Aloite Ylöjärven kaupungin osallistumisesta Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksiin ja Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Aloite Ylöjärven kaupungin osallistumisesta Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksiin ja Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan 593/ /2017 YMPLTK Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo Aloite Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luon non suo je lu pii ri ry on lähettänyt Ylöjärven kaupungille aloitteen Ylö jär ven kaupungin osallistumisesta Suomen 100-vuo tis juh lal li suuk siin ja Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan. Aloite kuu luu seuraavasti: "Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta ja tätä juh li taan monin eri tavoin. Itsenäisyyden aikana maamme on kehittynyt kokonaisvaltaisesti aivan toisenlaiseksi kuin sa dan vuoden takainen Suomi oli. Tämä kehitys on ollut voit to puo li ses ti positiivista, mutta valitettavasti on todettava, et tä suomalainen luonto on selvästi köyhtynyt tänä aikana. Tästä syystä esitämme, että Ylöjärven kaupunki osallistuisi Suo men 100-vuotisjuhlavuoteen perustamalla kaupungin omis ta mil le maille uuden luonnonsuojelualueen tai useam man. Mahdollinen kohde olisi esimerkiksi Tappisuo reu na met si neen. Suo valittiin valtakunnallisesti arvokkaaksi koh teek si soidensuojelun täydennysohjelman yhteydessä, min kä lisäksi se ja reunametsät täyttävät METSO-ohjelman luon non tie teel li set valintaperusteet. Tappisuo on mainittu myös jo Ylöjärven arvokkaat luontokohteet -julkaisussa (v. 1990). Alueen suojelu täydentäisi hyvin Taaborinvuoren van ho jen metsien suojelu- ja Natura 2000-aluetta sekä maan kun ta kaa vas sa suojeluun varattuja alueita (SL). Tap pi suos ta kin valtion omistama osa kuuluu ja maa kun ta kaa van suo je lu va rauk seen. Muita mahdollisia kohteita olisivat esi mer kik si Keijärven Isomäen alue Räikänpuistosta kat soen jär ven vastarannalla ja Mastosvuoren alue Pih ka pe räs sä. Mo lem mil la kohteilla on vanhoja metsiä ja kalliota, Mas tos vuo rel la myös rehevä puro- tai noronotko. Samalla kaupunki osallistuisi maa- ja met sä ta lous mi nis te riön sekä ympäristöministeriön yhdessä lanseeraamaan Luon to lah ja ni satavuotiaalle -kampanjaan, johon valtio kan nus taa niin yksityisiä maanomistajia kuin kaupunkeja ja kun tia kin osallistumaan.

2 Lisätietoja Luontolahjani sa ta vuo ti aal le -kam pan jas ta: Kampanjat Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjassa on lokakuuhun men nessä suojeltu maita yhteensä 811 ha. Suojeltavien aluei den tulee täyttää luonnonsuojelulain mukaiset edel ly tyk set. Osal lis tua voi myös rahalahjoituksin. Kaupungin maiden suojelualueet Edellä aloitteessa kerrottujen luontoon liittyvien Suomen 100-vuo tisjuh la kam pan joi hin lisäksi on Kuntaliiton kampanja "Pe rus ta luonnonmuistomerkki 100-vuotiaan Suomen kun niak si". Kuntaliitto kannustaa kuntia perustamaan luon non suo je lu lain mukaisen luonnonmuistomerkin 100-vuotiaan Suo men kunniaksi. Luonnonmuistomerkeiksi on rauhoitettu mm. kiviä ja puita. Ylöjärvellä on rauhoitettu luon non muis to merk kei nä 10 puuta tai puuryhmää. Ylöjärven kaupungin alueella on 26 yksityisen maille (kun nat ja seurakunnat mukaan lukien) perustettua luon non suo je lu aluet ta tai luontotyyppinä rauhoitettua kohdetta. Ylö jär ven kau pun gin mailla on kaikkiaan viisi luon non suo je lu aluet ta, joi den yhteenlaskettu pinta-ala on noin 112 ha: - Mustalammi Nokian rajalla (5,2 ha vanhaa metsää ja suo lam pi), joka rau hoi tet tiin 75-vuotiaan Suomen kunniaksi v Pikku-Ahvenistonharju Ylöjärvenharjulla (79 ha har ju met sää, pääosin vä häis ten metsänkäsittelytoimien piirissä) rau hoi tet tiin v Leppioja Tampereen rajalla (6,2 ha vanhaa kivikkoista met sää ja ter va lep pä kor pea) rauhoitettiin v Mikkolankorpi Nokian rajalla (14 ha vanhaa korpimaista met sää) rau hoi tet tiin v Vironvuoret Viljakkalassa (7,2 ha vanhaa kallioista met sää) rauhoitettiin v Mahdollisia kohteita Aloitteen kohteet Tappisuo Tappisuon rauhoituksen edellytykset täyttyvät sekä soi den suo je lun että METSO-kriteerien puolesta. Tappisuon suo je lua kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan :ssä 46, jolloin valtuusto päätti myydä Tappisuosta 12,1 ha mää rä alan valtiolle suojelutarkoituksiin :lla. Pir kan maan ELY-keskus ilmoitti kirjeellään , että kau pun gin val tuus ton päätökseen sisältynyt ehto siitä, että luon non suo je lu alue ei saa vaarantaa läheisen ampumaradan toi min taa, ei ole valtion näkökulmasta mahdollista ottaa mu kaan määräalaa koskevaan kauppaan. ELY-keskus ilmoitti sa mal la, että määräalan myyminen luon non suo-

3 je lu tar koi tuk siin ei suoraan vaikuta ampumaradan toimintaan. Am puma ra dan toiminta on riippuvainen ym pä ris tön suo je lu lain sää dän nöstä, eikä valtio voi sitoutua kaupassa luon non suo je lu alu een ulkopuolisten alueiden käyttöä koskeviin ehtoihin. ELY-keskuksen mukaan kaupan tekeminen edellä kuvatuin eh doin ei ole mahdollista. Valtio on kuitenkin edelleen val mis ostamaan tarjotun määräalan luon non suo je lu tar koi tuk siin. Kaupunginhallitus päätti merkitä ELY-keskuksen kirjeen tie dok si ja totesi, että Tappisuon myyminen luon non suo je lu tar koituk seen raukeaa. Isomäki Isomäen alue Keijärven rannalla kuului Ylöjärven kau pun gin hal li tuksen asettaman Ylöjärven kaupungin metsien ti la -sel vi tys työ ryh män kohteisiin. Kaupunginhallituksen hy väk sy mäs sä työryhmän loppuraportissa vuodelta 2008 to de taan Isomäen osalta, että Isomäkeä kehitetään edelleen vir kis tys käyt töön. Alueelle tulisi suunnitella polkumainen yh teys Keijärventieltä. Ylöjärven kaupunki omistaa Isomäen alueelta maita yli 8 ha ja mm. koko arvokkaan kallioalueen, joka on noin 6 ha suu rui nen. Osayleiskaavassa Iso mäen alue on osoitettu pää osin VR-2 -alueena. Mastosvuoren alue Myös Mastosvuoren alue oli mukana metsätyöryhmän koh teis sa ja sen osalta todettiin, että alueelle tulisi laatia osa yleis kaa van mukainen moninaiskäyttösuunnitelma. Ta voit tee na on kehittää aluetta ulkoiluun ja virkistykseen. Alueella ole via tuulenkaatoja voidaan korjata, mutta niitä jätetään kui ten kin mm. rantavyöhykkeelle, SL-alueelle ja VL-1-alu eel le lisäämään monimuotoisuutta. Mastosvuoren-Pihkaperän alueen puronvarret on kuvattu myös Ylöjärven arvokkaat luontokohteet selvityksessä v ja valtuuston hyväksymässä "Selvitys Ylö jär ven luontokohteista" -raportissa. Raportissa on ar vok kai den puronvarsien ohella kuvattu kalliolaet arvokkaiksi koh teik si. Ylöjärven kaupunki omistaa Mastosvuoren alueelta noin 26 ha, mm. Mastosvuoren sekä Mastosvuoren ja Paskovuoren vä li sen lehtomaisen noronotkon. Osayleiskaavassa noro on osoi tet tu SL-alueena ja Mastosvuori muutoin VL-1 -alu ee na. An ta verk ka-muta lan osayleiskaavaehdotuksessa Mas tos vuo ren pohjoisosat on osoitettu VR-3 -alueena. Alueen ar vok kaim mat alueet ovat noron vanhan metsän alueen li säk si rantametsät, Mastosvuoren eteläpuoli

4 (vanha ka ruk ko kan gas) sekä vähäpuustoinen suo noron alkulähteenä. Ne muo dos ta vat noin 8 ha alueen. Muutoin metsät ovat mel ko ti hei tä kasvatusmetsiä. Alue on kuitenkin erittäin hie no suu ri ne maastonkorkeuden vaihteluineen (jyrkkiä kal lio sei nä miä vuoren sisällä) ja upeine maisemineen Mas tos jär vel le ja kes kus tan läheisen sijainnin vuoksi kehitettävä ret kei ly-/suo je lu alue. Alueelle onkin ajoittain viritelty Veit ti jär ven ja Sii vik ka lan rantakalliot yhdistävää retkeilyreittiä. Mahdolliset muut kohteet Aloitteessa esille tulleiden kohteiden ohella on kaupungin mail la muita arvokkaita kohteita, jotka sopisivat luon non suo je lu alueik si. Selvitys Ylöjärven luontokohteista -ra por tis sa on esitetty jo suojeltujen Vironvuoret, Mikkolankorpi ja Lep piojan ohella mm. Kuivaniemen Natura-alueen myymistä val tiol le ja Mustalammin suojelualueen laajentamisen sel vit tä mis tä Haukijärvellä päin. ELY-keskuksen kyselyyn soidensuojeluohjelman täy den nys koh teis ta Etelä-Suomen valtakunnallisesti arvokkailla soil la kau pun gin hal li tus ilmoitti :ssa 138 kiin nos tuk sen sa Tappisuon myyntiin. Lisäksi ilmoitettiin kiin nos tus ta neu vo tel la Latosuo-Leposuo-Julkujärvet -suo alu een myyn nis tä tai vaihtamisesta. Leposuosta on kaupungin omis tuk ses sa noin 5 ha, Latosuosta kaupungin mailla 1,6 ha ja Jul ku jär ven suopainanne on 0, 1 ha kokoinen ja suot si jait se vat Julkujärven ympäristössä. Suot ovat osa yleis kaa vas sa osoi tet tu SL, MU-1 tai MU-4 -alueina. Leposuo (5 ha MU-1) sijoittuu harjun osayleiskaavassa vä lit tö mäs ti harjun SL-alueen viereen, jolloin Pikku-Ahveniston luon non suo je lualuet ta voitaisiin laajentaa ottamalla siihen mu kaan Leposuon lisäksi arvokkain osa luon non suo je lu alu een ja Le po suon välisen harjun oyk:n mukaisesta SL-alu ees ta (n. 7,3 ha). Tarkastelu Kaikista edellä mainituista alueista luonnonsuojelulliset ar vot ovat suurimmat Tappisuolla (12,1 ha), joka on luokiteltu val ta kun nal li ses ti arvokkaaksi suoksi, täyttää MET SO-kriteerit ja jo ka täydentäisi lähellä ole via Taa bo rin vuo ren Na tu ra-alu een van han metsän kohteita. Myös Ylöjärvenharjun lievealueen suot on tunnistettu val ta kun nal lises ti arvokkaiksi ja Leposuo (5 ha) olisi järkevää liit tää Pik ku-ahvenis ton luonnonsuojelualueeseen väliin jää vi ne harjumetsineen (7,3 ha). Viljakkalan Kuivaniemestä Natura verkoston alueisiin kuu luu kaupungin maista nie men länsipuolen 3 ha alue. Mah dol li nen suojelu voisi kos kea koko niemen kärkeä (yh teen sä 4,5 ha), jolloin mukaan tulisi itä puo len haapametsä, mis sä on tavattu ajoittain

5 liito-oravaa. Mastosvuoren ydinalueet soveltuvat niin ikään luon non suo je lu alueek si vaihtelevuuden (puronvarsilehdot, ka ruk ko kal lio) ja vanhan puuston vuoksi. Arvokkain metsäalue on noin 8 ha suuruinen. Isomäen kallio on enemmänkin maisema-alue, joskin metsä kal liol la on vanhaa ja näyttävää karukkokalliota ja soveltuisi suo je luun. Karukkokalliolla hakkuita ei suoritettane muu toin kaan. Mustalammin eteläpuolinen alue on puolestaan nuo reh koa ja tiheää sekametsää, jolla ei ole vielä erityisiä ar vo ja. Oheismateriaali Lisätiedot Numeroimattomana oheismateriaalina alueiden sijaintia osoit ta vat kartat sekä otteet osayleiskaavoista. Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p , pentti.keskitalo@ylojarvi.fi Kaupunginarkkitehti ehdottaa Ympäristölautakunta päättää käydä aiheesta lä he te kes kus te lun ja evästää valmistelijoita jatkovalmisteluun. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti YMPLTK Keskustelu Mastosvuori Ympäristölautakunnan käymän lähetekeskustelun pe rus teel la toteuttamiskelpoisiksi suojelukohteiksi valikoituivat Mas tos vuo ren alue sekä Pikku-Ahvenistonharjun luon non suo je lu alu een laajennus Leposuolle asti. Pirkanmaan ELY-kes kuk sel ta saadun tiedon mukaan molemmat kohteet so vel tu vat hyvin rauhoitettavaksi luontolahjakohteina. Liitekarttaan on rajattu Mastosvuoren luonnonsuojelullisesti ar vokkaim mat osat, jotka ovat rantametsä, luhtasuo ja leh to no ro Mastosvuoren ja Paskovuoren välissä sekä Mas tos vuo ren karukkokalliot ja kal lio sei nä mät ja -rinteet. Leh to pai nan teen kasvilajeista voidaan mainita lehmus, mus ta kon nan mar ja, näsiä, imikkä, lehto-orvokki ja lehtopähkämö. Näil lä alueil la myös puusto on van hin ta. Liitteen mukaisen alue ra jauk sen pinta-ala on 11,5 ha. Mastosvuoren pohjois- ja itäpuoli sekä Pas ko vuo ren poh jois rin ne on tavanomaista talousmetsää. Alu eel ta ei ole met sä suun ni tel maa. Mastosvuoren rauhoitusmääräyksissä kiellettäisiin hakkuut se kä kasvien ja eläinten vahingoittaminen. Sienestys ja mar jas tus sal lit tai-

6 Leposuo ja Julkujärvenharju siin ja lisäksi rauhoitusmääräyksissä sal lit tai siin ul koi lu reit tien teko alueelle. Taloudellisesti alueen rau hoi tuk sel la ei ole juurikaan mer ki tys tä, koska hak kuu mah dol li suu det olisivat vähäiset osa yleis kaa van SL-alueen, ran ta met sän sekä metsälain mu kais ten erityisen tärkeiden elinympäristöjen (vähäpuustoiset suot ja karukkokalliot noron li säk si) vuoksi. Suojelualue-ehdotus sijoittuu maakuntakaavan V-alueelle (vir kis tysalue), joka tarkoittaa seudullisesti merkittävää taa ja miin liittyvää virkistysaluetta ja/tai taajamien ekologisen ver kos ton kannalta erityisen tärkeää aluetta. Mas tos vuo ri-pas ko vuo ri on osoitettu maakuntakaavassa myös ar vok kaa na geologisena muodostumana (ge-2 kallioalue) ja Mas tos vuo ri on luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi. Leposuo kuului soidensuojeluohjelman mahdollisiin täy den nys koh teisiin. Leposuon puusto on taloudellisesti vä hä ar vois ta, matalaa kitukasvuista männikköä. Vähäpuustoisena suo na se on myös metsälain mukainen erityisen tärkeä elin ym pä ris tö. Pikku-Ahveniston nykyisen luonnonsuojelualueen ja Le po suon välinen harju Julkujärven eteläpuolella on lehtomaista ja kuivahkoa kangasta. Harjun laella metsätyyppi vaihtelee kui vah kon ja tuoreen kangasmetsän välillä. Puusto on har jun laella melko puhdasta mäntymetsää ja harjurinteellä män ty val tais ta sekametsää. Iältään puusto vaihtelee vuo teen. Harjulla on lukuisia polkuja ja ulkoilureittejä ja SL-alu een kaikista kulunein osa, Jul ku jär ven koillispuolelta on jätetty luonnonsuojelualueen ra jauk sen ulkopuolelle. Sen lä pi kulkee mm. uusi leveä latu. Alueen läpi kulkee myös säh kö lin ja, joka rajaa suojelualuetta harjun päällä Jul ku jär ven kohdalla. Rauhoitusmääräykset noudattaisivat harjun osalta Pik ku-ah venis ton rauhoitusmääräyksiä eli metsiä voidaan hoi taa eril li sen hoitosuunnitelman mukaisesti harjuluonnon omi nais piir tei tä vahvistaen. Harjulla myös ulkoilureittien ja säh kö lin jo jen kunnostus olisi mahdollista. Leposuolla sen si jaan ei met sän kä sit te ly olisi mahdollista. Taloudellisesti suojelualueen perustamisella ei olisi juu ri kaan merkitystä. Leposuolla ei ole taloudellisessa mielessä ar vo kas ta puustoa ja suo on myös erityisen tärkeä elin ym pä ris tö. Julkujärven ympäristön metsät ovat olleet ta lous met sä käy tös sä, mutta osayleiskaavassa alue on osoitettu luon non suo je lu alu eek si eivätkä

7 suurimuotoiset hakkuut olisi si ten mahdollisia. Metsiköitä voidaan hoitaa erillisen hoito- ja käyt tö suun ni tel man mukaisesti. Hoitotoimina voi tulla ky see seen esim. harjurinteen paahteisuuden vahvistaminen hak kuin. Harjurinne sijoittuu maakuntakaavassa S- eli suo je lu aluei siin, jotka on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulailla. Le po suo sijoittuu puolestaan MK- eli maa- ja met sä ta lous val tai seen alueeseen, joka on ekosysteemipalvelujen kan nal ta merkittävä. Pikku-Ahvenistonharju - Julkujärvi on maa kun ta kaa vas sa osoi tet tu arvokkaana geologisena muo dos tu ma na (ge-1 har ju alue) ja harju luokitellaan maa kun nal li ses ti ar vok kaak si. Suojelualue sijoittuu myös maa kun ta kaa van pohjavesialueisiin. Oheismateriaali Lisätiedot Numeroimattomana oheismateriaalina rajausehdotukset Mas tos vuoren sekä Leposuon-Julkujärvenharjun luon non suo je lu alueis ta, ehdotus rauhoitusmääräyksiksi sekä alueil ta otettuja valokuvia. Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p , pentti.keskitalo@ylojarvi.fi Kaupunginarkkitehti ehdottaa Ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunki hakisi Mas tos vuo ren sekä Leposuon-Julkujärvenharjun rau hoit ta mis ta liit tei den mukaisten rajausten ja rauhoitusmääräysten mu kai ses ti Luontolahjani 100-vuotiaalle Suomelle -kam pan jan osa na. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti Merkittiin, että elinvoimajohtaja Pauli Piiparinen poistui ko kouk ses ta tämän asian käsittelyn jälkeen. -- KAUPHALL Oheismateriaali - rajausehdotukset Mastosvuoren sekä Leposuon-Julkujärvenharjun luonnonsuojelualueista, ehdotus rauhoitusmääräyksiksi sekä alueilta otettuja valokuvia. Lisätiedot Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p , pentti.keskitalo@ylojarvi.fi Kaupunginjohtaja ehdottaa: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy ympäristölautakunnan esityksen.

8 Päätös Hyväksyttiin KAUPVALT Oheismateriaali - rajausehdotukset Mastosvuoren sekä Leposuon-Julkujärvenharjun luonnonsuojelualueista, ehdotus rauhoitusmääräyksiksi sekä alueilta otettuja valokuvia. Lisätiedot Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p , pentti.keskitalo@ylojarvi.fi Kaupunginhallitus ehdottaa Kaupunginvaltuusto päättää, että kaupunki hakee Mastosvuoren sekä Leposuon-Julkujärvenharjun rauhoittamista liitteiden mukaisten rajausten ja rauhoitusmääräysten mukaisesti Luontolahjani 100-vuotiaalle Suomelle -kampanjan osana. Päätös Keskustelun kuluessa Riitta Koskinen ehdotti, että Mastosvuoren uuden luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä jätettäisiin metsästyskielto pois eli luonnonsuojelualue perustetaan pohjaesityksen mukaisesti, mutta rauhoitusmääräyksiin tehtäisiin muutos. Markku Mäki-Ventelä, Pekka Hietaniemi ja Minna Sarvijärvi kannattivat Koskisen ehdotusta. Koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi äänestyksen äänestyskoneella siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät jaa. Jos ei voittaa, tulee valtuutettu Riitta Koskisen ehdotus kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyskoneäänestyksessä annettiin 33 jaa-ääntä (Haataja, Halttula, Immonen, Itvola, Itäpää, Jukantupa, Järvinen, Kesseli, Kiiskinen, Kiviniemi, Koivisto, Kotiranta, Kytömäki, Lammi, Lamminen, Landgren-Mäkkylä, Lehtonen, Leppänen, Luojus, Mankkinen, Moisio, Mustakallio-Sorvari, Mäkinen, Ojares, Peltola, Sippola, Sorvanto, Tienari, Toivonen, Turunen, Törmä, Vilén, Virtanen) ja 18 ei-ääntä (Alanen, Antila, Hakanen, Heiska, Hietaniemi, Kaasalainen, Konttinen, Koski, Koskinen, Mäki-Ventelä, Pajunen, Pelkonen, Ruuska, Saaristo, Sarvijärvi, Savio, Tahlo, Tiura), joten puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen kaupunginvaltuuston päätökseksi