menetelmät Koehenkilöt Omatoimisuuteen liittyvät tekijät Yksilöön liittyvät tekijät Ympäristöön liittyvät tekijät Tulokset Suosituksia Valaistuspilotti Pilotti Vuorensyrjän palvelutalossa Testiryhmä Testipaikat Tulokset Johtopäätökset Pilotti Maunulan Helander kodissa Aineiston keruu Tulokset

6 6. Mittaukset Maunulan Helander koti Vuorensyrjän palvelutalo Yhteenveto Koerakentaminen Istuinryhmä Pilottitilan valinta ja sijainti palvelutalossa Suunnitteluvaihe Suunnitelmien esittely asukkaille Suunnitelmien viimeistely ja tilan toteutus Tilan käyttö suunnitelmien jälkeen Kuvataidetta porraskäytäviin ARVI tietokannan käytettävyystutkimus Tutkimuksen tavoite Aineistonkeruu Tulokset Tutkimusta seuraavat jatkotoimet Yhteenveto Lähiympäristö Pihatilat Sisäänkäynti Porrashuoneet ja käytävät Ruokailutila Oleskelutilat Sauna Lähteet Liite 1. Johtoryhmän ja tutkimusryhmän kokoonpano Liite 2. Maunulan palvelutalo, Asukaskysely

7 1. Johdanto Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin Moniaistinen asuinympäristökokemus -projektin (MONA) tavoitteena oli tutkia monitoimialaisen tutkimusryhmän avulla käyttäjäkeskeisiä, moniaistisia sekä sosiaalista ja fyysistä esteettömyyttä edistäviä asuinympäristöjä. Tutkimuksen painopiste oli ikääntyneiden tarpeisiin suunnattujen asuinympäristöjen puolijulkisissa sisä- ja ulkotiloissa. Niitä kehittämällä voidaan tukea sosiaalisesti kestävää ympäristöä ja erityisesti ikääntyvän väestön, aistivammaisten ja liikuntaesteisten omatoimista selviytymistä sekä samalla kaikkien asukkaiden viihtyvyyttä. Asuinympäristön virikkeellisyys, omaleimaisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuus omaan asuinympäristöönsä lisäävät asukkaiden osallisuutta sekä sitoutumista alueeseen. Gehl 1 esittää, että ympäristön yhteistä tilaa käytetään kolmella eri tavalla, ja että julkisen tilan laadulla ja sen käytöllä on selkeä yhteys. Nämä kolme tapaa ovat julkisen tai puolijulkisen tilan laadusta riippumaton (välttämätön), tilan laadusta riippuva (vapaaehtoinen) sekä sosiaalinen tilan käyttö. Asuinympäristön yhteiset julkiset tilat ovat välttämättömiä päivittäisten toimien suorittamiseen, kuten kaupassa käyntiin tai julkisen liikenteen pysäkille kulkemiseen. Niissä tapahtuu myös asukkaan omasta valinnasta riippuvaa oleskelua tai toimintaa kuten esimerkiksi auringossa istuskelua ja muuta virkistyskäyttöä. Hyvä ympäristö edistää Gehlin mukaan asukkaan omavalintaista oleskelua julkisessa tai puolijulkisessa tilassa, mikä lisää tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hänen oletuksenaan on, että asuinympäristön yhteistilojen sosiaalinen käyttö ja kanssakäyminen lisääntyvät sitä enemmän, mitä useammin asukkaat poistuvat asunnoistaan ja näkevät muita ihmisiä. Sen sijaan huonon asuinympäristön yhteisissä tiloissa asukas oleskelee mahdollisimman vähän, mikä vähentää kontaktien todennäköisyyttä. Kaupunkirakenteessa asuinrakennuksen puolijulkiset yhteistilat toimivat suojavyöhykkeinä julkisen ja yksityisen tilan välissä. Ne luovat oman kodin ja muun ympäristön välille turvallisen vyöhykkeen, jossa voidaan aktiivisesti tai tarkkailijana osallistua lähiympäristön tapahtumiin. Koti voi laajentua käsittämään oman asunnon lisäksi koko rakennuksen, pihatilan tai esimerkiksi korttelin, mikäli ympäristö koetaan mielekkäänä ja turvallisena. Ikääntyneet asuvat usein pienissä asunnoissa, joissa aika voi käydä pitkäksi ja päivä yksitoikkoiseksi. Moni ikääntynyt kärsii yksinäisyyden tunteesta. Mahdollisuus oleskeluun lähiympäristön puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa lisää heidän osallisuuttaan kun alueen eri-ikäiset ihmiset ja heidän toimiensa seuraaminen tuo virikkeitä ja vaihtelua asukkaan arkeen. Rakennusprojekteihin kohdistuneiden kustannuspaineiden sekä tiukkojen aikataulujen alla rakennetun ympäristön suunnittelu ja toteutuksen laatu usein kärsivät, ja asuinrakennusten pohjaratkaisut sekä rakenneja materiaalivalinnat samankaltaistuvat. Rakennushankkeissa puolijulkiset tilat jäävät usein mitoitukseltaan minimiin, koska niiden katsotaan vähentävän rakennustehokkuutta. Piha-alueiden ja yhteistilojen kehittämiseen ei rakentamisbudjetissa yleensä panosteta. Kerrostalojen porraskäytävien suunnittelua ohjaavat esimerkiksi tarkat palo- ja turvallisuusvaatimukset. Porraskäytävissä käytetään vakiomateriaaleja, - kaiteita ja -porrasaskelmia, minkä johdosta sisäänkäynnit ovat samannäköisiä, yhteneväisiä. Kotiin 1 Gehl, J Life between buildings. 7

8 tulemisen hetki, saavuttaessa arjesta, työstä, koulusta sekä julkisesta kaupunkitilasta kotiin, omille juurille, omaan identiteettiin, on tärkeä. Koska sisäänkäynnit toimivat rakennusten käyntikortteina ja kertovat asukkaistaan, tulee niiden olla yksilöllisiä, kiinnostavia ja mieleenpainuvia. Samankaltaistuvan ympäristön orientoivuus kärsii, ja sen kulttuuriset sekä historialliset kerrostumat häviävät. Asuinympäristön omaleimaisuus, kulttuurin ja historian tuominen näkyväksi lisää asukkaiden sitoutumista asuinalueeseen ja lisää asukastyytyväisyyttä. Ympäristön hyvä orientoivuus lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja omatoimisuutta. Ympäristön suunnittelussa painottuu usein visuaalinen lähtökohta, vaikka ympäristö koetaan myös kaikilla muilla aisteilla. Hankkeen pilottikohteina oli kolme eri palvelutaloa Helsingistä. Kahdessa palvelutalossa suunniteltiin peruskorjausta, kolmas oli peruskorjauksen alla. Tutkimuksessa tarkasteltiin monialaisesti pilottikohteina toimivien kolmen palvelutalon asuinympäristöjen elämyksellisyyttä, yksilöllisyyttä ja turvallisuutta. Aineistoa analysoitiin ja käsiteltiin poikkitieteellisissä workshopeissa, jotta aineistoa kyettiin tarkastelemaan mahdollisimman useasta eri näkökulmasta. Hankkeessa tehtiin kolme opinnäytetyötä ja asuinympäristöjä tarkasteltiin arkkitehtuurin, kognitio- ja käytettävyystutkimuksen sekä tila-, ääni-, kaupunki- ja maisemasuunnittelun näkökulmasta. Asukkaiden osallistumista oman asuinympäristön kehittämiseen ja ideointiin pyrittiin rohkaisemaan asukaspaneelien avulla. Visuaalisia ja vuorovaikutteisia käytettävyystutkimusmenetelmiä kehitettiin moniaistisen työskentelyn kautta. Projektiin valituissa palvelutaloissa haastateltiin ja havainnointiin asukkaita. Näkövammaisten asukkaiden liikkumista sekä muistin ja aistien merkitystä paikantamisessa selvitettiin haastatteluiden ja käytettävyyskävelyiden avulla. Projektissa tutkittiin, mitkä tekijät pilottikohteiden tiloissa ja lähiympäristössä vaikuttavat asukkaiden orientaatioon ja ympäristön muistamiseen ja miten erilaisten erityisryhmien, kuten ikääntyneiden, aisti- ja liikuntarajoitteisten liikkumista, suunnistamista ja avaruudellista hahmottamista voidaan tukea rakennetun ympäristön keinoin. Tutkimuksessa analysoitiin ja kokeiltiin rakennetun ympäristön elementtejä: materiaaleja, rytmiä, valaistusta, akustiikkaa, värejä sekä luontoelementtejä. Projektissa tehtiin pienimuotoista koerakentamista valituissa pilottikohteissa. Hankkeen päärahoittajina olivat Tekes ja Helsingin kaupungin Innovatiivinen kaupunki ohjelma. Lista hankkeeseen osallistuneiden tahojen edustajista löytyy raportin lopusta (Liite 1). Hankkeeseen osallistuvat yritykset pääsivät testaamaan tuotteitaan koerakentamiskohteissa ja saivat niistä käyttäjäpalautetta sekä uusia käyttökokemuksia ja kehitysideoita. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin asukastyytyväisyyttä sekä kehitettiin uusia välineitä sisäympäristön olosuhdemittauksia varten. Näin saatiin sekä koettua että mitattua tietoa hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä rakennetussa ympäristössä. 1.1 Väestön ikääntyminen Väestön ikääntyminen ja hyvin iäkkäiden yli 85-vuotiaiden osuuden kasvu asettaa haasteita asuinympäristöjen kehittämiselle. Vuonna 2040 Suomen väestöstä on arvioitu yli 65-vuotiaita olevan jo noin 26 prosenttia ja yli 85-vuotiaiden lukumäärän on arvioitu nousevan noin henkilöstä (v. 2012) yli 8

9 kolminkertaiseksi henkilöön (v. 2040) 2. Keskimääräisen eliniänodotteen ja hyvin iäkkäiden osuuden kasvaessa myös muistioireisten ja erilaisista dementoivista sairauksista kärsivien henkilöiden määrä kasvaa. Hoivahenkilökunta ikääntyy muun väestön ikääntymisen myötä ja työvoiman saatavuus alalle vaikeutuu. Tulevaisuudessa yhä useampi ikäihminen asuu omassa kodissaan omaishoidon, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon turvin. Asukkaita halutaan kannustaa itsehoitoisuuteen ja etähoito lisääntyy. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen 3 tavoitteeksi on asetettu ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen. Tavoitteena on, että prosenttia yli 75-vuotiaista asuu omissa kodeissaan tai palveluasunnoissa. Tavoite ei toteudu ainoastaan lisäämällä hoivapalveluita ja kehittämällä palvelujärjestelmää, vaan päämääränä tulee olla monipuolisesti ikäystävällinen ja kaikille sopiva yhteiskunta. Toimivat asumis- ja hoivaympäristöt edistävät osallisuutta ja vähentävät eristyneisyyttä sekä antavat asukkaille kokemuksen täysivaltaisuudesta silloinkin, kun toimintakyky alkaa asettaa esteitä. Nykyiset asuinympäristöt eivät usein tue itsenäistä asumista, sillä suurin osa rakennetusta ympäristöstä on toteutettu ennen esteettömyystiedon ja -lainsäädännön kehittymistä. Vanhojen asuinrakennusten sisäänkäynnit ovat usein esteellisiä ja kerrostaloista puuttuvat hissit. Esteettömien asuntojen tarve on tiedostettu ja lainsäädäntö on kehittynyt. Ympäristöministeriö on laatinut esityksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä asuinympäristöjen kehittämiseksi ja korjausrakentamisen tueksi, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Peruskorjausten yhteydessä asuinrakennusten esteettömyyttä on usein mahdollista parantaa vähäisin lisäkustannuksin. Esteettömyyslainsäädännön ja hyvien käytäntöjen kautta uusien asuinkerrostalojen kulkuaukot ja tasoerot pyritään suunnittelemaan pyörätuolinkäyttäjälle soveltuviksi 5. Hyvä käytettävyys on kuitenkin myös muuta kuin fyysisten esteiden poistamista. Tasoerojen lisäksi myös ympäristön hahmottamiseen ja orientoivuuteen voidaan vaikuttaa laadukkaan suunnittelun avulla. Näkö- ja kuuloympäristön kehittäminen sekä muun muassa erilaisten pintamateriaalien käyttö tuo virikkeitä asuinympäristöön ja edesauttaa erityisesti ikääntyvän väestön itsenäistä pärjäämistä. Indikaattorit Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat) olevien osuus Kaavio 1. Lähde: Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, STM, Tavoite (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) prosenttia asuu kotona prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 2 Tilastokeskus. 3 STM. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus YM Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille YMra16/ Verma, I. Hätönen, J. & Kilpelä, N

10 Asukkaan elinpiiri pienenee ikääntymisen myötä, liikkumisen ja aistitoimintojen heikentyessä. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset viettävät suuren osan ajastaan sisätiloissa omassa kodissaan, palveluasunnoissa tai hoivalaitoksissa. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääosin asuntojen esteettömyyteen ja asunnon sisällä tapahtuvien päivittäisten toimintojen vaatimiin tilatarpeisiin. THL:n hallinnoiman RAI-tietokannan perusteella on havaittu etenkin asunnosta ulos pääsemisen sekä eristyneisyyden ja yksinäisyyden lisääntyneen viime aikoina. Vuosien aikana säännöllisen kotihoidon asiakkaista kolmannes oli seuranta-ajan alussa koko ajan yksin ja seuranta-ajan lopussa osuus oli kohonnut jo 42 prosenttiin. Myös niiden osuus, jotka eivät olleet viimeisen kolmen kuukauden aikana lainkaan päässeet ulos asunnostaan, oli lisääntynyt hieman eli 28 prosentista 31 prosenttiin. Tavallisen palveluasumisen asiakkailla koko ajan yksin oleminen oli vähäisempää, mutta heilläkin oli omasta asunnosta ulospääseminen vähentynyt seurantaajalla 6. Asuinympäristön turvattomuus ja muun muassa kaatumisen pelko sekä erilaiset aistivajeet lisäävät eristäytyneisyyttä. Nämä vähentävät liikkumista lähiympäristössä ja vaikuttavat näin merkittävästi ikäihmisten elämänlaatuun. Yksinäisyys voi osaltaan aiheuttaa elämänlaadun heikkenemistä ja masennusta, mikä vaikuttaa asukkaan toimintakykyyn 7. Fyysinen ympäristö voi tukea omatoimista selviytymistä, mutta pahimmassa tapauksessa se myös estää sen. Asuinympäristöjen parantamiseksi tulee kehittää kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa asunnon lisäksi myös rakennuksen lähiympäristö ja palvelut tukevat ikääntyvän itsenäistä asumista toimintakyvyn heiketessä. Lähiympäristön saavutettavuus auttaa päivittäisten toimien suorittamisessa ja tukee osallisuutta. Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun avulla voidaan tukea heikosti liikkuvien, aistivammaisten ja lievästi muistioireisten ikääntyneiden kotona selviytymistä. Asuinympäristön sosiaalisella ja fyysisellä laadulla on myös suuri merkitys omaishoitajien jaksamiseen. Omaishoitajien määrän odotetaan kasvavan väestön ikääntymisen myötä. Rakennetunympäristön ja nykyisten palvelumallien käytettävyydessä on usein ongelmia, koska niitä ei ole suunniteltu erilaisia käyttäjäryhmiä huomioiden. Erityisryhmät voivat toimia rakennetun ympäristön innovoinnissa edelläkävijäkäyttäjinä (lead user), joita varten kehitetyt ratkaisumallit, niin rakennetussa ympäristössä kuin sinne sijoittuvissa palveluissa, ovat eduksi myös kaikille muille asukkaille. Vanhukset, kuten myös lapset ovat asuinympäristönsä suurkuluttajia. Kerrostalojen pihoille järjestetään pienten lasten leikkipaikat hiekkalaatikkoineen, sen sijaan nuorten ja ennen kaikkea vanhusten tarvetta oleskella ulkosalla, kotipiirissä, ei kuitenkaan juuri huomioida. Huonolaatuinen ympäristö ei houkuttele tai ei mahdollista liikkumista kodin ulkopuolella. Visuaalisen laadun lisäksi tulee huomioida myös muihin aisteihin vaikuttavat suunnitteluratkaisut. Helsingin kaupungin tekemässä kohderyhmäselvityksessä 8 seniori-ikäisten kaupunkilaisten haastatteluissa nousivat esiin toiveina lähiympäristön ja etenkin pihojen kehittäminen monipuolisemmiksi sekä ajanviettomahdollisuuksien lisääminen omalla asuinalueella. Esteettömät, helppokulkuiset, valaistut reitit virkistysalueille ja lähipalveluihin sekä hyvät liikenneyhteydet koettiin myös tärkeiksi. 6 Valtiovarainministeriön julkaisuja 12/ Laatikainen HKI Kaupunkisuunnitteluvirasto

11 1.2 Asuinympäristön virikkeellisyys Ihminen kokee ympäristönsä eri aistien kautta. Monet ympäristön tuottamat elämykset ja muistot liittyvät esimerkiksi tuoksuihin ja ääniin. Lämpötila, materiaalit ja ilmanlaatu vaikuttavat myös syntyneeseen kokemukseen. Jukka Jokiniemi on väitöskirjassaan 9 tarkastellut tilojen moniaistista kokemista ja aistivammaisten ongelmia jokapäiväisessä arjessa. Hänen tutkimuksensa mukaan eri aistien kokemuksilla on kumuloiva yhteisvaikutus siihen, kuinka miellyttävänä tai luotaantyöntävänä tila koetaan. Aisteja stimuloimalla voidaan lisätä myönteistä tilakokemusta ja toisaalta voimakkaasti negatiivinen aistikokemus voi vahvistaa kielteistä tilakokemusta. Jokiniemen mukaan henkilön toimintakyky voi säilyä jonkun aistitoiminnan heikentyessä hyvänä, mikäli ympäristössä on muille aisteille riittävästi kiinnekohtia, niin sanottuja aistitarjoumia, joihin tukeutua. Tilojen elvyttävää vaikutusta (Healing environment) on selvitetty ja muun muassa viherympäristön vaikutusta potilaan stressitasoon ja kivunlievityksessä käytettyjen lääkkeiden määrään on tutkittu. Ulrichin 10 tutkimusten mukaan muun muassa viheralueet, kasvit ja vesielementti vähentävät stressiä ja alentavat verenpainetta. Viherkasvit ja puutarhamaiset elementit ympäristössä saavat myös aikaan mukavuuden ja rauhallisuuden tunteita sekä vähentävät negatiivisten tunteiden, kuten pelon, vihan ja surun kokemista. Elvyttäväksi ympäristöksi määritellään ympäristö, joka on käyttäjälleen sopiva, selkeä ja looginen ja johon käyttäjä voi tuntea kuuluvansa. Elvyttävä ympäristö toimii vapauttavana tekijänä ja auttaa irti arjen elämästä. Korpelan 11 mukaan elvyttävää ympäristöä voidaan kehittää. Tila-, valaistus- ja sisustussuunnittelun avulla, väri- ja materiaalivalinnoilla sekä taide- ja luontoelementeillä voidaan tuottaa myönteistä tilakokemusta ja tukea ihmisten hyvinvointia. Viihtyisyyttä ja kotiutumista voidaan Lehtimäen 12 mukaan rakentaa arkkitehtuurilla, kun se tarjoaa käyttäjälle merkityksellisiä kokemuksia. Kullakin materiaalilla on ominaislaatunsa; tapansa johtaa lämpöä, toimia akustisesti, tuntua, heijastaa valoa ja vanhentua. Rakennusmateriaalit voivat hänen mukaansa myös liittää rakennuksen lähiympäristöönsä ja siten vahvistaa tuntoa paikkaan kuulumisesta, tai pyrkiä erottautumisella luomaan uudenlaisen tulkinnan paikasta. Ympäristökokemusta tutkineet Stenros ja Aura 13 toteavat, että pelkän visuaalisuuden ohella tilan materiaalit voidaan kokea myös kosketusaistin välityksellä. Iho lukee tekstuureja, painoa, tiheyttä ja lämpötiloja. Käsillään ihminen kokee ja tunnistaa muodot, ulottuvuudet, mittasuhteet, kaltevuudet, reunat, mutkat, pullistumat, tekstuurin, sileyden, muovailtavuuden, koostumuksen, värähtelyt, esineen vastuksen, liukkauden, lämmönsäätelyn ja erilaisia kipuja, kuten hyttysenpuremat. Käden välittämät elämykset saavat aikaan tunneilmaisuja ja tunteita 14. Myös kulkuväylien erilaiset pintamateriaalit synnyttävät käveltäessä erilaisia kuulo- ja tuntoaistimuksia. 9 Jokiniemi, J Kaupunki kaikille aisteille. 10 Ulrich, R Effects of Gardens on Health Outcomes. 11 Korpela. K Ympäristön elvyttävyyden mittari. 12 Lehtimäki. M Stenroos, H.& Aura, S Arkkitehtuurin muoto ja sisältö. 14 Stenroos & Aura

12 Kuva 1. Asuinrakennuksen piha, Göteborg. Kuva 2. Arabian matto, Elina Aalto. Arabianranta. Esimerkiksi Helsingin Arabianrannan alueella on vahvasti läsnä suomalainen muotoilu; sen historia, menestystarinat ja tekijät. Arabian tehtaan taiteilijoilla oli 1950 luvulla periaatteenaan suunnitella tavalliset käyttöastiat ja esineet niin, etteivät ne olleet ainoastaan käytännöllisiä, vaan tuottivat myös iloa käyttäjän silmälle. Arabianrannan taidehankkeet ovat jatkaneet perinnettä tuomalla taiteen kautta erilaisuutta ja virikkeitä arkiseen asuinympäristöön. Arabianrannan asuinrakennusten taideteokset on toteutettu 1% - periaatteella, millä tarkoitetaan, että uudis- tai korjauskohteen rakentamiskustannuksista varataan prosentti taidetta varten. Taide on tehnyt Arabianrannan alueella näkyväksi muotoilun lisäksi paikan ja lähiympäristön muita kerrostumia kuten luontoa, historiaa ja yhteisöllisyyttä. Nämä elämykset yhdistyvät asukkaiden arkeen ja tarjoavat siihen juhlavia hetkiä. Arabianrannan alueelle rakennettavan näkövammaisten lasten päiväkodin yhteyteen suunnitellun yhteispihan elementit herättelevät kaikkia aisteja. 15. Kuva 3. Gländtan, Annika Bergvik-Forsander, Käpytikka ry:n sisäänkäynti Kuva 4. Arjen palasia. Anne Siirtola. Taide ja paikan historia ovat esillä Arabianrannan asuinympäristössä. 1.3 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä on suuri vaikutus ikääntyneiden asukkaiden pärjäämiseen. Puolison kuollessa tai sairastuessa ja ystäväpiirin pienentyessä sosiaalisten kontaktien puuttuminen voi heikentää elämän laatua. Säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 12 prosenttia yli 75-vuotiaista (2010). Heistä lähes puolet on melkein 15 Isohanni, T ja

13 koko ajan yksin kotihoidon käyntiä lukuun ottamatta. Osuus on noussut viime vuosina 16. Tuttu ja turvallinen ympäristö tukee tällöin omatoimista pärjäämistä. Tavoitteena tulee olla, että asukkaat voivat jatkaa asumistaan samalla tutulla alueella myös toimintakyvyn laskiessa. Asuinrakennuksen elinkaarimallin rinnalle on tullut ajatus alueiden elinkaaresta. Termit Aging in Place ja Life Time Neighborhoods kuvaavat asuinympäristöä, korttelia tai kaupunginosaa, jonka sisällä ikääntynyt voi löytää toimintakyvylleen sopivan asunnon joutumatta muuttamaan kokonaan uuteen ympäristöön. Lähipalveluiden, virkistysalueiden ja julkisen liikenteen saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä ikääntyneen itsenäisessä pärjäämisessä. Ikärakenteeltaan monipuolinen asuinympäristö luo myönteisen sosiaalisen kontrollin asuinalueelle ja tukee päivittäisten palvelujen säilymistä. Tutkimushankkeen aikana tutustuttiin Itävallassa ja Saksassa ikääntyneiden palveluasumiseen sekä korttelikeskuksiin, Kaikkien sukupolvien taloihin (Mehrgenerationenhaus), joissa muun muassa ikääntyneen väestön ja maahanmuuttajien osallistumista tuetaan aktiivisesti. Keskukset toimivat korttelien yhteisinä olohuoneina ja luovat mahdollisuuden eri sukupolvien ja eri kulttuurien kohtaamisen. Keskukset toimivat tiedon ja avun jakelupaikkoina sekä oleskelun ja harrastustoiminnan tiloina. Kahvila- tai ravintolapalvelut ja harrastetilat ovat avoinna kaikille alueen asukkaille. Ajatuksena on, että kunta tarjoaa tilat, joita palveluntuottajat sekä voittoa tavoittelemattomat ja vapaaehtoisjärjestöt voivat käyttää toimintansa järjestämiseen. Koululaisten iltapäivätoimintaa ja maahanmuuttajien kieltenopetusta järjestetään vapaaehtoisvoimin, yhteistyössä kaupunginosan ikääntyneiden asukkaiden kanssa. Tärkeää on, että ikääntyneet voivat halutessaan osallistua myös palveluiden tuottamiseen ja saavat tuntea itsensä tarpeellisiksi. Osa keskuksista tarjoaa asuntoja lyhyt- ja pitkäaikaiseen käyttöön. Münchenissä on kehitetty kunnan Wohnen im Viertel konsepti, jossa asuinalueen asukkaille tarjotaan heidän tarvitsemiaan palveluita. Tyypillisimpiin apupalveluihin kuuluvat kotitöissä ja kaupassakäynnissä avustaminen, lastenhoitopalvelut, apu erilaisten lomakkeiden ja hakemusten täyttämisessä sekä hoiva- ja lääkäripalvelut, jotka järjestetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa 17. Kuva 5. ja kuva 6. Unter den arcaden, München 16 Valtiovarainministeriö Hätönen, J

14 Yhteisöllisten asumismuotojen tarpeellisuus on viime aikoina noussut esiin. Yksinasuvien ikääntyneiden ryhmä kasvaa ja erityisesti iäkkäiden yksin elävien naisten osuus kasvaa. Miehet asuvat naisia useammin parisuhteessa, johtuen osittain siitä, että naisten eliniänodote on korkeampi. Seniori-ikäiset ovat itse perustaneet asuinyhteisöjä, joissa luotetaan naapuriapuun. Pohjoismaissa on yksittäisiä esimerkkejä aktiivisten seniori-ikäisten perustamista asuinyhteisöistä. Asukkailla on kullakin yhteisössä oma itsenäinen asuntonsa, minkä lisäksi rakennuksissa on yhteistiloja kuten ruokailutilat sekä harraste- ja oleskelutilat. Asukkaat voivat vaikuttaa yhteisöjen toimintaan ja palveluntarjontaan. Tällaiset ratkaisut mahdollistavat asukkaiden itsenäisen elämän ja antavat toisaalta turvallisuuden tunteen. Toteutetuissa yhteisöllisissä asuinyhteisöissä odotetaan kaikkien asukkaiden jonkin asteista osallistumista toimintaan. Asumisyhteisö voi olla myös järjestäytynyt yhdistykseksi, joka vastaa yhteisön toiminnasta. Olemassa olevat esimerkit, kuten Arabianrannan Loppukiri ja Wienin Sargfabrik, ovat aktiivisten asukkaiden itse toteuttamia projekteja, jotka ovat vaatineet pitkää sitoutumista. Näille asuinyksiköille on ominaista panostaminen rakentamisen laatuun sekä yhteistilojen määrään ja viihtyisyyteen. Kuva 7. ja kuva 8. Sargfabrik, Wien. Talon rakentamisesta ja asuinyhteisön pyörittämisestä vastaa VIL (Verein für Integrative Lebensgestaltung) -yhdistys, joka vastaa myös asuntojen ja muiden tilojen vuokraamisesta. Olemassa olevien yhteisöasumisen esimerkkien kautta voidaan löytää uusia asumismalleja ikääntyneille, itsenäisen asumisen rinnalle, torjumaan yksinäisyyttä. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että tiivis yhteisöllinen asumistapa vaatii asukkaan sopeutumista eikä se sovi kaikille. Sukupuolijakauma voi myös olla vääristynyt ikääntyneiden asukkaiden kohdalla ja asuinyhteisöstä tulee naisvaltaisia. Tanskassa Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelman järjestämän tutustumismatkan 18 kohteena olleessa senioriasumisyhteisössä Herfra til Evigheden (Roskilde) kuitenkin erityisesti yhteisön miesporukka, joka alun perin oli epäileväinen yhteisasumisen suhteen, kertoi olevansa tyytyväinen saadessaan miesseuraa harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon. 18 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma, Hyvis matka Tanskaan

15 2. Käytettävyystutkimus Käytettävyystutkimuksen tavoitteena tässä hankkeessa oli asukkaiden kohtaamisten ja vuorovaikutuksen edistäminen, heidän osallistumismahdollisuuksiensa lisääminen sekä tilojen muuntojoustavuuden ja viihtyisyyden kehittäminen. Hankkeessa asiantuntijana ja käyttäjänä kuultiin pääasiassa asukkaita. Hankkeen onnistuminen edellytti kuitenkin henkilökunnan sitoutumista, työpanosta ja osaamista. Palvelutalojen henkilökuntaa ja johtoa kuultiin ja heiltä saatiin paljon arvokasta taustatietoa. Henkilökunnan kanssa myös keskusteltiin asukkaiden esille tuomista teemoista ja he olivat tiiviisti mukana hankkeen käytännön järjestelyissä. Hankkeeseen valikoitui kolme palvelutaloa Helsingin alueelta. Henkilökunnan esittämiä tarpeita työympäristön ja tilojen suhteen ei tässä raportissa käsitellä. 2.1 Käytettävyyden määritelmä Käytettävyydellä tarkoitetaan esimerkiksi palvelun tai ympäristön helppokäyttöisyyttä siten, että se vastaa käyttäjän tarpeisiin ja tuottaa hänelle mielihyvää. ISO standardi 19 määrittelee käytettävyyden seuraavasti: se vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä. Vaikuttavuus ilmaisee, miten tarkoin ja täydellisesti käyttäjä saavuttaa toivomansa tavoitteen ja tehokkuus, miten käytetyt voimavarat ja aika vastaavat saavutettuun lopputulokseen. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän kokemaa tyytyväisyyttä ja vuorovaikutuksen sujuvuutta. Tässä tutkimuksessa käytettävyystutkimuksen kohteena olivat palvelutalot ja käyttäjänä sen asukkaat. Alexanderin 20 mukaan toiminnallisuuden lisääntyminen rakennuksessa ei välttämättä tarkoita käytettävyyden lisääntymistä. Esimerkiksi rakennuksen hyvin toimiva pohjaratkaisu ei takaa välttämättä rakennuksen käytettävyyttä. Toisaalta hyvä rakennus voi olla käyttäjäystävällinen ja saavutettava, vaikka itse rakennus ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Rakennuksen käytettävyys syntyy siitä, että ihmisen päivittäinen toimiminen ja käyttäytyminen rakennuksessa on luontevaa eikä aiheuta hankaluutta. Käyttäjän kokemuksiin perustuva tutkimus pyrkii löytämään ratkaisuja, jotka linkittävät käytettävyyden ja yksilön tunnetilan. Tämä käsittää käyttäjän asenteet ja havainnot, minkä voi pukea sanoiksi tyytyväisyys ja säädeltävyys 21. Halbwachsin 22 mukaan käytettävyyttä ei voida arvioida ilman kysymyksiä kenelle, mihin tarkoitukseen ja mihin toimintaan hyötyä haetaan. Käytettävyystutkimusta ja käyttäjäkävelyitä sovellettiin tässä tutkimuksessa erityisesti palvelutalossa asuvien näkövammaisten ikääntyneiden itsenäisen liikkumisen tutkimiseen. 2.2 Käytettävyystutkimuksen menetelmät Yhtenä käyttäjälähtöisen tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä olivat fokusryhmäkeskustelut, jotka nimettiin tämän tutkimuksen puitteissa Ideariihiksi. Ryhmäkeskusteluun valittiin pilottikohteessa asuvan asukasryhmän ja kohteen palveluita käyttävän asiakasryhmän vapaaehtoisia edustajia. 19 ISO Alexander Fenker Halbwachs

16 Fokusryhmäkeskusteluiden avulla haluttiin korostaa tutkittaville heidän asiantuntija-asemaansa. Fokusryhmäkeskusteluissa pyrittiin tietoisesti luomaan normaali keskustelutilanne, jossa on vapautunut tunnelma 23. Keskusteluissa käytettiin teemoja, jotka nousivat esiin asuinympäristöjen havainnoinnin sekä haastattelujen pohjalta. Valkilan et al. 24 mukaan esikuva fokusryhmäkeskustelulle löytyy Rossin 25 et al. tekemästä brittiläisestä tutkimuksesta, jossa kuvataan tutkimushankkeen rinnalle kehitettyä consumer panel -kuluttajapaneelia. Kuluttajapaneelin käytöllä saavutetaan kahdensuuntaisen tiedonvälityksen etuja. Usein osallistujat ovat edustamissaan organisaatioissa aktiivisia vaikuttajia (esimerkiksi potilaiden etujärjestöt) ja tuovat niiden ihmisten ääntä kuuluviin, jotka muuten eivät ehkä ole aktiivisia. Toisaalta kuluttajapaneeleissa toimivat vievät uutta tietoa organisaatioihinsa ja edistävät esimerkiksi uusien toimintatapojen omaksumista 26. Seymor et al. 27 korostavat ryhmän pientä kokoa ja kiireettömyyttä välttämättöminä tekijöinä erityisesti silloin, kun tutkitaan ikääntyvien ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä asioista, jotka ovat heille herkkiä. Ryhmän vuorovaikutuksen avulla saadaan selville myös sellaista tietoa, jota ei ilman sitä saataisi esiin 28. Sim 29 selventää ryhmän vuorovaikutuksen voivan auttaa ihmisiä tutkimaan ja selkeyttämään ajatuksiaan. Käytettävyyskävely oli toinen käytettävyystutkimusmenetelmä, jota sovellettiin tutkimuksessa. Blakstadin 30 et al. mukaan käytettävyyskävely (walk-through) ei ole vain yksi metodi vaan yleisnimitys useille eri tekniikoille, joiden avulla haetaan tietoa matkalla rakennuksessa, arvioiden samalla erilaisia laatutekijöitä ja epäkohtia eri osissa rakennusta. Käytettävyyden arvioinnissa käytettävien metodien avulla voidaan myös analysoida ja arvioida olemassa olevia rakennuksia; käyttäjän suhdetta rakennukseen kuin myös apuvälineenä uuden kohteen suunnittelussa ja kehitystyössä (Blakstad et al. 2007). Tässä tutkimuksessa toteutetut käytettävyyskävelyt pohjautuvat pohjoismaiseen Gåtur menetelmään 31, joka on rakennetun ympäristön käytettävyyden tutkimiseen ja arvioimiseen kehitetty väline. Menetelmä on johdettu rakennusten käyttöönoton jälkeiseen arviointiin tarkoitetusta Post-occupancy evaluation POE menetelmästä. Menetelmän tarkoituksena on selvittää valitun kohderyhmän arviot tietyssä ympäristössä määrättyyn aihepiiriin tai tavoitteisiin liittyen. Ohjatun kävelykierroksen reitti ja pysähdyspaikat suunnitellaan etukäteen ja merkitään karttaan tai rakennuksen pohjapiirrokseen. Kävelykierros on vuorovaikutteinen ja osallistujien arvioita voidaan tarkentaa pysähdyspaikoissa lisäkysymyksillä. keskustelut kirjataan sillä tarkkuudella kuin on tarpeen. Paras tapa tallentaa keskustelut on nauhoittaa tai videoida ne. Kierroksen loppuun on hyvä varata aikaa lisäkommenteille ja lyhyelle yhteenvedolle. Lopuksi kaikki kirjatut kommentit sekä nauhoitettu aineisto puretaan, litteroidaan ja analysoidaan. 23 KitzingerJ ; Krueger R. A Valkila, N.; Litja, H.: Aalto, L. & Saari, A Ross, F.; Donovan, S.; Brearly, S. & al Ross, F.; Donovan, S.; Brearly, S. & al Seymor, J.; Bellamy, G.; Gott, M.; Ahmedzai, S. & Clark, D KitzingerJ ; Krueger R. A Morgan, D Sim, J Blakstad, S.H.; Hansen G.K. & Knudsen, W Hurtig, E.; Paulson, J.; Sundberg, S. & de Laval, S

17 2.3 Pilottikohteet Käytettävyystutkimukseen valikoitui kolme palvelutaloa, jotka valittiin yhdessä hankkeen johtoryhmän kanssa. Pilottikohteeksi valitut palvelutalot sijaitsivat kaikki Helsingin keskustan ulkopuolella: Vuorensyrjän palvelutalo Jakomäessä, Ilmari Helanderin vanhustensäätiön kohde Maunulassa ja Helsingin Diakonissalaitos Hoiva Oy:n kohde Pitäjänmäessä. Kuva 9. Pilottikohteeksi valitut palvelutalot sijaitsivat Helsingin keskustan ulkopuolella. Helsingin Loppukiri toimi hankkeessa vertailukohteena. Vuorensyrjän palvelutalo Jakomäessä sijaitsee kerrostalovaltaisella alueella, joka on pääosin rakennettu 1970-luvulla. Alueen asuntokannasta yli 60% on vuokra-asuntoja 32. Alueella on alkanut laaja kiinteistöjen ja ympäristön korjaus- ja parannusohjelma. Peruskorjausten yhteydessä useaan kerrostaloon on rakennettu hissit, mikä parantaa alueen esteettömyyttä. Palvelutalon vieressä sijaitsevia vuokra-asuntoja voidaan tarjota muille ikääntyneille. Palvelutalo sijaitsee mäen juurella terveyskeskuksen vieressä, lähellä ostoskeskusta. Lähiympäristöstä löytyy muita palveluita kuten kirjasto, päiväkoti ja kirkko. Jouko kutsulinjan pysäkki sijaitsee terveyskeskuksen vieressä. Palvelutalo voi tulevaisuudessa tarjota muun muassa ruokapalveluita alueen ikääntyneille. 32 Helsingin kaupungin Tietokeskus

18 Kuva 10. Vuorensyrjän palvelutalon koostuu useasta rakennuksesta, joiden väliin jää viheraluetta. Asukkaiden kannalta suuri ongelma on liikkuminen ulkokautta asunnoista päärakennuksen (keskellä), jossa yhteiset ruokailu-, liikunta-, toiminta- ja saunatilat sijaitsevat. Kuva 11. ja kuva 12. Ruokailutila on pääsisäänkäynnin yhteydessä. Pääsisäänkäynti ei erotu rakennuksen julkisivusta. Aulan on odottelutilana aivan liian pieni ja myös kaikuisa, vetoisa ja epäviihtyisä. Ilmari Helanderin vanhustensäätiön Maunulan Helader-koti sijaitsee kerrostalovaltaisella alueella, lähellä Maunulan terveysasemaa ja Suursuon sairaalaa. Maunulan väestöstä 21,5% 33 on yli 65-vuotiaita ja Helanderin-kodin läheisyyteen on rakenteilla useampi senioritalo. Palvelutalo pyrkii tulevaisuudessa avaamaan palvelunsa mahdollisuuksien mukaan myös palvelutalon ulkopuolisille ikääntyneille. Kaupunki toteutti 2003 palvelutalon läheisyyteen kuntopolun, joka soveltuu ikääntyneille rollaattorin ja pyörätuolin käyttäjille. Kirjasto sijaitsee noin neljän sadan metrin päässä palvelutalosta ja lähin bussipysäkki noin 500 metrin päässä, mutta alueella toimii Jouko kutsulinja. 33 Helsingin kaupungin Tietokeskus

19 Rakennuksen peruskorjaus alkoi keväällä 2012 ja se etenee kerros kerrokselta. Hankkeen tarkoitus oli selvittää, miten näiden tilojen käyttöä voisi kehittää. Hankkeessa syntynyttä tietoa on pystytty suoraan hyödyntämään rakennuksen peruskorjauksen toteutuksessa. Kuva 13. Maunulan Helander-kodin sisäänkäynti erottuu kadulta. Kuva 14. Helander-kodissa on runsaasti yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja, mutta ne eivät ole säännöllisesti aktiivisessa käytössä. Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n Kotikallion Hoivakoti sijaitsee Pitäjänmäellä pientalovaltaisen alueen keskellä. Aluetta on rakennettu 1990-luvun vaihteessa ja hoivakoti aloitti toimintansa Hoivakodissa on tehostetun palveluasumisen ja hoivan yksiköitä muistisairaille ikääntyneille. Sisääntulokerroksessa on palveluita tarjolla myös palvelutalon ulkopuolella asuville ikääntyneille. Bussipysäkki sijaitsee noin 500 metrin päässä Turuntien varressa ja palvelut ovat etäällä hoivakodista, mutta asukkaat eivät pysty omatoimisesti liikkumaan lähiympäristössä. Jouko kaupunginosalinja liikennöi alueella, mikä helpottaa omaisten ja palvelutalon ulkopuolisten asiakkaiden asiointia hoivakodissa. Hoivakodin ulkotilojen haasteena muistisairaiden asukkaiden hoivan kannalta ovat suuret korkeuserot sekä yleinen jalankulkuyhteys ulkoilupihan läpi. Hoivakodin tilat olivat hankkeen aikana peruskorjauksen alla. Peruskorjattavien tilojen väritys- ja valaistussuunnittelua käytiin läpi hankkeen vastaavan suunnittelijan kanssa. Kuva 15. Jouko kaupunginosalinjan pysäkki on Kotikallio Hoivakodin pääsisäänkäynnin yhteydessä. Kuva 16. Kahvio ja palvelupiste rakennuksen alakerrassa ovat avoimia myös palelutalon ulkopuolisille. Kotikallion Hoivakoti. 19

20 3. Moniaistinen käyttäjätutkimusmetodi Sara Ikävalko Hankkeeseen tehtiin Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun, strategisen ja teollisen muotoilun osaston opinnäytetyö Erityisryhmille suunnatut visuaaliset ja vuorovaikutteiset käyttäjätutkimusmetodit (työnimi), jossa kehitettiin visuaalista ja vuorovaikutteista käyttäjätutkimusmetodia. Menetelmän työskentelyssä yhdistettiin ekspressiivisen taideterapian ilmaisullisia keinoja käyttäjätutkimuksen ja muotoilun tutkimuksen metodeihin. Visuaalinen ja vuorovaikutteinen käyttäjätutkimusmetodi on etenkin erityisryhmien tutkimiseen suunnattu menetelmä, jonka avulla voidaan saada vaitonaisen kohderyhmän edustajien ääni kuuluviin. Erityisryhmillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan ikääntyneitä. Ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen voi vaikuttaa myös ihmisten verbaaliseen ilmaisuun. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hiljaisten asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä ei olisi syytä kuulla. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda verbaalisen kommunikoinnin rinnalle tällaiseen käyttäjätutkimustilanteeseen visuaalinen ja vuorovaikutteinen kerronta, joka toimii vaihtoehtoisena itseilmaisumuotona. Hankkeen tiimoilta kehitetyn tutkimusmenetelmän erityisenä tarkoituksena on huomioida ikääntyneen väestön erityispiirteet. Visuaalinen ja vuorovaikutteinen käyttäjätutkimus toteutettiin Helsingin Jakomäessä sijaitsevassa Vuorensyrjän palvelutalossa. Palvelutalon toiminnassa painottuu etenkin alkoholiongelmaisten sekä mielenterveyspotilaiden hoito. Heikentyneet aistit, muistiongelmat, liikkumis- ja toimintarajoitteet sekä muut fokusryhmän jäsenten henkilökohtaiseen historiaan liittyvät tekijät asettivat haasteita tutkimukselle. Fokusryhmän taustat huomioiden, moniaistisuuden merkitys ja mahdollisuudet ilmaisussa sekä muistojen ja unelmien esilletuomisessa nousivat merkittävään asemaan. Visuaalinen työskentelytapa toimi hankkeessa käyttäjätutkimusmetodina, jolla kartoitettiin palvelutaloympäristössä asuvien vanhusten elämänpiiriä. Käyttäjätutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä heterogeenisen asukasryhmän monenkirjaviin kokemuksiin palvelutalossa asumisesta ja saada kuuluviin ikäihmisten ajatuksia heidän elinympäristönsä yhteisistä sosiaalisista tiloista. Työskentelyn yhteydessä kartoitettiin kohderyhmän käyttämiä palveluita sekä niiden käytettävyyden edellytyksiä. Tästä lähtökohdasta nouseva tavoite oli kehittää erityisryhmille suunnattu luova ja toiminnallinen käyttäjätutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan nostaa erityisryhmien näkemyksiä suunnittelun ohjenuoriksi. Tarkoituksena oli tuottaa arvokasta tietoa ja materiaalia arkkitehtuurin ja muotoilun prosessien tueksi sekä tuoda esiin, kuinka menetelmän visuaalista aineistoa ja prosessia voidaan käyttää innovatiivisen suunnittelutyön työvälineenä. Visuaalisen käyttäjätutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää niin rakennetun ympäristön, tuotteiden kuin palveluidenkin suunnitteluprosesseissa. 20

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy 2 Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin ? Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Vuokratalo Palvelu- ja senioritalo Kortteliin toteutetaan 60 asuntoinen tehostettu asumispalveluyksikkö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan TOWNHOUSE Kaupunkitalon suhde pihaan PIHARAKENNE Ulkotilat kuuluvat kiinteästi Townhouserakennukseen. Tyypillisimmissä ratkaisuissa yhden perheen asuntoon liittyy pieni takapiha. NÄKYMÄT Townhousen rakenteesta

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Palvelualuemalli kehittämisen tukena Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Keskustelua ikäihmisten asumisen kehittämisestä Asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä ratkaisu ikäihmisten

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue.

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Hankkeen keskiössä olleeseen vanhaan kouluun saneerattiin hyvinvointipalveluja

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä Uuden Oulun identiteettiä etsimässä Prof. Helka-Liisa Hentilä 28.9.2011 Runko Paikan identiteetti Paikkaidentiteetti Kaupunkitilan fyysiset ominaispiirteet Kaupunkitila, toiminnot ja tilakäyttäytyminen

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta

Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta 27.10.2016 Al Asuinympäristön kokonaisvaltainen merkitys Koti ja asuminen Naapurusto Liikkuminen Asuinympäristön kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 2 1. 01. 2016 Hallitus 8 13.01.2016 Seniori - ja yhteisöasumisen uusien mallien kehittäminen Etelä -Karjalan alueella 20/00.04.01.00/2016

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä Mahdollisen käytännön läheisiä esimerkkejä siitä, miten valolaadulla (värilämpötila ja spektri) voidaan ohjata ihmisten vireys- ja lepotilaa sekä lisätä mielialan virkeyttä? Voidaanko valon laadulla merkittävästi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot