VESILAHDEN KUNTA. Maanrakennustöiden työselostus. Työ: E Tampere

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA ÄMMÄNHAUDANMÄEN ASEMAKAAVA- ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA, OSA-ALUE I Työ: E25172 Tampere AIRIX Ympäristö Oy PL Tampere Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ YHTEISET TYÖT TYÖMAAHALLINTO Rakennuttaja Rakennuttaminen ja valvonta Suunnittelija Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Pohjavesitarkkailu Luvat TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Väliaikainen vedenjakelu Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus ja terveydenhoito MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Työmäärien mittaukset Katutöiden laadunvalvonta Johtotöiden laadunvalvonta Linjan TV-kuvaus Näytteenotto ja tutkimukset Painekoe Mittaukset ja tarkepiirustukset YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY ALUSTAVAT TYÖT Hyötypuun hakkuu Kasvillisuuden ja pintamaan poisto ja raivaus Johtojen ja rakenteiden suojaus, siirto ja purku Kasvillisuuden suojaus LIIKENNEVÄYLÄTYÖT MAALEIKKAUS KALLIOLEIKKAUS KUIVATUS- JA RUMPUTYÖT Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen Salaojat Rummut POHJANVAHVISTUS Muut pohjanvahvistustoimenpiteet Geovahvisteet PENGERRYS Maapenger PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Kuitukangas Tukikerros Jakava kerros... 9 AIRIX Ympäristö Oy PL 453, Tampere puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 26130 Tukikerros louheesta Kantava kerros Kantava kerros murskeesta Kulutuskerros asfaltista Muut päällysteet Väliaikainen murske tai kivituhkapäällyste Savisora-, murske-, ja kivituhkapäällyste VIIMEISTELYTYÖT JA ERIKOISLAITTEET Katuvihertyöt Liikenteen ohjaus- ja suojalaitteet VALAISTUS KATUALUEELLE RAKENNETTAVAT JOHDOT VESIHUOLLON MAATYÖT MAAKAIVANNON TEKEMINEN KALLIOKAIVANNON TEKEMINEN TUENTA Pohjaveden pinnan alentaminen PUTKILINJAN PERUSTAMINEN KIVIAINESARINA TERÄSLEVYARINA TÄYTTÖ- JA PENGERRYSTYÖT Asennusalusta Alkutäyttö Lämpöeristeen teko Lopputäyttö Pengerrys VIIMEISTELY VIEMÄRITYÖT JÄTEVESIPUTKET HULEVESIPUTKET VIEMÄRIKAIVOT JA TARKASTUSPUTKET ERIKOISRAKENTEET Suojarakenteinen viemäri Paineviemärin venttiilit PUMPPAAMOT VESIJOHTOTYÖT VESIJOHDOT VESIJOHTOLINJAN LAITTEET Sulkuventtiili Palopostit ja vesipostit ERIKOISRAKENTEET Suojarakenteet Vesijohdon kulmatuet LIITTEET: Tyyppipiirustukset Kaivantojen periaatepiirustukset T51 Salaojan korjaus putkikaivannossa, periaatepiirros T55 Paineviemärin purkukaivo, periaatepiirros T59 AIRIX Ympäristö Oy PL 453, Tampere puh , fax , sähköposti:

4 / Jouni Hyypiä / Jouni Hyypiä / Oona-Lina Alila VALMIS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 453, Tampere puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

5 VESILAHDEN KUNTA ÄMMÄNHAUDANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA OSA-ALUE I MAANRAKENNUSTÖIDEN TYÖSELOSTUS Työ: E25172 YLEISTÄ Rakennuskohde käsittää Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen osa-alueen I (Vihniäntie, Käpykuja, Petäjärinne, Kielorinne) katujen ja vesihuollon rakentamisen laitteineen suunnitelmissa osoitetulla tavalla. Rakennuskohde pitää sisällään myös kahden jätevedenpumppaamon ja yhden sadevesipumppaamon rakentamisen. Työn suorittamisessa noudatetaan sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä sekä mm. seuraavia yleisiä työselityksiä: Suomen Kuntaliitto: - Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 2002, KT02 - Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 Suomen kuntatekniikan yhdistys: - Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet, KATU 2002 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.; - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL90 - Pohjarakennusohjeet, RIL121 - Asfalttinormit, PANK ry. K:/

6 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 2/ YHTEISET TYÖT TYÖMAAHALLINTO Rakennuttaja Nimi: Vesilahden kunta / tekninen toimi Osoite: Lindinkuja VESILAHTI Yhteyshenkilö: Kunnaninsinööri Tapio Kauppila Puhelin: Sähköposti: tapio.kauppila@vesilahti.fi Rakennuttaminen ja valvonta Nimi: Vesilahden kunta / tekninen toimi Osoite: Lindinkuja VESILAHTI Yhteyshenkilö: Kunnaninsinööri Tapio Kauppila Puhelin: Sähköposti: tapio.kauppila@vesilahti.fi Suunnittelija Nimi: AIRIX Ympäristö Oy Osoite: PL TAMPERE Yhteyshenkilöt: Suunnittelupäällikkö Jouni Hyypiä Puhelin Suunnittelija Oona-Lina Alila Puhelin Faksi: Sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi Katselmukset Noudatetaan yleistä työselostusta KT Alku- ja loppukatselmus Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Urakoitsija suorittaa myös rakennustyöalueen vaikutusalueella olevien rakennusten, rakenteiden, laitteiden ja rajamerkkien kuntotarkistukset ennen työn aloitusta ja vastaa niille aiheuttamistaan vahingoista. Urakoitsijan on ilmoitettava kiinteistökatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle hyvissä ajoin. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja. Noudatetaan yleistä työselostusta KT02.

7 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 3/ Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma Pohjavesitarkkailu Ennen töiden aloittamista on selvitettävä työalueella ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevien pohjavesikaivojen sijainti ja suoritettava kaivojen veden määrän ja laadun tarkkailu noudattaen yleisessä työselostuksessa KT 02 annettuja ohjeita Luvat Rakennuttaja on hankkinut seuraavat työsuoritukseen liittyvät luvat: liittymäluvat maanomistajien työluvat. Muista työsuoritukseen liittyvien lupien hankkimisesta ja ilmoitusten tekemisestä huolehtii urakoitsija. Urakoitsijan tulee noudattaa em. lupien ehtoja. Noudatetaan yleistä työselostusta KT TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Työaikaisen liikenteen järjestely kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsija hankki tarvittavat luvat. Urakoitsijan tulee määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä Väliaikainen vedenjakelu Käytössä olevia vesijohtolinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai vesijohtolinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista. Urakoitsijan on vähintään 2 vrk aikaisemmin ilmoitettava vesijohtolinjojen sulkemisesta kiinteistöjen omistajille.

8 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 4/ Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset Käytössä olevia viemärilinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai viemärilinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista. Urakoitsijan on vähintään 2 vrk aikaisemmin ilmoitettava viemärilinjojen sulkemisesta kiinteistöjen omistajille TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus ja terveydenhoito Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Suunnitelmissa on käytetty N-60 korkeusjärjestelmää. Tasokoordinaattijärjestelmä on KKJ. Maastomittaukset on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n toimesta. Mittaukset on tehty VRS RTK GPS -laitteistolla ja robottitakymetrillä. Mittaus perustuu Maanmittauslaitoksen kehittämään affiiniseen koordinaattimuunnokseen. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia raja-merkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöiden aloittamista Maaperätutkimukset Linjoilla on tehty maatutkaluotaus Geo-Work Oy:n toimesta. Lisäksi on tehty täryja painokairauksia.

9 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 5/ Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Suunnittelijalta saa numeerista mittaustietoa Työmäärien mittaukset Noudatetaan yleistä työselostusta KT Katutöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla Linjan TV-kuvaus Uudet viettoviemäriosuudet videokuvataan. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan dvd:lle. Pöytäkirja ja tallenne tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. Videokuvaus suoritetaan julkaisun Viemäreiden ja vesijohtojen TV-kuvauksen teettämisohjeet (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki 1998) mukaan Näytteenotto ja tutkimukset Vesijohtovedestä otetaan ennen käyttöönottoa näyte (KT 02, kohta 51000, Vesijohdot) Painekoe Painekoe tehdään kaikille uusille vesijohto- ja paineviemäriosuuksille (KT 02, kohta 51000, Vesijohdot) noudattaen standardia; SFS 3115 Muoviputket.

10 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 6/ Mittaukset ja tarkepiirustukset Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Urakoitsija tekee korjaukset suunnitelmien DWG tiedostoihin. Tarkemittaukset tehdään yleisen työselostuksen KT 02 ohjeiden mukaisesti YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY Rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään rakennuttajan osoittamaan paikkaan ALUSTAVAT TYÖT Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia Hyötypuun hakkuu Urakka-alueella olevat tukkipuut on kaadettu rakennuttajan toimesta ennen urakan alkua Kasvillisuuden ja pintamaan poisto ja raivaus Alueella mahdollisesti oleva pintamaan multa läjitetään tarkoitukseen osoitetulle paikalle. Multa voidaan käyttää alueen viimeistelytöihin, mikäli se täyttää asetetut vaatimukset. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet kuljetetaan kaatopaikalle tai poltetaan paloviranomaisen luvalla. Purettavan päällysteen käsittelystä ja poiskuljettamisesta vastaa urakoitsija. Urakoitsija vastaa aiheutuneista kustannuksista Johtojen ja rakenteiden suojaus, siirto ja purku Ennen kaivutöiden aloittamista on pyydettävä kaapelinäyttö sähkö- sekä teleyhtiöltä. Urakoitsija selvittää muut alueella mahdolliset olevat kaapelit. Linjat sijaitsevat osin lähellä voimajohtoja. Voimajohtojen varoetäisyydet ovat seuraavat:

11 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 7/22 vähimmäisetäisyydet Voimajohdon jännitetaso virtajohtimiin sivulla alla 110 kv 5 m 3 m 220 kv 5 m 4 m 400 kv 5 m 5 m Jännitetason voi tunnistaa eristinketjun pituudesta.: 110 kv noin yksi metri (6-8 eristinlautasta) 220 kv noin kaksi metriä (10-12 eristinlautasta) 400 kv noin neljä metriä (18-21 eristinlautasta) Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot ja purut on sovittava laitteiden omistajien kanssa. Kaivannosta esiin tulevat ja katkaistut salaojat korjataan. Korjaus tehdään liittämällä katkennut salaoja kaivannon kohdalla umpiputkella. Putken alle kaivannon pohjalle rakennetaan kiviainesarina, joka ympäröidään kuitukankaalla. Arinan paksuuden tulee olla vähintään 300 mm. Kuitukankaan tulee olla käyttöluokkaa N3. Murskeen raekoko on 0 32 mm ja se tiivistetään kohtien 35200, ja mukaisesti (kts. periaatepiirustus T55). Valvoja tarkistaa salaojien korjaukset ennen niiden peittämistä Kasvillisuuden suojaus Olemassa olevan kasvillisuuden suojauksessa noudatetaan yleistä työselostusta KT 02. Tarvittavista suojaustoimenpiteistä sovitaan tarkemmin työn aloituskatselmuksessa LIIKENNEVÄYLÄTYÖT Kantavuus- ja katuluokat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa MAALEIKKAUS Noudatetaan yleistä työselostusta KT KALLIOLEIKKAUS Pohjatutkimusten perusteella kalliolouhintaa esiintyy tienrakennustöissä koko osaalueella. Louhittava kalliomassa mitataan teoreettisena kiintokalliona ja korvataan yksikköhinnan mukaan ± arvona arvioidusta m 3 -ktr määrästä, joka sisältyy tarjoushintaan. Arvioitu louhintamäärä ilmoitetaan urakkaohjelmassa. Määrät tarkistetaan Suomen

12 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 8/22 kuntaliiton julkaisun Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 (KM 02) mukaan. Kallioleikkauskohdissa tehdään yleisen työselostuksen KT 02 mukaiset siirtymäkiilat KUIVATUS- JA RUMPUTYÖT Katualueet kuivatetaan sadevesi- ja salaojaputkijärjestelmää sekä ojapainanteita käyttäen. Vaurioituneet rummut korjataan alkuperäiseen kuntoon. Betonirummut voidaan korvata maantierummuiksi tarkoitetuilla vastaavankokoisella muoviputkella, lujuusluokka SN Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen Kielorinteentieltä Tuonenojalle menevä avo-oja syvennetään. Oja muotoillaan ympäristöön soveltuvaksi ja rumpujen kohdalla niihin viettäväksi Salaojat Katualueet kuivatetaan sadevesi- ja salaojaputkijärjestelmää sekä ojapainanteita käyttäen paitsi kohdissa, joihin on suunniteltu avo-ojat. Salaojaputkien asennustyöt tehdään KT02:n mukaisesti. Työssä käytetään SN8 luokan putkia. Putkimateriaalina käytetään 110/95 tupla salaojaputkea tai vastaavaa Rummut Työssä käytetään SN8 luokan putkia, rumpuputkien koot selviävät suunnitelmista. Rummut perustetaan 300 mm paksun murskearinan varaan.

13 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 9/ POHJANVAHVISTUS Muut pohjanvahvistustoimenpiteet Geovahvisteet Suunnitelmissa esitetyissä kohdissa käytetään tierakenteiden alla geovahvistetta. Geovahvisteen asennustyöt tehdään KT 02:n ja valmistajan ohjeiden mukaan PENGERRYS Maapenger Vanhat katurakenteiden alle jäävät ojat täytetään viereistä perusmaata vastaavalla materiaalilla PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Päällysrakenteiden rakennekerrokset ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirustuksista. Tie- ja katualueella maakaivannon ja päällysrakenteen tiivistäminen tehdään KT 02 työselityksen pääpiirteitä noudattaen. Päällysrakenteen tulee vastata rakennetussa tiessä käytettyjä materiaaleja ja kerrosvahvuuksia. Siirtymäkiilat tehdään KT 02 mukaan Kuitukangas Kuitukangasta käytetään jakavan kerroksen alla tyyppipoikkileikkausten mukaan. Suodatinkankaan käyttöluokka on N4. Asennus KT 02:n ja valmistajan ohjeiden mukaan Tukikerros Jakava kerros Jakavan kerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Jakavan kerroksen materiaali on määritelty tyyppipoikkileikkauksessa. Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä KT 02:n kuvassa esitetyt rakeisuusvaatimukset. Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen KT 02 mukaisesti. Urakoitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan.

14 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 10/ Tukikerros louheesta Tukikerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista. Tukikerros tehdään KT 02 mukaisesti. Tukikerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen KT 02 mukaisesti. Urakoitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan Kantava kerros Kantava kerros murskeesta Kantavan kerroksen materiaali on määritelty tyyppipoikkileikkauksessa. Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä KT 02:n kuvassa esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen KT 02 mukaisesti. Urakoitsija tekee em. mittaukset omalla kustannuksellaan Kulutuskerros asfaltista Ajoväylän päällysteen alaosan materiaalina käytetään Ab 20/120 ja yläosan Ab 16/100 tyyppipoikkileikkauspiirustustusten mukaan. Ennen päällystystyön aloittamista tehtävien töiden ja tarkastusten osalta noudatetaan julkaisun "Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus KT 02" kohdan mittavaatimuksia ja työohjeita Muut päällysteet Väliaikainen murske tai kivituhkapäällyste Kadulle tehdään väliaikainen kulutuskerros KT 02 kohdan mukaisesti. Materiaali on KaM 0-16 ja päällysteen paksuus 50 mm. Materiaalin laatuvaatimusten osalta noudatetaan KT 02 kohtaa Savisora-, murske-, ja kivituhkapäällyste Kielonrinteen kevyen liikenteen väylälle tehdään kulutuskerros KT 02 kohdan mukaisesti. Materiaali on KaM 0-6 ja päällysteen paksuus 50 mm.

15 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 11/ VIIMEISTELYTYÖT JA ERIKOISLAITTEET Katuvihertyöt Teiden luiskien kasvualusta tehdään nurmetusluokan A3 (puisto- ja katunurmi) mukaisesti 150 mm paksuna. Noudatetaan yleistä työselostusta KT Liikenteen ohjaus- ja suojalaitteet Liikennemerkit asennetaan suunnitelmien mukaisiin paikkoihin. Tiemerkinnät tehdään suunnitelmien mukaisiin paikkoihin. Noudatetaan yleistä työselostusta KT VALAISTUS Mahdollinen valaistus rakennetaan erillisen suunnitelman mukaan KATUALUEELLE RAKENNETTAVAT JOHDOT Mahdolliset sähkö- ja telekaapelit rakennetaan laitteiden omistajien erillisten suunnitelmien mukaan VESIHUOLLON MAATYÖT Pohjaolosuhteet selviävät pituusleikkauksissa esitetyistä pohjatutkimustiedoista. Kaivannon kuivana pito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä savi ei saa jäätyä.

16 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 12/ MAAKAIVANNON TEKEMINEN Kaivantosuunnitelma Urakoitsija laatii kaivantosuunnitelman. Kaivannon teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot". Tukemattoman ja tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty tyyppipiirustuksessa T51. Mittavaatimukset Kaivojen, palopostien ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään laajempana siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle kaivoista ja laitteista. Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Valmiiksi kaivettu kanavan pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Vesihuoltolinjoilla kaivettavan maakerroksen paksuus on enintään 2,2 metriä. Kaivanto voidaan tehdä luiskattuna kaivuna kaltevuudella 2:1 tai loivemmin. Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta KALLIOKAIVANNON TEKEMINEN Kaivantosuunnitelma Urakoitsija laatii kaivantosuunnitelman. Kaivannon teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot". Tukemattoman ja tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty tyyppipiirustuksessa T51. Mittavaatimukset Kaivojen, palopostien ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään laajempana siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle kaivoista ja laitteista. Liikalouhintaa tulee välttää. Louhe poistetaan tasauskerroksen verran putken alareunaa syvemmältä. Pohja tasataan murskeella tai soralla ja tiivistetään. Asennusalustan alle asennetaan suodatinkangas. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3. Louhittava kalliomassa mitataan teoreettisena kiintokalliona ja korvataan yksikköhinnan mukaan ± arvona arvioidusta m 3 -ktr määrästä, joka sisältyy tarjoushintaan. Arvioitu louhintamäärä ilmoitetaan urakkaohjelmassa. Määrät tarkistetaan Suomen kuntaliiton julkaisujen Teknisten töiden yleisen työselostuksen (KT 02) ja Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 (KM 02) mukaan. Tonttiliittymien kohdalla louhinta ulotetaan vähintään 2 metriä putken päättymisestä tontille päin. Lisäksi noudatetaan KT 02 esitettyjä ohjeita.

17 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 13/ TUENTA Urakoitsija laatii tarkemmat kaivantojen tuentasuunnitelmat. Kaivannon seinämät tuetaan, mikäli luiskia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista tehdä riittävän loivina. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Kaivannon tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siirtymiä työn aikana. Tuettu kaivanto aloitetaan noin yhden (1) metrin syvyisellä kevennyskaivuulla, jonka jälkeen aloitetaan kaivannon tukien asennus. Kaivuumassat kasataan vähintään 10 metrin etäisyydelle kaivannosta. Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna tai maakaivantoa ei muuten pystytä tekemään turvallisesti ilman tuentaa on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan lisätuennan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Soveltuvin osin noudatetaan VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot. Lisäksi noudatetaan KT 02 esitettyjä ohjeita Pohjaveden pinnan alentaminen Urakoitsijan on varauduttava pohjavedenpinnan alentamiseen. Urakoitsija huolehtii, että kaivanto on peitetty tai rakenteet on ankkuroitu ennen pohjavedenpinnan palauttamista normaalille tasolle PUTKILINJAN PERUSTAMINEN Putkilinjat perustetaan asennusalustan varaan (vrt. kohta 35200). Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja kuitenkin osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan. Arinarakennetyypit on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Arinarakenteet tehdään työselityksen kohtien ja ja KT 02 yleistyöselityksen mukaan.

18 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 14/ KIVIAINESARINA Mikäli putket joudutaan perustamaan kiviainesarinan varaan, niin noudatetaan seuraavia periaatteita. Arina tehdään sorasta tai murskeesta (0-32 mm). Materiaali ei saa olla jäässä. Kiviainesarina ympäröidään suodatinkankaalla N3. Tyyppikuva kiviainesarinan asentamisesta on esitetty liitepiirustuksessa T51. Mikäli hienoainespitoinen pohjamaa häiriintyy kaivun yhteydessä, korvataan se kitkamaatäytöllä. Siirryttäessä perustamistavasta toiseen, kalliolta heikosti kantavalle maapohjalle sekä liikenneväylien alituskohdille tehdään liittymäkohtaan epätasaisten painumien eliminoimiseksi siirtymärakenne TERÄSLEVYARINA Mikäli putket joudutaan perustamaan teräslevyarinan varaan, niin noudatetaan seuraavia periaatteita. Tyyppikuva teräslevyarinan asentamisesta on esitetty liitepiirustuksessa T51. Putkiarinalevyt valmistetaan standardin SFS-EN mukaisesta teräslajista S350GD+Z. Profiilin vakionimellispaksuus on 0,7 mm. Poimulevynä käytetään suoraa tai reunoiltaan ylöstaivutettua levyä. Kaivannon pohja kaivetaan noin 0,15 m putkijohtojen asennustason alapuolelle mahdollisimman tasaiseksi. Ylikaivetut kohdat täytetään perusmaalla. Laidalliset putkiarinat kootaan lähellä työkohdetta irrallisista laitaosista ja putkiarinalevyistä. Laidat kiinnitetään limiruuveilla, jolloin kiinnitysetäisyys arinan päästä on mm ja ruuvien väli k/k mm. Putkiarina nostetaan kaivannon pohjalle ja painetaan perusmaahan polkemalla kunnes arinan alapuoliset poimut täyttyvät. Arinalevyt limitetään poikkisuunnassa vähintään 200 mm ja pituussuunnassa vähintään 500 mm. Leveiden poikkisuunnassa limitettävien putkiarinoiden alla käytetään tarpeen mukaan 50 mm x 50 mm:n aluspuita, joiden k/k on 1500 mm. Arinaelementit jatketaan noin 500 mm:n limityksellä, ja mahdollinen maa-aines poistetaan asennetun elementin poimuista ennen uuden asentamista. Suurin sallittu poikkeama arinan suunnitelma-asiakirjoissa esitetystä sijainnista on ± 50 mm. Veden virtaus kaivannossa katkaistaan tarvittaessa moreeni- tai savisuluin, muovilla, bentoniittimatolla tai ponttiseinällä.

19 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 15/ TÄYTTÖ- JA PENGERRYSTYÖT Asennusalusta Kaivannon pohjalle, massanvaihto- tai pengertäytteen päälle tai arinan päälle tehdään putken seinämän pinnasta mitattuna vähintään 150 mm:n paksuinen asennusalusta. Toimilaitteet, kuten kaivot ja venttiilit perustetaan aina asennusalustalle. Asennuskerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä. Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, tasauskerros tehdään sepelistä tai sorasepelistä, jonka suurin raekoko on ohjeiden mukainen ja josta puuttuvat alle # 8 mm:n rakeet. Venttiilit, kaivot ja yms. toimilaitteet perustetaan aina asennusalustan varaan Alkutäyttö Putkien alkutäyttö tehdään pääsääntöisesti hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää putken tasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin (kts ). Liikennealueilla PN10-luokan putkilla käytetään rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa tai mursketta. Liikennealueiden ulkopuolella PN10-luokan putkilla voidaan käyttää raekokovaatimukset täyttävää hiekka- ja soramoreenia sekä silttiä ja savea. Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. Vettä pidättävä pato Kaivannon ollessa huonosti vettä läpäisevässä maalajissa tulee veden virtaus estää tasauskerroksessa ja täyttömateriaalissa rakentamalla linjalle savisulkuja noin 50 metrin välein. Vettä pitävä pato eli savisulku rakennetaan savesta tai hienoja lajitteita sisältävästä silttimoreenista. Pato tulee perustaa koko kaivannon leveydelle kaivannon pohjaan saakka. Padon harjan on ulotuttava vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Pato tiivistetään mahdollisimman tiiviiksi alkutäytön tiiviysvaatimusten mukaisesti. Padon tulee olla noin yhden (1) metrin pituinen.

20 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 16/ Lämpöeristeen teko Lämpöeristys rakennetaan suunnitelmissa osoitettuihin kohtiin. Lämpöeristeenä käytetään suulakepuristettua muovilevyä, jonka kuivairtotiheys on vähintään 35 kg/m 3 tai EPS 300 polystyreenimuovilevyjä. Eristeen mitat ilmenevät suunnitelmapiirustuksista. Kohdissa, joissa lämpöeristystä on käytetty kallion läheisyydestä johtuen, voidaan lämpöeristys korvata kallion louhinnalla ja näin saada vesihuoltolinjan putkille riittävä asennussyvyys. Suunnitelmista poikettaessa tulee olla yhteydessä urakan valvojaan ja saada valvojan hyväksyntä muutoksille Lopputäyttö Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään Pengerrys Pengerrettävät osuudet on esitetty pituusleikkauksissa. Noudatetaan yleistä työselostusta KT VIIMEISTELY Tehdään KT02:n mukaan VIEMÄRITYÖT JÄTEVESIPUTKET Paineviemärit rakennetaan PN 10 luokan putkista. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan yhtä suuria tai pienempiä kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 11 (PE 80) putkia. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. Paineviemärissä tulee olla merkintänä ruskea raita putken kyljessä. Viettoviemäriputkena käytetään PVC-muoviputkea, luokka SN8. Käytettävät putkikoot ilmenevät suunnitelmista. Viemärit liitetään rakennettuihin viemäreihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa.

21 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 17/22 Materiaalivaatimukset Noudatetaan yleistä työselostusta KT 02. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähintään 200 mm. Putken etäisyyden kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähintään 100 mm, ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta. Paineviemärit liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuhvia tai puskuhitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa. Tonttijohdot Viemärien tonttijohdot päätetään noin yhden (1) m tontin puolelle ja tulpataan. Tonttiviemärin koko ja materiaali on 110 PVC ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Putkien peittosyvyys Paineviemärien peittosyvyys on lumen suojaamilla alueilla vähintään 1,8 m. Alueilla, joilla lumi liikenteen, kunnossapidon tai muun syyn takia poistetaan, on peittosyvyys vähintään 2,2 m. Mikäli putket asennetaan kalliokaivantoon, peittosyvyys on vähintään 2,2 m. Paineviemärien asennussyvyys on edellä mainitun mukainen ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Viettoviemärit asennetaan suunnitelmien mukaiseen syvyyteen HULEVESIPUTKET Hulevesiputket rakennetaan PEH- muoviputkesta luokka SN8. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. Tonttijohdot Viemärien tonttijohdot päätetään noin yhden (1) m tontin puolelle ja tulpataan. Tonttiviemärin koko ja materiaali on 110 PP/PVC ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu VIEMÄRIKAIVOT JA TARKASTUSPUTKET Viemärin tarkistuskaivoina käytetään 400/315, 560/500 tai 800/500 mm PEH - muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti (kts. kaivokortit). Pumppaamojen tulokaivoina viettoviemärien päissä käytetään 800/500 mm PEHmuovisia teleskooppikaivoja. Vaihtoehtoisesti tulokaivoina voidaan käyttää mm betonikaivoa. Pumppaamojen tulokaivoihin asennetaan ylivuotoputki.

22 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 18/22 Paineviemärin purkukaivoina käytetään 800/500 mm PEH muovisia teleskooppikaivoja. Paineviemärin tuloyhteen päähän asennetaan 90 0 käyrä. Käyrän purkuaukon tulee olla 150 mm:ä kaivon pohjasta tai kaivon pohjalle asennettavasta rauhoituslevystä. Kaivonpohja tai rauhoituslevy muotoillaan viettäväksi lähtöjuoksun suuntaan. Purkukaivo on esitetty tyyppipiirustuksessa T59. Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 tn. Kannet ovat umpi- tai ritiläkansia. Kannen laatu on merkitty kaivokortteihin ERIKOISRAKENTEET Suojarakenteinen viemäri Tehdään suunnitelmien ja yleisen työselostuksen KT 02 mukaisesti Paineviemärin venttiilit Sulkuventtiilit Venttiileinä käytetään laadukkaita hyviksi tunnettuja kumiluistiventtiileitä elementtirakenteisin karanjatkoin. Karanjatkot tulee olla lämpöeristettyjä. Liikennealueilla venttiilit varustetaan kelluvilla valurautakansistoilla. Liikennealueen ulkopuolelle venttiilien yläosa varustetaan valurautaisin venttiilihatuin. Venttiilien merkintä Venttiilit merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan tai ne merkitään metallikilvin ja terästolpin vrt. liitteenä oleva tyyppikuva (kaupunkiliiton julkaisu B44 kuva III-10) PUMPPAAMOT Jätevedenpumppaamot (2 kpl) ja sadevedenpumppaamo (1kpl) rakennetaan pakettipumppaamoina. Pumppaamot varustetaan täysin valmiiksi piirustusten sekä jäteveden- ja sadevedenpumppaamoiden hankintaohjelman mukaisesti. Jätevedenpumppaamoiden kaivanto ja perustaminen Kielonrinteentien linjapumppaamo (piirustus 301) Pumppaamon kohdalta on tehty yksi painokairaus. Maanpinta on tasolla +85,6. Maaperä on savea tai silttiä noin 4,0 metrin syvyyteen saakka. Savi on pehmeää 3,0 3,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kairaus on päättynyt tiiviiseen maakerrokseen 4,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavedenpintaa ei ole mitattu. Pumppaamo perustetaan maanvaraisesti pohjalaatan varaan. Pohjalaatan alle tehdään 500 mm paksu arina murskeesta #0 32. Murskearinan ja pohjamaan väliin asetetaan suodatinkangas N3.

23 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 19/22 Pumppaamon kaivanto ulottuu 4,9 metrin syvyydelle maanpinnasta, tasolle +80,7. Kaivanto tuetaan noin 7,0 metriä pitkiä teräsponttiseiniä käyttäen. Ponttityyppinä käytetään PU12 (Wymin=1200cm3/m) tai vastaavaa. Pontit lyödään 6,5 metrin syvyydelle maanpinnasta (tasolle +79,1). Pontit lyödään lukkoon. Mitoituksessa on käytetty teräslajia S355GP. Teräspontit tuetaan kahdelta tukitasolta HEB-juoksuin: 1. tukitaso 0,5 m maanpinnasta, HE220B 2. tukitaso 3 m maanpinnasta, HE300B Laskelmissa pohjavedenpinnan on oletettu sijaitsevan metrin syvyydellä maanpinnasta, tasolla +84,6. Kaivannon pohja on pidettävä kuivana tehtäessä pumppaamon perustuksia: paaluja, arinarakennetta ja betonilaattaa sekä kiinnitettäessä pumppaamoa laattaan. Pohjavedenpinta on pidettävä tasolla +84,6 tai alempana siihen asti, kunnes kaivanto on täytetty. Laskelmissa käytetyt parametrit on arvioitu painokairausten perusteella. Näytteitä ei ole otettu. Käpykujan jätevedenpumppaamo ja sadevesipumppaamo (piirustus 302 ja 303) Pumppaamoiden kohdalta on tehty yksi painokairaus. Maanpinta on tasolla +104,2. Pohjamaassa on pinnassa vajaan metrin kerros savea tai silttiä. Sen jälkeen alkaa moreeni. Kairaus on päättynyt tiiviiseen maakerrokseen 1,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavedenpintaa ei ole mitattu. Pumppaamot perustetaan maanvaraisesti pohjalaatan varaan. Pohjalaatan alle tehdään 500 mm paksu arina murskeesta #0 32. Murskearinan ja pohjamaan väliin asetetaan suodatinkangas N3. Pumppaamoiden kaivanto ulottuu 3,3 metrin syvyydelle maanpinnasta, tasolle +100,9. Kaivanto voidaan tehdä luiskattuna kaivuna kaltevuudella 1:1 tai loivemmin. Kaivumassat kasataan vähintään 10 metrin etäisyydelle kaivannosta. Urakoitsijan on oltava yhteydessä työmaavalvojaan, jos pumppaamokaivannon teon aikana todetaan maaperäolosuhteet sellaisiksi (pohjavesi, pehmeys jne.), että kaivannon teko vaatii tarkemman geoteknisen suunnittelun. Pohjaveden aiheuttaman nosteen pienentämiseksi voidaan pumppaamo tarvittaessa asennuksen aikana täyttää osittain vedellä siihen asti, missä se ei haittaa asennustöitä. Pumppaamoiden ympärystäyttö tehdään 0,5 m:n kerroksissa kivettömällä hiekalla kerroksittain tiivistäen. Ympärystäyttömateriaalin suurin sallittu raekoko on 32 mm. Muu kaivanto täytetään kaivannosta poistetulla, kivettömällä perusmaalla. Tulo- ja lähtöputkien täyttö tiivistetään junttaamalla. Koneellista tärytystä ei saa käyttää muuta kuin metrin syvyisellä alueella maanpinnasta luettuna. Tärylevyllä ei saa tiivistää aluetta, joka on alle 30 cm pumppaamon seinästä.

24 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 20/22 Pumppaamoiden yläosa täytetään siten, että pumppaamon ympärille muodostuu pengerrys. Pumppaamoiden kansi tulee jäädä näkyviin pengerryksen yläpuolelle cm. Pumppaamoiden piha- ja tiealue Pumppaamoja varten rakennetaan piha-alue ja huoltotie pumppaamojen asemapiirustusten mukaisesti. Tien tulee olla noin 3 metriä leveä ja piha-alueen koko selviää asemapiirustuksesta. Tien ja piha-alueen pohja tasataan ja sille levitetään suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle levitetään vähintään 40 cm:n kerros mursketta 0-32 mm, joka tiivistetään 90 %:n tiiveysasteeseen. Penger rakennetaan niin korkeaksi, että pumppaamon huoltotien pinta vastaa asemapiirroksissa ja pituusleikkauksissa esitettyä korkeustasoa. Tien ja piha-alueen kuivatus järjestetään pintakerrosten muotoilulla ja sivuojilla, luiskakaltevuus 1:3. Jätevedenpumppaamon yläosan suojaksi rakennetaan suojapenger sorasta, luiskakaltevuus 1: VESIJOHTOTYÖT VESIJOHDOT Vesijohdot rakennetaan PN 10 luokan putkista. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan yhtä suuria tai pienempiä kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 11 (PE 80) putkia. Vesijohdossa tulee olla merkintänä sininen raita putken kyljessä. Vesijohtojen putkikoot ilmenevät suunnitelmista. Vesijohdot liitetään rakennettuihin vesijohtoihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. Rakentamisessa käytetään uusia, laadultaan hyviä ja hyviksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia ja tarvikkeita. Niiden tulee olla voimassa olevien standardien ja määräysten mukaisia. Ellei suunnitelmassa tai muussa työkohteen asiakirjassa ole toisin määrätty, on käytettävä nimellispaineelle PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita. Vesijohdot huuhdellaan ja desinfioidaan ennen käyttöönottoa yleisen työselostuksen KT 02 mukaisesti. Rakennuttaja hankkii / antaa veden huuhtelua varten. Vesijohdon käyttöönotosta päättää rakennuttaja. Ennen desinfiointia tulee putkiston painekoe olla suoritettu. Koe suoritetaan SFS standardin mukaan tai KT 02 mukaan. Vesijohtolinja merkitään maastoon keskimäärin 200 m välein rakennuttajan ohjeiden mukaisesti. Merkinnässä käytetään siihen tarkoitukseen soveltuvia paaluja. Merkintäpaalujen (RST) pituus on 2 m ja ne asennetaan maahan 0,5 metrin syvyyteen. Yleiset materiaalivaatimukset Noudatetaan yleistä työselostusta KT 02. Asennustyöt Putket asennetaan tasaiselle asennusalustalle niin ettei putkistoon jää jännityksiä. Asennustöissä noudatetaan putkivalmistajan asennusohjetta ja tätä työselitystä. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähintään 200 mm. Putken etäisyyden kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran

25 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 21/22 vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähintään 100 mm, ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta. Vesijohtoputket liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuhvia tai puskuhitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa. Tonttijohdot Vesijohtojen tonttijohdot päätetään noin yhden (1) m tontin puolelle talosulkuventtiiliin. Tonttivesijohdon koko ja materiaali on 40 PEM-10. Talosulkuventtiilin koko on DN32. Putkien peittosyvyys Putkien peittosyvyys on lumen suojaamilla alueilla vähintään 1,8 m. Alueilla, joilla lumi liikenteen, kunnossapidon tai muun syyn takia poistetaan, on peittosyvyys vähintään 2,2 m. Mikäli putket asennetaan kalliokaivantoon, peittosyvyys on vähintään 2,2 m. Putkien asennussyvyys on edellä mainitun mukainen ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Lämpöeristetyissä kohdissa asennussyvyys on esitetty pituusleikkauksissa VESIJOHTOLINJAN LAITTEET Noudatetaan yleisen työselostuksen KT02:n ohjeita Sulkuventtiili Venttiileinä käytetään laadukkaita hyviksi tunnettuja kumiluistiventtiileitä elementtirakenteisin karanjatkoin (KT02 kuva 53101). Karanjatkot tulee olla lämpöeristettyjä. Sulkuventtiilien tulee olla tiiviitä, toimintavarmoja sekä hyvin suojattuja korroosiota vastaan. Niiden tulee olla myötäpäivään sulkeutuvia. Venttiilien karan tulee olla ruostumatonta terästä. Liikennealueilla venttiilit varustetaan kelluvilla valurautakansistoilla. Liikennealueen ulkopuolella venttiilien yläosa varustetaan valurautaisin venttiilihatuin. Venttiilien paikat on merkitty piirustuksiin. Venttiilit merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan tai ne merkitään metallikilvin ja terästolpin vrt. kaupunkiliiton julkaisu B44 kuva III Palopostit ja vesipostit Rakennettavat palopostit ovat lämpöeristettyjä maanpäällisiä paloposteja (KT02 kuva ja ne tehdään suunnitelmissa osoitettuihin kohtiin yleisen työselostuksen KT 02 kohdan ja rakennuttajan ohjeiden mukaan. Maapalopostin nousuputken koko on DN 100. Palopostien sijainti mitataan ja merkitään yleisen työselostuksen KT02 ja rakennuttajan ohjeiden mukaan asiaankuuluvin kilvin selvästi havaittavaan paikkaan.

26 Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikka, osa-alue I 22/ ERIKOISRAKENTEET Suojarakenteet Noudatetaan yleistä työselostusta KT Vesijohdon kulmatuet Painejohdon jyrkkiin kulmiin ja T-haaroihin rakennetaan kulmatuet KT 02 ohjeiden mukaisesti. Tampereella, 23. päivänä maaliskuuta 2012 AIRIX Ympäristö Oy Jouni Hyypiä Suunnittelupäällikkö DI Oona-Lina Alila Suunnittelija DI