Kaupunginhallitus Sivu 1 / 65. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 65 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-18:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja, :t , poistui klo käsittelyn päätyttyä, saapui klo käsittelyn päätyttyä Pertti Järvenpää, saapui klo käsittelyn aikana, poistui klo käsittelyn päätyttyä Kurt Byman Tiina Elo, puheenjohtaja 264 Christina Gestrin Maria Guzenina, saapui käsittelyn aikana, poistui klo käsittelyn aikana Jukka Vilske, saapui klo käsittelyn aikana Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi Marika Niemi Arja Juvonen Jukka Mäkelä Matti Lyytikäinen Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Reijo Tuori Timo Kuismin Satu Tyry-Salo Mari Immonen Pekka Heikkinen Maria Jyrkkä valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja vanhusten palvelujen johtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja, poistui klo käsittelyn ajaksi liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri taloussuunnittelujohtaja, poistui klo 17.42, poistui klo konserniohjauksen kehittämisjohtaja, poistui klo Kimmo Sarekoski henkilöstöjohtaja, poistui klo Jorma Valve strategiajohtaja, poistui klo 17.42

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 65 Jutta Takala rekrytointipäällikkö, poistui klo Ritva Hietamäki, Psycon Oy poistui klo Pauliina Antikainen, Psycon Oy poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 65 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja :t Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Tiina Elo puheenjohtaja 264 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 4 / 65 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 249 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2015 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat 7 toimenpiteet (Kv-asia) Vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (osittain Kv-asia) Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien 26 määrääminen vuodelle 2016 (Kv-asia) Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / (Kv-asia) 255 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn 32 omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) 256 Varavaltuutetun, Svenska rum -lautakunnan jäsenen ja 36 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) 257 Espoon kaupungin kannanotto tulevien pohjoismaisten 38 ystävyyskuntien kokouksiin Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria 39 vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen 43 korvaaminen 260 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Kv-asia) Valtuustoaloite valvontakameroiden saamiseksi kaikkiin 55 Espoon kouluihin ja oppilaitoksiin (Kv-asia) 263 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 56 valituksesta koskien Tuomarila II asemakaavan muutoksen, alue , hyväksymispäätöstä 264 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 60

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 249 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 250 Kaupunginhallitus Sivu 6 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Christina Gestrin.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 251 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / / Vuoden 2015 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää selostusosassa kuvatuin perustein - siirtää kunnallistekniikan tehtäväalueelta 941-AA (Yleiset tiet) 1,15 milj. euroa tehtäväalueelle 941-AB (Pääkadut), - siirtää Suurpellon taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta 1 milj. euroa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin, - siirtää Tilakeskuksen investointihankkeelle 3684 Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola, - siirtää Tilakeskuksen investointihankkeelle Siirtokelpoisten toimitilojen perustukset ja pihatyöt euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola, - tehdä 1,7 milj. euron osakesijoituksen Suurpellon jätehuolto Oy:hyn, - tehdä 0,7 milj. euron osakesijoituksen Kiinteistö Oy Espoon sairaalaan. 2 ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportti I:n tiedoksi 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi 3 merkitsee vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon seurantaraportti I:stä tiedoksi 6 muuttaa vuoden 2015 talousarviota seuraavasti:

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 251 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 65 1 Yleishallinto (pl. 112) - Tuloarvion lisäys euroa - Määrärahan lisäys euroa 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta - Tuloarvion lisäys euroa - Määrärahan lisäys euroa 46 Joukkoliikenne - Määrärahan vähennys euroa 92 Maa- ja vesialueet - Määrärahan lisäys euroa Tapiolan taseyksikön investoinnit - Määrärahan lisäys euroa Tuloslaskelma Valtionosuudet - Tuloarvion lisäys euroa Käsittely Päätös Liite Selostus Asia käsiteltiin pykälän 264 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2015 Seurantaraportti I 2 Vastaukset vuoden 2014 arviointikertomuksen huomioihin 3 Pöytäkirjamerkinnät Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 5 Konserniseuranta Seurantaraportti I Toimintaympäristö Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvu alkuvuoden osalta oli asukasta, joka on ollut odotetun mukainen. Ennusteiden mukaan väestömäärä tulee kasvamaan noin henkilöllä tänä vuonna. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Tammi - kesäkuun väestönkasvusta reilut 50 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 15 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja 34 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä johtuvaa. Huomioitavaa on, että samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä lisääntyy, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta kasvaa merkittävästi. Vieraskielisiä on myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös Espoossa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 251 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 65 työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Espoossa, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikatyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Espoon työllisyystilanteessa huomionarvoista on, että erityisesti yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden kasvu on nopeaa, ja että kaksi suurta työttömien erityisryhmää ovat korkeasti koulutetut ja vailla ammattia olevat. Toisaalta avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa tai vastaa toisiaan, sillä työttömyys on kasvanut avointen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta. Kaupunki jatkaa aktiivisia toimenpiteitä työllistymisen edellytysten luomiseksi. Esimerkkinä tästä on ammattiliittojen urapalvelujen sekä TEtoimiston keskeisten palvelujen ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyö, jolla palvellaan kasvanutta pitkäaikaistyöttömien joukkoa. Talouden ja toiminnan toteutuminen Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta 2015 oli 48 milj. euroa ja se on 35 milj. euroa parempi kuin vuosi sitten. Tulosta parantavat edellistä vuotta etupainotteisemmin syntyneet ulkoiset tuotot ja rahoitustuotot. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintatulot ovat alittamassa ja toimintamenot ylittämässä talousarvion. Koko kaupungin tasolla on kuitenkin nähtävissä, että ennusteet ovat turhan pessimistiset ja siksi kaupunkitasoinen ennuste on laadittu n. 15 milj. euroa positiivisemmaksi. Ennuste toimii myös kehysvalmistelun pohjana. Vaikka toimialoilla onkin yksittäisiä tulojen alituspaineita ja menojen ylityspaineita, on loppuvuonna tavoiteltava nykyistä tiukemmin valtuuston hyväksymän toimintakatteen toteutumista ja myös alittamista. Alkuvuosi ja kesä ovat olleet menojen osalta melko maltillista, mutta erityisesti henkilöstömäärä ja henkilöstökulut ovat kehittyneet ennakoitua suurempina. Henkilöstösopimuksen toteutumiseksi on tiukennettava vapautuvien vakanssien täyttämistä ja projektihenkilökunnan palkkaamista. Samalla on huolehdittava siitä, että kustannukset eivät siirry vuokratyövoimaan tai palveluiden ostoihin. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Kokonaisarvio tuloista on 288,8 milj. euroa eli n.7,6 milj. euroa talousarviota heikompi. Merkittävin syy tähän on maanmyyntivoitot, jotka näyttävän osin siirtyvän vuodelle Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Tuloennuste on n. 8 milj. euroa viime vuotta pienempi. Henkilöstökuluennusteessa on koko kaupungin tuloslaskelmatasolla varauduttu n. 1,1 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset, tälle vuodelle perustetut uudet vakanssit sekä niiden toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Henkilöstökuluja kertyy 635,5 milj. euroa.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 251 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 65 Palvelujen ostojen ennuste on 752,4 milj. euroa ja se ylittää talousarvion lähes 11 milj. eurolla. Tämä tarkoittaa, että palvelujen ostot kasvavat viime vuodesta 5,5 prosenttia eli vajaat 40 milj. euroa. Osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan sekä avustuksiin, jolloin lisäys on myös menopuolella. Yksittäinen iso talousarvion ylittävä erä on erikois-sairaanhoito, 8,6 milj. eurolla. Vaikka erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa n. 34 prosenttia kaupungin ostoista, ei palvelujen ostojen kehityksen tarkastelussa voi unohtaa myös muita toimittajia ja palvelujen tuottajia. Toimintakatteessa (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) tavoitellaan talousarviota, joka on ,9 milj. euroa ja reilut 27 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Se tarkoittaa, että yhä suurempi osa verorahoituksesta käytetään palvelujen tuottamiseen ja pienempi osa investointien rahoittamiseen. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin 850 milj. euroa ja ennusteen mukaan talousarvio milj. euroa tullaan saavuttamaan. Verotulot tulevat kasvamaan n. 4 prosenttia eli 54 milj. euroa viime vuodesta. Valtionosuuksia saadaan 29,7 milj. euroa eli 24 milj. euroa enemmän kuin oli arvioitu. Kasvu johtuu siitä, että kiinteistöveron alarajojen nostosta aiheutuva verotulolisäys kerättiin valtiolle ottamalla se valtionosuuksien kokonaissuummasta. Muutoksen valmistelun alkuvaiheessa valtiovarainministeriö suunnitteli ottavansa lisätulon kuntakohtaisesti niiltä kunnilta, joiden kiinteistöverotulo nousi alarajojen korottamisen takia. Rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuoden aikana ennakoitua paremmin ja ne tulevat ylittämään talousarvion lähes 14 milj. eurolla. Rahastojen tuottojen toteuma on ollut ennustettua suurempaa, johtuen mm. Euroopan keskuspankin elvytysohjelmasta, heikentyneestä eurosta ja alhaisesta öljyn hinnasta. Myös rahastopurku on realisoinut tuottoja. Sijoitusten tuottoennuste on pidetty kuitenkin loppuvuoden osalta maltillisena. Toimintakatteen toteutuessa talousarvion mukaisena, tulevat valtionosuudet ja rahoitustuotot parantamaan kaupungin tulosta ja helpottamaan kaupungin maksuvalmiutta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja tilikauden tulos 15,7 milj. euroa. Vuosikate toteutuu 41 milj. euroa talousarviota parempana, vaikka onkin vielä 43 milj. euroa alle 180 milj. euron vuosikatetavoitteen. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 108,3 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 355 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan 335 milj. euroa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 251 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 65 Vuoden 2015 talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj. euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja suunnitellusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa. Espoo-tarinassa on vuodelle 2015 asetettu yhteensä 31 tulostavoitetta. Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, että tulostavoite ei toteudu tai sen toteutuminen on epävarmaa tai se toteutuu osin loppuvuoden aikana. Nämä kohdistuvat resurssit ja johtaminen sekä asukkaat ja palvelut näkökulmien tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävän kehityksen kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä vuonna. 2. Talousarvion muuttaminen ja yhtiöiden pääomittaminen Yleishallinto: Kela on muuttanut käytäntöään ja tulkitsee vuoden 2015 alusta alkaen Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen tuottaman työterveyshuollon palvelutuottajan toiminnaksi, josta aiheutuu muutos laskutuskäytäntöön. Kelan pyynnöstä työterveyshuollon laskutus muutetaan bruttoperusteiseksi ja joudutaan läpilaskuttamaan yleishallinnon kautta. Tästä syystä yleishallintoon kohdistuu sisäiset työterveyshuollon kokonaismenot 4,3 milj. euroa ja vastaavasti saadaan sisäistä tuloa 2,5 milj. euroa ja Kela-korvaus 1,8 milj. euroa. Suomenkielinen opetus: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö järjestää vammaisten lasten aamu- ja iltapäivä sekä lomahoidon lukuvuodelle tehdyn puitesopimuksen mukaisesti. Vuoden 2014 syyslukukauden osalta maksut kohdistettiin laskut jakamalla. Vuoden 2015 alusta lukien on opetuksen tulosyksikkö maksanut kustannukset kokonaan ja laskuttanut sisäisenä laskuja vammaispalvelua. Suomenkielisellä opetuksella ei ole toiminnan järjestämiseen määrärahaa, joten opetuslautakunta ehdottaa tulo- ja menoarvioiden kasvattamista 1,5 milj. eurolla. Määräraha sisältyy ennusteeseen ja on vuodelle Joukkoliikenne: Menot toteutuvat 3,7 milj. euroa talousarviota pienempinä joukkoliikenteen vuoden 2014 kuntaosuuden täsmäytyksen vuoksi. Täsmäytys 3,7 milj. euroa on tehty Espoon vuoden 2015 menoihin, koska HSL:n tilinpäätös valmistui huomattavasti Espoon tilinpäätöstä myöhemmin. HSL ennustaa myös vuoden 2015 kuntaosuuden toteutuvan talousarviota pienempänä. Ennustetta seurataan ja aiheeseen palataan lokakuun kkraportin yhteydessä. Maa- ja vesialueet: Maanhankintaan on muutetussa talousarviossa varattu 6,8 milj. euroa. Maahankintaan tarvitaan lisää rahaa 1 milj. euroa. Maanhankintamäärärahaa kuluttaa tänä vuonna erityisesti Holmanpuiston kaava-alueeseen liittyvät tontinosien järjestelyt, yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Tontinosien hankkiminen kaupungille mahdollistaa tonttien luovutuksen myöhemmin yhtenäisellä kilpailutuksella. Lisäksi Gobbackan kaava-alue saa juuri lainvoiman ja sen maankäyttösopimuksiin sisältyvien esisopimusten täytäntöönpano vie noin 1,1 miljoonaa euroa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 251 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 65 Yhdessä normaalin, lähinnä yleisten alueiden, maanhankinnan kanssa nämä aiheuttavat yhden miljoonan lisämäärärahatarpeen tämänhetkiseen budjettiin verrattuna. Kunnallistekniikka: Tekninen lautakunta ( ) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tehtäväalueelta 941-AA (Yleiset tiet) siirretään 1,15 milj. euroa tehtäväalueelle 941-AB (Pääkadut) liitteen mukaisesti. Suurpellon taseyksikön investoinnit Osakesijoitus Suurpellon jätehuolto Oy:hyn Kaava-alueilla I ja II jätteenkeräys on toteutettu imujätejärjestelmällä, jonka hallinnoimiseksi perustettiin vuonna 2008 Suurpellon Jätehuolto Oy. Kaikki alueen kiinteistöt tulevat jäteyhtiön omistajiksi ja ovat sitoutuneet käyttämään jäteyhtiön jätteenkeräysjärjestelmää. Kukin kiinteistö rakentaa tonttiliittymänsä ja jätekuilut omalla kustannuksellaan. Toimintakulut katetaan osakkailta (liittyneiltä kiinteistöiltä) perittävillä maksuilla omakustannusperiaatteella. Investoinnit on rahoitettu osakepääomasuorituksilla ja yhtiön ottamalla lainoituksella. Lainaa lyhennetään osakepääomasijoituksilla. Rakennuskohteiden aloituksen yhteydessä kukin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö suorittaa osakepääomasijoituksensa. Näillä katetaan kyseisen yhtiön osuus jäteyhtiön investointikustannuksista. Espoon kaupunki on yksi yhtiön perustajaosakkaista tasavertaisena maanomistajana muiden maanomistajien kanssa. Perustamisen jälkeen liittyvät yhtiöt maksavat osakesijoituksen lisäksi oman osuutensa lainanhoitokustannuksista sovitulla korolla. Vuoden 2014 lopussa järjestelmään liittyneiden taloyhtiöiden kokonaismäärä on 36. Aikanaan on sovittu, että kukin rakennusoikeusneliö liittyy järjestelmään ostamalla osakkeita. Osakkeen hinta päätettiin aikaan sidotusti ja myöhempien liittymisten osalta sovittiin, että niihin tulee lisätä tarvittavat korkomenot korotuksena rahoituskustannusten kattamiseksi. Yhtiön nykyisellä korkokannalla 5 % osakesijoitusten siirtäminen tuonnemmaksi tulee rakennusoikeuksien omistajille kalliiksi. Siksi suurin osa omistajista on tehnyt osakesijoituksen jo ennen rakennuskohteen aloitusta. Kaupungilla on alkuperäisen sopimuksen mukaisia rakennusoikeusneliöitä , joiden osalta osakesijoitus on tekemättä. Näiden osalta osakesijoitukset on viisasta tehdä pikaisesti. Jäljellä olevien rakennusoikeusneliöitä vastaavan osakesijoituksen arvo on 1,7 milj. euroa. Osakesijoitusten rahoittamiseksi esitetään, että kaupunginhallitus siirtäisi Suurpellon taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta 1 milj. euroa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin. Loput voidaan rahoittaa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin vuodelle 2015 varatusta määrärahasta.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 251 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 65 Kiinteistö Oy Espoon sairaalan osakepääoman lisääminen Yhtiön hallitus esittää, että kaupunki sijoittaa yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) yhteensä 0,7 milj. euroa. Yhtiön alkuperäinen oma pääoma on 0,5 milj. euroa. Suurimmat kuluerät yhtiölle ovat kiinteistövero sekä maanvuokra HUS:lle, joita on maksettava jo sairaalan rakennusaikana. Näiden erien yhteissumma oli 0,23 milj. euroa vuonna Ilman lisäsijoitusta yhtiön omat pääomat loppuvat tämän vuoden aikana. Yhtiön rahoitus on suunniteltava uudelleen siinä vaiheessa kun sairaala valmistuu ja vuokrataan sosiaali- ja terveystoimelle. Sijoitus voidaan maksaa yleishallinnon osakkeiden ostoon varatusta määrärahasta. Tapiolan taseyksikön investoinnit Hanke Merituulentie välillä Tapiolantie Pohjantie Vuoden 2015 talousarviossa Merituulentien rakentamiselle on varattu 9,0 milj. euroa. Merituulentien rakentaminen perustuu kaupungin ja LähiTapiolan kesken allekirjoitettuun Tapiolan keskuksen toteuttamissopimukseen. Sopimuksen mukaan Merituulentie rakennetaan kokonaan uudelleen noin viisi metriä nykyistä tasoa alemmaksi. Sopimusta tehtäessä tarkoituksena oli toteuttaa Merituulentien uudistaminen kahdessa vaiheessa: ensin itäinen osuus ja sitten läntinen osuus. Vuonna 2015 tarvittavan kaupungin rahoituksen määrä arvioitiin tältä pohjalta. Metroliikenne käynnistyy elokuussa On tärkeää, että Merituulentie ja sen yhteyteen toteutettava liityntäbussiterminaali saadaan valmiiksi mahdollisimman pian eli käytännössä vuonna Tämän varmistamiseksi LähiTapiola kehitti ratkaisun, jossa Merituulentien uudistustyö tehdään yhdessä vaiheessa niin, että työt tehdään läntisessä osassa vielä toimivien liikerakennusten alapuolella. Tästä seuraa, että kaupungin puolelta tarvittava rahoitus vuonna 2015 on 21,0 milj. euroa eli 12,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kaupungin kokonaisrahoituksen määrä ei muutu, vain osa siitä aikaistuu vuodella. Tilakeskus-liikelaitoksen investoinnit Tilakeskus esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi seuraavat hankkeiden väliset määrärahasiirrot: - Investointihankkeelle 3684 Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola. - Investointihankkeelle Siirtokelpoisten toimitilojen perustukset ja pihatyöt euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola. Tuloslaskelma

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 251 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 65 Talousarvion valtuustokäsittelyn aikaan oli kaupungilla sellainen tieto, että kiinteistöveron alarajojen korottamisesta tuleva verolisäys peritään Espoolta kuntakohtaisena valtionosuusleikkauksena valtiolle. Eduskunta kuitenkin muutti leikkausmekanismin niin, että lisätulo vähennettiin valtionosuuksien kokonaissummasta. Sen vuoksi valtionosuuksia kertyy tänä vuonna 24,2 milj. euroa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. 3. Konserniseuranta Konserniseuranta eli välitilinpäätös sisältää tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen talouden ja toiminnan seurantatiedot ajalta Seurannassa esitettyjen yhteisöjen taloustiedot yhdistellään myös kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konserniseuranta tukee osaltaan yhteisöjen toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaan. Välitilinpäätös sisältää yhteisöjen tuloslaskelmat ajalta ja vertailun edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, voimassa olevan talousarvion, mahdollisen ennusteen talousarvion toteutumisesta sekä yhteisön merkittävimmät tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Merkittävimmät yhteisöt ovat lisäksi toimittaneet kuvauksen olennaisimmista riskeistä, niiden hallintakeinoista sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. 4. Arviointikertomus vuodelta 2014 Kaupunginhallitus on pyytänyt lauta- ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi Seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / / Vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (osittain Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh Jorma Valve, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy linjaukset siirtymiselle omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintamallista uuteen toiminta- ja johtamismalliin seuraavasti: - Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan jaosta tuotanto- ja tilaajayksiköihin luovutaan alkaen. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät ja molemmat uudet toiminnot sijoittuvat teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Uuteen organisaatioon ei muodostu jatkossa sisäistä tilaaja-tuottaja -toimintamallia. - Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämisen valmistelu käynnistetään siten, että uuteen organisaatioon siirrytään alkaen. 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteessä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Sistonen Guzeninan kannattamana kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy ohjeellisena Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 65 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 hyväksyi linjaukset siirtymiselle omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintamallista uuteen toiminta- ja johtamismalliin seuraavasti: - Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan jaosta tuotanto- ja tilaajayksiköihin luovutaan alkaen. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät ja molemmat uudet toiminnot sijoittuvat teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Uuteen organisaatioon ei muodostu jatkossa sisäistä tilaaja-tuottaja -toimintamallia. - Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämisen valmistelu käynnistetään siten, että uuteen organisaatioon siirrytään alkaen. 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy ohjeellisena - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteessä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Liite Selostus 6 Kehyslaskelmat Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo useita vuosia supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Viennin kasvu on jo pitkään jäänyt maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksia on jatkuvasti menetetty. Tämän kehityksen nähdään myös jatkuvan koko ennusteperiodin ajan. Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouskehitys jää huomattavasti heikommaksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Tuolloin vuonna 2015 BKT:n kasvun ennustettiin olevan 1,2 %, kun uusimman arvion mukaan kasvu jää 0,3 %:iin. Useat ennustelaitokset ovat kesän aikana arvioineet, että talouskehitys myös tänä vuonna jää negatiiviseksi. Ministeriö arvioi, että tulevien vuosien kehitys jää hyvin matalaksi.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 65 Kuntaliitto Kommunförbundet Kansainvälinen talous Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot ja Ukrainan kriisi on nopeuttanut talouden alamäkeä. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa. Ruotsin talouskehitys jatkuu euroaluetta nopeampana ja Kiinan talous kasvaa seuraavien vuosien aikana noin seitsemän prosentin vauhdilla. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestön määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana asukkaalla eli 1,8 %. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 65 vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Osuus oli laskenut 75,7 %:sta 67,7 %:iin ilmeisesti maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2014 aikana sai jo toisena vuotena peräkkäin Suur-Matinkylä. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäistenkin määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut. Nuorten, vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65- vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 %:sta 13,6 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 %:iin. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 %:sta 13,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa Määrä oli kasvanut noin asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja suomenkielisten osuus laski 79,1 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,6 %, vuosina väestönkasvu ylittää 1,4 % ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2014 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2013/2014 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2023/2024 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on nostettu aiemmasta. Uusi ennuste poikkeaa edellisestä siten, että vuosien väestö on ja vuosien väestö asukasta enemmän kuin edellisessä ennusteessa. Suuralueista eniten kasvavat Suur-Leppävaara, Suur-Tapiola ja Suur-Espoonlahti asukkaalla ja pienalueista Suurpelto 4 200, Niittykumpu ja Saunaniemi asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 13. Toisaalta myös 13 pienalueen asukasmäärä vähenee.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 65 Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Työllisyys ja työttömyys Kesäkuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Alle 25- vuotiaita oli Espoossa työttömänä ja 50 vuotta täyttäneitä Naisia oli 47,7 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli 35,1 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli avointa työpaikkaa. Espoossa työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Espoossa oli työttömiä 16,1 % (2102 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 9 % vuodentakaisesta ja työttömyysaste oli 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 17,7 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 45,1 % vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 23,6 % vuodentakaista enemmän. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2014 oli puoli miljoonaa negatiivinen ja vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 48 ja tulos 55 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuosikatteesta merkittävä osa, yli 40 milj. euroa kertyi rahastojen tuotoista, joita ei voida käyttää toiminta- tai investointimenojen rahoitukseen ilman valtuuston erillistä päätöstä. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU), jolla asetettiin tavoitteet rahoitustasapainon parantamiseksi ja määriteltiin keinoja, joilla tasapainoa ja tuottavuutta haetaan. TATU- ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuosien taloussuunnitelman taloustavoitteet asetettiin sen pohjalta. Ohjelma toteutetaan projektimallin mukaisesti toimenpide- ja projektikokonaisuutena. Ohjelman yhtenä lähtökohtana on valtion suunnitelmat tasapainottaa julkisen talouden kestävyysvajetta. Niiden osalta vuodelle 2015 ei voitu kirjata tasapainotustavoitteita, koska rakennepoliittisen ohjelman toteutus jäi vaalikauden lopulla hyvin vaatimattomaksi. Heikon talouskehityksen sekä Espoon väestönkasvun ja vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän takia vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin 24 milj. euroa alijäämäisenä. Kun valtionosuudet ylittävät talousarvion ja käyttötalouden talousarvio pitää hyvin, on mahdollista ja tavoitteena saada kuluvalle vuodelle ylijäämäinen tulos. Toimialat ovat raportoineet jonkin verran tuloarvioiden vajauksia ja ylitysuhkia, mutta ne on tarkoitus hoitaa niin, että alkuperäisen talousarvion toimintakate vähintään toteutuu. Vuosikate ja tulos jäävät kuitenkin kauas TATU-tavoitteista ja viime vuotta merkittävästi suurempi osa investoinneista ja lainojen lyhennyksistä

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 65 katetaan lisälainaa ottamalla. Vuonna 2014 uutta lainaa otettiin 117 milj. euroa ja tänä vuonna 219 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Investointeja toteutettiin 320 milj. eurolla vuonna 2014, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 225 milj. euroa. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 720 milj. euroa. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi 309 milj. euroa ja oli vuoden lopussa milj. euroa eli euroa / asukas. TATU-ohjelman tavoitteeksi asetettiin lainamäärä, jossa ei huomioida Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoja, oli viime vuoden lopussa euroa / asukas. Konsernilainojen katto on euroa / asukas ja lainamäärä kasvaa sen yli vuoden 2016 lopulla. Ellei käyttötalouden tulosta onnistuta merkittävästi parantamaan, lainamäärän kasvu kiihtyy lähivuosina. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Verotuloennuste tarkistettiin elokuun alussa koko maan ja Espoon vuoden 2014 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2015 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän verotuloennustekehikon perusteella. Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1387 milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen suhteellisen hyvä kasvu (+4,1 %) aiheutuu siitä, että valtio nosti kiinteistöveron alarajoja tämän vuoden alussa. Se nosti kiinteistöveron kertymää 31,6 %. Vuoden 2016 verotulo jää ennusteen mukaan noin 25 milj. euroa pienemmäksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Ero johtuu taantuman pitkittymisestä ja työttömyyden kasvusta.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 65 Vuoden 2016 valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuuksia arvioidaan saatava 46 milj. euroa vuonna 2016, kun tämän vuoden summa on 29,7 milj. euroa. Valtionosuuksien lisäys johtuu kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Valtionosuusleikkauksista on päätetty edellisen hallituksen aikana vuoteen 2017 saakka ja se on huomioitu tuloarviossa. Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia verorahoitukseen ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa. On tiedossa, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja ollaan nostamassa, mutta tietoa ei ole noston suuruudesta tai siitä, aikooko valtio kerätä kuntien saaman lisätulon itselleen viime vuoden tapaan. Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä syyslokakuussa kun niistä saadaan tarkemmat tiedot. Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehystä valmisteltaessa on pyritty huomioimaan TATUohjelman vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäysesityksiä on jouduttu vahvasti karsimaan, jotta on päästy suunnitelmakaudella positiiviseen tulokseen. Vuoden 2016 tulos on lievästi negatiivinen mutta sen jälkeen tulos kääntyy positiiviseksi. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU-tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna. Kehyspäätösehdotuksessa ei ole voitu huomioida hallitusohjelman kuntasektorille lupaamia talouden tasapainotuskeinoja, koska niistä ei ole kesän aikana saatu uutta tietoa. Valtion talousarvion käsittelyaikataulua on myöhennetty niin, että hallituksen esitys annetaan vasta Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa pyritään hyödyntämään uusin tieto valtion toimenpiteiden vaikutuksista. Tarkoitus on myös tulevan syksyn ja talven aikana päivittää TATU-ohjelma uusimman tiedon pohjalta. Tavoiteltu palveluliiketoimen liikelaitosten ja Tilakeskus-liikelaitoksen tuottavuuden parannus sisältyy toimialojen lukuihin. Yhtiömuodossa toteutettujen toimitilahankkeiden sekä Länsimetron lainojen lyhennykset maksetaan yhtiöille rahoitusmenona ja ne näkyvät toimialojen taloussuunnitelmissa käyttötalouden kustannuksina (vuokrina tms.) ja johtavat siihen, että Tilakeskuksen on tehtävä kasvavaa ylijäämää. Palveluliiketoimen tuottamien sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Palveluliiketointa organisoidaan uudelleen ja tilaaja-tuottajamenettelystä luovutaan. Talousarvioehdotus valmistellaan ensivaiheessa nykyisen toimintaorganisaation mukaisesti ja syys-lokakuun vaihteessa eri toiminnot kootaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen uuden toimintaorganisaation mukaisesti. Tämä muutos tulee muuttamaan jossain määrin talousarvion sisäisten erien summia ja sitä kautta mahdollisesti myös palvelutoimialojen määrärahoja Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on käytännössä huomioitu vain uusien investointien käyttöönoton kynnyskustannukset. Palvelutarpeen

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 65 kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. Investointiohjelma Liitteenä on omaisuuslajikohtainen investointikehyslaskelma, jossa investointikokonaisuutta on sovitettu valtuuston TATU-ohjelmassa hyväksymään investointikattoon. Investointikatto on määritelty niin, että siinä ovat nettoinvestoinnit pois lukien valtuuston päätöksen mukaisesti Länsimetro. Taseyksiköt ja kt-sopimusrakentaminen, joiden rahoitus saadaan pääosin sopimustuloista, on niin ikään katon ulkopuolella. Yhtiömuotoiset toimitilahankkeet on otettu huomioon sillä tavoin, että niitä varten otettujen lainojen maksuun tarvittavat rahoitusvastikkeet näkyvät Tilakeskuksen Osakkeiden ja osuuksien kohdalla. Investointiehdotukset ylittävät näin määritellyn investointikaton 18 milj. euroa vuonna 2016, sekä 10 milj. euroa kaudella Yhtiöhankkeina toteutettavat tai toteutettavaksi ehdotetut toimitilahankkeet sisältävät uusia kalliita kohteita, joiden toteuttamista on rahoituksen, ajoituksen ja käyttötalousvaikutusten osalta vielä harkittava taloussuunnitelman jatkovalmistelussa, joten kyseinen investointikokonaisuus saattaa vielä muuttua. Palvelujen ja investointien rahoitus Rahastojen tuottoja on arvioitu varovasti mukaan vuosikatteeseen ja tulokseen. Rahastoja on arvioitu käytettävän suunnitelmakaudella 15 milj. euroa/vuosi, mikä vastaa niiden pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Verotuloarviot on tehty nykyisillä veroperusteilla. Talousarvion ja -suunnitelman rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Emokaupungin sekä kaupunkikonsernin lainamäärä nousee nopeasti. Kehysohjeen taloudelliset tunnusluvut jäävät selvästi TATUtavoitearvoista, vaikka kaupungin kokonaisluvuista laskettu käyttötalouden tuottavuus paranee vuosittain. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelystä uuteen toiminta- ja johtamismalliin Lähtökohtina uudistukselle ovat olleet seuraavat linjaukset ja huomiot: Muutoksella edistetään Espoo-tarinan tavoitteiden toteutumista. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on määritetty toimenpiteeksi omistaja-tilaaja-tuottaja -roolien ja nykyisen toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Vuosien valtuustosopimuksessa on kirjaus, että selvitetään nykyisen tilaajatuottajamallin toimivuus ja liikelaitosten palveluiden hintataso suhteessa yksityisiin palvelumarkkinoihin ja tehdään tarvittavat päätökset. Myös

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 65 Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuoden 2013 arviointikertomuksessa kaupungin tilaaja-tuottajamallin toimivuuteen. Kaupunginhallitus käsitteli omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointia, päätti linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle ja kehotti kaupunginjohtajaa käynnistämään selvityksen, joka arvioi kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtoja ja tekemään ehdotuksen valittavaksi organisointitavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan kehottaa kaupunginjohtajaa jatkamaan valmistelua ja tekemään talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä esityksen, joka mahdollistaa tuottavuuden parantamisen organisaatiota selkeyttämällä ja johtamista parantamalla sekä toimivien markkinoiden hyödyntämisen ostopalveluina. Jatkovalmistelussa tavoitteena on, että uudelleenorganisoimalla ja markkinoita hyödyntämällä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistelussa tulee toiminnoittain ottaa huomioon kokonaistaloudelliset vaikutukset ja vaikutukset muun muassa palveluiden laatuun ja työllisyyteen. Lisäksi kaupunginhallitus kehotti kaupunginjohtajaa käynnistämään edellä todettujen muutosten edellyttämä toimialarakenteen ja muiden tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelu siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Valtuusto päätti linjauksista, joiden mukaisesti kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointia jatketaan valmistelussa olleen peruskaupunkivaihtoehdon pohjalta. Kaupunginjohtaja asetti kaksi valmisteluryhmää jatkamaan valmistelutyötä; - Valmisteluryhmä 1: Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotantoja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointi ja toimivien markkinoiden hyödyntäminen sekä - Valmisteluryhmä 2: Toimialarakenteen muutosten ja johtosääntömuutosten valmistelu. Valmisteluryhmien kokoonpanot ovat olleet seuraavat: Valmisteluryhmä 1: Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Jorma Valve, sihteeri Mauri Suuperko Olavi Louko (Olli Isotalo alkaen) Reijo Tuori Kimmo Sarekoski Riitta-Liisa Kammonen Juha Lindqvist, henkilöstön edustaja Kai Liistokki, henkilöstön edustaja

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 65 Valmisteluryhmä 2: Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Jorma Valve, sihteeri Mauri Suuperko Reijo Tuori Kimmo Sarekoski Riitta-Liisa Kammonen Erja Lehtonen, henkilöstön edustaja Reino Leimola, henkilöstön edustaja Kaupungin johtoryhmä linjasi valmisteluryhmien esityksen mukaisesti, että - Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan jaosta tuotanto- ja tilaajayksiköihin luovutaan alkaen. Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut - liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät ja molemmat uudet toiminnot sijoittuvat teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Uuteen organisaatioon ei muodostu jatkossa sisäistä tilaaja-tuottaja - toimintamallia. - Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämisen valmistelu käynnistetään. Esitetyillä linjauksilla saavutetaan organisoinnille asetetut tavoitteet. Johtaminen, budjetointi ja talousohjaus selkeytyvät, kun toiminnot muodostavat kokonaisuuden ilman ylimääräisiä organisaatiorajoja. Lisäksi vastuurajat selkeytyvät, päällekkäiset työt poistuvat ja sisäiseen tilaajatuottaja -malliin liittyvät transaktiokustannukset poistuvat. Liikelaitosten henkilöstö on tehnyt hyvää työtä ja liikelaitosten tuottavuus on kehittynyt. Nykyinen tilaaja-tuottaja -malli ei kuitenkaan mahdollista enää talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman edellyttämää tuottavuuden kasvua. Toimivia markkinoita on pystyttävä hyödyntämään, mikä on edellytys talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle. Kaupungin on myös huolehdittava mahdollisuudesta reagoida markkinoiden muutoksiin. Esitetyillä linjauksilla markkinatuntemus kasautuu samaan paikkaan, mikä mahdollistaa kilpailutus- ja sopimusosaamisen vahvistumisen ja tehokkaan kilpailuttamisen. Palveluliiketoimen toimialan jatkamista itsenäisenä toimialana ei pidetä mahdollisena, sillä toimialan koko pienenee Espoo Kiinteistöpalvelut - liikelaitoksen ja Tilakeskus-liikelaitoksen sekä Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitoksen ja teknisen keskuksen yhdistyessä ja sijoittuessa teknisen ja ympäristötoimen toimialalle sekä Espoo Catering -liikelaitoksen muuttuessa in house -yhtiöksi. Konserniesikunnan ja palveluliiketoimen toimialan yhdistämisen etuina ja perusteluina ovat seuraavat tekijät: - Organisaation ja johtamisen selkeytyminen - Voimien yhdistäminen ja resurssien parempi hyödyntäminen - Yleiskustannusten pieneneminen

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 252 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 65 - Yhteistyön paraneminen palveluiden ja esikuntien kesken - Jatkossa on helpompi tarkastella esikuntatehtäviä sekä konsernipalvelujen ja toimialojen palvelujen kokonaisuutta - Hankintapalvelujen uudelleenorganisoinnin toteuttaminen ja siihen liittyen sisäisen valvonnan kehittäminen - Konserniohjauksen ja omistajaohjauksen terävöittäminen - Kaupunkiorganisaation tasapainoisuus - Uusien kompetenssien mahdollistaminen - Käyttäjän kannalta ei ole merkitystä sillä, saadaanko palvelut toimialalta tai konserniesikunnan yhteydestä. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 253 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / / Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh Anu Rajala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 vahvistaa vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 18,00 2 vahvistaa vuoden 2016 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - yleinen kiinteistövero 0,80 - vakituinen asuinrakennus 0,37 - muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80 - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 - yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - voimalaitosrakennus 2,00. Käsittely Byman Gestrinin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Voimalaitosrakennuksen osalta kiinteistöveroprosentiksi muutetaan 2,50. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi muutetaan 2,30. Guzenina Bymanin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Veroasteeseen ja rahoitusmekanismeihin palataan myöhemmin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Guzeninan lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 253 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 65 Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 7 Äänestyslista 253 Verotusmenettelylain mukaan veroprosenttien ilmoittamispäivä on viimeistään Vuoden 2015 verotuloarvio perustuu tammi - heinäkuun verotilityksiin sekä vuoden 2014 verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin. Vuosien verotuloarviot perustuvat ehdotettuihin veroprosentteihin sekä talouden kehitysennusteisiin. Yhteisövero on arvioitu Kuntaliiton koko maata koskevan arvion perusteella. Talouden ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka hyvin nopeasti heijastuvat Espoon pääosin verotuloihin perustuvaan tulopohjaan. Talouden tasapainotavoitteiden saavuttaminen edellyttää menojen sopeuttamista tulokehitykseen sekä tuottavuuden systemaattista parantamista. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja on tarkoitus muuttaa. Mikäli muutoksia tehdään, veroperusteet on näiltä osin käsiteltävä uudelleen. Ehdotetut veroprosentit sekä veroprosenttien ala- ja ylärajat: Espoo alarajat ylärajat 2016 Tuloveroprosentti 18,00 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,80 0,80 1,55 Vakituinen asuinrakennus 0,37 0,37 0,80 Muu kuin vakituinen asuinrakennus* 0,80 0,80 1,55 Voimalaitosrakennus 2,00 1,00 2,50 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00 1,00 Rakentamaton rakennuspaikka** 3,00 2,30 3,00 Rakentamaton rakennuspaikka, muut 1,00 3,00 * enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakinaisen asunnon prosentti **12 b pykälän mukaan Espoossa ja eräissä muissa kunnissa oltava 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin yleinen kiinteistöveroprosentti kuitenkin enintään 3 prosenttia.