MONA. Moniaistinen asuinympäristökokemus AALTO-YLIOPISTO / SOTERA-INSTITUUTTI

Transkriptio

1 MONA Moniaistinen asuinympäristökokemus AALTO-YLIOPISTO / SOTERA-INSTITUUTTI

2 MONA Aalto yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera Projektipäällikkö: Ira Verma Tutkijat: Leena Aalto, Panu Harmo, Tutkimusapulaiset: Johanna Hätönen, Sara Ikävalko, Reetta Maila, Christian Sannemann Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto, THL, Tekes, ARA, Helsingin kaupunki, Seurakuntayhtymä, Hoiva Oy, Ilmari Helanderin vanhustensäätiö, Asuntosäätiö, KOy Helsingin Palveluasunnot Invalidiliitto ry, Kuuloliitto ry, Näkövammaisten keskusliitto ry,vanhustyön keskusliitto ry Yritysyhteistyö: Pukkila Oy, Glowway Oy, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Indepro Oy, Suomen Graniittikeskus Oy, Audio Riders Oy, Innojok Oy, Fagerhult Oy / ira.verma@tkk.fi

3 Lähiympäristö / ira.verma@tkk.fi

4 Piha-alue Oleskelu Harrastaminen Luonto / ira.verma@tkk.fi

5 Sisäänkäynti / ira.verma@tkk.fi

6 Yhteistilat / ira.verma@tkk.fi

7 Yhteistilat / ira.verma@tkk.fi

8 Yhteistilat / ira.verma@tkk.fi

9 Pilotti Vuorensyrjän palvelutalon sisäänkäynti

10 Teollinen muotoilu, opinnäyte / sara.ikavalko@gmail.com

11 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus Visuaaliset ja vuorovaikutteiset käyttäjätutkimusmetodit -Ekspressiivisen taideterapian ilmaisullisia keinoja yhdistetään käyttäjätutkimuksen ja muotoilun tutkimuksen metodeihin. / sara.ikavalko@gmail.com

12 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus - Visuaaliset ja vuorovaikutteiset käyttäjätutkimusmetodit Opinnäytetyönä kehitän visuaalista ja vuorovaikutteista käyttäjätutkimusmetodia, jonka avulla on saadaan vaitonaisempien kohderyhmän edustajien ääni kuuluviin. Tutkimustilanteissa korostetaan osallistujien asiantuntija-asemaa, tutkijat ovat oppijoina Tuloksia voidaan hyödyntää rakennetun ympäristön, tuotteiden kun palveluiden suunnitteluprosesseissa. / sara.ikavalko@gmail.com

13 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus / sara.ikavalko@gmail.com

14 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus - Fokusryhmänä ikäihmiset Palvelutalossa heterogeeninen asukaskunta - Erilaiset sosiaaliset taustat ja sosioekonomiset erot - Asukkaiden identiteetti ja roolimuutokset palvelutaloympäristössä (vrt. aikaisempi elämäntilanne) - Fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset erot asukkailla ovat suuret Tarkastelin tunnekokemuksia, joita ympäristö asukkailleen tarjoaa. Tutkin tunnekokemuksien ja mielikuvien vaikutusta asumiseen - kuinka suunnittelulla niihin voisi vaikuttaa. Esimerkiksi Jakomäki alueena vaikutti moniin asukkaisiisn viihtyvyyttä heikentävänä tekijänä. Tavoitteena on saada selville asukkaiden halut, kyvyt, taidot, rajoitteet ja kokemukset ympäristöstään > Ymmärrystä fokusryhmän tarpeista. / sara.ikavalko@gmail.com

15 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus Ikäihmiset suunnittelun lead-usereina Erityisryhmien hyödyntämiseen lead-user potentiaalina. Ikäihmisillä, lapsilla ja kehitysvammaisilla on valtavasti anntettavaa tieto-, taito- ja ideointipääomaa niin tuote-, palvelu-, kun rakennetun ympäristön suunnitteluun > Tutkimusmetodin täytyy olla kohderyhmille sopiva / sara.ikavalko@gmail.com

16 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus - Moniaistinen työskentely Menetelmät: - Ideointipaketti > luovia itse-ilmaisun keinoja (päiväkirja, kamera, muovailuvaha, värejä) - Tuoksutarjotin > tuoksujen kautta mielikuviin - Elämän maisema > visuaalisuuden kautta yhteiseen ymmärrykseen - Aksonometriset 3D -pienoismallit > moniaistinen ympäristön hahmottaminen - Leikki - Avoimet ryhmähaastattelut & henkilökohtaiset haastettelut / sara.ikavalko@gmail.com

17 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus - Moniaistinen työskentely > Yksilöllinen ilmaisu, sekä pienryhmän vurorovaikutus keskiössä Osallistujien kohtaaminen: - Aito ja lämmin läsnäolo tukee avointa ja luovaa ilmaisua, sekä hyvää ilmapiiriä - Ikääntyvien kanssa työskennellessä kiireetön työskentely on välttämätöntä - Pitkäaikainen yhteistyö edistää luottamuksen luomista - Havainnoinnin tukena työskentelyä dokumentoidaan video- ja valokuvin > Kaikki työskentely tulee sanallistaa yhteisen ymmärryksen varmistamiseksi / sara.ikavalko@gmail.com

18 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus Elämän maisema metodi Tutkin ikäihmisten elämänpiiriä ja toimimista sosiaalisissa / julkisissatiloissa, sekä ympäristössä. - Unelmia - Elämän hyviä asioita - Elämän epäkohtia Tutkimuksen eritason tuloksia 1. Sosiaalisen taso 2. Rakennettuun ympäristön kehitykseen liittyvät tulokset 3. Metoditason tulokset / sara.ikavalko@gmail.com

19 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus Ideoita ja parannusehdotuksia / sara.ikavalko@gmail.com

20 Teollinen muotoilu, opinnäyte Käyttäjätutkimus - Tulokset Etenkin erityisryhmillä sujuva arki vaatii monitasoista toimivuutta ja monien osa-alueiden yhteensopivuutta - ajatellen esimerkiksi palvelutalo ympäristöä. Käyttäjiltä saatu tieto on hyödynnettävissä esteettömässä rakennetun ympäristön-, tuote ja palveluidensuunnittelussa monella tasolla. Rakennettu ympäristö, ympäristöön sijoittuvat tuotteet ja näiden ympärillä tarjottavat palvelut ovat kokonaisuus, jonka elementit kuuluvat tiiviisti samaan pakettiin. / sara.ikavalko@gmail.com

21 Käytettävyyskävely Haetaan tietoa matkalla rakennuksessa tai lähiympäristössä, arvioiden samalla erilaisia laatutekijöitä ja epäkohtia. Käytettävyyden arvioinnissa käytettävien metodien avulla voidaan analysoida ja arvioida olemassa olevia rakennuksia ja käyttäjän suhdetta rakennukseen. Apuväline myös uuden kohteen suunnittelussa ja kehitystyössä ORIENTOITAVUUS KÄYTETTÄVYYS TOIMINNALLISUUS / leena.aalto@aalto.fi

22 Käytettävyyskävely ESTEETTÖMYYS pienikin tasoero voi olla suuri este itsenäiselle liikkumiselle, kun heikoilla käsivoimilla ei jakseta nostaa esteen tai jyrkän luiskan yli edes omaa rollaattoria TURVALLISUUS huonosti toimivat sisääntuloratkaisut aiheuttavat vaaratilanteita, kun hitaasti liikkuvat asukkaat jäävät apuvälineineen sulkeutuvien ovien väliin / leena.aalto@aalto.fi

23 Käytettävyyskävely TOIMINNALLISUUS riittävä väljyys yhteisissä tiloissa mahdollistaa itsenäisen liikkumisen myös apuvälineiden kanssa VIIHTYISYYS viihtyisät ulkotilat ja luontoyhteys houkuttelevat asukkaita ulos viettämään aikaa lämpiminä vuodenaikoina / leena.aalto@aalto.fi

24 Käytettävyyskävely VIRIKKEELLISYYS tilojen pitää mahdollistaa monipuoliset viriketoiminnat tilojen suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon sopiva valaistus sekä tukevat ja riittävän korkeat istuimet ORIENTOITAVUUS liikkumisympäristössä pitäisi olla väriä ja kontrasteja ohjaamassa erityisesti näkövammaisia asukkaita / leena.aalto@aalto.fi

25 Kognitiotiede, opinnäyte Kongnitiiviset kartat ja havaitsijan ominaisuuksien vaikutus havaintoon ja spatiaalisten mittasuhteiden kuten etäisyyden ja maaston muotojen arviointiin. Helsingin yliopisto, psykologian laitos / christian.sannemann@aalto.fi

26 Kognitiotiede, opinnäyte Moniaistinen tilan hahmottaminen, muisti ja reitin löytäminen - Näkövammautuneen ikääntyneen hyvä elinympäristö Christian Sannemann, Helsingin Yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, kognitiotiede opinnäytetyö Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

27 Kognitiotiede, opinnäyte Kognitiotieteen opinnäytetyö Sisältö 1. Taustaa 2. Moniaistinen tilan hahmottaminen 3. Moniaistinen reitin löytäminen 4. Ikääntyminen ja näkövammaisuus 5. Metodit 6. Hyvä ympäristö rakentamisen suositukset Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

28 Kognitiotiede, opinnäyte 1. Taustaa TAVOITE: - Ymmärtää kuinka näkövammainen ikääntynyt havaitsee ja muistaa tilaa, minkälaisia navigointistrategioita he käyttävät ja miten rakennettua ympäristöä voisi suunnitella heidän omatoimisuuttaan tukeviksi. KOEHENKILÖT: - Näkövammautuneita ikääntyneitä ilman diagnosoitua dementiaa KOHTEET: - Case-kohteet ovat Helsingissä sijaitsevia palvelutaloja Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

29 Kognitiotiede, opinnäyte 2. Moniaistinen tilan hahmottaminen 1. Kehon ulottuvuus 2. Havaintokenttä 3. Ympäröivä havaintokenttä 4. Navigoitava ympäristö Aivot osaavat luoda käsityksen laajoista tiloista myös ilman näköaistia ⓿ Kuulo ⓿ Näkö - Normaalisti Hz. Ns. kaukoaisti, jonka avulla voidaan havaita äänilähteiden etäisyyksiä ja suuntia. Kaikuisuuden avulla voidaan päätellä tilan koko. - n nm. Näköaisti on ensisijainen tilanhavaintoon käytetty aistikanava. ⓿ Proprioseptio - Tuntoaisti, nivelten ja raajojen asento, motoriset palauteviestit ja tasapaino-aisti osallistuvat tilan kokemiseen ⓿ Haju ja maku - Kemialliset aistit, eivät koodaa paikkaa, mutta voivat olla paikkasidonnaisia. Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

30 Kognitiotiede, opinnäyte 3. Moniaistinen reitin löytäminen - Reitin löytäminen on psykologinen ongelmanratkaisuprosessi, jonka perustana on vuorovaikutus tilan sisäisen representaation ja ympäristön välillä. - Näön puuttuessa tai ollessa heikko, joudutaan luottamaan voimakkaammin muistikuviin ja muita aisteja pitkin tulevaan informaatioon sijainnin paikantamisessa ja valintakohtien tunnistamisessa. Esim. näkövammaisen ja näkevän visuaalisen kentän erot => Ikä ja näkövammat vaikeuttavat tätä prosessia monin eri tavoin Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

31 Kognitiotiede, opinnäyte 4. Ikääntyminen ja näkövammaisuus yleisimmät ongelmat Näköongelmat - Silmänpohjan kuiva- tai märkärappeuma, glaukooma, diabeteksen vaikutukset, harmaakaihi yksilölliset vaikutukset - Lähinäkö, kontrastien erottelu, värinäkö (sininen&vihreä), katseen tarkentaminen Muut aistit Kognitio Motoriikka Kuulossa taajuusalue, erottelevuus ja sijainnin arviointi huononee. Tasapaino- ja asentoaisti heikentyy. Hajuaisti voi hiljalleen hävitä. mm. tarkkaavaisuus, työmuisti, episodinen muisti, prospektiivinen muisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Muistisairaudet mahdollisia. Liikkuminen hidastuu, apuvälineitä tarvitaan (rollaattori, pyörätuoli), kivut voivat vaivata (reuma, selkäkivut) Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

32 Kognitiotiede, opinnäyte 5. Metodit - Kirjallisuuskatsaus & case-tutkimukset - Observointi, strukturoidut haastattelut, avoimet kysymykset, aika-, suunta- ja etäisyysarviot, tilakuvaukset, kävelyt, ääneenajattelu protokollat Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

33 Kognitiotiede, opinnäyte 6. Hyvä ympäristö suunnittelusuosituksia (1/2) Näkövammaisen ikääntyneen tilan havaitsemista, muistamista ja siinä liikkumista auttavat seuraavat tekijät: 1.Pohjaratkaisut - Selkeät ja yksinkertaiset pohjaratkaisut, monikerroksisissa rakennuksissa samanlaiset kerrokset, risteymissä 90-asteen kulmat, ei kulkureitillä olevia ulokkeita, ei suuria avoimia tiloja tai orientoituvuutta on tuettava joko ohjaavilla materiaaleilla tai tilan jäsentelyllä 2.Valo ja väri - Ohjaava valaistus, ei häikäiseviä valoja, ohjaavia värejä (esim. väriraidat, vahvat kontrastit) 3.Materiaalit - Ohjaavat materiaalit (lattiamerkinnät, käsijohteet), tasaiset alustat Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

34 Kognitiotiede, opinnäyte 6. Hyvä ympäristö - suunnittelusuosituksia (2/2) 4. Moniaistiset maamerkit - Taustasta erottuvat visuaaliset hahmot, värit, yksilöivä valaistus (valaistustaso, sijoittelu, valojen värit) - Yksilöllinen akustiikka eri tiloissa, pysyvät ja erottuvat äänilähteet - Tuntoaistia stimuloivat merkinnät - Tiloille ominaiset tuoksut 5. Ulkoiset tietolähteet - Taktiilikartat, ääniopasteet 6. Sosiaaliset tekijät - Uuteen ympäristöön sijoittamista sokeutumisen jälkeen on vältettävä, sillä uuden ympäristön oppiminen on hidasta ja kerran nähty visuaalinen mielikuva toimii pitkään tilan hahmottamisen apuna. Asiantuntija-analyysit suunnittelun tukena ovat tärkeitä, mutta ihmisten suuret eroavaisuudet asettavat paineita tapauskohtaiselle tutkimiselle Käyttäjä- ja käytettävyystutkimusten integrointi rakennetun ympäristön suunnitteluun ja arviointiin on ensiarvoisen tärkeää Helsingin Yliopisto / Kognitiotieteen yksikkö Christian Sannemann / christian.sannemann@helsinki.fi

35 Valaistusarkkitehtuuri, opinnäyte Muuntuva valaistus Tunnelma Aktivointi / reetta.maila@aalto.fi

36 Valaistusarkkitehtuuri opinnäytetyö, arkkitehtuurinen valaistussuunnittelu, KTH VOIKO VALAISTUKSELLA AKTIVOIDA, LISÄTÄ SOSIAALISUUTTA TAI JOPA VAIKUTTAA ONNELLISUUTEEN? Helander-kodissa tehtävässä pilotissa tutkitaan, että voidaanko valaistuksen avulla vaikuttaa senioriasukkaiden aktiviteettitasoon ja yhteisen olohuoneen käyttämisasteeseen; muuttuuko asukkaiden käytös uuden valaistuksen myötä. / reetta.maila@aalto.fi

37 Valaistusarkkitehtuuri, opinnäyte arkkitehtuurinen valaistussuunnittelu, KTH KUTSUVA VALAISTUS? AKTIVOIVA VALAISTUS SOSIAALISUUTTA LISÄÄVÄ VALAISTUS? TERVEHDYTTÄVÄ VALAISTUS? ONNELLISUUTTA LISÄÄVÄ VALAISTUS? / reetta.maila@aalto.fi

38 Valaistusarkkitehtuuri, opinnäyte arkkitehtuurinen valaistussuunnittelu, KTH FYYSET HAASTEET - Heikkonäköisyys > valon määrä/laatu tai dynaaminen valaistus, valo ja väri - Liikkumisen haasteet > kulkemisen ohjaaminen, liikkumaan kannustaminen - Muistiongelmat > valaistuksella johdattaminen, tilojen identifiointi SOSIAALISET HAASTEET - Oma verkosto pienenee, yksinäisyys > kutsuvuuden ja viihtyvyyden lisääminen, kokoontumispaikkojen näyttäminen / luominen, ihmisten yhteen kutsuminen, sosiaalisuuteen kannustaminen, mielialaan vaikuttaminen / reetta.maila@aalto.fi

39 Valaistusarkkitehtuuri, opinnäyte arkkitehtuurinen valaistussuunnittelu, KTH DATAN KERUU Tutkimuksessa kerätään dataa kahdesta lähes identtisestä yhteistilasta kahden seurantajakson ajan. Ensimmäisessä neljän viikon jaksossa seurataan tiloja nykyisellään, ja toisessa samanpituisessa jaksossa seurataan samoja tiloja uudella valaistuksella. / reetta.maila@aalto.fi

40 Valaistusarkkitehtuuri, opinnäyte arkkitehtuurinen valaistussuunnittelu, KTH KERÄTYN DATAN ANALYSOINTI Seurantajaksojen jälkeen tarkoituksena on verrata aktiviteettitasoja, sosiaalisen kanssakäymisen määrää, tilassa vietettyjen jaksojen pituutta sekä muita käytösmuutoksia. Asukkaita on myös tarkoitus haastatella, jotta saadaan myös tietää mitä asukkaat ajattelevat ja haluavat kertoa uudesta valaistuksesta. / reetta.maila@aalto.fi

41 Valaistusarkkitehtuuri, opinnäyte arkkitehtuurinen valaistussuunnittelu, KTH TAVOITE Tavoitteena on tuottaa tietoa valaistuksen mahdollisista vaikutuksista aktiviteettitasoon sekä kehittää tutkimuksen pohjalta valaistuskonsepti, joka auttaisi hahmottamaan tilan, kutsuisi astumaan sisään, oleskelemaan ja seurustelemaan. yleisvalaistus valaistuksella ohjaaminen interaktiivisuus / reetta.maila@aalto.fi

42 Teknologia, automatiotekniikan laboratorio Olosuhdemittaukset Läsnäoloseuranta Liikkumisen seuranta / panu.harmo@aalto.fi

43 Teknologia Palautteen kerääminen / panu.harmo@aalto.fi

44 Teknologia Teknologia Läsnäolo seuranta Liikkumisen seuranta / panu.harmo@aalto.fi

45 Teknologia Läsnäolo seuranta Liikkumisen seuranta / panu.harmo@aalto.fi

46 Teknologia Ympäristöolosuhteiden mittaus / panu.harmo@aalto.fi

47 Teknologia Ympäristöolosuhteiden mittaus / ira.verma@tkk.fi TEKES

48 Teknologia Teknologia Ympäristöolosuhteiden mittaus / panu.harmo@aalto.fi

49 / ira.verma@tkk.fi