JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-15:52 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 15 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 16 Sisäisen postin järjestely 5 17 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnos 7 18 Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelman seuranta Matti Kostamon eropyyntö rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsenyydestä 20 Valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muiden valtuustoaloite Saimaan järvimatkailun kehittämisestä Joensuussa Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Tiedoksi saatettavia asioita Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista 18

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Hattunen Jenna jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Törmälä Anssi jäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Alanen Juha-Matti logistikkapäällikkö Paikalla 16 klo 15:08-15:24 Poissa Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Allekirjoitukset Seppo Eskelinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Simo Rauma pöytäkirjan tarkastaja Jenna Hattunen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Simo Rauman ja Jenna Hattusen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Teknisten palvelujen johtokunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Sisäisen postin järjestely 3570/ /2018 TPJK Joensuun kaupungin teknisen keskuksen logistiikkapalvelut tuottaa sisäisen postin palveluja Joensuun kaupungin ja sen sidosorganisaatioiden (mm. Polkka Oy, Siun Talous Oy, Joensuun Vesi) tarpeisiin. Lisäksi sisäinen posti tekee yhteistyötä Siun soten oman sisäisen postin kanssa postinjakelureitistöjä yhdistelemällä. Sisäinen posti kuljettaa toimipisteiden väliset sisäiset postit, pääosin toimittaa lähtevän ulkoisen postin sekä tyhjentää Posti Oy:n toimitiloissa olevien sisäisen postin palvelun parissa olevien yksiköiden postilokerot. Sisäinen posti tilaa kaupungin kirjekuoret keskitetysti sopimustoimittajalta ja toimittaa ne hallintokuntiin. Sisäisen postin toiminnassa on huomattu, että sähköisten palveluiden yleistyminen on vähentänyt merkittävästi organisaatioiden välillä kulkevaa paperista aineistoa. Paperipostin vähentyminen yhdessä sisäisen postin henkilöstöresurssikartoituksen kanssa osoittivat, että on ajankohtaista tarkastella sisäisen postin toimintaa. Logistiikkapalvelut teki omana työnään sisäisen postin selvityksen, johon kuului sisäisen postin lajittelupisteen kautta kulkevan postin määrän laskenta sekä toimipisteille esitetty sisäisen postin tarvekysely. Sisäisen postin laskenta tehtiin kahden (2) viikon otannalla huhtikuussa Laskennassa koottu tieto kasattiin osaksi tarvekyselyä. Sisäisen postin tarvekyselyssä saaduissa vastauksissa koettiin sisäisen postin tarpeellisuuden vähentyneen merkittävästi ja että nykymallisesta toiminnasta voitaisiin suurelta osin luopua. Sisäisen postin selvitystyössä saatujen tulosten perusteella on nähtävissä, että sisäisen postin toiminnan uudelleenjärjestelyille on selkeä tarve. Ensisijaisesti kustannustehokkain ratkaisu on omasta toiminnasta luopuminen ja toiminnan ulkoistaminen. Tarvekyselyssä todettiin myös, että sisäisen postin toiminnan ulkoistaminen ja ulkoiseen postiin siirtyminen tulee osaltaan nopeuttamaan kaupungin organisaatioiden siirtymistä sähköisiin asiakirjoihin. Tällä hetkellä sisäisen postin henkilöstöresurssi on 1,5 htv:tä. Postin lakkautuessa 0,5 htv:tä vähenee eläkejärjestelyllä ja 1,0 htv:tä teknisen keskuksen sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. Lisätietoja: Teknisen keskuksen johtaja Tero Toivanen. Teknisen keskuksen johtajan päätösehdotus: Teknisten palvelujen johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se valtuuttaa teknisen keskuksen logistiikkayksikön toteuttamaan sisäisen postin uudelleenjärjestelyt ja tarvittaessa valmistelemaan postinjakelun ulkoistamisen.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Teknisten palvelujen johtokunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valtuuttaa teknisen keskuksen logistiikkayksikön toteuttamaan sisäisen postin uudelleenjärjestelyt ja tarvittaessa valmistelemaan postinjakelun ulkoistamisen. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valtuuttaa teknisen keskuksen logistiikkayksikön toteuttamaan sisäisen postin uudelleenjärjestelyt ja tarvittaessa valmistelemaan postinjakelun ulkoistamisen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Logistiikkapäällikkö Juha-Matti Alanen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Jakelu Alanen Juha-Matti Toivanen Tero

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnos 1342/ /2017 KRAKLK Pohjois-Karjalan maakuntaliitto laatii kokonaismaakuntakaavan tarkistusta nimel lä Pohjois-Karjalan maakuntakaava Kaavaluonnos on valmistunut. Maa kun ta liit to pyytää Joensuun kau pun gin lausuntoa maakuntakaavan luonnok ses ta mennessä. Maakuntakaavan on tarkoitus valmistua pää tettä väk si kesällä Ennen pää tök sen te koa kaava tulee olemaan vielä eh do tukse na nähtävillä, to den nä köi ses ti alkuvuodesta Lausuntopyyntöaineisto on saatavilla internetissä osoitteessa Olennaisimmat osat ai neistoa ovat tässä vaiheessa maakuntakaavakarttaluonnos ja luonnos merkinnöistä ja määräyksistä. Kaavaselostusluonnos kuvaa ja perustelee luonnoksen rat kai suja. Kaavaselostuksen liitteistä voi tarkistaa täsmällisemmin yksittäisiä kaa va merkin tö jä, alueita ja kohteita. Lisäksi saatavilla on kaavaan liittyvä runsas sel vi tys aineis to. Joensuun kaupunginhallitus on antanut lausunnon maakuntakaava 2040 ta voitteis ta ( 397). Lausunnossa on todettu Joensuun keskeisestä kau pun kiseu dus ta mm. seuraavaa: "Valitut teemat vastaavat todellisia tarpeita ja ovat linjas sa Joensuun seudun yleis kaa va 2020:ssä tehtyjen ratkaisujen kanssa. Olen naista on turvata kau pun ki seu dun kehittyminen kuntien ja niiden asukkaiden kan nal ta ta lou del li ses ti, kes tä vään kehitykseen ja öljyvapaan maakunnan tavoitteisiin suunna ten ja siten, et tä hyödynnetään olemassa olevia palveluiden, liikenteen ja tek niikan ver kos to ja. Tiiviin kaupunkirakenteen kasvattaminen sormimaisina nau hoi na jo ole mas sa oleviin pääsuuntiin on kestävä ratkaisu ja mahdollistaa pit kä jän tei sen, pouk koi le mat to man kehittämisen ja seudun asukkaiden hy vän arjen." Koko lausun to on luettavissa oheisaineistona luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. Kontiolahden kunta laatii samaan aikaan koko aluettaan koskevaa stra te gi sta yleis kaa vaa. Joensuun kaupunkiseudun kannalta näissä kaavoissa käsitellään osin sa mo ja asioita. Molemmat kaavat ovat merkityksellisiä Joensuun kau pun kiseu dun tulevaisuuden kannalta. Kontiolahden strateginen yleiskaava tulee päätet tä väk si jo vuonna 2019 eli selvästi ennen maakuntakaava 2040:tä. Näin ollen laa dit ta va na oleva maakuntakaava 2040 ei ohjaa sen laatimista oikeudellisesti sito vas ti. Joensuun kaupunginhallitus on antanut lausunnon Kontiolahden stra tegi sen yleiskaavan luonnoksesta ( 470). Lausunto on luettavissa Joensuun verkkosivuilla. Lausunnon valmistelussa on verrattu maakuntakaavaluonnoksen sisältöä voimas sa olevaan maakuntakaavaan, Joensuun seudun yleiskaava 202:een ja Kontio lah den strategisen yleiskaavan luonnokseen. Näiden kaavojen aineistot ovat löy det tä vis sä internetistä maakuntaliiton sivuilta Joensuun sivuilta ja Kontiolahden sivuilta

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Lausunto: Maakuntakaavaluonnos perustuu väestötavoitteeseen, jonka mukaan Pohjois-Kar ja lan väkiluku olisi vuonna 2040 noin asukasta. Väkiluku vä he ni si si ten noin 4000 asukkaalla. Joensuun seutukunnan väestötavoite on noin asukasta vuonna Kasvua nykyiseen on noin 2000 asukasta. Joensuun kau pun gin oma väestöennuste yltää vuoteen 2037 saakka, jolloin kau pungin vä ki lu ku olisi noin asukasta. Kasvua vuodesta 2018 olisi reilut 3000 asu kas ta. Joensuun sisällä väestönkehitys eriytyy niin, että kasvu kohdistuu kan ta kau punki-rei jo la-niit ty lah ti -alueelle. Eriytymistä tapahtuu myös Joensuun seu tu kunnan si säl lä: kasvu kohdistuu Joensuun, Kontiolahden ja Liperin keskeisiin osiin, mis sä vä ki lu ku kasvaa selväsi enemmän kuin seutukunnan alueelle ennakoitu 2000 asuk kaan ja Joensuuhun ennakoitu 3000 asukkaan kasvu. Joensuun keskeinen ja kasvava toiminnallinen kaupunkiseutu koostuu Joensuun kau pun gin ja Kontiolahden ja Liperin kuntien keskeisistä osista. Tärkein työs säkäyn ti- ja asioin ti alue on jotakuinkin Joensuun seudun joukkoliikenteen A- ja B-vyö hyk kei den kattama alue eli karkeasti Liperin, Kontiolahden ja Ham mas lahden kir kon ky lien muodostaman kehän sisälle jäävä alue. Tällä alueella on ratkais ta va na kas vuun liit tyviä merkittäviä maankäytön, liikenteen, palveluiden ja elin kei no- ja työ paik ka toi min to jen järjestämisen kysymyksiä. Kysymykset ja ratkai sut ovat vai ku tuk sil taan ylikunnallisia näiden kolmen kunnan alueella. Keskeisen kaupunkiseudun alueella tehtävät ratkaisut ovat Joensuun kaupungin kan nal ta merkityksellisimpiä. Alueilla, joissa väestökehitys on tasaista tai taantu vaa, ei maakuntakaava tuo mukanaan merkittäviä muutoksia nykyiseen ti lantee seen. Taajama-alueiden maapinta-alan tarpeeseen vaikuttavat väestönkasvun lisäksi asuk kai den asu mis ta pa va lin nat tulevaisuudessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, et tä kes kus ta mai sen asumisen kysyntä kasvaa, mutta ihmisten valinnat tulevina vuosi kym me ni nä eivät todellakaan ole tiedossa. Todennäköisesti kau pun ki mais ten aluei den asukasmäärä kasvaa nopeammin kuin muiden alueiden. Joen suun väes tön kas vu on painottunut 2010-luvulla keskustamaisiin kaupunginosiin (keskus ta, Niinivaara, Penttilä) ja kantakaupungin pientalo-alueille. Keskeisen kaupunkiseudun alueellakaan ei tarvita kovin suuria maa-alueita yhdys kun ta ra ken ta mi seen. Vertailuna yllä mainituille väestömuutosluvuille voi mai ni ta, että Joensuussa pientalovaltaisen Hu kan hau dan asukasluku on tällä het kel lä noin 3850 asukasta ja sen pinta-ala on noin 260 ha. Kerrostalovaltaisella alu eel la Joensuun keskustassa asuu ihmistä vielä pienemmällä alueella (noin 220 ha) eikä silti puhuta Suomenkaan mittakaavassa kovin tiiviistä kes kusta-alu ees ta. Nyt käynnissä oleva kehitys näyttäisi vievän kohti maapinta-alaa sääs tä väm pää yhdyskuntarakennetta. Kontiolahden strategisen yleiskaavan luonnos suuntaa Kontiolahden kunnan kas vun Leh mo-uu ro-kon tio nie mi -Kontiolahti -käytävälle ja Onttola-Pilkko -suun taan.tämä ratkaisu hyödyntää jo olemassa olevaa pal ve lu ra ken net ta, liiken ne verk koa, teknisiä verkkoja, joukkoliikennepalveluita ja ylipäätään jo teh ty-

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus jä in ves toin te ja. Se vastaa todelliseen kysyntään, on maakuntakaavalle hy väksyt ty jen tavoitteiden mukainen ja vastaa pitkälle Joensuun seudun yleiskaava 2020 sisältöä. Maakuntakaavan luonnos on pääosin samansisältöinen, mutta poik keaa siitä kahdessa keskeisessä kohdassa eli Jaamankankaalla Lehmon erita so liit ty män länsipuolella ja Uurossa. Kontiolahden yleiskaavaluonnoksessaan esittämä malli Joensuu - Lehmo - Kontio lah ti -välin kasvun suuntaamisesta selvemmin nauhamaiseksi käytäväksi on kan na tet ta va. Uuron asemaa voi sijaintinsa puolesta hyvin vahvistaa. Yh dys kunta ra ken teen laajentaminen Jaamankankaalle länteen on syytä merkitä tois si jaise na kasvusuuntana. Kontiolahti on esittänyt tämän kasvusuuntanuolena yleiskaa va luon nok ses sa. Toi nen vaihtoehto on esittää alue reservialueena ja kirjata mää räyk siin toteutuksen ajoit tu mi nen muiden alueiden toteuttamisen jälkeen. Joen suun on esittänyt Kon tio lah del le seuraavaa kirjausta Jaamankankaan laa jene mis suun nan osalta: "Taa ja ma toi min to jen laajenemissuunta tiivistettävien taaja mien pääosan to teut ta mi sen jäl keen". Joensuun kantakaupungin lähiympäristössä maakuntakaavaluonnoksessa esi tetään kolmen aiemmin reservialueeksi merkityn alueen ottamista yh dys kun ta raken ta mi seen. Iiksenvaara ja Mulo on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A).Lentokentän ja valtatie 9 välinen alue on merkitty kokonaisuudessaan työpaik ka-alu eek si (TP). Reservialue- tai kasvusuuntamerkintä olisi myös mah dol linen, koska ei ole yksiselitteisen selvää, että kaupunkiseudun kasvu edellyttää näi den alueiden käyttöönottoa maakuntakaavan tavoitevuoteen 2040 men nessä. Luon nok sen mukainen esittämistapa voidaan kuitenkin hyväksyä. Papinkankaan työpaikka-alueen pohjoisosa on esitetty maa kun ta kaa va luon nokses sa ja voimassa olevassa maakuntakaavassa teollisuusalueena (T). Kau pun kiseu dul la ei ole yhtään muuta T-merkinnällä osoitettua aluetta. Muut tuo tan nol lisen toiminnan alueet on merkitty työpaikka-alueen merkinnällä TP. TP-mer kin tä mah dol lis taa laajemman kirjon erilaisia tuotannollisia toimintoja eikä estä teollis ta toimintaa. Alueelle jo laadittu asemakaava on sisällöltään TP-mer kin tää vas taa va. Papinkankaan T-alue esitetään muutettavaksi TP-alueeksi. Kaupan sijoittumista ohjaavat merkinnät ovat säilyneet ennallaan maa kun ta kaava luon nok ses sa Joensuun osalta. Kaupan osalta on nyt menossa uu den lai nen mur ros, jossa keskeisin muutostekijä näyttää olevan verkkokauppa. Osit tain muu tok set liittynevät myös kaupan aukiolojen vapautumiseen ja ihmisten muuttu nei siin asuinpaikkavalintoihin. Joka tapauksessa aiemmin vallalla ollut tren di suu ris ta kaupan yksiköistä keskustojen ulkopuolella on selvästi kat ken nut. Joensuus sa tämä näkyy siinä, että Pyhäselän kunnan aikanaan Reijolaan kaa voit ta ma kau pan suuryksikkö ei ole toteutunut, ja Karsikon yksikön to teu tu mi nen on siirty nyt koko ajan myöhemmäksi. Samalla kun kaupan suuryksikön kokoraja on maankäyttö- ja rakennuslaissa nous sut 4000 kerrosneliömetriin ja Reijola on merkitty maakuntakaavassa ca-mer kin näl lä (alakeskus tai paikalliskeskus), on tarkoituksenmukaista luopua Rei jo las sa km-merkinnästä. Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa Rei jo laan voi daan toteuttaa eteläistä kantakaupunkia laajasti palvelevia kaupan yk si köi tä il man km- merkintää. Hyvänä esimerkkinä alakeskukselle realistisesta ja ta voitel ta vas ta kehityksestä ovat Ylämyllyllä tehdyt kaupan investoinnit. Rei jo lan

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus ase ma kaa vo ja tultaneen uudistamaan 2020-luvulla niin, että osa aivan yti mes sä si jait se vis ta kaupan ja työpaikkojen alueista muutetaan asumiskäyttöön. Yksittäisenä kaupan kohteisiin liittyvänä asiana olisi Pilkon km-alueen mi toi tuslu vus sa oleva pilkkuvirhe korjattava (p.o k-m 2, Merkinnät ja määräykset, si vu 7). Liikenteeseen liittyvät linjaukset vastaavat hyvin kaupungin tavoitteita. Saa vutet ta vuus saa riittävän huomion valtateitä, rautateitä, vesiväyliä, len to lii ken nettä ja liikenne- ja kehittämiskäytäviä koskevilla merkinnöillä. Rajan suunnan yhteyk sien tulevaisuudesta on huolehdittava, vaikka tällä hetkellä eletäänkin suvan to vai het ta. Rajan läheisyys ja rajan kautta avautuvat mahdollisuudet ovat sel lai nen tekijä, joka tekee Joensuun seudusta ja Pohjois-Karjalasta si jain nil taan eri tyi sen. Kehittämisen kohdealueiden ja keskustatoimintojen aluei den merkinnöissä noste taan esiin useissa kohdissa jalankulku, pyöräily ja jouk ko lii ken ne, mikä on hy vä asia sinänsä. Näidenkään alueiden osalta ei pidä kuitenkaan unoh taa hen ki lö auto lii ken net tä. Hyvä muotoilu saavutettavuudesta voisi olla esi mer kik si "Tulee huo leh tia alueen saavutettavuudesta kaikilla lii ken ne muo doil la." joukkoliikenteen toi mi vuu den ja tiiviin maankäytön välinen kytkös on tar peen tuoda erikseen esille. Hyvään palvelutasoon riittävä vuorotarjonta voidaan saada aikaan vain alueilla, joilla asuntojen ja työ- ja opiskelupaikkojen tiheys on korkea. Mulon-Niittylahden alueelle on esitetty Karjalan radan kanssa risteäviä yh teyk siä (jouk ko lii ken teen kehittämiskäytävä, viheryhteystarve). Vaikka näitä mer kin tö jä ei ole tarkoitettukaan luettaviksi niin, että niiden sijainti olisi tarkka, olisi ne syytä sijoittaa kuitenkin toisin. Nyt merkinnöistä syntyy helposti sellainen kä si tys, et tä rata ylitettäisiin tai alitettaisiin nykyisten yhteyksien lisäksi kahdessa uu dessa paikassa. Realismia on, että yhteydet tulevat käyttämään jo ra ken net tu ja radan ylittäviä siltoja. Muuhun tuskin on varaa. Hammaslahden ampumarata entisen kaivoksen tuntumassa on merkitty maakun ta kaa va luon nok seen seudullisena ampumaratana. Alue on tähän käyttöön riit tä vän soveltuva, vaikka sinne tuskin voidaankaan sijoittaa kaikkien am pu mala jien suorituspaikkoja. Muiden kaavoitettujen taajamien alueiden ja niiden ympäristöjen muutokset ja muu tos tar peet ovat pieniä. Kaupunki on parhaillaan uudistamassa Enon, Ui mahar jun, Ukkolan, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran asemakaavoja. Heinävaaran ase ma kaa va on vasta uudistettu. Näiden taajamien maankäytön ratkaisut voidaan tehdä hyvin asemakaavatasolla. Kulttuuriympäristöihin, rakennussuojeluun, maisemiin ja luonnonsuojeluun liitty vis sä merkinnöissä ei näyttäisi olevan suuria muutoksia aiempaan. Näitä asioita koskevia kohde- ja aluemerkintöjä on kuitenkin niin paljon, että ne olisi syytä käy dä erillisessä neuvottelussa tai työpajapäivässä läpi maakuntakaavan suunnit te li joi den kanssa.yksittäisenä kohteena voisi muuttaa Marjalan bunk ke ri museon so ta his to rial li sek si kohteeksi (ma/s), kun se on luonnoksessa esitetty merkit tä vä nä ra ken net tu na kulttuuriympäristönä (ma/k). Kyse on Salpalinjan lin noit-

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus tees ta. Kiih te lys vaa ran kirkon palon vuoksi rakennusta koskeva ra ken nus suo jelu koh de mer kin tä pitää poistaa, mutta kirkon alueen ma/k -merkintä on syy tä säi lyt tää oh jaa mas sa alueen tulevaa suunnittelua ja rakentamista. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Kaupunkiympäristöjohtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle edellä kirjoitetun lausunnon Poh jois-kar jalan maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Oheismateriaalina lausuntopyyntö ja kaupunginhallituksen päätös Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle edellä kirjoitetun lausunnon Pohjois-Kar ja lan maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Maakuntahallitus

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelman seuranta KH Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin turvallisuussuunnitelman "Turvallista elä mää Joensuussa" Turvallisuussuunnitelma on esityslistan oheisma te ri aa li na. Kaupungin turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä kartoitti tur val lisuus suun ni tel man toimenpideohjelmien toteutumista ensimmäisen kerran vuoden 2017 lopussa. Nyt kaupungin Konsernipalvelut on koonnut turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seu ran ta ryh män päätöksen mukaisesti turvallisuussuunnitelman toi men pi de ohjel mien toteutumista koskevan raportin vuodelta Toimenpideohjelmien seurantaa koskevan yhteenvedon liite ja Joensuun kaupun gin turvallisuussuunnitelma ovat luettavissa sähköisen kokouksen puolella. Kaupungin turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmään kuuluvat kanslia pääl lik kö Jari Horttanainen (puheenjohtaja), suunnittelija Kirsi Asikainen, nuori so joh ta ja Jouni Erola, kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen, kansliasihteeri Pert ti Virolainen (sihteeri), ylikomisario Vesa Kostamo, palopäällikkö Lari Park kinen, turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen (Siun sote), monikulttuurisuustyön koor di naat to ri Ville Elonheimo (P-K:n Sosiaaliturvayhdistys ry), hallintojohtaja Tuo mo Meriläinen (Itä-Suomen yliopisto) ja hallinto- ja talousjohtaja Susanna Ro sell (Karelia-ammattikorkeakoulu). Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelman uudistaminen aloitetaan tämän vuo den helmikuussa. Tässä työssä arvioidaan turvallisuusympäristössä ta pah tunei ta ja näkyviä muutoksia, määritellään keskeiset tämän hetkiset riskit ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet. Valmistelija: kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi kaupungin turvallisuussuunnitelman toimenpideohjelmien seuran taa koskevan yhteenvedon. Merkittiin tiedoksi. Liitteet 1 Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelman toimenpideohjelman seuranta 2018

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Matti Kostamon eropyyntö rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsenyydestä 3817/ /2019 KH Matti Kostamo on pyytänyt kaupungille lähettämällään säh kö pos tivies til lä henkilökohtaisista syistä johtuen eroa rakennus- ja ym pä ris tö lau ta kunnan varajäsenyydestä. Kostamo on Kari Savolaisen varajäsen. Kuntalain 70 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syys tä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Joensuun kaupungin hallintosäännön 22 :n 1 momentin mukaan kau pun gin valtuus to valitsee rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsenet ja heidän va ra jä senen sä. Valmistelija: kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Matti Kostamolle eron rakennus- ja ympäristölautakunnan va ra jä senyy des tä sekä valita rakennus- ja ympäristölautakuntaan uuden varajäsenen (Kari Savolaisen va ra jä sen) Kostamon tilalle. Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Kaupunginvaltuusto

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muiden valtuustoaloite Saimaan järvimatkailun kehittämisestä Joensuussa 3175/14.02/2018 KV KRAKLK Valtuutettu Jussi Wihonen jätti kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen Saimaan järvimatkailun kehittämisestä Joensuussa. Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Sampsa Jääskeläinen, Petteri Tahvanainen, Eero Bogdanoff, Krista Mikkonen, Osmo Kokko, Hanna Susitaival, Marjatta Räty, Mika Piironen, Antti Kainulainen, Anne Mikkola ja yksi, jonka allekirjoituksesta ei saatu selvää. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti siirtää asian kaupunkirakennelautakunnan valmis tel ta vak si. Jussi Wihonen ja muut allekirjoittaneet ovat esittäneet, että Joensuun kaupunki to teut tai si kumppanuushankkeena polttoainejakelun joko Enossa tai Ui ma harjus sa, niin että se palvelisi järvimatkailijoita, veneilijöitä ja paikallisia asukkaita Liek san mallin mukaisesti. Vuonna 2015 Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy:n tilauksesta valmistui Pie lisen veneilyalueen palveluselvitys. Selvityksessä kartoitettiin veneilyyn liittyvien pal ve lui den tilaa, tarkasteltiin veneilypalveluiden toimintamalleja ja jär jes tel miä se kä esitettiin niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Etenkin polttoaineen saa tavuus koettiin selvityksessä Pielisellä ongelmana. Selvityksen valmistuessa sijaitsi Pielisen veneilyalueen ainoa varsinainen ve neiden polttoaineenjakelupiste Joensuun Hasanniemessä. Muut alueen polt to aineen ja ke lu pis teet sijaitsivat huoltoasemien yhteydessä vaihtelevan pituisilla etäi syyk sil lä venesatamista tai laitureista. Joensuussa tällaisia jakelupisteitä ovat Siih ta lan ABC ase ma alle 150 metriä laiturilta ja Uimaharjun Teboil noin 1,1 ki lomet rin pääs sä sa ta ma lai tu ris ta. Pielinen muodostaa yhtenäisen veneilyalueen, jonka alueella on neljä kaupunkia tai kuntaa. Veneilyaluetta tulisi selvityksen mukaan kehittää kokonaisuutena ja sel vi tyk ses sä esitettiin, että kehitettävät kohteet tulisi valita siten, että pal ve luver kos tos ta tulee mahdollisimman kattava. Kohteen sopivuus riippuu olemassa ole vien laitureiden ja kunnallistekniikan lisäksi myös sopivan toi min nan har joit tajan löytämisestä palvelun tuottamiseen. Pielisen voidaan matkaetäisyyksien perus teel la ajatella jakautuvan 2-3 alueeseen, joissa jokaisessa olisi tavoitteena polt to ai neen saatavuus yhdessä kohteessa.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Selvityksen mukaan matkaveneen tyypillinen toimintasäde on arviolta noin mpk ( km). Matkaa Hasaniemestä Kolille on 56 mpk (104 km) ja Liek saan 66 mpk (123 km). Selvityksen valmistumisen jälkeen on toteutettu Lieksan satamaan, Kolille ja Nur mek seen Bomban satamaan jakelupisteet, joiden operoinnista vastaa Pohjois-Kar ja lan Osuuskauppa. Nämä uudet jakeluasemat parantavat jo mer kit täväs ti venematkailun mahdollisuuksia Pielisen alueella. Mikäli näiden täy den nysten jälkeen polttoainejakeluverkosto koetaan vielä puutteelliseksi, on Joensuun kau pun ki valmis selvittämään polttoaineenjakelupisteen sijaintia Uimaharjun Sai maan Satamat Oy:lle vuokratun satama-alueen yhteyteen. Kaupungin toi mi alaan ei kuulu polttoaineenjakelu, mutta kaupunki voi vuokrata so pi van alueen yri tys toi min taa varten, mikäli kiinnostunut yrittäjä löytyy. Ja kelu pis teen to teut ta mi nen tulee tehdä yritysvetoisesti. Olennaista polt to ai ne ja kelun järjestämisessä on toiminnan kannattavuuden turvaaminen. Koska uudet tank kaus pis teet valmistuivat vasta veneilykauden lopussa, on vielä vaikeaa arvioi da riittävätkö ne tyydyttämään kysynnän ja mikä jo parantuneen tilanteen vai ku tus on Pielisen järvimatkailuun. Asiaa voidaan varmasti arvioida kesän 2019 ko ke mus ten jälkeen. Kaupunkiympäristöjohtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa edellä kirjoitetun vastauksen Jussi Wihosen ynnä muiden val tuus to aloit teeseen Saimaan järvimatkailun kehittämisestä Joensuussa. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muiden valtuus to aloit tee seen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muiden valtuustoaloite Saimaan järvimatkailun kehittämisestä Joensuussa Jakelu Kaupunginvaltuusto

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH Pöytäkirjat: Kaupunkirakennelautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta Viranhaltijapäätökset: Kaupunginjohtaja Tilakeskuksen johtaja Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Tiedoksi saatettavia asioita KH Pohjois-Karjalan työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukunnan nimittäminen Nimittämispäätös oheismateriaalina. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista KH Tapahtumat ja tilaisuudet 1. Hiilineutraali liikenne Joensuuhun - sanoista tekoihin -seminaari maa nantai na klo Joensuun Tiedepuistolla. 2. Asiakaskeskeinen ja avoin maakunta -tilaisuus torstaina klo Pohjois-Karjalan maakuntaliiiton Maakuntasalissa. Tilaisuuden oh jelma oheismateriaalina. 3. Vuoden 2018 kutsuntojen palautetilaisuus tiistaina klo Pohjois-Karjalan aluetoimiston kokoustilassa, os. Torikatu 36 B. Vieraanvaraisuuden osoittamiset 4. Joensuun kaupunki vieraanvaraisuuden osoituksena järjestää Northern Poten tial in Barents Region -verkostoitumistapahtuman yhteydessä kau pungin vastaanoton n. 100 henkilölle teemalla "Barents Feast" torstaina klo kaupungintalon hallintokerroksissa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet tiedokseen ja päättää edus tajis ta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi seuraavat edustajat: 1. Juha Mustonen/Seppo Eskelinen ja Heli Hjälm 3. Hannes Rossi, Eila Heinonen ja Jari Horttanainen tai hänen määräämänsä 4. Siiretään hallituksen kokoukseen

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätök siin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU (klo ) Postiosoite: PL 59, JOENSUU Sähköposti: kirjaamo@joensuu.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirjaon nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to dis tuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös säh kö pos ti vies ti nä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ranomai sen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir ja ote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to dis tuk seen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.