Esiopetustyöryhmä. Loppuraportti. Hämeenkyrön kunta

Transkriptio

1 Esiopetustyöryhmä Loppuraportti Hämeenkyrön kunta

2 2 SISÄLLYS 1. ESIOPETUSTYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ LÄHTÖTILANNE Taustaa Hämeenkyrön lähtötilanne ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT Nykymalli; esiopetus perusopetuksen järjestämää ja sitä täydentävä päivähoito varhaiskasvatuksen järjestämää toimintaa Vakamalli; esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito kokonaan varhaiskasvatuksen järjestämää Kerhomalli; esiopetus ja sitä täydentävä aamu- ja iltapäivätoiminta kokonaan perusopetuksen järjestämää Ostopalvelu; esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito yksityisen toimijan tuottamana ostopalveluna KYSELYT Kysely huoltajille Kysely esiopetusryhmien työntekijöille ja esimiehille JÄRJESTÄMISVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS PALVELUSSUHTEISIIN SEKÄ SOVELLETTAVAAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Mira Hirvonen-Ylinen TYÖRYHMÄN ESITYS...11

3 3 ESIOPETUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. ESIOPETUSTYÖRYHMÄ Sivistyslautakunta päätti ( ) perustaa työryhmän selvittämään vaihtoehtoja esiopetuksen järjestämiseen Hämeenkyrössä. Työryhmän jäseniksi lautakunta valitsi Mirka Löfin ja Päivi Arheniuksen. Sivistysjohtaja nimesi työryhmään 4 viranhaltijaa ( ): rehtori Riikka Sirkan, varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Ojasen, koordinoiva erityisopettaja Tuija Hyppösen sekä varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vullin. Työryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Riikka Sirkan ja sihteeriksi Tuija Hyppösen (työryhmän kokous ). 2. TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ Sivistyslautakunta asettaa työryhmän tehtäväksi selvittää erilaisten esiopetusjärjestämisvaihtoehtojen kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnit Hämeenkyrön kunnassa ja laatia selvityksestä väliraportti lokakuun 2018 loppuun mennessä ja loppuraportti tammikuun 2019 loppuun mennessä. Työryhmä ottaa selvitystyössään huomioon esiopetuspalvelujen mahdollisen hankkimisen yksityiseltä tuottajalta (Kyröskosken alueen varhaiskasvatuspalvelujen siirtyminen palvelusetelipalveluksi), mahdollisen esiopetuksen laajenemisen kaksivuotiseksi sekä uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustason nostamisen vuoteen 2030 mennessä (siv.ltk ). Työryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa syksyn 2018 aikana. Lisäksi aineistoa työstettiin sähköisesti. Kokouksissa kartoitettiin Hämeenkyrön kunnassa järjestettävän esiopetuksen historiaa ja nykytilannetta sekä keskusteltiin erilaisista vaihtoehtoisista järjestämismalleista. Työryhmä päätyi selvittämään neljän esiopetusjärjestämismallin kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnit Hämeenkyrön kunnassa. Arvioinnin tueksi toteutettiin esiopetusryhmien työntekijöille ja esimiehille suunnattu esiopetuksen nykyistä järjestämistä koskeva kysely sekä nykyisten esioppilaiden ja ensimmäisen luokan oppilaiden huoltajille suunnattu Wilma-kysely. Lisäksi selvitystyön aineistona käytettiin esiopettajien työryhmälle osoittamaa muistiota, henkilöstökustannusvertailua, asiantuntijoiden kannanottoja (OKM, Kuntaliitto, AVI) sekä Tampereen kaupunkiseudun esiopetuksen järjestämistavat -seutuvertailua. Raportin osana on Hämeenkyrön kunnan henkilöstö- ja hallintopäällikön laatima yleisarvio eri järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksista palvelussuhteisiin ja sovellettavaan virka- ja työehtosopimukseen. Em. kyselyt sekä eri mallien kustannusten ja vaikutusten arvioinnit ovat raportin oheismateriaalina. Työryhmä laati väliraportin LÄHTÖTILANNE 3.1. Taustaa Perusopetuslain (26 a /2014) mukaan lasten tulee vuotta ennen oppivelvollisuutensa alkamista osallistua esiopetukseen tai esiopetuksen tavoitteet täyttävään muuhun toimintaan. Esiopetuksen uuden opetussuunnitelman ( ) mukaan tavoitteena on kehittää esiopetusta laadukkaana, lasten kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista tukevana sekä lasten tasavertaiset edellytykset turvaavana toimintana. Esiopetuksen järjestämisestä vastaa kunta. Kunta voi itse päättää esiopetustoiminnan järjestämisestä koulussa, päivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa

4 4 tai sen mahdollisesta hankkimisesta julkiselta tai yksityiseltä tuottajalta. Suomen Kuntaliitto ry:n mukaan esiopetusta toteutetaan n. 75 % varhaiskasvatuksen järjestämänä ja n. 25 % koulun järjestämänä. Varhaiskasvatuslain 11 a :n mukaan varhaiskasvatusta on järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Lapsella on oikeus esiopetuksen lisäksi saada varhaiskasvatuslain mukaista osaaikaista varhaiskasvatusta, mikäli perheen molemmat vanhemmat ovat työssä tai opiskelevat tai mikäli katsotaan, että lapsen kasvu ja kehitys sitä tarvitsee. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää varhaiskasvatuspalveluita (PoL 6 ). Esioppilaille voi järjestää myös kerhotoimintaa, mutta perheillä on oikeus saada lapselleen myös varhaiskasvatusta, jos he sitä lapselleen hakevat (Suomen Kuntaliitto ry.) Hämeenkyrön lähtötilanne Hämeenkyrössä esiopetus järjestetään lähikoulujen yhteydessä kiinteänä osana perusopetusta, esioppilaat ovat koulujen oppilaita ja esiopetuksen järjestämisestä vastaavat lähikoulujen rehtorit. Esiluokan opettajien lähiesimies on perusopetuksen rehtori ja esiopettajiin sovelletaan kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES). Esiopetus, luokkien alkuopetus sekä erityisopetus toimivat joustavasti niin, että jokainen oppilas voi edetä oman kehitysasteen mukaisesti saaden samalla tarvittavan tuen ja kynnys siirtyä esiopetuksesta lähikoulun ensimmäiselle luokalle on matala. Esiopetuksessa noudatetaan esiopetussuunnitelmaa sekä lähikoulun lukuvuosisuunnitelmaa. Esiopetusryhmissä sovelletaan opetusministeriön suositusta esiopetusryhmän koosta, jonka mukaan yhden opettajan esiopetusryhmässä saa pääsääntöisesti olla enintään 13 lasta tai 20 lasta, jos ryhmässä on toinen koulutettu aikuinen. Esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus (esiopetusajan ulkopuolinen aamu- ja iltapäivähoito) toteutetaan esiopetuksen toimipisteessä kokonaan varhaiskasvatuksen henkilöstöllä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisena toimintana. Esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa sovelletaan henkilökunnan ja lasten osalta suhdelukua 1/8. Kyröskosken alueen varhaiskasvatuspalvelut ovat tulevaisuudessa siirtymässä palvelusetelipalveluksi, jolloin myös esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus siirtyy palvelusetelillä tuotettavaksi. 4. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT Työryhmä päätyi selvittämään neljän erilaisen esiopetuksen järjestämismallin kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnit Hämeenkyrön kunnassa. Mallien vaikutuksia tarkasteltiin lasten, huoltajien, henkilöstön sekä talouden näkökulmasta. Vaihtoehdoista kolme ensimmäistä: nykymalli, vakamalli ja kerhomalli, nousivat laajempaan tarkasteluun. Neljännen mallin, yksityiseltä tuottajalta ostopalveluna hankittavan palvelun, työryhmä totesi yksimielisesti olevan muita vaihtoehtoja täydentävä malli. Mallien kustannusarviot ja vaikutusten ennakkoarviointi ovat raportin oheismateriaalina. 4.1 Nykymalli; esiopetus perusopetuksen järjestämää ja sitä täydentävä päivähoito varhaiskasvatuksen järjestämää toimintaa Malli on ollut Hämeenkyrössä käytössä useita vuosia. Sivistyslautakunta päätti keväällä 2013 esiopetuksen ja perusopetuksen hallinnollisesta yhdistämisestä alkaen ( ). Tällä päätöksellä esiopettajat siirtyivät rehtorien alaisuuteen. Vuonna 2015 kunnanhallitus perusti kahdeksan esiluokanopettajan virkaa ( ) sekä vuonna 2016 esi- ja alkuopetuksen erityisopettajan viran ( ). Virka- ja työehtosopimuksen mukaan esiopettajien

5 5 opetusvelvollisuus on 23 tuntia / vko. Kunta tarjoaa esiopetusta vähintään 700 tuntia vuodessa, tuntia/vko/oppilas. Hämeenkyrössä esiopetusta annetaan 20 h/vko/oppilas (lv ). Nykymallin vahvuuksia ovat erityisesti kunnallisesti yhtenäisen esiopetuksen pitkäjänteinen kehittäminen osana koulua, oppilaan yhtenäinen tuttu koulupolku ja joustava siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen, tiivis yhteistyö alkuopetuksen ja muun koulun toiminnan kanssa sekä vahvat tuen resurssit. Esioppilaat ovat koulun oppilaita, esiopetus on kiinteä osa koulua ja esioppilaat osallistuvat kaikkeen koulun toimintaan. Esiopetuksen ryhmäkoko lv on ka 16,5 opp. / 2-3 aikuista (esiopettaja ja 1-2 ohjaajaa, ryhmäkoon keskiarvo sisältää pienryhmän). Esi- ja alkuopetuksessa on käytössä myös joustavat, vuosiluokkiin sitomattomat ryhmittelyt ja luokaton pajatoiminta, koko koulun yhteiset teemapäivät sekä kummioppilastoiminta. Koulun erityisopettaja vastaa esioppilaiden tuesta, esioppilaat kuuluvat kolmiportaisen tuen piiriin (aloitettu v. 2011). Tuki jatkuu joustavasti esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle, kunnassa on mahdollista saada myös vahvaa erityistä tukea pienryhmässä. Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksessa noudatetaan vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa (VSOP) pienryhmässä. Lapsi etenee oman taitotasonsa mukaan jatkaen seuraavana lukuvuotena siitä, mihin on edellisenä lukuvuotena päässyt. Oppimiselle annetaan aikaa ja tavoitteena on säilyttää oppimisen ilo oikein asetetuilla tavoitteilla. Lapsella on mahdollisuus olla vähintään kaksi vuotta saman erityisopettajan ohjauksessa. Tällöin yhteistyö huoltajien ja lapsen kuntouttajien kanssa on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. VSOP mahdollistaa lasten kehitystasoerojen ja herkkyyskausien huomioimisen yksilöllisesti. VSOP:aa noudattavat lapset jatkavat esiopetuksesta 1.luokalle eikä mahdollista koululykkäystä tarvitse tehdä. Esiopetuksen oppilashuolto järjestetään yhdessä sijaintikoulun kanssa. Wilmaa käytetään viestinnän välineenä esiopetuksesta alkaen koko koulupolun ajan. Esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus järjestetään kokonaan varhaiskasvatuksen toimesta. Varhaiskasvatus ja esiopetus toimivat yhteistyössä. Esiopetusryhmien avustava henkilökunta on osassa kunnan yksiköistä varhaiskasvatuksen päivähoitajia (2,5), jotka jatkavat esiopetusajan lisäksi osapäivähoitoa tarvitsevien esiopetusikäisten lasten ryhmissä myös aamu- ja iltapäivähoidossa. Lisäksi aamu- ja iltapäiväryhmissä toimii 7 päivähoitajaa, joilla esiopetusaika on ns. täytetunteja. Osassa esiopetusryhmiä avustava henkilökunta koostuu koulunkäynninohjaajista (2), jolloin näiden ryhmien esiopetusta avustava henkilöstö vaihtuu lapsen esiopetuksen ja esiopetusta täydentävän päivähoidon välillä. Tieto lapsen aamupäivästä ei aina kulje iltapäivän henkilökunnalle tai huoltajalle. Osassa yksiköistä koetaan yhteistyön varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä olevan vähäistä ja tiedonkulun puutteellista. Vuorohoito on järjestetty Kirkonkylän päiväkodissa. Vuorohoitoa tarvitseville esikoululaisille pyritään osoittamaan esiopetuspaikka Kirkonkylän koulusta, tarvittaessa kunta järjestää esioppilaan kuljetuksen esiopetuksesta vuorohoitoon. Nivelvaihe muodostuu nykymallissa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen väliin. Nykymallin haasteina ovat mallin kustannukset ja henkilöstöresurssin osin epätaloudellinen kohdentaminen ( täytetunnit ), varhaiskasvatuksen opettajien lisärekrytointitarve sekä osassa yksiköissä osittaiset tiedonkulun ongelmat esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välillä. Malli edellyttää varhaiskasvatuslain mukaisesti 5-6 varhaiskasvatuksen opettajan lisärekrytointia nykyisten lastenhoitajien tilalle esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen opettajien määrä lisäys voidaan tehdä vähentämällä määräaikaisia varhaiskasvatuksen lastenhoitajien työsuhteita. Mallin henkilöstökustannukset ovat n e. Kustannukset sisältävät mallin käytöstä aiheutuvat välilliset kustannukset, varhaiskasvatuksen henkilöstön esiopetusajan täytetunnit, yht. n e sekä täydentävän varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen saattamisen lain edellyttämälle tasolle n e. Malli on mahdollista toteuttaa taloudellisemmin yhteisillä työntekijöillä (joka ryhmässä yksi päivähoitaja), jotka toimivat esiopetusajan esiopetusta avustavana henkilökuntana sekä esiopetusajan ulkopuolella täydentävässä päivähoidossa (ap-/ip-hoito). Täydentävään varhaiskasvatukseen tarvitaan lisäksi 5 työntekijää. Tämän vaihtoehtoisen toteuttamistavan henkilöstökustannukset ovat n e.

6 6 Pohdittavana mallin nivoutuminen mahdolliseen 5-vuotiaiden esiopetukseen, mahdollisesti toteutettavissa osana varhaiskasvatusta. 4.2 Vakamalli; esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito kokonaan varhaiskasvatuksen järjestämää Vakamallin vahvuuksia ovat henkilöstön pysyvyys; pääsääntöisesti samat kolme kasvattajaa toimivat ryhmänsä kanssa koko päivän, lasten lukumäärä aikuista kohden on pieni (1/8 tai 1/13), tiedonkulun sujuvuus ja lapsen päivän eheys. Varhaiskasvatuksen vaihtoehdossa viestintäkanavana säilyy Wilma ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö on mahdollista jatkua nykyisellään. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen on mahdollista kehittää yhdessä esimerkiksi vuosiluokkiin sitomatonta opetusta; hallinnon vastuualueella ei siihen ole merkitystä. Varhaiskasvatuksessa on mahdollista vuorohoitoisten lasten osalta kehittää joustavampia esiopetusjärjestelyitä ja esiopetusaikoja, jotta hoitopäivät eivät muodostu lapsella kohtuuttoman pitkiksi. Vaihtoehdossa noudatetaan varhaiskasvatuslain määrittämiä suhdelukuja ja henkilöstön kelpoisuuksia. Kaksi kolmesta työntekijästä tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin koulutuksen omaavia. Mallissa esiopetuksessa toimivien opettajien määrä kasvaisi kahdeksasta n. 12 opettajaan. Malli on joustava ja opettajien ja henkilökunnan määrää on mahdollista muuttaa esiopetuksessa olevan ikäluokan koon mukaan. Lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen näkökulmasta malli ei edellytä henkilöstöresurssin kasvattamista. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) vastaa tuesta koko lapsen päivän ajan esiopetuksesta täydentävään varhaiskasvatukseen. Lapsen mahdollinen tuen tarpeesta syntyvä laskennallinen kerroin pienentää ryhmän kokoa. Kolmiportainen tuen malli otetaan varhaiskasvatuksessa käyttöön Nivelvaihe muodostuu esiopetuksen ja ensimmäisen luokan väliin. Virkasuhteiset esiopettajat työskentelevät nykytilassa perusopetuksen alaisuudessa. Mikäli esiopetus järjestetään varhaiskasvatuksen vastuualueella, perusopetuksessa ei ole tarjota esiopettajille työtä, sillä heillä ei ole kelpoisuutta muihin perusopetuksen tehtäviin. Tässä tilanteessa esiopettajien virat lakkautetaan. Koska malli toteutetaan kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen henkilöstöllä, vähenee kunnassa koulunkäynninohjaajien määrä 2 ohjaajalla. Tämä vähennys tehdään määräaikaisesta henkilöstöstä. Samaan aikaan kunnassa käynnissä olevan Kyröskosken alueen varhaiskasvatustoimintojen yhteistoimintamenettelyn yhtenä vaihtoehtona on sijoittaa henkilöstö kunnan omiin yksiköihin. Esiopetuksen siirto varhaiskasvatukseen lisää varhaiskasvatuksen henkilöstötarvetta n. 10 henkilöllä (siirtymäajan puitteissa saatettava lain edellyttämälle tasolle, kustannukset laskettu tämän mukaan). Lisäksi varhaiskasvatuksen vastuualueelle perustetaan varhaiskasvatuksen opettajien (esiopettajan pätevyys vaaditaan) toimia ja toimia tarjotaan aiemmin esiopettajien viroissa toimineille. Tässä tilanteessa myös palvelussuhteen ehdot tulevat määräytymään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Lisäksi varhaiskasvatukseen on TA2019 päätöksenteossa saatu kaksi kiertävän varahenkilön vakanssia ja Sasissa tullaan tarvitsemaan lisää henkilöstöä alueen kasvun myötä. Kyröskosken alueen henkilöstö olisi siis mahdollista sijoittaa omaan tuotantoon tässä vaihtoehdossa. Mallin haasteina ovat rekrytointipaine; varhaiskasvatuksen henkilöstötarpeen lisäys 10 henkilöllä; esikoulun opettajien virkojen lakkautus (7); varhaiskasvatuksen opettajien toimien perustaminen; esiopetusta antavan henkilöstön palvelussuhteen ehtojen muutos sekä nivelvaiheen siirtyminen takaisin esi- ja alkuopetuksen väliin (joustavien ryhmittelyjen käytännön toteutuksen haasteet). Mallin henkilöstökustannukset ovat n e/ vuosi.

7 Kerhomalli; esiopetus ja sitä täydentävä aamu- ja iltapäivätoiminta kokonaan perusopetuksen järjestämää Kerhomallin vahvuuksia ovat nykymallin vahvuuksien lisäksi henkilökunnan pysyvyys eli esiopetusta avustava henkilöstö jatkaa lapsen päivässä esiopetusta täydentävässä toiminnassa, tiedonkulun sujuvuus, lapsen päivän eheys sekä mallin edullisuus verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Lisäksi malli mahdollistaa esioppilaiden sekä koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämisen ja yhdistämisen. Kerhotoimintaa varten ei ole säädetty omaa lakiaan, vaan kunta voi päättää kerhotoiminnan periaatteista ja asiakasmaksuista itse. Tässä mallissa perusopetus järjestää esiopetuksen kuten nykymallissa; esiopetus on osa koulun toimintaa, esioppilaat ovat koulun oppilaita, esiopettajien lähiesimies on koulun rehtori ja esiopettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta, yhteistyö esi-, alku- ja erityisopetuksen välillä on tiivistä ja esioppilaat osallistuvat kaikkeen koulun toimintaan. Esiopetusta täydentävä toiminta järjestetään perusopetuksen toimesta pääosin ap-/ip-kerhona. Kunnan on kuitenkin tarjottava perheille myös varhaiskasvatuksen vaihtoehto, koska esiopetusikäisillä lapsilla on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus varhaiskasvatukseen. Esioppilaiden ap-/ip-kehossa sama aikuinen, esiopetuksen ohjaaja, jatkaa lapsen päivässä esiopetuksesta iltapäivätoimintaan. Kerhotoimintaa ei sido varhaiskasvatuslain mukaiset ryhmäkokosäädökset. Ryhmäkoko esiopetuksessa on lv mukaan ka 16,5 opp. / 2-3 aikuista (sis. pienryhmän) ja ap-/ip-toiminnassa arviolta 15 lasta/ 1 aikuinen (vastaava arvio lapsimäärästä kuin kustannuslaskennassa käytetty). Ap-/ip-toiminta keskittyy koulujen toiminta-ajalle, loma-aikojen toiminta hoidetaan keskitetysti kunnan yksiköissä. Kunta voi päättää itse kerhotoiminnasta perittävät asiakasmaksut, maksuissa voidaan noudattaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuperiaatteita ja huomioida esim. mahdolliset sisaralennukset (yhdenvertaisuusnäkökulma). Esiopetusta täydentävä toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Toiminnasta ja sen suunnittelusta vastaavat esiopettajat. Toimintasuunnitelma laaditaan kuntatasolla, se on mahdollista yhdistää nykyiseen Hämeenkyrön koululaisten iltapäivätoiminnan suunnitelmaan. Lapsen tarvitsema tuki mietitään lapsikohtaisesti ja on aina yksilöllistä. Tukitoimista hyötyy yleensä samalla myös koko ryhmä. Ryhmissä toimivat aikuiset, esiopettajat, erityisopettajat ja ohjaajat, tekevät tiivistä yhteistyötä suunnitellessaan lasten ja ryhmien tarvitsemia tukitoimia sekä esiopetuksessa että sitä täydentävässä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Malli mahdollistaa myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisen sekä yhteistyön/yhdistämisen esioppilaiden ja koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmien kanssa. Malli esiopetusta täydentävän päivähoidon järjestämisestä kerhomuotoisena on käytössä mm. Lempäälässä, Pirkkalassa, Tampereella (Kaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu 2017) ja Akaassa. Tampereen mallissa (Eppu-kerhot) sovelletaan varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta esiopetusikäisten lasten osalta. Kerhomallissa esiopetustyöryhmissä toimivien päivähoitajien työpanos vähenee 9,5:llä mikä tarkoittaa nykyisissä esiopetusryhmissä toimivien varhaiskasvatuksen lastenhoitajien 4-6 toimen vähennystä. Koulukäynnin ohjaajien lisätarve on 6 kpl. Kerhomallin haasteina ovat kustannusten osittainen ennustamattomuus, sillä kunnan on lain mukaan tarjottava myös varhaiskasvatuksen vaihtoehto. Lisäksi kustannuksia saattaa lisätä mahdollinen, ennakkoarviota suurempi, ohjaajien lisärekrytointitarve. Kerhojen ryhmäkoot (lapsimäärä/aikuinen) saattavat olla suuria. Loma-aikojen järjestelyt edellyttävät keskittämistä. Mallin henkilöstökustannukset ovat n e/ vuosi (arvio). Varhaiskasvatuksen vaihtoehdon toteutuksen kustannukset riippuvat ko. vaihtoehdon valinneiden perheiden määrästä (vaikea ennustaa). Pohdittavana mallin nivoutuminen mahdolliseen 5-vuotiaiden esiopetukseen, mahdollisesti toteutettavissa osana varhaiskasvatusta.

8 8 4.4 Ostopalvelu; esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito yksityisen toimijan tuottamana ostopalveluna Ostopalvelujen mahdollisuus täydentää kolmea ensimmäistä mallia. Lapsi voi jatkaa ostopalveluna esiopetuksessa oltuaan palveluseteliyksikössä varhaiskasvatuksessa. Ostopalvelu palvelee perheitä lähipalveluna, jolloin lapsen kulkumatkat lyhenevät sekä perheillä on esiopetuspaikan suhteen valinnanvapaus. Yksityisen toimijan palvelujen käyttö vähentää lapsimäärää kunnan järjestämässä esiopetuksessa (<5 lasta/ikäluokka). Mikäli esiopetuspaikka ei sijaitse lähikoulussa, huoltajat maksavat ja hoitavat itse kuljetuksen yksityisen toimijan yksikköön/toiseen kuntaan. Ostopalvelu yli kuntarajojen vaatii linjapäätöksen. Tulevaisuudessa on mahdollista kilpailuttaa esiopetus Hämeenkyrössä toimivien tuottajien osalta. Vielä on epäselvää, järjestääkö Kyröskoskella esiopetuksen tulevaisuudessa kunta, yksityinen vai molemmat ja järjestetäänkö Jumesniemen yksikössä esiopetusta. Mallin henkilöstövaikutus on pieni, ellei yhden alueen koko esiopetus siirry kilpailutuksella yksityiselle tuottajalle. Oman tuotannon hinta on nyt e/ lapsi/ vuosi. 5. KYSELYT Eri mallien vaikutusten arvioinnin tueksi työryhmä toteutti Hämeenkyrön kunnan esiopettajille ja esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen työntekijöille sekä esimiehille suunnatun esiopetuksen nykyistä järjestämistä koskevan kyselyn. Huoltajia kuultiin nykyisten esioppilaiden ja ensimmäisen luokan oppilaiden huoltajille suunnatulla Wilma-kyselyllä. Kyselyt ovat raportin oheismateriaalina. 5.1 Kysely huoltajille Huoltajille suunnattuun kyselyyn vastasi 44 huoltajaa, vastausprosentti n. 17 %. Kysely sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä (1=heikosti; 4=erinomaisesti). Kyselyyn vastanneista huoltajista 69,2 % odottaa esikoulun valmistavan lasta koulua varten. 59,1 % huoltajista kokee odotusten vastanneen toteutunutta hyvin ja 22,7 % erittäin hyvin. 15,9 % vastaajista koki odotusten vastanneen toteutunutta tyydyttävästi ja 2,3 % heikosti. Suurin osa huoltajista näki esiopetuksen ja koulun yhteistyön hyvänä (54,5 % hyvänä, 25 % erinomaisena). Suurin osa vastaajista koki myös saavansa riittävästi tietoa esiopetuksen kulusta ja toiminnoista (38,6 % hyvin, 34,1 % erinomaisesti). Valtaosa huoltajista koki täydentävän varhaiskasvatuksen vastanneen odotuksia hyvin (45,5 % hyvin, 18,2 % erinomaisesti). Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyön koettiin sujuneen pääosin hyvin (31,8 % hyvin, 20,5 %). Osa huoltajista toivoi enemmän informaatiota lapsen päivän kulusta eri toimijoiden välillä ja parempaa toiminnan sujuvuutta (29,5 % tyydyttävästi). Avoimissa vastauksissa useat huoltajat toivoivat enemmän tiedottamista mm. esiopetuksen toiminnasta ja lapsen päivän sujumisesta. Suurin osa (57,1 %) kyselyyn vastanneista huoltajista pitää esiopetuksen kuulumista koulun toiminnan alle tärkeänä ja kokee nykymallin toimivana. Noin 20 % huoltajista kokee varhaiskasvatusmallin parempana. Tarkemmat vastaukset ovat oheismateriaalina.

9 9 5.2 Kysely esiopetusryhmien työntekijöille ja esimiehille Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa esiopetusryhmien työntekijöiden sekä esimiesten näkemyksiä ja kokemuksia esiopetuksen nykyisestä järjestämismallista. Kysely toteutettiin sähköisesti vapaamuotoisina, avoimina vastauksina. Vastaamisen avuksi kyselyyn oli liitetty muutamia apukysymyksiä, joissa pyydettiin kuvailemaan esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä sekä yhteistyötä huoltajien kanssa, lapsen kokonaisen päivän toteutumista, erityisen tuen toteutumista sekä mihin asioihin vastaaja on nykymallissa tyytyväinen. Lisäksi kysyttiin, mitä muutosehdotuksia olisi esiopetuksen varhaiskasvatuksessa. Kaikki vastaukset on jaoteltu vahvuuksiin ja heikkouksiin ja koottu nimettöminä oheismateriaalina olevaan yhteenvetoon. Vastausten perusteella vahvuuksina esiin nousevat erityisesti esiopetuksen ja koulun välinen tiivis yhteistyö; joustavien esi- ja alkuopetuksen luokkarajat ylittävien ryhmittelyjen ja pajatyöskentelyn toimivuus, aktiivinen kummitoiminta, lapsen oppimisen tuen toteutuminen (mm. 3-portainen tuki), joustava siirtyminen ensimmäiselle luokalle sekä esiopetuksen pitkäjänteinen kehittämistyö, jotta esiopetus on kunnallisesti yhtenäistä ja esiopetusvuosi kiinteä osa lapsen koulupolkua. Myös toimiva yhteistyö esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välillä mainitaan. Heikkouksina vastauksissa esiin nousevat erityisesti esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välisen tiedonkulun ja yhteistyön haasteet (yhteistyön vähäisyys, päivähoitajilla avustava rooli), kahden hallinnon alaisuudessa toimiminen (työntekijöiden vaihtuminen lapsen päivässä) sekä pedagogiikan puutteet lapsen iltapäivässä. 6. JÄRJESTÄMISVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS PALVELUSSUHTEISIIN SEKÄ SOVELLETTAVAAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Laatija: henkilöstö- ja hallintopäällikkö Hirvonen-Ylinen Hallintosäännön mukaan henkilöstö palkataan Hämeenkyrön kunnan palvelukseen. Palvelussuhde on joko virka- tai työsuhde. Henkilöstön palvelussuhteen ehdot määräytyvät tarkemmin mm. kuntalain, viranhaltijalain, työsopimuslain tai virka- ja työehtosopimusten mukaan. Kunnan viranhaltijoiden oikeudellisesta asemasta on perussäännökset kuntalaissa. Pääosin viranhaltijoiden palvelussuhdetta ja palvelussuhteen ehtoja määrittelevät laki kunnallisesta viranhaltijasta sekä työmarkkinaosapuolten väliset virkaehtosopimukset. Kunnan työntekijöiden oikeudellinen asemaan liittyvät keskeiset säännökset on työsopimuslaissa, minkä lisäksi palvelussuhteen ehtoja määrittävät virka- ja työehtosopimukset. Viranhaltijan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä, mutta työntekijän tehtäviin se ei kuulu. Toimien ja virkojen täyttämisen yhteydessä noudatetaan, mitä ko. tehtävän kelpoisuudesta on säädetty lailla, asetuksessa tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä. Virkasuhde syntyy (kunnan) yksipuolisella hallintotoimella, joten viranhaltijoiden kanssa ei tehdä sopimusta palvelussuhteen ehdoista. Työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen. Virkasuhde on luonteeltaan julkisoikeudellinen ja työsuhde yksityisoikeudellinen. Virkasuhteeseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan valitus- tai hallintoriita-asiana hallintotuomioistuimessa. Työsopimussuhdetta koskevat riita-asiat kuuluvat yleisten tuomioistuinten, kuten käräjäoikeuden, ratkaistavaksi. Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja Kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES) on määritelty niiden soveltamisala. Työnantajan tulee noudattaa virka- ja työehtosopimusten määräyksiä huomioiden samalla mm. henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun velvoite.

10 10 Kelpoisuudesta tehtävään Esiopettajien kelpoisuudesta säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja varhaiskasvatuslaissa. Esiopetuksen opettajan kelpoisuus (Asetus 327/2000, muutosasetus 865/2005, 7 ) Esiopetusta on aina kelpoinen antamaan opettaja, jolla on luokanopettajan kelpoisuus. Päiväkodissa ja peruskoulun erillisessä esiopetusryhmässä kelpoinen on myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 :ssä tarkoitetut 60 opintopisteen (35ov) laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot tai lastentarhanopettajan tutkinnon. Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (L 540/ ). Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. Varhaiskasvatuslain uudistumisen myötä varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin kelpoisuuden tuottavan tutkinnon (kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) voi suorittaa vain yliopistossa. Kyseinen tutkinto tuottaa samalla kelpoisuuden opettajaksi esiopetukseen. Virka- ja työehtosopimuksista Yleisesti ottaen opetushenkilöstöön sovelletaan kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (jäljempänä OVTES) ja kunnan muuhun henkilöstöön yleistä kunnallista virka- ja työehtosopimusta (jäljempänä KVTES) ellei sovellettavaksi tule jokin muu kunta-alan sopimus. Virkaja työehtosopimuksella on vaikutus esimerkiksi henkilön työaikaan ja palkan muodostukseen. Nykytilassa esiopettajat ovat virkasuhteessa kuntaan ja heihin sovelletaan opetushenkilöstön virkaja työehtosopimusta ja heidän hinnoittelutunnuksesta on joko tai (tuntiopettaja). OVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön palkkaus muodostuu kelpoisuuden mukaan määrittyvästä hinnoittelutunnuksen mukaisesta peruspalkasta, tuloksellisuuslisästä sekä mahdollisista tvaosuudesta ja vuosisidonnaisesta lisästä (perustuu työkokemusaikaan). Esiopettajien työaika perustuu OVTES:n mukaisesti ns. opetusvelvollisuustyöaikaan. Opetusvelvollisuustyöajassa työaikaa määrittävät lukuvuosi, työvuosi, laskennallinen vuosiloma ja koulutyön keskeytykset. Esiopettajien työaika koostuu esiopetuksesta (opetusvelvollisuus 23 tuntia / vko), yhteissuunnitteluajasta (3 tuntia / vko), koulutus-/suunnittelupäivistä (3 kpl / lkv) ja muista mahdollisista työnantajan osoittamista lisätehtävistä. Lisäksi esiluokan opettajan työtehtäviin kuuluvat esiopetuksen suunnittelu ja valmistelu, lukuvuoden suunnitelmien laatiminen, 3-portaisen tuen mukaisten suunnitelmien ja asiakirjojen laatiminen sekä yhteistyö ja yhteydenpito muihin toimijoihin sekä koteihin. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan lastentarhanopettajan/varhaiskasvatuksen opettajan tehtävä sijoittuu hinnoitteluliitteeseen viisi ja hinnoittelutunnukseen 05VKA044 varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät. KVTES:n piiriin kuuluvan tehtävän palkkaus määrittyy tehtäväkohtaisesta palkasta, tuloksellisuuslisästä, mahdollisista työkokemuslisästä ja henkilökohtaisesta lisästä. KVTES:n mukaisen työajan piirissä oleva varhaiskasvatuksen henkilöstö työskentelee yleistyöajassa, jolloin työaika on 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (säännöllinen työaika enintään 9 tuntia vuorokaudessa). Työajaksi luetaan se aika, joka käytetään työntekoon ja jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Käytännössä lastentarhanopettaja vastaa

11 11 lapsiryhmän pedagogisesta toiminnasta, minkä lisäksi ryhmän ulkopuolinen suunnitteluaika viikossa on viisi tuntia. Lopuksi Raportissa esitetyillä eri järjestämisvaihtoehdoilla on erilaisia vaikutuksia esiopetusta antavan henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Käytännössä mahdollisella järjestämistavan muutoksella on merkittäviä henkilöstövaikutuksia, minkä vuoksi asia tulee käsitellä ennen lopullisia päätöksiä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. 7. TYÖRYHMÄN ESITYS Työryhmä päätti yksimielisesti kokouksessaan , että työryhmä ei nosta yksittäistä mallia esiin, vaan kokoaa jokaisesta vaihtoehdosta kustannusten ja vaikutusten arvioinnit, jotka esitellään sivistyslautakunnalle päätöksenteon materiaaliksi. Hämeenkyrö Esiopetustyöryhmä Riikka Sirkka, puheenjohtaja Tuija Hyppönen, sihteeri Päivi Arhenius Mirka Löf Kaisa Ojanen Marjo Vulli