ESR Työelämähankkeet, UUTINEN Työelämän kehittäjät oppivat ajattelemaan työn murrosta isosti

Transkriptio

1 Työelämän kehittäjät oppivat ajattelemaan työn murrosta isosti Valtakunnalliset Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseen keskittyvät hanketoteuttajat kokoontuivat yhteisille kehittämispäiville Kirkkonummen Majvikiin helmikuun päivä. Lumipyryisessä ja upeassa merimaisemassa tutustuttiin ja verkostoiduttiin ympäri Suomea kokoontuneisiin kehittäjäkollegoihin. Yhteiseen tapaamiseen tulivat edustajat kaikista meneillään olevasta 13 valtakunnallisesta hankkeesta. Tuottava ja tuloksellinen työelämä koordinaatiohanke oli suunnitellut kehittämispäivät yhdessä hankkeiden rahoittajan sekä Intotalon ja Mukamas learning designin toimijoiden kanssa. Ohjelmassa oli ajankohtaisia työn murrokseen liittyviä puheenvuoroja, verkostoitumista, yritysasiakkaiden kehittämishaasteita ja niistä vertaisoppimista sekä jaettiin hyvien käytäntöjä yhdessä oivaltaen. Fasilitaattoreina toimivat Ollis Leppänen ja Paula Äijänen. (Kuva Pirjo Koskelainen) Työelämää koskevat muutostrendit, etenkin teknologiakehitys on yhä nopeampaa, osa ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy samalla, kun työn toimintatavat muuttuvat. Työpaikkojen arjessa on haettava muutoksessa selviämisen keinoja inhimillisistä asioista. Työhyvinvointi on nostettu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa tuottavuuden kehittämisen rinnalle ja siitä toivotaan työpaikoille kilpailutekijää esimerkiksi imagon rakentamisessa. Valtakunnallisten hankkeiden toimijat tekevät pitkäjänteistä työtä yritysten työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisen kanssa hihat käärittyinä ja sormet savessa. Kehittämispäivillä vaihdettiin toimijoiden kesken kokemuksia, jotta pyörää ei tarvitse viime vuonnakaan viimeisimpänä rahoituksen saaneiden hankkeiden keksiä uudelleen. Yksi päivien keskeisen

2 kysymys oli, että kuinka yritykset saadaan innostumaan ja jatkamaan kehittämistyötä myös hankkeen avun jälkeen. Keksijä, futuristi, säveltäjä ja start up yrittäjä Perttu Pölönen johdatteli asiantuntijapuheenvuorossaan osallistujia pohtimaan työelämän isoa kuvaa otsikolla: Tuottavuus ja hyvinvointi yrityksissä, mihin maailma on menossa?. Kuulimme kokemuksia Piilaksosta ja virittäydyimme Pertun saatteiden myötä päivien teemoihin, mielessämme Pertun ohjeet kun mikään ei ole varmaa, niin kaikki on mahdollista. (Kuva Pirjo Koskelainen)

3 Merja Hoffrén-Mikkola maaseutuyrittäjien kehittämiseen kohdistuneesta DiDiVe-hankkeesta piti puheenvuoron aiheesta: Mittaaminen ja uudet teknologiat työelämän kehittämisessä, jonka jälkeen pöytäkeskusteluissa Pertun ja Merjan johdatuksella jatkettiin erilaisten teknologisten sovellusten ja mittareiden tarkoituksellisuuden pohtimista. Mitä tulisi mitata yrityksen tai organisaation työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta katsoen? Näyttää siltä, että työelämässä erilaiset tekniset sovellukset valtaavat mahdollisesti työpaikkojenkin arkea jatkossa yhä enemmän ja pohdimmekin niiden eettisiä puolia osallistujajoukolla. Fasilitaattoreiden innoittamana pureuduttiin porukalla ja pienemmissä ryhmissä tulevaisuuden malliin yritysten ja organisaatioiden työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisessä. Ryhmätöissä piti ajatella isosti ja niistä saatiin tulosten purkuhetkeen erinomaisia ajatuksia ja tuotoksia reflektoitavaksi. Hanketoteuttajien sparraajina toimivat yrittäjä Anu Paju Pikkunoidasta ja hallitusammattilainen Martti Artama. Asiantuntijoiden avustuksella luotiin suuntaviivoja yritysten kanssa tehtävään kehittämistyöhön ja asiantuntijat haastoivat kehittäjiä tuomalla terveisiä yrittäjien arjesta ja siitä, miten he näkevät hankkeet kehittämiskumppaneina. Työelämän ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen kertoi meille Mistä meidän täytyy nyt puhua. Arton puheenvuoro herätti vilkasta keskustelua suomalaisesta menestystarinasta elämänlaadun perimmäisissä kysymyksissä. Arto rohkaisi puhumaan muusta kuin tuottavuudesta, koska globaalisti olemme hyvinvoinnin näkökulmasta isojen haasteiden äärellä jo nyt. Hyvinvointi ei hänen mukaan ole vain aineellista, vaan siinä tulisi tukea inhimillisiä asioita yhä enemmän. Hukkaamme kansana upeat mahdollisuudet, jos emme osaa kääntää Suomen mahdollisuuksia todellisiksi voimavaroiksi hänen mukaansa. (Kuva Paula Äijänen)

4 Tutkija Tommy Ålander TK-Evalista kertoi päivien päätteeksi tuloksia ohjelmakauden ulkoisesta arvioinnista, missä he tekevät yhteistyötä koordinaatiohankkeen kanssa päättyneiden hankkeiden tulosten vaikuttavuusarvioinnissa. Viime vuonna tehdyn 25 hankkeen otannan perusteella on nähtävissä, että työelämän laatu ja tuottavuus paranevat työpaikoilla silloin, kun kehittämistyötä tekee johto sekä henkilöstö yhdessä ja niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. Arviointituloksista on havaittavissa, että näkökulmat kehittämiseen ovat työpaikoilla laajentuneet työhyvinvoinnin huomioimisen kautta. Yhteinen viestiminen hankkeiden tavoitteista, toimenpiteistä ja saavutuksista koettiin tärkeäksi ja askeleet jatkon tiiviimmälle yhteistyölle luotiin päivien aikana. Hankkeet mitkä päättyvät vuonna 2019 jatkavat päivien jälkeen yhteistyötä tulosten mahdollisessa yhteisessä viestinnässä ja koordinaatiohanke kokoaa toiminnassa olevia hankkeita yhteiskehittämiseen sekä vertaisoppimiseen sähköisen fasilitointialustan kautta. (Kuva Pirjo Koskelainen)

5 (Kuva Paula Äijänen) Kehittämispäivien päättyessä ja osan hankkeista jo ehtiessä lähteä kotimatkalle todettiin, että olemme työelämän kehittämisen ydinporukkaa. Hanketoteuttajissa on toimijoita muun muassa kunnallisista kehittämisyhtiöistä, ammattikorkeakouluista, Työterveyslaitokselta, yliopistoista, Teknologiateollisuudesta, toisen asteen ammatillista oppilaitoksista ja kuntatyönantajista. Tällä iloisella ja tulevaisuuteen katsovalla joukolla viedään työpaikkojen arjen kehittämisiä hyvällä otteella eteenpäin. Lisätietoa valtakunnallista työelämän kehittämishankkeista löytyy koordinaatiohankkeen ylläpitämästä blogista

6 (Kuva Paula Äijänen)